Darwinin sirkut kumoavat darwinismin

Darwin luuli, että satunnaiset ympäristömuutokset saavat aikaan vaihtelua sirkkujen nokkien koossa ja muodossa. Hänen mukaansa linnut ajautuvat joko hyönteissyöjiksi tai siemensyöjiksi sen mukaan, millainen nokka niillä on. Tästä seuraa eriytymistä eli isolaatiota, joka ilmenee lajiutumisena. Paksunokkaisilla linnuilla on omassa elinympäristössään kilpailuetu, jonka luonnonvalinta on niille mahdollistanut. Näinhän meille on opetettu.

Darwin oli totaalisen väärässä.

Nykytutkimuksen mukaan lintujen syömä ravinto ohjaa niiden jälkikasvun nokkien koon ja muodon vaihtelua. Eli jos lintu alkaa syödä siemenravintoa, kasvaa jälkikasvulle paksumpi ja vahvempi nokka. Ja jos sirkku alkaa syödä hyönteisiä, on jälkeläisten nokka ohuempi ja hennompi. Näin toimii epigeneettinen säätely. Näin toimivat suunnitellut ja luodut mekanismit. Tämä on nerokasta suunnittelua, joka ei johda lajityyppirajat ylittävään evoluutioon, koska epigeneettiset muutokset ovat dynaamisia ja palautuvia. Epigeneettinen säätely tosin kuormittaa genomia aiheuttaen väistämättä hienovaraisia virheitä DNA:han. Siksi geneettinen entropia on biologinen fakta.

Evoluutiota ei ole koskaan tapahtunut. Darwininsirkut todistavat tämän tieteellisesti.

14

191

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hakusanat tiedonjanoisille:

      'darwin's finches diet methylation'

    • Anonyymi

      Lue ja opi:

      "Tuo teksti on osittain totta, mutta sisältää myös merkittäviä virheitä Darwinin teoriasta ja sen tulkinnasta.

      Tässä erittelyä siitä, mikä pitää paikkansa ja mikä ei:
      Mitä on totta?

      Variaatio ja luonnonvalinta: Darwinin havainnot ja teoria todellakin käsittelevät variaatiota eli yksilöiden välisiä eroja, kuten nokan koon ja muodon vaihtelua. Luonnonvalinta taas toimii näiden olemassa olevien vaihteluiden pohjalta suosien niitä yksilöitä, joilla on parhaiten ympäristöönsä soveltuvia piirteitä. Tämä pätee myös sirkkujen nokkiin ja niiden sopeutumiseen erilaisiin ravinnonlähteisiin (kuten hyönteisiin tai siemeniin).
      Eriytyminen ja lajiutuminen: Ajatus siitä, että ympäristön paineet ja luonnonvalinta voivat johtaa eriytymiseen ja lopulta lajiutumiseen (uusien lajien syntyyn), on keskeinen osa Darwinin evoluutioteoriaa. Esimerkiksi maantieteellinen isolaatio on usein lajiutumisen edellytys.
      Kilpailuetu: Luonnonvalinnan mekanismiin kuuluu se, että tietyillä ominaisuuksilla varustetut yksilöt saavat kilpailuedun omassa elinympäristössään, mikä parantaa niiden selviytymistä ja lisääntymistä. Paksunokkaisuus voi antaa edun siemensyöjille.

      Mitä on väärin?

