Puhutaan peurasta 6.10.2022 klo 14-20

Suloisuus kaukana, kuka joutuu niiden tuhoja korjaamaan.

Totutetaan käymään ruokintapaikalla ja "metästetään" sitten vieressä olevasta tornista tai ladosta

Eikä vain ruokita, vaan valkohäntäkauriin/valkohäntäpeuran metsästys on paljon tiukemmin säänneltyä kuin eurooppalaiseen luontoon kuuluvan metsäkauriin.

Valkohäntäpeura on vieraslaji eikä sitä tarvitsisi suojella mitenkään. Ei ole perustetta että sen metsästys on tarkemmin säädeltyä kuin metsäkauriin.

Riippuu mitä tuhoja ne tekee.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat ihmisen myötävaikutuksella levinnyt sinne, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt. Esimerkiksi valkohäntäpeura ja fasaani ovat vieraslajeja.

Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Nämä lajit ovat listattuna EU:n ja kansallisessa vieraslajiluettelossa. Esimerkiksi minkki ja supikoira ovat haitallisia vieraslajeja. Kansallisesta vieraslajiluettelosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kansallista vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan. Määrittelyä on tekemässä laaja asiantuntijajoukko ja asiasta päättää maa- ja metsätalousministeriö.

Lue lisää

Minkkejä voi kyllä ottaa kiinni ja tarhata turkistarhaus on ollut elinkeino joskus kuolee eläin vanhuuteen tai tappelussa joskus sairauksia kuitenkin sairaita elukoita ei voi syödä mutta turkin ehkä voi käyttää.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Eikä vain ruokita, vaan valkohäntäkauriin/valkohäntäpeuran metsästys on paljon tiukemmin säänneltyä kuin eurooppalaiseen luontoon kuuluvan metsäkauriin.

Valkohäntäpeura on vieraslaji eikä sitä tarvitsisi suojella mitenkään. Ei ole perustetta että sen metsästys on tarkemmin säädeltyä kuin metsäkauriin.

Lue lisää

Silloin kun Metsäkauris vapautettiin vapaaksi riistaksi , alkoi kanta kasvaa rajusti. Esim. itäuudellamaalla Metsäkauriskanta on ksvanut isoilla alueille ohi Valkohäntäpeurakannan, vaikka kaurista saa vapaammin metsästää. Samoin tulisi käymään Valkohäntäpeuralle jos se vapautetttaisiin luvista.
Tälläkin kaudella tulee lupia jäämään käyttämättä , joten lupamäärät ovat kyllä aivan riittäviä.

Anonyymi kirjoitti:

Silloin kun Metsäkauris vapautettiin vapaaksi riistaksi , alkoi kanta kasvaa rajusti. Esim. itäuudellamaalla Metsäkauriskanta on ksvanut isoilla alueille ohi Valkohäntäpeurakannan, vaikka kaurista saa vapaammin metsästää. Samoin tulisi käymään Valkohäntäpeuralle jos se vapautetttaisiin luvista.
Tälläkin kaudella tulee lupia jäämään käyttämättä , joten lupamäärät ovat kyllä aivan riittäviä.

Lue lisää

Perimmäinen kysymys on edelleen: miksi valkohäntäpeuran metsästys pitää perustua yksilökohtaisiin lupiin? Jos sen metsästys olisi vapaata esimerkiksi saaristossa voitaisiin käytännössä maanomistajien päätöksellä "puhdistaa" saaria, joilla peurakanta on paisunut liian suureksi.

En ymmärrä logiikkaa jonka mukaan peuroja ammuttaisiin vähemmän jos niihin ei tarvitsisi yksilökohtaista lupaa. Etenkin jos nytkin jää lupia käyttämättä. Miksi kukaan metsästäisi vähemmän peuroja sen takia että metsästys olisi vapaampaa? Niitä olisi varmasti enemmän, jotka metsästäisivät jos "normaali" metsästysoikeus omalla maalla siihen riittäisi.

Peurasta on paikka paikoin haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Se on esimerkiksi hyvin perso kukille ja tuhoaa luonnonniityiltä kukat, jotka se syö ennen kuin ne ehtivätbtehdä siementä.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat ihmisen myötävaikutuksella levinnyt sinne, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt. Esimerkiksi valkohäntäpeura ja fasaani ovat vieraslajeja.

Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Nämä lajit ovat listattuna EU:n ja kansallisessa vieraslajiluettelossa. Esimerkiksi minkki ja supikoira ovat haitallisia vieraslajeja. Kansallisesta vieraslajiluettelosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kansallista vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan. Määrittelyä on tekemässä laaja asiantuntijajoukko ja asiasta päättää maa- ja metsätalousministeriö.

Lue lisää

Myös kuusipeura on vieraslaji

Huomaa, että sinulle tai läheisellesi ei ole sattunut vahinkoa, jonka peura olisi aiheuttanut?Viime marraskuussa ajoimme pimeässä työaamussa peurakolarin, peura kuoli ja auto lunastukseen. Nyt pimeän tullen melkein joka ikinen päivä työmatkoilla peurat hyppivät metsästä ja pelloilta tielle. Pelätä saa taas uutta kolaria. Mietippä paljonko vakuutusyhtiöt maksavat näistä ja hinnat nousevat? Peuranliha on hyvää ja siitä saisi paljon ruokaa vähäosaisillekkin!

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Metsästyksen ensisijainen ja tärkein tarkoitus on uusiutuvan luonnonvaran järkevä hyödyntäminen kestävällä tavalla. Peurat ovat arvokas luonnonvara, josta saadaan syötävää ja sen metsästykseen liittyy yhteisöllisyyttä. Myös kuluttajat syövät mielellään riistalihaa, sillä sitä pidetään eettisenä ja ilmastoystävällisenä.

Suunnitelmallisella kannanhoidolla pyritään säätelemään valkohäntäpeurakantaa tavoitteiden mukaiseksi. Ilman metsästystä peurakanta kasvaisi hyvin suureksi, mistä seuraisi monia yhteiskunnallisestikin merkittäviä ongelmia. Esimerkiksi liikenneonnettomuudet sekä maa- ja metsätalousvahingot kasvaisivat huomattavasti.

Lue lisää

Mitä yhteisöllisyyttä liittyy siihen, että kukin on vuorollaan illan hämärässä/yön pimeydessä ampumassa kyttäyskopista ruokinnalle tulevia peuroja?
Onko tutkittu, että peurakanta todellakin kasvaisi ilman metsästystä? Jos metsästys lopetettaisiin ei olisi kenenkään intresseissä viedä näille eläimille 600 kg ruokaa / metsästäjä. Ainakin 60-luvulla tehty kokeilu talviruokinnan lopettamisesta oli suorastaan katastrofaalinen valkohäntäpeuroille ja sen jälkeen tukiruokintaa ei ole koskaan lopetettu.

Anonyymi kirjoitti:

Huomaa, että sinulle tai läheisellesi ei ole sattunut vahinkoa, jonka peura olisi aiheuttanut?Viime marraskuussa ajoimme pimeässä työaamussa peurakolarin, peura kuoli ja auto lunastukseen. Nyt pimeän tullen melkein joka ikinen päivä työmatkoilla peurat hyppivät metsästä ja pelloilta tielle. Pelätä saa taas uutta kolaria. Mietippä paljonko vakuutusyhtiöt maksavat näistä ja hinnat nousevat? Peuranliha on hyvää ja siitä saisi paljon ruokaa vähäosaisillekkin!

Lue lisää

Peuroja voi aidata alueille jopa aitaukseen. Tai hirviaita pitää peuratkin poissa tieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä yhteisöllisyyttä liittyy siihen, että kukin on vuorollaan illan hämärässä/yön pimeydessä ampumassa kyttäyskopista ruokinnalle tulevia peuroja?
Onko tutkittu, että peurakanta todellakin kasvaisi ilman metsästystä? Jos metsästys lopetettaisiin ei olisi kenenkään intresseissä viedä näille eläimille 600 kg ruokaa / metsästäjä. Ainakin 60-luvulla tehty kokeilu talviruokinnan lopettamisesta oli suorastaan katastrofaalinen valkohäntäpeuroille ja sen jälkeen tukiruokintaa ei ole koskaan lopetettu.

Lue lisää

Ensinnäkään niitä ei yön pimeydessä metsästetä.. Peuran metsästyksessä ei ole keinovalon eikä pimeätähtäinlaitteiden käyttäminen luvallista.
Tuskinpa myöskään 600kg viljaa/metsästäjä viedään ruokinnalle.

Anonyymi kirjoitti:

Ensinnäkään niitä ei yön pimeydessä metsästetä.. Peuran metsästyksessä ei ole keinovalon eikä pimeätähtäinlaitteiden käyttäminen luvallista.
Tuskinpa myöskään 600kg viljaa/metsästäjä viedään ruokinnalle.

Lue lisää

Kyllä niitä metsästetään yön pimeydessä, koska Varsinais-Suomessa on monella alueella sallittu keinovalo ja yötähtäimet ym. valkohäntäpeurojen metsästyksessä.

Luken tutkimuksessa tuli ilmi tämä keskimääräinen 600 kg/metsästäjä. Toki jotkut vievät paljon enemmän ja aika moni tutkimuksessa ei vastannut kysymykseen lainkaan.
Kyseessä on selkeä karjanhoito, jossa hyödynnetään kesäaikaan ympäristön peltoja ja pihoja ilmaisena laidunmaana.
Mikseivät metsästäjät rakenna aitauksia näille tuotantoeläimilleen? Nyt kalliita aitauksia joutuvat rakentamaan omille mailleen naapurit pitääkseen nämä haittaeläimet pois.

Miksi jos saan kysyä?

Eläimet ei saisi syödä toisia eläimiä. Karmeeta.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Houkutteluruokinnalla pyritään houkuttelemaan ammuttavat eläimet sopivalle etäisyydelle ja paikalle. Yksi tavoite ruokinnalla on metsästyksen helpottaminen. Ruokinnalla toki voidaan myös ohjata eläimiä tiettyihin paikkoihin, kuten kauemmat teistä ja viljelyksistä. Ruokinnat myös mahdollistavat tarkan riistalaukauksen ja turvalliset olosuhteet.

