Darwinin sirkut kumoavat darwinismin

Darwin luuli, että satunnaiset ympäristömuutokset saavat aikaan vaihtelua sirkkujen nokkien koossa ja muodossa. Hänen mukaansa linnut ajautuvat joko hyönteissyöjiksi tai siemensyöjiksi sen mukaan, millainen nokka niillä on. Tästä seuraa eriytymistä eli isolaatiota, joka ilmenee lajiutumisena. Paksunokkaisilla linnuilla on omassa elinympäristössään kilpailuetu, jonka luonnonvalinta on niille mahdollistanut. Näinhän meille on opetettu.

Darwin oli totaalisen väärässä.

Nykytutkimuksen mukaan lintujen syömä ravinto ohjaa niiden jälkikasvun nokkien koon ja muodon vaihtelua. Eli jos lintu alkaa syödä siemenravintoa, kasvaa jälkikasvulle paksumpi ja vahvempi nokka. Ja jos sirkku alkaa syödä hyönteisiä, on jälkeläisten nokka ohuempi ja hennompi. Näin toimii epigeneettinen säätely. Näin toimivat suunnitellut ja luodut mekanismit. Tämä on nerokasta suunnittelua, joka ei johda lajityyppirajat ylittävään evoluutioon, koska epigeneettiset muutokset ovat dynaamisia ja palautuvia. Epigeneettinen säätely tosin kuormittaa genomia aiheuttaen väistämättä hienovaraisia virheitä DNA:han. Siksi geneettinen entropia on biologinen fakta.

Evoluutiota ei ole koskaan tapahtunut. Darwininsirkut todistavat tämän tieteellisesti.

14

182

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hakusanat tiedonjanoisille:

      'darwin's finches diet methylation'

    • Anonyymi

      Lue ja opi:

      "Tuo teksti on osittain totta, mutta sisältää myös merkittäviä virheitä Darwinin teoriasta ja sen tulkinnasta.

      Tässä erittelyä siitä, mikä pitää paikkansa ja mikä ei:
      Mitä on totta?

      Variaatio ja luonnonvalinta: Darwinin havainnot ja teoria todellakin käsittelevät variaatiota eli yksilöiden välisiä eroja, kuten nokan koon ja muodon vaihtelua. Luonnonvalinta taas toimii näiden olemassa olevien vaihteluiden pohjalta suosien niitä yksilöitä, joilla on parhaiten ympäristöönsä soveltuvia piirteitä. Tämä pätee myös sirkkujen nokkiin ja niiden sopeutumiseen erilaisiin ravinnonlähteisiin (kuten hyönteisiin tai siemeniin).
      Eriytyminen ja lajiutuminen: Ajatus siitä, että ympäristön paineet ja luonnonvalinta voivat johtaa eriytymiseen ja lopulta lajiutumiseen (uusien lajien syntyyn), on keskeinen osa Darwinin evoluutioteoriaa. Esimerkiksi maantieteellinen isolaatio on usein lajiutumisen edellytys.
      Kilpailuetu: Luonnonvalinnan mekanismiin kuuluu se, että tietyillä ominaisuuksilla varustetut yksilöt saavat kilpailuedun omassa elinympäristössään, mikä parantaa niiden selviytymistä ja lisääntymistä. Paksunokkaisuus voi antaa edun siemensyöjille.

      Mitä on väärin?

