Voiko kokonaisuus huomion ottaen vedota vanhoihin rikosilmoituksiin?
vanhat ilmoitukset
Anonyymi-ap
27461
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Tietysti. Ne ovat kirjallisia todisteita.
kiitos.
Rikosilmoitus on vain ilmoitus. Jos se ei ole johtanut mihinkään, se on sama kuin seunäkirjoitus huoltoaseman vessassa.
Mutta näkee historian.
Minkä historian? Vessanseinähistorian?
Aivan metsässä. Vaikka ilmoitus ei olisi johtanut mihinkään, niin ilmoitukseen on tehty viranomaisen päätös ja mihin se perustuu. Eli, syy miksi poliisi ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin.
Yleisin syy on se, että kyseessä on asianomistajarikos, missä ilmoittaja ei ole vaatinut rangaistusta, tai on sen peruuttanut. Silloin poliisi esitutkintaa edes aloita.
Niin?
Jolloin sen merkitys mihinkään, ainakaan minään "kirjallisena todisteena" tai "kokonaisuus huomion ottaen vedottavana", on nolla.
Kertoo se siitä mitä on ollut ennen uusinta ilmoitusta
Ei kerro. Se kertoo siitä, mitä ilmoituksia on tehty ennen uusinta ilmoitusta. Mitään mäyttöarvoa sillä ei mihinkään ole sen enempää, kuin vessanseinäkirjoituksilla.
kuka on niin väittänyt?
Tietenkin todisteeksi laitetaan kaikki aiemmat esitutkintapöytäkirjat kokonaisuudessaan. Niistä sitten näkee, mitä on vaadittu, mihin poliisi on ryhtynyt ja mikä on ollut tutkinnan lopputulos.
Kertoo myös sen, että kyseinen henkilö on poliisin vanha tuttu, jolloin oikeus voi ottaa sen huomioon rangaistusta mitattaessa.
Hohhoijaa.
Rikoslain 6 luku sääntelee rangaistuksen määräämisestä ja sen mittaamisesta tarkemmin luvun 4-8 §.
Kerrotko vielä, missä kohdin niissä sanotaan, että samasta henkilöstä tehdyt aikaisemmat rikosilmoitukset vaikuttavat rangaistuksen mittaamiseen?
Vaikka aikaisemmat rikosilmoitukset eivät ole rangaistuksen koventamisperuste, niin ne voidaan ottaa huomioon siten, että tuomitaan vankeutta 8 kuukautta, eikä 6 kuukautta.
Onhan mediassakin jatkuvasti, että tuomittu valittaa hoviin, koska pitää rangaistusta liian ankarana.
Täh? Jaa että ei ole koventamisperuste, mutta kuitenkin voidaan sillä perusteella koventaa?
Mietittekö te nojatuolijuristit koskaan mitä kirjoitatte emnen sen lähettämistä?
Näytähän nyt ensimmäinen tietämäsi tuomio ihan mistä tahansa oikeusasteessa, jossa tuomion ja rangaistuksen perusteluna on käytetty vastaajasta aikaisemmin tehtyjä rikosilmoituksia.
Ja sitten voit miettiä järjellä, että olisiko oikein, että minä tehtailisin sinusta rikosilmoituksia suoraan mappi-Ö:hön, ja sitten kun ensimmäisen kerran oletkin oikeasti tuomiolla, niiden johdosta rangaistustasi kovennetaan, vaikka yksikään ilmoituksistani ei ole edennyt edes syyteharkintaan.
Joskus jää syyttäjän pöydälle:)
Kleptomaani jää kiinni näpistyksistä 10 kertaa. Koska kleptomaanin puoliso on varakas hän maksaa aina kauppiaille, jolloin kauppiaat peruuttavat rangaistusvaatimuksensa.
Osa ilmoituksista ja rangaistusmääräyksistä on vielä poliisilla, mutta osa jo syyttäjällä. Koska näpistys on asianomistajarikos ne peruutuksen johdosta raukeavat.
Sitten eräs kauppias päättää vaatia rangaistusta loppuun saakka, eikä peruuta sitä. Juttu on edennyt syyttäjälle ja kauppias ilmoittaa hänelle, tai poliisille, että se oli jo niin ja niin mones kerta, minkä vuoksi hän vaatii nyt rangaistusta. Syyttäjä saattaa asian oikeuden tietoon, jolloin se ei määrää kleptomaanille näpistyksestä 4 päiväsakkoa, vaan mittaa rangaistukseksi 6 päiväsakkoa.
