G23 led "lukupöydän lamppu" lediksi

^ Tyhmyys tuotu julki, pisteet siitä.

Noin niinkuin asiaan. 15 W pitänee paikkansa loistelampun kanssa. Led ottaa vähemmän virtaa, joten kuristimenkin häviö pienempi.

Kuristimen poisto niks naks johto poikki metodilla ei hyvä idea, koska irtotavarana saa vain 0 luokan sekä maadoitettuja pistotulppia.

Pitäisi mieluummin uusia koko liitosjohto lituskalla europistokkeella varustetuksi. Näitä saa kaupasta.... mutta pitää sitten saada kytkentä tehtyä suoraan lampun kantaan. Enpä ole ikinä jaksanut noista tutkia, että onko johdot ruuviliitoksella vai juotettu kantaan kiinni.

Anonyymi kirjoitti:

^ Tyhmyys tuotu julki, pisteet siitä.

Noin niinkuin asiaan. 15 W pitänee paikkansa loistelampun kanssa. Led ottaa vähemmän virtaa, joten kuristimenkin häviö pienempi.

Kuristimen poisto niks naks johto poikki metodilla ei hyvä idea, koska irtotavarana saa vain 0 luokan sekä maadoitettuja pistotulppia.

Pitäisi mieluummin uusia koko liitosjohto lituskalla europistokkeella varustetuksi. Näitä saa kaupasta.... mutta pitää sitten saada kytkentä tehtyä suoraan lampun kantaan. Enpä ole ikinä jaksanut noista tutkia, että onko johdot ruuviliitoksella vai juotettu kantaan kiinni.

Lue lisää

Eikö ole työlästä vaihtaa lamppua, jonka kantaan on juotettu johtimet. Ja eikös noissa LED-lampullisissakin valaisimissa ole jonkinlainen lampunpidin.

Aloittajalle. Suomessa siirryttiin muistini mukaan vuonna 1981 230 V:n verkkojännitteeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö ole työlästä vaihtaa lamppua, jonka kantaan on juotettu johtimet. Ja eikös noissa LED-lampullisissakin valaisimissa ole jonkinlainen lampunpidin.

Aloittajalle. Suomessa siirryttiin muistini mukaan vuonna 1981 230 V:n verkkojännitteeseen.

Lue lisää

Tarkkaan ottaen siirryttiin 400 V pääjännitteeseen, vaihejännite on sitten se mikä neliöjuuri 3 jakamalla pääjännite, sattuu siitä tulemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö ole työlästä vaihtaa lamppua, jonka kantaan on juotettu johtimet. Ja eikös noissa LED-lampullisissakin valaisimissa ole jonkinlainen lampunpidin.

Aloittajalle. Suomessa siirryttiin muistini mukaan vuonna 1981 230 V:n verkkojännitteeseen.

Lue lisää

G23 otsikossa eli 2 nastakantainen pienloisteputki kyseessä. Arvatenkin menneen ajan standardiratkaisu työpöytävalaistukseen = 11 W loisteputkella varustettu Livalin nivelvalaisin kyseessä. Johon nyt sovitellaan PL putken korvaavaa LED lamppua.

Eipä vaan ikinä tullut tuollaista suolistettua, että onko piuhat kiinni lampun kannassa jollain puristusliitoksella tms. mitä ei ole tarkoitettu avattavaksi.

Ei tuollainen ole tämäkään päivän mittapuulla huono valaisin ... mutta se kuristinmötikkä on tosiaan kömpelö.

Jos huonoja valaisinratkaisuja haetaan, niin sitä edustaa 2 samankaltaista (mutta teho 9 tai 7 W) PL putkea sarjaan kytkettynä. Hitaita syttymään, himmeitä, varalamppuja (jotka toimii sarjaan kytkettyinä... näissä 2-nastakantaisissa kun on sisäänrakennettu sytytin) ilmeisesti oli jo vuosia sitten vaikeaa löytää. 80-luvun tekniikkaa, mutta näitä on asennettu 2000-luvullakin. Omassa vm 2012 kämpässä VH valona (jep, huonoin mahdollinen käyttöpaikka loisteputkelle) ja yksi tuttu kiroaa talonsa ulkovalaisimia. Grynderi laittaa, mitä halvimmalla alelaarista löytää....

Anonyymi kirjoitti:

^ Tyhmyys tuotu julki, pisteet siitä.

Noin niinkuin asiaan. 15 W pitänee paikkansa loistelampun kanssa. Led ottaa vähemmän virtaa, joten kuristimenkin häviö pienempi.

Kuristimen poisto niks naks johto poikki metodilla ei hyvä idea, koska irtotavarana saa vain 0 luokan sekä maadoitettuja pistotulppia.

