Vakuutus, törmäys vastaan uppoaminen

Anonyymi

Saako vakuutuksesta enemmän rahaa, kun törmää johonkin?

84

1663

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Todennäköisesti kyllä. Jos vene uppoaa ilman ulkosta yllättävää syytä, tyypillisesti ei saa pennin latia. Törmäyksessä saa, jos veneellä on törmäykset kattava vakuutus.

      • Anonyymi

        Näinpä. Minä haluaisin vakuutuksen, joka kattaisi kaikki vahingot. Voisin mielelläni maksaa siitä enemmän. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi vakuutusyhtiöt eivät sellaisia myy. Oma logiikkani sanoisi päinvastoin, että jos joku ajaa karttaan merkittyyn kiveen, niin vähintään omavastuuosuus voisi olla suurempi. Sehän on niin selkeästi tuottamuksellinen teko. Jos taas tekninen laite pettää, on tuottamuksellisuus usein vähäisempää. Haluaisin vakuutuksen korvaavan nimenomaan sellaiset vahingot, joita en huolellisuudellakaan pysty välttämättä itse välttämään. Ne ovat kuitenkin paljon harvinaisempia kuin kivilleajot, joten luulisi olevan vakuutusyhtiölle helppo lisämaksua vastaan kattaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näinpä. Minä haluaisin vakuutuksen, joka kattaisi kaikki vahingot. Voisin mielelläni maksaa siitä enemmän. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi vakuutusyhtiöt eivät sellaisia myy. Oma logiikkani sanoisi päinvastoin, että jos joku ajaa karttaan merkittyyn kiveen, niin vähintään omavastuuosuus voisi olla suurempi. Sehän on niin selkeästi tuottamuksellinen teko. Jos taas tekninen laite pettää, on tuottamuksellisuus usein vähäisempää. Haluaisin vakuutuksen korvaavan nimenomaan sellaiset vahingot, joita en huolellisuudellakaan pysty välttämättä itse välttämään. Ne ovat kuitenkin paljon harvinaisempia kuin kivilleajot, joten luulisi olevan vakuutusyhtiölle helppo lisämaksua vastaan kattaa.

        Veneen huollon laiminlyönti ei ole vahinko. Jos vene uppoaa ilman ulkoista yllättävää syytä, on huolto laiminlyöty.


      • Anonyymi

        Myrsky kelpaa myös usein syyksi. Myrskyn määritelmä vaihtelee yhtiöittäin. Maston katkeamiselle ilman myrskyä voi saada myös lisävakuutuksen.

        Ainakaan minkään suomalaisen vakuutusyhtiön vakuutus ei korvaa, jos vene hajoaa omia aikojaan ilman törmäystä tai myrskyä. Kaverilta katkesi peräsin ja tuli lisävaurioita pelastettaessa vene rantaan ajautumiselta. Vakuutus ei korvannut. Olisi korvannut, jos olisi ajautunut rantaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veneen huollon laiminlyönti ei ole vahinko. Jos vene uppoaa ilman ulkoista yllättävää syytä, on huolto laiminlyöty.

        Jos se ei ole tahallista, niin se on vahinko. Ihan samaan tapaan kuin se kiville ajaminen.

        Jos vene uppoaa ilman ulkoista yllättävää syytä, niin huolto on laiminlyöty tai siinä on tehty virhe. Jos vene osuu karttaan merkittyyn kiveen, niin navigointi on laiminlyöty tai siinä on tehty virhe. Miksi näistä vain toisen varalle myydään vakuutuksia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veneen huollon laiminlyönti ei ole vahinko. Jos vene uppoaa ilman ulkoista yllättävää syytä, on huolto laiminlyöty.

        Huollon laiminlyöminen on varmaan tyypillisin syy mutta on niitä muitakin. Veneessä voi olla suunnittelu tai valmistusvika (ref XO). Joku on saattanut jossain välissä tehdä väärän varustevalinnan - esim läpivienti väärää materiaalia. Oikeinkin valitussa kriittisessä osassa/varusteessa voi olla suunnittelu- tai valmistusvirhe. En mä vakuutusyhtiönä haluaisi noita vakuuttaa, enkä vakuutusyhtiön asiakkaana noita "vahinkoja" maksaa. Suunnittelijalla ja tekijällä on oltava vastuu. Sekä uusien veneiden valmistuksen, että vanhojen ylläpidon osalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos se ei ole tahallista, niin se on vahinko. Ihan samaan tapaan kuin se kiville ajaminen.

        Jos vene uppoaa ilman ulkoista yllättävää syytä, niin huolto on laiminlyöty tai siinä on tehty virhe. Jos vene osuu karttaan merkittyyn kiveen, niin navigointi on laiminlyöty tai siinä on tehty virhe. Miksi näistä vain toisen varalle myydään vakuutuksia?

        Vakuutukset ovat sopimuksia ja vakuutuksen hinta perustuu siihen, mitä korvataan.
        Jos haluaa vakuuttaa jonkun tietyn asian, vaikka veneen suunnitteluvirheen niin sekin todennäköisesti onnistuu, mutta voi tulla kalliiksi.

        Vakuutuksen ei ole tarkoitus kattaa mitään muuta kuin sen, mistä korvaus maksetaan. Vakuutustoiminta on liiketoimintaa, josta pyritään saamaan voittoa. Vakuutuksen ottajalle merkitys on siinä, että pienellä vuosimaksulla saadaan turva tapahtumalle, jota oma lompakko ei kestä yhdellä rysäyksellä.

        Suurimmat väärinymmärrykset tulevat siinä, että kuvitellaan vakuutuksen korvaavan mitä vaan kohteeseen liittyvää. Siksi vakuutusehdot on hyvä lukea. Niissä kerrotaan, mitä vakuutus kattaa ja mitä ei. Mitä enemmän se kattaa, sitä kalliimpi.

        Ei ole sellaista vakuutusta, joka on halvin ja joka kattaa eniten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veneen huollon laiminlyönti ei ole vahinko. Jos vene uppoaa ilman ulkoista yllättävää syytä, on huolto laiminlyöty.

        Aika kova ammattitaito pitää olla, että osaa varautua kaikkiin mahdollisiin vaurioihin ja huoltaa ne pois niin, ettei ole mahdollista tulla vaurioita ilman ulkoista syytä. Se vaatii sitten jo lentokoneiden huoltotasoa ja niihinkin tulee edelleen vaurioita.

        On se minustakin hiukan kummallista, että vakuutuksesta korvataan vaikka pinnalla näkyvään kiveen törmääminen keskellä päivää täysin mukisematta, mutta ei joitain vahinkoja, joiden estäminen hyvälläkään huollolla ei ole estettävissä.

        Mutta se on tosiaan sopimus. Miksi sitten kaikki venevakuuttajat tarjoavat juuri tuollaista sopimusta?

        Aika monimutkaiseksi menee, jos pitää alkaa setvimään navigointivirheitä. Vakuutuspetoksetkin ehkä yleistyisivät, jos hyväksytään vain merkitsettömään kiveen osuminen tms. Oman kokemuksen mukaan karilleajoista ei vakuutusyhtiöt kaipaa juuri mitään tietoja. Lähinnä kysytään ajankohta ja tapahtumakunta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vakuutukset ovat sopimuksia ja vakuutuksen hinta perustuu siihen, mitä korvataan.
        Jos haluaa vakuuttaa jonkun tietyn asian, vaikka veneen suunnitteluvirheen niin sekin todennäköisesti onnistuu, mutta voi tulla kalliiksi.

        Vakuutuksen ei ole tarkoitus kattaa mitään muuta kuin sen, mistä korvaus maksetaan. Vakuutustoiminta on liiketoimintaa, josta pyritään saamaan voittoa. Vakuutuksen ottajalle merkitys on siinä, että pienellä vuosimaksulla saadaan turva tapahtumalle, jota oma lompakko ei kestä yhdellä rysäyksellä.

        Suurimmat väärinymmärrykset tulevat siinä, että kuvitellaan vakuutuksen korvaavan mitä vaan kohteeseen liittyvää. Siksi vakuutusehdot on hyvä lukea. Niissä kerrotaan, mitä vakuutus kattaa ja mitä ei. Mitä enemmän se kattaa, sitä kalliimpi.

        Ei ole sellaista vakuutusta, joka on halvin ja joka kattaa eniten.

        Tämä ei varmaan ollut kenellekään epäselvää. Vakuutus tietysti kattaa sen, mistä ehdoissa on sovittu ja mistä on maksettu. Ihmettelyn aihehan olikin se, miksi kaikissa "valmiissa" vakuutuspaketeissa ehdot rajaavat korvattavaksi lähinnä vain ilmiselvät tötöilyt, kuten kivilleajo. Asiakkaat olisivat valmiita maksamaan enemmän kattavammasta vakuutuksesta.

        Yleisin suuria kustannuksia aiheuttava tapahtuma on karilleajo. Teknisestä syystä uppoaminen tai muuten tuhoutuminen on erittäin harvinaista, joten sen lisääminen vakuutuksen piiriin ei tarvitsisi edes maksaa paljon. Kohdalle sattuessa tällainen vahinko on kuitenkin veneen omistajalle katastrofaalinen, ja siksi moni olisi valmis maksamaan sellaisesta vakuutuksesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos se ei ole tahallista, niin se on vahinko. Ihan samaan tapaan kuin se kiville ajaminen.

