Lainvalvonnan ongelmat, osa ...

Osa 1. pykälän perustelut.

Finlex.fi sivulta löytyvä rikoslain
25 luku (21.4.1995/578) Vapauteen kohdistuvista rikoksista. 7 § (21.4.1995/578) Laiton uhkaus.
perustelut HE 94/1993 > yksityiskohtaiset perustelut > 1. Rikoslaki > 1.10. 25 luku. Vapauteen kohdistuvista rikoksista > 1.10.2. Pykälien perustelut >
"6 §. Laiton uhkaus. Laittoman uhkauksen tunnusmerkistö säilyisi asiallisesti ennallaan."
sekä
1.10.1. Luvun perustelut > 1.10.1.2. Nykyinen lainsäädäntö ja sen epäkohdat
"12 § uusittiin rikoslain 21 luvun uudistamisen yhteydessä vuonna 1969. Samassa yhteydessä uudistettiin 13 §:n laitonta uhkausta koskeva rangaistussäännös."

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 > viitetiedot >
muutokset 1969: 491/1969, 28/1969, 2/1969

https://finlex.fi/fi/esitykset/he/ >
"Hallituksen esitysten tekstit vuodesta 1992 lähtien"

https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/Sivut/default.aspx
"Kaikki valtiopäiväasiakirjat kokoteksteinä ovat saatavilla vuoden 1990 valtiopäivistä lähtien."
"Keskeiset valtiopäiväasiakirjat, kuten hallituksen esitykset, valiokuntien mietinnöt ja lausunnot sekä täysistuntojen pöytäkirjat ovat saatavilla kokoteksteinä vuoden 1980 valtiopäivistä lähtien."
"Lisäksi koko painetun valtiopäiväasiakirjasarjan sisältö valtiopäivävuosilta 1907–2000 löytyy digitoituina eduskunnan Avoimen datan palvelusta."

https://avoindata.eduskunta.fi/#/fi/digitoidut/ >
Ohjeet palvelun käyttöön (pdf) >
Esim. haun ”he 123/1967” hakutulos on nolla, koska valtiopäiväasiakirjassa kyseessä olevan hallituksen esityksen numero ja nimi on kirjoitettu sivun ylätunnisteeseen ja alemmas otsikkoon näin:
1967 vuoden valtiopäivät N:o 123.

https://avoindata.eduskunta.fi/#/fi/digitoidut/ > haku >
- "1969 vuoden valtiopäivät N:o 2" >
"Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta."
- "1969 vuoden valtiopäivät N:o 28" >
"Hallituksen esitys n:o 28 llliksi viljantutkimustoimikunnan tutkimuslaboratorion tarkastusmaksuista."
- "1969 vuoden valtiopäivät N:o 491" >
"Antamillasi hakuehdoilla ei löytynyt yhtään asiakirjaa."

Pykälän perusteluja eli hallituksen esitystä ei siis löydy.
Pykälän perusteluja ketjuttavan HE 94/1993 mukaan pykälää on edellisen kerran muutettu 1969.
Finlex.fi sivu listaa rikoslain muutokset vuodelta 1969 hallituksen esityksinä nro. 2, 28 ja 491.
Finlex.fi sivulla ei ole hallituksen esityksiä ennen vuotta 1992.
Eduskunta.fi sivulla oleva vuotta 1980 edeltävien hallituksen esitysten haku listaa finlex.fi sivun rikoslain muutoksista eri lakien esityksiä kuin rikoslaki.
Jossain kohtaa on siis virhe, jonka seurauksena näinkin oleellinen asia kuin voimassa olevan rikoslain perustelut ja samalla sisältö ei ole kansalaisten luettavissa.

Sinänsä hallituksen esityksissä esiintyvä perustelujen ketjutus ei kerro että asiasta olisi todellisuudessa mitään esitystä olemassakaan, vaan tälläinen ketjuttaminen saattaa esiintyä useamman hallituksen samaa pykälää koskevassa esityksessä päätyen tyhjiin olemassa olemattomiin pykälän perusteluihin.