      "Darwin luuli, että satunnaiset ympäristömuutokset saavat aikaan vaihtelua sirkkujen nokkien koossa ja muodossa." Tämä on väärin. Darwinin teorian mukaan variaatio (eli erot nokan koossa ja muodossa) syntyy satunnaisesti eikä ympäristömuutosten suorana seurauksena. Ympäristö sen sijaan valikoi näistä olemassa olevista variaatioista soveltuvimmat. Ympäristömuutokset voivat toki muuttaa sitä, mitkä piirteet ovat edullisia, mutta ne eivät itsessään aiheuta variaatiota. Variaation lähde on nykymittapuulla geenien mutaatiot ja uudelleenjärjestelyt, vaikka Darwin ei vielä geenien mekanismia tuntenutkaan.
      "Hänen mukaansa linnut ajautuvat joko hyönteissyöjiksi tai siemensyöjiksi sen mukaan, millainen nokka niillä on." Tämä on osittain harhaanjohtavaa. Darwinin näkökulma on ennemminkin se, että nokkien olemassa olevan variaation ansiosta linnut voivat hyödyntää erilaisia ravinnonlähteitä. Linnut eivät "ajaudu" tiettyyn rooliin, vaan ne, joilla on sopiva nokka tiettyyn ravintoon, selviytyvät paremmin ja lisääntyvät tehokkaammin, mikä johtaa populaation sopeutumiseen.
      "Darwin oli totaalisen väärässä." Tämä on ehdottomasti väärä väite. Vaikka moderni evoluutioteoria on täydentänyt ja tarkentanut Darwinin alkuperäisiä ajatuksia (esimerkiksi genetiikan löytyminen selitti variaation perustan), Darwinin ydinteoria luonnonvalinnasta on edelleen tieteellisesti pätevä ja laajalti hyväksytty selitys lajien kehitykselle. Sirkkujen nokkien tapaus (Galápagoksen sirkut) on klassinen esimerkki ja yksi vahvimmista todisteista luonnonvalinnasta ja adaptiivisesta säteilystä, joka tukee Darwinin teoriaa.

      Yhteenvetona, teksti esittää Darwinin teorian tietyt osat oikein (variaatio, luonnonvalinta, lajiutuminen ja kilpailuetu), mutta se vääristelee vakavasti variaation alkuperää ja tekee virheellisen ja perusteettoman johtopäätöksen Darwinin teorian paikkansapitämättömyydestä."

      No oppimiskyvytön reppana ei opi yhtään mitään.

      • Anonyymi

        Höpöhöpö. Darwin ei puhunut mutaatioista yhtään mitään. Mutaatioteorian kehitti hollantilainen botanisti Hugo de Vries. Yhdessä Darwinin luonnonvalintateorian kanssa on syntynyt vallitseva evoluutioteoria.

        Opettele edes alkeet, reppana.


      • Charles Darwin ei tuntenut mutaatioita tai geenien periytymismekanismeja, koska perinnöllisyystieteen perusteet (kuten Gregor Mendelin työt) eivät olleet hänen aikanaan vielä tunnettuja tai laajasti ymmärrettyjä. Darwin puhui epämääräisemmin ”muunnoksista” (variations), joita hän havaitsi luonnossa. Hän ei tiennyt, mistä nämä muunnokset johtuivat, mutta ajatteli niiden olevan satunnaisia ja periytyviä.

        Hugo de Vries, hollantilainen kasvitieteilijä, toi 1900-luvun alussa esiin mutaatioajatuksen: hän havaitsi uusia, periytyviä ominaisuuksia ilmestyvän yhtäkkiä (esimerkiksi iltahelokissa) ja nimesi nämä muutokset mutaatioiksi. De Vries yhdisti nämä käsitteet evoluutioon ja antoi merkittävän sysäyksen myöhemmälle nykyaikaiselle synteesille, joka yhdistää Darwinin luonnonvalinnan ja Mendelin perinnöllisyyden.

        Yhteenvetona:

        Darwin: luonnonvalinta + muuntelu (mutta ei tuntenut geenien tai mutaatioiden mekanismeja)

        De Vries: mutaatiot periytyvinä muutoksina

        Myöhemmin: nykyaikainen evoluutioteoria (moderni synteesi) yhdistää Darwinin, Mendelin ja myöhemmin geenitieteen.


      • Anonyymi

        //ja yksi vahvimmista todisteista luonnonvalinnasta ja adaptiivisesta säteilystä//

        BUAAHHAAHHAAAA!! Adaptiivinen säteily!! Nyt naurattaa!!

