Puhutaan peurasta 6.10.2022 klo 14-20

Miksi valkohäntäpeuroja ruokitaan? Kuinka niitä metsästetään? Miksi sitä ei luokitella haitalliseksi vieraslajiksi? Mitä varten sen metsästykseen tarvitaan pyyntilupa? Miten vahinkoja saadaan vähennettyä?

Tule kertomaan omia kokemuksiasi valkohäntäpeurasta ja kysymään Suomen riistakeskuksen asiantuntijoilta, mikä peuroissa mietityttää!

Valkohäntäpeura eli valkohäntäkauris on monelle tuttu hyvässä ja pahassa kannan kasvettua viime vuosina voimakkaasti. Hieno riistaeläin herättää ihastusta ja siitä saadaan riistalihaa ravintoloihin ja kauppoihin asti. Toisaalta kolarit ja syödyt viljelykset ja puutarhat aiheuttavat harmia.   

Peuraan liittyvissä keskusteluissa liikkuu paljon vahvoja tunteita, väärää tietoa ja monet käytänteet herättävät kysymyksiä. Suomen riistakeskuksen asiantuntijat ovat paikalla vastaamassa kysymyksiin kello 14–20 torstaina 6.10. Keskustelussa julkaistaan myös sosiaalisen median kautta saatuja ennakkokysymyksiä ja niiden vastauksia. Tervetuloa kysymään ja keskustelemaan!

Puhutaan peurasta -profiilin takaa löytyvät Suomen riistakeskuksen asiantuntijat Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson, Pohjois-Hämeen riistapäällikkö Jani Körhämö, hirvitalousaluesuunnittelija Joni Saunaluoma, erikoissuunnittelija Mikael Wikström, hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne, hirvitalousaluesuunnittelija Valto Kontro, Uudenmaan riistasuunnittelija Laura Fontell-Seppelin, Varsinais-Suomen ma. riistasuunnittelija Lasse Heimo,
erikoissuunnittelija Marko Svensberg, suunnittelija Mikko Jokinen, viestintäpäällikkö Klaus Ekman ja viestintäsuunnittelija Johanna Hellman.

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

195

40669

    Vastaukset

    • Anonyymi

      Suloisia otuksia. Helsingissäkin näkee välillä jotain kauriita esim. Viikin pelloilla. Onko kyse valkohäntäkauriista vai ehkä jostain muusta lajista? Mistä tuntomerkeistä erottaa valkohäntäkauriin?

      • Viikissä on hyvin vahva metsäkauriskanta, joten todennäköisesti olet nähnyt niitä. Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran erottaa helpoiten hännästä; valkohäntäpeuralla on melko pitkä häntä (tumma päältä valkoinen alta) ja metsäkauriilla häntää ei oikeastaan edes erota.


      • Anonyymi

        Suloisuus kaukana, kuka joutuu niiden tuhoja korjaamaan.


    • Anonyymi

      Mitä eroa on vieraslajilla ja haitallisella vieraslajilla? Kuka ne määrittelee? Miksi muita vieraslajeja torjutaan, mutta tätä kaurista tai peuraa ruokitaan?

      • Anonyymi

        Totutetaan käymään ruokintapaikalla ja "metästetään" sitten vieressä olevasta tornista tai ladosta


      • Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat ihmisen myötävaikutuksella levinnyt sinne, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt. Esimerkiksi valkohäntäpeura ja fasaani ovat vieraslajeja.

        Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Nämä lajit ovat listattuna EU:n ja kansallisessa vieraslajiluettelossa. Esimerkiksi minkki ja supikoira ovat haitallisia vieraslajeja. Kansallisesta vieraslajiluettelosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kansallista vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan. Määrittelyä on tekemässä laaja asiantuntijajoukko ja asiasta päättää maa- ja metsätalousministeriö.


      • Eikä vain ruokita, vaan valkohäntäkauriin/valkohäntäpeuran metsästys on paljon tiukemmin säänneltyä kuin eurooppalaiseen luontoon kuuluvan metsäkauriin.

        Valkohäntäpeura on vieraslaji eikä sitä tarvitsisi suojella mitenkään. Ei ole perustetta että sen metsästys on tarkemmin säädeltyä kuin metsäkauriin.


      • Anonyymi

        Riippuu mitä tuhoja ne tekee.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat ihmisen myötävaikutuksella levinnyt sinne, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt. Esimerkiksi valkohäntäpeura ja fasaani ovat vieraslajeja.

        Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Nämä lajit ovat listattuna EU:n ja kansallisessa vieraslajiluettelossa. Esimerkiksi minkki ja supikoira ovat haitallisia vieraslajeja. Kansallisesta vieraslajiluettelosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kansallista vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan. Määrittelyä on tekemässä laaja asiantuntijajoukko ja asiasta päättää maa- ja metsätalousministeriö.

        Minkkejä voi kyllä ottaa kiinni ja tarhata turkistarhaus on ollut elinkeino joskus kuolee eläin vanhuuteen tai tappelussa joskus sairauksia kuitenkin sairaita elukoita ei voi syödä mutta turkin ehkä voi käyttää.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Eikä vain ruokita, vaan valkohäntäkauriin/valkohäntäpeuran metsästys on paljon tiukemmin säänneltyä kuin eurooppalaiseen luontoon kuuluvan metsäkauriin.

        Valkohäntäpeura on vieraslaji eikä sitä tarvitsisi suojella mitenkään. Ei ole perustetta että sen metsästys on tarkemmin säädeltyä kuin metsäkauriin.

        Silloin kun Metsäkauris vapautettiin vapaaksi riistaksi , alkoi kanta kasvaa rajusti. Esim. itäuudellamaalla Metsäkauriskanta on ksvanut isoilla alueille ohi Valkohäntäpeurakannan, vaikka kaurista saa vapaammin metsästää. Samoin tulisi käymään Valkohäntäpeuralle jos se vapautetttaisiin luvista.
        Tälläkin kaudella tulee lupia jäämään käyttämättä , joten lupamäärät ovat kyllä aivan riittäviä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Silloin kun Metsäkauris vapautettiin vapaaksi riistaksi , alkoi kanta kasvaa rajusti. Esim. itäuudellamaalla Metsäkauriskanta on ksvanut isoilla alueille ohi Valkohäntäpeurakannan, vaikka kaurista saa vapaammin metsästää. Samoin tulisi käymään Valkohäntäpeuralle jos se vapautetttaisiin luvista.
        Tälläkin kaudella tulee lupia jäämään käyttämättä , joten lupamäärät ovat kyllä aivan riittäviä.

        Perimmäinen kysymys on edelleen: miksi valkohäntäpeuran metsästys pitää perustua yksilökohtaisiin lupiin? Jos sen metsästys olisi vapaata esimerkiksi saaristossa voitaisiin käytännössä maanomistajien päätöksellä "puhdistaa" saaria, joilla peurakanta on paisunut liian suureksi.

        En ymmärrä logiikkaa jonka mukaan peuroja ammuttaisiin vähemmän jos niihin ei tarvitsisi yksilökohtaista lupaa. Etenkin jos nytkin jää lupia käyttämättä. Miksi kukaan metsästäisi vähemmän peuroja sen takia että metsästys olisi vapaampaa? Niitä olisi varmasti enemmän, jotka metsästäisivät jos "normaali" metsästysoikeus omalla maalla siihen riittäisi.

        Peurasta on paikka paikoin haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Se on esimerkiksi hyvin perso kukille ja tuhoaa luonnonniityiltä kukat, jotka se syö ennen kuin ne ehtivätbtehdä siementä.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat ihmisen myötävaikutuksella levinnyt sinne, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt. Esimerkiksi valkohäntäpeura ja fasaani ovat vieraslajeja.

        Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Nämä lajit ovat listattuna EU:n ja kansallisessa vieraslajiluettelossa. Esimerkiksi minkki ja supikoira ovat haitallisia vieraslajeja. Kansallisesta vieraslajiluettelosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kansallista vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan. Määrittelyä on tekemässä laaja asiantuntijajoukko ja asiasta päättää maa- ja metsätalousministeriö.

        Myös kuusipeura on vieraslaji


      • Kilgore.Trout kirjoitti:

        Perimmäinen kysymys on edelleen: miksi valkohäntäpeuran metsästys pitää perustua yksilökohtaisiin lupiin? Jos sen metsästys olisi vapaata esimerkiksi saaristossa voitaisiin käytännössä maanomistajien päätöksellä "puhdistaa" saaria, joilla peurakanta on paisunut liian suureksi.

        En ymmärrä logiikkaa jonka mukaan peuroja ammuttaisiin vähemmän jos niihin ei tarvitsisi yksilökohtaista lupaa. Etenkin jos nytkin jää lupia käyttämättä. Miksi kukaan metsästäisi vähemmän peuroja sen takia että metsästys olisi vapaampaa? Niitä olisi varmasti enemmän, jotka metsästäisivät jos "normaali" metsästysoikeus omalla maalla siihen riittäisi.

        Peurasta on paikka paikoin haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Se on esimerkiksi hyvin perso kukille ja tuhoaa luonnonniityiltä kukat, jotka se syö ennen kuin ne ehtivätbtehdä siementä.

        On mahdollista, että joissain tapauksissa metsästyspaine kasvaisi pyyntiluvanvaraisuuden poistamisella. Nykytilanteessa kantaa on saatava leikattua laajalla alueella lounaisessa osassa maata ja asiaa on katsottava kokonaisuutena. Pyyntiluvan poistaminen todennäköisesti heikentäisi laajalla alueella tapahtuvaa järjestäytynyttä metsästystä. Lopputuloksena metsästys tehokkuus heikkenisi.

        Toistaiseksi pyyntiluvanvaraisuuteen perustuva järjestelmä on nähty varmimmaksi keinoksi kannan säätelemisessä. Monin paikoin saalismäärät on saatu nostettua erittäin korkeiksi ja taustalla arvioidaan olevan velvollisuudentunto tai ulkopuolinen paine lupien käyttämiseen. Voidaan arvioida, että saalismääriä ei olisi kyetty nostamaan yhtä nopeasti muilla keinoin. Luvan saava metsästysseura tai –seurue on selkeä tietyllä alueella toimiva vastuutaho, joka vastaa lupien käyttämisestä alueellaan. Yksittäistä metsästäjää kohtaan olisi hankalampi kohdentaa ohjausta ulkopuolelta.

        On hyvä huomata, että taajamien ulkopuolisesta maa-alueesta on erittäin suuri osa jo nyt metsästyksen piirissä. Maanomistaja päättää metsästysoikeudestaan ja myös kysyjän tarkoittamia saaria olisi todennäköisesti mahdollista liittää pyyntilupa-alueisiin.


    • Tervetuloa keskustelemaan ja kysymään valkohäntäpeurasta! 😊

      Kommentointi on auki, rustailemme tänne vastauksia kysymyksiinne klo 14-20. Julkaisemme sopivissa kohdin myös aiemmin viikolla somekanavissa saamiamme ennakkokysymyksiä ja niiden vastauksia.

      Terkuin tämän profiilin takaa, Suomen riistakeskuksen asiantuntijat
      Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson, Pohjois-Hämeen riistapäällikkö Jani Körhämö, hirvitalousaluesuunnittelija Joni Saunaluoma, erikoissuunnittelija Mikael Wikström, hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne, hirvitalousaluesuunnittelija Valto Kontro, Uudenmaan riistasuunnittelija Laura Fontell-Seppelin, Varsinais-Suomen ma. riistasuunnittelija Lasse Heimo,
      erikoissuunnittelija Marko Svensberg, suunnittelija Mikko Jokinen, viestintäpäällikkö Klaus Ekman ja viestintäsuunnittelija Johanna Hellman.

    • Anonyymi

      Miksi peuroja pitää tappaa?
      Ei peuroja ole liikaa, ihmisiä on liikaa.

      • Anonyymi

        Huomaa, että sinulle tai läheisellesi ei ole sattunut vahinkoa, jonka peura olisi aiheuttanut?Viime marraskuussa ajoimme pimeässä työaamussa peurakolarin, peura kuoli ja auto lunastukseen. Nyt pimeän tullen melkein joka ikinen päivä työmatkoilla peurat hyppivät metsästä ja pelloilta tielle. Pelätä saa taas uutta kolaria. Mietippä paljonko vakuutusyhtiöt maksavat näistä ja hinnat nousevat? Peuranliha on hyvää ja siitä saisi paljon ruokaa vähäosaisillekkin!


      • Metsästyksen ensisijainen ja tärkein tarkoitus on uusiutuvan luonnonvaran järkevä hyödyntäminen kestävällä tavalla. Peurat ovat arvokas luonnonvara, josta saadaan syötävää ja sen metsästykseen liittyy yhteisöllisyyttä. Myös kuluttajat syövät mielellään riistalihaa, sillä sitä pidetään eettisenä ja ilmastoystävällisenä.

        Suunnitelmallisella kannanhoidolla pyritään säätelemään valkohäntäpeurakantaa tavoitteiden mukaiseksi. Ilman metsästystä peurakanta kasvaisi hyvin suureksi, mistä seuraisi monia yhteiskunnallisestikin merkittäviä ongelmia. Esimerkiksi liikenneonnettomuudet sekä maa- ja metsätalousvahingot kasvaisivat huomattavasti.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Metsästyksen ensisijainen ja tärkein tarkoitus on uusiutuvan luonnonvaran järkevä hyödyntäminen kestävällä tavalla. Peurat ovat arvokas luonnonvara, josta saadaan syötävää ja sen metsästykseen liittyy yhteisöllisyyttä. Myös kuluttajat syövät mielellään riistalihaa, sillä sitä pidetään eettisenä ja ilmastoystävällisenä.

        Suunnitelmallisella kannanhoidolla pyritään säätelemään valkohäntäpeurakantaa tavoitteiden mukaiseksi. Ilman metsästystä peurakanta kasvaisi hyvin suureksi, mistä seuraisi monia yhteiskunnallisestikin merkittäviä ongelmia. Esimerkiksi liikenneonnettomuudet sekä maa- ja metsätalousvahingot kasvaisivat huomattavasti.

        Mitä yhteisöllisyyttä liittyy siihen, että kukin on vuorollaan illan hämärässä/yön pimeydessä ampumassa kyttäyskopista ruokinnalle tulevia peuroja?
        Onko tutkittu, että peurakanta todellakin kasvaisi ilman metsästystä? Jos metsästys lopetettaisiin ei olisi kenenkään intresseissä viedä näille eläimille 600 kg ruokaa / metsästäjä. Ainakin 60-luvulla tehty kokeilu talviruokinnan lopettamisesta oli suorastaan katastrofaalinen valkohäntäpeuroille ja sen jälkeen tukiruokintaa ei ole koskaan lopetettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomaa, että sinulle tai läheisellesi ei ole sattunut vahinkoa, jonka peura olisi aiheuttanut?Viime marraskuussa ajoimme pimeässä työaamussa peurakolarin, peura kuoli ja auto lunastukseen. Nyt pimeän tullen melkein joka ikinen päivä työmatkoilla peurat hyppivät metsästä ja pelloilta tielle. Pelätä saa taas uutta kolaria. Mietippä paljonko vakuutusyhtiöt maksavat näistä ja hinnat nousevat? Peuranliha on hyvää ja siitä saisi paljon ruokaa vähäosaisillekkin!

        Peuroja voi aidata alueille jopa aitaukseen. Tai hirviaita pitää peuratkin poissa tieltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä yhteisöllisyyttä liittyy siihen, että kukin on vuorollaan illan hämärässä/yön pimeydessä ampumassa kyttäyskopista ruokinnalle tulevia peuroja?
        Onko tutkittu, että peurakanta todellakin kasvaisi ilman metsästystä? Jos metsästys lopetettaisiin ei olisi kenenkään intresseissä viedä näille eläimille 600 kg ruokaa / metsästäjä. Ainakin 60-luvulla tehty kokeilu talviruokinnan lopettamisesta oli suorastaan katastrofaalinen valkohäntäpeuroille ja sen jälkeen tukiruokintaa ei ole koskaan lopetettu.

        Ensinnäkään niitä ei yön pimeydessä metsästetä.. Peuran metsästyksessä ei ole keinovalon eikä pimeätähtäinlaitteiden käyttäminen luvallista.
        Tuskinpa myöskään 600kg viljaa/metsästäjä viedään ruokinnalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ensinnäkään niitä ei yön pimeydessä metsästetä.. Peuran metsästyksessä ei ole keinovalon eikä pimeätähtäinlaitteiden käyttäminen luvallista.
        Tuskinpa myöskään 600kg viljaa/metsästäjä viedään ruokinnalle.

        Kyllä niitä metsästetään yön pimeydessä, koska Varsinais-Suomessa on monella alueella sallittu keinovalo ja yötähtäimet ym. valkohäntäpeurojen metsästyksessä.

        Luken tutkimuksessa tuli ilmi tämä keskimääräinen 600 kg/metsästäjä. Toki jotkut vievät paljon enemmän ja aika moni tutkimuksessa ei vastannut kysymykseen lainkaan.
        Kyseessä on selkeä karjanhoito, jossa hyödynnetään kesäaikaan ympäristön peltoja ja pihoja ilmaisena laidunmaana.
        Mikseivät metsästäjät rakenna aitauksia näille tuotantoeläimilleen? Nyt kalliita aitauksia joutuvat rakentamaan omille mailleen naapurit pitääkseen nämä haittaeläimet pois.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä yhteisöllisyyttä liittyy siihen, että kukin on vuorollaan illan hämärässä/yön pimeydessä ampumassa kyttäyskopista ruokinnalle tulevia peuroja?
        Onko tutkittu, että peurakanta todellakin kasvaisi ilman metsästystä? Jos metsästys lopetettaisiin ei olisi kenenkään intresseissä viedä näille eläimille 600 kg ruokaa / metsästäjä. Ainakin 60-luvulla tehty kokeilu talviruokinnan lopettamisesta oli suorastaan katastrofaalinen valkohäntäpeuroille ja sen jälkeen tukiruokintaa ei ole koskaan lopetettu.

        Metsästyskulttuurissa on paljon muutakin, kun itse metsästys. Metsästykseen liittyy paljon yhdessä tekemistä, rakennetaan metsästystorneja, tarkkaillaan riistaa ym. Seuroilla on useimmiten yhteinen kokoontumispaikka, metsästysmaja tai lahtivaja. Tänne kokoonnutaan ennen metsästystä ja metsästyksen jälkeen vaihdetaan metsästyskuulumisia ja käsitellään saalista.

        Suoraa tutkimusta ruokinnan merkityksestä Suomen oloissa ei ole. Lounaisen Suomen peltovaltaiset alueet, muuttuneet viljelykäytännöt ja leudot vähälumiset talvet luovat kokonaisuuden, joka on ihanteellinen valkohäntäpeuralle ja metsäkauriille myös ilman ruokintaa. Tältä osin tilanne on valkohäntäpeuran ja metsäkauriin osalta erilainen kuin 60-luvulla.


    • Anonyymi

      Onko peurojen ja susien määrällä yhteyttä toisiinsa? Lisääkö runsas peurakanta myös susien tai muiden petojen määrää alueella?

      • Valkohäntäpeura on merkittävä saaliseläin sudelle alueilla, joissa valkohäntäpeuraa esiintyy runsaimmin. Pääosa Suomen susireviireistä painottuu Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion mukaan läntiselle puoliskolle Suomea, jossa esiintyy myös valkohäntäpeuraa.

        Petoeläimet käyttävät ravinnokseen pääasiassa lihaa. Saaliseläimiin kuuluva valkohäntäpeura on mahdollinen ravinnonlähde myös muille suurpedoille. Petoeläimillä on elinympäristöltään erilaisia vaatimuksia, ravinto on yksi näistä. Susi ja valkohäntäpeura voivat jakaa samoja elinalueita. Moni petoeläin on sekasyöjä ja käyttää ravinnokseen myös kasviperäisiä ravinnonlähteitä. Susi on reviirieläin ja ei hyväksy reviirin alueelle muita susia. Paikoin ilves saattaa kilpailla samasta ravinnonlähteestä. Ilves käyttää paljon ravinnokseen myös metsäkaurista.


    • Tervetuloa kaikille keskustelemaan! Blogista löydät säännöt ja muutamia hyviä ohjenuoria keskusteluun. Sääntöjä noudattamalla keskustelu pysyy rakentavana ja antoisana.

    • Anonyymi

      .minun mielestä peuroja ei saisi metsästää

      • Anonyymi

        Miksi jos saan kysyä?


      • Anonyymi

        Eläimet ei saisi syödä toisia eläimiä. Karmeeta.


    • Anonyymi

      Tuntuu vähän hassulta systeemiltä, että näitä vieraslajiksi luokiteltavia valkohäntäkauriita talviruokitaan ja sitten ammutaan ruokintapaikalle kannanhoidollisista syistä. Asiaan en ole juurikaan perehtynyt, mutta kuulostaa laiskan metsästäjän unelmajärjestelyltä. Miksi näin toimitaan?

      • Houkutteluruokinnalla pyritään houkuttelemaan ammuttavat eläimet sopivalle etäisyydelle ja paikalle. Yksi tavoite ruokinnalla on metsästyksen helpottaminen. Ruokinnalla toki voidaan myös ohjata eläimiä tiettyihin paikkoihin, kuten kauemmat teistä ja viljelyksistä. Ruokinnat myös mahdollistavat tarkan riistalaukauksen ja turvalliset olosuhteet.

        Suosituksena onkin nykyään, että valkohäntäpeuroja ruokittaisiin vain houkuttelutarkoituksissa kohtuudella, eikä ruokaa tarjottaisi ylen määrin.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Houkutteluruokinnalla pyritään houkuttelemaan ammuttavat eläimet sopivalle etäisyydelle ja paikalle. Yksi tavoite ruokinnalla on metsästyksen helpottaminen. Ruokinnalla toki voidaan myös ohjata eläimiä tiettyihin paikkoihin, kuten kauemmat teistä ja viljelyksistä. Ruokinnat myös mahdollistavat tarkan riistalaukauksen ja turvalliset olosuhteet.

        Suosituksena onkin nykyään, että valkohäntäpeuroja ruokittaisiin vain houkuttelutarkoituksissa kohtuudella, eikä ruokaa tarjottaisi ylen määrin.

        Jos metsästys halutaan pitää mahdollisimman kannanhoidollisena ja nopeasti kasvava peurakanta taittaa, niin eikö olisi kaikkein tehokkainta ajaa laki/asetustasolla ruokintakieltoa? Onko jokin samankaltaista ruokintajärjestelyä käyttävä riistalaji, joka ehdottomasti tarvitsee ruokintaa selvitäkseen eli voisiko tietyntyyppisen ruokinnan kieltää kokonaan?

        Samalla tavoin myös vesilintujen ruokinta tulisi kieltää jos siitä ollaan oikeasti huolissaan eikä vain antaa erinäisiä suosituksia joiden noudattaminen ei sido metsästäjää.


