Raivostuttaa ne kuumenevat rautavirrana rajoittimet ja vienee n 15w sähköä koko 11w lamppu. Eli pistotulppa johtoon ja raskas putoava hajoava muovi kuristin pois ja led tilalle. harmillisen heikkoja johtoja vain on koulupöydän valaisimissa ja lammppu tahtoo liikkua erilaisten tarpeiden mukaan joten onko joku vaihtanut parempaan johtoa kyseisiin perus valaisimiin? Mitään maadoitustahan noissa ei ole vaikka on 220v lampun kannalle saakka.
G23 led "lukupöydän lamppu" lediksi
Anonyymi
13
2499
Vastaukset
- Anonyymi
Aha.
- Anonyymi
^ Tyhmyys tuotu julki, pisteet siitä.
Noin niinkuin asiaan. 15 W pitänee paikkansa loistelampun kanssa. Led ottaa vähemmän virtaa, joten kuristimenkin häviö pienempi.
Kuristimen poisto niks naks johto poikki metodilla ei hyvä idea, koska irtotavarana saa vain 0 luokan sekä maadoitettuja pistotulppia.
Pitäisi mieluummin uusia koko liitosjohto lituskalla europistokkeella varustetuksi. Näitä saa kaupasta.... mutta pitää sitten saada kytkentä tehtyä suoraan lampun kantaan. Enpä ole ikinä jaksanut noista tutkia, että onko johdot ruuviliitoksella vai juotettu kantaan kiinni. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
^ Tyhmyys tuotu julki, pisteet siitä.
Noin niinkuin asiaan. 15 W pitänee paikkansa loistelampun kanssa. Led ottaa vähemmän virtaa, joten kuristimenkin häviö pienempi.
Kuristimen poisto niks naks johto poikki metodilla ei hyvä idea, koska irtotavarana saa vain 0 luokan sekä maadoitettuja pistotulppia.
Pitäisi mieluummin uusia koko liitosjohto lituskalla europistokkeella varustetuksi. Näitä saa kaupasta.... mutta pitää sitten saada kytkentä tehtyä suoraan lampun kantaan. Enpä ole ikinä jaksanut noista tutkia, että onko johdot ruuviliitoksella vai juotettu kantaan kiinni.Eikö ole työlästä vaihtaa lamppua, jonka kantaan on juotettu johtimet. Ja eikös noissa LED-lampullisissakin valaisimissa ole jonkinlainen lampunpidin.
Aloittajalle. Suomessa siirryttiin muistini mukaan vuonna 1981 230 V:n verkkojännitteeseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö ole työlästä vaihtaa lamppua, jonka kantaan on juotettu johtimet. Ja eikös noissa LED-lampullisissakin valaisimissa ole jonkinlainen lampunpidin.
Aloittajalle. Suomessa siirryttiin muistini mukaan vuonna 1981 230 V:n verkkojännitteeseen.Tarkkaan ottaen siirryttiin 400 V pääjännitteeseen, vaihejännite on sitten se mikä neliöjuuri 3 jakamalla pääjännite, sattuu siitä tulemaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö ole työlästä vaihtaa lamppua, jonka kantaan on juotettu johtimet. Ja eikös noissa LED-lampullisissakin valaisimissa ole jonkinlainen lampunpidin.
Aloittajalle. Suomessa siirryttiin muistini mukaan vuonna 1981 230 V:n verkkojännitteeseen.G23 otsikossa eli 2 nastakantainen pienloisteputki kyseessä. Arvatenkin menneen ajan standardiratkaisu työpöytävalaistukseen = 11 W loisteputkella varustettu Livalin nivelvalaisin kyseessä. Johon nyt sovitellaan PL putken korvaavaa LED lamppua.
Eipä vaan ikinä tullut tuollaista suolistettua, että onko piuhat kiinni lampun kannassa jollain puristusliitoksella tms. mitä ei ole tarkoitettu avattavaksi.
Ei tuollainen ole tämäkään päivän mittapuulla huono valaisin ... mutta se kuristinmötikkä on tosiaan kömpelö.