        Jos vene uppoaa ilman ulkoista yllättävää syytä, niin huolto on laiminlyöty tai siinä on tehty virhe. Jos vene osuu karttaan merkittyyn kiveen, niin navigointi on laiminlyöty tai siinä on tehty virhe. Miksi näistä vain toisen varalle myydään vakuutuksia?

        Siksi, että se korvattava tilanne tulee vastaan nopeasti ja yllättäen. Vanhuuttaan hapertunut kumiletku ei hajoa yllättäen. Huollon laiminlyönnistä johtuvat uppoamiseen johtavat viat kehittyvät pikkuhiljaa ja niihin on reilusti aikaa reagoida ennen vahinkoa. Esim. läpivientien tarkastaminen vesillelaskun yhteydessä kuuluu omistajalle, ellei tämä ole sovitusti delegoinut vastuuta esim. huoltofirmalle. Huoltofirmalla voi olla vastuuvakuutus joka korvaa jos kämmäävät veneen upoksiin, mutta veneen omasta vakuutuksesta se ei mene.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä ei varmaan ollut kenellekään epäselvää. Vakuutus tietysti kattaa sen, mistä ehdoissa on sovittu ja mistä on maksettu. Ihmettelyn aihehan olikin se, miksi kaikissa "valmiissa" vakuutuspaketeissa ehdot rajaavat korvattavaksi lähinnä vain ilmiselvät tötöilyt, kuten kivilleajo. Asiakkaat olisivat valmiita maksamaan enemmän kattavammasta vakuutuksesta.

        Yleisin suuria kustannuksia aiheuttava tapahtuma on karilleajo. Teknisestä syystä uppoaminen tai muuten tuhoutuminen on erittäin harvinaista, joten sen lisääminen vakuutuksen piiriin ei tarvitsisi edes maksaa paljon. Kohdalle sattuessa tällainen vahinko on kuitenkin veneen omistajalle katastrofaalinen, ja siksi moni olisi valmis maksamaan sellaisesta vakuutuksesta.

        Voisiko se johtua siitä, että se saattaisi houkutella vakuutuspetokseen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika kova ammattitaito pitää olla, että osaa varautua kaikkiin mahdollisiin vaurioihin ja huoltaa ne pois niin, ettei ole mahdollista tulla vaurioita ilman ulkoista syytä. Se vaatii sitten jo lentokoneiden huoltotasoa ja niihinkin tulee edelleen vaurioita.

        On se minustakin hiukan kummallista, että vakuutuksesta korvataan vaikka pinnalla näkyvään kiveen törmääminen keskellä päivää täysin mukisematta, mutta ei joitain vahinkoja, joiden estäminen hyvälläkään huollolla ei ole estettävissä.

        Mutta se on tosiaan sopimus. Miksi sitten kaikki venevakuuttajat tarjoavat juuri tuollaista sopimusta?

        Aika monimutkaiseksi menee, jos pitää alkaa setvimään navigointivirheitä. Vakuutuspetoksetkin ehkä yleistyisivät, jos hyväksytään vain merkitsettömään kiveen osuminen tms. Oman kokemuksen mukaan karilleajoista ei vakuutusyhtiöt kaipaa juuri mitään tietoja. Lähinnä kysytään ajankohta ja tapahtumakunta.

        Jaa, tiedä sitten... ilmeisesti minulla on kova ammattitaito kun ei koskaan ole ollut vene uppoamisvaarassa teknisen vian vuoksi. Läpiviennit ja venttiilit on vanhaan veneeseen vaihdettu, ja satamassa ne on aina suljettuina. Veneessä on tarvikkeita mahdollisen vuodon tukkimiseen ja veden poistamiseen. Ei sitä vettä räjähdysmäisellä paineella sisälle tule. Rikkoontuneen kaiku- tai lokianturinkin saa vaihdettua sokeatulppaan veneen ollessa vesillä eikä sieltä litrakaupalla ehdi vettä tulla. Ehkä suurin riskipaikka on s-vetolaitteen läpivientikumi, koska sen paikkaaminen kulussa ollessa on käytännössä tekemätön paikka, mutta sen kuntoa tarkkaillaan ja vaihdetaan aina ajallaan vaikka se näyttäisi olevan kunnossa.

        Vanhat läpiviennit voivat "yllättäen" mennä poikki kun käytön puutteesta aukiasentoon jämähtänyttä venttiiliä yritetään väkisin sulkea kun hapertunut jäähdytysletku "yllättäen" ratkeaa tai vääränlainen letkuklemmari "yllättäen" ruostuu poikki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi, että se korvattava tilanne tulee vastaan nopeasti ja yllättäen. Vanhuuttaan hapertunut kumiletku ei hajoa yllättäen. Huollon laiminlyönnistä johtuvat uppoamiseen johtavat viat kehittyvät pikkuhiljaa ja niihin on reilusti aikaa reagoida ennen vahinkoa. Esim. läpivientien tarkastaminen vesillelaskun yhteydessä kuuluu omistajalle, ellei tämä ole sovitusti delegoinut vastuuta esim. huoltofirmalle. Huoltofirmalla voi olla vastuuvakuutus joka korvaa jos kämmäävät veneen upoksiin, mutta veneen omasta vakuutuksesta se ei mene.

        Kyllä se vanhuuttaan hapertunut kumiletku hajoaa ihan yhtä yllättäen kuin köli osuu pohjaan kohdassa, jossa vettä on kartankin mukaan vähemmän kuin veneen syväys. Vastuu veneen teknisistä vioista kuuluu omistajalle ja vastuu kivilleajosta kuuluu kipparille. Ei ole mitään syytä, mikseikö kumpaankin tapaukseen voitaisi myydä vakuutusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisiko se johtua siitä, että se saattaisi houkutella vakuutuspetokseen?

        Enpä tiedä. Eikö vakuutuspetos ole yhtä helppoa tehdä ajamalla paatti kiveen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huollon laiminlyöminen on varmaan tyypillisin syy mutta on niitä muitakin. Veneessä voi olla suunnittelu tai valmistusvika (ref XO). Joku on saattanut jossain välissä tehdä väärän varustevalinnan - esim läpivienti väärää materiaalia. Oikeinkin valitussa kriittisessä osassa/varusteessa voi olla suunnittelu- tai valmistusvirhe. En mä vakuutusyhtiönä haluaisi noita vakuuttaa, enkä vakuutusyhtiön asiakkaana noita "vahinkoja" maksaa. Suunnittelijalla ja tekijällä on oltava vastuu. Sekä uusien veneiden valmistuksen, että vanhojen ylläpidon osalta.

        Se on totta. Valmistusviasta vastaa valmistaja, suunnitteluviasta suunnittelija - ja tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen ei vastaa mistään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi, että se korvattava tilanne tulee vastaan nopeasti ja yllättäen. Vanhuuttaan hapertunut kumiletku ei hajoa yllättäen. Huollon laiminlyönnistä johtuvat uppoamiseen johtavat viat kehittyvät pikkuhiljaa ja niihin on reilusti aikaa reagoida ennen vahinkoa. Esim. läpivientien tarkastaminen vesillelaskun yhteydessä kuuluu omistajalle, ellei tämä ole sovitusti delegoinut vastuuta esim. huoltofirmalle. Huoltofirmalla voi olla vastuuvakuutus joka korvaa jos kämmäävät veneen upoksiin, mutta veneen omasta vakuutuksesta se ei mene.

        Mutta peräsinakseli tai vetolaitteen kiinnityspultti saattaa katketa aivan yllättäin, kun kyse on väsymismurtumasta. Ei mitään veneitä huolleta sellaisella huolellisuudella, jossa kaikki potentiaaliset riskitekijät huomioitaisiin.

        Läpivientien letkut ovat vielä varsin helposti huollettavissa. Itse läpivienti ja sen palloventtiili ovat jo selvästi vaativammat, mutta edelleen monien omistajien ja telakoiden osaaminen riittää aika pitkälle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta peräsinakseli tai vetolaitteen kiinnityspultti saattaa katketa aivan yllättäin, kun kyse on väsymismurtumasta. Ei mitään veneitä huolleta sellaisella huolellisuudella, jossa kaikki potentiaaliset riskitekijät huomioitaisiin.

        Läpivientien letkut ovat vielä varsin helposti huollettavissa. Itse läpivienti ja sen palloventtiili ovat jo selvästi vaativammat, mutta edelleen monien omistajien ja telakoiden osaaminen riittää aika pitkälle.

        Ei minun veneeni vielä yhden vetolaitteen kiinnityspultin katkeamiseen yllättäen uppoa. Peräsinakseli jos menee poikki niin vene kelluu, mutta ohjauksessa joudutaan turvautumaan varajärjestelmään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on totta. Valmistusviasta vastaa valmistaja, suunnitteluviasta suunnittelija - ja tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen ei vastaa mistään.

        Haluaisin nähdä miten saat vaikkapa 40 vuotta sitten valmistetun veneen suunnittelijan ja valmistajan vastuuseen virheistään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Haluaisin nähdä miten saat vaikkapa 40 vuotta sitten valmistetun veneen suunnittelijan ja valmistajan vastuuseen virheistään.

        Se valmistus- tai suunnitteluvirhe olisi tullut ilmi paljon aiemmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei minun veneeni vielä yhden vetolaitteen kiinnityspultin katkeamiseen yllättäen uppoa. Peräsinakseli jos menee poikki niin vene kelluu, mutta ohjauksessa joudutaan turvautumaan varajärjestelmään.