    • Anonyymi

      Metsäpeura eli kauris on myös kohta hyvin yleinen. Onko kyseessä vieraslaji ja paljonko siitä on haittaa?

      • Tarkoititko metsäpeuraa, metsäkaurista vai valkohäntäpeuraa eli valkohäntäkaurista? Metsäkauris ja metsäpeura ovat alkuperäisiä lajeja Suomessa. Valkohäntäpeura on vieraslaji.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Tarkoititko metsäpeuraa, metsäkaurista vai valkohäntäpeuraa eli valkohäntäkaurista? Metsäkauris ja metsäpeura ovat alkuperäisiä lajeja Suomessa. Valkohäntäpeura on vieraslaji.

        Metsäkauriskanta on Suomessa saatu aikaan pääasiassa siirtoistutuksilla ja talven jatkuvalla tukiruokinnalla. Montakohan metsäkaurista olisi jäljellä vaikkapa 5 vuoden kuluttua, jos tukiruokinta kiellettäisiin?


      • Anonyymi

        Metsäpeura on kokolailla kaukana kauriista..


      • Anonyymi kirjoitti:

        Metsäkauriskanta on Suomessa saatu aikaan pääasiassa siirtoistutuksilla ja talven jatkuvalla tukiruokinnalla. Montakohan metsäkaurista olisi jäljellä vaikkapa 5 vuoden kuluttua, jos tukiruokinta kiellettäisiin?

        Metsäkauris on alkuperäinen laji Suomessa ja pärjää suhteellisen hyvin ilman tukiruokintaa. Metsäkauris on kuitenkin herkkä runsaslumisille talville, jonka takia esimerkiksi vasatuotto pienenee, kun on paljon lunta. Metsäkauris on hyvin tuottava laji myös ilman ruokintaa. Koska talven lumisuus vaikuttaa merkittävästi vasatuottoon ja eloonjäämiseen, kanta pienenee runsaslumisen talven yhteydessä. Jos runsaslumisia talvia on useita peräkkäin, kauriskannan koko voi pienentyä merkittävästi. Metsäkauris reagoi kuitenkin nopeasti myös leutoihin talviin, joten kanta elpyy ja voi kasvaa tiheäksi, jos on useita vähälumisia talvia.

        Paljon riippuu siis lumitilanteesta. Kanta heiluu paljon riippuen lumimäärästä, sekä tukiruokinnalla että ilman ruokintaa.


    • Anonyymi

      Mitä tapahtuisi jos talviruokinta lopetettaisiin? Mitkä olisivat seuraukset lyhyellä aikavälillä lähivuosina? Entä pidemmän ajan kuluttua vuosikymmenten jälkeen?

      • Lounais-Suomen talvet ovat niin leutoja, että valkohäntäpeurat eivät kuolisi talveen ilman ruokintaa. Peurojen liikehdintä lisääntyisi huomattavasti, sillä jostain peurojen on saatava talviaikainen ravintonsa. Ne siis hakisivat ruuan luonnosta ja pelloilta, mikä lisäisi myös maa- ja metsätalouden vahinkoja. Myös liikenneonnettomuudet kasvaisivat peurojen lisääntyneen liikehdinnän takia. Metsästys vaikeutuisi ja vaatisi enemmän eläinten tarkkailua. Tämä taas johtaisi todennäköisesti peuraa metsästävien vähenemiseen, jolloin saalismäärät jäisivät liian pieniksi.

        Ruokintaa ei kuitenkaan saa lopettaa kesken kevättä, sillä mikäli eläin on tottunut ruokintaan kesken kovimman keväthangen. Eläimen ruuansulatus ei kestä äkillistä ravinnon muutosta.


      • Anonyymi

        60-luvulla kokeiltiin. Kanta romahti heti ensimmäisenä vuotena 20 %. Silloin tultiin siihen tulokseen, että tukiruokinta on talvisin lähes välttämättömyys. Riistakeskus neuvookin sivustollaan, että jokainen valkohäntäpeura tarvitsee tukiruokintaa Etelä-Suomessa noin 180 päivän ajan (pohjoisemmassa pidempään). Ruokaa tarvitaan 2-3 kg vuorokaudessa. Eli puolen vuoden aikana jokainen eläin tarvitsee 300 - 400 kg ihmisen tarjoamaa ruokaa.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Lounais-Suomen talvet ovat niin leutoja, että valkohäntäpeurat eivät kuolisi talveen ilman ruokintaa. Peurojen liikehdintä lisääntyisi huomattavasti, sillä jostain peurojen on saatava talviaikainen ravintonsa. Ne siis hakisivat ruuan luonnosta ja pelloilta, mikä lisäisi myös maa- ja metsätalouden vahinkoja. Myös liikenneonnettomuudet kasvaisivat peurojen lisääntyneen liikehdinnän takia. Metsästys vaikeutuisi ja vaatisi enemmän eläinten tarkkailua. Tämä taas johtaisi todennäköisesti peuraa metsästävien vähenemiseen, jolloin saalismäärät jäisivät liian pieniksi.

        Ruokintaa ei kuitenkaan saa lopettaa kesken kevättä, sillä mikäli eläin on tottunut ruokintaan kesken kovimman keväthangen. Eläimen ruuansulatus ei kestä äkillistä ravinnon muutosta.

        Tässä on ollut useampikin niin runsasluminen talvi, että heikkoa olisi ollut jopa Lounais-Suomessa näiden eläinten selviytyminen talven yli. Ainakaan naaraat eivät heikon ravinnonsaannin vuoksi olisi synnyttäneet niin montaa vasaa kuin mitä nyt tapahtuu (1-2, jopa 3 vasaa keväisin).
        Tottakai ruokinnan voisi lopettaa metsästyskauden loputtua. Silloin eläinten määrää on valtavasti pienennetty ja lopuille harvoille eläimille olettaisi löytyvän riittävästi ruokaa luonnosta.
        Edellä kirjottavan selityksellä pyritään oikeuttamaan koko talven jatkuva runsas ruokinta. Maatalous- ja metsävahinkoja ruokinta ei vähennä, vai onko siitä tutkimustietoa??


      • Anonyymi

        Kolarimäärät kasvaisi rajusti sillä Peurat liikkuisivat enemmän hakemassa ravintoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kolarimäärät kasvaisi rajusti sillä Peurat liikkuisivat enemmän hakemassa ravintoa.

        Ruokintojen kielto taas vähentäisi merkittävästi ylisuuria tihentymiä jolloin peuroja olisi laajemmilla alueilla ja näin runsaskolarisilla paikoissa kolaripaine laskisi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tässä on ollut useampikin niin runsasluminen talvi, että heikkoa olisi ollut jopa Lounais-Suomessa näiden eläinten selviytyminen talven yli. Ainakaan naaraat eivät heikon ravinnonsaannin vuoksi olisi synnyttäneet niin montaa vasaa kuin mitä nyt tapahtuu (1-2, jopa 3 vasaa keväisin).
        Tottakai ruokinnan voisi lopettaa metsästyskauden loputtua. Silloin eläinten määrää on valtavasti pienennetty ja lopuille harvoille eläimille olettaisi löytyvän riittävästi ruokaa luonnosta.
        Edellä kirjottavan selityksellä pyritään oikeuttamaan koko talven jatkuva runsas ruokinta. Maatalous- ja metsävahinkoja ruokinta ei vähennä, vai onko siitä tutkimustietoa??

        Vasatuotto olisi voinut laskea, mutta samaan aikaa ruokintapaikoilta ammuttu saalis olisi pitänyt kaataa muulla tavoin.

        Ruokintaa tulisi harjoittaa niin, että eläin joutuu käyttämään myös luontaista ravintoa ja ruokinnan lopetus tapahtua asteittain. Ruokinnan äkillinen lopettaminen sekoittaa eläimen ruuansulatuksen ja se joutuu vaikeuksiin, oli luontaista ravintoa tarjolla tai ei.

        Ruokinnan vaikutuksista ei Suomessa ole tutkimusta, mutta kansainvälisissä tutkimuksissa korostetaan ruokinnan sijoittelun, ajankohdan ja käytettävän ravinnon merkitystä vaikutuksille ympäröivään kasvillisuuteen.


    • Anonyymi

      Omistan metsästyskortin ja peurakelpoisen kiväärin. Metsästäisin mielellään valkohäntäpeuraa (tai -kaurista, kummin vain). Valitettavasti eteläsuomalainen metsästysseurani ei omista peuranmetsästykseen vaadittua 500 ha:n yhtenäistä aluetta - vaikka täällä Suomen punkkirikkaimmalla alueella peuroja makoilee niin pihoilla kuin puutarhoissa ja loikkii harva se päivä auton edestä tien yli. Viime vuonna menikin auton toinen kylki uusiksi peurakolarin vuoksi. Olen tutkinut mahdollisuuksia metsästykseen vierasluvilla. Pahimmillaan olen nähnyt pyydettävän 400 e/ päivä - riippumatta siitä, tuleeko saalista vain ei. Jos tulee, voi päälle tulla vielä erilaista piikkimaksua, kaatomaksua, kilohintaa ruhokilolle jne. No, siinä mielessä ymmärrän rahastuksen, että kukapa ilmaiseksi päästää vieraita mailleen ampumaan.
      Fakta kuitenkin on, että peuranlihamonopoli niiden seurojen käsissä, joilla on tuo riittävä maa-alue käytettävissään. Heillä vuorenvarmasti ei ole mitään intressiä luopua lihan- ja tulonlähteestään ja erinomaisesta monopoliasemastaan kantoja liiaksi vähemmällä. He ovat ilmiselvinä hyötyjinä mielestäni jäävejä ylipäänsä keskustelemaan kantojen tehokkaammasta vähentämisestä. Jos & kun peuroja pitäisi niin punkkitautien kuin sato- ja liikennetuhojen vuoksi vähentää, pitäisi metsästys sallia paljon vapaammin metsästyskortin haltijoille. Vähintään omilta mailta tulisi jokaisella metsästysoikeuden olla oikeus hävittää peurat.

      • Anonyymi

        Olen täysin samaa mieltä!

        Kokeilun arvoista voisi olla vasojen laittaminen lupavapaiksi, tai vaihtoehtoisesti etuosto-oikeus kaatolupiin maanomistajalle. Näin siitä peuran kaupallisesta metsästyksestä tuleva tuotto menee sille taholle jolle se kuuluu, varsinkin jos peurat aiheuttavat maataloudessa rahallista vahinkoa.


      • Vierasmetsästäjäkäytännöt ovat metsästysseuran itsensä päätettävissä. Tiheilläkin peura-alueilla käytännöt vaihtelevat seurojen välillä - joissakin seuroissa vierasmaksut voivat olla korkeitakin ja toisaalla taas vieras pääsee mukaan ilmaiseksi.

        Vaatimus 500 ha yhtenäisestä metsästysalueesta on peuran elinalueeseen nähden melko pieni alue. Yhtenäisillä verotuskäytännöillä riittävän laajoilla alueilla voidaan toteuttaa niitä sellaista pyyntiä, jota tavoitteellinen peurakannan hallinta edellyttää. Sirpaloituneilla ja epäyhtenäisillä metsästysalueilla yhtenäisiä kannanhoidon tavoitteita olisi huomattavasti vaikeampi toteuttaa ja metsästäjien sitouttaminen esimerkiksi riittävään naarasverotukseen muuttuisi käytännössä mahdottomaksi. Riittävä naarasverotus on edellytys sille, että runsasta kantaa voidaan hallita. Riistahallinnon näkemyksen mukaan pyyntiluvanvaraisuuden poisto ei palvelisi sitä tarkoitusta, jota toimenpiteellä tavoiteltaisiin.


      • Anonyymi

        Tuolla tavoin metsästysseurat voivat tehdä business'tä. Ja jos vieraskorttikauppa käy hyvin, voi seura lisätä talviruokintaa ja saada hyväkuntoiset valkohäntäpeuranaaraat lisääntymään entistä tehokkaammin. Ruokinta on halpaa, koska puolet vuodesta tämä metsästysseuran 'omistama' karja ruokailee ilmaiseksi naapureiden viljapelloilla, pihoissa ja puutarhoissa. Mutta vain metsästysseuran jäsenet (tai heille maksavat ulkopuoliset) saavat ampua näitä eläimiä eli ottaa itselleen kaiken hyödyn.


      • Anonyymi

        Eli suomalainen ei omista oikeutta kotimaansa luonnonantimiin.
        Ilmankos mistään kaupasta ei ikinä saa peuranlihaa.

        Toivottavasti tämä vääryyssysteemi pian tuhoutuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuolla tavoin metsästysseurat voivat tehdä business'tä. Ja jos vieraskorttikauppa käy hyvin, voi seura lisätä talviruokintaa ja saada hyväkuntoiset valkohäntäpeuranaaraat lisääntymään entistä tehokkaammin. Ruokinta on halpaa, koska puolet vuodesta tämä metsästysseuran 'omistama' karja ruokailee ilmaiseksi naapureiden viljapelloilla, pihoissa ja puutarhoissa. Mutta vain metsästysseuran jäsenet (tai heille maksavat ulkopuoliset) saavat ampua näitä eläimiä eli ottaa itselleen kaiken hyödyn.

        Tarkoittaako tämä että oikeasti seurat omistaa tietyn alueen peurat?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoittaako tämä että oikeasti seurat omistaa tietyn alueen peurat?

        Sitä se käytännössä tarkoittaa, että seurat omistavat peurat, koska VAIN HEILLÄ on oikeus niiden ampumiseen. Muiden velvollisuus on ruokkia peuroja maillaan, koska metsästyslaissa on jopa pykälä, että näitä eläimiä ei saa häiritä! Eli peuroja ei lain mukaan saa edes hätistellä pois mailtaan.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Vierasmetsästäjäkäytännöt ovat metsästysseuran itsensä päätettävissä. Tiheilläkin peura-alueilla käytännöt vaihtelevat seurojen välillä - joissakin seuroissa vierasmaksut voivat olla korkeitakin ja toisaalla taas vieras pääsee mukaan ilmaiseksi.

        Vaatimus 500 ha yhtenäisestä metsästysalueesta on peuran elinalueeseen nähden melko pieni alue. Yhtenäisillä verotuskäytännöillä riittävän laajoilla alueilla voidaan toteuttaa niitä sellaista pyyntiä, jota tavoitteellinen peurakannan hallinta edellyttää. Sirpaloituneilla ja epäyhtenäisillä metsästysalueilla yhtenäisiä kannanhoidon tavoitteita olisi huomattavasti vaikeampi toteuttaa ja metsästäjien sitouttaminen esimerkiksi riittävään naarasverotukseen muuttuisi käytännössä mahdottomaksi. Riittävä naarasverotus on edellytys sille, että runsasta kantaa voidaan hallita. Riistahallinnon näkemyksen mukaan pyyntiluvanvaraisuuden poisto ei palvelisi sitä tarkoitusta, jota toimenpiteellä tavoiteltaisiin.

        Sepä se onkin se ongelma. Metsästysseuroilla on määrämisvalta vierasluvista. Maanomistajien maat ovat seurojen liiketoiminnan väline ja he eivät monessakaan tapauksessa saa korvausta maistaan. Tämä aiheuttaa pahaa verta seurojen ja maanomistajien keskuudessa. Sitten ei voida vieraslupia myydä ja osa maanomistajista haluaisi että ammutaan peuroja enemmän. Minusta valtiolla pitäisi olla valta puuttua tähän. Nyt esim yksittäisellä maanomistajalla ei ole mahdollista antaa peuralupaa kenellekään. Jos valkohäntä vapautettaisiin kuten kauris, olisi jokaisella maanomistajalla mahdollisuus myydä tai antaa metsästyslupa omille mailleen kenelle tahansa. Näin seurallakin on samaa mahdollisuus.


    • Anonyymi

      Oli tasapuolista jos maanomistajat saisivat maksaa kaatomaksun valtiolle ja harventaa kantaa kuulumatta seuroihin. En ole kuullut olevan ongelmaa kauriiden metsästyksessä kun se vapautettiin. Vuosia kuullut sitä rehvastelua kun on pakkaset täynnä näiltä seurojen jäseniltä.Mitä tulee yrityksiin saada muutosta tähän asiaan että peurat vapautettaisiin metsästykselle niin asiaa ei edes oteta käsittelyyn kun suurin osa siitä porukasta joka päättää käy herrasjahdissa näissä kartanoissa korruptoitumassa. Tasapuolisuutta hyvät herrat!

      • Anonyymi

        Juuri näin.


      • Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran metsästysjärjestelyjä verrataan usein toisiinsa ja lajien osalta voidaan nähdä yhtäläisyyksiä. Metsäkauriskannan osalta metsästyksen ohjausmahdollisuus nähdään olennaisesti heikommaksi kuin pyyntiluvanvaraisella valkohäntäpeuralla nykyisin. Metsäkauriin metsästys on usein hajautunut melko pienille alueille ja selkeää yhteistä tavoitetta kannan kehitykselle on vaikea saavuttaa.

        Yksittäinen metsästäjä tekee päätöksensä metsäkauriin pyynnistä ilman laajemmalla alueella linjattua tavoitetta. Toki metsästys on myös joustavampaa, kun ei tarvita pyyntilupaan liittyviä edellytyksiä. Joka tapauksessa metsäkauriskanta on useita vuosia ollut selvässä kasvussa saalismäärällä ja kolarimäärällä mitattuna ja metsäkauriskolarit ovat jo monin paikoin yleisempiä kuin valkohäntäpeurakolarit. Metsäkauriista ei myöskään saada tietoa vastaavasti kuin valkohäntäpeurasta.

        Pyyntiluvanvaraisuuden poistamista on esitetty ja asiaa on käsittely eri tahoilla, mutta pyyntilupajärjestelmän katsotaan varmistavan tavoitteellisen valkohäntäpeurakannan säätelyn toistaiseksi parhaiten. Järjestäytyneen metsästyksen avulla valkohäntäpeurakannan saalismäärää on pystytty nostamaan voimakkaasti lyhyessä ajassa ja kantaa on leikattu valtaosalla hirvitalousalueista.


    • Anonyymi

      Terve! Olen tavallinen rivimetsästäjä Etelä-Savosta. Yhteisluvassamme on n. 28800 hehtaaria maapinta-alaa. Riistakeskuksen mukaan alueen valkohäntäpeurakanta on 0-3 yksilöä 1000 hehtaarilla, tämä lienee todenmukainen arvio.

      Yhteislupaamme myönnettiin 50 valkohäntäpeuran kaatolupaa. Kansakoulun matematiikalla tämä tekee n. 1,74 lupaa per 1000 hehtaaria. Karhuja ja ilveksiä on runsaasti, eikä kanta juuri kasva. Kuitenkin Riistakeskuksen ulostulo asiassa on se, että tavoitellaan maltillista kannankasvua (Lupapäätöksen liitteenä ollut saatekirje 2021).

      Riistakeskuksen valkohäntäpeurapolitiikka Etelä-Savossa tuntuu rivimetsästäjälle ristiriitaiselta ja riistavihamieliseltä. Miten metsäisillä alueilla peurojen tappamista voidaan perustella maatalousvahingoilla? Miksi lupia myönnetään niin paljon että ne käyttämällä kanta voitaisiin pyyhkiä olemattomiin - onko tämä vastuullista?

      • Anonyymi

        Kantahan pitääkin pyyhkiä olemattomiin - kyse on Pohjois-Amerikasta tuodusta vieraslajista, joka ei Suomen luontoon kuulu. Se kuluttaa samaa ekolokeroa kuin Suomeen ilmeisesti omin jaloin kävellyt kauris. Ko. kategorian hirvieläimiä on Suomessa yksinkertaisesti liikaa.


      • Anonyymi

        Kuulostaa ihan perinteiseltä supisuomalaiselta hirvieläinkantojen hoidolta a'la Riistakeskus/MTK/MMM/SML. Hyvin menee...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuulostaa ihan perinteiseltä supisuomalaiselta hirvieläinkantojen hoidolta a'la Riistakeskus/MTK/MMM/SML. Hyvin menee...

        Suomi, tuo vastuullisen metsästyksen ja riistanhoidon luvattu maa....


      • Anonyymi

        Sinne ei tiettävästi haluta valkohäntäpeuroja, koska se haittaisi hirvimetsästystä. Hirvikoirat lähtevät valkohäntien perään eivätkä sitten enää etsi hirviä. Hirvenmetsästys ajona ei enää kiinnosta, koska koiran kanssa se on niin paljon helpompaa.


      • Etelä-Savon alueella valkohäntäpeuraluvat on toistaiseksi myönnetty haetusti. Lupamäärä on kasvanut, koska peuroja metsästetään aiempaa laajemmalla alueella. Lupia haetaan yli kannan tuoton, mutta lupien käyttöaste on pieni. Luvansaajiin on luotettu pyynnin suuntaamisessa ja säätelyssä. Kaatoja onkin tehty kestävällä tasolla ja suhteessa peurakantaan.

        Pyyntilupa ei kaada peuroja, vaan metsästäjä. Kanta on lupa-alueilla vakaa ja koko Etelä-Savon alue huomioiden kasvussa, koska valkohäntäpeura on viime vuosien aikana levittäytynyt koko toimialueelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kantahan pitääkin pyyhkiä olemattomiin - kyse on Pohjois-Amerikasta tuodusta vieraslajista, joka ei Suomen luontoon kuulu. Se kuluttaa samaa ekolokeroa kuin Suomeen ilmeisesti omin jaloin kävellyt kauris. Ko. kategorian hirvieläimiä on Suomessa yksinkertaisesti liikaa.

        Meillä on tehty suuri ongelma pienestä peurakannasta.
        Esim. New Yorkin osavaltiosta jonka pinta-ala on jotakuinkin puolet suomen pinta-alasta elää n. 1 000 000 valkohäntäpeuraa, ja pelkästään jousella ammutaan enemmän kuin suomen kanta on..
        New Yorkissakaan ei asiasta ole tehty ongelmaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä on tehty suuri ongelma pienestä peurakannasta.
        Esim. New Yorkin osavaltiosta jonka pinta-ala on jotakuinkin puolet suomen pinta-alasta elää n. 1 000 000 valkohäntäpeuraa, ja pelkästään jousella ammutaan enemmän kuin suomen kanta on..
        New Yorkissakaan ei asiasta ole tehty ongelmaa.

        Suomessa tavallinen ihminen ei ole oikeutettu mihinkään ruokaoikruteen pelkästään synnyin oikeutena.
        Suomessa kansalainen on oikeutettu vain maksamaan korvausta valtiolle olemassaolonsa oikeuttamiseksi (veroja joka asiasta).


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Etelä-Savon alueella valkohäntäpeuraluvat on toistaiseksi myönnetty haetusti. Lupamäärä on kasvanut, koska peuroja metsästetään aiempaa laajemmalla alueella. Lupia haetaan yli kannan tuoton, mutta lupien käyttöaste on pieni. Luvansaajiin on luotettu pyynnin suuntaamisessa ja säätelyssä. Kaatoja onkin tehty kestävällä tasolla ja suhteessa peurakantaan.

