Kysy mitä vain peurasta torstaina 6.10. kello 14-20

Suomen riistakeskuksen asiantuntijat vastaavat Suomi24:n käyttäjien kysymyksiin Puhutaan peurasta -keskustelussa torstaina 6.10. kello 14—20.

Valkohäntäpeura eli valkohäntäkauris on monelle tuttu, mutta laji herättää paljon kysymyksiä. Kanta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, ja monella onkin omakohtaisia kokemuksia valkohäntäpeurasta. Tule kertomaan kokemuksiasi valkohäntäpeurasta ja kysymään Suomen riistakeskuksen asiantuntijoilta, mikä peuroissa mietityttää!

Kysymyksiin vastaavat Suomen riistakeskuksen asiantuntijat
Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson
Pohjois-Hämeen riistapäällikkö Jani Körhämö
hirvitalousaluesuunnittelija Joni Saunaluoma
erikoissuunnittelija Mikael Wikström
hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne
hirvitalousaluesuunnittelija Valto Kontro
Uudenmaan riistasuunnittelija Laura Fontell-Seppelin
Varsinais-Suomen ma. riistasuunnittelija Lasse Heimo
erikoissuunnittelija Marko Svensberg
suunnittelija Mikko Jokinen
viestintäpäällikkö Klaus Ekman ja
viestintäsuunnittelija Johanna Hellman.


Puhutaan peurasta -keskustelun löydät täältä.Huomioithan, että se käydään aikarajatusti 6.10.2022 klo 14—20. Ketju avataan torstaina jo kello 12, jonka jälkeen voit lisätä kysymyksesi ketjuun. Asiantuntijat ovat paikalla vastaamassa kysymyksiin kello 14—20. Jos et pääse tapahtuma-aikaan paikalle, voit jättää kysymyksesi tai kommenttisi ennakkoon tähän blogiin.

Keskustelussa noudatetaan Suomi24:n sääntöjenlisäksi Erätauon rakentavan keskustelun pelisääntöjä.Kaikki näistä säännöistä poikkeavat viestit moderoidaan, jotta keskustelu pysyy rakentavana, asianmukaisena ja siihen on helppo liittyä mukaan.

Muutamia ohjenuoria hyvään keskusteluun:

* Pysythän asiassa. Keskustelu voi luonnollisesti polveilla, mutta etenkin Erätauko-keskusteluiden aihe on rajattu aloituksen mukaisesti.

* Kerro omista kokemuksistasi. Mitkä asiat, tapahtumat ja tilanteet ovat vaikuttaneet omiin näkemyksiisi?

* Kunnioita myös omistasi poikkeavia mielipiteitä ja anna jokaiselle mahdollisuus kertoa näkemyksistään. Ristiriitoja voidaan käsitellä rakentavalla tavalla – provosoituminen voi pahimmillaan tuhota hyvän keskustelun.

* Tavoitteena on käydä dialogia. Keskity toisten ajatuksiin, ja yritä jatkaa niiden pohjalta keskustelua. Etsi ja kokoa, ja koita etsiä myös piiloon jääneitä asioita. Kysy lisää. Näin voi syntyä uusia näkökulmia ja oivalluksia.


Tervetuloa mukaan puhumaan peurasta!

19

1507

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Riistakeskus on keksinyt uuden peuralajin. Suomessa on metsäpeura ja tunturipeura eli poro, joilla on myös lajinimet latinaksi. Kauriita on metsäkauris, täpläkauris isokauris, valkohäntäkauris, joilla on latinaksi eläintieteelliset nimet. Biologit ja kielitieteilijät osaavat nimitykset, ei murteelliset metsästäjät, jotka puhuvat saksanhirvistä ja jalopeuroista.