Osa 2. pykälän sisältö.

7 § Laiton uhkaus
"Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa"

Pykälän perustelut HE 94/1993
"pelkäämiseen on pitänyt olla perusteltu syy eli pelkäämisen pitää olla aiheellista"
"tarkoitetaan sekä vaaran todennäköisyyttä että mahdollisen vahingon suuruutta"

- Perusteltu syy.
Uhkaus on uhkaus esitetään se miten hyvänsä, uhkaukset on aina syytä huomioida eli "pelätä" esitettyä uhkausta.
- Vahingon suuruus.
Mahdollisen vahingon suuruus on aloituksen asiassa täyttänyt törkeän rikoksen tunnusmerkit.
- Todennäköisyys.
Pykälän perusteluissa mainittua todennäköisyyttä ei ole täsmennetty tarkoitetaanko sillä mahdollisuutta verrattuna asian olemassa olemattomuuteen, vai toteutumisen tilastollista todennäköisyyttä ja rikoksen tunnusmerkistön toteutumisen ylittävää todennäköisyysprosenttia.
Kun kyse on rikoksen uhrin subjektiivisesta arviosta, on tilastollista todennäköisyyttä mahdoton arvioida, jolloin tilastollisen todennäköisyyden soveltaminen pykälän tunnusmerkistön toteutumisessa ei tule kyseeseen.
Todennäköisyys arvioidaan silloin asian mahdollisuutena, jolloin asia on mahdollinen kun sellainen on esitetty ja se on yleisesti mahdollinen asiana.

Vaikka pykälän ketjutettuja täydentäviä perustelua ei löydy, voidaan edellisen perusteella todeta että rikoksen tunnusmerkit toteutuvat kyseessä olevassa asiassa.

Jos poliisia kohtaan esitetään vastaavan kaltainen uhkaus, on seurauksena varmasti pykälän mahdollistama vankeusrangaistus.

Miksi perustuslain 6 § "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä" ei toteudu.

Muut rikosnimikkeet.

Rikoslaki. 14 luku Rikoksista poliittisia oikeuksia vastaan. 5 § Poliittisten toimintavapauksien loukkaaminen.
Luvun rikokset ovat yleisen syytteen alaisia, jollaisesta rikoksesta poliisin on suoritettava esitutkinta sellaisen tietoonsa saatuaan.

Mielenterveyspalveluista ei saa leikata yhtään. Minä olen sitä mieltä.

Osa 1. Pykälän perustelut. Jatko.

Virhe perustelujen löytymättömyydessä eduskunnan digitoiduista asiakirjoista oli asiakirjan hakeminen finlex.fi sivujen lain viitetiedoista löytyvällä lain muutoksen numerolla eikä lakiin liittyvällä hallituksen esityksen numerolla.
Finlex.fi sivulla ei ole säädösten ja lain viitetiedoissa lueteltujen lain muutossäädösten tekstejä pääsääntöisesti ennen 80-luvun lopun ajankohtaa, sivulla olevissa säädösten teksteissä on tämän ajankohdan jälkeen yleensä mainittu lakiin liittyvän hallituksen esityksen numero.

Säädöstä voi silloin etsiä eduskunta.fi sivulta lain numeron perusteella.

https://avoindata.eduskunta.fi/#/fi/digitoidut/ >
Ohjeet palvelun käyttöön (pdf) >
"Asiakirjojen etsimisessä voi käyttää apuna eduskunnan hakupalvelua, josta löytyy valtiopäiväasioiden käsittelytietoja vuodesta 1919 lähtien."

Eduskunta.fi > Haku: Valtiopäiväasiat ja -asiakirjat > Hakuohjeet
"SaadosNro:790/2015 hakee valtiopäiväasian, jossa säädösnumero on 790/2015. (koskee vain aineistoja valtiopäivävuodesta 2015 alkaen)"

https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx
Hakusana: SaadosNro:2/1969 OR SaadosNro:28/1969 OR SaadosNro:491/1969 OR SaadosNro:*/1969 >
"Mikään ei vastaa hakuasi"

Osa 1. Pykälän perustelut. Jatko.