        Tuolla vetolaitteen kiinnityspultilla viittasin lähinnä perävetolaitteeseen. Tiedän Volvo-Pentan edustusveneen uponneen toimitusjohtajan ajaessa sillä. Luulisi olevan hyvin huollettu, mutta pulttien katkeilu jäi huomaamatta. Tuskin tuonne kukaan katsoo joka ajon jälkeen. No tuosta on kymmeniä vuosia.

        Peräsinakselin katkeamisesta voi selvitä vähällä tai sitten ei. Taitaa olla Suomessa ainakin kaksi purjevenettä uponnut peräsinakselivaurioon. Katkeaa sopivasta paikasta niin tekee melko ison reiän veneeseen melko vaikeaan paikkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se vanhuuttaan hapertunut kumiletku hajoaa ihan yhtä yllättäen kuin köli osuu pohjaan kohdassa, jossa vettä on kartankin mukaan vähemmän kuin veneen syväys. Vastuu veneen teknisistä vioista kuuluu omistajalle ja vastuu kivilleajosta kuuluu kipparille. Ei ole mitään syytä, mikseikö kumpaankin tapaukseen voitaisi myydä vakuutusta.

        On niissä ero. Navigointivirhe tulee yllätyksenä kun kolisee, mutta kun sen hapertuneen kumiletkun hajoaminen on viimeinen muistutus siitä, että sehän piti vaihtaa kolme kautta aiemmin, ja se on muistutellut itsestään jokaisen kausihuollon yhteydessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa, tiedä sitten... ilmeisesti minulla on kova ammattitaito kun ei koskaan ole ollut vene uppoamisvaarassa teknisen vian vuoksi. Läpiviennit ja venttiilit on vanhaan veneeseen vaihdettu, ja satamassa ne on aina suljettuina. Veneessä on tarvikkeita mahdollisen vuodon tukkimiseen ja veden poistamiseen. Ei sitä vettä räjähdysmäisellä paineella sisälle tule. Rikkoontuneen kaiku- tai lokianturinkin saa vaihdettua sokeatulppaan veneen ollessa vesillä eikä sieltä litrakaupalla ehdi vettä tulla. Ehkä suurin riskipaikka on s-vetolaitteen läpivientikumi, koska sen paikkaaminen kulussa ollessa on käytännössä tekemätön paikka, mutta sen kuntoa tarkkaillaan ja vaihdetaan aina ajallaan vaikka se näyttäisi olevan kunnossa.

        Vanhat läpiviennit voivat "yllättäen" mennä poikki kun käytön puutteesta aukiasentoon jämähtänyttä venttiiliä yritetään väkisin sulkea kun hapertunut jäähdytysletku "yllättäen" ratkeaa tai vääränlainen letkuklemmari "yllättäen" ruostuu poikki.

        Ei minullakaan koskaan ole ollut vene uppoamisvaarassa, auto palovaarassa, talo palovaaarassa tai puu kaatunut talon päälle tms.

        Silti olisi naivia ajatella, ettei niin voisi käydä. Siksihän vakuutus on. Talon päälle kaatunut puu tai palanut talo lähtökohtaisesti korvataan, vaikka voisihan noikin estää hyvällä huollolla.

        Läpivienti voi pettää myös veneen ollessa tyhjänä satamassa. Itsellä on muutama kokemus väsymismurtamasta ja jokaisella kerralla olen ihmetellyt miten olemattomalla voimalla lopullinen pettäminen tapahtui.

        Esimerkiksi polkupyörästäni on katkennut keskiöakseli ja poljinkampi. Noissa molemmissa katkeaminen tapahtui aivan kevyesti polkemalla ilman minkäänlaista dramatiikkaa. Ei ääntä eikä yht'äkkistä "hutipolkaisua". Ihmettelin vaan kun poljinkammen katkettua lukkopoljin ja pala kampea oli siinä sivulla jalkaterän alla. Keskiöakselin katketessa kampi ei irronnut vaan vasen kampi pyöri tyhjää. Siinäkin vain ihmettelin, että nyt tapahtuu jotain outoa.

        Olin monet kerrat tehnyt spurtteja seisaaltaan ajaen koko painoni polkimella, mutta hajosi kuitenkin istualtaan kevyesti polkien.

        Varmasti tuosta poljinkammesta olisi hiushalkeaman löytänyt tunkeuma-aineella. Ehkä jotain olisi nähnyt paljaalla silmälläkin. Mutta tuskin yksikään pyörähuolto olisi tuota huomannut. Eikä varsinkaan olisi huomannut keskiöakselin hiushalkeamaa piilosta keskiön sisältä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se valmistus- tai suunnitteluvirhe olisi tullut ilmi paljon aiemmin.

        Ei lainkaan välttämättä. Toiset valmistus- ja suunnitteluvirheet näkyvät heti, toiset muutamassa vuodessa ja jotkut vasta kymmenien vuosien päästä ja vain niissä veneissä, joita on kuormitettu enemmän.

        Esimerkkinä Inferno 31:n peräsinakselin katkeaminen. Se on liian heikko. Ensimmäiset taisivat katketa 90-luvun loppupuolella eli yli 10 v ikäisenä. Viimeisin tietämäni tapaus on reilut 10 v sitten eli ehkä 25 v ikäisenä. Varmasti noita on vielä kymmeniä alkuperäisellä peräsimellä ja katkeavat joskus tai kestävät loppuun saakka.

        Sama pätee vielä yleisemmin rikeihin. Vaikkapa Seldenin 80-luvun mastoissa oli liian heikkoja heloja. Noiden hajoamisen takia on monta mastoa tullut alas. Edelleenkin niitä on käytössä. Tietysti voi myös sanoa, että 40 vuotias riki on jo vaihdettava, mutta hyvin harva sitä ainakaan kokonaan uusii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi, että se korvattava tilanne tulee vastaan nopeasti ja yllättäen. Vanhuuttaan hapertunut kumiletku ei hajoa yllättäen. Huollon laiminlyönnistä johtuvat uppoamiseen johtavat viat kehittyvät pikkuhiljaa ja niihin on reilusti aikaa reagoida ennen vahinkoa. Esim. läpivientien tarkastaminen vesillelaskun yhteydessä kuuluu omistajalle, ellei tämä ole sovitusti delegoinut vastuuta esim. huoltofirmalle. Huoltofirmalla voi olla vastuuvakuutus joka korvaa jos kämmäävät veneen upoksiin, mutta veneen omasta vakuutuksesta se ei mene.

        Tässä katsastus on hyvä, jos veneilijä itse on, niin urpo, että ei osaa käydä läpivientejä, letkuja, akselitiivisteitä, muita kumeja läpi omassa aluksessa ja tarkastaa, niiden kuntoa.

        Tietysti voi olla myös urpoja katsastajia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei minullakaan koskaan ole ollut vene uppoamisvaarassa, auto palovaarassa, talo palovaaarassa tai puu kaatunut talon päälle tms.

        Silti olisi naivia ajatella, ettei niin voisi käydä. Siksihän vakuutus on. Talon päälle kaatunut puu tai palanut talo lähtökohtaisesti korvataan, vaikka voisihan noikin estää hyvällä huollolla.

        Läpivienti voi pettää myös veneen ollessa tyhjänä satamassa. Itsellä on muutama kokemus väsymismurtamasta ja jokaisella kerralla olen ihmetellyt miten olemattomalla voimalla lopullinen pettäminen tapahtui.

        Esimerkiksi polkupyörästäni on katkennut keskiöakseli ja poljinkampi. Noissa molemmissa katkeaminen tapahtui aivan kevyesti polkemalla ilman minkäänlaista dramatiikkaa. Ei ääntä eikä yht'äkkistä "hutipolkaisua". Ihmettelin vaan kun poljinkammen katkettua lukkopoljin ja pala kampea oli siinä sivulla jalkaterän alla. Keskiöakselin katketessa kampi ei irronnut vaan vasen kampi pyöri tyhjää. Siinäkin vain ihmettelin, että nyt tapahtuu jotain outoa.

        Olin monet kerrat tehnyt spurtteja seisaaltaan ajaen koko painoni polkimella, mutta hajosi kuitenkin istualtaan kevyesti polkien.

        Varmasti tuosta poljinkammesta olisi hiushalkeaman löytänyt tunkeuma-aineella. Ehkä jotain olisi nähnyt paljaalla silmälläkin. Mutta tuskin yksikään pyörähuolto olisi tuota huomannut. Eikä varsinkaan olisi huomannut keskiöakselin hiushalkeamaa piilosta keskiön sisältä.

        Ellei vakuutus korvaisi myrskyssä talon päälle kaatuneen puun aiheuttamia vahinkoja, kaatuisi puita talojen päälle paljon vähemmän kun omistajat kaataisivat puut ennakoiden.

        Ei se läpivienti petä satamassa veneen ollessa tyhjä kun sen kuntoa seurataan aktiivisesti ja vaihdetaan ajoissa. Uusi osa tarkastetaan ennen paikoilleen laittoa ja vaihdetaan uuteen jos pitää miettiä pitäiskö jo vaihtaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei lainkaan välttämättä. Toiset valmistus- ja suunnitteluvirheet näkyvät heti, toiset muutamassa vuodessa ja jotkut vasta kymmenien vuosien päästä ja vain niissä veneissä, joita on kuormitettu enemmän.