        Pyyntilupa ei kaada peuroja, vaan metsästäjä. Kanta on lupa-alueilla vakaa ja koko Etelä-Savon alue huomioiden kasvussa, koska valkohäntäpeura on viime vuosien aikana levittäytynyt koko toimialueelle.

        Ensin kirjoitatte näin: Metsästyksen ensisijainen ja tärkein tarkoitus on uusiutuvan luonnonvaran järkevä hyödyntäminen kestävällä tavalla. Peurat ovat arvokas luonnonvara, josta saadaan syötävää.

        Jälkeen kerrotte, että lupia on myönnetty yli kannan tuoton ja sysäätte vastuun kannanhoidosta muille. Tämäkö on teidän mielestä kestävän metsätyksen turvaamista? Eli tuurilla mennään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä on tehty suuri ongelma pienestä peurakannasta.
        Esim. New Yorkin osavaltiosta jonka pinta-ala on jotakuinkin puolet suomen pinta-alasta elää n. 1 000 000 valkohäntäpeuraa, ja pelkästään jousella ammutaan enemmän kuin suomen kanta on..
        New Yorkissakaan ei asiasta ole tehty ongelmaa.

        Sielläkään ei ollut mitään peuraongelmaa ennen. Ne alkoivat lisääntyä vasta 1947 jälkeen. Lieneekö sielläkin aloitettu laajamittainen ruokinta, jotta metsästäjien saalismäärät lisääntyisivät?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ensin kirjoitatte näin: Metsästyksen ensisijainen ja tärkein tarkoitus on uusiutuvan luonnonvaran järkevä hyödyntäminen kestävällä tavalla. Peurat ovat arvokas luonnonvara, josta saadaan syötävää.

        Jälkeen kerrotte, että lupia on myönnetty yli kannan tuoton ja sysäätte vastuun kannanhoidosta muille. Tämäkö on teidän mielestä kestävän metsätyksen turvaamista? Eli tuurilla mennään?

        Riistahallinto tietysti viime kädessä vastaa metsästyksen kestävyydestä. Samalla kestävä metsästys on myös jokaisen metsästäjän itse syytä pitää mielessä, eli vastuun voidaan jossain määrin katsoa olevan myös kollektiivinen. Riistahallinnon tehtäviin kuuluu myös kantojen säätely ja tarvittaessa ohjata metsästäjiä harventamaan kantaa, mikäli kannan katsotaan olevan tarpeettoman suuri. Valkohäntäpeuran kohdalla tiheän kannan alueella tavoitteena on ollut kannan pienentäminen, jolloin myönnetyillä luvilla tuleekin pystyä metsästämään enemmän peuroja, kuin mikä kannan tuotto on.


    • Anonyymi

      Se on valkohäntäpeura. Edes kaupunkilainen ei kai voi olla niin pöllö että kutsuu peuraa kauriiksi.

    • Anonyymi

      Mihin perustuu Riistakeskuksen verotuspolitiikka urospeurojen osalta? Käsketään säästämään 3,5-4,5 vuotiaita uroksia, mutta samaan aikaan ammutaan vähintään 75% vasatuotosta, sitten ammutaan niistä harvoista selvinneistä ylivuotiaista pukeista toinen 75% pois. Sitten se harva jengi jonka tuon seulan läpisee on suojelussa muutaman vuoden kunnes ne voidaan taas ampua, sikäli mikäli näiden sarvien leveys sattuu olemaan yli korvien. Tämä menettely luo ilmiön jolloin meillä on aikuisista pukeista huutava pula, kiimakäyttääntyminen häiriintyy ja vasat syntyy entistä myöhemmin, jolloin ne on todella kehittymättömiä syksyn ja talven tullen.

      Lisätään tähän nyt vielä sen verran että totuus tuossa 3,5-4,5 vuotiaiden säästämisessä on todella surullinen kun varsinkin ajometsästyksessä ammutaan kaikki ruskea mikä koiran edessä pomppii. On kai se valikoivaa metsästystä sekin kun valikoidaan aina se joka ensimmäisenä sattuu tulemaan...

      • Valkohäntäpeuran, kuten hirvenkin kiimakäyttäytyminen toimii hyvin, kun kannassa on riittävän paljon täysikasvuisia uroksia. Silloin naaraat löytävät nopeasti sopivia uroksia ja tiinehtymiset tapahtuvat suhteellisen varhaisessa vaiheessa ja lyhyessä ajassa. Jos urosten verotus on valikoimaton ja suuri osuus uroksista kaadetaan vuosittain, harvalla uroksella on mahdollisuus kasvaa täysikasvuiseksi.

        Kaatamalla suuren osan vasoista ja ylivuotisista ja säästämällä 2–3 –vuotiaat kunnes ovat täysikasvuiset, voidaan nostaa täysikasvuisten osuutta kannassa merkittävästi. Kaadetuista aikuisista uroksista (≥ 1½ v.) noin puolet voi olla ylivuotisia ja puolet täysikasvuisia. Kaadettujen vasojen ja aikuisten määrä sopeutetaan kannan vuosittaiseen tuottoon. Jotta näistä periaatteista olisi hyötyä, niitä pitää soveltaa kaikissa metsästysmuodoissa, sekä vahtimismetsästyksessä että seuruejahdeissa koirien kanssa.

        Mikäli aikuisista uroksista on pula, on kaadettu turhan paljon uroksia.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Valkohäntäpeuran, kuten hirvenkin kiimakäyttäytyminen toimii hyvin, kun kannassa on riittävän paljon täysikasvuisia uroksia. Silloin naaraat löytävät nopeasti sopivia uroksia ja tiinehtymiset tapahtuvat suhteellisen varhaisessa vaiheessa ja lyhyessä ajassa. Jos urosten verotus on valikoimaton ja suuri osuus uroksista kaadetaan vuosittain, harvalla uroksella on mahdollisuus kasvaa täysikasvuiseksi.

        Kaatamalla suuren osan vasoista ja ylivuotisista ja säästämällä 2–3 –vuotiaat kunnes ovat täysikasvuiset, voidaan nostaa täysikasvuisten osuutta kannassa merkittävästi. Kaadetuista aikuisista uroksista (≥ 1½ v.) noin puolet voi olla ylivuotisia ja puolet täysikasvuisia. Kaadettujen vasojen ja aikuisten määrä sopeutetaan kannan vuosittaiseen tuottoon. Jotta näistä periaatteista olisi hyötyä, niitä pitää soveltaa kaikissa metsästysmuodoissa, sekä vahtimismetsästyksessä että seuruejahdeissa koirien kanssa.

        Mikäli aikuisista uroksista on pula, on kaadettu turhan paljon uroksia.

        Mistä niitä täysikasvuisia uroksia tehdään ku uroksia kaadetaan niin paljon jo ensin vasoina ja sitten ylivuotiaina? Alueellisesti on selvästi jo havaittavissa vasojen myöhäinen syntyvyys joka on suora seuraus pukkipulasta eikä mistään muusta. Olisiko aika tarkastella pyyntikäytäntöjä sekä verotusmalleja koska nykyinen ei selvästikkään toimi?

        Minkä takia näitä ylivuotisia pukkeja ammutaan niin rajulla kädellä? Eikö niitäkin olisi järkevää säästää jotta olisi enemmän täysikasvuisia uroksia kannassa? Ja varsinkin nojaten alueen kannan genetiikan parantamiseen vaikka geeniperimän muokkaaminen villeissä eläinkannoissa on täysin mahdotonta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä niitä täysikasvuisia uroksia tehdään ku uroksia kaadetaan niin paljon jo ensin vasoina ja sitten ylivuotiaina? Alueellisesti on selvästi jo havaittavissa vasojen myöhäinen syntyvyys joka on suora seuraus pukkipulasta eikä mistään muusta. Olisiko aika tarkastella pyyntikäytäntöjä sekä verotusmalleja koska nykyinen ei selvästikkään toimi?

        Minkä takia näitä ylivuotisia pukkeja ammutaan niin rajulla kädellä? Eikö niitäkin olisi järkevää säästää jotta olisi enemmän täysikasvuisia uroksia kannassa? Ja varsinkin nojaten alueen kannan genetiikan parantamiseen vaikka geeniperimän muokkaaminen villeissä eläinkannoissa on täysin mahdotonta.

        Ahneet ei mitään säästä.

        Rukoilen tuomiota Suomen ahneille, jotka ei lähimmäiselle salli edes oikeutta olla olemassa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mistä niitä täysikasvuisia uroksia tehdään ku uroksia kaadetaan niin paljon jo ensin vasoina ja sitten ylivuotiaina? Alueellisesti on selvästi jo havaittavissa vasojen myöhäinen syntyvyys joka on suora seuraus pukkipulasta eikä mistään muusta. Olisiko aika tarkastella pyyntikäytäntöjä sekä verotusmalleja koska nykyinen ei selvästikkään toimi?

        Minkä takia näitä ylivuotisia pukkeja ammutaan niin rajulla kädellä? Eikö niitäkin olisi järkevää säästää jotta olisi enemmän täysikasvuisia uroksia kannassa? Ja varsinkin nojaten alueen kannan genetiikan parantamiseen vaikka geeniperimän muokkaaminen villeissä eläinkannoissa on täysin mahdotonta.

        Saalismääriä sopeutetaan tavoitteiden, kannan koon ja kannan tuoton mukaan. On tärkeää, että kannan koosta ja tuotosta on riittävän tarkkaa tietoa. Nämä tiedot perustuvat muun muassa metsästyksen yhteydessä tehtyihin näköhavaintoihin.

        Ylivuotisista voidaan kaataa noin puolet ja jättää puolet kasvamaan täysikasvuisiksi. Tätä voidaan ohjata sarvisuosituksilla, kun tiedetään ylivuotisten sarvipiikkijakaumaa. Jos kaksipiikkiset urokset muodostavat puolet kannan ylivuotisista ja muilla ylivuotisilla on kolme tai enemmän piikkejä, voidaan kaataa kaksipiikkisiä uroksia ja säästää muut. Ylivuotisilla, joilla on keskimääräistä enemmän sarvipiikkejä, on yleensä myös painavampi ruho. Kun näitä annetaan vanheta, kunnes ovat täysikasvuisia, saadaan isokokoisia täysikasvuisia uroksia. Geeniperimää ei ole käytännössä mahdollista parantaa tällä tavalla, eikä se ole tarkoituskaan.

        Metsästäjät ovat kannanhoidossa avainasemassa, koskien sekä kannanarviointia, että metsästyksen toteuttamista.


    • Miten on mahdollista, että tällaista vieraslajia saa lisätä Suomessa mm. siirtoistutuksilla, valikoivalla metsästyksellä ja valtavalla talviruokinnalla? Kuinka metsästäjät kehtaavat tällä karjankasvatuksellaan pilata ympäristön maanviljelijöiden elinkeinon ja tulot, tuhota naapureiden puutarhat, aiheuttaa liikennekolareita ja levittää punkkivälitteisiä sairauksia??

      • Anonyymi

        Kun noin vahvasti viittaat tuohon vieraslajiin niin olisiko sinun mielestäsi hyväksyttävämpää että nämä tuohot aiheuttaisi jokin suomessa luontaisesti esiintyvä laji?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kun noin vahvasti viittaat tuohon vieraslajiin niin olisiko sinun mielestäsi hyväksyttävämpää että nämä tuohot aiheuttaisi jokin suomessa luontaisesti esiintyvä laji?

        Eihän Suomessa ole mitään luontaisesti esiintyvää lajia, joka aiheuttaisi vastaavia tuhoja. Miksi sellaista edes kysyt?


      • Anonyymi
        Vieraslajipois kirjoitti:

        Eihän Suomessa ole mitään luontaisesti esiintyvää lajia, joka aiheuttaisi vastaavia tuhoja. Miksi sellaista edes kysyt?

        Suomessa luontaisesti esiintyvät lajit (hirvi ja metsäkauris) tekevät moninkertaisen määrän tuhoja metsänomistajille kuin mitä valkohäntäpeura. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä että havupuut ja niiden taimet eivät kuulu valkohäntäpeuran ruokavalioon. Satovahinkojen laajuutta peurojen osalta on todella vaikeaa määrittää, mutta se on todettu että suurin osa niistä tuhoista johtuu eläinten tallomisesta viljelyksillä ylisuuren tiheytymän alueella, ei niinkään syömisen takia. Tämä taas on suora seuraus nykyisestä ruokintakulttuurista.

        Ja pienenä informaationa, peurat, kuten muutkaan hirvieläimet eivät levitä punkkilevitteisiä sairauksia, sillä hirvieläimet eivät kanna elimistössään ja verenkierrossaan borreliabakteeria. Hirvieläinten elimistön on todettu jopa putsaavan punkeista borreliabakteerin pois.


      • Valkohäntäpeuraa tarhattiin ja siirtoistutettiin etenkin 60- ja 70-luvulla, kun lajista pyrittiin saamaan uusi riistalaji Suomeen. Valkohäntäpeuraa ei ole siirtoistutettu tai tarhattu Suomessa vuosikymmeniin.

        Hirvitalousaluekohtaiset tavoitteet tähtäävät kannan pienentämiseen nykyisestä, ja suunnitelmallisen kannanhoidon tarkoitus on saada valkohäntäpeurakanta tavoitteiden mukaiseksi. Talviruokinnalla pyritään tehostamaan metsästystä, ja tällä tavoin vahtimalla kaatuu suurin osa metsästyskautena pyydetyistä peuroista. Nykyinen suositus on, että valkohäntäpeuroja ruokittaisiin vain houkuttelutarkoituksissa kohtuudella, eikä ruokaa tarjottaisi ylen määrin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa luontaisesti esiintyvät lajit (hirvi ja metsäkauris) tekevät moninkertaisen määrän tuhoja metsänomistajille kuin mitä valkohäntäpeura. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä että havupuut ja niiden taimet eivät kuulu valkohäntäpeuran ruokavalioon. Satovahinkojen laajuutta peurojen osalta on todella vaikeaa määrittää, mutta se on todettu että suurin osa niistä tuhoista johtuu eläinten tallomisesta viljelyksillä ylisuuren tiheytymän alueella, ei niinkään syömisen takia. Tämä taas on suora seuraus nykyisestä ruokintakulttuurista.

        Ja pienenä informaationa, peurat, kuten muutkaan hirvieläimet eivät levitä punkkilevitteisiä sairauksia, sillä hirvieläimet eivät kanna elimistössään ja verenkierrossaan borreliabakteeria. Hirvieläinten elimistön on todettu jopa putsaavan punkeista borreliabakteerin pois.

        Hirvikannatkin on keinotekoisesti, eli talviruokinnalla, saatu valtavan korkeiksi. Metsäkaurista on siirtoistutettu useille alueille ja sitten aloitettu koko talven jatkuvat tukiruokinnat. Normaalisti nämäkään eläimet eivät lisääntyisi tällä vauhdilla pelkkiä luonnon antimia syöden.
        Mitä tulee punkkeja levittäviin eläimiin tai jopa väittämään, että 'hirvieläimet jopa putsaavat punkeista borreliabakteerit', niin viitannet spekulatiiviseen kirjoitukseen Metsästäjä-lehdessä. Tällainen kirjoitus EI ole tieteellinen tutkimus ja tuskin tuota kirjoitusta mihinkään alan tiedelehteen edes hyväksyttäisi. Kyseessä lienee puhtaasti vakavan ongelman valkopesu.


      • Anonyymi

        Suurin osa näistä metsästäjistä on niitä maanviljelijöitä...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa luontaisesti esiintyvät lajit (hirvi ja metsäkauris) tekevät moninkertaisen määrän tuhoja metsänomistajille kuin mitä valkohäntäpeura. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä että havupuut ja niiden taimet eivät kuulu valkohäntäpeuran ruokavalioon. Satovahinkojen laajuutta peurojen osalta on todella vaikeaa määrittää, mutta se on todettu että suurin osa niistä tuhoista johtuu eläinten tallomisesta viljelyksillä ylisuuren tiheytymän alueella, ei niinkään syömisen takia. Tämä taas on suora seuraus nykyisestä ruokintakulttuurista.

        Ja pienenä informaationa, peurat, kuten muutkaan hirvieläimet eivät levitä punkkilevitteisiä sairauksia, sillä hirvieläimet eivät kanna elimistössään ja verenkierrossaan borreliabakteeria. Hirvieläinten elimistön on todettu jopa putsaavan punkeista borreliabakteerin pois.

        Hirvieläimet ovat kokonsa takia tärkeimpiä punkin kasvattamoja. Elinkierto toukka, nymfi, aikuinen, muna kestää 2-4 vuotta. Ikävaiheilla on eri isäntälajeja, yhdessä vaiheessa yli 90% on näissä sorkkaeläimissä. Vaikka punkki infektoituisi pieneläimessä, niin kiertokulun takia hirvieläinten määrä= punkkien määrä. Tätäkin totuutta Riistakeskus pyrkii valkopesussa muuttamaan syyttämällä pieneläimiä ja vähättelemällä valkohäntäpeuran merkitystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hirvieläimet ovat kokonsa takia tärkeimpiä punkin kasvattamoja. Elinkierto toukka, nymfi, aikuinen, muna kestää 2-4 vuotta. Ikävaiheilla on eri isäntälajeja, yhdessä vaiheessa yli 90% on näissä sorkkaeläimissä. Vaikka punkki infektoituisi pieneläimessä, niin kiertokulun takia hirvieläinten määrä= punkkien määrä. Tätäkin totuutta Riistakeskus pyrkii valkopesussa muuttamaan syyttämällä pieneläimiä ja vähättelemällä valkohäntäpeuran merkitystä.

        Totuus kuitenkin on, että mitä enemmän hirvieläimiä on suhteessa pieneläimiin niin sitä vähemmän meillä on borreliabakteeria kantavia puutiaisia. Puutiaisten määrä on kovin alueellista. Meillä missä on yksi suomen toheimpiä peurakantoja ei kuitenkaan ole puutiaisia juuri lainkaan. Aivan turha sysätä sitä yksinomaan hirvieläinten syyksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hirvikannatkin on keinotekoisesti, eli talviruokinnalla, saatu valtavan korkeiksi. Metsäkaurista on siirtoistutettu useille alueille ja sitten aloitettu koko talven jatkuvat tukiruokinnat. Normaalisti nämäkään eläimet eivät lisääntyisi tällä vauhdilla pelkkiä luonnon antimia syöden.
        Mitä tulee punkkeja levittäviin eläimiin tai jopa väittämään, että 'hirvieläimet jopa putsaavat punkeista borreliabakteerit', niin viitannet spekulatiiviseen kirjoitukseen Metsästäjä-lehdessä. Tällainen kirjoitus EI ole tieteellinen tutkimus ja tuskin tuota kirjoitusta mihinkään alan tiedelehteen edes hyväksyttäisi. Kyseessä lienee puhtaasti vakavan ongelman valkopesu.

        Hirvikannan tiheyttä ja vaihtelua rajoitetaan metsästyksellä, alueellisten riistaneuvostojen tavoitteiden mukaisesti. Ilman metsästystä, hirvikanta kasvaisi hyvin korkeisiin tiheyksiin, jonka seurauksena hirvet kuluttaisivat ravintonsa loppuun, ja kanta romahtaisi. Tästä on näyttöä esimerkiksi Pohjois-Amerikan Isle Royale -saarelta, jossa hirvikantaa ei ole metsästetty vuosikymmeniin, eikä hirviä ole ruokittu. Kannan tiheys on vaihdellut noin seitsemästä noin seitsemäänkymmeneen hirveen tuhannella hehtaarilla, ja keskimääräinen tiheys on ollut lähes 20 hirveä tuhannella hehtaarilla. Biologiset perusedellytykset saarella ovat samankaltaiset kuin Suomen etelärannikolla, joten voidaan olettaa, että täkäläisen hirvikannan tiheys olisi samankaltainen ilman metsästystä. Suomessa hirvikannan tiheydet pidetään hirvitalousaluekohtaisten tavoitteiden mukaan tasolla 2,5–5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Suomen hirvikannan koko on nyt puolet vuosituhannen alun hirvikannasta.

        Metsäkauris on kuten hirvi, alkuperäinen laji Suomessa ja pärjää suhteellisen hyvin ilman tukiruokintaa. Metsäkauris on herkkä runsaslumisille talville, jonka takia esimerkiksi vasatuotto pienenee, kun on paljon lunta. Metsäkauris on kuitenkin hyvin tuottava laji ilman ruokintaa. Metsäkauriin runsauteen vaikuttaa kuitenkin eniten ilmasto, eli talven pituus ja lumisuus. Tämän takia runsaimmat kannat löytyy lounaisesta Suomesta.

        Koskien borreliabakteereja ja hirvieläimiä, useassa tieteellisessä artikkelissa on todettu, että hirvieläinten veri tappaa borreliabakteereja. Siitä ei ole epäselvyyttä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totuus kuitenkin on, että mitä enemmän hirvieläimiä on suhteessa pieneläimiin niin sitä vähemmän meillä on borreliabakteeria kantavia puutiaisia. Puutiaisten määrä on kovin alueellista. Meillä missä on yksi suomen toheimpiä peurakantoja ei kuitenkaan ole puutiaisia juuri lainkaan. Aivan turha sysätä sitä yksinomaan hirvieläinten syyksi.

        Missä tuollainen tutkimus on julkaistu?
        Eri alueilla peuroissa voi olla eri määriä punkkeja, jolloin levittävätkin niitä eri määriä. En ole nähnyt mitään tutkimusta, jossa ilmenisi muita alueita vähäisempiä punkkien määriä vahvan kannan alueilla.


    • Anonyymi

      Peuranruokintapaikkoja näkee vilkasliikenteisten teiden läheisyydessäkin. Niitä perustellaan jopa sillä, että näin saadaan peurat pysymään pois tieltä. Onko tästä mitään tutkimustietoa? Muualta maailmassa tulee päinvastaista tutkimustietoa, eli ruokintapaikka lisää läheisen tien ylityksiä. Miksi metsästäjät eivät ole päästäneet Onnettemuustutkintakeskusta tutkimaan asiaa?

      • Anonyymi

        Amerikassa aiheesta on tutkimustietoa hyvin paljonkin. Siellä on melkolailla yksiselitteisesti todettu ruokinnan luovan alueellisesti ylisuuria tiheytymiä peurakantaan, jotka taas suoraan johtavat ongelmiin joiden kanssa täälläkin painitaan eli liikenneonnettomuudet ja satovahingot. Yksi merkittävä tekijä on myös tautiriskin järkyttävä kasvu ruokintapaikoilla. Tästä syystä siellä on hyvinkin laajalti kielletty kaikki villieläinten ruokkiminen.

        Yhdysvalloissa on yleisesti käytössä riistapellot jotka ovatkin huomattavasti parempi vaihtoehto niin itse riistan kuin metsästäjänkin näkövinkkelistä.