      "Darwin luuli, että satunnaiset ympäristömuutokset saavat aikaan vaihtelua sirkkujen nokkien koossa ja muodossa." Tämä on väärin. Darwinin teorian mukaan variaatio (eli erot nokan koossa ja muodossa) syntyy satunnaisesti eikä ympäristömuutosten suorana seurauksena. Ympäristö sen sijaan valikoi näistä olemassa olevista variaatioista soveltuvimmat. Ympäristömuutokset voivat toki muuttaa sitä, mitkä piirteet ovat edullisia, mutta ne eivät itsessään aiheuta variaatiota. Variaation lähde on nykymittapuulla geenien mutaatiot ja uudelleenjärjestelyt, vaikka Darwin ei vielä geenien mekanismia tuntenutkaan.
      "Hänen mukaansa linnut ajautuvat joko hyönteissyöjiksi tai siemensyöjiksi sen mukaan, millainen nokka niillä on." Tämä on osittain harhaanjohtavaa. Darwinin näkökulma on ennemminkin se, että nokkien olemassa olevan variaation ansiosta linnut voivat hyödyntää erilaisia ravinnonlähteitä. Linnut eivät "ajaudu" tiettyyn rooliin, vaan ne, joilla on sopiva nokka tiettyyn ravintoon, selviytyvät paremmin ja lisääntyvät tehokkaammin, mikä johtaa populaation sopeutumiseen.
      "Darwin oli totaalisen väärässä." Tämä on ehdottomasti väärä väite. Vaikka moderni evoluutioteoria on täydentänyt ja tarkentanut Darwinin alkuperäisiä ajatuksia (esimerkiksi genetiikan löytyminen selitti variaation perustan), Darwinin ydinteoria luonnonvalinnasta on edelleen tieteellisesti pätevä ja laajalti hyväksytty selitys lajien kehitykselle. Sirkkujen nokkien tapaus (Galápagoksen sirkut) on klassinen esimerkki ja yksi vahvimmista todisteista luonnonvalinnasta ja adaptiivisesta säteilystä, joka tukee Darwinin teoriaa.

      Yhteenvetona, teksti esittää Darwinin teorian tietyt osat oikein (variaatio, luonnonvalinta, lajiutuminen ja kilpailuetu), mutta se vääristelee vakavasti variaation alkuperää ja tekee virheellisen ja perusteettoman johtopäätöksen Darwinin teorian paikkansapitämättömyydestä."

      No oppimiskyvytön reppana ei opi yhtään mitään.

      • Anonyymi

        Höpöhöpö. Darwin ei puhunut mutaatioista yhtään mitään. Mutaatioteorian kehitti hollantilainen botanisti Hugo de Vries. Yhdessä Darwinin luonnonvalintateorian kanssa on syntynyt vallitseva evoluutioteoria.

        Opettele edes alkeet, reppana.


      • Charles Darwin ei tuntenut mutaatioita tai geenien periytymismekanismeja, koska perinnöllisyystieteen perusteet (kuten Gregor Mendelin työt) eivät olleet hänen aikanaan vielä tunnettuja tai laajasti ymmärrettyjä. Darwin puhui epämääräisemmin ”muunnoksista” (variations), joita hän havaitsi luonnossa. Hän ei tiennyt, mistä nämä muunnokset johtuivat, mutta ajatteli niiden olevan satunnaisia ja periytyviä.

        Hugo de Vries, hollantilainen kasvitieteilijä, toi 1900-luvun alussa esiin mutaatioajatuksen: hän havaitsi uusia, periytyviä ominaisuuksia ilmestyvän yhtäkkiä (esimerkiksi iltahelokissa) ja nimesi nämä muutokset mutaatioiksi. De Vries yhdisti nämä käsitteet evoluutioon ja antoi merkittävän sysäyksen myöhemmälle nykyaikaiselle synteesille, joka yhdistää Darwinin luonnonvalinnan ja Mendelin perinnöllisyyden.

        Yhteenvetona:

        Darwin: luonnonvalinta + muuntelu (mutta ei tuntenut geenien tai mutaatioiden mekanismeja)

        De Vries: mutaatiot periytyvinä muutoksina

        Myöhemmin: nykyaikainen evoluutioteoria (moderni synteesi) yhdistää Darwinin, Mendelin ja myöhemmin geenitieteen.


      • Anonyymi

        //ja yksi vahvimmista todisteista luonnonvalinnasta ja adaptiivisesta säteilystä//

        BUAAHHAAHHAAAA!! Adaptiivinen säteily!! Nyt naurattaa!!