        Esimerkkinä Inferno 31:n peräsinakselin katkeaminen. Se on liian heikko. Ensimmäiset taisivat katketa 90-luvun loppupuolella eli yli 10 v ikäisenä. Viimeisin tietämäni tapaus on reilut 10 v sitten eli ehkä 25 v ikäisenä. Varmasti noita on vielä kymmeniä alkuperäisellä peräsimellä ja katkeavat joskus tai kestävät loppuun saakka.

        Sama pätee vielä yleisemmin rikeihin. Vaikkapa Seldenin 80-luvun mastoissa oli liian heikkoja heloja. Noiden hajoamisen takia on monta mastoa tullut alas. Edelleenkin niitä on käytössä. Tietysti voi myös sanoa, että 40 vuotias riki on jo vaihdettava, mutta hyvin harva sitä ainakaan kokonaan uusii.

        40 vuoden kuluttua se on normaalia kulumaa tai käyttövirhe, ei mikään suunnittelu- tai materiaalivirhe ellei sitä ole hiljattain väärin korjattu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei lainkaan välttämättä. Toiset valmistus- ja suunnitteluvirheet näkyvät heti, toiset muutamassa vuodessa ja jotkut vasta kymmenien vuosien päästä ja vain niissä veneissä, joita on kuormitettu enemmän.

        Esimerkkinä Inferno 31:n peräsinakselin katkeaminen. Se on liian heikko. Ensimmäiset taisivat katketa 90-luvun loppupuolella eli yli 10 v ikäisenä. Viimeisin tietämäni tapaus on reilut 10 v sitten eli ehkä 25 v ikäisenä. Varmasti noita on vielä kymmeniä alkuperäisellä peräsimellä ja katkeavat joskus tai kestävät loppuun saakka.

        Sama pätee vielä yleisemmin rikeihin. Vaikkapa Seldenin 80-luvun mastoissa oli liian heikkoja heloja. Noiden hajoamisen takia on monta mastoa tullut alas. Edelleenkin niitä on käytössä. Tietysti voi myös sanoa, että 40 vuotias riki on jo vaihdettava, mutta hyvin harva sitä ainakaan kokonaan uusii.

        Siksi niitä veneitä huolletaan että kuluneet heikot lenkit vaihdetaan uusiin ennen niiden pettämistä. Jokaisessa mallissa on omat heikot lenkit mutta tyyppiviat ilmenevät aika pian ja on vain laiskuutta ja osaamattomuutta ettei niistä kriittisiä korjata ajoissa. Jos tykkää raiskata sitä perhepurtta kilpailussa, niin se customoidaan sellaiseksi että se kestää sen rääkin, tai otetaan tietoisia riskejä kuten kilpailuissa tapana on. Perhepurjehduksilla, mihin se on tehtykin, se kestää. Näin toimitaan muissakin lajeissa, ja vakuutusehdot usein kieltävät kilpailun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se valmistus- tai suunnitteluvirhe olisi tullut ilmi paljon aiemmin.

        Näin sitä ajattelisi, mutta kyllä niitä purkkareiden peräsinakseleita katkeilee vanhoistakin veneistä. Kun peräsinakseli katkeaa mihinkään kovaan osumatta, niin kyseessä on väistämättä suunnittelu- tai valmistusvirhe riippumatta veneen iästä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On niissä ero. Navigointivirhe tulee yllätyksenä kun kolisee, mutta kun sen hapertuneen kumiletkun hajoaminen on viimeinen muistutus siitä, että sehän piti vaihtaa kolme kautta aiemmin, ja se on muistutellut itsestään jokaisen kausihuollon yhteydessä.

        Sinä ehkä seuraat niitä kumiletkuja aktiivisesti ja veneesi upotessa et lainkaan ylläty. On kuitenkin hyvin paljon veneilijöitä, joiden tekninen ymmärrys ei tuohon riitä, vaan se kumiletkun hajoaminen todellakin tulee yllätyksenä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä katsastus on hyvä, jos veneilijä itse on, niin urpo, että ei osaa käydä läpivientejä, letkuja, akselitiivisteitä, muita kumeja läpi omassa aluksessa ja tarkastaa, niiden kuntoa.

        Tietysti voi olla myös urpoja katsastajia.

        En ole vielä sellaista katsastusta nähnyt, jossa nuo asiat olisi kaikki tarkastettu. Lähinnä rupattelutilaisuuksia nuo katsastukset ovat olleet. Itse toki olen tietoinen veneeni jokaisesta yksityiskohdasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi niitä veneitä huolletaan että kuluneet heikot lenkit vaihdetaan uusiin ennen niiden pettämistä. Jokaisessa mallissa on omat heikot lenkit mutta tyyppiviat ilmenevät aika pian ja on vain laiskuutta ja osaamattomuutta ettei niistä kriittisiä korjata ajoissa. Jos tykkää raiskata sitä perhepurtta kilpailussa, niin se customoidaan sellaiseksi että se kestää sen rääkin, tai otetaan tietoisia riskejä kuten kilpailuissa tapana on. Perhepurjehduksilla, mihin se on tehtykin, se kestää. Näin toimitaan muissakin lajeissa, ja vakuutusehdot usein kieltävät kilpailun.

        Peräsinakseli ei kuulu niihin osiin, jotka vaihdetaan määrävälein. Jos se katkeaa merellä, niin se on väärin mitoitettu.

        Peräsinakselin lujuus ei mitenkään riipu siitä, ovatko veneessä olevat henkilöt samaa perhettä vai eivät, eikä myöskään siitä onko veneen kippari ilmoittautunut kilpailuun vai seilaako muuten vain.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Peräsinakseli ei kuulu niihin osiin, jotka vaihdetaan määrävälein. Jos se katkeaa merellä, niin se on väärin mitoitettu.

        Peräsinakselin lujuus ei mitenkään riipu siitä, ovatko veneessä olevat henkilöt samaa perhettä vai eivät, eikä myöskään siitä onko veneen kippari ilmoittautunut kilpailuun vai seilaako muuten vain.

        Kuulutko niihin juntteihin jotka aina kilpailee lomapurjehduksella hampaat irvessä perheen parkuessa hytissä eikä muut veneilijät edes tiedä osallistuvansa kisaasi? Kilpailuissa yleensä otetaan veneen suorituskyvystä kaikki irti ja vähän lisää. Lomapurjehtijat ovat enemmän mukavuudenhaluisia eivätkä mene punarajalle säästääkseen legillä muutaman sekunnin.

        Kaikki peräsimet hajoaa ennemmin tai myöhemmin kun niitä käytetään riittävän pitkään. Ne hajoavat yllättäen ellei ollenkaan seurata niiden kuntoa.

        Peräsimet hajoaa, kölit heiluu, rungossa rutto, kiinnileikanneet vanttiruuvit pettää, vaijerisäikeet repsottaa, rustiraudat irtoaa, ikkunat vuotaa, kaidetolpat heiluu. Kaikki yleensä vanhan veneen normaalia kulumaa joita korjataan tai vaurioita minimoidaan ennakoivalla huollolla. Mikään ei ole ikuista. Vanha vene on vanha vene.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuulutko niihin juntteihin jotka aina kilpailee lomapurjehduksella hampaat irvessä perheen parkuessa hytissä eikä muut veneilijät edes tiedä osallistuvansa kisaasi? Kilpailuissa yleensä otetaan veneen suorituskyvystä kaikki irti ja vähän lisää. Lomapurjehtijat ovat enemmän mukavuudenhaluisia eivätkä mene punarajalle säästääkseen legillä muutaman sekunnin.

        Kaikki peräsimet hajoaa ennemmin tai myöhemmin kun niitä käytetään riittävän pitkään. Ne hajoavat yllättäen ellei ollenkaan seurata niiden kuntoa.

        Peräsimet hajoaa, kölit heiluu, rungossa rutto, kiinnileikanneet vanttiruuvit pettää, vaijerisäikeet repsottaa, rustiraudat irtoaa, ikkunat vuotaa, kaidetolpat heiluu. Kaikki yleensä vanhan veneen normaalia kulumaa joita korjataan tai vaurioita minimoidaan ennakoivalla huollolla. Mikään ei ole ikuista. Vanha vene on vanha vene.

        Miten seuraat peräsinakselin kuntoa? Vinkkinä ne katkenneet peräsinakselit eivät ole syöpyneet/ruostuneet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ellei vakuutus korvaisi myrskyssä talon päälle kaatuneen puun aiheuttamia vahinkoja, kaatuisi puita talojen päälle paljon vähemmän kun omistajat kaataisivat puut ennakoiden.

        Ei se läpivienti petä satamassa veneen ollessa tyhjä kun sen kuntoa seurataan aktiivisesti ja vaihdetaan ajoissa. Uusi osa tarkastetaan ennen paikoilleen laittoa ja vaihdetaan uuteen jos pitää miettiä pitäiskö jo vaihtaa.

        Täällä ei puuta saa kaataa ilman kunnan lupaa ja lupaa ei terveelle puun kaatoon myönnetä. Olen usean kerran yrittänyt, koska puut roskaavat katot ja rännit, kaksi kertaa on jo tullut talon päälle ja silti ei lupaa heltiä muille puille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole vielä sellaista katsastusta nähnyt, jossa nuo asiat olisi kaikki tarkastettu. Lähinnä rupattelutilaisuuksia nuo katsastukset ovat olleet. Itse toki olen tietoinen veneeni jokaisesta yksityiskohdasta.