      • Ruokintapaikka ohjaa eläimiä niin hyvässä kuin pahassakin. Mikäli ruokintapaikka sijoitetaan liian lähelle tietä, ja etenkin jos makuupaikka on toisella puolen tietä ruokintaa, lisää se peurojen liikettä tien yli. Paikallistuntemus eläinten kulkureiteistä ja niiden muutoksista on tärkeää ja ruokintapaikkojen sijoittelua tulee tarvittaessa mukauttaa esimerkiksi lähipeltojen viljelykasvien vaihtuessa.

        Suomen riistakeskus on neuvonnassaan tuonut esiin ruokintapaikkojen sijoittelun tärkeyttä ja tuottanut materiaalia kolari- ja vahinkopaikoista. Luonnonvarakeskuksella on juuri käynnissä tutkimus valkohäntäpeurojen liikkeistä ruokintapaikoilla, mistä saataneen hyödyllistä lisätietoa. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkimuksista meillä ei ole tarkempaa tietoa, mutta uskoaksemme mikäli tutkintakeskus päättäisi jotain tutkia eivät metsästäjät voisi tai haluaisi sitä estää.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Ruokintapaikka ohjaa eläimiä niin hyvässä kuin pahassakin. Mikäli ruokintapaikka sijoitetaan liian lähelle tietä, ja etenkin jos makuupaikka on toisella puolen tietä ruokintaa, lisää se peurojen liikettä tien yli. Paikallistuntemus eläinten kulkureiteistä ja niiden muutoksista on tärkeää ja ruokintapaikkojen sijoittelua tulee tarvittaessa mukauttaa esimerkiksi lähipeltojen viljelykasvien vaihtuessa.

        Suomen riistakeskus on neuvonnassaan tuonut esiin ruokintapaikkojen sijoittelun tärkeyttä ja tuottanut materiaalia kolari- ja vahinkopaikoista. Luonnonvarakeskuksella on juuri käynnissä tutkimus valkohäntäpeurojen liikkeistä ruokintapaikoilla, mistä saataneen hyödyllistä lisätietoa. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkimuksista meillä ei ole tarkempaa tietoa, mutta uskoaksemme mikäli tutkintakeskus päättäisi jotain tutkia eivät metsästäjät voisi tai haluaisi sitä estää.

        Pohjois-Amerikassa tästä aiheesta on tutkimusmateriaalia mielin määrin. Eikö se Riistakeskuksen mukaan ole validia dataa vai miksi sitä ei käytetä hyödyksi täällä?


      • Anonyymi

        Miten luulet että metsästäjät pystyisi estämään mainitsemasi Otkesin toimintaa..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten luulet että metsästäjät pystyisi estämään mainitsemasi Otkesin toimintaa..

        Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty OTI:sta kirjoitti minulle tienvarsien ruokintapaikkojen yhteydestä liikennevahinkoihin 2.11. 2020: 'Muutama vuosi sitten ulkopuolisen tutkijan oli tarkoitus OTIn tukemana selvittää asiaa. Tuolloin tutkimus kaatui metsästysseurojen haluttomuuteen tehdä yhteistyötä tutkijan kanssa eikä yhdistyksiltä saatu tietoja ruokintapaikkojen sijainneista.


    • Anonyymi

      Miksi USA:ssa, josta valkohäntäpeura on kotoisin, niitä ei saa ruokkia metsästysaikaa (joissakin osavaltioissa ei mihinkään aikaan), eikä missään tapauksessa ampua ruokinnalta? Siellä ei myöskään koiraa saa käyttää apuna suurriistan metsästyksessä, johon kauriseläimetkin kuuluvat. Ovatko suomalaiset metsästäjät niin paljon heikompia ja/tai huonompia ampumaan, että lähes kaikki peurat täällä ammutaan ruokakasan äärelle läheisestä kyttäyskopista tai -tornista?

      • Suomen ja Yhdysvaltain metsästyskulttuureissa on merkittäviä eroja. Metsästyskoirat ovat erottamaton osa suomalaista metsästäjäperinnettä, kun taas Yhdysvalloissa koirien merkitys on ollut pienempi. Ruokinnan hyödyntäminen metsästyksessä on osittain myös kulttuurillinen asia, mutta samalla on tiedostettava Yhdysvaltojen ja Suomen välillä se ero, että Suomessa peurakantaa rajoitetaan pääasiassa metsästyksellä ja Yhdysvalloissa rajoittava tekijä on pikemminkin biologinen kantokyky.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Suomen ja Yhdysvaltain metsästyskulttuureissa on merkittäviä eroja. Metsästyskoirat ovat erottamaton osa suomalaista metsästäjäperinnettä, kun taas Yhdysvalloissa koirien merkitys on ollut pienempi. Ruokinnan hyödyntäminen metsästyksessä on osittain myös kulttuurillinen asia, mutta samalla on tiedostettava Yhdysvaltojen ja Suomen välillä se ero, että Suomessa peurakantaa rajoitetaan pääasiassa metsästyksellä ja Yhdysvalloissa rajoittava tekijä on pikemminkin biologinen kantokyky.

        Onko pimeänäkölaitteet osa Suomalaista metsästäjäoperinnettä


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Suomen ja Yhdysvaltain metsästyskulttuureissa on merkittäviä eroja. Metsästyskoirat ovat erottamaton osa suomalaista metsästäjäperinnettä, kun taas Yhdysvalloissa koirien merkitys on ollut pienempi. Ruokinnan hyödyntäminen metsästyksessä on osittain myös kulttuurillinen asia, mutta samalla on tiedostettava Yhdysvaltojen ja Suomen välillä se ero, että Suomessa peurakantaa rajoitetaan pääasiassa metsästyksellä ja Yhdysvalloissa rajoittava tekijä on pikemminkin biologinen kantokyky.

        Onko koiran käyttö hirvimetsästyksessä suomalaista metsästysperinnettä? Entä ruokinnalle lähietäisyydeltä ampuminen? Suomessa metsästyksellä ole ole muita sääntöjä kuin että sen pitää olla mahdollisimman helppoa. Täällä jopa hirviä saa ampua kyttäyskopista ruokinnalle.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Suomen ja Yhdysvaltain metsästyskulttuureissa on merkittäviä eroja. Metsästyskoirat ovat erottamaton osa suomalaista metsästäjäperinnettä, kun taas Yhdysvalloissa koirien merkitys on ollut pienempi. Ruokinnan hyödyntäminen metsästyksessä on osittain myös kulttuurillinen asia, mutta samalla on tiedostettava Yhdysvaltojen ja Suomen välillä se ero, että Suomessa peurakantaa rajoitetaan pääasiassa metsästyksellä ja Yhdysvalloissa rajoittava tekijä on pikemminkin biologinen kantokyky.

        Tuo on aivan täyttä roskaa. Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan siellä ympäristön biologinen kantokyky on noin 380 peuraa per tuhat hehtaaria ja missään ei olla lähelläkään noita lukemia. Kovimmat tiheydet on siellä 200 peuraa per tuhat hehtaaria.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onko koiran käyttö hirvimetsästyksessä suomalaista metsästysperinnettä? Entä ruokinnalle lähietäisyydeltä ampuminen? Suomessa metsästyksellä ole ole muita sääntöjä kuin että sen pitää olla mahdollisimman helppoa. Täällä jopa hirviä saa ampua kyttäyskopista ruokinnalle.

        Käytetty metsästysmuoto on metsästäjän itse valittavissa, totta kai lainsäädännön rajoissa. Metsästyskoiran käyttö hirvimetsästyksessä on ehdottomasti suomalaista metsästysperinnettä. Ruokinnalta vahtimallakin pyytäminen kuuluu suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Metsästys on monipuolinen harrastus ja pyytäjä valitsee, millä tapaa haluaa metsästää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on aivan täyttä roskaa. Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan siellä ympäristön biologinen kantokyky on noin 380 peuraa per tuhat hehtaaria ja missään ei olla lähelläkään noita lukemia. Kovimmat tiheydet on siellä 200 peuraa per tuhat hehtaaria.

        Biologinen kantokyky vaihtelee alueelta toiselle ravintotilanteesta, petotilanteesta ja muista kantaa säätelevistä tekijöistä johtuen. Yhdysvallat on iso maa, jossa on jopa useita eri valkohäntäpeuran alalajeja, puhumattakaan kasvillisuuden ja eläimistön vaihtelusta. Biologinen kantokyky ei siis ole vakio koko maassa, vaan vaihtelee alueesta riippuen.

        Tuo 200 peuran tiheys per 1000 hehtaaria on yli kolme kertaa tiheämpi kuin Luonnonvarakeskuksen viimeisimmässä kanta-arviossa tiheimmän riistanhoitoyhdistyksen peuratiheys.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Biologinen kantokyky vaihtelee alueelta toiselle ravintotilanteesta, petotilanteesta ja muista kantaa säätelevistä tekijöistä johtuen. Yhdysvallat on iso maa, jossa on jopa useita eri valkohäntäpeuran alalajeja, puhumattakaan kasvillisuuden ja eläimistön vaihtelusta. Biologinen kantokyky ei siis ole vakio koko maassa, vaan vaihtelee alueesta riippuen.

        Tuo 200 peuran tiheys per 1000 hehtaaria on yli kolme kertaa tiheämpi kuin Luonnonvarakeskuksen viimeisimmässä kanta-arviossa tiheimmän riistanhoitoyhdistyksen peuratiheys.

        Eli tarkoitatte siis että meillä voisi olla tällä yli kolme kertaa suurempi peurakanta kuin mitä nyt on? super!


    • Twitteristä olemme saaneet ennakkokysymyksen:
      "Voisiko seurattomille metsästäjille perustaa oman luvan, jolla yhdellä luvalla saa kaataa valtion mailta yhden peuran? On paljon innokkaita metsästäjiä, joilla ei ole mahdollisuutta metsästää pienriistaa suurempaa."

      Metsähallitus hallinnoi valtion omistamien alueiden metsästysoikeutta ja myöntää metsästyslupia alueilleen. Valtion omistamien yksittäisten kiinteistöjen tai pienempien aluekokonaisuuksien metsästysoikeus on usein vuokrattu alueella toimivalle metsästysseuralle/-seurueelle. Isommat valtion omistamat alueet ovat kuitenkin hirvieläinten metsästyksen piirissä niin sanottuina hirvenmetsästyksen lupa-alueina. Näille alueille on mahdollista hakea Metsähallitukselta hirven(hirvieläinten) metsästyksen aluelupaa, jonka jälkeen voi hakea kyseiselle alueelle hirvieläimen pyyntiluvan Riistakeskukselta. Alueluvissa Metsähallituksen tavoitteena on taata metsästysmahdollisuus niille metsästäjille, joilla ei mahdollisuutta metsästää esimerkiksi metsästysseuran alueella. Kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita lukuun ottamatta valtion omistamia maa-alueita ja siten myös aluelupa-alueita sijaitsee lounaisen Suomen tiheän valkohäntäpeurakannan alueella erittäin vähän. Tämän vuoksi metsästys valtion lupa-alueilla painottuu selkeästi hirven metsästykseen.

    • Tutkimustieto näyttää, että peurat tuhoavat luonnonkasveja erityisesti Suomen saaristossa ja Varsinais-Suomessa, jossa niiden kanta on kasvatettu valtavaksi. tuhottujen kasvien joukossa on useita harvinaiseksi käyneitä lajeja. Mitä Riistakeskus tekee tällaisten tuhojen minimoimiseksi tai peräti poistamiseksi?

      • On totta, että pienet hirvieläimet käyttävät myös uhanalaisia kasveja ravintonaan. Erityisesti saaristossa on tällaisia kasveja. Suomen riistakeskus pyrkii omalla toimillaan edistämään tehokasta metsästystä myös saaristossa. Keinot liittyvät kuitenkin lähinnä neuvontaan ja asennekasvatukseen. Suomen riistakeskus osallistuu myös eri työryhmiin mm. ELY-keskusten kanssa, jotka pohtivat ratkaisuja tähän ongelmaan.

        Helppoa ratkaisua ongelmaan ei ole, koska muutamakin metsäkauris tai valkohäntäpeura voi vaikuttaa kielteisesti jonkun harvinaisen kasvin erillisesiintymään. Voi olla, että joitakin erityisen tärkeitä alueita kannattaa tilapäisesti aidata keväällä. Ongelmaan voidaan tietysti puuttua normaalilla metsästyksellä, ja valkohäntäpeuran metsästysaika on pitkä. Suomen riistakeskus myöntää myös säännöllisesti ja helposti poikkeusta pyyntiluvan yhtenäisyysvaatimuksesta saaristossa. Viimeisenä keinona voi jopa tulla metsästysajan ulkopuolelle myönnettävä poikkeuslupa.


      • PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        On totta, että pienet hirvieläimet käyttävät myös uhanalaisia kasveja ravintonaan. Erityisesti saaristossa on tällaisia kasveja. Suomen riistakeskus pyrkii omalla toimillaan edistämään tehokasta metsästystä myös saaristossa. Keinot liittyvät kuitenkin lähinnä neuvontaan ja asennekasvatukseen. Suomen riistakeskus osallistuu myös eri työryhmiin mm. ELY-keskusten kanssa, jotka pohtivat ratkaisuja tähän ongelmaan.

        Helppoa ratkaisua ongelmaan ei ole, koska muutamakin metsäkauris tai valkohäntäpeura voi vaikuttaa kielteisesti jonkun harvinaisen kasvin erillisesiintymään. Voi olla, että joitakin erityisen tärkeitä alueita kannattaa tilapäisesti aidata keväällä. Ongelmaan voidaan tietysti puuttua normaalilla metsästyksellä, ja valkohäntäpeuran metsästysaika on pitkä. Suomen riistakeskus myöntää myös säännöllisesti ja helposti poikkeusta pyyntiluvan yhtenäisyysvaatimuksesta saaristossa. Viimeisenä keinona voi jopa tulla metsästysajan ulkopuolelle myönnettävä poikkeuslupa.

        Kenen vastuulla on luonnonkukkien aitaaminen? Sen pitäisi tietysti olla paikallisen metsästysseuran vastuulla, joka tätä karjaa kasvattaa, tai riistakeskuksen vastuulla, joka kerää riistanhoitomaksut. Miksi näin ei ole?

        Onko KUKAAN maanomistaja saaristossa saanut poikkeuslupaa valkohäntäpeurojen kaatamiseen niiden aiheuttamien luonnontuhojen tai edes puutarhatuhojen johdosta


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        On totta, että pienet hirvieläimet käyttävät myös uhanalaisia kasveja ravintonaan. Erityisesti saaristossa on tällaisia kasveja. Suomen riistakeskus pyrkii omalla toimillaan edistämään tehokasta metsästystä myös saaristossa. Keinot liittyvät kuitenkin lähinnä neuvontaan ja asennekasvatukseen. Suomen riistakeskus osallistuu myös eri työryhmiin mm. ELY-keskusten kanssa, jotka pohtivat ratkaisuja tähän ongelmaan.

        Helppoa ratkaisua ongelmaan ei ole, koska muutamakin metsäkauris tai valkohäntäpeura voi vaikuttaa kielteisesti jonkun harvinaisen kasvin erillisesiintymään. Voi olla, että joitakin erityisen tärkeitä alueita kannattaa tilapäisesti aidata keväällä. Ongelmaan voidaan tietysti puuttua normaalilla metsästyksellä, ja valkohäntäpeuran metsästysaika on pitkä. Suomen riistakeskus myöntää myös säännöllisesti ja helposti poikkeusta pyyntiluvan yhtenäisyysvaatimuksesta saaristossa. Viimeisenä keinona voi jopa tulla metsästysajan ulkopuolelle myönnettävä poikkeuslupa.

        Montako poikkeuslupaa olette myöntäneet luontotuhojen pohjalta? Huhun mukaan niitä on mahdoton saada.


    • Anonyymi

      Hei,

      Mihin perustuu tuo Riistakeskuksen väittämä että ruokintapaikat ovat tehokkaan metsästyksen edellytys? Onko tämä ihan mutu tuntumalta heitetty veikkaus vai onko esimerkiksi peilattu tilastoja Pohjois-Amerikkaan jossa ruokinta on laajalti kielletty? Miten siellä saadaan kanta pysymään kurissa ilman ruokintapaikkoja?

      • Suomen ja Yhdysvaltain tilanteet peurakantojen suhteen ovat huonosti vertailukelpoisia. Yhdysvalloissa valkohäntäpeuraa esiintyy useita eri alalajeja ympäri maata. Suurimmat tiheydet ovat jopa useita satoja peuroja tuhatta hehtaaria kohden – moninkertaiset Suomen tiheimpiinkin esiintymiin nähden.

        Yhdysvalloissa on laajoja metsäalueita, joissa tiheät peurakannat eivät samalla tavalla aiheuta sosiaalisia konflikteja asukkaiden keskuudessa. Tämän lisäksi petotilanne on merkittävällä tavalla erilainen. Yhdysvalloissa siis monin paikoin peurakantaa rajoittaa pikemminkin biologinen kantokyky kuin metsästyspaine. Yhdysvalloissa esim. Minnesotassa ammutaan talvikannasta vuosittain n. 20 %, kun samaan aikaan Suomessa yli 60 %.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Suomen ja Yhdysvaltain tilanteet peurakantojen suhteen ovat huonosti vertailukelpoisia. Yhdysvalloissa valkohäntäpeuraa esiintyy useita eri alalajeja ympäri maata. Suurimmat tiheydet ovat jopa useita satoja peuroja tuhatta hehtaaria kohden – moninkertaiset Suomen tiheimpiinkin esiintymiin nähden.

        Yhdysvalloissa on laajoja metsäalueita, joissa tiheät peurakannat eivät samalla tavalla aiheuta sosiaalisia konflikteja asukkaiden keskuudessa. Tämän lisäksi petotilanne on merkittävällä tavalla erilainen. Yhdysvalloissa siis monin paikoin peurakantaa rajoittaa pikemminkin biologinen kantokyky kuin metsästyspaine. Yhdysvalloissa esim. Minnesotassa ammutaan talvikannasta vuosittain n. 20 %, kun samaan aikaan Suomessa yli 60 %.

        Hienoa kun otitte esimerkiksi tuon Minnesotan. Siellä on aika tarkkaan 10 kertaa suurempi peurakanta kuin täällä, noin 10 kertaa suuremmat petokannat (ilves ja susi) kuin täällä, toki lisäyksenä tähän pitää ottaa huomioon mustakarhu sekä kojootti. Kojootti tappaa vasoja jonkin verran, mustakarhun osuus verotuksessa on aika pieni. Tästä syystä nämä ovat erinomaiset vertailukohteet. Huomionarvoista on myös tässä kohtaa että Minnesotassa on kaikenlainen villieläinten ruokinta täysin kielletty. Myöskin vuorokautine metsästysaika on säädelty rajoittumaan puoli tuntia ennen auringonnousua - puoli tuntia auringonlaskun jälkeiseen aikaan.

        Viime vuonna ruutiasekaudella joka kesti pääosin osavaltion alueella 9 vuorokautta, (lukuunottomatta pientä osaa osavaltiota jossa se kesti hieman kauemmin) ammuttiin yhteensä 136 308 valkohäntäpeuraa. Kun auringonnousun - auringonlaskun välinen aika oli 10 tuntia päivässä eli vuorokaudessa metsästyslaillista aikaa oli yhteensä 11 tuntia. Yhdeksässä vuorokaudessa ammuttiin siis jokaista metsästystuntia kohden noin 1376 valkohäntäpeuraa! Ja huom, ilman ruokintaa ja ilman pimeänäkölaitteita.

        Suomessa sai metsästää viime vuonna kellon ympäri, eli 167 vuorokautta eli 4008 tuntia ja valkohäntäpeuroja ammuttiin yhteensä 74000 kappaletta. Se tekee yhteensä 18.46 peuraa tuntia kohden. Eli karkeasti sanottuna metsästys oli minnesotassa tuntitasolla vaivaiset 7 353,95 % tehokkaampaa kuin meillä suomessa.

        Nyt haluan teidän kertovan perustelut edellämainittuun faktaan nojaten että miten se ruokinnalta metsästys on tehokkaampaa kuin metsästys ilman ruokintaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hienoa kun otitte esimerkiksi tuon Minnesotan. Siellä on aika tarkkaan 10 kertaa suurempi peurakanta kuin täällä, noin 10 kertaa suuremmat petokannat (ilves ja susi) kuin täällä, toki lisäyksenä tähän pitää ottaa huomioon mustakarhu sekä kojootti. Kojootti tappaa vasoja jonkin verran, mustakarhun osuus verotuksessa on aika pieni. Tästä syystä nämä ovat erinomaiset vertailukohteet. Huomionarvoista on myös tässä kohtaa että Minnesotassa on kaikenlainen villieläinten ruokinta täysin kielletty. Myöskin vuorokautine metsästysaika on säädelty rajoittumaan puoli tuntia ennen auringonnousua - puoli tuntia auringonlaskun jälkeiseen aikaan.

        Viime vuonna ruutiasekaudella joka kesti pääosin osavaltion alueella 9 vuorokautta, (lukuunottomatta pientä osaa osavaltiota jossa se kesti hieman kauemmin) ammuttiin yhteensä 136 308 valkohäntäpeuraa. Kun auringonnousun - auringonlaskun välinen aika oli 10 tuntia päivässä eli vuorokaudessa metsästyslaillista aikaa oli yhteensä 11 tuntia. Yhdeksässä vuorokaudessa ammuttiin siis jokaista metsästystuntia kohden noin 1376 valkohäntäpeuraa! Ja huom, ilman ruokintaa ja ilman pimeänäkölaitteita.

        Suomessa sai metsästää viime vuonna kellon ympäri, eli 167 vuorokautta eli 4008 tuntia ja valkohäntäpeuroja ammuttiin yhteensä 74000 kappaletta. Se tekee yhteensä 18.46 peuraa tuntia kohden. Eli karkeasti sanottuna metsästys oli minnesotassa tuntitasolla vaivaiset 7 353,95 % tehokkaampaa kuin meillä suomessa.

        Nyt haluan teidän kertovan perustelut edellämainittuun faktaan nojaten että miten se ruokinnalta metsästys on tehokkaampaa kuin metsästys ilman ruokintaa?

        Ja lisäyksenä vielä että minnesotan keskimääräinen peuratiheys on noin 44 peuraa per tuhat hehtaaria. Ei suinkaan useita satoja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hienoa kun otitte esimerkiksi tuon Minnesotan. Siellä on aika tarkkaan 10 kertaa suurempi peurakanta kuin täällä, noin 10 kertaa suuremmat petokannat (ilves ja susi) kuin täällä, toki lisäyksenä tähän pitää ottaa huomioon mustakarhu sekä kojootti. Kojootti tappaa vasoja jonkin verran, mustakarhun osuus verotuksessa on aika pieni. Tästä syystä nämä ovat erinomaiset vertailukohteet. Huomionarvoista on myös tässä kohtaa että Minnesotassa on kaikenlainen villieläinten ruokinta täysin kielletty. Myöskin vuorokautine metsästysaika on säädelty rajoittumaan puoli tuntia ennen auringonnousua - puoli tuntia auringonlaskun jälkeiseen aikaan.