Kun säädöksen eli lain tietoja ei suoraan löydy eduskunta.fi sivulta sen numeron perusteella voi säädöstä hakea hakusanoilla.
https://avoindata.eduskunta.fi/#/fi/digitoidut/search?year=1969&query="rikoslain muuttamisesta"

Ja löytyvän hallituksen esityksen vuoden ja numeron perusteella edelleen.
https://avoindata.eduskunta.fi/#/fi/digitoidut/search?query="1966 vuoden valtiopäivät N:o 68"&before=before_1975 >
"Antamillasi hakuehdoilla ei löytynyt yhtään asiakirjaa."
- Sivusto ei löydä asiakirjaa sen otsikolla, koska asiakirjaa digitoitaessa on asiakirjan kuvasta-tekstiin muunnoksessa sanasta "N:o" tullut sana "N: o". Hakuteksti "1966 vuoden valtiopäivät N: o 68" löytää etsityn asiakirjan.

https://avoindata.eduskunta.fi/#/fi/digitoidut/search?year=1966&query="n:o 68" >
PDF: ASK_1966_I_1100 Sivu: 1113 Töm >
https://avoindata.eduskunta.fi/digitoidut/web/viewer.html?file=https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/eduskunta-asiakirja-parsed-documents-prod/suomi/1966/ask_1966_i_1100.pdf#page=22
tai
https://avoindata.eduskunta.fi/digitoidut/view/ask_1966_i_1100?year=1966
tai
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/eduskunta-asiakirja-original-documents-prod/suomi/1966/ASK_1966_I.pdf
s. 1111

Löytyvien tietojen mukaan vuoden 1969 rikoslain 25 luvun 13 § muuttamiseen liittyvä hallituksen esitys on:
1966 vuoden valtiopäivät N: o 68.

Osa 1. Pykälän perustelut. Hallituksen esitys 68/1966.

1966 vuoden valtiopäivät N: o 68.
Hallituksen esitys Eduskunnalle henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten rankaisemista koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
Laki rikoslain muuttamisesta.
25 luku.
Vapauteen kohdistuvista rikoksista.

13 §. Tämän pykälän mukaan rangaistaan nykyisin henkilöä, joka uhkaa tehdä rikoksen toista vastaan, asianhaarain ollessa sellaiset, että ne tekevät uhkauksen täyttämisen todennäköiseksi. Rikoslaissa on useita muitakin rangaistussäännöksiä, joiden mukaan toisen uhkaaminen on säädetty rangaistavaksi. Niinpä voidaan ryöstönä tai kiristämisenä (RL 31: 1-4) rangaistava anastamisrikos toteuttaa siten, että rikoksen uhrin puolustautuminen estetään häntä uhkaamalla. Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen (RL 16: 1) voi niin ikään tapahtua uhkausta käyttäen. Erityisesti on rikoslain 25 luvussa kriminalisoiduille, toisen vapauteen kohdistuville rikoksille ominaista se, että rikoksen tekemisessä usein käytetään uhkausta (RL 25: 1, 4, 6, 7 ja 12). Rikoslain 25 luvun 13 §:n soveltaminen edellyttää, että se paha, jopa pelottelemalla uhkaaja koettaa vaikuttaa uhriinsa, on sinänsä rikos sekä että uhkaus ei samalla toteuta ryöstön, kiristämisen, virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen, väkisinmakaamisen tai muun sellaisen erityisen rikoksen tunnusmerkistöä.