        Ai, kyllä meidän moottorivenekerhon katsastaja käy nämä asiat läpi runkokatsastuksen yhteydessä ja itse tarkkailen vuosittain/konehuoneessa käydessäni, ei ole iso vaiva, eikä vaikeaa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä ehkä seuraat niitä kumiletkuja aktiivisesti ja veneesi upotessa et lainkaan ylläty. On kuitenkin hyvin paljon veneilijöitä, joiden tekninen ymmärrys ei tuohon riitä, vaan se kumiletkun hajoaminen todellakin tulee yllätyksenä.

        No ne on tyhmiä tai välinpitämättömiä. Lukisivat ne vakuutusehdot ajatuksella niin hoksaisivat ettei yhtiö korvaa kaikkea. Alkaisivat miettimään miksi, ja mikä sellaisen vahingon voi aiheuttaa. Vakuutusyhtiökin saattaa sen kertoa. Jos toteavat, ettei oma tekninen osaaminen riitä riskin hallitsemiseen, niin kääntyisivät ammattilaisten puoleen.

        Vene uppoaa omia aikojaan jos akselitiiviste, jokin muu läpivienti, letkuliitos tai letku pettää, taikka jos aallot tai sadevesi pääsevät täyttämään veneen. Läpipultatuista kiinnityksistä voi tulla vuotoja. Eipä siinä muuta kun vene ei ole puuta. Tarkistan vuosittain nuo vaaranpaikat, vaihdan uutta osaa ennakoivasti ja pitkin kautta seuraan tilannetta pilssissä ja automaattisen pilssipumpun toimintaa. Kun luvataan satamapaikkaan osuvia voimakkaita tuulia, käännän tylppäperäisen veneen keulan tuuleen ja muutenkin tarkastan kiinnitykset usein. Kännykkään tulee häly jos pilssiin tulee vettä ja kamera valvoo veneitä ulkopuolelta.

        Olen todella yllättynyt jos mikään veneistäni uppoaa laituriin ilman ulkoista tekijää. Tai no - markettikumiveneestä voi ilmakammio ratketa koska tahansa, lähinnä rantalelu ja tiedostettu riski.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ne on tyhmiä tai välinpitämättömiä. Lukisivat ne vakuutusehdot ajatuksella niin hoksaisivat ettei yhtiö korvaa kaikkea. Alkaisivat miettimään miksi, ja mikä sellaisen vahingon voi aiheuttaa. Vakuutusyhtiökin saattaa sen kertoa. Jos toteavat, ettei oma tekninen osaaminen riitä riskin hallitsemiseen, niin kääntyisivät ammattilaisten puoleen.

        Vene uppoaa omia aikojaan jos akselitiiviste, jokin muu läpivienti, letkuliitos tai letku pettää, taikka jos aallot tai sadevesi pääsevät täyttämään veneen. Läpipultatuista kiinnityksistä voi tulla vuotoja. Eipä siinä muuta kun vene ei ole puuta. Tarkistan vuosittain nuo vaaranpaikat, vaihdan uutta osaa ennakoivasti ja pitkin kautta seuraan tilannetta pilssissä ja automaattisen pilssipumpun toimintaa. Kun luvataan satamapaikkaan osuvia voimakkaita tuulia, käännän tylppäperäisen veneen keulan tuuleen ja muutenkin tarkastan kiinnitykset usein. Kännykkään tulee häly jos pilssiin tulee vettä ja kamera valvoo veneitä ulkopuolelta.

        Olen todella yllättynyt jos mikään veneistäni uppoaa laituriin ilman ulkoista tekijää. Tai no - markettikumiveneestä voi ilmakammio ratketa koska tahansa, lähinnä rantalelu ja tiedostettu riski.

        Jep. Minäkin olen yllättynyt, jos veneeni uppoaa laituriin ilman ulkoista tekijää. Ihan samalla tapaa olen yllättynyt, jos ajan veneeni kiville. Pyrin olemaan huolellinen sekä huollossa että navigoinnissa. Molempien kohdalla on kuitenkin hyvin pieni riski olemassa, että huolellisuudestani huolimatta mokaan. Sen varalle haluaisin vakuutuksen vaikka todennäköisyys tapahtumalle onkin hyvin pieni.

        Minulla on myös kotivakuutus, vaikkei kodilleni ole ikinä tapahtunut mitään. On myös autovakuutus, vaikka koskaan en ole autoa rikkonut. Henkivakuutus löytyy myös, vaikka olen todistetusti taitava pysymään hengissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jep. Minäkin olen yllättynyt, jos veneeni uppoaa laituriin ilman ulkoista tekijää. Ihan samalla tapaa olen yllättynyt, jos ajan veneeni kiville. Pyrin olemaan huolellinen sekä huollossa että navigoinnissa. Molempien kohdalla on kuitenkin hyvin pieni riski olemassa, että huolellisuudestani huolimatta mokaan. Sen varalle haluaisin vakuutuksen vaikka todennäköisyys tapahtumalle onkin hyvin pieni.

        Minulla on myös kotivakuutus, vaikkei kodilleni ole ikinä tapahtunut mitään. On myös autovakuutus, vaikka koskaan en ole autoa rikkonut. Henkivakuutus löytyy myös, vaikka olen todistetusti taitava pysymään hengissä.

        En olisi niin yllättynyt jos täräytän kivelle, voi osua potkuriin vaikka luonnonsatamaan rantautuesa, ja vastaan voi tulla tilanteita joissa tapahtumaketjut etenee niin nopeasti ettei kaikkea tule huomioitua. Veneen uppoamisen estäminen on hyvin yksinkertaista.

        Kotivakuutus minullakin on, mutta ei omien toilailujeni varalle, vaan toisten toilailujen ja myrskytuhojen varalle. Samasta syystä on tuossa pienessä muutaman tuhatlappusen arvoisessa pulpettiveneessä vakuutus... ei siksi että sen rahallinen menetys olisi konkurssin paikka, vaan siksi että sitä kipparoi alaikäinen kippari jonka toilailuista ei aina voi menna takuuseen ja se mahdollinen vahingon toinen osapuoli voi olla joku ökypaatti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä ei puuta saa kaataa ilman kunnan lupaa ja lupaa ei terveelle puun kaatoon myönnetä. Olen usean kerran yrittänyt, koska puut roskaavat katot ja rännit, kaksi kertaa on jo tullut talon päälle ja silti ei lupaa heltiä muille puille.

        Täällä mennään oma tupa oma lupa periaatteella. Ennen syysmyrskyjä on hyvä ajankohta, ja reilun vuoden kuluttua takkaan. Naapurinkin kanssa voi sopia, että harvennetaan molemmin puolin rajaa. Niin tekee moni muukin eikä kukaan valita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näinpä. Minä haluaisin vakuutuksen, joka kattaisi kaikki vahingot. Voisin mielelläni maksaa siitä enemmän. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi vakuutusyhtiöt eivät sellaisia myy. Oma logiikkani sanoisi päinvastoin, että jos joku ajaa karttaan merkittyyn kiveen, niin vähintään omavastuuosuus voisi olla suurempi. Sehän on niin selkeästi tuottamuksellinen teko. Jos taas tekninen laite pettää, on tuottamuksellisuus usein vähäisempää. Haluaisin vakuutuksen korvaavan nimenomaan sellaiset vahingot, joita en huolellisuudellakaan pysty välttämättä itse välttämään. Ne ovat kuitenkin paljon harvinaisempia kuin kivilleajot, joten luulisi olevan vakuutusyhtiölle helppo lisämaksua vastaan kattaa.

        Kyllä joissain mastovakuutuksisss on juuri se idea, että ne korvaavat maston hajoamisen, jos huoltoa ei ole laiminlyöty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten seuraat peräsinakselin kuntoa? Vinkkinä ne katkenneet peräsinakselit eivät ole syöpyneet/ruostuneet.

        Aika helppia kun rakenne on sellainen että kaikki on peräpeilissä näkyvissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin sitä ajattelisi, mutta kyllä niitä purkkareiden peräsinakseleita katkeilee vanhoistakin veneistä. Kun peräsinakseli katkeaa mihinkään kovaan osumatta, niin kyseessä on väistämättä suunnittelu- tai valmistusvirhe riippumatta veneen iästä.

        Taitaa olla tyyppirakenneongelma eli riskirakenne esim Inferno 31:ssä. Tullut ilmi aika tuoreeltaan ja silti on rakennettu uusia saman kaavan mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuulutko niihin juntteihin jotka aina kilpailee lomapurjehduksella hampaat irvessä perheen parkuessa hytissä eikä muut veneilijät edes tiedä osallistuvansa kisaasi? Kilpailuissa yleensä otetaan veneen suorituskyvystä kaikki irti ja vähän lisää. Lomapurjehtijat ovat enemmän mukavuudenhaluisia eivätkä mene punarajalle säästääkseen legillä muutaman sekunnin.

        Kaikki peräsimet hajoaa ennemmin tai myöhemmin kun niitä käytetään riittävän pitkään. Ne hajoavat yllättäen ellei ollenkaan seurata niiden kuntoa.