        Viime vuonna ruutiasekaudella joka kesti pääosin osavaltion alueella 9 vuorokautta, (lukuunottomatta pientä osaa osavaltiota jossa se kesti hieman kauemmin) ammuttiin yhteensä 136 308 valkohäntäpeuraa. Kun auringonnousun - auringonlaskun välinen aika oli 10 tuntia päivässä eli vuorokaudessa metsästyslaillista aikaa oli yhteensä 11 tuntia. Yhdeksässä vuorokaudessa ammuttiin siis jokaista metsästystuntia kohden noin 1376 valkohäntäpeuraa! Ja huom, ilman ruokintaa ja ilman pimeänäkölaitteita.

        Suomessa sai metsästää viime vuonna kellon ympäri, eli 167 vuorokautta eli 4008 tuntia ja valkohäntäpeuroja ammuttiin yhteensä 74000 kappaletta. Se tekee yhteensä 18.46 peuraa tuntia kohden. Eli karkeasti sanottuna metsästys oli minnesotassa tuntitasolla vaivaiset 7 353,95 % tehokkaampaa kuin meillä suomessa.

        Nyt haluan teidän kertovan perustelut edellämainittuun faktaan nojaten että miten se ruokinnalta metsästys on tehokkaampaa kuin metsästys ilman ruokintaa?

        Tuossa laskelmassa tulisi samalla ottaa huomioon, että tuo hyvin lyhyt metsästysaika Minnesotassa luultavasti käytetään metsästäjien toimesta mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen. Suomen hyvin pitkällä metsästyskaudella keskimääräinen peuran metsästäjä käyttää huomattavasti pienemmän osuuden sallitusta metsästysajasta jahtiin kuin keskimääräinen minnesotalainen metsästäjä, eli tuo tuntitehokkuuslaskelma tuollaisenaan ei ole suoraan vertailukelpoinen. Samalla tuo noin kymmenen kertaa tiheämpi kanta selittää suuren osan metsästystehokkuudesta. Muuttujia yhtälössä on kuitenkin tätäkin huomattavasti enemmän, joista kaikkien vaikutusta on käytännössä mahdoton arvioida.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Tuossa laskelmassa tulisi samalla ottaa huomioon, että tuo hyvin lyhyt metsästysaika Minnesotassa luultavasti käytetään metsästäjien toimesta mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen. Suomen hyvin pitkällä metsästyskaudella keskimääräinen peuran metsästäjä käyttää huomattavasti pienemmän osuuden sallitusta metsästysajasta jahtiin kuin keskimääräinen minnesotalainen metsästäjä, eli tuo tuntitehokkuuslaskelma tuollaisenaan ei ole suoraan vertailukelpoinen. Samalla tuo noin kymmenen kertaa tiheämpi kanta selittää suuren osan metsästystehokkuudesta. Muuttujia yhtälössä on kuitenkin tätäkin huomattavasti enemmän, joista kaikkien vaikutusta on käytännössä mahdoton arvioida.

        onko tosiaan niin että meillä täälä on peuran esiintymisalueella keskimääräinen kannantiheys 4,4 peuraa per 1000 hehtaaria? Ja silti te pää märkänä vaahtoatte että niitä on liikaa???

        Täällä on pyyntipaine huomattavasti alhaisempi joten todellisuudessa tuolla teidän logiikalla täällä siis olisi metsästys vieläkin helpompaa ja tehokkaampaa kuin minnesotassa jos meillä ei olisi ruokintoja ja peurojen päiväaktiivisuus saataisiin näin lisääntymään? Vai tarkoitatteko että Suomalaiset metsästäjät ovat niin laiskoja ettei homma luonaa?


    • Metsästäjä-lehden Instagram-tilille saimme ennakkokysymyksen koskien valkohäntäpeurojen metsästystä vahtimalla ruokinnalta (82 % saaliista saatiin kaudella 2021–2022 vahtimalla (noin 60 000 peuraa):
      "Eikös tuo 82% (60 k) nimenomaan perustu omariista tietoon, joka ei erittele ruokinnalla tapahtuvaa vahtimismetsästystä tai ilman ruokintaa tapahtuvaa vahtimismetsästystä? Nyt perustellaan ruokintapaikkojen tarpeellisuutta tilastolla, joka ei erittele tarkemmin vahtimismetsästystä. Esitetty tilasto kertoo myös ainoastaan 21-22 kauden toteuman mutta ei voi antaa tietoa siitä, olisiko metsästys yhtä tehokasta ilman ruokintapaikkoja vai ovatko ruokintapaikat välttämättömiä tehokkaan metsästyksen takaamiseksi.

      Tuo 82 prosentin osuus kuvaa nimenomaan vahtimismetsästyksellä tapahtuvaa pyyntiä. Käytännössä vahtimismetsästyksestä valtaosa tapahtuu kyllä jonkin ravintokohteen äärellä.

      Alkukaudesta varmasti maittavilla kasveilla viljellyt pellot voivat olla jopa tehokkaampia paikkoja vahtimismetsästykselle kuin ruokintapaikat. Metsästyskauden edetessä ja lumen tullessa maahan peltojen houkuttelevuus kuitenkin heikkenee ja ruokintapaikan vetovoima kasvaa. Ravintohoukuttimella saadaan eläin ohjattua haluttuun paikkaan, jotta turvallinen ampuminen ja osuminen on ylipäänsä mahdollista. Ruokintapaikoilla metsästäjälle näkö- ja hajusuojaa antavan vahtimiskojun käyttö on helpompaa, kun eläin saadaan houkuteltua halutulle ampumalinjalle ja samalla ampujalla on käytössä kiinteä tuki. Loppukauden vahtimismetsästys tapahtuu hyvin pitkälti ruokintapaikoilla. Kulkureiteillä vahtiminen on käytännössä osoittautunut hyvin haastavaksi metsästystavaksi.

      Ruokintapaikat helpottavat metsästystä. Sitä emme tosiaan tiedä, mikä toteutunut saalis olisi ilman ruokinnoilta tapahtuvaa metsästystä.

      • Anonyymi

        Vai voisiko tässä kohtaa vaan puhua metsästäjien laiskuudesta ihan suoraan? Riistan eteen ei olla valmiita näkemään minkään näköistä vaivaa, vaan ruokintametsästystä perustellaan yllä mainituin argumentein. Meinaatteko, että ilman ruokintaa eläinten liike ja ravinnontarve jotenkin mystiseti katoaa? Helppo ravinto tekee eläimistä pimeäaktiivisia ja silloin tarvitaan taas, kuten käytöntö on osoittanut, pimeänäkölaitteita ja muuta relettä. Haluaako Riistakeskus tosiaan olla luomassa ja edesauttamassa tämän kaltaisen metsästyskulttuurin kehittymistä Suomessa, että metsästys tapahtuu lämmitetyistä kopeista pimeäkiikarit naamalla? Eikö ole jo sama ajaa elukat tarhoihin?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vai voisiko tässä kohtaa vaan puhua metsästäjien laiskuudesta ihan suoraan? Riistan eteen ei olla valmiita näkemään minkään näköistä vaivaa, vaan ruokintametsästystä perustellaan yllä mainituin argumentein. Meinaatteko, että ilman ruokintaa eläinten liike ja ravinnontarve jotenkin mystiseti katoaa? Helppo ravinto tekee eläimistä pimeäaktiivisia ja silloin tarvitaan taas, kuten käytöntö on osoittanut, pimeänäkölaitteita ja muuta relettä. Haluaako Riistakeskus tosiaan olla luomassa ja edesauttamassa tämän kaltaisen metsästyskulttuurin kehittymistä Suomessa, että metsästys tapahtuu lämmitetyistä kopeista pimeäkiikarit naamalla? Eikö ole jo sama ajaa elukat tarhoihin?

        Peuran ajometsästys ajoketjua tai koiraa käyttäen on arvostettu, joskin haastava, metsästysmuoto. Ajamalla metsästäen kaatuu merkittävä määrä vuosittaisesta valkohäntäpeurasaaliista. Peuranmetsästyksen lupamenettely kuitenkin sitoo metsästäjiä, ja alueellisen riistaneuvoston määrittämiin tavoitteisiin pääsy vaatii tehokasta metsästystä etenkin valkohäntäpeurakannan tihentymäalueilla. Jos asetetut tavoitteet vaativat tehostamaan metsästystä ja leikkaamaan kantaa, samaan aikaan ei ole perusteltua lisätä metsästyksen haastavuutta. Houkutteluruokinta mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen jahdin.

        Valkohäntäpeuran tihentymäalueille voi hakea Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa keinovalon ja aseeseen kiinnitettävien yötähtäinlaitteiden käyttöön valkohäntäpeuran metsästyksessä. Poikkeuslupa on voimassa yhden metsästyskauden. Poikkeuslupa on tutkimusperusteinen.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Peuran ajometsästys ajoketjua tai koiraa käyttäen on arvostettu, joskin haastava, metsästysmuoto. Ajamalla metsästäen kaatuu merkittävä määrä vuosittaisesta valkohäntäpeurasaaliista. Peuranmetsästyksen lupamenettely kuitenkin sitoo metsästäjiä, ja alueellisen riistaneuvoston määrittämiin tavoitteisiin pääsy vaatii tehokasta metsästystä etenkin valkohäntäpeurakannan tihentymäalueilla. Jos asetetut tavoitteet vaativat tehostamaan metsästystä ja leikkaamaan kantaa, samaan aikaan ei ole perusteltua lisätä metsästyksen haastavuutta. Houkutteluruokinta mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen jahdin.

        Valkohäntäpeuran tihentymäalueille voi hakea Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa keinovalon ja aseeseen kiinnitettävien yötähtäinlaitteiden käyttöön valkohäntäpeuran metsästyksessä. Poikkeuslupa on voimassa yhden metsästyskauden. Poikkeuslupa on tutkimusperusteinen.

        Jaa, varmaan Suomen Metsästäjäliiton poikkeuslupaa??


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jaa, varmaan Suomen Metsästäjäliiton poikkeuslupaa??

        Kyllä, Suomen Metsästäjäliitto oli luvanhakijana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai voisiko tässä kohtaa vaan puhua metsästäjien laiskuudesta ihan suoraan? Riistan eteen ei olla valmiita näkemään minkään näköistä vaivaa, vaan ruokintametsästystä perustellaan yllä mainituin argumentein. Meinaatteko, että ilman ruokintaa eläinten liike ja ravinnontarve jotenkin mystiseti katoaa? Helppo ravinto tekee eläimistä pimeäaktiivisia ja silloin tarvitaan taas, kuten käytöntö on osoittanut, pimeänäkölaitteita ja muuta relettä. Haluaako Riistakeskus tosiaan olla luomassa ja edesauttamassa tämän kaltaisen metsästyskulttuurin kehittymistä Suomessa, että metsästys tapahtuu lämmitetyistä kopeista pimeäkiikarit naamalla? Eikö ole jo sama ajaa elukat tarhoihin?

        Miksi metsästys ei saisi kehittyä samalla kun kaikki muu kehittyy? Te metsästyksen vastustajat nyt vihaatte metsästystä on jahtimuoto mikä hyvänsä. Jos kytätään se on teistä "liian helppoa." Tervetuloa kokeilemaan ja istumaan tuntikausiksi sopeutuen niihin tyhjiinkin päiviin.
        Jos taas ajatetaan se on liian meluisaa, jos käytetään koiraa se on liian helppoa kun koira ajaa elukat, jos käytetään tutkaa se on liian helppoa kun ihminen näkee koiran ja riistan sijainnin, jos jäljitetään eläin stressaantuu, jos ollaan piilossa se on liian helppoa eikä eläin aisteillaan reagoi ja pekene.
        Eli toisinsanoen mikään metsästysmuoto ei vastustajalle sovi, joten tuohonkaan metsästysmuotoon ei kaltaisiltasi ole mitään aihetta edes vastata saati esittää omia täysin hukassa olevia näkemyksiäkään. Väärän tiedon levittäminen teille muutenkin metsästyksestä on se pääasia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi metsästys ei saisi kehittyä samalla kun kaikki muu kehittyy? Te metsästyksen vastustajat nyt vihaatte metsästystä on jahtimuoto mikä hyvänsä. Jos kytätään se on teistä "liian helppoa." Tervetuloa kokeilemaan ja istumaan tuntikausiksi sopeutuen niihin tyhjiinkin päiviin.
        Jos taas ajatetaan se on liian meluisaa, jos käytetään koiraa se on liian helppoa kun koira ajaa elukat, jos käytetään tutkaa se on liian helppoa kun ihminen näkee koiran ja riistan sijainnin, jos jäljitetään eläin stressaantuu, jos ollaan piilossa se on liian helppoa eikä eläin aisteillaan reagoi ja pekene.
        Eli toisinsanoen mikään metsästysmuoto ei vastustajalle sovi, joten tuohonkaan metsästysmuotoon ei kaltaisiltasi ole mitään aihetta edes vastata saati esittää omia täysin hukassa olevia näkemyksiäkään. Väärän tiedon levittäminen teille muutenkin metsästyksestä on se pääasia.

        Jos yksi ihminen ampuu kyttäyskopista ruokinnalle 1 1/2 tunnissa viisi peuraa ja samalla kuuntelee musiikkia, niin eiköhän ole aika helppoa hommaa ja kaukana metsästyksestä. Vain liipasinsormen pikku lihakset tekevät työtä ja kiväärikin on valmiiksi tuettu sopivaan asentoon. Tallaisia tarinoita löytyy tiheän kannan alueelta.


    • Saimme ennakkoon kysymyksen:
      "Mitenkäs tätä peuraongelmaa voisivat helpottaa täällä peurattomilla alueilla metsästelevät?Peura-alueiden metsästysseurat ovat mustasukkaisia luvistaan, vaikka niitä jäisi kuinka paljon käyttämättä ja vaikka peurakanta jäisi kuinka suureksi. Ulkopuolisille myytävät luvat ovat kalliita. Mikäli ulkopuolinen metsästäjä on vastuuntuntoinen, ei peuran ampuminen ja sen pois vienti maksa seuralle mitään ja kaikki hyötyvät! Minimikriteerinä ulkopuolisille metsästäjille voisi olla vaikka aiempi hirvenmetsästyskokemus.Voisiko noita ylijääviä lupia jotenkin pakottaa viimeisillä viikoilla luovutettaviksi vaikka maanomistajille, joiden mailla ongelmat ovat pahimpia. Maanomistajilla pitäisi tuolloin olla myös oikeus myöntää mailleen poikkeuslupa yli metsästysseurojen metsästysoikeuksien. Tuolta osin lainsäädäntöä pitäisi muuttaa joustavammaksi. Esimerkiksi laatia joku erikoispykälä: Kannanhoidollinen poistolupa maanomistajan pyynnöstä."

      Erittäin yleisesti valkohäntäpeuroja metsästävät seurat- ja seurueet ottavat metsästysvieraita. Käytännöt maksujen ja järjestelyiden osalta varmasti vaihtelevat. Vierasmetsästäjät voivat tehostaa metsästystä, mutta järjestelyistä aiheutuu luonnollisesti myös lisätyötä. Perittävien maksujen olisi hyvä olla kohtuullisia aiheutuvaan työmäärään nähden. Suomen riistakeskus on pyrkinyt kehittämään seurojen käytäntöjä sekä vierasmetsästyksen lisäämiseksi että paikallisen maanomistajayhteistyön kehittämiseksi. Esimerkiksi seuran jäsenistölle jaetut vielä käyttämättä olevat luvat tulisi hyvissä ajoin vapauttaa kaikkien jäsenten käyttöön, jotta lupia ei jää tahattomasti käyttämättä. Maanomistaja voi pyytää metsästyksen kohdentamista alueille, joilla kokee esimerkiksi vahinkoja. Maanomistaja viime kädessä päättää metsästysoikeudesta, mutta lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö eivät mahdollista pyyntiluvan siirtämistä toiselle eikä tämä olisi varmasti käytännössäkään ongelmatonta. Maanomistajan ja metsästysseuran välinen keskusteluyhteys on välttämätöntä, paikallisesti koettuja ongelmia on hyvin vaikea ratkaista ulkopuolelta.

    • Anonyymi

      Hei,
      1. Kiinnostaa ihan todella että miksi valkohäntäpeuraa ruokitaan?
      Joskus olen saanut vastauksen ettei laji selviäisi Suomen talvesta muuten, että eläinsuojelullisista syistä. Mutta olen myöhemmin antanut itseni ymmärtää että peuraa olisi hankala metsästää ilman ruokintapaikkoja ja ihmisen vaikutusta peuran kulkureittien muodostumiselle. Pitääkö tämä paikkansa?

      2. Entä miten peuran kulkureittejä hallitaan esim. eri seurojen toimesta? Sopiiko seurat keskenään että "jos me laitamme ruokintapaikan tuonne, niin laittakaa te tuonne toisaalle", että peuran kulkureitti ei muodostuisi hankan tienylityksen kohtaan (esim. erityisen mutkainen tie kapeilla pientareilla)? Vai miten?

      3. Ja saako millä peruisten ruokintapaikka saadaan laittaa? Kuka vaan, mihin vaan? Vai onko tähän jotain sääntöjä?

      4. Entä se ruoka jota peuroille tarjotaan: valvooko sitä joku taho tai onko tähän jotain ohjeistuksia? Nimim. useasti törmännyt metsässä kulkiessani esim. metsätielle kaadetusta valtavasta kasasta kaalia joka mätänee siellä. Tai mätäneviä omenoita joita peurat eivät sellaisia määriä ehdi syömään.

      5. Sitten viimeinen kysymykseni koskee kantaa: Kuka määrittää halutun määrän kannalle? Mitä tapahtuisi jos valkohäntäpeuran kanta romahtaisi Suomessa?

      Kiitos jo etukäteen vastauksista.

      Terveisin Riina

      • Hei Riina!

        1. Valkohäntäpeuran ruokinta aloitettiin 1960-luvulla metsästäjien toimesta kun peuroja kuoli suuria määriä ankarina talvina. Tästä syntyi perinne ruokkia peuroja talvisin.

        Ruokintapaikoilta metsästäminen on hyvin tehokas metsästystapa ja tehokkuuden merkitys korostuu, kun riittävän saalismäärän saamisessa on haasteita. Ruokintapaikalta vahtimalla tapahtuvassa metsästyksessä olosuhteet turvalliselle ja tarkalle laukaukselle ovat hyvät.

        2. Metsästysseurat sopivat yhteistyössä lupa-alueen maanomistajien kanssa ruokintapaikkojen sijainneista, metsästysseurat voivat myös sopia paikoista keskenään.
        Ruokintapaikat pyritään sijoittamaan niin, että peurojen liikehdintää ohjataan pois vilkkailta teiltä ja muilta vahinkoherkiltä alueilta.

        3. Ruokintapaikka vaatii aina maanomistajan luvan. Maanomistajan ja metsästysseuran välisessä metsästysvuokrasopimuksessa voidaan myös sopia ruokintakäytännöistä. Ruokintapaikan sijoittelussa ja ruokinnan mitoituksessa kannattaa kuitenkin aina ottaa huomioon liikenneturvallisuus, kannanhoidon tavoitteet ja muut mahdolliset seikat, jota ruokintaan liittyy.

        4. Ruokinnan toteutusta ei valvo mikään viranomainen tai muu taho. Suomen riistakeskus tarjoaa ohjeistusta ja neuvontaa metsästäjille ruokintaan liittyen. Ruokinnan sijoittelussa tulee ottaa huomioon liikenneturvallisuus ja muut mahdolliset haitat. Ruokaa tulisi olla tarjolla rajoitetusti siten, että sillä on riittävä houkutteluvaikutus metsästyksen tehostamiseksi, mutta sen vaikutus vasatuottoon olisi mahdollisimman vähäinen. Ruoka saisi olla monipuolista: esimerkiksi vuorotellen tai sekaisin juureksia, viljaa, rehua ja lehtikerppuja.

        5. Tavoitteet valkohäntäpeurakannan koolle asettavat alueelliset riistaneuvostot, jotka kuulevat tavoitteista alueellaan asiaan liittyviä toimijoita, kuten liikenteen, maa- ja metsätalouden, ympäristöalan ja metsästyksen viranomaisia ja järjestöjä. Tällä hetkellä voimassa olevat tavoitteet tähtäävät peurakannan pienentämiseen nykyisestä koko tiheän peurakannan alueella. Valkohäntäpeura on paitsi arvokas riistalaji, niin myös suurpetojen ravintoresurssi. Valkohäntäpeurakannan romahtaminen vähentäisi valkohäntäpeurasta aiheutuvia vahinkoja, estäisi kestävän metsästyksen ja vähentäisi merkittävästi suurpetojen ravintovaroja.


      • Anonyymi

        Jänikset syö kaalia kuka haaskaa omenoita omenoista tehdään hilloa sokerin kanssa tai mehua talveksi.Ei saa haaskata.Kaaliraasteesta tehdään kaalilaatikko lihalla tai ilman ja keittoa.Toiset metsästää jäniksiä.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Hei Riina!

        1. Valkohäntäpeuran ruokinta aloitettiin 1960-luvulla metsästäjien toimesta kun peuroja kuoli suuria määriä ankarina talvina. Tästä syntyi perinne ruokkia peuroja talvisin.

        Ruokintapaikoilta metsästäminen on hyvin tehokas metsästystapa ja tehokkuuden merkitys korostuu, kun riittävän saalismäärän saamisessa on haasteita. Ruokintapaikalta vahtimalla tapahtuvassa metsästyksessä olosuhteet turvalliselle ja tarkalle laukaukselle ovat hyvät.

        2. Metsästysseurat sopivat yhteistyössä lupa-alueen maanomistajien kanssa ruokintapaikkojen sijainneista, metsästysseurat voivat myös sopia paikoista keskenään.
        Ruokintapaikat pyritään sijoittamaan niin, että peurojen liikehdintää ohjataan pois vilkkailta teiltä ja muilta vahinkoherkiltä alueilta.

        3. Ruokintapaikka vaatii aina maanomistajan luvan. Maanomistajan ja metsästysseuran välisessä metsästysvuokrasopimuksessa voidaan myös sopia ruokintakäytännöistä. Ruokintapaikan sijoittelussa ja ruokinnan mitoituksessa kannattaa kuitenkin aina ottaa huomioon liikenneturvallisuus, kannanhoidon tavoitteet ja muut mahdolliset seikat, jota ruokintaan liittyy.

        4. Ruokinnan toteutusta ei valvo mikään viranomainen tai muu taho. Suomen riistakeskus tarjoaa ohjeistusta ja neuvontaa metsästäjille ruokintaan liittyen. Ruokinnan sijoittelussa tulee ottaa huomioon liikenneturvallisuus ja muut mahdolliset haitat. Ruokaa tulisi olla tarjolla rajoitetusti siten, että sillä on riittävä houkutteluvaikutus metsästyksen tehostamiseksi, mutta sen vaikutus vasatuottoon olisi mahdollisimman vähäinen. Ruoka saisi olla monipuolista: esimerkiksi vuorotellen tai sekaisin juureksia, viljaa, rehua ja lehtikerppuja.