        Reppana ei osaa kääntää termiä 'adaptiivinen radiaatio' vaan kopioi suoraan Geminin tekstin tänne kommentiksi. Noloa.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Charles Darwin ei tuntenut mutaatioita tai geenien periytymismekanismeja, koska perinnöllisyystieteen perusteet (kuten Gregor Mendelin työt) eivät olleet hänen aikanaan vielä tunnettuja tai laajasti ymmärrettyjä. Darwin puhui epämääräisemmin ”muunnoksista” (variations), joita hän havaitsi luonnossa. Hän ei tiennyt, mistä nämä muunnokset johtuivat, mutta ajatteli niiden olevan satunnaisia ja periytyviä.

        Hugo de Vries, hollantilainen kasvitieteilijä, toi 1900-luvun alussa esiin mutaatioajatuksen: hän havaitsi uusia, periytyviä ominaisuuksia ilmestyvän yhtäkkiä (esimerkiksi iltahelokissa) ja nimesi nämä muutokset mutaatioiksi. De Vries yhdisti nämä käsitteet evoluutioon ja antoi merkittävän sysäyksen myöhemmälle nykyaikaiselle synteesille, joka yhdistää Darwinin luonnonvalinnan ja Mendelin perinnöllisyyden.

        Yhteenvetona:

        Darwin: luonnonvalinta muuntelu (mutta ei tuntenut geenien tai mutaatioiden mekanismeja)

        De Vries: mutaatiot periytyvinä muutoksina

        Myöhemmin: nykyaikainen evoluutioteoria (moderni synteesi) yhdistää Darwinin, Mendelin ja myöhemmin geenitieteen.

        Evoluutioteoria ei ole ollut yli sataan vuoteen vain Darwinin havaintojen varassa. Jatkuvasti kasvava biologinen, paleontologinen, genetiikan jne havaintoaineisto vain tukee evoluutioteorian johtopäätöksiä. Eri mieltä ovat vain jotkut uskonkiihkoiset alakoulunopettajat ja muut ääriliikkeitä edestavat diletantit.

        Epätoivoissasi sohit täysin ohi maalin.

        Ja palstan aiheen mukaan sinun pitäisi perustella miksi olisi uskottava vaihtoehto, että joku luojajumala, josta ei ole mitään havaintoa, olisi jonkun selittämättömän oikkunsa takia taikonut täysin käsittämättömällä tavalla edes ensimmäistäkään satiaista.


      • //Darwinin näkökulma on ennemminkin se, että nokkien olemassa olevan variaation ansiosta linnut voivat hyödyntää erilaisia ravinnonlähteitä.//

        Hölynpölyä. Lintujen nokan koko ja muoto muuttuvat mm. syödyn ravinnon mukaisesti (koskee jälkikasvua).

        Epigeneettinen säätely tapahtuu seuraavasti:

        Ympäristötekijät --> Eliön aistit ja reseptorit monitoroivat ympäristötekijöitä --> Reseptorit tai aivot välittävät tietoa soluille signaalireiteissä erilaisten signaalimolekyylien avulla --> Solun epigenomi reagoi signaaleihin --> Solun epigeneettinen ohjelma muuttuu --> Solun, kudosten ja elinten toiminta adaptoituu ympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisesti.--> Muutokset periytyvät jälkeläisille.

        Ei siis mitään tekemistä satunnaisten muutosten tai kuvitteellisen luonnonvalinnan kanssa. Muutokset perustuvat tarkasti toimiviin epigeneettisiin mekanismeihin ja tekijöihin.

        Darwin oli totaalisen väärässä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Evoluutioteoria ei ole ollut yli sataan vuoteen vain Darwinin havaintojen varassa. Jatkuvasti kasvava biologinen, paleontologinen, genetiikan jne havaintoaineisto vain tukee evoluutioteorian johtopäätöksiä. Eri mieltä ovat vain jotkut uskonkiihkoiset alakoulunopettajat ja muut ääriliikkeitä edestavat diletantit.

        Epätoivoissasi sohit täysin ohi maalin.