        Peräsimet hajoaa, kölit heiluu, rungossa rutto, kiinnileikanneet vanttiruuvit pettää, vaijerisäikeet repsottaa, rustiraudat irtoaa, ikkunat vuotaa, kaidetolpat heiluu. Kaikki yleensä vanhan veneen normaalia kulumaa joita korjataan tai vaurioita minimoidaan ennakoivalla huollolla. Mikään ei ole ikuista. Vanha vene on vanha vene.

        Oletko itse koskaan perehtynyt kilpapurjehdukseen? Suurin ero kilpapurjehduksen ja ei-kilpapurjehduksen välillä on se, että keskitytään ohjaamaan trimmaamaan tarkasti. Sen seurauksena veneeseen kohdistuvat rasitukset ovat jopa pienempiä kuin ei-kilpapurjehtijalla.

        Yksikään oikein mitoitettu peräsinakseli ei katkea merellä. Ne jotka ovat katkenneet, on mitoitettu väärin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä joissain mastovakuutuksisss on juuri se idea, että ne korvaavat maston hajoamisen, jos huoltoa ei ole laiminlyöty.

        Tosin maston osalta ikävähennykset tuppaavat olemaan sellaisia, että ei paljon lohduta vaikka korvauksen saisi. Se itselle jäävä 70% uuden rikin hinnasta kirpaisee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä mennään oma tupa oma lupa periaatteella. Ennen syysmyrskyjä on hyvä ajankohta, ja reilun vuoden kuluttua takkaan. Naapurinkin kanssa voi sopia, että harvennetaan molemmin puolin rajaa. Niin tekee moni muukin eikä kukaan valita.

        Täällä asiaa kyttää kunnan tekninen osasto sateliittikuvien avulla ja on mahdotonta omatoimisesti kaataa puuta, ettei käty käy, taidat asua haja-asetusalueella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa, tiedä sitten... ilmeisesti minulla on kova ammattitaito kun ei koskaan ole ollut vene uppoamisvaarassa teknisen vian vuoksi. Läpiviennit ja venttiilit on vanhaan veneeseen vaihdettu, ja satamassa ne on aina suljettuina. Veneessä on tarvikkeita mahdollisen vuodon tukkimiseen ja veden poistamiseen. Ei sitä vettä räjähdysmäisellä paineella sisälle tule. Rikkoontuneen kaiku- tai lokianturinkin saa vaihdettua sokeatulppaan veneen ollessa vesillä eikä sieltä litrakaupalla ehdi vettä tulla. Ehkä suurin riskipaikka on s-vetolaitteen läpivientikumi, koska sen paikkaaminen kulussa ollessa on käytännössä tekemätön paikka, mutta sen kuntoa tarkkaillaan ja vaihdetaan aina ajallaan vaikka se näyttäisi olevan kunnossa.

        Vanhat läpiviennit voivat "yllättäen" mennä poikki kun käytön puutteesta aukiasentoon jämähtänyttä venttiiliä yritetään väkisin sulkea kun hapertunut jäähdytysletku "yllättäen" ratkeaa tai vääränlainen letkuklemmari "yllättäen" ruostuu poikki.

        Erittäin harva vene on ollut uppoamisvaarassa, vaikka ylläpito olisi ollut huonoa ja tekninen osaaminen olematonta. Tietenkin asiallinen huolto pienentää ennestään vähäistä uppoamisriskiä oleellisesti, mutta osoittaa vain olematonta mielikuvitusta luulla, että mitään odottamatonta ei voisi tapahtua. Useimmat onnettomuudet ovat odottamattomien tapahtuimien sarjoja, joita ei hyvälläkään mielikuvituksella osaa ennakoida.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ellei vakuutus korvaisi myrskyssä talon päälle kaatuneen puun aiheuttamia vahinkoja, kaatuisi puita talojen päälle paljon vähemmän kun omistajat kaataisivat puut ennakoiden.

        Ei se läpivienti petä satamassa veneen ollessa tyhjä kun sen kuntoa seurataan aktiivisesti ja vaihdetaan ajoissa. Uusi osa tarkastetaan ennen paikoilleen laittoa ja vaihdetaan uuteen jos pitää miettiä pitäiskö jo vaihtaa.

        Käytkö kaatamassa ennakoiden naapurin tontillakin kasvavan puun? Naapuri ei ole kornausvelvollinen, jos hänen puunsa kaatuu talosi päälle. Minulta on hajonnut kaksi happoista sulkuventtiiliä parin vuoden ikäisinä. Yhtä pikkuruista yksityiskohtaa lukuunottamatta molemmat ulkoa ja sisältä täysin virheettömiä. En ollut miettinyt, pitäisikö taas vaihtaa,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko itse koskaan perehtynyt kilpapurjehdukseen? Suurin ero kilpapurjehduksen ja ei-kilpapurjehduksen välillä on se, että keskitytään ohjaamaan trimmaamaan tarkasti. Sen seurauksena veneeseen kohdistuvat rasitukset ovat jopa pienempiä kuin ei-kilpapurjehtijalla.

        Yksikään oikein mitoitettu peräsinakseli ei katkea merellä. Ne jotka ovat katkenneet, on mitoitettu väärin.

        Et selvästikään ole kilpailijaluonne. Kilpailussa ajetaan riskirajoilla tai hävitään kisa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä asiaa kyttää kunnan tekninen osasto sateliittikuvien avulla ja on mahdotonta omatoimisesti kaataa puuta, ettei käty käy, taidat asua haja-asetusalueella.

        Olen asunut taajamassa ja haja-asutusalueella. Samoilla menty molemmissa, mutta haja-asutusalueella on gietysti enemmän kaadettavaa. "Myrskynkaatamia" saa ravata pois eikä satelliitti kerro mikä sen puun on kaatanut. Käry käy jos naapurit ilmiantaa, mutta miksi ilmiantaisivat kun on hyvät välit ja naapureihin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erittäin harva vene on ollut uppoamisvaarassa, vaikka ylläpito olisi ollut huonoa ja tekninen osaaminen olematonta. Tietenkin asiallinen huolto pienentää ennestään vähäistä uppoamisriskiä oleellisesti, mutta osoittaa vain olematonta mielikuvitusta luulla, että mitään odottamatonta ei voisi tapahtua. Useimmat onnettomuudet ovat odottamattomien tapahtuimien sarjoja, joita ei hyvälläkään mielikuvituksella osaa ennakoida.

        Ei ne veneen rakenteet ole niin monimutkaisia etteikö uppoamista ILMAN ULKOISTA SYYTÄ voisi ennakoida ja estää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käytkö kaatamassa ennakoiden naapurin tontillakin kasvavan puun? Naapuri ei ole kornausvelvollinen, jos hänen puunsa kaatuu talosi päälle. Minulta on hajonnut kaksi happoista sulkuventtiiliä parin vuoden ikäisinä. Yhtä pikkuruista yksityiskohtaa lukuunottamatta molemmat ulkoa ja sisältä täysin virheettömiä. En ollut miettinyt, pitäisikö taas vaihtaa,

        Vahingosta oppineena kaadan kyllä naapurinkin puolelta ja naapuri hyväksyy sen, ettei tulisi ongelmia. Naapurinkin mielestä on itsestään selvä asia että riskipuut kaadetaan, mutta ei välttämättä osallistu kaatoon jos riski on minun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosin maston osalta ikävähennykset tuppaavat olemaan sellaisia, että ei paljon lohduta vaikka korvauksen saisi. Se itselle jäävä 70% uuden rikin hinnasta kirpaisee.

        Sitä ei taida saada kuin uudehkoille mastoille. On myös konerikkoturva, jota ei myös saa vanhoille moottoreille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erittäin harva vene on ollut uppoamisvaarassa, vaikka ylläpito olisi ollut huonoa ja tekninen osaaminen olematonta. Tietenkin asiallinen huolto pienentää ennestään vähäistä uppoamisriskiä oleellisesti, mutta osoittaa vain olematonta mielikuvitusta luulla, että mitään odottamatonta ei voisi tapahtua. Useimmat onnettomuudet ovat odottamattomien tapahtuimien sarjoja, joita ei hyvälläkään mielikuvituksella osaa ennakoida.

        Telakalla sanottiin, että n. 5 venettä 200:sta nostetaan takaisin ylös. Yleisin vika on läpivienti, joka on suljettu talveksi. Sinne on jäänyt vettä ja läpivienti on haljennut. Vika havaitaan, kun läpivienti avataan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Telakalla sanottiin, että n. 5 venettä 200:sta nostetaan takaisin ylös. Yleisin vika on läpivienti, joka on suljettu talveksi. Sinne on jäänyt vettä ja läpivienti on haljennut. Vika havaitaan, kun läpivienti avataan.

        Kuivana vesille laskettavien puuveneiden uppoamisvaara ei ole harvinaista sekään. Yllättävän usein kuulee tapauksista, joissa pohjaproppu on unohdettu laittaa paikoilleen talvitelakoinnin jäljiltä... jos vene on jo uitettu pois trailerilta on uppoamisvaara ilmeinen koska monesti se pohjaproppu on paikassa, johon ei veneen sisältä pääse käsiksi, ja ilman toimivaa automaattista pilssipumppua ehtii vettä virrata paljon ennen kuin se on havaittavissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä ei taida saada kuin uudehkoille mastoille. On myös konerikkoturva, jota ei myös saa vanhoille moottoreille.