        5. Tavoitteet valkohäntäpeurakannan koolle asettavat alueelliset riistaneuvostot, jotka kuulevat tavoitteista alueellaan asiaan liittyviä toimijoita, kuten liikenteen, maa- ja metsätalouden, ympäristöalan ja metsästyksen viranomaisia ja järjestöjä. Tällä hetkellä voimassa olevat tavoitteet tähtäävät peurakannan pienentämiseen nykyisestä koko tiheän peurakannan alueella. Valkohäntäpeura on paitsi arvokas riistalaji, niin myös suurpetojen ravintoresurssi. Valkohäntäpeurakannan romahtaminen vähentäisi valkohäntäpeurasta aiheutuvia vahinkoja, estäisi kestävän metsästyksen ja vähentäisi merkittävästi suurpetojen ravintovaroja.

        Alueelliset riistaneuvostot todellakin asettavat tavoitteen niin valkohäntäpeurojen kuin hirvienkin määrille. Ennen päätöstä heidän pitää 'kuulla' alueensa asiaan liittyviä toimijoita. Itse olen ollut tällaisessa kuulemistilaisuudessa etelä-Hämeessä. Kaikkia osapuolia 'kuultiin' ja kerrottiin että heillä on aikaa vaikka koko päivä kertoa asiansa. Kun asianomaiset oli 'kuultu' riistaneuvosto vetäytyi omaan kokoukseensa ja päätti tavoitteista, joissa kenenkään 'kuullun' tahon mielipiteitä ei otettu huomioon.
        Tämä on aivan räikeää maanviljelijöiden, metsänomistajien, teiden käyttäjien ym. ym. oikeuksien tallaamista.


    • Anonyymi

      Niillä houkutellaan susia, kun tarvitsemme tuhat uutta sutta........

    • Anonyymi

      Tässä maassa käydään kovin polarisoitunutta keskustelua susista. Nyt kun MTK:n ja Riistakeskuksen yhteinen missio tuntuu olevan valkohäntäpeuran kannan romahduttaminen etenkin Varsinais-Suomessa, jossa on hyvin runsas susikanta, niin miten Riistakeskus näkee tämän vaikuttavan susien käyttäytymiseen jos niiltä ammutaan niiden ylivoimaisesti tärkein ravinnonlähde vähiin? Ja perustan tämän mission teitoihin joissa Riistakeskuksen puolesta ollaan oltu yhteydessä seuroihin ja painostettu sekä vaadittu ampumaan peuroja lisää, vaikka seurasta ollaan kerrottu peurojen olevan jo vähissä.

      Ei tarvitse olla biologi, jotta ymmärtää että ei ne konfliktit susien kanssa siitä ainakaan helpotu...

      • Tavoitteet valkohäntäpeurakannan koolle asettavat alueelliset riistaneuvostot, jotka kuulevat tavoitteista alueellaan asiaan liittyviä toimijoita, kuten liikenteen, maa- ja metsätalouden, ympäristöalan ja metsästyksen viranomaisia ja järjestöjä.

        Valkohäntäpeurakannan kasvu on viime vuosina ollut voimakasta ja mm. kolarit ovat lisääntyneet huomattavasti. Yhteiskunnan näkökulmasta peuroja ja niiden aiheuttamia haittoja on liikaa ja siksi tavoitteena on kannan pienentäminen tiheillä peura-alueilla. Ilman Suomen riistakeskuksen ohjausta ei pyyntilupamäärää ja saalismäärää olisi pystytty nostamaan riittävästi kannan leikkaamiseksi.

        Suomen riistakeskus on monin tavoin viestinyt metsästysseuroille tarpeesta hakea riittävä määrä pyyntilupia. Metsästysseurat ovat kantaneet kiitettävästi vastuuta kannan leikkaamisesta.

        Peurakannan pienentäminen vääjäämättä vähentää myös susien ravintoresurssia, mikä saattaa aiheuttaa lisääntyvää konfliktia susien kanssa. Monilajinen kannanhoito tulee jatkossa olla selkeämmin mukana myös valkohäntäpeurakannan tavoitteita asetettaessa.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Tavoitteet valkohäntäpeurakannan koolle asettavat alueelliset riistaneuvostot, jotka kuulevat tavoitteista alueellaan asiaan liittyviä toimijoita, kuten liikenteen, maa- ja metsätalouden, ympäristöalan ja metsästyksen viranomaisia ja järjestöjä.

        Valkohäntäpeurakannan kasvu on viime vuosina ollut voimakasta ja mm. kolarit ovat lisääntyneet huomattavasti. Yhteiskunnan näkökulmasta peuroja ja niiden aiheuttamia haittoja on liikaa ja siksi tavoitteena on kannan pienentäminen tiheillä peura-alueilla. Ilman Suomen riistakeskuksen ohjausta ei pyyntilupamäärää ja saalismäärää olisi pystytty nostamaan riittävästi kannan leikkaamiseksi.

        Suomen riistakeskus on monin tavoin viestinyt metsästysseuroille tarpeesta hakea riittävä määrä pyyntilupia. Metsästysseurat ovat kantaneet kiitettävästi vastuuta kannan leikkaamisesta.

        Peurakannan pienentäminen vääjäämättä vähentää myös susien ravintoresurssia, mikä saattaa aiheuttaa lisääntyvää konfliktia susien kanssa. Monilajinen kannanhoito tulee jatkossa olla selkeämmin mukana myös valkohäntäpeurakannan tavoitteita asetettaessa.

        Eikös riistakeskus ole kuitenkin organisaatio jonka pitäisi vaalia maassamme hyvinvoivia ja runsaita riistakantoja? Miten voi olla mahdollista että teiltä ei tule mitään muita ratkaisuja ja vaihtoehtoja tuhojen ehkäisemiseksi kuin vain riistan ampuminen? Vakuutusyhtiöt olisivat myönteisellä mielellä lähtemään vaikka riista-aita hankkeisiin mukaan jotta kolarivahinkoja saataisiin vilkkailla tieosuuksilla tiheän kannan alueella pienennettyä. Miten maanomistajat suhtautuisivat valkohäntäpeuroihin jos he saisivat asianmukaisen korvauksen niiden aiheuttamista tuhoista? Peuralupien hinnat suhteessa saatuihin lihakiloihin ovat todella alhaiset ja ne voisi hyvin vaikka tuplata ellei jopa triplata ja näin ollen saataisiin maksettua järkevämpiä korvauksia maanomistajille.

        Paljonko ylipäätään esimerkiksi viime vuonna viljelijät hakivat korvauksia satovahingoista valkohäntäpeuran vuoksi? Hakemusten lukumäärä sekä euromääräinen maksettujen korvausten määrä olisi kiva kuulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös riistakeskus ole kuitenkin organisaatio jonka pitäisi vaalia maassamme hyvinvoivia ja runsaita riistakantoja? Miten voi olla mahdollista että teiltä ei tule mitään muita ratkaisuja ja vaihtoehtoja tuhojen ehkäisemiseksi kuin vain riistan ampuminen? Vakuutusyhtiöt olisivat myönteisellä mielellä lähtemään vaikka riista-aita hankkeisiin mukaan jotta kolarivahinkoja saataisiin vilkkailla tieosuuksilla tiheän kannan alueella pienennettyä. Miten maanomistajat suhtautuisivat valkohäntäpeuroihin jos he saisivat asianmukaisen korvauksen niiden aiheuttamista tuhoista? Peuralupien hinnat suhteessa saatuihin lihakiloihin ovat todella alhaiset ja ne voisi hyvin vaikka tuplata ellei jopa triplata ja näin ollen saataisiin maksettua järkevämpiä korvauksia maanomistajille.

        Paljonko ylipäätään esimerkiksi viime vuonna viljelijät hakivat korvauksia satovahingoista valkohäntäpeuran vuoksi? Hakemusten lukumäärä sekä euromääräinen maksettujen korvausten määrä olisi kiva kuulla.

        Kyllä myös tuhojen pinta-ala ja jonkinlainen sijaiti kartalla kiinnostaisi, eli ovatko alueet laajoja ja missä päin Suomea ovat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös riistakeskus ole kuitenkin organisaatio jonka pitäisi vaalia maassamme hyvinvoivia ja runsaita riistakantoja? Miten voi olla mahdollista että teiltä ei tule mitään muita ratkaisuja ja vaihtoehtoja tuhojen ehkäisemiseksi kuin vain riistan ampuminen? Vakuutusyhtiöt olisivat myönteisellä mielellä lähtemään vaikka riista-aita hankkeisiin mukaan jotta kolarivahinkoja saataisiin vilkkailla tieosuuksilla tiheän kannan alueella pienennettyä. Miten maanomistajat suhtautuisivat valkohäntäpeuroihin jos he saisivat asianmukaisen korvauksen niiden aiheuttamista tuhoista? Peuralupien hinnat suhteessa saatuihin lihakiloihin ovat todella alhaiset ja ne voisi hyvin vaikka tuplata ellei jopa triplata ja näin ollen saataisiin maksettua järkevämpiä korvauksia maanomistajille.

        Paljonko ylipäätään esimerkiksi viime vuonna viljelijät hakivat korvauksia satovahingoista valkohäntäpeuran vuoksi? Hakemusten lukumäärä sekä euromääräinen maksettujen korvausten määrä olisi kiva kuulla.

        Vakuutuksen ottajat maksavat haitat. Nyt valkohäntäpeuran ja kauriin aiheuttamat liikennevahingot ovat nyt noin 40 milj. Euroa, jota minäkin maksan vakuutusmaksuissa. En totisesti halua maksujani käyttää aitojen rakentamiseen, jotta muutenkin laajasti luontoa vahingoittavan eläimen kantaa pidetään keinotekoisesti ruokinnalla korkeana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös riistakeskus ole kuitenkin organisaatio jonka pitäisi vaalia maassamme hyvinvoivia ja runsaita riistakantoja? Miten voi olla mahdollista että teiltä ei tule mitään muita ratkaisuja ja vaihtoehtoja tuhojen ehkäisemiseksi kuin vain riistan ampuminen? Vakuutusyhtiöt olisivat myönteisellä mielellä lähtemään vaikka riista-aita hankkeisiin mukaan jotta kolarivahinkoja saataisiin vilkkailla tieosuuksilla tiheän kannan alueella pienennettyä. Miten maanomistajat suhtautuisivat valkohäntäpeuroihin jos he saisivat asianmukaisen korvauksen niiden aiheuttamista tuhoista? Peuralupien hinnat suhteessa saatuihin lihakiloihin ovat todella alhaiset ja ne voisi hyvin vaikka tuplata ellei jopa triplata ja näin ollen saataisiin maksettua järkevämpiä korvauksia maanomistajille.

        Paljonko ylipäätään esimerkiksi viime vuonna viljelijät hakivat korvauksia satovahingoista valkohäntäpeuran vuoksi? Hakemusten lukumäärä sekä euromääräinen maksettujen korvausten määrä olisi kiva kuulla.

        Suomi on harvoja metsästysmaita missä hyötyriistassa eli syomäriistassa tunnutaan aina tavoittelevan minimi kantaa, mutta petomäärissä pyritään maksimikantaan.
        Jokainen näkee epäsuhdan.
        Itselleni metsästäjänä suuret riistakannat pohjoisessa suomessa kokonaisuudessaan missä alunalkaen riistalajisto on ollut köyhää olisi pelkästään rikkaus.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikös riistakeskus ole kuitenkin organisaatio jonka pitäisi vaalia maassamme hyvinvoivia ja runsaita riistakantoja? Miten voi olla mahdollista että teiltä ei tule mitään muita ratkaisuja ja vaihtoehtoja tuhojen ehkäisemiseksi kuin vain riistan ampuminen? Vakuutusyhtiöt olisivat myönteisellä mielellä lähtemään vaikka riista-aita hankkeisiin mukaan jotta kolarivahinkoja saataisiin vilkkailla tieosuuksilla tiheän kannan alueella pienennettyä. Miten maanomistajat suhtautuisivat valkohäntäpeuroihin jos he saisivat asianmukaisen korvauksen niiden aiheuttamista tuhoista? Peuralupien hinnat suhteessa saatuihin lihakiloihin ovat todella alhaiset ja ne voisi hyvin vaikka tuplata ellei jopa triplata ja näin ollen saataisiin maksettua järkevämpiä korvauksia maanomistajille.

        Paljonko ylipäätään esimerkiksi viime vuonna viljelijät hakivat korvauksia satovahingoista valkohäntäpeuran vuoksi? Hakemusten lukumäärä sekä euromääräinen maksettujen korvausten määrä olisi kiva kuulla.

        Suomen riistakeskuksen tehtävä on edistää riistataloutta ja huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä, mm pyyntilupien myöntämisestä. Suomen riistakeskuksen strategisena päämääränä on luoda hyvinvointia riistataloudesta ja huolehtia että riistakannat säilyvät elinvoimaisina. Samalla Riistakeskuksen pitää kuitenkin huolehtia, että metsästys on eettistä ja vastuullista ja että riistavahingot ovat hallinnassa.

        Tämä varmasti sitten tarkoittaa vähän eri asioita eri sidosryhmille ja myös yksittäiset metsästäjät kokevat tätä eri tavalla. Monet sidosryhmät keskittyvät kuitenkin vahinkoihin ja siihen riistakeskuksen on reagoitava.

        Peurojen aiheuttamat vahingot ovat viime vuosina kasvaneet merkitsevästi myös viljelyksillä. Verrattuna hirvien aiheuttamiin metsävahinkoihin peuran aiheuttamat viljelyvahingot ovat varsin vaatimattomat eli noin 350 000 euroa vuodessa 300 eri kohteessa. Ylivoimaisesti merkitsevin peuravahinkolaji on kolarit.


    • Anonyymi

      Pitäisikö metsäkauris siirtää hirvieläimiin myös riistaluokittelussa minne kuuluu ja samalla tuoda maanomistajat tietoiseksi mitä saa metsästää heidän maillaan ja mitä ei? Nyt asiaan liittyy tietämättömyyttä ja moni maanomistaja kuvittelee ettei saa ja metsästysseura on jättänyt mainitsematta asiasta syystä tai toisesta niin soppa valmis ja äkkiä lähti kaikki muutkin pyyntiluvat mailta. Samalla se toisi jonkunlaisen järjellisen vastuun metsästäjille, nyt moraali tuntuu olevan todella matala aika monella.

      • Vaikka metsäkauriin metsästys ei edellytä pyyntilupaa, se on hirvieläin. Kaikkien riistaeläinten metsästysoikeus kuuluu lähtökohtaisesti maanomistajalle, joka päättää metsästysoikeuden käyttämisestä ja mahdollisesta edelleen luovuttamisesta vaikkapa metsästysseuralle.

        Metsästysvuokrasopimuksissa ja -luvissa tulisi aina sopia luovutettavasta oikeudesta lajikohtaisesti eikä esimerkiksi käyttää termejä “suurriista” tai “pienriista”, koska näille ei lainsäädännössä ole selkeää määrittelyä.


    • Anonyymi

      Onko suunnitteilla lakimuutoksia,

      joilla kuka tahansa metsästystutkinnon suorittanut voisi ampua peuroja omilla maillaan, kunhan ilmoittaa toteutuneen määrän riistakeskukseen tms?

      Tarkoitan, ettei olisi pakko omistaa tuhansia hehtaareja tai liittyä metsästysseuraan, joille nykyään myönnetään etukäteen lupia.

      • Tiedossamme ei ole valkohäntäpeuran pyyntiluvan poistamiseen tähtäävää säädösvalmistelua. Pyyntiluvanvaraisuuden poistamista on toisinaan esitetty ja asiaa on käsittely eri tahoilla, mutta pyyntilupajärjestelmän katsotaan varmistavan tavoitteellisen valkohäntäpeurakannan säätelyn toistaiseksi parhaiten.

        Järjestäytyneen metsästyksen avulla valkohäntäpeurakannan saalismäärää on pystytty nostamaan voimakkaasti lyhyessä ajassa ja kantaa on leikattu valtaosalla hirvitalousalueista. Tällä hetkellä luvat myönnetään hakemuksesta hakijoille, jotka täyttävät luvan myöntämisen edellytykset. Lupaa voi hakea luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on käytettävissään vähintään 500 ha yhtenäinen alue.


    • Anonyymi

      Tiedostaako riistakeskus tihentymä alueiden metsästysseuroilla olevan monopoliaseman, ja mitä aiotte tehdä jotta pyyntilupa käytäntöä saadaan muokattua järkevämmäksi? 500 hehtaarin sääntö on varmasti mahdollista saada toimivaksi myös maanomistajille myytävillä luvilla, uskon vahvasti että teillä on kyvyt laskea hehtaariperusteiset keskiarvot joiden mukaan näitä lupia myytäisiin. Jos ei, niin voitteko selittää miksi?

      • Riistakeskus ei myy pyyntilupia. Luvat myönnetään hakemuksesta hakijoille, jotka täyttävät luvan myöntämisen edellytykset. Lupaa voi hakea kuka tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on käytettävissään vähintään 500 ha yhtenäinen alue.

        Kaikkia hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti ja metsästysseuroilla ei ole mitään etuoikeutta luvan saamiseksi vaikkapa yksittäiseen maanomistajaan tai heidän muodostamaansa seurueeseen nähden. Pyyntiluvan saamiseksi tarvittava metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle ja tämä päättää sen käytöstä ja mahdollisesta edelleen luovuttamisesta.


    • Anonyymi

      Saako kaurista pitää lemmikkinä pellolla?

    • Saimme Twitterissa ennakkokysymyksen:
      "Montako hauttakaatolupaa #valkohäntäpeura ’lle on myönnetty? Montako #luonto ’haitta pohjalta? Haittakaatolupa on metsästyslaissa 41 pykälä 2 momentti ja te päätätte niistä @riistakeskus . Laki on niin kirjoitettu, että myöntöjä epäilen olevan vähän. Tieto puuttuu. Montako myönteistä/kielteistä olette päättäneet viimeisen 5 v aikana ja montako haettu #luontotuho takia?"

      Metsästyslain 41§ säädetyt poikkeusluvat ovat nimensä mukaisesti tarkoitettu poikkeaviin tilanteisiin, joissa tavanomaisella metsästyksellä ja esimerkiksi kohteiden suojaamistoimenpiteillä ei voida ehkäistä valkohäntäpeurojen aiheuttamaa vahinkoa. Poikkeuslupia ei ole tarkoitettu valkohäntäpeurakannan säätelyyn.

      Valkohäntäpeuran metsästysaika on nykyisellään varsin pitkä (1.9. – 15.2.) ja taajamien ulkopuolisista maa-alueista erittäin suuri osa on valkohäntäpeuran metsästyksen piirissä. Myös pyyntilupia on myönnetty erittäin runsaasti. Näin ollen tarve poikkeusluville on jo lähtökohtaisesti ollut käytännössä vähäinen.

      Vahinkojen estämiseksi on joissakin tapauksissa ollut tarve hakea ja myöntää poikkeuslupia valkohäntäpeuran metsästykseen. Nämä poikkeusluvat ovat käytännössä koskeneet lähinnä erikoisviljelmiä, joilla vahingon estäminen suojaamalla ei ole ollut mahdollista. Vuosittain erikoisviljelmien perusteella on haettu ja myönnetty poikkeuslupaa muutamille kohteille.

      Metsästyslain 41 c § 1 mom 2. kohdan mukaisesti poikkeuslupa voidaan myöntää myös luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston suojaamiseksi. Myös näissä tilanteissa vahinkoa voidaan yleensä ehkäistä tavanomaisella metsästyksellä, minkä vuoksi poikkeuslupien tarve on ollut vähäinen.

      • Anonyymi

        Miksi lupakäytäntö on näin "vaikea"? Miksei jokainen viljelijä saa metsästää peuroja omalla pellollaan (tai muulla omalla maallaan) jos ne haittaeläimeksi kokee (metsästysajan puitteissa tietenkin)?

        Kyseessä on vieraslaji, jonka suojeluun ei ole mitään tarvetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi lupakäytäntö on näin "vaikea"? Miksei jokainen viljelijä saa metsästää peuroja omalla pellollaan (tai muulla omalla maallaan) jos ne haittaeläimeksi kokee (metsästysajan puitteissa tietenkin)?

        Kyseessä on vieraslaji, jonka suojeluun ei ole mitään tarvetta.

        Sama käsitys tulee tästä keskustelusta.
        Vaikeaa on byrokratia. Pitää tietää maanomistaja ja sen rajat. Mitä jos perura juoksee naapurin tontille kesken ammunnan?
        Kuka sen luvan lopulta myöntää ? Valtio vai maanomistaja?

        Ilmankos luonnonlihaa ei saa ikinä syödäkseen tässä määräyshimoisessa massa kunnes valtiota ei enää ole.


      • Anonyymi

        Mistä saa luvut, kun ette niitä halua kertoa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mistä saa luvut, kun ette niitä halua kertoa?

        Tietopyynnöillä lupahallintokirjaamoon on mahdollista saada julkisuuslain piirissä olevia tietoja. Yhteystiedot:
        https://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sama käsitys tulee tästä keskustelusta.
        Vaikeaa on byrokratia. Pitää tietää maanomistaja ja sen rajat. Mitä jos perura juoksee naapurin tontille kesken ammunnan?
        Kuka sen luvan lopulta myöntää ? Valtio vai maanomistaja?

        Ilmankos luonnonlihaa ei saa ikinä syödäkseen tässä määräyshimoisessa massa kunnes valtiota ei enää ole.

        On kunkin metsästäjän omalla vastuulla tietää, millä alueella hänellä on metsästysoikeus. Peuran pyynnissä metsästysoikeus on tyypillisesti vuokrattu esimerkiksi metsästysseuralle ja seuran jäsenet ovat siis oikeutettuja seuran vuokraamilla alueilla metsästää. Seurat ylläpitävät vuokraamistaan alueistaan karttaa, jonka avulla jäsenet tietävät missä heillä on oikeus metsästää.

        Mikäli peuraa ammutaan alueella, johon metsästäjällä on pyyntioikeus, mutta peura juoksee alueen rajojen ulkopuolelle kuolemaan, niin peura kuuluu sen alueen metsästysoikeuden haltijalle, jonne peura kaatui, mikäli kyseiselle alueelle on myönnetty pyyntilupa. Jos alueelle ei ole myönnetty pyyntilupaa, kuuluu ruho sen ampuneelle metsästysoikeuden haltijalle.