      • Anonyymi

        Jalo PEURA tarkoittaa tosiaan vuohi lammas laama lajia ja tietyt härkä puhveli nimellä olevat on useimmin vuohi lajeja.Sarvipäitä on myös lammas oinas pukit vuohet härät puhvelit sonnit.Kauris Peura vuorikauris on pukkeja sorkat sarvet.Hevosella on kaviot sitä ei yleensä pidetä ruokana vaikka jotkut sitä syö ei aasia ei poneja pidä syödä ei kamelia vaikka toiset syö.Koirat ei käy ruokana Aasiassa niistä syödään.Apinat on herkkua Aasian saarilla.Peurat kiljuu kyllä samoin kuin aasit.Poro on pukki eläin.Joku puhveli onkin pukki vuohilajia.No ihan sama kun elukka on terve sitä voi kypsentää ruuaksi.Kun äiti elukalla on vauva pukki poro peura sitä ei saa ampua koska se imettää.Poroaitaa on pyydetty junaraiteen lähelle koska niitä jää turhaan alle.Myös ihmisille pyydetty alikulku siltaa samasta syystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jalo PEURA tarkoittaa tosiaan vuohi lammas laama lajia ja tietyt härkä puhveli nimellä olevat on useimmin vuohi lajeja.Sarvipäitä on myös lammas oinas pukit vuohet härät puhvelit sonnit.Kauris Peura vuorikauris on pukkeja sorkat sarvet.Hevosella on kaviot sitä ei yleensä pidetä ruokana vaikka jotkut sitä syö ei aasia ei poneja pidä syödä ei kamelia vaikka toiset syö.Koirat ei käy ruokana Aasiassa niistä syödään.Apinat on herkkua Aasian saarilla.Peurat kiljuu kyllä samoin kuin aasit.Poro on pukki eläin.Joku puhveli onkin pukki vuohilajia.No ihan sama kun elukka on terve sitä voi kypsentää ruuaksi.Kun äiti elukalla on vauva pukki poro peura sitä ei saa ampua koska se imettää.Poroaitaa on pyydetty junaraiteen lähelle koska niitä jää turhaan alle.Myös ihmisille pyydetty alikulku siltaa samasta syystä.

        Kysymys Norjassa on aidattu hirven vasoja tunturissa niistä tulee kesyjä lehmien tapaan voisiko ajatella peurat vauvasta asti tarhataan tunturissa ja käytetään ruuaksi nopealla kivuttomalla teurastuksella veri pois mutta ei mitään kidutuksia. Tietyt ryhmät myy sorsia ravintoloissa myös hylkeitä pihveinä voisiko ajatella että sorsia tarhataan enemmän valtion ruuaksi kuten kouluun.Tai armeijaan.Miksei meillä saa peuran liha jauhelihaa peruskaupoista.


      • Anonyymi

        Nyt kannattaa perehtyä hiukan lisää. Valkohäntäpeura on läheisempää sukua metsäpeuralle/porolle/karibulle, kuin konsanaan noille muille kauriiksi nimetyille. Tämän kyllä tietävät kaikki asiassa valistuneet - ovat sitten biologeja, metsästäjiä, metsästäviä biologeja tai vaikka nuohoojia.


      • Anonyymi

        Riistakeskus on täysin naurettava instituutio. Pieniä kuppikuntia muodostetaan, missä jääräpäiset äijänkäppänät sulkeutunein mielin tukee valtion outoja päätöksiä. Lisäksi paljon käsittämätöntä rahastusta.

        Klassista.

        T. Valkohäntäpeuroja ei saa metsästää, jos ei kuulu seuraan tai omista 1500000 hehtaaria omaa yhtenäistä maata. Parempi että autojen kanssa kolaroi.


      • Peura-nimitystä käytetään metsästyslainsäädännössä ja arkikielessä. Kauris-nimitys taas on nisäkästoimikunnan vuonna 2008 ehdottama nimi, jonka pohja tulee juurikin mainitsemastasi taksonomiasta.

        Molemmat nimet ovat tavallaan "virallisia", valkohäntäpeura metsästyslainsäädännössä ja valkohäntäkauris tieteellisissä yhteyksissä (mm. Suomen Lajitietokeskus). Metsästysyhteyksissä on selkeämpää käyttää metsästyslainsäädännön mukaista nimeä valkohäntäpeura.

        Kysymyksiä ja keskustelua klo 14-20 täällä: https://keskustelu.suomi24.fi/t/17580414/puhutaan-peurasta--6-10-2022-klo-14-20


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kysymys Norjassa on aidattu hirven vasoja tunturissa niistä tulee kesyjä lehmien tapaan voisiko ajatella peurat vauvasta asti tarhataan tunturissa ja käytetään ruuaksi nopealla kivuttomalla teurastuksella veri pois mutta ei mitään kidutuksia. Tietyt ryhmät myy sorsia ravintoloissa myös hylkeitä pihveinä voisiko ajatella että sorsia tarhataan enemmän valtion ruuaksi kuten kouluun.Tai armeijaan.Miksei meillä saa peuran liha jauhelihaa peruskaupoista.