        IFissä näyttää saavan mastovakuutuksen 25 v ikään saakka. 10 v kohdalla ikävähennys 30% ja siitä nousee nopeasti 60% maksimiin 16 v kohdalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et selvästikään ole kilpailijaluonne. Kilpailussa ajetaan riskirajoilla tai hävitään kisa.

        Sinulla ei selvästikään ole mitään käsitystä kilpapurjehduksesta. Joskus harvoin toki sattuu kisapäivää kova keli, ja silloin voi joku kokeilla kaluston kestävyyttä. Tavanomaisissa tuulissa sen sijaan kilpapurjehduksella ja kaluston riskeeraamisella ei ole mitään tekemistä keskenään. Kisoissa mitataan taitoa, ei riskinottokykyä.

        Olen kilpailijaluonne ja kilpailen monessa lajissa menestyksekkäästi. Riskinottohaluni on kuitenkin melko matala. Jonkun kerran olen toki sen takia hävinnyt jollekin rohkeammalle, mutta sellaiset tilanteet ovat olleet hyvin harvassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla ei selvästikään ole mitään käsitystä kilpapurjehduksesta. Joskus harvoin toki sattuu kisapäivää kova keli, ja silloin voi joku kokeilla kaluston kestävyyttä. Tavanomaisissa tuulissa sen sijaan kilpapurjehduksella ja kaluston riskeeraamisella ei ole mitään tekemistä keskenään. Kisoissa mitataan taitoa, ei riskinottokykyä.

        Olen kilpailijaluonne ja kilpailen monessa lajissa menestyksekkäästi. Riskinottohaluni on kuitenkin melko matala. Jonkun kerran olen toki sen takia hävinnyt jollekin rohkeammalle, mutta sellaiset tilanteet ovat olleet hyvin harvassa.

        Väitätkös tosissas ettei purjehduskilpailuissa niin usein tapahtuvat kalustovauriot johdu suorituskyvyn maksimoinnista rakenteiden kestävyyden kustannuksella kun kikkaillaan uusilla rakenneratkaisuilla joita ei vielä veneiden kansanpainoksissa ole nähty? Väitätkö myös että huviksesi purjehdit ruotsalaistuntumalla toisiin kuten kilpavenerypäs merkkipoijua kiertäessään? Väitätkö myös ettei moottoriurheilussa kilpailuedun saamiseksi viritetä moottoreita niiden kestävyyden kustannuksella? Välineurheilua se on niin kuin purjehduskin ja välineet valitaan sellaisiksi että niillä voitetaan kisa eikä haeta pitkää käyttöikää. Siksi 60-luvun suunnittelua olevat purjeveneet eivät ole kilpailuissa enää kilpailukykyisiä ja ne edistysaskeleet on otettu riskien kautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko itse koskaan perehtynyt kilpapurjehdukseen? Suurin ero kilpapurjehduksen ja ei-kilpapurjehduksen välillä on se, että keskitytään ohjaamaan trimmaamaan tarkasti. Sen seurauksena veneeseen kohdistuvat rasitukset ovat jopa pienempiä kuin ei-kilpapurjehtijalla.

        Yksikään oikein mitoitettu peräsinakseli ei katkea merellä. Ne jotka ovat katkenneet, on mitoitettu väärin.

        Jep, ellei peräsin kestä karilleajoa on se väärin mitoitettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väitätkös tosissas ettei purjehduskilpailuissa niin usein tapahtuvat kalustovauriot johdu suorituskyvyn maksimoinnista rakenteiden kestävyyden kustannuksella kun kikkaillaan uusilla rakenneratkaisuilla joita ei vielä veneiden kansanpainoksissa ole nähty? Väitätkö myös että huviksesi purjehdit ruotsalaistuntumalla toisiin kuten kilpavenerypäs merkkipoijua kiertäessään? Väitätkö myös ettei moottoriurheilussa kilpailuedun saamiseksi viritetä moottoreita niiden kestävyyden kustannuksella? Välineurheilua se on niin kuin purjehduskin ja välineet valitaan sellaisiksi että niillä voitetaan kisa eikä haeta pitkää käyttöikää. Siksi 60-luvun suunnittelua olevat purjeveneet eivät ole kilpailuissa enää kilpailukykyisiä ja ne edistysaskeleet on otettu riskien kautta.

        Puhumme ilmeisesti eri asioista. Tässä puhuttiin aiemmin perhepurjehdukseen soveltuvien veneiden "rääkkäämisestä" kisoissa. Sinä puhut nyt äärimmäiseen suorituskykyyn suunnitelluista kisavehkeistä. Ne ovat ihan eri asioita. Toki äärimmäiseen suorituskykyyn suunniteltu kilpavene on helpommin kestämisen rajoilla, kun suunnittelussa on varmuuskertoimet ihan eri luokkaa.

        Mitä tulee ruotsalaistuntumaan merkinkierrossa, niin sillähän ei ole mitään tekemistä veneiden rasituksen kanssa. Toki siinä otetaan pientä riskiä siitä, että kaverin kylki osuu omaan, mutta harvoinpa tilanteissa naarmua kummempaa tulee. Ei vaikkapa se peräsinakseli kaverin kyljen läheisyydestä millään tapaa väsy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et selvästikään ole kilpailijaluonne. Kilpailussa ajetaan riskirajoilla tai hävitään kisa.

        Optimi ei kovinkaan usein ole riskiraja. Lähinnä raja, jossa vielä jatketaan spinnulla ajoa tai päätetään sen nostosta, on riskirajoilla. Silloinkin toteutunut riski tarkoittaa lähinnä hajonnutt spinnua. Toinen asia, joka kisassa voi mennä riskirajoilla, on toisen veneen tai kääntömerkin kohtaaminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhumme ilmeisesti eri asioista. Tässä puhuttiin aiemmin perhepurjehdukseen soveltuvien veneiden "rääkkäämisestä" kisoissa. Sinä puhut nyt äärimmäiseen suorituskykyyn suunnitelluista kisavehkeistä. Ne ovat ihan eri asioita. Toki äärimmäiseen suorituskykyyn suunniteltu kilpavene on helpommin kestämisen rajoilla, kun suunnittelussa on varmuuskertoimet ihan eri luokkaa.

        Mitä tulee ruotsalaistuntumaan merkinkierrossa, niin sillähän ei ole mitään tekemistä veneiden rasituksen kanssa. Toki siinä otetaan pientä riskiä siitä, että kaverin kylki osuu omaan, mutta harvoinpa tilanteissa naarmua kummempaa tulee. Ei vaikkapa se peräsinakseli kaverin kyljen läheisyydestä millään tapaa väsy.

        Kun ei ole varaa siihen kilpaveneeseen yritetään siitä perhepaatista modata raaseri. Se aiheuttaa lisärasitusta. Kisatilanteessa ei kalustoa välttämättä säälitä, siitä tulee ylimääräistä rasitusta, kulumaa ja ehkä vaurioitakin. Ne vauriot saattavat ilmetä vasta seuraavalla lomapurjehduksella tai seuraavan omistajan purjehduksella. Tottakai sitä peräsintä voidaan lomapurjehduksellakin teloa. Esmes tuon Finngulf 31:n kohdalla on lähdetty kikkailemaan peräsimen rakenteella kun on haettu muita hyötyjä, mutta riskirakenteelta se näyttää moneen muuhun verrattuna. Pitkä lapa vailla tuentaa, vrt vaikkapa Avance 33.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Optimi ei kovinkaan usein ole riskiraja. Lähinnä raja, jossa vielä jatketaan spinnulla ajoa tai päätetään sen nostosta, on riskirajoilla. Silloinkin toteutunut riski tarkoittaa lähinnä hajonnutt spinnua. Toinen asia, joka kisassa voi mennä riskirajoilla, on toisen veneen tai kääntömerkin kohtaaminen.

        Riskirajoilla mennään purjevalinnoilla (kynnys vaihtaa purjetta tilapäisesti), reittivalinnoilla ja osittain materiaalivalinnoilla. Spinnulla sählätessä saa rikiinkin vaurioita eikä pelkkään purjeeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun ei ole varaa siihen kilpaveneeseen yritetään siitä perhepaatista modata raaseri. Se aiheuttaa lisärasitusta. Kisatilanteessa ei kalustoa välttämättä säälitä, siitä tulee ylimääräistä rasitusta, kulumaa ja ehkä vaurioitakin. Ne vauriot saattavat ilmetä vasta seuraavalla lomapurjehduksella tai seuraavan omistajan purjehduksella. Tottakai sitä peräsintä voidaan lomapurjehduksellakin teloa. Esmes tuon Finngulf 31:n kohdalla on lähdetty kikkailemaan peräsimen rakenteella kun on haettu muita hyötyjä, mutta riskirakenteelta se näyttää moneen muuhun verrattuna. Pitkä lapa vailla tuentaa, vrt vaikkapa Avance 33.

        Varsin matala lapioperäsin tuossa Inferno/FG 31:ssä on. Monet ovat vaihtaneet syvemmän ja uusissa on järjesteän reilusti syvempiä. Vaihdetuissa peräsimissä syvyyttä on 20-40 cm enemmän.

        Ongelmia on oikeastaan kaksi. Peräsin oli liian matala/pieni eli epäoptimaalinen ja akselin mitoitu tai käytetty materiaali ei ollut riittävän luja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varsin matala lapioperäsin tuossa Inferno/FG 31:ssä on. Monet ovat vaihtaneet syvemmän ja uusissa on järjesteän reilusti syvempiä. Vaihdetuissa peräsimissä syvyyttä on 20-40 cm enemmän.