        Reppana ei osaa kääntää termiä 'adaptiivinen radiaatio' vaan kopioi suoraan Geminin tekstin tänne kommentiksi. Noloa.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Charles Darwin ei tuntenut mutaatioita tai geenien periytymismekanismeja, koska perinnöllisyystieteen perusteet (kuten Gregor Mendelin työt) eivät olleet hänen aikanaan vielä tunnettuja tai laajasti ymmärrettyjä. Darwin puhui epämääräisemmin ”muunnoksista” (variations), joita hän havaitsi luonnossa. Hän ei tiennyt, mistä nämä muunnokset johtuivat, mutta ajatteli niiden olevan satunnaisia ja periytyviä.

        Hugo de Vries, hollantilainen kasvitieteilijä, toi 1900-luvun alussa esiin mutaatioajatuksen: hän havaitsi uusia, periytyviä ominaisuuksia ilmestyvän yhtäkkiä (esimerkiksi iltahelokissa) ja nimesi nämä muutokset mutaatioiksi. De Vries yhdisti nämä käsitteet evoluutioon ja antoi merkittävän sysäyksen myöhemmälle nykyaikaiselle synteesille, joka yhdistää Darwinin luonnonvalinnan ja Mendelin perinnöllisyyden.

        Yhteenvetona:

        Darwin: luonnonvalinta muuntelu (mutta ei tuntenut geenien tai mutaatioiden mekanismeja)

        De Vries: mutaatiot periytyvinä muutoksina

        Myöhemmin: nykyaikainen evoluutioteoria (moderni synteesi) yhdistää Darwinin, Mendelin ja myöhemmin geenitieteen.

        Evoluutioteoria ei ole ollut yli sataan vuoteen vain Darwinin havaintojen varassa. Jatkuvasti kasvava biologinen, paleontologinen, genetiikan jne havaintoaineisto vain tukee evoluutioteorian johtopäätöksiä. Eri mieltä ovat vain jotkut uskonkiihkoiset alakoulunopettajat ja muut ääriliikkeitä edestavat diletantit.

        Epätoivoissasi sohit täysin ohi maalin.

        Ja palstan aiheen mukaan sinun pitäisi perustella miksi olisi uskottava vaihtoehto, että joku luojajumala, josta ei ole mitään havaintoa, olisi jonkun selittämättömän oikkunsa takia taikonut täysin käsittämättömällä tavalla edes ensimmäistäkään satiaista.


      • //Darwinin näkökulma on ennemminkin se, että nokkien olemassa olevan variaation ansiosta linnut voivat hyödyntää erilaisia ravinnonlähteitä.//

        Hölynpölyä. Lintujen nokan koko ja muoto muuttuvat mm. syödyn ravinnon mukaisesti (koskee jälkikasvua).

        Epigeneettinen säätely tapahtuu seuraavasti:

        Ympäristötekijät --> Eliön aistit ja reseptorit monitoroivat ympäristötekijöitä --> Reseptorit tai aivot välittävät tietoa soluille signaalireiteissä erilaisten signaalimolekyylien avulla --> Solun epigenomi reagoi signaaleihin --> Solun epigeneettinen ohjelma muuttuu --> Solun, kudosten ja elinten toiminta adaptoituu ympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisesti.--> Muutokset periytyvät jälkeläisille.

        Ei siis mitään tekemistä satunnaisten muutosten tai kuvitteellisen luonnonvalinnan kanssa. Muutokset perustuvat tarkasti toimiviin epigeneettisiin mekanismeihin ja tekijöihin.

        Darwin oli totaalisen väärässä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Evoluutioteoria ei ole ollut yli sataan vuoteen vain Darwinin havaintojen varassa. Jatkuvasti kasvava biologinen, paleontologinen, genetiikan jne havaintoaineisto vain tukee evoluutioteorian johtopäätöksiä. Eri mieltä ovat vain jotkut uskonkiihkoiset alakoulunopettajat ja muut ääriliikkeitä edestavat diletantit.

        Epätoivoissasi sohit täysin ohi maalin.

        Ja palstan aiheen mukaan sinun pitäisi perustella miksi olisi uskottava vaihtoehto, että joku luojajumala, josta ei ole mitään havaintoa, olisi jonkun selittämättömän oikkunsa takia taikonut täysin käsittämättömällä tavalla edes ensimmäistäkään satiaista.