Suosituksena onkin nykyään, että valkohäntäpeuroja ruokittaisiin vain houkuttelutarkoituksissa kohtuudella, eikä ruokaa tarjottaisi ylen määrin.

Lue lisää

Jos metsästys halutaan pitää mahdollisimman kannanhoidollisena ja nopeasti kasvava peurakanta taittaa, niin eikö olisi kaikkein tehokkainta ajaa laki/asetustasolla ruokintakieltoa? Onko jokin samankaltaista ruokintajärjestelyä käyttävä riistalaji, joka ehdottomasti tarvitsee ruokintaa selvitäkseen eli voisiko tietyntyyppisen ruokinnan kieltää kokonaan?

Samalla tavoin myös vesilintujen ruokinta tulisi kieltää jos siitä ollaan oikeasti huolissaan eikä vain antaa erinäisiä suosituksia joiden noudattaminen ei sido metsästäjää.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Tarkoititko metsäpeuraa, metsäkaurista vai valkohäntäpeuraa eli valkohäntäkaurista? Metsäkauris ja metsäpeura ovat alkuperäisiä lajeja Suomessa. Valkohäntäpeura on vieraslaji.

Lue lisää

Metsäkauriskanta on Suomessa saatu aikaan pääasiassa siirtoistutuksilla ja talven jatkuvalla tukiruokinnalla. Montakohan metsäkaurista olisi jäljellä vaikkapa 5 vuoden kuluttua, jos tukiruokinta kiellettäisiin?

Metsäpeura on kokolailla kaukana kauriista..

60-luvulla kokeiltiin. Kanta romahti heti ensimmäisenä vuotena 20 %. Silloin tultiin siihen tulokseen, että tukiruokinta on talvisin lähes välttämättömyys. Riistakeskus neuvookin sivustollaan, että jokainen valkohäntäpeura tarvitsee tukiruokintaa Etelä-Suomessa noin 180 päivän ajan (pohjoisemmassa pidempään). Ruokaa tarvitaan 2-3 kg vuorokaudessa. Eli puolen vuoden aikana jokainen eläin tarvitsee 300 - 400 kg ihmisen tarjoamaa ruokaa.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Lounais-Suomen talvet ovat niin leutoja, että valkohäntäpeurat eivät kuolisi talveen ilman ruokintaa. Peurojen liikehdintä lisääntyisi huomattavasti, sillä jostain peurojen on saatava talviaikainen ravintonsa. Ne siis hakisivat ruuan luonnosta ja pelloilta, mikä lisäisi myös maa- ja metsätalouden vahinkoja. Myös liikenneonnettomuudet kasvaisivat peurojen lisääntyneen liikehdinnän takia. Metsästys vaikeutuisi ja vaatisi enemmän eläinten tarkkailua. Tämä taas johtaisi todennäköisesti peuraa metsästävien vähenemiseen, jolloin saalismäärät jäisivät liian pieniksi.

Ruokintaa ei kuitenkaan saa lopettaa kesken kevättä, sillä mikäli eläin on tottunut ruokintaan kesken kovimman keväthangen. Eläimen ruuansulatus ei kestä äkillistä ravinnon muutosta.

Lue lisää

Tässä on ollut useampikin niin runsasluminen talvi, että heikkoa olisi ollut jopa Lounais-Suomessa näiden eläinten selviytyminen talven yli. Ainakaan naaraat eivät heikon ravinnonsaannin vuoksi olisi synnyttäneet niin montaa vasaa kuin mitä nyt tapahtuu (1-2, jopa 3 vasaa keväisin).
Tottakai ruokinnan voisi lopettaa metsästyskauden loputtua. Silloin eläinten määrää on valtavasti pienennetty ja lopuille harvoille eläimille olettaisi löytyvän riittävästi ruokaa luonnosta.
Edellä kirjottavan selityksellä pyritään oikeuttamaan koko talven jatkuva runsas ruokinta. Maatalous- ja metsävahinkoja ruokinta ei vähennä, vai onko siitä tutkimustietoa??

Kolarimäärät kasvaisi rajusti sillä Peurat liikkuisivat enemmän hakemassa ravintoa.

Anonyymi kirjoitti:

Kolarimäärät kasvaisi rajusti sillä Peurat liikkuisivat enemmän hakemassa ravintoa.

Ruokintojen kielto taas vähentäisi merkittävästi ylisuuria tihentymiä jolloin peuroja olisi laajemmilla alueilla ja näin runsaskolarisilla paikoissa kolaripaine laskisi.

Olen täysin samaa mieltä!

Kokeilun arvoista voisi olla vasojen laittaminen lupavapaiksi, tai vaihtoehtoisesti etuosto-oikeus kaatolupiin maanomistajalle. Näin siitä peuran kaupallisesta metsästyksestä tuleva tuotto menee sille taholle jolle se kuuluu, varsinkin jos peurat aiheuttavat maataloudessa rahallista vahinkoa.

Tuolla tavoin metsästysseurat voivat tehdä business'tä. Ja jos vieraskorttikauppa käy hyvin, voi seura lisätä talviruokintaa ja saada hyväkuntoiset valkohäntäpeuranaaraat lisääntymään entistä tehokkaammin. Ruokinta on halpaa, koska puolet vuodesta tämä metsästysseuran 'omistama' karja ruokailee ilmaiseksi naapureiden viljapelloilla, pihoissa ja puutarhoissa. Mutta vain metsästysseuran jäsenet (tai heille maksavat ulkopuoliset) saavat ampua näitä eläimiä eli ottaa itselleen kaiken hyödyn.

Eli suomalainen ei omista oikeutta kotimaansa luonnonantimiin.
Ilmankos mistään kaupasta ei ikinä saa peuranlihaa.

Toivottavasti tämä vääryyssysteemi pian tuhoutuu.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla tavoin metsästysseurat voivat tehdä business'tä. Ja jos vieraskorttikauppa käy hyvin, voi seura lisätä talviruokintaa ja saada hyväkuntoiset valkohäntäpeuranaaraat lisääntymään entistä tehokkaammin. Ruokinta on halpaa, koska puolet vuodesta tämä metsästysseuran 'omistama' karja ruokailee ilmaiseksi naapureiden viljapelloilla, pihoissa ja puutarhoissa. Mutta vain metsästysseuran jäsenet (tai heille maksavat ulkopuoliset) saavat ampua näitä eläimiä eli ottaa itselleen kaiken hyödyn.

Lue lisää

Tarkoittaako tämä että oikeasti seurat omistaa tietyn alueen peurat?

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoittaako tämä että oikeasti seurat omistaa tietyn alueen peurat?

Sitä se käytännössä tarkoittaa, että seurat omistavat peurat, koska VAIN HEILLÄ on oikeus niiden ampumiseen. Muiden velvollisuus on ruokkia peuroja maillaan, koska metsästyslaissa on jopa pykälä, että näitä eläimiä ei saa häiritä! Eli peuroja ei lain mukaan saa edes hätistellä pois mailtaan.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Vierasmetsästäjäkäytännöt ovat metsästysseuran itsensä päätettävissä. Tiheilläkin peura-alueilla käytännöt vaihtelevat seurojen välillä - joissakin seuroissa vierasmaksut voivat olla korkeitakin ja toisaalla taas vieras pääsee mukaan ilmaiseksi.

Vaatimus 500 ha yhtenäisestä metsästysalueesta on peuran elinalueeseen nähden melko pieni alue. Yhtenäisillä verotuskäytännöillä riittävän laajoilla alueilla voidaan toteuttaa niitä sellaista pyyntiä, jota tavoitteellinen peurakannan hallinta edellyttää. Sirpaloituneilla ja epäyhtenäisillä metsästysalueilla yhtenäisiä kannanhoidon tavoitteita olisi huomattavasti vaikeampi toteuttaa ja metsästäjien sitouttaminen esimerkiksi riittävään naarasverotukseen muuttuisi käytännössä mahdottomaksi. Riittävä naarasverotus on edellytys sille, että runsasta kantaa voidaan hallita. Riistahallinnon näkemyksen mukaan pyyntiluvanvaraisuuden poisto ei palvelisi sitä tarkoitusta, jota toimenpiteellä tavoiteltaisiin.

Lue lisää

Sepä se onkin se ongelma. Metsästysseuroilla on määrämisvalta vierasluvista. Maanomistajien maat ovat seurojen liiketoiminnan väline ja he eivät monessakaan tapauksessa saa korvausta maistaan. Tämä aiheuttaa pahaa verta seurojen ja maanomistajien keskuudessa. Sitten ei voida vieraslupia myydä ja osa maanomistajista haluaisi että ammutaan peuroja enemmän. Minusta valtiolla pitäisi olla valta puuttua tähän. Nyt esim yksittäisellä maanomistajalla ei ole mahdollista antaa peuralupaa kenellekään. Jos valkohäntä vapautettaisiin kuten kauris, olisi jokaisella maanomistajalla mahdollisuus myydä tai antaa metsästyslupa omille mailleen kenelle tahansa. Näin seurallakin on samaa mahdollisuus.

Juuri näin.

Kantahan pitääkin pyyhkiä olemattomiin - kyse on Pohjois-Amerikasta tuodusta vieraslajista, joka ei Suomen luontoon kuulu. Se kuluttaa samaa ekolokeroa kuin Suomeen ilmeisesti omin jaloin kävellyt kauris. Ko. kategorian hirvieläimiä on Suomessa yksinkertaisesti liikaa.

Kuulostaa ihan perinteiseltä supisuomalaiselta hirvieläinkantojen hoidolta a'la Riistakeskus/MTK/MMM/SML. Hyvin menee...

Anonyymi kirjoitti:

Kuulostaa ihan perinteiseltä supisuomalaiselta hirvieläinkantojen hoidolta a'la Riistakeskus/MTK/MMM/SML. Hyvin menee...

Suomi, tuo vastuullisen metsästyksen ja riistanhoidon luvattu maa....

Sinne ei tiettävästi haluta valkohäntäpeuroja, koska se haittaisi hirvimetsästystä. Hirvikoirat lähtevät valkohäntien perään eivätkä sitten enää etsi hirviä. Hirvenmetsästys ajona ei enää kiinnosta, koska koiran kanssa se on niin paljon helpompaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kantahan pitääkin pyyhkiä olemattomiin - kyse on Pohjois-Amerikasta tuodusta vieraslajista, joka ei Suomen luontoon kuulu. Se kuluttaa samaa ekolokeroa kuin Suomeen ilmeisesti omin jaloin kävellyt kauris. Ko. kategorian hirvieläimiä on Suomessa yksinkertaisesti liikaa.