        Ja palstan aiheen mukaan sinun pitäisi perustella miksi olisi uskottava vaihtoehto, että joku luojajumala, josta ei ole mitään havaintoa, olisi jonkun selittämättömän oikkunsa takia taikonut täysin käsittämättömällä tavalla edes ensimmäistäkään satiaista.

        Nykytutkimus on tuonut uusia ulottuvuuksia Darwinin havaintoihin, erityisesti epigeneettisten mekanismien osalta. Epigeneettinen säätely, kuten DNA:n metylaatio tai histonimuutokset, voivat vaikuttaa geenien ilmentymiseen ympäristön, kuten ravinnon, mukaan — ilman että itse geenisekvenssi muuttuu. Tämä voi johtaa esimerkiksi nokan koon ja muodon muutoksiin jo seuraavissa sukupolvissa.

        Mitä tämä merkitsee Darwinin kannalta?
        Darwin oli oikeassa siinä, että ympäristö vaikuttaa eliöiden selviytymiseen ja jälkeläisten menestykseen.

        Hän oli väärässä tai vajavaisesti perillä siitä, miten muutokset syntyvät ja siirtyvät eteenpäin. Hän ei osannut kuvitella sellaista hienovaraista, nopeaa ja palautuvaa säätelyjärjestelmää kuin epigeneettinen säätely.

        Nykynäkökulmasta voidaan siis sanoa, että Darwinin mekanistinen selitys oli puutteellinen, ja joiltain osin harhaanjohtava: hän näki muuntelun pääosin satunnaisena ja hitaana, kun taas nykyään ymmärrämme, että ympäristö voi ohjata nopeasti ilmiasun muutoksia ilman geneettistä mutaatiota.

        Johtopäätös:
        Kyllä, Darwin oli tässä asiassa vakavasti väärässä, jos arvioimme hänen käsityksiään nykyisen epigeneettisen tiedon valossa. Hänellä ei kuitenkaan ollut käytössään modernia molekyylibiologiaa tai tietoa geneettisestä ja epigeneettisestä säätelystä. Hänen teoriansa oli aikalaisensa paras selitys, mutta nykyään tiedämme, että sopeutuminen voi tapahtua myös nopeasti, suunnatusti ja jopa palautuvasti, mikä on suuri haaste klassiselle darwinistiselle evoluutiomallille.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        //Darwinin näkökulma on ennemminkin se, että nokkien olemassa olevan variaation ansiosta linnut voivat hyödyntää erilaisia ravinnonlähteitä.//

        Hölynpölyä. Lintujen nokan koko ja muoto muuttuvat mm. syödyn ravinnon mukaisesti (koskee jälkikasvua).

        Epigeneettinen säätely tapahtuu seuraavasti:

        Ympäristötekijät --> Eliön aistit ja reseptorit monitoroivat ympäristötekijöitä --> Reseptorit tai aivot välittävät tietoa soluille signaalireiteissä erilaisten signaalimolekyylien avulla --> Solun epigenomi reagoi signaaleihin --> Solun epigeneettinen ohjelma muuttuu --> Solun, kudosten ja elinten toiminta adaptoituu ympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisesti.--> Muutokset periytyvät jälkeläisille.

        Ei siis mitään tekemistä satunnaisten muutosten tai kuvitteellisen luonnonvalinnan kanssa. Muutokset perustuvat tarkasti toimiviin epigeneettisiin mekanismeihin ja tekijöihin.

        Darwin oli totaalisen väärässä.

        "Darwin oli totaalisen väärässä."

        Hmmm... harhainen uskolla kuuppansa sekoittanut alakouluope, ilman mitään alan koulutusta

        vai

        yksi aikamme suurimmista tiedemiehistä?

        Kas siinäpä "pulma" :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöhöpö. Darwin ei puhunut mutaatioista yhtään mitään. Mutaatioteorian kehitti hollantilainen botanisti Hugo de Vries. Yhdessä Darwinin luonnonvalintateorian kanssa on syntynyt vallitseva evoluutioteoria.

        Opettele edes alkeet, reppana.