        Nykytutkimus on tuonut uusia ulottuvuuksia Darwinin havaintoihin, erityisesti epigeneettisten mekanismien osalta. Epigeneettinen säätely, kuten DNA:n metylaatio tai histonimuutokset, voivat vaikuttaa geenien ilmentymiseen ympäristön, kuten ravinnon, mukaan — ilman että itse geenisekvenssi muuttuu. Tämä voi johtaa esimerkiksi nokan koon ja muodon muutoksiin jo seuraavissa sukupolvissa.

        Mitä tämä merkitsee Darwinin kannalta?
        Darwin oli oikeassa siinä, että ympäristö vaikuttaa eliöiden selviytymiseen ja jälkeläisten menestykseen.

        Hän oli väärässä tai vajavaisesti perillä siitä, miten muutokset syntyvät ja siirtyvät eteenpäin. Hän ei osannut kuvitella sellaista hienovaraista, nopeaa ja palautuvaa säätelyjärjestelmää kuin epigeneettinen säätely.

        Nykynäkökulmasta voidaan siis sanoa, että Darwinin mekanistinen selitys oli puutteellinen, ja joiltain osin harhaanjohtava: hän näki muuntelun pääosin satunnaisena ja hitaana, kun taas nykyään ymmärrämme, että ympäristö voi ohjata nopeasti ilmiasun muutoksia ilman geneettistä mutaatiota.

        Johtopäätös:
        Kyllä, Darwin oli tässä asiassa vakavasti väärässä, jos arvioimme hänen käsityksiään nykyisen epigeneettisen tiedon valossa. Hänellä ei kuitenkaan ollut käytössään modernia molekyylibiologiaa tai tietoa geneettisestä ja epigeneettisestä säätelystä. Hänen teoriansa oli aikalaisensa paras selitys, mutta nykyään tiedämme, että sopeutuminen voi tapahtua myös nopeasti, suunnatusti ja jopa palautuvasti, mikä on suuri haaste klassiselle darwinistiselle evoluutiomallille.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        //Darwinin näkökulma on ennemminkin se, että nokkien olemassa olevan variaation ansiosta linnut voivat hyödyntää erilaisia ravinnonlähteitä.//

        Hölynpölyä. Lintujen nokan koko ja muoto muuttuvat mm. syödyn ravinnon mukaisesti (koskee jälkikasvua).

        Epigeneettinen säätely tapahtuu seuraavasti:

        Ympäristötekijät --> Eliön aistit ja reseptorit monitoroivat ympäristötekijöitä --> Reseptorit tai aivot välittävät tietoa soluille signaalireiteissä erilaisten signaalimolekyylien avulla --> Solun epigenomi reagoi signaaleihin --> Solun epigeneettinen ohjelma muuttuu --> Solun, kudosten ja elinten toiminta adaptoituu ympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisesti.--> Muutokset periytyvät jälkeläisille.

        Ei siis mitään tekemistä satunnaisten muutosten tai kuvitteellisen luonnonvalinnan kanssa. Muutokset perustuvat tarkasti toimiviin epigeneettisiin mekanismeihin ja tekijöihin.

        Darwin oli totaalisen väärässä.

        "Darwin oli totaalisen väärässä."

        Hmmm... harhainen uskolla kuuppansa sekoittanut alakouluope, ilman mitään alan koulutusta

        vai

        yksi aikamme suurimmista tiedemiehistä?

        Kas siinäpä "pulma" :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöhöpö. Darwin ei puhunut mutaatioista yhtään mitään. Mutaatioteorian kehitti hollantilainen botanisti Hugo de Vries. Yhdessä Darwinin luonnonvalintateorian kanssa on syntynyt vallitseva evoluutioteoria.

        Opettele edes alkeet, reppana.

        " Darwin ei puhunut mutaatioista yhtään mitään"

        Öö kerrotko vielä, missä väitettiin hänen puhuneen niistä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        //ja yksi vahvimmista todisteista luonnonvalinnasta ja adaptiivisesta säteilystä//

        BUAAHHAAHHAAAA!! Adaptiivinen säteily!! Nyt naurattaa!!