        Ongelmia on oikeastaan kaksi. Peräsin oli liian matala/pieni eli epäoptimaalinen ja akselin mitoitu tai käytetty materiaali ei ollut riittävän luja.

        Ja ihmetellään miksei peräsimet maailman merillä nykyään kestä. Hah!


    • Anonyymi

      Tuosta toisesta ketjusta huomasin, että ainakin yhden kirjoittajan mukaan katsastus estää törmäykset ja takaa lapsille ruoan pöytään.

      Jos suunnittelee törmäystä pitää vene jättää katsastamatta ja hankkia lapsille ruokaa kaappiin. Tosin kirjoittaja olisi myös sitä mieltä, että katsastus on ainao tapa hoitaa vakuutusmaksut, joten ne kannataa maksaa etupainotteisesti ennen kuin jättää katsastamatta.

    • Anonyymi

      Jos vakuutukset korvaisivat laituriin omia aikojaan uponneita veneitä niin huoltoja ja korjauksia laiminlöitäisiin paljon nykyistä enemmän, koska vakuutushan korvaa, ja vakuutusmaksut nousisivat. Kun ei vene mene kaupaksi niin jätetään jäihin ja "yllättäen" se on keväällä upoksissa ja kuitataan vakuutuksesta korvaukset. Kaippa sellaisen vakuutuksen veneen hinnalla saa jos välttämättä haluaa.

      • Anonyymi

        Eikös sama koske karilleajoja, joka on valtavan paljon yleisempää kuin satamaan uppoaminen? Jos karilleajot eivät menisi vakuutukseen, ehkä olisi paljon vähemmän niitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös sama koske karilleajoja, joka on valtavan paljon yleisempää kuin satamaan uppoaminen? Jos karilleajot eivät menisi vakuutukseen, ehkä olisi paljon vähemmän niitä.

        Ei karilleajoilla niin mielellään tehtailla venettä lunastuskuntoon kun siinä on oikea vaaranpaikka omalle henkikullalle. Laituriin sen voi upottaa kun itse töllöttää salkkareita kotisohvalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei karilleajoilla niin mielellään tehtailla venettä lunastuskuntoon kun siinä on oikea vaaranpaikka omalle henkikullalle. Laituriin sen voi upottaa kun itse töllöttää salkkareita kotisohvalla.

        Aika vähän palaa veneitä, vaikka vakuutukset (poikkeuksetta?) korvaavat palovahingot.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika vähän palaa veneitä, vaikka vakuutukset (poikkeuksetta?) korvaavat palovahingot.

        Ehkä siksi, että sammuttimet tarkastuksineen on pakollisia ja niitä valvotaan, ja veneet kelluvat sammutusnesteessä. Silti vuosittain palaa kymmeniä veneitä (vakuutustapahtumia, ei juhannuskokkoja).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä siksi, että sammuttimet tarkastuksineen on pakollisia ja niitä valvotaan, ja veneet kelluvat sammutusnesteessä. Silti vuosittain palaa kymmeniä veneitä (vakuutustapahtumia, ei juhannuskokkoja).

        Mistä lukusi ovat peräisin?

        Ilmeisesti puhut maailman mitakaavassa etkä pelkästään Suomesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä lukusi ovat peräisin?

        Ilmeisesti puhut maailman mitakaavassa etkä pelkästään Suomesta.

        Suomen mittakaavassa ja luvut löytyy googlen haulla.


    • Anonyymi

      Alandia korvasi ainakin ennen jos vaikka läpiviennin pettäminen aiheutti uppoamisen.

    • Anonyymi

      kysy vakuutusyhtiöstä....ei kai täällä sitä kukaan niin hyvin tiedä ,kuin....tonttu!

      • Anonyymi

        Turha sitä on vakuutusyhtiöltä kysyä. Jokaisella vakuutuksenottajalla on vakuutuksensa ehdot, jotka määrittävät kaiken. Se on ainut oikea paikka etsiä oman vakuutuksensa korvausehtoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Turha sitä on vakuutusyhtiöltä kysyä. Jokaisella vakuutuksenottajalla on vakuutuksensa ehdot, jotka määrittävät kaiken. Se on ainut oikea paikka etsiä oman vakuutuksensa korvausehtoja.

        Helpommalla pääsee kun kysyy, ei tarvitse lukea niin paljon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Helpommalla pääsee kun kysyy, ei tarvitse lukea niin paljon.

        Pitää myös äänittää vastaus todistajien ollessa läsnä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää myös äänittää vastaus todistajien ollessa läsnä.

        Ja siltikin niillä kirjatuilla vakuutusehdoilla on suurempi painoarvo kuin vakuutusmyyjän juttelulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja siltikin niillä kirjatuilla vakuutusehdoilla on suurempi painoarvo kuin vakuutusmyyjän juttelulla.

        Vakuutusmyyjä tietysti kertoo minkä pykälän pohjalta vastaa, ja voit sen käydä lukaisemassa. Vaikka lukisit kaiken, niin silti vakuutusyhtiö on rakentanut sinne porsaanreikiä joita et hoksaa.


    • Anonyymi

      Jos korvausta saa, se on yhtä suuri olipa syy vahinkoon törmääminen tai muu. Kyse on siis vain siitä saako sitä vai ei?

      • Anonyymi

        Ei se ole niin mustavalkoista. Korvausta voidaan erinäisistä syistä myös pienentää.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Mulla vaihdettiin uusi akselitiiviste ammattimiehen toimesta. Kolmen tunnin ajon jälkeen tiiviste oli palanut vesivoitelun puutteeseen (oli avoin letku sitloodan pohjaa korkeammalle vedetty, eli olisi pitänyt veden päästä tiivisteeseen.

      No, vene oli täyttynyt satamassa reippaasti vedellä palaneen tiivisteen falskatessa.
      Kausi loppui kesken, veneen kuivaamiseen meni rutosti tunteja ja jouduin maksamaan uuden tiivisteen ja vaihtotyön itse.
      Oikeuteen lähde tappelemaan tuollaisesta kuin joko espoolaisidiootti.

      Mutta tarinan opetus oli, että myös purjeveneen suoran akselin tiivisteeseen kannattaa laittaa se vesisyöttö koneelta. Vapaa voitelu ei toiminut vaikka vesi nousi ilmausletkuun ihan kuten pitikin. Ei vaan toiminut ajaessa ja 3x huulinen tiiviste paloi akseliin kiinni.

      Vittu mitä paskaa. Lopetan veneilyn tosin muutenkin piakkoin joten vitut siitä

      • Anonyymi

        Nyt alkaa asenne veneilyyn olemaan kohdillaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Onks sulle väliä, jos jokin kaivattusissa

      ei ole täydellistä? Esim. venytysmerkit, arvet, selluliitti, epäsymmetriset rinnat, vinot hampaat jne?
      Ikävä
      87
      4688
    2. Ei sinussa ollut miestä

      Selvittämään asioita vaan kipitit karkuun kuin pikkupoika.
      Ikävä
      134
      4203
    3. Shokkiyllätys! 31-vuotias Hai asuu vielä "kotona" - Anna-vaimon asenne ihmetyttää: "No ei tämä..."

      Hmmm, mitenhän sitä suhtautuisi, jos aviomies/aviovaimo asuisi edelleen lapsuudenperheensä kanssa? Tuore Ensitreffit-vai
      Ensitreffit alttarilla
      36
      2785
    4. Eikö Marin ollut oikeassa kokoomuksen ja persujen toiminnasta

      Ennen vaaleja Marin kertoi mitä kokoomus tulisi hallituksessa tekemään ja tietysti persut suostuu kaikkeen, mitä kokoomu
      Maailman menoa
      209
      1817
    5. Olet elämäni rakkaus

      On ollut monia ihastumisia ja syviäkin tunteita eri naisia kohtaan, mutta sinä olet niistä kaikista ihmeellisin. Olet el
      Ikävä
      37
      1357
    6. Missä Steffe hiihtää?

      Missä reppuli luuraa? Ei ole Seiskassa mitään sekoiluja ollut pariin viikkoon? Onko jo liian kylmä skulata tennistä ulko
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1339
    7. Wiisaat Lappajärvellä iät.

      Nyt nimiä listaan menneistä ja nykyisistä Wiisaista Lappajärveläisistä. Itseäkin voi tuoda esille kaikessa Wiisaudessa.
      Lappajärvi
      12
      1316
    8. Ratkaiseva tekijä kiinnostuksen heräämisessä

      Mikä tekee deittikumppanista kiinnostavan? Mitä piirrettä arvostat / et arvosta?
      Sinkut
      67
      1278
    9. Milloin nainen, milloin?

      Katselet ja tiedän, että myös mieli tekee. Voisit laittaa rohkeasti viestin. Tiedät, että odotan. Ehkä aika ei ole vielä
      Ikävä
      61
      1233
    10. Seiska: Konsta Hietanen ja Aami-rakas iltamenoissa - Salkkareista Aami täräyttää: "Sarja oli..."

      Konsta Hietanen jätti Salatut elämät -draamasarjan tänä syksynä. Konstaa kyllä kaivataan vieläkin Salkkareissa! Lue li
      Suomalaiset julkkikset
      2
      1212
    Aihe