    • Anonyymi

      Valkohäntäpeura on vieraslaji, joka yksinkertaisesti pitäisi poistaa Suomesta. Peurojen metsästys ei ole kenenkään elinkeino. Harrastuksen vuoksi ei tällaisen vieraslajin haittoja tulisi sietää. Suurriistan ruokinta tulisi muutenkin kieltää, koska hirvieläinten kannat ovat räjähtäneet käsiin. Ruokintapaikalta kyttäyskopista ampuminen ei ole edes mitään metsästystä, koska eläintä ei jahdata eikä sillä ole mahdollisuutta piiloutua tai paeta. Hirvi ja metsäkauris ovat meillä luonnollisia lajeja, joten niiden kannat sallittakoon, mutta erityisesti hirven osalta kantaa pitäisi verottaa murto-osaan nykyisestä.

      • Anonyymi

        Peuran lihaa myydään teurastamoilla ravintoloissa ja hampurilaisia ollut nimellä hirvi Burger ja kauppahallissa.


      • Anonyymi

        Tosiasiassa valkohäntäpeurakanta on vielä todella pieni Suomessa, ja hirvikanta vielä pienempi.
        Nykyinen lupapolitiikka on varsin hyvällä mallilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Peuran lihaa myydään teurastamoilla ravintoloissa ja hampurilaisia ollut nimellä hirvi Burger ja kauppahallissa.

        Voisiko mainita paikkakuntaa uudellamaalla?
        Olen etsinyt peuranlihaa jo yli 10 vuotta mutta kukaan ei sitä myy.


      • Anonyymi

        Metsästysksen vastustajan kaksinaismoralistinen kommentti missä ensin sanotaan, että koko valkohäntäkanta pitäisi poistaa, mutta toisessa kommentissa jo määritellään mikä on metsästystä ja mikä ei. Metsästyksen tahallinen vaikeuttaminen ei ole mikään peruste siihen onko eläimellä mahdollisuuksia vai ei.
        Kytis tapahtuu se sitten kopista, ilman koppia, puusta tai maasta on monessa metsästyksessä se tehokkain tapa. Itse kytistän lähes kaikkea riistaa. Etenkin metsäkanalintuja metsoa ja teertä saa kyttäämällä helpommin kuin kävellä tolskaamalla.
        Vahtimismetsästys ei stressaa eläimiä muutenkaan, laukaukset on poikkeuksetta täydellisiä ja tappavia ja siitä huolimatta vahtimalla saadaan saaliiksi sitä ns "hölmömpää" nuorta eläinkantaa kuin vanhempaa.
        Esimerkiksi karhun metsästyksessä pitäisi ehdottomasti sallia kaurapelloilta ja haaskoilta kytistäminen, sillä näin yksilöt on helpompi erottaa toisistaan, laukaukset vaaralliseen riistaan ovat varmempia ja näin säästytään monelta muultakin harmilta haavoittuneen eläimen jahtaamiselta kuin eläimen kärsimyksiltäkin.
        Jos sinä joka et metsästystä edes harrasta näet että kytistäminen on "äärimmäisen helppooa", niin tervetuloa kokeilemaan. Väittäisin että monikaan ei niitä tuntien istumisruljansseja määräänsä enempää jaksaisi ja etenkin kun väliin tulee melkoisesti tyhjiä reissuja.
        Opiskelu aiheeseen toisi sinullekin lisää tietoa jolloin mutu tuntuma jää pois ja fakta astuu tilalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosiasiassa valkohäntäpeurakanta on vielä todella pieni Suomessa, ja hirvikanta vielä pienempi.
        Nykyinen lupapolitiikka on varsin hyvällä mallilla.

        Nykyinen kanta ja lupapolitiikka ei todellakaan ole hyvällä mallilla. Hirvet syövät joka ainoan mäntytaimikon ja Tampereelta Turkuun ei voi ajaa näkemättä peuroja. Kaksi kertaa on peura omalle konepellille päätynyt. Hirvikannan määrä pitäisi laskea viime vuosisadan alkupuolen tasolle ja peuroista voisi riistakeskus alkaa maksamaan tapporahaa.


    • Ennakkokysymys Twitteristä:
      "Kannattaako eri vieraslajeja vapauttaa Suomen luontoon lisää? Valkohäntiä ei kai (vai?) varmaan enää istuteta lisää missään päin Suomea? #täpläkauris"
      "Kuusipeuroja kasvatetaan ja vapautetaan "riistaksi", ja iloitaan kannan kasvusta Onko tämä järkevää vai pitäisikö ottaa opiksi tehdyistä virheistä? Kysymys siis on, että onko valkohäntäpeuran aikoinaan tehdyistä istutuksista otettu opiksi/vaikuttaako kokemukset nykyisiin linjauksiin "

      Kuusipeuran kohdalla samanlainen kannankasvu kuin valkohäntäpeuralla on käytännössä mahdotonta Suomen olosuhteissa. Suomen pohjoiset olosuhteet sopivat melko huonosti lajille, jonka alkuperäinen levinneisyysalue on Välimeren itäpuolella Aasiassa ja ravinto koostuu pääasiassa heinä- ja ruohovartisesta kasvustosta. Kuusipeura on hyvin paikallinen ja hitaasti uusille alueille levittyvä laji. Lisäksi sen vasatuottokyky on huomattavan heikko valkohäntäpeuraan verrattuna – kuusipeuranaaras voi saada vain yhden vasan kerrallaan ja lisäksi haaremikäyttäytyminen niin ikään jarruttaa tuottopotentiaalia.

      Ensimmäiset kuusipeurat istutettiin samoihin aikoihin kuin ensimmäiset valkohäntäpeurat 1930-luvulla. Noin 90 vuodessa kuusipeurakanta on kasvanut arviolta vajaaseen 2000 yksilöön ja sekin ainoastaan täydennysistutusten avulla (vrt. valkohäntäpeura n. 110 000 yksilöä).

    • Anonyymi

      Lounais-suomessa on alueita, jossa ei kannata enää syysviljaa viljellä peurojen takia, koska ne syö ja sotkee pellot.

      • Anonyymi

        Jos valkohäntäpeuran järjettömistä kaatoluvista luovuttaisiin, niin viljelijät voisivat omilla maillaan (metsästysaikaan tietenkin) lahdata niin paljon peuroja kuin haluaisivat/pystyisivät.

        Vieraslajia ei tarvitse suojella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos valkohäntäpeuran järjettömistä kaatoluvista luovuttaisiin, niin viljelijät voisivat omilla maillaan (metsästysaikaan tietenkin) lahdata niin paljon peuroja kuin haluaisivat/pystyisivät.

        Vieraslajia ei tarvitse suojella.

        Ei Suomi voi hyväksyä että joku saisi luonnosta ilmaista ruokaa. Se on varattu ahneiden varastoitavaksi.


    • Anonyymi

      Kiinnostaisi tietää milloin valkohäntien kiima-aika alkaa ja miten se toimii. Onko kiima-aika joka vuonna samaan aikaan ja miten sen ajankohta määräytyy

      • Valkohäntäpeuran ja hirven kiimakäyttäytyminen muistuttavat toisiaan, mutta peuran kiima-aika on hirveä myöhemmin. Valkohäntäpeuran kiima ajoittuu marraskuulle. Valon määrä ohjaa eläinten hormonitoimintaa ja laukaisee kiiman marraskuun alkupuolella. Kiimahuippu on marraskuun puolivälin tietämillä.

        Pukkien kiimavalmisteluihin kuuluu kiimakuoppien kaivaminen ja sarvien kelominen jo ennen varsinaista kiima-aikaa. Kiima-aikana suurimmat ja vahvimmat (yleensä 4,5-8,5-vuotiaat) pukit pääsevät astumaan naaraat. Jos sopivia pukkeja ei ole saatavilla tai hedelmöitys epäonnistuu jostain muusta syystä, tulee naaras uusintakiimaan muutaman viikon kuluttua. Uusintakiiman tuloksena syntyneet vasat syntyvät normaalia myöhemmin ja jäävät pienemmiksi kuin normaaliin aikaan syntyneet.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Valkohäntäpeuran ja hirven kiimakäyttäytyminen muistuttavat toisiaan, mutta peuran kiima-aika on hirveä myöhemmin. Valkohäntäpeuran kiima ajoittuu marraskuulle. Valon määrä ohjaa eläinten hormonitoimintaa ja laukaisee kiiman marraskuun alkupuolella. Kiimahuippu on marraskuun puolivälin tietämillä.

        Pukkien kiimavalmisteluihin kuuluu kiimakuoppien kaivaminen ja sarvien kelominen jo ennen varsinaista kiima-aikaa. Kiima-aikana suurimmat ja vahvimmat (yleensä 4,5-8,5-vuotiaat) pukit pääsevät astumaan naaraat. Jos sopivia pukkeja ei ole saatavilla tai hedelmöitys epäonnistuu jostain muusta syystä, tulee naaras uusintakiimaan muutaman viikon kuluttua. Uusintakiiman tuloksena syntyneet vasat syntyvät normaalia myöhemmin ja jäävät pienemmiksi kuin normaaliin aikaan syntyneet.

        Onko tämä NFWU:n yhdessä Mississippi State University, Texas A&M University, ja King Ranch, Inc:in kanssa yhteistyössä tehty tutkimus teille tuttu josta seuraava lainaus on?

        Se on toki kesken, mutta mielenkiintoisia havaintoja on pystytty tekemään aikalailla Suomen peurakantaa kuvaavasta tilanteesta:

        "In the "heavy buck harvest" population (Fig. 1), bucks > 3.5 years old made up less than 20 percent of the potential male breeding population but accounted for 32 percent of the fawn production. The 2.5-year-old bucks accounted for an even more disproportionate amount of the breeding. While yearling bucks did not breed in proportion to their numbers, they did account for 32 percent of the breeding."


    • Anonyymi

      minkä verran tuo tuholainen tekee tuhoja metsänomistajille? on se kumma kun tuota kantaa ei saada mitenkään pysymään aisoissa. mahdoton riesa.

      • Anonyymi

        ei valkohäntäpeura metsässä paljoa tuhoa tee enempikin viljelyksille....
        Se on aikalailla kummallista että maanviljelijät aina valittaa että viljasta ei saa mitään.. mutta silloin kun peurat syövät sitä viljaa hieman niin silloin tappiot ovat valtavat .... jokin ei nyt osu kohdilleen...


      • Ei ole varmaa tietoa siitä, kuinka paljon vahinkoja valkohäntäpeura aiheuttaa metsätaloudessa. Vahinkoja syntyy lähinnä vastaistutettuihin taimikoihin. Valkohäntäpeuran aiheuttamat todetut ja korvatut metsävahingot ovat hyvin marginaalisia verrattuna esimerkiksi hirvien aiheuttamiin metsävahinkoihin.

        Luken kannanarvion mukaan peurakanta on pienennetty lähes kaikilla hirvitalousalueilla.


    • Saimme ennakkokysymyksen Facebookin kautta:
      "Voisiko pelkät valkohäntäpeuran vasat vapauttaa luvanvaraisuudesta kuten metsäkauris on? Itse en kuulu metsästysseuraan, mutta metsää jossa pääsen kaurista metsästämään on reilut 50ha Varsinais-Suomessa, Kustavin kunnassa. Peuroja olisi tyrkyllä vaikka kuinka, ja esim viime kaudella paikallisella metsästysseuralla jäi lupia kuulemma käyttämättä alueella. Seura ei myy lupia enää nykyään metsänomistajille, koska lupia on sitten taas jälleenmyyty eteenpäin ja oli vaikea pysyä perillä kuka käytti enää kenenkin lupia. "

      Lähtökohtana valkohäntäpeuran kannansäätelylle on nykyinen menettely, joka on osoittanut toimivan kohtuullisen hyvin. Pyyntiluvanvaraisuuteen ja siihen liittyviin velvollisuuksiin perustuvan järjestäytyneen metsästyksen avulla valkohäntäpeurasaalis on pystytty muutamassa vuodessa nostamaan lähes kolminkertaiseksi ja viimeisimmän kanta-arvion mukaan kannan kasvu pysäytettiin. Kannansäätelyjärjestelmän merkittävä muuttaminen olisi nykytilanteessa järkevää vain, jos sillä hyvin suurella todennäköisyydellä pystyttäisiin kokonaisuutena tehostamaan peurakannan säätelyä. Toistaiseksi näin ei ole katsottu olevan.

      Vasojen vapauttamista pyyntiluvanvaraisuudesta on esitetty aiemminkin ja asiaa on käsitelty mm. riistaneuvostoissa ja riistakeskuksessa. Kyseinen muutos edellyttäisi myös lainsäädännön muuttamista. Vasojen vapauttamisen pyyntiluvanvaraisuudesta loisi kahden järjestelmän mallin, jossa samaa riistaeläintä metsästettäisiin sekä pyyntiluvanvaraisesti että ilman pyyntilupaa. Tämä on nähty sekavana paitsi metsästysoikeuden myös käytännön metsästyksen näkökulmasta. Muutos aiheuttaisi todennäköisesti metsästysalueiden ja siten kannan säätelytavoitteiden pirstoutumista. Muutoksella voisi olla myös metsästyksen turvallisuutta heikentävä vaikutus, mikäli metsästettäisiin keskenään ristiin menevillä pienillä alueilla eikä vasojen metsästykseen liittyisi pyyntiluvanvaraisuuteen kytkettyä metsästyksenjohtajavelvoitetta. Vasojen pyynnin lisääminen ei myöskään sinällään edesauta kannan leikkaamista, vaan verotuksen tulee kohdentua riittävässä määrin tuottavaan kannanosaan eli aikuisiin ja etenkin naaraisiin.

    • Kiitos hyvästä osallistumisesta kaikille! Vielä on mukavasti aikaa kysyä asiantuntijoilta, aina tuonne klo 20 asti. 😊

      • Anonyymi

        Laulussa Eldankajärven jää lautetaan, että jotta "peuranpa pyllyä ihanaa". Onko peuran takamus jotenkin parempaa kuin jonkun muun lajin ja millä tavalla nautittuna?


      • Anonyymi

        Teillä on aika paljon vielä vastaamatonta kysymystä ja kritiikkiä yllä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teillä on aika paljon vielä vastaamatonta kysymystä ja kritiikkiä yllä.

        Jos tää metsästys nyt olisi jo moneen kertaan käsitelty niin voisiko siirtyä kuluttajien näkökulmaan?

        Mistä voin ostaa peuran tai kauriin lihaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laulussa Eldankajärven jää lautetaan, että jotta "peuranpa pyllyä ihanaa". Onko peuran takamus jotenkin parempaa kuin jonkun muun lajin ja millä tavalla nautittuna?

        Ja siinä laulussa tarkoitetaan metsäpeuraa ei valkohäntäpeuraa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja siinä laulussa tarkoitetaan metsäpeuraa ei valkohäntäpeuraa.

        Selvä, kiitos tiedosta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos tää metsästys nyt olisi jo moneen kertaan käsitelty niin voisiko siirtyä kuluttajien näkökulmaan?

        Mistä voin ostaa peuran tai kauriin lihaa?

        Useat metsästysseurat myyvät nykyään peuranlihaa ja sitä kannattaakin tiedustella paikallisilta metsästysseuroilta. Valitettavasti vielä toistaiseksi kovin pieni määrä päätyy vähittäiskaupan tiskille. Googlesta hakemalla löytyy useita riistalihan myyjiä, joilla on myös nettikauppa.


    • Anonyymi

      Kyllä nuo pitäisi vapauttaa luvanvaraisuudesta pois, kuten metsäkauris. Metsäkauriita kun yrittää ruokkia ja metsästää, niin nämä vitun peurat pilaa koko homman!
      Saakohan niitä luvallisesti ampua kumisella täyteisellä tai rouheilla persiille?
      Peurat ja kauriit ovat haitallisia vieraslajeja, levittämällä punkkeja lähelle ihmisasutusta, jopa pihoihin. Eikö ole niin että kaikki tulisi hävittää, ainakin asutuksen lähistöltä, että lapset eivät sairastuisi vakavasti?

      • Valkohäntäpeuroja ei saa ampua kumiluodeilla. Peuroja voi yrittää karkottaa esimerkiksi pitämällä meteliä tai ajamalla ne pois kävelemällä kohti.


    • Anonyymi

      Monin paikoin lupämäärät eivät seuraa kannankehitystä enää ollenkaan, vaan lupia myönnetään jopa reilusti enemmän kuin on arvioitu kannan olevan. Tästä herää kysymys siihen, että mihin lupia ylipäätään tarvitaan kun metsästäjät joutuvat itse miettimään millä prosentilla eläimiä on kestävää kaataa

      • Anonyymi

        Lisäkysymyksenä se, että onko riistakeskuksen tavoitteena ajaa Vhp-kanta alas näillä alueilla joissa lupamäärät ovat täysin ylimitoitetut oikeaan eläinkantaan nähden?


    • Anonyymi

      Mikähän siinä on että salakaadettu peura(kauris) maistuu paljon paremmalle kuin luvan kanssa kaadettu? Hirven kanssa sama juttu.

    • Anonyymi

      Täällä päin hirvimiehet ovat niin ikääntyneitä, että heidät käytännössä kannetaan passitorniin joka on aivan tien vieressä.
      Eikö metsästyslaissa ole pykälä, että tiellä tai sen läheisyydessä ei saa metsästää.
      Nämä kyseiset hirvitornit ovat pari metriä tiestä.
      Mihin ilmoitan tälläisen tapauksen, koska kyse on kymmenistä torneista?

    • Anonyymi

      miksi kylvättä itse itsensä keksimän sakin hatusta heitettyjä nimiehdotuksia joita kukaan ei koskaan hyväksynyt ja jotka tieteelisesti taksonomiassakin on väärin.

      jopa hirvi on lähempänä metsäkaurista kun vlakohäntäpeura

    • Anonyymi

      Itselläni on kolmenkymmenen vuoden kokemus valkohäntäpeuran metsästyksestä ja kokemuksesta omaan ajankohtaiset ja faktapitoiset näkemyksetkin asiaan. Johan olen jo tälle kaudelle kolmen valkohäntää kaatanutkin.
      Valkohäntäpeura on suomen riistalajistossa rikkaus, josta kiitettäköön amerikansuomalaisia jotka aikoinaan lahjoittivat valkohäntiä suomeen istutettavaksi.
      Vajaassa sadassa vuodessa valkkarista onkin muodostunut merkittävin riistalaji suomeen.
      Itselleni valkohäntä on tärkeä täyte pakastimeen syksyn ja talven mittaan.
      Kuitenkin kyseessä on vieraslaji, mutta mikä sitten määrittelee onko vieraslaji hävitettävä kuten kurtturuusu yhettömiin vai voisiko tämän kanssa elää rinnan. Mielestäni valkohännän kanssa voisi elää rinnan ja kantaa metsästää voimakkaasti siinä ohessa johon runsaus antaa mahdollisuuden. Valkohäntä ei uhkaa mitään kotoperäistä eläinlajiamme ja maatalousvahingotkaan eivät aja maatiloja konkurssiin, kuten valkoposkihanhien syys ja kevät laidun alueiden muuttoreiteillä.

      Kuulun kolmeen metsästysseuraan missä eteläisimmässä minulla on mahdollisuus päästä käytännössä kaatamaan valkohäntiä niin paljon kuin aika vain antaa myöden vapaa-ajallani. Peuranlupia on niin paljon kuin kaatoja vaan kaudessa saa.
      Toisessa seurassa metsästän hirviä ja alueella on myös valkohäntiä, mutta erämaa alueesta johtuen valkohännät siirtyvät talven tullen kokonaan pois lähi kylien peltomaisemiin pois metsistä susien ja ilveksien tieltä ihmisten nurkkiin.
      Kolmas seura on pelkästään pienriistaseura missä halukkuutta olisi peuran luvillekin, mutta vaikka monet sopparit onkin myös peuran kattavia ei yhtenäistä 500ha pinta-alaa joka oikeuttaa lupiin saada kasaan.
      alueella siis on erittäin paljon valkkareita, mutta peuranpyynti mahdollisuutta ei ole. On ns rikkonainen välialue.

      Tästä syystä kannatan, että vieraslaji valkohäntäpeuralta pitää ehdottomasti poistaa pinta-ala vaatimus kokonaan ja valkkari on myös saatettava kuten metsäkauris vapaaksi pyyntiluvista. On naurettavaa, että edelleen vieraslajia pidetään pyyntiluvanvaraisena ja sen metsästystä tarkoituksella halutaan estää pien alueilta pinta-ala vaatimusten takia.
      Metsästys alan toimijat lisäksi valehtelevat alan julkaisuissa mitä ihmeellisin termein "luvanvaraisuuden poistaminen rapauttaisi metsästysseura toiminnan"
      Tuo on kateellisten jäärien puhetta jotka haluavat kynsin hampain pitää kiinni "suurriistan" ehkä elitistisen kuvan saaneen riistalajin metsästyksen yksinoikeudesta.
      Tunnen kavereita jotka eivät haluistaan huolimatta pääse valkkari jahtiin, kun korkeintaan isolla rahalla. Eräskin asuu varsinaissuomen peura rikkaalla alueella ja innokkaana jahtimiehenä hänen mahdollisuutensa ylipäätään metsästää tuntuvat olevan ainoastaan lapin valtion maat.
      Seuroihin hän ei pääse, koska "tulee kuitenkin vain lihaosuuksille" väitetään ja eihän hänella ole maitakaan. Kyllä hän isolla rahalla pääsisi tyyliin vasa 100e, naaras 200e ja uros arvoitetaan kuin polvihoususaksalaisessa metsästyskulttuurissa ikään sarvia punnitsemalla tai piikkejä eurottamalla sellaisiin summiin ettei hyvässäkään tuloluokassa oleva viitti ns "haittaeläimestä" alkaa ulkomaanmatkan verran maksamaan samalla, kun seura hakee valtion luvat vain muutamilla kympeillä.

      Seurassa missä paljon valkkaria metsästän on myös jääräpäinen systeemi. Ketään vierasta ei oteta hirvieläinjahteihin. Sanovat nämäkin jotka eivät tikkua laita ristiin valkohännän pyyntiin, mutta lihat kyllä kelpaa. Meillä on noin yhden käden sormin laskettava aktiivi porukka joka kaataa talkootyönä mahdollisimman paljon peuroja ja loput kymmenet jäsenet hakevat vain lihat, mutta ehdoton ei että kukaan ulkopuolinen tulisi jahtiin.
      Kuten monessa muussakin asiassa kateus on se tämänkin jutun perisynti.
      Lause "rapauttaa metsästysseura toiminnan" onkin siis täysin kateuksissa esitetty väite.
      Mikäli valkkari vapautettaisiin kuten kauris seuroissamme mikään ei muuttuisi. Ehkä me aktiivi pyytäjät ampuisimme vain ne omat talouspeuramme ja se olisi siinä. Ne jotka odottavat vain lihalaatikkoa joutuvat menemään itsekin kytikselle.
      Toisessa seurassa asia ei muuttuisi mihinkään. Pyytää kuka haluaa tai ehtii ennen talven tuloa peuran kunnes lähtevät alueelta.
      Kolmas seura yhtenäistyisi. Pienriista porukka pääsisi viimein metsästämään alueen runsasta peurakantaa, kun aluemäärät ja luvanvaraisuus poistettaisiin.