Jos huonoja valaisinratkaisuja haetaan, niin sitä edustaa 2 samankaltaista (mutta teho 9 tai 7 W) PL putkea sarjaan kytkettynä. Hitaita syttymään, himmeitä, varalamppuja (jotka toimii sarjaan kytkettyinä... näissä 2-nastakantaisissa kun on sisäänrakennettu sytytin) ilmeisesti oli jo vuosia sitten vaikeaa löytää. 80-luvun tekniikkaa, mutta näitä on asennettu 2000-luvullakin. Omassa vm 2012 kämpässä VH valona (jep, huonoin mahdollinen käyttöpaikka loisteputkelle) ja yksi tuttu kiroaa talonsa ulkovalaisimia. Grynderi laittaa, mitä halvimmalla alelaarista löytää.... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
^ Tyhmyys tuotu julki, pisteet siitä.
Noin niinkuin asiaan. 15 W pitänee paikkansa loistelampun kanssa. Led ottaa vähemmän virtaa, joten kuristimenkin häviö pienempi.
Kuristimen poisto niks naks johto poikki metodilla ei hyvä idea, koska irtotavarana saa vain 0 luokan sekä maadoitettuja pistotulppia.
Pitäisi mieluummin uusia koko liitosjohto lituskalla europistokkeella varustetuksi. Näitä saa kaupasta.... mutta pitää sitten saada kytkentä tehtyä suoraan lampun kantaan. Enpä ole ikinä jaksanut noista tutkia, että onko johdot ruuviliitoksella vai juotettu kantaan kiinni.Ketjun aloittaja jatkaa hieman.
Pakettiautomaatista haettu lamput ja pitääpä mittailla virta ilman kuristinta ja kuristimen (virranrajoittimen) kanssa tässä joskus.
Kuristimen poisto tapahtuu koska siitä kirotusta suuresta rautamöhkäleestä on PAKKO päästä eroon.
Vaihdan osaan tämmöisen
https://www.domusclassica.fi/sahko-ja-valaistus/pistoke-maadoittamaton/p/518-033-4/?gclid=EAIaIQobChMItaC12pyV9gIVH0eRBR38wgq4EAQYBCABEgJHEfD_BwE
Toisekseen on siellä kuristimenkin jälkeen sähköä ouhuissa kalustejohdoissa mitkä nitkuu joissain "koulupöytä valaisimissa" murtuen joten johdon uusiminen käy samalla ja G23 lampun kannalta voi tinailla uuden liitoksen asiallisesti kutiste suojauksella. Lamppujen kannan tienoilla on yleensä hyvin tilaa valaisimen sisällä.
Pikku juttuja mutta kuumeneva iso rauta murikka lähtee viemästä tilaa ja vääntämästä jatkojohtoa. Jokunen lamppu uusittavana kunhan saa inspiraation.
Sähkönsäästönä lamppu tienaa itsensä samalla hankinta hinnan takaisin ja se mielihyvä kun murikka on poissa! Eipä liene lisättävää tähän itsellä luulen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö ole työlästä vaihtaa lamppua, jonka kantaan on juotettu johtimet. Ja eikös noissa LED-lampullisissakin valaisimissa ole jonkinlainen lampunpidin.
Aloittajalle. Suomessa siirryttiin muistini mukaan vuonna 1981 230 V:n verkkojännitteeseen.Aloittaja kuittaa. Semmoista harrastus näpertelyähän se vain on joten ei merkitystä. Lampunpidin? ihan normi G23 kanta siellä on. Ennen vuotta 1981 olen kyllä jo itse mittaillut verkkojännitettä joten tiedossa on jännitteet. Edelleen on hyllyssä vanha analoginen volttimittarinin ,ehjä! muiden joukossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö ole työlästä vaihtaa lamppua, jonka kantaan on juotettu johtimet. Ja eikös noissa LED-lampullisissakin valaisimissa ole jonkinlainen lampunpidin.
Aloittajalle. Suomessa siirryttiin muistini mukaan vuonna 1981 230 V:n verkkojännitteeseen.Harvapa saa hankittua lamppuja ilman kantaa, kyllä ne kantoineen myydään, ja tämä kokonaisuus laitetaan valaisimen lampunpitimeen.
Jos haluaa lamppuja ilman kantaa olisi ne käytävä nappaamassa lampputehtaan tuotantolinjalta. Eihän se lampunkanta helposti tosin rikkoudu, että sama kanta kestäisi kyllä useammankin lampun käyttöiän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkkaan ottaen siirryttiin 400 V pääjännitteeseen, vaihejännite on sitten se mikä neliöjuuri 3 jakamalla pääjännite, sattuu siitä tulemaan.