        Reppana ei osaa kääntää termiä 'adaptiivinen radiaatio' vaan kopioi suoraan Geminin tekstin tänne kommentiksi. Noloa.

        Voi voi nyt taisi osua tosi arkaan kohtaan. Miksi minä sen kääntäisin jos lainausmerkitsen tekstin? Eihän se silloin enää ole lainaus. Noloa.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Nykytutkimus on tuonut uusia ulottuvuuksia Darwinin havaintoihin, erityisesti epigeneettisten mekanismien osalta. Epigeneettinen säätely, kuten DNA:n metylaatio tai histonimuutokset, voivat vaikuttaa geenien ilmentymiseen ympäristön, kuten ravinnon, mukaan — ilman että itse geenisekvenssi muuttuu. Tämä voi johtaa esimerkiksi nokan koon ja muodon muutoksiin jo seuraavissa sukupolvissa.

        Mitä tämä merkitsee Darwinin kannalta?
        Darwin oli oikeassa siinä, että ympäristö vaikuttaa eliöiden selviytymiseen ja jälkeläisten menestykseen.

        Hän oli väärässä tai vajavaisesti perillä siitä, miten muutokset syntyvät ja siirtyvät eteenpäin. Hän ei osannut kuvitella sellaista hienovaraista, nopeaa ja palautuvaa säätelyjärjestelmää kuin epigeneettinen säätely.

        Nykynäkökulmasta voidaan siis sanoa, että Darwinin mekanistinen selitys oli puutteellinen, ja joiltain osin harhaanjohtava: hän näki muuntelun pääosin satunnaisena ja hitaana, kun taas nykyään ymmärrämme, että ympäristö voi ohjata nopeasti ilmiasun muutoksia ilman geneettistä mutaatiota.

        Johtopäätös:
        Kyllä, Darwin oli tässä asiassa vakavasti väärässä, jos arvioimme hänen käsityksiään nykyisen epigeneettisen tiedon valossa. Hänellä ei kuitenkaan ollut käytössään modernia molekyylibiologiaa tai tietoa geneettisestä ja epigeneettisestä säätelystä. Hänen teoriansa oli aikalaisensa paras selitys, mutta nykyään tiedämme, että sopeutuminen voi tapahtua myös nopeasti, suunnatusti ja jopa palautuvasti, mikä on suuri haaste klassiselle darwinistiselle evoluutiomallille.

        Sinulta jäi kertomatta miten tuo kumoaa evoluution. "Evoluutiota ei ole koskaan tapahtunut" - tekstin lisääminen minkä tahansa gish gallopin perään on edelleen vain aivotonta lässytystä. Kasva aikuiseksi.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Nykytutkimus on tuonut uusia ulottuvuuksia Darwinin havaintoihin, erityisesti epigeneettisten mekanismien osalta. Epigeneettinen säätely, kuten DNA:n metylaatio tai histonimuutokset, voivat vaikuttaa geenien ilmentymiseen ympäristön, kuten ravinnon, mukaan — ilman että itse geenisekvenssi muuttuu. Tämä voi johtaa esimerkiksi nokan koon ja muodon muutoksiin jo seuraavissa sukupolvissa.

        Mitä tämä merkitsee Darwinin kannalta?
        Darwin oli oikeassa siinä, että ympäristö vaikuttaa eliöiden selviytymiseen ja jälkeläisten menestykseen.

        Hän oli väärässä tai vajavaisesti perillä siitä, miten muutokset syntyvät ja siirtyvät eteenpäin. Hän ei osannut kuvitella sellaista hienovaraista, nopeaa ja palautuvaa säätelyjärjestelmää kuin epigeneettinen säätely.

        Nykynäkökulmasta voidaan siis sanoa, että Darwinin mekanistinen selitys oli puutteellinen, ja joiltain osin harhaanjohtava: hän näki muuntelun pääosin satunnaisena ja hitaana, kun taas nykyään ymmärrämme, että ympäristö voi ohjata nopeasti ilmiasun muutoksia ilman geneettistä mutaatiota.