        " Darwin ei puhunut mutaatioista yhtään mitään"

        Öö kerrotko vielä, missä väitettiin hänen puhuneen niistä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        //ja yksi vahvimmista todisteista luonnonvalinnasta ja adaptiivisesta säteilystä//

        BUAAHHAAHHAAAA!! Adaptiivinen säteily!! Nyt naurattaa!!

        Reppana ei osaa kääntää termiä 'adaptiivinen radiaatio' vaan kopioi suoraan Geminin tekstin tänne kommentiksi. Noloa.

        Voi voi nyt taisi osua tosi arkaan kohtaan. Miksi minä sen kääntäisin jos lainausmerkitsen tekstin? Eihän se silloin enää ole lainaus. Noloa.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Nykytutkimus on tuonut uusia ulottuvuuksia Darwinin havaintoihin, erityisesti epigeneettisten mekanismien osalta. Epigeneettinen säätely, kuten DNA:n metylaatio tai histonimuutokset, voivat vaikuttaa geenien ilmentymiseen ympäristön, kuten ravinnon, mukaan — ilman että itse geenisekvenssi muuttuu. Tämä voi johtaa esimerkiksi nokan koon ja muodon muutoksiin jo seuraavissa sukupolvissa.

        Mitä tämä merkitsee Darwinin kannalta?
        Darwin oli oikeassa siinä, että ympäristö vaikuttaa eliöiden selviytymiseen ja jälkeläisten menestykseen.

        Hän oli väärässä tai vajavaisesti perillä siitä, miten muutokset syntyvät ja siirtyvät eteenpäin. Hän ei osannut kuvitella sellaista hienovaraista, nopeaa ja palautuvaa säätelyjärjestelmää kuin epigeneettinen säätely.

        Nykynäkökulmasta voidaan siis sanoa, että Darwinin mekanistinen selitys oli puutteellinen, ja joiltain osin harhaanjohtava: hän näki muuntelun pääosin satunnaisena ja hitaana, kun taas nykyään ymmärrämme, että ympäristö voi ohjata nopeasti ilmiasun muutoksia ilman geneettistä mutaatiota.

        Johtopäätös:
        Kyllä, Darwin oli tässä asiassa vakavasti väärässä, jos arvioimme hänen käsityksiään nykyisen epigeneettisen tiedon valossa. Hänellä ei kuitenkaan ollut käytössään modernia molekyylibiologiaa tai tietoa geneettisestä ja epigeneettisestä säätelystä. Hänen teoriansa oli aikalaisensa paras selitys, mutta nykyään tiedämme, että sopeutuminen voi tapahtua myös nopeasti, suunnatusti ja jopa palautuvasti, mikä on suuri haaste klassiselle darwinistiselle evoluutiomallille.

        Sinulta jäi kertomatta miten tuo kumoaa evoluution. "Evoluutiota ei ole koskaan tapahtunut" - tekstin lisääminen minkä tahansa gish gallopin perään on edelleen vain aivotonta lässytystä. Kasva aikuiseksi.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Nykytutkimus on tuonut uusia ulottuvuuksia Darwinin havaintoihin, erityisesti epigeneettisten mekanismien osalta. Epigeneettinen säätely, kuten DNA:n metylaatio tai histonimuutokset, voivat vaikuttaa geenien ilmentymiseen ympäristön, kuten ravinnon, mukaan — ilman että itse geenisekvenssi muuttuu. Tämä voi johtaa esimerkiksi nokan koon ja muodon muutoksiin jo seuraavissa sukupolvissa.

        Mitä tämä merkitsee Darwinin kannalta?
        Darwin oli oikeassa siinä, että ympäristö vaikuttaa eliöiden selviytymiseen ja jälkeläisten menestykseen.

        Hän oli väärässä tai vajavaisesti perillä siitä, miten muutokset syntyvät ja siirtyvät eteenpäin. Hän ei osannut kuvitella sellaista hienovaraista, nopeaa ja palautuvaa säätelyjärjestelmää kuin epigeneettinen säätely.