Lue lisää

Meillä on tehty suuri ongelma pienestä peurakannasta.
Esim. New Yorkin osavaltiosta jonka pinta-ala on jotakuinkin puolet suomen pinta-alasta elää n. 1 000 000 valkohäntäpeuraa, ja pelkästään jousella ammutaan enemmän kuin suomen kanta on..
New Yorkissakaan ei asiasta ole tehty ongelmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Meillä on tehty suuri ongelma pienestä peurakannasta.
Esim. New Yorkin osavaltiosta jonka pinta-ala on jotakuinkin puolet suomen pinta-alasta elää n. 1 000 000 valkohäntäpeuraa, ja pelkästään jousella ammutaan enemmän kuin suomen kanta on..
New Yorkissakaan ei asiasta ole tehty ongelmaa.

Lue lisää

Suomessa tavallinen ihminen ei ole oikeutettu mihinkään ruokaoikruteen pelkästään synnyin oikeutena.
Suomessa kansalainen on oikeutettu vain maksamaan korvausta valtiolle olemassaolonsa oikeuttamiseksi (veroja joka asiasta).

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Etelä-Savon alueella valkohäntäpeuraluvat on toistaiseksi myönnetty haetusti. Lupamäärä on kasvanut, koska peuroja metsästetään aiempaa laajemmalla alueella. Lupia haetaan yli kannan tuoton, mutta lupien käyttöaste on pieni. Luvansaajiin on luotettu pyynnin suuntaamisessa ja säätelyssä. Kaatoja onkin tehty kestävällä tasolla ja suhteessa peurakantaan.

Pyyntilupa ei kaada peuroja, vaan metsästäjä. Kanta on lupa-alueilla vakaa ja koko Etelä-Savon alue huomioiden kasvussa, koska valkohäntäpeura on viime vuosien aikana levittäytynyt koko toimialueelle.

Lue lisää

Ensin kirjoitatte näin: Metsästyksen ensisijainen ja tärkein tarkoitus on uusiutuvan luonnonvaran järkevä hyödyntäminen kestävällä tavalla. Peurat ovat arvokas luonnonvara, josta saadaan syötävää.

Jälkeen kerrotte, että lupia on myönnetty yli kannan tuoton ja sysäätte vastuun kannanhoidosta muille. Tämäkö on teidän mielestä kestävän metsätyksen turvaamista? Eli tuurilla mennään?

Anonyymi kirjoitti:

Meillä on tehty suuri ongelma pienestä peurakannasta.
Esim. New Yorkin osavaltiosta jonka pinta-ala on jotakuinkin puolet suomen pinta-alasta elää n. 1 000 000 valkohäntäpeuraa, ja pelkästään jousella ammutaan enemmän kuin suomen kanta on..
New Yorkissakaan ei asiasta ole tehty ongelmaa.

Lue lisää

Sielläkään ei ollut mitään peuraongelmaa ennen. Ne alkoivat lisääntyä vasta 1947 jälkeen. Lieneekö sielläkin aloitettu laajamittainen ruokinta, jotta metsästäjien saalismäärät lisääntyisivät?

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Valkohäntäpeuran, kuten hirvenkin kiimakäyttäytyminen toimii hyvin, kun kannassa on riittävän paljon täysikasvuisia uroksia. Silloin naaraat löytävät nopeasti sopivia uroksia ja tiinehtymiset tapahtuvat suhteellisen varhaisessa vaiheessa ja lyhyessä ajassa. Jos urosten verotus on valikoimaton ja suuri osuus uroksista kaadetaan vuosittain, harvalla uroksella on mahdollisuus kasvaa täysikasvuiseksi.

Kaatamalla suuren osan vasoista ja ylivuotisista ja säästämällä 2–3 –vuotiaat kunnes ovat täysikasvuiset, voidaan nostaa täysikasvuisten osuutta kannassa merkittävästi. Kaadetuista aikuisista uroksista (≥ 1½ v.) noin puolet voi olla ylivuotisia ja puolet täysikasvuisia. Kaadettujen vasojen ja aikuisten määrä sopeutetaan kannan vuosittaiseen tuottoon. Jotta näistä periaatteista olisi hyötyä, niitä pitää soveltaa kaikissa metsästysmuodoissa, sekä vahtimismetsästyksessä että seuruejahdeissa koirien kanssa.

Mikäli aikuisista uroksista on pula, on kaadettu turhan paljon uroksia.

Lue lisää

Mistä niitä täysikasvuisia uroksia tehdään ku uroksia kaadetaan niin paljon jo ensin vasoina ja sitten ylivuotiaina? Alueellisesti on selvästi jo havaittavissa vasojen myöhäinen syntyvyys joka on suora seuraus pukkipulasta eikä mistään muusta. Olisiko aika tarkastella pyyntikäytäntöjä sekä verotusmalleja koska nykyinen ei selvästikkään toimi?

Minkä takia näitä ylivuotisia pukkeja ammutaan niin rajulla kädellä? Eikö niitäkin olisi järkevää säästää jotta olisi enemmän täysikasvuisia uroksia kannassa? Ja varsinkin nojaten alueen kannan genetiikan parantamiseen vaikka geeniperimän muokkaaminen villeissä eläinkannoissa on täysin mahdotonta.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä niitä täysikasvuisia uroksia tehdään ku uroksia kaadetaan niin paljon jo ensin vasoina ja sitten ylivuotiaina? Alueellisesti on selvästi jo havaittavissa vasojen myöhäinen syntyvyys joka on suora seuraus pukkipulasta eikä mistään muusta. Olisiko aika tarkastella pyyntikäytäntöjä sekä verotusmalleja koska nykyinen ei selvästikkään toimi?

Minkä takia näitä ylivuotisia pukkeja ammutaan niin rajulla kädellä? Eikö niitäkin olisi järkevää säästää jotta olisi enemmän täysikasvuisia uroksia kannassa? Ja varsinkin nojaten alueen kannan genetiikan parantamiseen vaikka geeniperimän muokkaaminen villeissä eläinkannoissa on täysin mahdotonta.

Lue lisää

Ahneet ei mitään säästä.

Rukoilen tuomiota Suomen ahneille, jotka ei lähimmäiselle salli edes oikeutta olla olemassa.

Kun noin vahvasti viittaat tuohon vieraslajiin niin olisiko sinun mielestäsi hyväksyttävämpää että nämä tuohot aiheuttaisi jokin suomessa luontaisesti esiintyvä laji?

Anonyymi kirjoitti:

Kun noin vahvasti viittaat tuohon vieraslajiin niin olisiko sinun mielestäsi hyväksyttävämpää että nämä tuohot aiheuttaisi jokin suomessa luontaisesti esiintyvä laji?

Eihän Suomessa ole mitään luontaisesti esiintyvää lajia, joka aiheuttaisi vastaavia tuhoja. Miksi sellaista edes kysyt?

Vieraslajipois kirjoitti:

Eihän Suomessa ole mitään luontaisesti esiintyvää lajia, joka aiheuttaisi vastaavia tuhoja. Miksi sellaista edes kysyt?

Suomessa luontaisesti esiintyvät lajit (hirvi ja metsäkauris) tekevät moninkertaisen määrän tuhoja metsänomistajille kuin mitä valkohäntäpeura. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä että havupuut ja niiden taimet eivät kuulu valkohäntäpeuran ruokavalioon. Satovahinkojen laajuutta peurojen osalta on todella vaikeaa määrittää, mutta se on todettu että suurin osa niistä tuhoista johtuu eläinten tallomisesta viljelyksillä ylisuuren tiheytymän alueella, ei niinkään syömisen takia. Tämä taas on suora seuraus nykyisestä ruokintakulttuurista.

Ja pienenä informaationa, peurat, kuten muutkaan hirvieläimet eivät levitä punkkilevitteisiä sairauksia, sillä hirvieläimet eivät kanna elimistössään ja verenkierrossaan borreliabakteeria. Hirvieläinten elimistön on todettu jopa putsaavan punkeista borreliabakteerin pois.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa luontaisesti esiintyvät lajit (hirvi ja metsäkauris) tekevät moninkertaisen määrän tuhoja metsänomistajille kuin mitä valkohäntäpeura. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä että havupuut ja niiden taimet eivät kuulu valkohäntäpeuran ruokavalioon. Satovahinkojen laajuutta peurojen osalta on todella vaikeaa määrittää, mutta se on todettu että suurin osa niistä tuhoista johtuu eläinten tallomisesta viljelyksillä ylisuuren tiheytymän alueella, ei niinkään syömisen takia. Tämä taas on suora seuraus nykyisestä ruokintakulttuurista.

Ja pienenä informaationa, peurat, kuten muutkaan hirvieläimet eivät levitä punkkilevitteisiä sairauksia, sillä hirvieläimet eivät kanna elimistössään ja verenkierrossaan borreliabakteeria. Hirvieläinten elimistön on todettu jopa putsaavan punkeista borreliabakteerin pois.

Lue lisää

Hirvikannatkin on keinotekoisesti, eli talviruokinnalla, saatu valtavan korkeiksi. Metsäkaurista on siirtoistutettu useille alueille ja sitten aloitettu koko talven jatkuvat tukiruokinnat. Normaalisti nämäkään eläimet eivät lisääntyisi tällä vauhdilla pelkkiä luonnon antimia syöden.
Mitä tulee punkkeja levittäviin eläimiin tai jopa väittämään, että 'hirvieläimet jopa putsaavat punkeista borreliabakteerit', niin viitannet spekulatiiviseen kirjoitukseen Metsästäjä-lehdessä. Tällainen kirjoitus EI ole tieteellinen tutkimus ja tuskin tuota kirjoitusta mihinkään alan tiedelehteen edes hyväksyttäisi. Kyseessä lienee puhtaasti vakavan ongelman valkopesu.

Suurin osa näistä metsästäjistä on niitä maanviljelijöitä...