        Valkohäntäpeura ei ole paras mahdollinen tarhattavaksi lihantuotantoa ajatellen. Sen sijaan tähän käytetään kuusipeuraa, joka sopeutuu paremmin tarhaoloihin. Muissa maissa myös saksanhirvi on yleinen tarhaeläin lihantuotannossa. Suomessa yhä suurempi joukko kuluttajia on saanut peuranlihaa, kun saalismäärät ovat kasvaneet.

        Aikaisemmin byrokratia ja vähäiset saalismäärät rajoittivat peuranlihan saantia, mutta peuranlihan myymistä suoraan kuluttajille, vähittäismyyntiin ja ravintoloihin on tehty helpommaksi. Peuranlihaa löytyy nykyään myös monesta ruokakaupasta, kun yhä useampi metsästysseura ja maanomistaja myy sitä. Myyntituloilla kehitetään lahtivajoja ja lihankäsittelytiloja. Mahdollisuudet saada peuranlihaa esimerkiksi ruokakaupasta tai paikalliselta metsästysseurasta paranevat koko ajan. Kysyntä on kuitenkin suurempi kuin tarjonta, koska lähes kaikki kuluttajat haluaisivat syödä enemmän riistalihaa.

        Keskustelua klo 20 asti Suomen riistakeskuksen asiantuntijoiden kanssa täällä:
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17580414/puhutaan-peurasta--6-10-2022-klo-14-20


    • Anonyymi

      Miksei tarhattujen eläinten, peurojen (muidenkin) vapauttaminen ole luvanvaraista tai mitenkään valvottua, edes tiukemmin säädeltyä? Peura tilanne karannut käsistä Länsi-Uudellamaalla! Peurat aiheuttavat paljon haittaa ja vahinkoa, niin yksityisten ihmisten pihoilla ja puutarhoissa, kuin alkituottajille/elinkeinonharjoittajille/yrittäjille.
      Liikennekolareilta ei voida välttyä, kesyjen tarhoista vapautettujen peurojen ollessa täysin pelkäämättömiä ja niiden hakeutuessa helpon ruuan/veden perässä ihmisten läheisyyteen. Pihoilla ja puutarhoissa kelpaa näille kaikki syötäväksi, rikottavaksi, sotkettavaksi.
      Huonot rehuvuodet, sekä kallistuneet rehut ovat selkeästi osasyynä siihen, että ( jo valmiiksi huonokuntoisia, silminnähden nälkiintyneitä ) peuroja on päästetty tarhoista runsain mitoin. Näitä eläimiä liikkuu isoina laumoina (esim.20-30 nuoren pukkien lauma, viittaa em. toimintaan ja vastaavat) ja ne pyrkivät maanviljelyksillä/puutarha- tai kasvinviljely tiloilla syömään kaikista pelotteista, aidoista huolimatta sinne, mistä ruuan saa helpoiten, koska ovat liian kesyjä. Eläintiloille aiheutuu kohtuutonta haittaa, kun ne rikkovat aitauksia, laitumia, rehuvarastoja. ( mm.!
      paalit, laakasiilot) Lisäksi samalla sotkevat ulosteellaam kaikki paikat!( (Tautiriskit!?!)
      Hevosaitauksiin pukit/"poikamiesporukat" menevät sisään paritteluaikoina ja useimmat hevosetpelkäävät niitä/niuden käytöstä vauhkoontumisern asti. Eikä näitä pidättele mitkään aidat, ei peloitteet. Eläinten laiduntaminen hankaloituu, kun rikkovat sarvillaan säköaidat, pistävät verkot solmuun. (Osaavat myös hypätä aitous sisäpuolelle.) Talvisin hakeutuvat hevostarhojen sulavesikupeille tai eläinpihatyojen ruokintapaikoille.
      Pelloilta syövät oraat ja talloivat polkuja.
      Täällä, missä lähellä on tarhaustoimintaa, on noin 15-30 peuran laumoja useampi kuljeksimassa ja pienempiä laumoja lisäksi. Tarhatut ( tiineenä irti päästetyt ) eläimet jatkavat eloaan ihmisasutusten ympärillä ja populaatiot lisääntyvät holtittomasti. Tää jos mikä on tähän eläisuojelijoiden huolenaiheeseen verrattava "kissakriisii" tai verrattavissa suoraan vaikka "citykani ongelmaan". Peuroille pitäisi saada edes tarvittaessa riittävä määrä kaatolupia.
      Tai h a i t a l l i s e k s i vieraseläinlajiksi pitäisi kiireesti julistaa. Ja tarhaus saada valvotuksi, irtipäästäminen valvotuksi.
      Mikrosirupakko ja/tai korvamerkit näille tarhatuille eläimille ja tähtäävät vastuuseen.
      Nyt tarhaajat vetoavat siihen, että omalle maalle on oikeus näitä vapauttaa. Mut kun ei nää eläimet tunnista niitä tontinrajoja tai pysy siellä mihin ne on vapautettu, vaan levittäytyvät koko ajan.
      Tää alkaa olla etelän poro-ongelma - kysykää pohjoisosa asuvilta ihmisiltä, vaikkapa eläin- tai viljelystilojen pitäjiltä, jos ette tiedä mihin tällä viittaan.
      Ughh. Oon asiani sanonu.