Pakottamisrikoksesta (RL 25:12) poikkeaa rikoksella uhkaaminen siten, että jos uhattu rikoksentekijän pelottamana suostuu tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin, on teko katsottava pakottamiseksi, mutta jos hän ei taivu uhkaajan vaatimukseen, on tekijää rangaistava rikoslain 25 luvun 13 §:n nojalla, työsopimuslain 35 §:ssä tarkoitettua poikkeustapausta lukuun ottamatta. Sitä paitsi voidaan rikoksella uhkaamiseen syyllistyä esittämättä uhatulle mitään vaatimusta, ja pakottamisrikos voidaan tehdä muullakin tavoin kuin rikoksella uhaten.

Nykyisen rikoslain 21 luvun 13 §:n 2 momentin mukaan katsotaan rikoksella uhkaaminen, joka tapahtuu uhkaajan ollessa kiihtyneessä mielentilassa, "vihapäissään", tähtäämällä toista aseella tai muulla hengenvaarallisella välineellä, toisen henkeen tai ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvaksi rikokseksi. Tämä johtuu ehkä siitä, että teon ei ole katsottu pääasiallisesti kohdistuvan uhatun psyykeen, vaan ensi sijassa saattavan uhatun ruumiillisen koskemattomuuden vaaraan. Käytännöllistä tarvetta säilyttää aseen nostaminen toista vastaan eri rikoksena ei näytä olevan. Selostetuista syistä ehdotetaan, samalla kun aseen nostamista koskeva, nykyisin rikoslain 21 luvun 13 § :n 2 momentissa oleva rangaistussäännös on jätetty pois lakiehdotuksesta, 25 luvun 13 §:ään sisällytettäväksi maininta aseen nostamisesta toista vastaan yhtenä tässä lainkohdassa tarkoitetun rikoksen tekomuotona. Tällaisetta maininnattakin olisi aseen nostaminen toista vastaan katsottava puheena olevan lainkohdan mukaan rangaistavaksi teoksi. Kun laissa kuitenkin on vanhastaan ollut eri säännös aseen nostamisesta, on pykälän täydentäminen ehdotetuna tavalla selvyyden vuoksi paikallaan. Ruotsin uudessa rikoskaaressa on aseella uhkaaminen sisällytetty rikoksella uhkaamista tarkoittavaan rangaistussäännökseen, joka on sijoitettu rauhaa ja vapautta loukkaavia rikoksia koskevaan neljänteen lukuun (BrB 4:5).

Rikoslain 25 luvun 13 §: n nykyisen sanamuodon mukaan voi se rikos, jolla uhataan, olla mikä rangaistava teko tahansa. Mainitulla rangaistussäännöksellä pyritään suojelemaan kansalaisia sellaisilta uhkauksilta, jotka ovat omiaan synnyttämään pelkoa ja voivat antaa aiheen jokapäiväisiä toimia häiritsevään varuillaanoloon tai erityisiin varokeinoihin. Tällaista pelkoa ja varokeinoja aiheuttavat ennen kaikkea uhkaukset, jotka saattavat uhatun odottamaan joko häneen itseensä tai toiseen, hänelle ehkä läheiseen henkilöön kohdistuvan henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyrikoksen tapahtumista. Pelkoa herättävä voi myös olla esim. siveellisyysrikoksen tai laittoman vapaudenriiston tekemistä koskeva uhkaus, joka saattaa uhatun tuntemaan epävarmuutta ruumiillisesta koskemattomuudestaan tai henkilökohtaisesta vapaudestaan. Nämä oikeushyvät on katsottava henkilökohtaisen turvallisuuden käsitteeseen sisältyviksi. Lisäksi voidaan toisen mielenrauhaa järkyttää uhkaamalla riistää häneltä hänen omaisuutensa. Sen sijaan muunlaisen rikoksen tekemistä koskevalla uhkauksella voitaneen tuskin katsoa olevan niin pelottavaa vaikutusta, että rangaistuksen tuomitsemiseen pelkästään uhkauksen esittämisestä olisi riittävää aihetta. Sen vuoksi ehdotetaan puheena olevan pykälän sanamuotoa siten muutettavaksi, että rangaistussäännös koskisi vain tapauksia, joissa toista uhataan henkeen, terveyteen tai muuhun henkilökohtaiseen turvallisuuteen taikka omaisuuteen kohdistuvan rikoksen tekemisellä.