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa luontaisesti esiintyvät lajit (hirvi ja metsäkauris) tekevät moninkertaisen määrän tuhoja metsänomistajille kuin mitä valkohäntäpeura. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä että havupuut ja niiden taimet eivät kuulu valkohäntäpeuran ruokavalioon. Satovahinkojen laajuutta peurojen osalta on todella vaikeaa määrittää, mutta se on todettu että suurin osa niistä tuhoista johtuu eläinten tallomisesta viljelyksillä ylisuuren tiheytymän alueella, ei niinkään syömisen takia. Tämä taas on suora seuraus nykyisestä ruokintakulttuurista.

Ja pienenä informaationa, peurat, kuten muutkaan hirvieläimet eivät levitä punkkilevitteisiä sairauksia, sillä hirvieläimet eivät kanna elimistössään ja verenkierrossaan borreliabakteeria. Hirvieläinten elimistön on todettu jopa putsaavan punkeista borreliabakteerin pois.

Lue lisää

Hirvieläimet ovat kokonsa takia tärkeimpiä punkin kasvattamoja. Elinkierto toukka, nymfi, aikuinen, muna kestää 2-4 vuotta. Ikävaiheilla on eri isäntälajeja, yhdessä vaiheessa yli 90% on näissä sorkkaeläimissä. Vaikka punkki infektoituisi pieneläimessä, niin kiertokulun takia hirvieläinten määrä= punkkien määrä. Tätäkin totuutta Riistakeskus pyrkii valkopesussa muuttamaan syyttämällä pieneläimiä ja vähättelemällä valkohäntäpeuran merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Hirvieläimet ovat kokonsa takia tärkeimpiä punkin kasvattamoja. Elinkierto toukka, nymfi, aikuinen, muna kestää 2-4 vuotta. Ikävaiheilla on eri isäntälajeja, yhdessä vaiheessa yli 90% on näissä sorkkaeläimissä. Vaikka punkki infektoituisi pieneläimessä, niin kiertokulun takia hirvieläinten määrä= punkkien määrä. Tätäkin totuutta Riistakeskus pyrkii valkopesussa muuttamaan syyttämällä pieneläimiä ja vähättelemällä valkohäntäpeuran merkitystä.

Lue lisää

Totuus kuitenkin on, että mitä enemmän hirvieläimiä on suhteessa pieneläimiin niin sitä vähemmän meillä on borreliabakteeria kantavia puutiaisia. Puutiaisten määrä on kovin alueellista. Meillä missä on yksi suomen toheimpiä peurakantoja ei kuitenkaan ole puutiaisia juuri lainkaan. Aivan turha sysätä sitä yksinomaan hirvieläinten syyksi.

Anonyymi kirjoitti:

Totuus kuitenkin on, että mitä enemmän hirvieläimiä on suhteessa pieneläimiin niin sitä vähemmän meillä on borreliabakteeria kantavia puutiaisia. Puutiaisten määrä on kovin alueellista. Meillä missä on yksi suomen toheimpiä peurakantoja ei kuitenkaan ole puutiaisia juuri lainkaan. Aivan turha sysätä sitä yksinomaan hirvieläinten syyksi.

Lue lisää

Missä tuollainen tutkimus on julkaistu?
Eri alueilla peuroissa voi olla eri määriä punkkeja, jolloin levittävätkin niitä eri määriä. En ole nähnyt mitään tutkimusta, jossa ilmenisi muita alueita vähäisempiä punkkien määriä vahvan kannan alueilla.

Amerikassa aiheesta on tutkimustietoa hyvin paljonkin. Siellä on melkolailla yksiselitteisesti todettu ruokinnan luovan alueellisesti ylisuuria tiheytymiä peurakantaan, jotka taas suoraan johtavat ongelmiin joiden kanssa täälläkin painitaan eli liikenneonnettomuudet ja satovahingot. Yksi merkittävä tekijä on myös tautiriskin järkyttävä kasvu ruokintapaikoilla. Tästä syystä siellä on hyvinkin laajalti kielletty kaikki villieläinten ruokkiminen.

Yhdysvalloissa on yleisesti käytössä riistapellot jotka ovatkin huomattavasti parempi vaihtoehto niin itse riistan kuin metsästäjänkin näkövinkkelistä.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Ruokintapaikka ohjaa eläimiä niin hyvässä kuin pahassakin. Mikäli ruokintapaikka sijoitetaan liian lähelle tietä, ja etenkin jos makuupaikka on toisella puolen tietä ruokintaa, lisää se peurojen liikettä tien yli. Paikallistuntemus eläinten kulkureiteistä ja niiden muutoksista on tärkeää ja ruokintapaikkojen sijoittelua tulee tarvittaessa mukauttaa esimerkiksi lähipeltojen viljelykasvien vaihtuessa.

Suomen riistakeskus on neuvonnassaan tuonut esiin ruokintapaikkojen sijoittelun tärkeyttä ja tuottanut materiaalia kolari- ja vahinkopaikoista. Luonnonvarakeskuksella on juuri käynnissä tutkimus valkohäntäpeurojen liikkeistä ruokintapaikoilla, mistä saataneen hyödyllistä lisätietoa. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkimuksista meillä ei ole tarkempaa tietoa, mutta uskoaksemme mikäli tutkintakeskus päättäisi jotain tutkia eivät metsästäjät voisi tai haluaisi sitä estää.

Lue lisää

Pohjois-Amerikassa tästä aiheesta on tutkimusmateriaalia mielin määrin. Eikö se Riistakeskuksen mukaan ole validia dataa vai miksi sitä ei käytetä hyödyksi täällä?

Miten luulet että metsästäjät pystyisi estämään mainitsemasi Otkesin toimintaa..

Anonyymi kirjoitti:

Miten luulet että metsästäjät pystyisi estämään mainitsemasi Otkesin toimintaa..

Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty OTI:sta kirjoitti minulle tienvarsien ruokintapaikkojen yhteydestä liikennevahinkoihin 2.11. 2020: 'Muutama vuosi sitten ulkopuolisen tutkijan oli tarkoitus OTIn tukemana selvittää asiaa. Tuolloin tutkimus kaatui metsästysseurojen haluttomuuteen tehdä yhteistyötä tutkijan kanssa eikä yhdistyksiltä saatu tietoja ruokintapaikkojen sijainneista.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Suomen ja Yhdysvaltain metsästyskulttuureissa on merkittäviä eroja. Metsästyskoirat ovat erottamaton osa suomalaista metsästäjäperinnettä, kun taas Yhdysvalloissa koirien merkitys on ollut pienempi. Ruokinnan hyödyntäminen metsästyksessä on osittain myös kulttuurillinen asia, mutta samalla on tiedostettava Yhdysvaltojen ja Suomen välillä se ero, että Suomessa peurakantaa rajoitetaan pääasiassa metsästyksellä ja Yhdysvalloissa rajoittava tekijä on pikemminkin biologinen kantokyky.

Lue lisää

Onko pimeänäkölaitteet osa Suomalaista metsästäjäoperinnettä

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Suomen ja Yhdysvaltain metsästyskulttuureissa on merkittäviä eroja. Metsästyskoirat ovat erottamaton osa suomalaista metsästäjäperinnettä, kun taas Yhdysvalloissa koirien merkitys on ollut pienempi. Ruokinnan hyödyntäminen metsästyksessä on osittain myös kulttuurillinen asia, mutta samalla on tiedostettava Yhdysvaltojen ja Suomen välillä se ero, että Suomessa peurakantaa rajoitetaan pääasiassa metsästyksellä ja Yhdysvalloissa rajoittava tekijä on pikemminkin biologinen kantokyky.

Lue lisää

Onko koiran käyttö hirvimetsästyksessä suomalaista metsästysperinnettä? Entä ruokinnalle lähietäisyydeltä ampuminen? Suomessa metsästyksellä ole ole muita sääntöjä kuin että sen pitää olla mahdollisimman helppoa. Täällä jopa hirviä saa ampua kyttäyskopista ruokinnalle.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Suomen ja Yhdysvaltain metsästyskulttuureissa on merkittäviä eroja. Metsästyskoirat ovat erottamaton osa suomalaista metsästäjäperinnettä, kun taas Yhdysvalloissa koirien merkitys on ollut pienempi. Ruokinnan hyödyntäminen metsästyksessä on osittain myös kulttuurillinen asia, mutta samalla on tiedostettava Yhdysvaltojen ja Suomen välillä se ero, että Suomessa peurakantaa rajoitetaan pääasiassa metsästyksellä ja Yhdysvalloissa rajoittava tekijä on pikemminkin biologinen kantokyky.

Lue lisää

Tuo on aivan täyttä roskaa. Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan siellä ympäristön biologinen kantokyky on noin 380 peuraa per tuhat hehtaaria ja missään ei olla lähelläkään noita lukemia. Kovimmat tiheydet on siellä 200 peuraa per tuhat hehtaaria.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Biologinen kantokyky vaihtelee alueelta toiselle ravintotilanteesta, petotilanteesta ja muista kantaa säätelevistä tekijöistä johtuen. Yhdysvallat on iso maa, jossa on jopa useita eri valkohäntäpeuran alalajeja, puhumattakaan kasvillisuuden ja eläimistön vaihtelusta. Biologinen kantokyky ei siis ole vakio koko maassa, vaan vaihtelee alueesta riippuen.

Tuo 200 peuran tiheys per 1000 hehtaaria on yli kolme kertaa tiheämpi kuin Luonnonvarakeskuksen viimeisimmässä kanta-arviossa tiheimmän riistanhoitoyhdistyksen peuratiheys.

Lue lisää

Eli tarkoitatte siis että meillä voisi olla tällä yli kolme kertaa suurempi peurakanta kuin mitä nyt on? super!

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

On totta, että pienet hirvieläimet käyttävät myös uhanalaisia kasveja ravintonaan. Erityisesti saaristossa on tällaisia kasveja. Suomen riistakeskus pyrkii omalla toimillaan edistämään tehokasta metsästystä myös saaristossa. Keinot liittyvät kuitenkin lähinnä neuvontaan ja asennekasvatukseen. Suomen riistakeskus osallistuu myös eri työryhmiin mm. ELY-keskusten kanssa, jotka pohtivat ratkaisuja tähän ongelmaan.