Niin, tai kauppias on ottanut näpistelijän kiinni ja kutsunut poliisit. Poliisipartiolle kauppias ilmoittaa, että se on jäänyt kiinni aikaisemmin kolme kertaa, mutta hän on vain ottanut anastetun tavaran pois, eikä ole kutsunut poliisia. Poliisi kirjoittaa kaupan takahuoneessa näpistyksestä sakot ja käyttää liukumaa ylöspäin ja merkkaa rangaistusmääräykseen vuoden sisällä kolmas kerta. Liukuman perusteluna näpistelijän aikaisempi rikollisuus, vaikka yhtään rikosilmoitusta ei niistä ole tehty. Näpistelijä suostuu siihen, että asianomainen poliisiviranomainen vahvistaa määräyksen sitä syyttäjälle lähettämättä. Näpistys sakko saa aikanaan lainvoiman.
Edelleen odotan sitä ratkaisuesimerkkiä, jossa tuomioistuin olisi katsonut muita, kuin lainvoiman saaneita ratkaisuja rikoslain 6:5 mukaiseksi tekijän aikaisemmaksi rikollisuudeksi.
Se, että kleptomaanin puoliso maksaa kauppiaan hiljaiseksi asianomistajarikoksessa, ei oikeudellisesti vahvista kleptomaanin syyllisyyttä.
Tuomioistuimen tulee kunnioittaa syyttömyysolettamaa, eli se ei voi myöskään langettavan tuomion koventamisperusteena käyttää sellaista osoitusta muusta rikollisuudesta, joka ei nauti lainvoimaa.
Myöskään se, että kauppias ilmoittaa poliisipartiolle ottaneensa näppärin kolmesti aiemmin kiinni, ei ole lainvoimainen osoitus siitä, että henkilö olisi syyllistynyt rikoksiin. Poliisi, joka yksipuolisesti uskoo kauppiaan kertomusta kolmesta aiemmasta kiinnijäämisestä, tekee aika ison virheen.
Poliisi ei siis tule perustamaan mitään liukuman käyttöä siihen, että kauppias kertoo tekijän rikoshistoriasta. Poliisi voi kenties käyttää tällaista harkintaa nähdessään tietojärjestelmistään, että henkilöä on aikaisemminkin rangaistu näpistyksistä, mutta tällöinhän olemmekin taas jo rikoslain 6:5 alueella.
Täh ! Poliisi, joka yksipuolisesti uskoo kauppiaan kertomusta ??? Tarvittaessa poliisi voi kuulla kauppiaan nimeämiä todistajia.
Nämä aiemmat kerrat ovat mitättömiä, ellei niiden perusteella nosteta syytteitä tai syyttäjä voi käyttää rangaistusmääräystä. Niistä ei seuraa mitään kielteisisä seuraamuksia epäillylle. koska Suomessa on syyttömyysolettama.
Hoh, hoijaa. Nojatuoli juristin tiedot ovat vanhentuneet jo lähes 15 vuotta sitten. Jos näpistyksestä seuraa korkeintaan 20 päiväsakkoa ja näpistelijä, sekä asianomistaja suostuvat, niin poliisi antaa silloin näpistelijälle sakkomääräyksen, jonka vahvistaa poliisi, ei syyttäjä.
*****Laki sakon ja rikesakon määräämisestä*****
?? Mitäs helvettiä? Oma rekisteri oli oikeudessa nyt puhdas. mm Törkeä pahoinpitely. 10v ja ei näy. Pienemmät kuulemma 4 v ja ei näy. Ensikertalaisena meni. Lukekaa se laki.
Orpon hallitus muutti lakia siten, että jos on kulunut 5 vuotta, tai kauemmin, siitä kun on vapautunut vankilasta, niin rikoksentekijä katsotaan ensikertalaiseksi. Vielä Marinin hallituksen aikana se oli 3 vuotta.
Rikoksentekijä voi olla ilman vankilaakin.
Juju on siinä, että rikoksen 21 vuotiaana, tai vanhempana tehnyt ensikertalainen pääsee vankilasta ehdonalaiseen vapauteen istuttuaan tuomiosta puolet, rikoksen uusija 3/4.