        Nykynäkökulmasta voidaan siis sanoa, että Darwinin mekanistinen selitys oli puutteellinen, ja joiltain osin harhaanjohtava: hän näki muuntelun pääosin satunnaisena ja hitaana, kun taas nykyään ymmärrämme, että ympäristö voi ohjata nopeasti ilmiasun muutoksia ilman geneettistä mutaatiota.

        Johtopäätös:
        Kyllä, Darwin oli tässä asiassa vakavasti väärässä, jos arvioimme hänen käsityksiään nykyisen epigeneettisen tiedon valossa. Hänellä ei kuitenkaan ollut käytössään modernia molekyylibiologiaa tai tietoa geneettisestä ja epigeneettisestä säätelystä. Hänen teoriansa oli aikalaisensa paras selitys, mutta nykyään tiedämme, että sopeutuminen voi tapahtua myös nopeasti, suunnatusti ja jopa palautuvasti, mikä on suuri haaste klassiselle darwinistiselle evoluutiomallille.

        Darwinin ja Wallacen (*) perusidea perimän satunnaisen muuntelun ja luonnonvalinnan ajamasta elokehän kehittymisestä on osoittautunut kestäväksi, mutta toki evoluutioreoriaa on täsmennetty sitä mukaan kun HAVAINNOT ovat siihen antaneet aihetta.

        Darwinin aikoihin verrattuna evoluutioteoria on nyt populaatiokeskeisempää ja tietenkin käsitys tapahtuneesta evoluutiosta on paljon tarkempi. Esimerkiksi symbiioosien merkitys evoluution vauhdittajana on ymmärretty paljon paremmin. Darwinin julkaistessa "Lajien synnyn" ei edes termiä "symbioosi" oltu keksitty.

        (*) Evoluutioteorian synnyn vääjäämättömyyttä tieteen edistyessä kuvaa hyvin se, että sen perusperiaatteen keksi toisistaan riippumatta kaksi tutkijaa: C. Darwin ja A. R. Wallace. Jos Darwin ei olisi saanut työtään valmiiksi laitauskovaiset nillittäisivät siitä miten Alfred Russel Wallace oli muka väärässä.


    • Anonyymi

      C Darvin oli niin kova luu, ettei raamatun tiedoilla häntä nollata tietämättömäksi.
      Hänhän opiskeli ensin teologiksi. Hän loi pohjan nykyaikaiselle luonnontutkimukselle.

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. YLE Äänekosken kaupunginjohtaja saa ankaraa arvostelua

      Kaupungin johtaja saa ankaraa kritiikkiä äkkiväärästä henkilöstöjohtamisestaan. Uusin häirintäilmoitus päivätty 15 kesä
      Äänekoski
      83
      1601
    2. Euroopan lämpöennätys, 48,8, astetta, on mitattu Italian Sisiliassa

      Joko hitaampikin ymmärtää. Se on aivan liikaa. Ilmastonmuutos on totta Euroopassakin.
      Maailman menoa
      269
      1531
    3. Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava
      Maailman menoa
      266
      1252
    4. Martina lähdössä Ibizalle

      Eikä Eskokaan tiennyt matkasta. Nyt ollaan jännän äärellä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      169
      1252
    5. Avustikset peruttu.

      Aettokosken ampuraan rahat otettu poekkeen valtiolle.
      Suomussalmi
      56
      857
    6. 65
      834
    7. Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa

      Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em
      Ikävä
      64
      827
    8. Miksi mies tuntee näin?

      Eli olen mies ja ihastuin naiseen. Tykkään hänestä ja koskaan hän ei ole ollut minulle ilkeä. Silti ajoittain tunnen kui
      Ikävä
      40
      811
    9. Määpä tiijän että rakastat

      Minua nimittäin. Samoin hei! Olet mun vastakappaleeni.
      Ikävä
      40
      797
    10. Se nainen näyttää hyvältä vaikka painaisi 150kg

      parempi vaan jos on vähän muhkeammassa kunnossa 🤤
      Ikävä
      44
      771
    Aihe