Helppoa ratkaisua ongelmaan ei ole, koska muutamakin metsäkauris tai valkohäntäpeura voi vaikuttaa kielteisesti jonkun harvinaisen kasvin erillisesiintymään. Voi olla, että joitakin erityisen tärkeitä alueita kannattaa tilapäisesti aidata keväällä. Ongelmaan voidaan tietysti puuttua normaalilla metsästyksellä, ja valkohäntäpeuran metsästysaika on pitkä. Suomen riistakeskus myöntää myös säännöllisesti ja helposti poikkeusta pyyntiluvan yhtenäisyysvaatimuksesta saaristossa. Viimeisenä keinona voi jopa tulla metsästysajan ulkopuolelle myönnettävä poikkeuslupa.

Lue lisää

Kenen vastuulla on luonnonkukkien aitaaminen? Sen pitäisi tietysti olla paikallisen metsästysseuran vastuulla, joka tätä karjaa kasvattaa, tai riistakeskuksen vastuulla, joka kerää riistanhoitomaksut. Miksi näin ei ole?

Onko KUKAAN maanomistaja saaristossa saanut poikkeuslupaa valkohäntäpeurojen kaatamiseen niiden aiheuttamien luonnontuhojen tai edes puutarhatuhojen johdosta

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

On totta, että pienet hirvieläimet käyttävät myös uhanalaisia kasveja ravintonaan. Erityisesti saaristossa on tällaisia kasveja. Suomen riistakeskus pyrkii omalla toimillaan edistämään tehokasta metsästystä myös saaristossa. Keinot liittyvät kuitenkin lähinnä neuvontaan ja asennekasvatukseen. Suomen riistakeskus osallistuu myös eri työryhmiin mm. ELY-keskusten kanssa, jotka pohtivat ratkaisuja tähän ongelmaan.

Helppoa ratkaisua ongelmaan ei ole, koska muutamakin metsäkauris tai valkohäntäpeura voi vaikuttaa kielteisesti jonkun harvinaisen kasvin erillisesiintymään. Voi olla, että joitakin erityisen tärkeitä alueita kannattaa tilapäisesti aidata keväällä. Ongelmaan voidaan tietysti puuttua normaalilla metsästyksellä, ja valkohäntäpeuran metsästysaika on pitkä. Suomen riistakeskus myöntää myös säännöllisesti ja helposti poikkeusta pyyntiluvan yhtenäisyysvaatimuksesta saaristossa. Viimeisenä keinona voi jopa tulla metsästysajan ulkopuolelle myönnettävä poikkeuslupa.

Lue lisää

Montako poikkeuslupaa olette myöntäneet luontotuhojen pohjalta? Huhun mukaan niitä on mahdoton saada.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Suomen ja Yhdysvaltain tilanteet peurakantojen suhteen ovat huonosti vertailukelpoisia. Yhdysvalloissa valkohäntäpeuraa esiintyy useita eri alalajeja ympäri maata. Suurimmat tiheydet ovat jopa useita satoja peuroja tuhatta hehtaaria kohden – moninkertaiset Suomen tiheimpiinkin esiintymiin nähden.

Yhdysvalloissa on laajoja metsäalueita, joissa tiheät peurakannat eivät samalla tavalla aiheuta sosiaalisia konflikteja asukkaiden keskuudessa. Tämän lisäksi petotilanne on merkittävällä tavalla erilainen. Yhdysvalloissa siis monin paikoin peurakantaa rajoittaa pikemminkin biologinen kantokyky kuin metsästyspaine. Yhdysvalloissa esim. Minnesotassa ammutaan talvikannasta vuosittain n. 20 %, kun samaan aikaan Suomessa yli 60 %.

Lue lisää

Hienoa kun otitte esimerkiksi tuon Minnesotan. Siellä on aika tarkkaan 10 kertaa suurempi peurakanta kuin täällä, noin 10 kertaa suuremmat petokannat (ilves ja susi) kuin täällä, toki lisäyksenä tähän pitää ottaa huomioon mustakarhu sekä kojootti. Kojootti tappaa vasoja jonkin verran, mustakarhun osuus verotuksessa on aika pieni. Tästä syystä nämä ovat erinomaiset vertailukohteet. Huomionarvoista on myös tässä kohtaa että Minnesotassa on kaikenlainen villieläinten ruokinta täysin kielletty. Myöskin vuorokautine metsästysaika on säädelty rajoittumaan puoli tuntia ennen auringonnousua - puoli tuntia auringonlaskun jälkeiseen aikaan.

Viime vuonna ruutiasekaudella joka kesti pääosin osavaltion alueella 9 vuorokautta, (lukuunottomatta pientä osaa osavaltiota jossa se kesti hieman kauemmin) ammuttiin yhteensä 136 308 valkohäntäpeuraa. Kun auringonnousun - auringonlaskun välinen aika oli 10 tuntia päivässä eli vuorokaudessa metsästyslaillista aikaa oli yhteensä 11 tuntia. Yhdeksässä vuorokaudessa ammuttiin siis jokaista metsästystuntia kohden noin 1376 valkohäntäpeuraa! Ja huom, ilman ruokintaa ja ilman pimeänäkölaitteita.

Suomessa sai metsästää viime vuonna kellon ympäri, eli 167 vuorokautta eli 4008 tuntia ja valkohäntäpeuroja ammuttiin yhteensä 74000 kappaletta. Se tekee yhteensä 18.46 peuraa tuntia kohden. Eli karkeasti sanottuna metsästys oli minnesotassa tuntitasolla vaivaiset 7 353,95 % tehokkaampaa kuin meillä suomessa.

Nyt haluan teidän kertovan perustelut edellämainittuun faktaan nojaten että miten se ruokinnalta metsästys on tehokkaampaa kuin metsästys ilman ruokintaa?

Anonyymi kirjoitti:

Hienoa kun otitte esimerkiksi tuon Minnesotan. Siellä on aika tarkkaan 10 kertaa suurempi peurakanta kuin täällä, noin 10 kertaa suuremmat petokannat (ilves ja susi) kuin täällä, toki lisäyksenä tähän pitää ottaa huomioon mustakarhu sekä kojootti. Kojootti tappaa vasoja jonkin verran, mustakarhun osuus verotuksessa on aika pieni. Tästä syystä nämä ovat erinomaiset vertailukohteet. Huomionarvoista on myös tässä kohtaa että Minnesotassa on kaikenlainen villieläinten ruokinta täysin kielletty. Myöskin vuorokautine metsästysaika on säädelty rajoittumaan puoli tuntia ennen auringonnousua - puoli tuntia auringonlaskun jälkeiseen aikaan.

Viime vuonna ruutiasekaudella joka kesti pääosin osavaltion alueella 9 vuorokautta, (lukuunottomatta pientä osaa osavaltiota jossa se kesti hieman kauemmin) ammuttiin yhteensä 136 308 valkohäntäpeuraa. Kun auringonnousun - auringonlaskun välinen aika oli 10 tuntia päivässä eli vuorokaudessa metsästyslaillista aikaa oli yhteensä 11 tuntia. Yhdeksässä vuorokaudessa ammuttiin siis jokaista metsästystuntia kohden noin 1376 valkohäntäpeuraa! Ja huom, ilman ruokintaa ja ilman pimeänäkölaitteita.

Suomessa sai metsästää viime vuonna kellon ympäri, eli 167 vuorokautta eli 4008 tuntia ja valkohäntäpeuroja ammuttiin yhteensä 74000 kappaletta. Se tekee yhteensä 18.46 peuraa tuntia kohden. Eli karkeasti sanottuna metsästys oli minnesotassa tuntitasolla vaivaiset 7 353,95 % tehokkaampaa kuin meillä suomessa.

Nyt haluan teidän kertovan perustelut edellämainittuun faktaan nojaten että miten se ruokinnalta metsästys on tehokkaampaa kuin metsästys ilman ruokintaa?

Lue lisää

Ja lisäyksenä vielä että minnesotan keskimääräinen peuratiheys on noin 44 peuraa per tuhat hehtaaria. Ei suinkaan useita satoja.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Tuossa laskelmassa tulisi samalla ottaa huomioon, että tuo hyvin lyhyt metsästysaika Minnesotassa luultavasti käytetään metsästäjien toimesta mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen. Suomen hyvin pitkällä metsästyskaudella keskimääräinen peuran metsästäjä käyttää huomattavasti pienemmän osuuden sallitusta metsästysajasta jahtiin kuin keskimääräinen minnesotalainen metsästäjä, eli tuo tuntitehokkuuslaskelma tuollaisenaan ei ole suoraan vertailukelpoinen. Samalla tuo noin kymmenen kertaa tiheämpi kanta selittää suuren osan metsästystehokkuudesta. Muuttujia yhtälössä on kuitenkin tätäkin huomattavasti enemmän, joista kaikkien vaikutusta on käytännössä mahdoton arvioida.

Lue lisää

onko tosiaan niin että meillä täälä on peuran esiintymisalueella keskimääräinen kannantiheys 4,4 peuraa per 1000 hehtaaria? Ja silti te pää märkänä vaahtoatte että niitä on liikaa???

Täällä on pyyntipaine huomattavasti alhaisempi joten todellisuudessa tuolla teidän logiikalla täällä siis olisi metsästys vieläkin helpompaa ja tehokkaampaa kuin minnesotassa jos meillä ei olisi ruokintoja ja peurojen päiväaktiivisuus saataisiin näin lisääntymään? Vai tarkoitatteko että Suomalaiset metsästäjät ovat niin laiskoja ettei homma luonaa?

Vai voisiko tässä kohtaa vaan puhua metsästäjien laiskuudesta ihan suoraan? Riistan eteen ei olla valmiita näkemään minkään näköistä vaivaa, vaan ruokintametsästystä perustellaan yllä mainituin argumentein. Meinaatteko, että ilman ruokintaa eläinten liike ja ravinnontarve jotenkin mystiseti katoaa? Helppo ravinto tekee eläimistä pimeäaktiivisia ja silloin tarvitaan taas, kuten käytöntö on osoittanut, pimeänäkölaitteita ja muuta relettä. Haluaako Riistakeskus tosiaan olla luomassa ja edesauttamassa tämän kaltaisen metsästyskulttuurin kehittymistä Suomessa, että metsästys tapahtuu lämmitetyistä kopeista pimeäkiikarit naamalla? Eikö ole jo sama ajaa elukat tarhoihin?