        Johtopäätös:
        Kyllä, Darwin oli tässä asiassa vakavasti väärässä, jos arvioimme hänen käsityksiään nykyisen epigeneettisen tiedon valossa. Hänellä ei kuitenkaan ollut käytössään modernia molekyylibiologiaa tai tietoa geneettisestä ja epigeneettisestä säätelystä. Hänen teoriansa oli aikalaisensa paras selitys, mutta nykyään tiedämme, että sopeutuminen voi tapahtua myös nopeasti, suunnatusti ja jopa palautuvasti, mikä on suuri haaste klassiselle darwinistiselle evoluutiomallille.

        Darwinin ja Wallacen (*) perusidea perimän satunnaisen muuntelun ja luonnonvalinnan ajamasta elokehän kehittymisestä on osoittautunut kestäväksi, mutta toki evoluutioreoriaa on täsmennetty sitä mukaan kun HAVAINNOT ovat siihen antaneet aihetta.

        Darwinin aikoihin verrattuna evoluutioteoria on nyt populaatiokeskeisempää ja tietenkin käsitys tapahtuneesta evoluutiosta on paljon tarkempi. Esimerkiksi symbiioosien merkitys evoluution vauhdittajana on ymmärretty paljon paremmin. Darwinin julkaistessa "Lajien synnyn" ei edes termiä "symbioosi" oltu keksitty.

        (*) Evoluutioteorian synnyn vääjäämättömyyttä tieteen edistyessä kuvaa hyvin se, että sen perusperiaatteen keksi toisistaan riippumatta kaksi tutkijaa: C. Darwin ja A. R. Wallace. Jos Darwin ei olisi saanut työtään valmiiksi laitauskovaiset nillittäisivät siitä miten Alfred Russel Wallace oli muka väärässä.


    • Anonyymi

      C Darvin oli niin kova luu, ettei raamatun tiedoilla häntä nollata tietämättömäksi.
      Hänhän opiskeli ensin teologiksi. Hän loi pohjan nykyaikaiselle luonnontutkimukselle.

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä yhteistä on sulla ja kaivatulla?

      Onko teillä samantyyppinen olemus tai luonne? Vai muistuttaako vartalonne toisiaan? Tai kasvot? Entä pukeutuminen? Onko
      Ikävä
      99
      1516
    2. Kerran oltiin mekin kahdestaan

      Saanko sanoa, että minua kyllä vähän huvitti jälkeenpäin? Olit kuin vapiseva jänis ketun vieressä valmis loikkimaan paik
      Ikävä
      13
      1166
    3. Ozzy Osbourne on kuollut

      Kevyet mullat ja R.I.P. Ei soi enää Paranoid.
      Maailman menoa
      223
      1146
    4. Persut yritti estää somalinaista väittelemästä lääketieteen tohtoriksi

      Yrittivät saada hänet lähihoitajakouluun, vaikka pärjäsi hyvin koulussa. Nyt hän on yliopistossa väitellyt lääketieteen
      Maailman menoa
      251
      975
    5. Oikeasti, voitais mennä kahville

      ja jutella niin kuin normi-ihmiset. Kyllä toivon sitä. En pelkää kohdata enkä istua sun kanssa samassa pöydässä. Miten o
      Ikävä
      81
      959
    6. Naiset, naiset

      Älkää antako painonne nousta. Naisella ylipaino ei ole hyvä.💝
      Ikävä
      141
      930
    7. Jos nainen harrastaa seksiä

      Useiden kanssa, miten se eroaa miesten mielestä siitä, jos miehellä on ollut useita s kumppaneita? Oletan että kaikki mi
      Ikävä
      179
      913
    8. Pihlaja-puulle

      Illat on mulle pahimpia. En tiiä miks se olis vaan parasta yöstä toiseen nukkua sun kanssa ja herätä sun kasvoihin. Jos
      Ikävä
      15
      859
    9. No mitä nyt

      Ollaanko vaiko eikö olla? Miehelle.
      Ikävä
      71
      767
    10. Yritin keväällä unohtaa sinut nainen

      mutta siinä kävi niin, että ikävä tuli korkoineen takaisin. Niin että mikä taikavoima sinulla on minuun, sitä joutuu mie
      Ikävä
      31
      743
    Aihe