Pitäisi mieluummin uusia koko liitosjohto lituskalla europistokkeella varustetuksi. Näitä saa kaupasta.... mutta pitää sitten saada kytkentä tehtyä suoraan lampun kantaan. Enpä ole ikinä jaksanut noista tutkia, että onko johdot ruuviliitoksella vai juotettu kantaan kiinni.

Lue lisää

Ketjun aloittaja jatkaa hieman.
Pakettiautomaatista haettu lamput ja pitääpä mittailla virta ilman kuristinta ja kuristimen (virranrajoittimen) kanssa tässä joskus.

Kuristimen poisto tapahtuu koska siitä kirotusta suuresta rautamöhkäleestä on PAKKO päästä eroon.
Vaihdan osaan tämmöisen
https://www.domusclassica.fi/sahko-ja-valaistus/pistoke-maadoittamaton/p/518-033-4/?gclid=EAIaIQobChMItaC12pyV9gIVH0eRBR38wgq4EAQYBCABEgJHEfD_BwE
Toisekseen on siellä kuristimenkin jälkeen sähköä ouhuissa kalustejohdoissa mitkä nitkuu joissain "koulupöytä valaisimissa" murtuen joten johdon uusiminen käy samalla ja G23 lampun kannalta voi tinailla uuden liitoksen asiallisesti kutiste suojauksella. Lamppujen kannan tienoilla on yleensä hyvin tilaa valaisimen sisällä.

Pikku juttuja mutta kuumeneva iso rauta murikka lähtee viemästä tilaa ja vääntämästä jatkojohtoa. Jokunen lamppu uusittavana kunhan saa inspiraation.
Sähkönsäästönä lamppu tienaa itsensä samalla hankinta hinnan takaisin ja se mielihyvä kun murikka on poissa! Eipä liene lisättävää tähän itsellä luulen.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö ole työlästä vaihtaa lamppua, jonka kantaan on juotettu johtimet. Ja eikös noissa LED-lampullisissakin valaisimissa ole jonkinlainen lampunpidin.

Aloittajalle. Suomessa siirryttiin muistini mukaan vuonna 1981 230 V:n verkkojännitteeseen.

Lue lisää

Aloittaja kuittaa. Semmoista harrastus näpertelyähän se vain on joten ei merkitystä. Lampunpidin? ihan normi G23 kanta siellä on. Ennen vuotta 1981 olen kyllä jo itse mittaillut verkkojännitettä joten tiedossa on jännitteet. Edelleen on hyllyssä vanha analoginen volttimittarinin ,ehjä! muiden joukossa.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö ole työlästä vaihtaa lamppua, jonka kantaan on juotettu johtimet. Ja eikös noissa LED-lampullisissakin valaisimissa ole jonkinlainen lampunpidin.

Aloittajalle. Suomessa siirryttiin muistini mukaan vuonna 1981 230 V:n verkkojännitteeseen.

Lue lisää

Harvapa saa hankittua lamppuja ilman kantaa, kyllä ne kantoineen myydään, ja tämä kokonaisuus laitetaan valaisimen lampunpitimeen.
Jos haluaa lamppuja ilman kantaa olisi ne käytävä nappaamassa lampputehtaan tuotantolinjalta. Eihän se lampunkanta helposti tosin rikkoudu, että sama kanta kestäisi kyllä useammankin lampun käyttöiän.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkkaan ottaen siirryttiin 400 V pääjännitteeseen, vaihejännite on sitten se mikä neliöjuuri 3 jakamalla pääjännite, sattuu siitä tulemaan.

Ei ole kukaan sähkölaitosasentaja vielä vahvistanut, seurataanko meillä jännitteensäätömielessä pääjännitettä vaiko vaihejännitettä sähköasemilla? Siis kumpaa pyritään pitämään kohdillaan.

Niitä G23 kantaisia loistelamppuja korvaavia led-lamppuja ei taida saada toimimaan sarjaankytkettyinä. Eikä tässä kytkennässä taida normi 9 W loistelamputkaan (jos jostain moisen vielä löytää) toimia.... 2 sarjaankytkentä kun vaati ihan oman mallinsa.

Syynä idiotismi valaisimen rakenteessa, 2 sisäänrakennetulla sytyttimellä varustettua lamppua sarjaankytkettyinä. Sittenhän ei olisi mitään ongelmaa, jos olisi erillinen sytytin (tuntomerkki: näissä valaisimissa käytettävissä lampuissa on 4-nastakanta).

Yhdellä tutulla näitä ulkovaloina (tai siis koko as oy:ssä on) ja melko pimeää on nykyisinä, kun ei näissä ilmeisesti lad-lamput toimi.