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Peuran ajometsästys ajoketjua tai koiraa käyttäen on arvostettu, joskin haastava, metsästysmuoto. Ajamalla metsästäen kaatuu merkittävä määrä vuosittaisesta valkohäntäpeurasaaliista. Peuranmetsästyksen lupamenettely kuitenkin sitoo metsästäjiä, ja alueellisen riistaneuvoston määrittämiin tavoitteisiin pääsy vaatii tehokasta metsästystä etenkin valkohäntäpeurakannan tihentymäalueilla. Jos asetetut tavoitteet vaativat tehostamaan metsästystä ja leikkaamaan kantaa, samaan aikaan ei ole perusteltua lisätä metsästyksen haastavuutta. Houkutteluruokinta mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen jahdin.

Valkohäntäpeuran tihentymäalueille voi hakea Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa keinovalon ja aseeseen kiinnitettävien yötähtäinlaitteiden käyttöön valkohäntäpeuran metsästyksessä. Poikkeuslupa on voimassa yhden metsästyskauden. Poikkeuslupa on tutkimusperusteinen.

Lue lisää

Jaa, varmaan Suomen Metsästäjäliiton poikkeuslupaa??

Anonyymi kirjoitti:

Vai voisiko tässä kohtaa vaan puhua metsästäjien laiskuudesta ihan suoraan? Riistan eteen ei olla valmiita näkemään minkään näköistä vaivaa, vaan ruokintametsästystä perustellaan yllä mainituin argumentein. Meinaatteko, että ilman ruokintaa eläinten liike ja ravinnontarve jotenkin mystiseti katoaa? Helppo ravinto tekee eläimistä pimeäaktiivisia ja silloin tarvitaan taas, kuten käytöntö on osoittanut, pimeänäkölaitteita ja muuta relettä. Haluaako Riistakeskus tosiaan olla luomassa ja edesauttamassa tämän kaltaisen metsästyskulttuurin kehittymistä Suomessa, että metsästys tapahtuu lämmitetyistä kopeista pimeäkiikarit naamalla? Eikö ole jo sama ajaa elukat tarhoihin?

Lue lisää

Miksi metsästys ei saisi kehittyä samalla kun kaikki muu kehittyy? Te metsästyksen vastustajat nyt vihaatte metsästystä on jahtimuoto mikä hyvänsä. Jos kytätään se on teistä "liian helppoa." Tervetuloa kokeilemaan ja istumaan tuntikausiksi sopeutuen niihin tyhjiinkin päiviin.
Jos taas ajatetaan se on liian meluisaa, jos käytetään koiraa se on liian helppoa kun koira ajaa elukat, jos käytetään tutkaa se on liian helppoa kun ihminen näkee koiran ja riistan sijainnin, jos jäljitetään eläin stressaantuu, jos ollaan piilossa se on liian helppoa eikä eläin aisteillaan reagoi ja pekene.
Eli toisinsanoen mikään metsästysmuoto ei vastustajalle sovi, joten tuohonkaan metsästysmuotoon ei kaltaisiltasi ole mitään aihetta edes vastata saati esittää omia täysin hukassa olevia näkemyksiäkään. Väärän tiedon levittäminen teille muutenkin metsästyksestä on se pääasia.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi metsästys ei saisi kehittyä samalla kun kaikki muu kehittyy? Te metsästyksen vastustajat nyt vihaatte metsästystä on jahtimuoto mikä hyvänsä. Jos kytätään se on teistä "liian helppoa." Tervetuloa kokeilemaan ja istumaan tuntikausiksi sopeutuen niihin tyhjiinkin päiviin.
Jos taas ajatetaan se on liian meluisaa, jos käytetään koiraa se on liian helppoa kun koira ajaa elukat, jos käytetään tutkaa se on liian helppoa kun ihminen näkee koiran ja riistan sijainnin, jos jäljitetään eläin stressaantuu, jos ollaan piilossa se on liian helppoa eikä eläin aisteillaan reagoi ja pekene.
Eli toisinsanoen mikään metsästysmuoto ei vastustajalle sovi, joten tuohonkaan metsästysmuotoon ei kaltaisiltasi ole mitään aihetta edes vastata saati esittää omia täysin hukassa olevia näkemyksiäkään. Väärän tiedon levittäminen teille muutenkin metsästyksestä on se pääasia.

Lue lisää

Jos yksi ihminen ampuu kyttäyskopista ruokinnalle 1 1/2 tunnissa viisi peuraa ja samalla kuuntelee musiikkia, niin eiköhän ole aika helppoa hommaa ja kaukana metsästyksestä. Vain liipasinsormen pikku lihakset tekevät työtä ja kiväärikin on valmiiksi tuettu sopivaan asentoon. Tallaisia tarinoita löytyy tiheän kannan alueelta.

Jänikset syö kaalia kuka haaskaa omenoita omenoista tehdään hilloa sokerin kanssa tai mehua talveksi.Ei saa haaskata.Kaaliraasteesta tehdään kaalilaatikko lihalla tai ilman ja keittoa.Toiset metsästää jäniksiä.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Hei Riina!

1. Valkohäntäpeuran ruokinta aloitettiin 1960-luvulla metsästäjien toimesta kun peuroja kuoli suuria määriä ankarina talvina. Tästä syntyi perinne ruokkia peuroja talvisin.

Ruokintapaikoilta metsästäminen on hyvin tehokas metsästystapa ja tehokkuuden merkitys korostuu, kun riittävän saalismäärän saamisessa on haasteita. Ruokintapaikalta vahtimalla tapahtuvassa metsästyksessä olosuhteet turvalliselle ja tarkalle laukaukselle ovat hyvät.

2. Metsästysseurat sopivat yhteistyössä lupa-alueen maanomistajien kanssa ruokintapaikkojen sijainneista, metsästysseurat voivat myös sopia paikoista keskenään.
Ruokintapaikat pyritään sijoittamaan niin, että peurojen liikehdintää ohjataan pois vilkkailta teiltä ja muilta vahinkoherkiltä alueilta.

3. Ruokintapaikka vaatii aina maanomistajan luvan. Maanomistajan ja metsästysseuran välisessä metsästysvuokrasopimuksessa voidaan myös sopia ruokintakäytännöistä. Ruokintapaikan sijoittelussa ja ruokinnan mitoituksessa kannattaa kuitenkin aina ottaa huomioon liikenneturvallisuus, kannanhoidon tavoitteet ja muut mahdolliset seikat, jota ruokintaan liittyy.

4. Ruokinnan toteutusta ei valvo mikään viranomainen tai muu taho. Suomen riistakeskus tarjoaa ohjeistusta ja neuvontaa metsästäjille ruokintaan liittyen. Ruokinnan sijoittelussa tulee ottaa huomioon liikenneturvallisuus ja muut mahdolliset haitat. Ruokaa tulisi olla tarjolla rajoitetusti siten, että sillä on riittävä houkutteluvaikutus metsästyksen tehostamiseksi, mutta sen vaikutus vasatuottoon olisi mahdollisimman vähäinen. Ruoka saisi olla monipuolista: esimerkiksi vuorotellen tai sekaisin juureksia, viljaa, rehua ja lehtikerppuja.

5. Tavoitteet valkohäntäpeurakannan koolle asettavat alueelliset riistaneuvostot, jotka kuulevat tavoitteista alueellaan asiaan liittyviä toimijoita, kuten liikenteen, maa- ja metsätalouden, ympäristöalan ja metsästyksen viranomaisia ja järjestöjä. Tällä hetkellä voimassa olevat tavoitteet tähtäävät peurakannan pienentämiseen nykyisestä koko tiheän peurakannan alueella. Valkohäntäpeura on paitsi arvokas riistalaji, niin myös suurpetojen ravintoresurssi. Valkohäntäpeurakannan romahtaminen vähentäisi valkohäntäpeurasta aiheutuvia vahinkoja, estäisi kestävän metsästyksen ja vähentäisi merkittävästi suurpetojen ravintovaroja.

Lue lisää

Alueelliset riistaneuvostot todellakin asettavat tavoitteen niin valkohäntäpeurojen kuin hirvienkin määrille. Ennen päätöstä heidän pitää 'kuulla' alueensa asiaan liittyviä toimijoita. Itse olen ollut tällaisessa kuulemistilaisuudessa etelä-Hämeessä. Kaikkia osapuolia 'kuultiin' ja kerrottiin että heillä on aikaa vaikka koko päivä kertoa asiansa. Kun asianomaiset oli 'kuultu' riistaneuvosto vetäytyi omaan kokoukseensa ja päätti tavoitteista, joissa kenenkään 'kuullun' tahon mielipiteitä ei otettu huomioon.
Tämä on aivan räikeää maanviljelijöiden, metsänomistajien, teiden käyttäjien ym. ym. oikeuksien tallaamista.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Tavoitteet valkohäntäpeurakannan koolle asettavat alueelliset riistaneuvostot, jotka kuulevat tavoitteista alueellaan asiaan liittyviä toimijoita, kuten liikenteen, maa- ja metsätalouden, ympäristöalan ja metsästyksen viranomaisia ja järjestöjä.

Valkohäntäpeurakannan kasvu on viime vuosina ollut voimakasta ja mm. kolarit ovat lisääntyneet huomattavasti. Yhteiskunnan näkökulmasta peuroja ja niiden aiheuttamia haittoja on liikaa ja siksi tavoitteena on kannan pienentäminen tiheillä peura-alueilla. Ilman Suomen riistakeskuksen ohjausta ei pyyntilupamäärää ja saalismäärää olisi pystytty nostamaan riittävästi kannan leikkaamiseksi.

Suomen riistakeskus on monin tavoin viestinyt metsästysseuroille tarpeesta hakea riittävä määrä pyyntilupia. Metsästysseurat ovat kantaneet kiitettävästi vastuuta kannan leikkaamisesta.

Peurakannan pienentäminen vääjäämättä vähentää myös susien ravintoresurssia, mikä saattaa aiheuttaa lisääntyvää konfliktia susien kanssa. Monilajinen kannanhoito tulee jatkossa olla selkeämmin mukana myös valkohäntäpeurakannan tavoitteita asetettaessa.