Osa 1. Pykälän perustelut. Hallituksen esitys 68/1966. (jatko)

Eri ihmisten alttius uhkauksille voi olla varsin erilainen. Se, minkä yksi käsittää leikkipuheeksi, voi saattaa toisen kauhun valtaan. Rikoksella uhkaamisena rangaistava teko olisi kuitenkin arvosteltava sen henkilön kannalta, johon uhkaus on kohdistunut. Kun lain nykyisestä sanamuodosta voidaan tehdä sellainen johtopäätös, että uhkauksen vakavuutta arvioitaessa olisi käytettävä jonkinlaista yleistä mittapuuta, ehdotetaan pykälän sanamuotoa tässä kohdin selvennettäväksi.

Rikoksella uhkaamisesta voidaan nykyisen lain mukaan tuomita enintään 50 päiväsakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Kun tällainen rikos voi olla laadultaan törkeä ja saattaa uhatun suunniltaan pelosta, on rangaistusasteikon ylärajan korottaminen katsottu tarpeelliseksi. Myös muiden pohjoismaiden rikoslaeissa on vastaavan rikoksen enimmäisrangaistus kaksi vuotta vankeutta. Sakkorangaistuksen käytön rajoittaminen määriltään pieniin sakkoihin, niin kuin nykyisessä laissa, ei näytä asianmukaiselta.

Ruotsin uudessa rikoskaaressa on puheena olevasta rikoksesta käytetty nimitystä "olaga hot". Kun tuota nimitystä on pidettävä onnistuneena, on lakiehdotuksessa käytetty sitä vastaavaa suomenkielistä nimitystä "laiton uhkaus".

Rangaistusuhan korottamisesta edellä mainituin tavoin seuraisi, että laittomasta uhkauksesta voitaisiin tuomita ankarampi rangaistus kuin rikoslain 25 luvun 12 §:n mukaan pakottamisesta. Se ei ole asianmukaista, koska pakottamista on pidettävä ainakin yhtä raskaana rikoksena kuin uhkausta. Nykyisenlain säätämä rangaistusuhka pakottamisrikoksesta näyttää olevan liian lievä. Sen vuoksi ehdotetaan tässä yhteydessä puheena olevan luvun 12 §:ssä olevaa rangaistusasteikkoa tarkistettavaksi, niin kuin edellä on mainittu.

14 §. Rikoslain 25 luvun 14 §:n 2 momentin mukaan on rikoksella uhkaaminen asianomistajarikos, ts. virallinen syyttäjä ei saa tehdä siitä syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi. Aseen nostaminen toista vastaan on rikoslain 21 luvun 14 §: n 1 momentissa olevan säännöksen mukaan myös asianomistajarikos. Jos rikos kuitenkin on tehty yleisellä tiellä, kadulla, torilla tai muussa julkisessa paikassa taikka julkisessa toimituksessa tai kokouksessa taikka viranomaisen edessä taikka jos rikoksen on tehnyt virkamies virkaansa toimittaessaan tahi se, jota pidetään rangaistus- tai työlaitoksessa taikka muussa sen kaltaisessa laitoksessa, on rikos virallisen syytteen alainen. Ruotsin uuden rikoskaaren ja Tanskan rikoslain mukaan on laiton uhkaus pantavissa syytteeseen ilman asianomistajan tekemää ilmiantoa. Norjassa taas on pääsääntönä, että rikos on asianomistajarikos, mutta milloin yleinen etu vaatii, voi virallinen syyttäjä nostaa siitä syytteen ilman asianomistajan ilmiantoa.