      Seurat pysyisi seuroina yhä edelleen, vaikka valkkari toivottavasti vapautettaisiin. Mihinkä ne "rapautuisi" ei mihinkään. Hirvi yms kotimainen kuitenkin on se elukka joka metsästysseura toimintaa aikoinaan on suomessa kuitenkin pääasiassa rakentanut. Melko vähässä on ne seurat jotka on valkohäntäpeuran pohjalle perustettu.

      • Anonyymi

        Tässä paras kirjoitus tähän keskusteluun, täyttä asiaa.

        Päättäjät, lukekaa tarkasti !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä paras kirjoitus tähän keskusteluun, täyttä asiaa.

        Päättäjät, lukekaa tarkasti !

        Niinpä, luulin että riistaelitismi on vain englannin kreivien muinaishistoriaa mutta se onkin ihan suomalaista ahneutta.


    • Anonyymi

      Osaisiko joku neuvoa miten saisi kauriin ruokintapaikalle ja peurat pysymään pois. Omalla tontilla voisin metsästää kaurista mutta en peuraa. Peurat syö aina kaiken ruuan mitä on tarjolla ja häätää kauriit pois. Olen toki peuroja ampunut seuran mailta toisaalla ja jonkun kauriinkin.

      Ja kyllä kannatan peuran metsästyksen vapauttamista rannikkosedun vapaa ajan asutusten lähistölle. Mökkinaapureiden kanssa on asiaa pohdittu. Nyt varsinkin metsästyskaudella peurat hakeutuvat tonteille missä niitä ei hätyytellä. Ja syövät kaiken mahdollisen pihoilta.

    • Saimme ennakkokysymyksen Facebookissa:
      "Miksi aluekoko ei poistu lupaehdoista? Kanta pienenisi jos ei seuroihin kuuluvat saisi lupia pienemmille alueille."

      Nykyinen pyyntiluvan myöntämiseksi vaadittava 500 hehtaarin pinta-ala on melko pieni suhteutettuna valkohäntäpeuran elinalueen kokoon. Hirvieläinten kannansäätelyn tulisi pohjautuu lajin elintapoihin perustuen riittävän laajoihin alueisiin. Käytännössä metsästysseurojen ja -seurueiden toteuttamana metsästystä on riistahallinnon ohjauksessa kyetty selvästi tehostamaan viime vuosina.

      Vähimmäispinta-alan pienentäminen todennäköisesti aiheuttaisi metsästysalueiden pirstoutumista ja riskinä on, että myös tavoite kannan leikkaamiseksi hajautuisi toimijoiden määrän kasvaessa. Kilpailu saaliista pienillä alueilla voisi aiheuttaa lisääntyvää ruokintaa, millä voi olla ei toivottuja vaikutuksia. Muutoksella voisi olla myös metsästyksen turvallisuutta heikentävä vaikutus, mikäli selvästi nykyistä suurempi joukko erillisiä toimijoita metsästäisi vierekkäisillä pienillä alueilla. Nykyisiin säädöksiin pohjautuvalla metsästyksellä valkohäntäpeurasaalis on pystytty muutamassa vuodessa nostamaan lähes kolminkertaiseksi ja viimeisimmän kanta-arvion mukaan kannan kasvu pysäytettiin. Vähimmäispinta-alan muuttamista ei ole toistaiseksi katsottu toimenpiteeksi, jolla metsästystä voitaisiin tehostaa.

      Suomen riistakeskus voi jo nykyisellään poiketa vähimmäispinta-alaa koskevasta vaatimuksesta pyyntilupia myöntäessään. Näin on tehty mm. saaristo-olosuhteissa tai mikäli alueella on erittäin merkittäviä vahinkoja.

      • Anonyymi

        Pötyä, metsästyksen piiriin pitää nimen omaan saada sirpalealueita ja muuta maata mikä on pois metsästyksestä lupapolitiikan johdosta.


      • Anonyymi

        Tuo on kateutta. Moni peuratihentymä alueilla oleva sirpalealue kipuilee peuraongelman kanssa samalla kun ympärillä olevat lupa-alue seuratkaan eivät jaksa/halua omiaan pyytää.
        Erikoista alkaa puhumaan jostain reviirikysymyksistä, kun paikoin tuhannella hehtaarilla on kymmenittäin tai jopa satoja valkohäntiä.
        Kateus nyt viimeistään pois valkohännän osalta ja pinta-ala vaatimukset pois heti.
        Tämän on tapahduttava, vaikka kansalaisaloitteen muodossa jos muuten asiaan ei järkeä saada.
        Terveisin useaan seuraan kuuluva ja myös peuroja kaatava. Muillekin on annettava mahdollisuus osallistua vieraslajin kaatoon.


    • Twitterissä olemme saaneet kysymyksiä liittyen ilveksiin ja valkohäntäpeuroihin:
      "Miksi haluatte tappaa peuroja syövät pedot? / Miksi haluatte tappaa ilveksiä, jotka vähentävät peurojen määrää? Ilveksiä ei tarvitse pelätä eikä niistä ole muutakaan haittaa ihmisille. "

      Ilveksen metsästyksestä linjataan maa- ja metsätalousministeriön vahvistamassa ilveskannan hoitosuunnitelmassa. Poronhoitoalueella ilves voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia vahinkoja porotaloudelle. Poronhoitoalueella tavoitteena onkin ilveksen aiheuttamien vahinkojen vähentäminen vahinkoperusteisilla ja kannanhoidollisilla poikkeusluvilla. Muun Suomen alueella ilveskanta ei runsaanakaan aiheuta samalla tavoin haittaa elinkeinoille kuin poronhoitoalueella. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään kannan nykytason säilyttämiseen muun Suomen alueella. Ilveskannan hoitosuunnitelmassa kuvatun kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on, että ilveskanta koko maan mittakaavassa säilyy elinvoimaisena ja suotuisalla suojelutasolla, ilveksen läsnäolosta aiheutuvat haitat minimoidaan ja ilveskanta pidetään ihmisarkana.

    • Saimme kysymyksen Twitteristä:
      "Oliko valkohäntäpeuran metsästäjiä noin 40000? Silloin jokaista kohti on noin 1000 euron edestä liikennevahinkokustannuksia (yht noin 40 milj). Kun kaikki haitat lasketaan, niin #valkihäntäpeura liha subventio suurin lihaeläimistä?"

      Metsästys on vapaaehtoista toimintaa. Valtavalla vapaaehtoisella työpanoksella säädellään kantaa voimakkaasta, siitä huolimatta että kanta on viime vuosina voimakkaasti kasvanut. Ilman metsästystä kanta kasvaisi yli 50 % vuosivauhdilla. Riistahallinto ja metsästäjät ovat sitoutuneita kannan vähentämiseen. Vähentämistavoite on asetettu alueellisissa riistaneuvoistoissa yhteistyössä sidosryhmien (liikenne, maatalous jne) kanssa.

      Saalismäärien kasvu on mahdollistanut peuranlihan saantia myös kuluttajille, jotka eivät metsästä tai omista maata. Suuri osa peuranlihasta jää edelleen metsästäjien ja maanomistajien käyttöön, mutta yhä useampi kuluttaja syö nykyään peuranlihaa. Ja lähes kaikki kuluttajat haluaisivat syödä peuranlihaa, jos sitä olisi helpommin saatavilla. Viime metsästyskaudella saatiin 2,4 miljoonaa kiloa luullista peuranlihaa, jonka laskennallinen arvo oli 18,4 miljoonaa euroa. Rahat käytetään yleensä lahtivajojen kehittämiseen, jotta lihankäsittely paranisi ja vielä suurempi joukko kuluttajia saisi peuranlihaa.

    • Twitteristä saimme kysymyksiä koskien ruokintaa:
      "Miksi peuroja ruokitaan/autetaan ylläpitämään niiden kantaa?" / "Miksi peuroja saa ruokkia ja täten kasvattaa kantaa?" / "Miksi laajaa talviruokintaa ei kielletä? Ruokitaan samalla haittaeläimiä, kuten supikoiria"

      Metsästävät ihmiset pitävät riistaeläimiä (myös valkohäntäpeuraa) arvokkaana luonnonvarana jonka hyödyntäminen on syvällä suomalaisessa perinteessä ja kulttuurissa. Tästä luonnonvarasta halutaan pitää huolta ja hyödyntää kestävästi, jotta se ei katoaisi. Tähän samaan arvostukseen pohjautuu eläinten eteen tehtävä riistanhoitotyö.

      Riistaeläinten ruokinta ei automaattisesti tarkoita kannan kasvatusta toisin kuin rauhoitettujen lajien kohdalla monesti on. Riistaeläimiä aina myös metsästetään ja pyritään hyödyntämään kannan tuottoa. Todellisuudessa suurempana motiivina ruokinnalle on kyllä metsästyksen helpottuminen. Ruokinnalta ampumista on pidetty toisten mielestä hieman epäeettisenä, koska se on koettu liian helpoksi. Tästä syystä metsästäjät ovat halunneet korostaa ruokinnan riistanhoidollista puolta, vaikka se toinenkin motiivi toiminnassa on aina ollut mukana, ja nykyään ylivoimaisesti tärkeimpänä motiivina.

      Lainsäädännön ja valvomisen kannalta kielto ei ole yksiselitteinen ratkaisu. Käytännössä monet eri eläinlajit hyödyntävät ruokintoja, joita valkohäntäpeurat käyttävät ja harvemman valkohäntäpeurakannan alueella aina ei edes ole tarkoitus ruokkia peuroja. Lain noudattamisen kannalta on hyvin vaikea rajata ruokintaa pois vain yhdeltä lajilta. Myös ruokinnan pidon valvominen olisi laajassa maassa varsin hankalaa ja aiheuttaisi hankalia tulkintoja tilanteissa, joissa viljelijä vie lajittelujätteet tai myymättä jääneen sadon metsään/pellolle.

      Ruokintakieltoa olisi hankala valvoa ja laaja ruokinta pitäisi pystyä määrittelemään mahdollisimman yksiselitteisesti. Suomen riistakeskus panostaa metsästäjien koulutukseen ja viestintään, jotta laajoista ruokinnoista luovuttaisiin ja siirryttäisiin metsästyksen kannalta tarkoituksen mukaisempiin rajattuihin houkutteluruokintoihin.

    • Twitterissä saimme kysymyksen:
      "Miksi halutaan ampua kaikki Suomen omat pedot, jotka pitäisivät kannan luonnostaan kurissa?"

      Ihmiset kokevat laajasti, että suurpetojen tulisi pysyä poissa ihmisasutuksen läheisyydestä ja metsästyksellä halutaan ylläpitää niiden arkuutta. Ihmisten suhtautumista suurpetoihin on tutkittu ja se pohjautuu pitkälti henkilöiden omaksumiin arvoihin. Luontoa arvostavat suhtautuvat petoihin positiivisimmin ja turvallisuutta ja perinteitä arvostavat negatiivisemmin. Samoin iäkkäämmillä ihmisillä suhtautuminen on ollut negatiivisempaa kuin nuoremmilla.

      Riistahallinto on jo pitkään pyrkinyt vähentämään negatiivista suhtautumista petoihin ja nykyään petokannat voivat jo huomattavasti paremmin. Niiden pyynti on tarkoin säädeltyä ja kannoille on asetettu hoitotavoitteet. Tavoitteissa tulee kuitenkin huomioida sosiaalinen kestävyys.

    • Anonyymi

      Ei tämä ole keskustelua jos "asiantuntija" vain kopipastaa ympäristövirastojen sivuilta byrokratiatietoa.

      Mutta valhettahan kaikki someilu nykyään on muutenkin.

    • Twitterissä meiltä kysyttiin seuraavaa:
      "Mihin tutkimukseen perustatte väittämän @riistakeskus , että #puutarha vahinkojen takana on etenkin #metsäkauris eikä #valkohäntäpeura? Vakuutusyhtiö voi korvata liikennevahingon, mutta maksut peritään kuluttajilta. Vahinkojen määrä 40-50 milj.euroa jo yksin ylittää lihan arvon."

      Ei ole olemassa sellaista tutkimusta, joka yksityiskohtaisesti erottaisi kumpi laji, valkohäntäpeura vaiko metsäkauris, tekee enemmän vahinkoja puutarhoissa. On kuitenkin selvää, että molemmat lajit mielellään syövät erilaisia puutarhakasveja. Suomen riistakeskus seuraa riistakantoja monella eri tavalla mm saalistilastojen, kolaritilastojen, kannanarviointien ja kontaktiverkostonsa kautta. Taustana on tietysti ekologinen ja biologinen perustietämys. Tämän perusteella on ilmeistä, että metsäkauris käyttää pienempää elinpiiriä ja herkemmin hakeutuu tiheästikin asutuille asuinalueille, kuten kaupunkien puistomaisiin omakotialueisiin, kuin valkohäntäpeura. Tämä näkyy erittäin selvästi monissa kaupungeissa ja lähikuntien taajamissa.

    • Anonyymi

      Peura- ja hirvilupamääristä päättämään pitäisi ehdottomasti saada myös maanomistajat ja vakuutusyhtiöt mukaan. Ja vielä siten, että em. tahoilla olisi myös riittävästi äänivaltaa eikä metsästäjillä olisi ylivaltaa päätöksiin kuten nyt.

    • Anonyymi

      Asun Vesilahdessa ja täällä on paljon peuroja. Nykyisin ne tulee pihoihin piiloon metsästäjiä.

    • Anonyymi

      Suomen valkohäntäpeura politiikka on kyllä aivan käsittämätön. Metsästyksen helpottamiseksi annetaan käyttöön haitallisiin vieraslajeihin sovellettuja apuvälineitä, kun kuitenkin tuetaan rinta rottingilla tiheän kannan alueilla toimivia ja monopoliasemastaan nauttivia metsästysseuroja. Onko jotain perusteluja sille miksi lupia ei voitaisi myydä maanomistajille, jotka niitä voivat myydä eteenpäin yksityishenkilöille, tai vaihtoehtoisesti sille metsästysseuralle. Koittakaapa saada jokin järki tuohon kaatolupa järjestelmään, esimerkiksi vasat voisi pistää lupavapaaksi. Käsittämätöntä toimintaa.

      • Anonyymi kirjoitti:

        "Vasojen pyynnin lisääminen ei myöskään sinällään edesauta kannan leikkaamista."

        Minkä ihmeen takia sitten Riistakeskus näissä kannanleikkaustalkoissa edellyttää kuitenkin käytännössä tuhlaamaan yli puolet pyyntiluvista vasojen ampumiseen? Vasan ampuminen ei vaikuta tulevan kauden peurakantaan millään tavalla. Ajatellaan että on peuralehmä kahden vasan kanssa 1 2=3. Kun peuralehmältä ammutaan nämä kaksi vasaa pois niin niihin käytetään yksi pyyntilupa, ja peuralehmästä tulee niin passiivinen että sitä ei sieltä enää kuluvana metsästyskaudella hyvin suurella todennäköisyydellä kukaan ammu. Tämä lehmä tekee seuraavana kväänä/kesänä taas sen kaksi vasaa ja tämä pääluku on taas kolme. Eli vasojen kaatoon käytetty pyyntilupa menee täysin hukkaan.

        Eihän tuosse ole piirun vertaa järkeä... Nyt niitä valoja päälle....

        Kannan pienentämistavoitteen kannalta on tärkeää rajoittaa kannan tuottavuutta. Tässä keskeinen keino on verottaa tuottavaa kannanosaa eli aikuisia vasomisikäisiä naaraita. Koska emän ampuminen vasoilta ei ole eettisesti hyväksyttävää, niin vasoja on pakko ampua, jotta aikuisia naaraita vapautuisi kaadettavaksi. Näin vasojen osuus saaliissa nousee vääjäämättä kohtuullisen korkeaksi. Korkea vasaosuus saaliissa on myös luonnonmukainen tapa verottaa kantaa. On luonnollista, että nuoriin yksilöihin kohdistuu korkein kuolleisuus. Tiheän peurakannan alueella aikuisten naaraiden osuutta aikuissaaliista on saatu selkäesti nostettua. Pyyntilupia on myönnetty erittäin runsaasti, joten niiden määrä ei ole rajoittanut pyyntiä.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Riistakeskus ei myy pyyntilupia. Luvat myönnetään hakemuksesta hakijoille, jotka täyttävät luvan myöntämisen edellytykset. Lupaa voi hakea myös yksityishenkilö tai heidän muodostamansa seurue, mikäli heillä on käytettävissään vähintään 500 ha yhtenäinen alue. Luvansaaja päättää miten ja kenen toimesta pyyntiluvan nojalla metsästetään.

        Pyyntiluvan saamiseksi tarvittava metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle ja tämä päättää sen käytöstä ja luovuttamisesta edelleen. Järjestäytyneen metsästyksen avulla valkohäntäpeurakannan saalismäärää on pystytty nostamaan voimakkaasti lyhyessä ajassa ja kantaa on leikattu valtaosalla hirvitalousalueista.

        Vasojen vapauttamisen pyyntiluvanvaraisuudesta loisi kahden järjestelmän mallin, jossa samaa riistaeläintä metsästettäisiin sekä pyyntiluvanvaraisesti että ilman pyyntilupaa. Tämä on nähty sekavana paitsi metsästysoikeuden myös käytännön metsästyksen näkökulmasta.

        Muutos aiheuttaisi todennäköisesti metsästysalueiden ja siten kannan säätelytavoitteiden pirstoutumista. Muutoksella voisi olla myös metsästyksen turvallisuutta heikentävä vaikutus, mikäli metsästettäisiin keskenään ristiin menevillä pienillä alueilla eikä vasojen metsästykseen liittyisi pyyntiluvanvaraisuuteen kytkettyä metsästyksenjohtajavelvoitetta. Vasojen pyynnin lisääminen ei myöskään sinällään edesauta kannan leikkaamista.

        Eli maanomista omistaa myös siellä liikkuvat eläimet?
        Tämä oli uutta minulle.


      • Anonyymi
        PuhutaanPeurasta kirjoitti:

        Riistakeskus ei myy pyyntilupia. Luvat myönnetään hakemuksesta hakijoille, jotka täyttävät luvan myöntämisen edellytykset. Lupaa voi hakea myös yksityishenkilö tai heidän muodostamansa seurue, mikäli heillä on käytettävissään vähintään 500 ha yhtenäinen alue. Luvansaaja päättää miten ja kenen toimesta pyyntiluvan nojalla metsästetään.

        Pyyntiluvan saamiseksi tarvittava metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle ja tämä päättää sen käytöstä ja luovuttamisesta edelleen. Järjestäytyneen metsästyksen avulla valkohäntäpeurakannan saalismäärää on pystytty nostamaan voimakkaasti lyhyessä ajassa ja kantaa on leikattu valtaosalla hirvitalousalueista.

        Vasojen vapauttamisen pyyntiluvanvaraisuudesta loisi kahden järjestelmän mallin, jossa samaa riistaeläintä metsästettäisiin sekä pyyntiluvanvaraisesti että ilman pyyntilupaa. Tämä on nähty sekavana paitsi metsästysoikeuden myös käytännön metsästyksen näkökulmasta.

        Muutos aiheuttaisi todennäköisesti metsästysalueiden ja siten kannan säätelytavoitteiden pirstoutumista. Muutoksella voisi olla myös metsästyksen turvallisuutta heikentävä vaikutus, mikäli metsästettäisiin keskenään ristiin menevillä pienillä alueilla eikä vasojen metsästykseen liittyisi pyyntiluvanvaraisuuteen kytkettyä metsästyksenjohtajavelvoitetta. Vasojen pyynnin lisääminen ei myöskään sinällään edesauta kannan leikkaamista.

        "Vasojen pyynnin lisääminen ei myöskään sinällään edesauta kannan leikkaamista."

        Minkä ihmeen takia sitten Riistakeskus näissä kannanleikkaustalkoissa edellyttää kuitenkin käytännössä tuhlaamaan yli puolet pyyntiluvista vasojen ampumiseen? Vasan ampuminen ei vaikuta tulevan kauden peurakantaan millään tavalla. Ajatellaan että on peuralehmä kahden vasan kanssa 1 2=3. Kun peuralehmältä ammutaan nämä kaksi vasaa pois niin niihin käytetään yksi pyyntilupa, ja peuralehmästä tulee niin passiivinen että sitä ei sieltä enää kuluvana metsästyskaudella hyvin suurella todennäköisyydellä kukaan ammu. Tämä lehmä tekee seuraavana kväänä/kesänä taas sen kaksi vasaa ja tämä pääluku on taas kolme. Eli vasojen kaatoon käytetty pyyntilupa menee täysin hukkaan.

        Eihän tuosse ole piirun vertaa järkeä... Nyt niitä valoja päälle....


      • Riistakeskus ei myy pyyntilupia. Luvat myönnetään hakemuksesta hakijoille, jotka täyttävät luvan myöntämisen edellytykset. Lupaa voi hakea myös yksityishenkilö tai heidän muodostamansa seurue, mikäli heillä on käytettävissään vähintään 500 ha yhtenäinen alue. Luvansaaja päättää miten ja kenen toimesta pyyntiluvan nojalla metsästetään.

        Pyyntiluvan saamiseksi tarvittava metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle ja tämä päättää sen käytöstä ja luovuttamisesta edelleen. Järjestäytyneen metsästyksen avulla valkohäntäpeurakannan saalismäärää on pystytty nostamaan voimakkaasti lyhyessä ajassa ja kantaa on leikattu valtaosalla hirvitalousalueista.

        Vasojen vapauttamisen pyyntiluvanvaraisuudesta loisi kahden järjestelmän mallin, jossa samaa riistaeläintä metsästettäisiin sekä pyyntiluvanvaraisesti että ilman pyyntilupaa. Tämä on nähty sekavana paitsi metsästysoikeuden myös käytännön metsästyksen näkökulmasta.

        Muutos aiheuttaisi todennäköisesti metsästysalueiden ja siten kannan säätelytavoitteiden pirstoutumista. Muutoksella voisi olla myös metsästyksen turvallisuutta heikentävä vaikutus, mikäli metsästettäisiin keskenään ristiin menevillä pienillä alueilla eikä vasojen metsästykseen liittyisi pyyntiluvanvaraisuuteen kytkettyä metsästyksenjohtajavelvoitetta. Vasojen pyynnin lisääminen ei myöskään sinällään edesauta kannan leikkaamista.


    Ketjusta on poistettu 36 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      4036
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      184
      2449
    3. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1597
    4. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1167
    5. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      23
      1117
    6. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      894
    7. Toivoisin etten jännittäisi

      niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti
      Ikävä
      42
      892
    8. Junan kylkeen autolla

      Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä
      Pyhäjärvi
      73
      851
    9. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      101
      829
    10. Oletko päättänyt

      Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa
      Ikävä
      72
      810
    Aihe