Lue lisää

Eikös riistakeskus ole kuitenkin organisaatio jonka pitäisi vaalia maassamme hyvinvoivia ja runsaita riistakantoja? Miten voi olla mahdollista että teiltä ei tule mitään muita ratkaisuja ja vaihtoehtoja tuhojen ehkäisemiseksi kuin vain riistan ampuminen? Vakuutusyhtiöt olisivat myönteisellä mielellä lähtemään vaikka riista-aita hankkeisiin mukaan jotta kolarivahinkoja saataisiin vilkkailla tieosuuksilla tiheän kannan alueella pienennettyä. Miten maanomistajat suhtautuisivat valkohäntäpeuroihin jos he saisivat asianmukaisen korvauksen niiden aiheuttamista tuhoista? Peuralupien hinnat suhteessa saatuihin lihakiloihin ovat todella alhaiset ja ne voisi hyvin vaikka tuplata ellei jopa triplata ja näin ollen saataisiin maksettua järkevämpiä korvauksia maanomistajille.

Paljonko ylipäätään esimerkiksi viime vuonna viljelijät hakivat korvauksia satovahingoista valkohäntäpeuran vuoksi? Hakemusten lukumäärä sekä euromääräinen maksettujen korvausten määrä olisi kiva kuulla.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös riistakeskus ole kuitenkin organisaatio jonka pitäisi vaalia maassamme hyvinvoivia ja runsaita riistakantoja? Miten voi olla mahdollista että teiltä ei tule mitään muita ratkaisuja ja vaihtoehtoja tuhojen ehkäisemiseksi kuin vain riistan ampuminen? Vakuutusyhtiöt olisivat myönteisellä mielellä lähtemään vaikka riista-aita hankkeisiin mukaan jotta kolarivahinkoja saataisiin vilkkailla tieosuuksilla tiheän kannan alueella pienennettyä. Miten maanomistajat suhtautuisivat valkohäntäpeuroihin jos he saisivat asianmukaisen korvauksen niiden aiheuttamista tuhoista? Peuralupien hinnat suhteessa saatuihin lihakiloihin ovat todella alhaiset ja ne voisi hyvin vaikka tuplata ellei jopa triplata ja näin ollen saataisiin maksettua järkevämpiä korvauksia maanomistajille.

Paljonko ylipäätään esimerkiksi viime vuonna viljelijät hakivat korvauksia satovahingoista valkohäntäpeuran vuoksi? Hakemusten lukumäärä sekä euromääräinen maksettujen korvausten määrä olisi kiva kuulla.

Lue lisää

Kyllä myös tuhojen pinta-ala ja jonkinlainen sijaiti kartalla kiinnostaisi, eli ovatko alueet laajoja ja missä päin Suomea ovat.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös riistakeskus ole kuitenkin organisaatio jonka pitäisi vaalia maassamme hyvinvoivia ja runsaita riistakantoja? Miten voi olla mahdollista että teiltä ei tule mitään muita ratkaisuja ja vaihtoehtoja tuhojen ehkäisemiseksi kuin vain riistan ampuminen? Vakuutusyhtiöt olisivat myönteisellä mielellä lähtemään vaikka riista-aita hankkeisiin mukaan jotta kolarivahinkoja saataisiin vilkkailla tieosuuksilla tiheän kannan alueella pienennettyä. Miten maanomistajat suhtautuisivat valkohäntäpeuroihin jos he saisivat asianmukaisen korvauksen niiden aiheuttamista tuhoista? Peuralupien hinnat suhteessa saatuihin lihakiloihin ovat todella alhaiset ja ne voisi hyvin vaikka tuplata ellei jopa triplata ja näin ollen saataisiin maksettua järkevämpiä korvauksia maanomistajille.

Paljonko ylipäätään esimerkiksi viime vuonna viljelijät hakivat korvauksia satovahingoista valkohäntäpeuran vuoksi? Hakemusten lukumäärä sekä euromääräinen maksettujen korvausten määrä olisi kiva kuulla.

Lue lisää

Vakuutuksen ottajat maksavat haitat. Nyt valkohäntäpeuran ja kauriin aiheuttamat liikennevahingot ovat nyt noin 40 milj. Euroa, jota minäkin maksan vakuutusmaksuissa. En totisesti halua maksujani käyttää aitojen rakentamiseen, jotta muutenkin laajasti luontoa vahingoittavan eläimen kantaa pidetään keinotekoisesti ruokinnalla korkeana.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös riistakeskus ole kuitenkin organisaatio jonka pitäisi vaalia maassamme hyvinvoivia ja runsaita riistakantoja? Miten voi olla mahdollista että teiltä ei tule mitään muita ratkaisuja ja vaihtoehtoja tuhojen ehkäisemiseksi kuin vain riistan ampuminen? Vakuutusyhtiöt olisivat myönteisellä mielellä lähtemään vaikka riista-aita hankkeisiin mukaan jotta kolarivahinkoja saataisiin vilkkailla tieosuuksilla tiheän kannan alueella pienennettyä. Miten maanomistajat suhtautuisivat valkohäntäpeuroihin jos he saisivat asianmukaisen korvauksen niiden aiheuttamista tuhoista? Peuralupien hinnat suhteessa saatuihin lihakiloihin ovat todella alhaiset ja ne voisi hyvin vaikka tuplata ellei jopa triplata ja näin ollen saataisiin maksettua järkevämpiä korvauksia maanomistajille.

Paljonko ylipäätään esimerkiksi viime vuonna viljelijät hakivat korvauksia satovahingoista valkohäntäpeuran vuoksi? Hakemusten lukumäärä sekä euromääräinen maksettujen korvausten määrä olisi kiva kuulla.

Lue lisää

Suomi on harvoja metsästysmaita missä hyötyriistassa eli syomäriistassa tunnutaan aina tavoittelevan minimi kantaa, mutta petomäärissä pyritään maksimikantaan.
Jokainen näkee epäsuhdan.
Itselleni metsästäjänä suuret riistakannat pohjoisessa suomessa kokonaisuudessaan missä alunalkaen riistalajisto on ollut köyhää olisi pelkästään rikkaus.

Miksi lupakäytäntö on näin "vaikea"? Miksei jokainen viljelijä saa metsästää peuroja omalla pellollaan (tai muulla omalla maallaan) jos ne haittaeläimeksi kokee (metsästysajan puitteissa tietenkin)?

Kyseessä on vieraslaji, jonka suojeluun ei ole mitään tarvetta.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi lupakäytäntö on näin "vaikea"? Miksei jokainen viljelijä saa metsästää peuroja omalla pellollaan (tai muulla omalla maallaan) jos ne haittaeläimeksi kokee (metsästysajan puitteissa tietenkin)?

Kyseessä on vieraslaji, jonka suojeluun ei ole mitään tarvetta.

Lue lisää

Sama käsitys tulee tästä keskustelusta.
Vaikeaa on byrokratia. Pitää tietää maanomistaja ja sen rajat. Mitä jos perura juoksee naapurin tontille kesken ammunnan?
Kuka sen luvan lopulta myöntää ? Valtio vai maanomistaja?

Ilmankos luonnonlihaa ei saa ikinä syödäkseen tässä määräyshimoisessa massa kunnes valtiota ei enää ole.

Mistä saa luvut, kun ette niitä halua kertoa?

Peuran lihaa myydään teurastamoilla ravintoloissa ja hampurilaisia ollut nimellä hirvi Burger ja kauppahallissa.

Tosiasiassa valkohäntäpeurakanta on vielä todella pieni Suomessa, ja hirvikanta vielä pienempi.
Nykyinen lupapolitiikka on varsin hyvällä mallilla.

Anonyymi kirjoitti:

Peuran lihaa myydään teurastamoilla ravintoloissa ja hampurilaisia ollut nimellä hirvi Burger ja kauppahallissa.

Voisiko mainita paikkakuntaa uudellamaalla?
Olen etsinyt peuranlihaa jo yli 10 vuotta mutta kukaan ei sitä myy.

Metsästysksen vastustajan kaksinaismoralistinen kommentti missä ensin sanotaan, että koko valkohäntäkanta pitäisi poistaa, mutta toisessa kommentissa jo määritellään mikä on metsästystä ja mikä ei. Metsästyksen tahallinen vaikeuttaminen ei ole mikään peruste siihen onko eläimellä mahdollisuuksia vai ei.
Kytis tapahtuu se sitten kopista, ilman koppia, puusta tai maasta on monessa metsästyksessä se tehokkain tapa. Itse kytistän lähes kaikkea riistaa. Etenkin metsäkanalintuja metsoa ja teertä saa kyttäämällä helpommin kuin kävellä tolskaamalla.
Vahtimismetsästys ei stressaa eläimiä muutenkaan, laukaukset on poikkeuksetta täydellisiä ja tappavia ja siitä huolimatta vahtimalla saadaan saaliiksi sitä ns "hölmömpää" nuorta eläinkantaa kuin vanhempaa.
Esimerkiksi karhun metsästyksessä pitäisi ehdottomasti sallia kaurapelloilta ja haaskoilta kytistäminen, sillä näin yksilöt on helpompi erottaa toisistaan, laukaukset vaaralliseen riistaan ovat varmempia ja näin säästytään monelta muultakin harmilta haavoittuneen eläimen jahtaamiselta kuin eläimen kärsimyksiltäkin.
Jos sinä joka et metsästystä edes harrasta näet että kytistäminen on "äärimmäisen helppooa", niin tervetuloa kokeilemaan. Väittäisin että monikaan ei niitä tuntien istumisruljansseja määräänsä enempää jaksaisi ja etenkin kun väliin tulee melkoisesti tyhjiä reissuja.
Opiskelu aiheeseen toisi sinullekin lisää tietoa jolloin mutu tuntuma jää pois ja fakta astuu tilalle.

Anonyymi kirjoitti:

Tosiasiassa valkohäntäpeurakanta on vielä todella pieni Suomessa, ja hirvikanta vielä pienempi.
Nykyinen lupapolitiikka on varsin hyvällä mallilla.

Nykyinen kanta ja lupapolitiikka ei todellakaan ole hyvällä mallilla. Hirvet syövät joka ainoan mäntytaimikon ja Tampereelta Turkuun ei voi ajaa näkemättä peuroja. Kaksi kertaa on peura omalle konepellille päätynyt. Hirvikannan määrä pitäisi laskea viime vuosisadan alkupuolen tasolle ja peuroista voisi riistakeskus alkaa maksamaan tapporahaa.