      • Anonyymi

        ^ ovat kuusipeuroja - mutta yhtälailla iso ongelma näistä!


      • Riistanhoidollisten tarhojen pito on ilmoituksenvaraista toimintaa. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä ennen toiminnan aloittamista ilmoitus siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella toimintaa harjoitetaan, mikäli tarkoituksena on pitää luonnonvaraisia nisäkkäitä, lintuja tai näiden vankeudessa syntyneitä jälkeläisiä eläinten myöhempää luontoon palauttamista varten.

        Metsästyslain 42 § pykälän mukaisesti vierasperäisen riistaeläimen (mm. valkohäntäpeura ja kuusipeura) maahantuonti Euroopan unionin ulkopuolelta, Euroopan unionin jäsenvaltiosta ja Ahvenanmaalta sekä maahantuotujen eläinten luontoon laskeminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän luvan. Suomessa toimivilla tarhaajilla on kuitenkin pääsääntöisesti tarhoissaan kotimaista tarhakantaa olevia eläimiä, joiden luontoon laskeminen vaatii vain maanomistajan luvan.

        Kysymyksessä on tässä tapauksessa lauman koon sekä käyttäytymisen (sarvien sotkeminen verkkoihin ja lankoihin) perusteella luultavasti kuusipeurat, joita tarhataan paikoin mm. Uudellamaalla. Kuusipeurat usein muodostavat suuria laumoja ja pukeilla on taipumus ”koristella” sarvensa kiima-aikana, jolloin sarviin saattaa tarttua esimerkiksi edellä kuvailtuja esineitä.

        Muun muassa vahinkoherkille alueille kohdennetulla metsästyksellä voidaan ehkäistä peurojen aiheuttamia haittoja sekä ylläpitää niiden ihmisarkuutta. Kuusipeurat ovat valkohäntäpeurojen lailla luvanvaraisesti pyydettäviä hirvieläimiä, eli niiden metsästys vaatii metsästyslain 26 § mukaisen pyyntiluvan. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat samat kuin valkohäntäpeuralla ja pyyntilupaa voi hakea hirvi- ja valkohäntäpeuralupien hakemisen yhteydessä.

        Keskustelua ja kysymyksiä valkohäntäpeurasta klo 20 asti täällä: https://keskustelu.suomi24.fi/t/17580414/puhutaan-peurasta--6-10-2022-klo-14-20


    • Anonyymi

      Kenelle on vahinkoksi jos metsisämme on eläimiä?

      • Anonyymi

        Ei se haittaakaan jos metsissämme on eläimiä, pysyisivät siellä eivätkä ajotielle auton eteen tuppaisi. Joku raja niidenkin määrään ettei päät metsässä kolise.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se haittaakaan jos metsissämme on eläimiä, pysyisivät siellä eivätkä ajotielle auton eteen tuppaisi. Joku raja niidenkin määrään ettei päät metsässä kolise.

        Metsisämme on teitä 300m välein,joku niitä ajaa aina,samalla laittaa eläimet liikumaan.
        Ketkä kummat näitä eläimiä oikein tuuppaa ajoteille.
        Ihminen se ainakaan/ ei voi olla! EI toki ihminen tällaista aiheuttaisi!
        Jos autoilija ajaa 60km/h (80km nopeusalueella) Ihmiselle ei hyvä juttu.
        Jos ihminen ajaa 120km/h (80km nopeusalueella) Ihmisille ei hyvä juttu.
        Jos ihminen ajaa 90km/h (80km nopeusalueela) ja kiroilee edessä menevän REKKAKUSKIN nopeutta,niin jo on hyvä juttu.! IHMINEN SE VASTA HYVÄ ON!