Laittoman uhkauksen määrääminen virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi perustunee siihen näkökohtaan, että uhattu usein on sellaisessa asemassa, ettei hän uskalla tehdä ilmiantoa rikoksesta. Toisaalta vaatii uhatun etu usein, ettei rikoksesta nosteta syytettä. Suomen osalta ei näytä olevan aihetta poiketa siitä vanhastaan voimassa olevasta säännöstä, että rikoksella uhkaaminen on asianomistajarikos. Mikäli uhkaaminen kuitenkin tapahtuu sellaisessa paikassa tai sellaisissa olosuhteissa kuin rikoslain 21 luvun 14 §:n 1 momentissa (lakiehdotuksessa 21: 18) mainitaan, vaatii yleisen järjestyksen ylläpitäminen, että rikoksesta voidaan nostaa syyte, vaikka asianomistaja ei ilmoitakaan sitä syytteeseen pantavaksi. Sen vuoksi ehdotetaan 25 luvun 14 §:n 2 momenttia vastaavasti muutettavaksi.

Osa 1. Pykälän perustelut. Hallituksen esitys 68/1966. (jatko)

13 §.
Joka toista vastaan nostaa aseen tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta vakavasti pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vaarassa, tuomittakoon, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.

Moderoinnin kertaalleen poistama kommentti uudelleen.
Kommentista selviää että eduskunta on hyväksynyt hallituksen esitys 68/1966, toisin sanoen se on saanut lainvoiman, sekä myös se että hyväksytyn esityksen saama lain numero ei selviä asiaan liittyvästä valtiopäiväasiakirjasarjan kirjasta, eli sekä finlexin lain viitteestä ei löydy hallituksen esityksen numeroa eikä viitatun osaltaan voimassa olevan vanhan lain hallituksen esityksen asiakirjoista ei löydy lain numeroa. Tämä tietenkin aiheuttaa vaikeutta lain sisällön selvittämiselle.

Osa 1. Pykälän perustelut. Eduskunnan hyväksymä hallituksen esitys 68/1966 ja esityksen saama lain numero.

Eduskunnan hallituksen esitystä seuraavina valtiopäivävuosina hyväksymät hallituksen esitykset löytyvät hyväksyntävuoden valtiopäiväasiakirja-niteiden 3. osan luvusta II.
https://avoindata.eduskunta.fi/#/fi/digitoidut/ > Asiakirjojen sijainti valtiopäiväasiakirjasarjassa (pdf)

Eduskunnan hyväksyvä vastaus Hallituksen esitykseen 1969 vuoden valtiopäivät N:o 68.
https://avoindata.eduskunta.fi/#/fi/digitoidut/download
Valitse valtiopäivien vuosiväli: 1961 - 1975
Valitse valtiopäivävuosi: 1969 >
suomi/1969/ASK_1969_III_2,3_IV_1.pdf >
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/eduskunta-asiakirja-original-documents-prod/suomi/1969/ASK_1969_III_2,3_IV_1.pdf
tai
https://avoindata.eduskunta.fi/digitoidut/web/viewer.html?file=https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/eduskunta-asiakirja-original-documents-prod/suomi/1969/ASK_1969_III_2,3_IV_1.pdf#page=39
s. 39

Kun lakien 2/1969, 28/1969 tai 491/1969 säädösten tekstiä ei ole finlex.fi sivulla tai säädöksiä ei löydy eduskunta.fi sivulta säädöksen numeron perusteella, hallituksen esityksen "1966 vuoden valtiopäivät N:o 68" saama lain numero ei ole selvillä.
Kun eduskunnan suuren valiokunnan 1969 esitykseen antaman mietinnön n:o 81 päivämäärä on 28.5.1969, ja lakien 2/1969, 28/1969 ja 491/1969 voimaantulopäivämäärät ovat 1.2.1969, 1.6.1969 ja 1.1.1970 voidaan olettaa että laki on tullut voimaan 1.1.1970 ja sen numero on silloin 491/1969.

Ei pysty kommentoimaan, automaatti poistaa viestit.