Jos valkohäntäpeuran järjettömistä kaatoluvista luovuttaisiin, niin viljelijät voisivat omilla maillaan (metsästysaikaan tietenkin) lahdata niin paljon peuroja kuin haluaisivat/pystyisivät.

Vieraslajia ei tarvitse suojella.

Anonyymi kirjoitti:

Jos valkohäntäpeuran järjettömistä kaatoluvista luovuttaisiin, niin viljelijät voisivat omilla maillaan (metsästysaikaan tietenkin) lahdata niin paljon peuroja kuin haluaisivat/pystyisivät.

Vieraslajia ei tarvitse suojella.

Lue lisää

Ei Suomi voi hyväksyä että joku saisi luonnosta ilmaista ruokaa. Se on varattu ahneiden varastoitavaksi.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Valkohäntäpeuran ja hirven kiimakäyttäytyminen muistuttavat toisiaan, mutta peuran kiima-aika on hirveä myöhemmin. Valkohäntäpeuran kiima ajoittuu marraskuulle. Valon määrä ohjaa eläinten hormonitoimintaa ja laukaisee kiiman marraskuun alkupuolella. Kiimahuippu on marraskuun puolivälin tietämillä.

Pukkien kiimavalmisteluihin kuuluu kiimakuoppien kaivaminen ja sarvien kelominen jo ennen varsinaista kiima-aikaa. Kiima-aikana suurimmat ja vahvimmat (yleensä 4,5-8,5-vuotiaat) pukit pääsevät astumaan naaraat. Jos sopivia pukkeja ei ole saatavilla tai hedelmöitys epäonnistuu jostain muusta syystä, tulee naaras uusintakiimaan muutaman viikon kuluttua. Uusintakiiman tuloksena syntyneet vasat syntyvät normaalia myöhemmin ja jäävät pienemmiksi kuin normaaliin aikaan syntyneet.

Lue lisää

Onko tämä NFWU:n yhdessä Mississippi State University, Texas A&M University, ja King Ranch, Inc:in kanssa yhteistyössä tehty tutkimus teille tuttu josta seuraava lainaus on?

Se on toki kesken, mutta mielenkiintoisia havaintoja on pystytty tekemään aikalailla Suomen peurakantaa kuvaavasta tilanteesta:

"In the "heavy buck harvest" population (Fig. 1), bucks > 3.5 years old made up less than 20 percent of the potential male breeding population but accounted for 32 percent of the fawn production. The 2.5-year-old bucks accounted for an even more disproportionate amount of the breeding. While yearling bucks did not breed in proportion to their numbers, they did account for 32 percent of the breeding."

ei valkohäntäpeura metsässä paljoa tuhoa tee enempikin viljelyksille....
Se on aikalailla kummallista että maanviljelijät aina valittaa että viljasta ei saa mitään.. mutta silloin kun peurat syövät sitä viljaa hieman niin silloin tappiot ovat valtavat .... jokin ei nyt osu kohdilleen...

Laulussa Eldankajärven jää lautetaan, että jotta "peuranpa pyllyä ihanaa". Onko peuran takamus jotenkin parempaa kuin jonkun muun lajin ja millä tavalla nautittuna?

Teillä on aika paljon vielä vastaamatonta kysymystä ja kritiikkiä yllä.

Anonyymi kirjoitti:

Teillä on aika paljon vielä vastaamatonta kysymystä ja kritiikkiä yllä.

Jos tää metsästys nyt olisi jo moneen kertaan käsitelty niin voisiko siirtyä kuluttajien näkökulmaan?

Mistä voin ostaa peuran tai kauriin lihaa?

Anonyymi kirjoitti:

Laulussa Eldankajärven jää lautetaan, että jotta "peuranpa pyllyä ihanaa". Onko peuran takamus jotenkin parempaa kuin jonkun muun lajin ja millä tavalla nautittuna?

Ja siinä laulussa tarkoitetaan metsäpeuraa ei valkohäntäpeuraa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja siinä laulussa tarkoitetaan metsäpeuraa ei valkohäntäpeuraa.

Selvä, kiitos tiedosta.

Lisäkysymyksenä se, että onko riistakeskuksen tavoitteena ajaa Vhp-kanta alas näillä alueilla joissa lupamäärät ovat täysin ylimitoitetut oikeaan eläinkantaan nähden?

Tässä paras kirjoitus tähän keskusteluun, täyttä asiaa.

Päättäjät, lukekaa tarkasti !

Anonyymi kirjoitti:

Tässä paras kirjoitus tähän keskusteluun, täyttä asiaa.

Päättäjät, lukekaa tarkasti !

Niinpä, luulin että riistaelitismi on vain englannin kreivien muinaishistoriaa mutta se onkin ihan suomalaista ahneutta.

Pötyä, metsästyksen piiriin pitää nimen omaan saada sirpalealueita ja muuta maata mikä on pois metsästyksestä lupapolitiikan johdosta.

Tuo on kateutta. Moni peuratihentymä alueilla oleva sirpalealue kipuilee peuraongelman kanssa samalla kun ympärillä olevat lupa-alue seuratkaan eivät jaksa/halua omiaan pyytää.
Erikoista alkaa puhumaan jostain reviirikysymyksistä, kun paikoin tuhannella hehtaarilla on kymmenittäin tai jopa satoja valkohäntiä.
Kateus nyt viimeistään pois valkohännän osalta ja pinta-ala vaatimukset pois heti.
Tämän on tapahduttava, vaikka kansalaisaloitteen muodossa jos muuten asiaan ei järkeä saada.
Terveisin useaan seuraan kuuluva ja myös peuroja kaatava. Muillekin on annettava mahdollisuus osallistua vieraslajin kaatoon.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Riistakeskus ei myy pyyntilupia. Luvat myönnetään hakemuksesta hakijoille, jotka täyttävät luvan myöntämisen edellytykset. Lupaa voi hakea myös yksityishenkilö tai heidän muodostamansa seurue, mikäli heillä on käytettävissään vähintään 500 ha yhtenäinen alue. Luvansaaja päättää miten ja kenen toimesta pyyntiluvan nojalla metsästetään.

Pyyntiluvan saamiseksi tarvittava metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle ja tämä päättää sen käytöstä ja luovuttamisesta edelleen. Järjestäytyneen metsästyksen avulla valkohäntäpeurakannan saalismäärää on pystytty nostamaan voimakkaasti lyhyessä ajassa ja kantaa on leikattu valtaosalla hirvitalousalueista.

Vasojen vapauttamisen pyyntiluvanvaraisuudesta loisi kahden järjestelmän mallin, jossa samaa riistaeläintä metsästettäisiin sekä pyyntiluvanvaraisesti että ilman pyyntilupaa. Tämä on nähty sekavana paitsi metsästysoikeuden myös käytännön metsästyksen näkökulmasta.

Muutos aiheuttaisi todennäköisesti metsästysalueiden ja siten kannan säätelytavoitteiden pirstoutumista. Muutoksella voisi olla myös metsästyksen turvallisuutta heikentävä vaikutus, mikäli metsästettäisiin keskenään ristiin menevillä pienillä alueilla eikä vasojen metsästykseen liittyisi pyyntiluvanvaraisuuteen kytkettyä metsästyksenjohtajavelvoitetta. Vasojen pyynnin lisääminen ei myöskään sinällään edesauta kannan leikkaamista.

Lue lisää

Eli maanomista omistaa myös siellä liikkuvat eläimet?
Tämä oli uutta minulle.

PuhutaanPeurasta kirjoitti:

Riistakeskus ei myy pyyntilupia. Luvat myönnetään hakemuksesta hakijoille, jotka täyttävät luvan myöntämisen edellytykset. Lupaa voi hakea myös yksityishenkilö tai heidän muodostamansa seurue, mikäli heillä on käytettävissään vähintään 500 ha yhtenäinen alue. Luvansaaja päättää miten ja kenen toimesta pyyntiluvan nojalla metsästetään.

Pyyntiluvan saamiseksi tarvittava metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle ja tämä päättää sen käytöstä ja luovuttamisesta edelleen. Järjestäytyneen metsästyksen avulla valkohäntäpeurakannan saalismäärää on pystytty nostamaan voimakkaasti lyhyessä ajassa ja kantaa on leikattu valtaosalla hirvitalousalueista.

Vasojen vapauttamisen pyyntiluvanvaraisuudesta loisi kahden järjestelmän mallin, jossa samaa riistaeläintä metsästettäisiin sekä pyyntiluvanvaraisesti että ilman pyyntilupaa. Tämä on nähty sekavana paitsi metsästysoikeuden myös käytännön metsästyksen näkökulmasta.

Muutos aiheuttaisi todennäköisesti metsästysalueiden ja siten kannan säätelytavoitteiden pirstoutumista. Muutoksella voisi olla myös metsästyksen turvallisuutta heikentävä vaikutus, mikäli metsästettäisiin keskenään ristiin menevillä pienillä alueilla eikä vasojen metsästykseen liittyisi pyyntiluvanvaraisuuteen kytkettyä metsästyksenjohtajavelvoitetta. Vasojen pyynnin lisääminen ei myöskään sinällään edesauta kannan leikkaamista.

Lue lisää

"Vasojen pyynnin lisääminen ei myöskään sinällään edesauta kannan leikkaamista."

Minkä ihmeen takia sitten Riistakeskus näissä kannanleikkaustalkoissa edellyttää kuitenkin käytännössä tuhlaamaan yli puolet pyyntiluvista vasojen ampumiseen? Vasan ampuminen ei vaikuta tulevan kauden peurakantaan millään tavalla. Ajatellaan että on peuralehmä kahden vasan kanssa 1 2=3. Kun peuralehmältä ammutaan nämä kaksi vasaa pois niin niihin käytetään yksi pyyntilupa, ja peuralehmästä tulee niin passiivinen että sitä ei sieltä enää kuluvana metsästyskaudella hyvin suurella todennäköisyydellä kukaan ammu. Tämä lehmä tekee seuraavana kväänä/kesänä taas sen kaksi vasaa ja tämä pääluku on taas kolme. Eli vasojen kaatoon käytetty pyyntilupa menee täysin hukkaan.

Eihän tuosse ole piirun vertaa järkeä... Nyt niitä valoja päälle....