Ei ole kukaan sähkölaitosasentaja vielä vahvistanut, seurataanko meillä jännitteensäätömielessä pääjännitettä vaiko vaihejännitettä sähköasemilla? Siis kumpaa pyritään pitämään kohdillaan.
- Anonyymi
Ja mitä muuta pitäisi tehdä?
- Anonyymi
Ai, nykyään saa jo LED mallisia G23 kantaisia lamppuja, kuten esim. LED G23 9W 4000K 900 lm. Vielä jokunen vuosi sitten ei saanut. Hyvä tietää.
- Anonyymi
Mulla on sellaisia kahdella G23 9W loisteputkella toimivia valaisimia. Vihoviimeisiä tosiaan. Rupesin googlaamaan että meneekö niihin ledilamppu heittämällä ja niin tulkitsin että menee. Lamput on kytketty sarjaan, jos toinen palaa niin koko valaisin sammuu. Pitää kokeilla ledeillä, loisteputkiakin saa vielä mutta niitä palaa turhan tiuhaan.
- Anonyymi
Niitä G23 kantaisia loistelamppuja korvaavia led-lamppuja ei taida saada toimimaan sarjaankytkettyinä. Eikä tässä kytkennässä taida normi 9 W loistelamputkaan (jos jostain moisen vielä löytää) toimia.... 2 sarjaankytkentä kun vaati ihan oman mallinsa.
Syynä idiotismi valaisimen rakenteessa, 2 sisäänrakennetulla sytyttimellä varustettua lamppua sarjaankytkettyinä. Sittenhän ei olisi mitään ongelmaa, jos olisi erillinen sytytin (tuntomerkki: näissä valaisimissa käytettävissä lampuissa on 4-nastakanta).
Yhdellä tutulla näitä ulkovaloina (tai siis koko as oy:ssä on) ja melko pimeää on nykyisinä, kun ei näissä ilmeisesti lad-lamput toimi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sanna Marin teki sen, mihin muut eivät pystyneet - sote kerralla maaliin
Yli 15 vuotta Suomessa vatvottu sote-uudistus meni lopulta läpi Sanna Marinin hallituksen aikana. Edeltävät hallitukset8210015Pikkupersu osoitti olevansa hieman yksinkertainen
"Heikosti älykkyystesteissä pärjänneistä lapsista tulee muita todennäköisemmin ennakkoluuloisia ja konservatiivisia", uu1307751Marinin hallitus hyväksyi soten (105-77) vuonna 2021
vastaan äänesti Kok, persut, KD, Liike Nyt. Nyt on sitten käynyt niin kuin on käynyt. Pääkirjoitus: Sanna Marin jätti906027Jos on heikkolahjainen ja laiska koulupudokas, niin silloin äänestää vasemmistopuolueita
näin tämä on käytännössä aina mennyt. Jos ei älyä ole paljon suotu, niin ei silloin inssiksi opiskella, vaan päädytään554139Kannattaako suomalaisen duunarin enää äänestää vasemmistopuolueita
sillä eivät ne tunnu kovasti ajavan suomi-duunarin etuja. Jos katsotaan Vasemmistoliittoa, niin sehän on ihan feministi804030Enää viisi yötä Sannan kirjaan
Ihan täpinöissään tässä odotellaan. Vaikea pysytellä aloillaan, kun koko ajan tekisi mieli jo kirjakauppaan rynnätä, mut484005Sanna-kulttilaiset hehkuttaa edelleen Marinia, vaikka esim. Sote oli susi jo syntyessään
mutta kulttilaiset eivät ole järjen jättiläisiä, ja sanoihin Lasse Lehtinenkin, että Suomessa on pohjoismaiden tyhmimmät503689Professori: Maahanmuuttajien rikollisuutta hyssytellään - hävytöntä
Kriminologi Jukka Savolaisen mukaan ikä ja vaikeat olosuhteet eivät riitä selitykseksi. – Tutkitun tiedon valossa sanoi603092Lehtinen: "Oli demareidenkin onni, että valkoiset voittivat sodan 1918"
Lasse Lehtisen mukaan vasemmalla on radiohiljaisuus hänen uutuuskirjastaan, "Läheltä piti. Kansakunnan hurjat hetket" L1133080Marin teki sen mihin muut eivät pystyneet, vei susi-Soten maaliin
ja sitten hävittyjen vaalien jälkeen lähtikin vastuuta pakoon...... "Professori: sote-uudistus on täysi susi. Sosiaali73077