    • Anonyymi

      Tästä peuraongelmasta puhutaan ja höyrytään. Vaaditaan jopa valtion tasolta kannan leikkausta. E- ja L-suomen metsästäjät tukehtuvat työn paljouteen. Pohjoisempaa olisi kyllä tulossa metsästäjiä avuksi ja valmiita maksamaan siitä, mutta ei. Se ei käy kun ne on niitä omia. Ja päätään maanomistajien suuttumista että heidän maailaan käydään tienaamaan. Tämä on valitettavasti aika sairasta. Jahti keskittyy nuoriin uroksiin ja vasoihin ja tällä mielestäni kanta pysyy elinvoimaisena. Tuottavat naaraat ja isot pukit pyritään säästämään.

    • Anonyymi

      Meillä oli ongelma peurat pihalla laumana. Eräs metsämies antoi hyvän neuvon. Iaita lampaan villaa kepin päähän noin 10 m välein pihan ympäri ja tein niin. Peurat ovat pysyneet poissa. Neuvoin myös sisarelleni saman konstin ja heilläkään ei ole ollut enää ongelmia peurojen kanssa.

    • Anonyymi

      Miksi peuroja pitää tappaa?
      Ei peuroja ole liikaa, ihmisiä on liikaa.

      • Anonyymi

        KYLLÄ Politiilla ja uskonto tappaa ihmisiä ihan tarpeeksi


    • Puhutaan peurasta -keskustelu käy vilkkaana ja Suomen riistakeskusken asiantuntijat vastaavat kiperiin kysymyksiin parhaillaan. Ota sinäkin osaa keskusteluun täällä!

    • Anonyymi

      Valkohäntäpeurat liikkuvat täällä Itä-Helsingissä myös päivisin: liikenteelle vaaraksi ja lapsille. Tuolla valkohäntäpeurat söivät pikkupuistossa iltapäivällä, kun aamupäivällä samoilla paikoilla ulkoilivat metsälenkillä päiväkodin lapset. Ja viikottain päiväkodin lapset retkeilevät samoilla paikoilla valkohäntäpeurojen kanssa. Myös muut ulkoilijat pitävät tuosta polusta, toiset oikaiset ja toiset lenkkeievät. Valkohäntäpeurat levittävät punkkeja, mutta ei lapsia näköjään kukaan suojele niiltä, vai suojeleeko?

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. ALFA TV:N Konkurissi katastrofi media-alalle

      ALFA TV:n konkurssi on katastrofi, koska paljon hyviä asiaohjelmia katoaa televisiotarjonnasta ja ALFA:lla ääneen pääsi myös yrittäjiä ja tasapuolises
      Maailman menoa
      528
      1309
    2. Tajuan, että tein virheen

      kun pidin sinua hyvänä, mukavana, vaatimattomana, ymmärtäväisenä, oikeudenmukaisena ja älykkäänä ihmisenä. Sitä mielikuvaa ikävöin, en koskaan oikeaa
      Ikävä
      71
      1225
    3. Mulla on ikävä sitä aikaa

      kun säkin olit ihastunut minuun mies. Siltä se silloin alussa tuntui. Sekosin susta täysin ja tuntuu että en pääse irti enää.
      Ikävä
      54
      1060
    4. Martinan jorailut

      Ai että Martina on jäykän näköinen kun hän joraa muiden naisten kanssa botskilla Dubaissa..Ja onpa hänellä hiirenhäntä ponnariksi🙄 Tämä ei ole provo,
      Kotimaiset julkkisjuorut
      240
      954
    5. Sano sano todella

      Onko sinulla Ikävä minua?
      Ikävä
      66
      780
    6. Arvaapa mies

      montako vuotta oon sua ihaillut salaa?
      Ikävä
      71
      721
    7. Hyvää perjantaita haaveisiin

      Onko omaa kaivattua löytynyt? Miehelle kysymystä. :)
      Ikävä
      92
      643
    8. Miehet hoi!

      Kysymys teille Jos näätte ja tapaatte naisen,joka on mielestänne mukava ja haluaisitte jatkaa vaikka siitä mihin jäitte tai haluatte nähdä tämän nais
      Ikävä
      38
      630
    9. Voiko yksi kohtaaminen

      jäädä pysyvästi mieleen?
      Ikävä
      45
      616
    Aihe