Rappeutumisen ongelma

Edellä on anonyymi esittänyt asiallisia kysymyksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Edellä on anonyymi esittänyt asiallisia kysymyksiä.

Silloin kun kommentissa/kysymyksessä/aloituksessa on tällaisia epäasiallisuuksia, kuten

"etkä jatkuvasti juokse karkuun. Siellä on jo useita kymmeniä kysymyksiä joita olet vältellyt kuin ruttoa, koska sinulla ei ole vastauksia. Näyttää olevan liian kiusallista..."

Niin en todellakaan vastaa. Opetelkaa asiallisen keskustelun perusteet, jos toivotte minun vastaavan kysymyksiinne.

Eli et osaa vastata.

Palstan otsikko on "Kreationismi ja älykäs suunnittelu".

Tässä siis asiallinen, minusta tänne hyvin sopiva kysymys:
Missä ovat tieteelliset todisteet luomisesta ja suunnittelusta?

Anonyymi kirjoitti:

Palstan otsikko on "Kreationismi ja älykäs suunnittelu".

Tässä siis asiallinen, minusta tänne hyvin sopiva kysymys:
Missä ovat tieteelliset todisteet luomisesta ja suunnittelusta?

Lue lisää

Tieteelliset todisteet tarkoittavat vahvistettuja havaintoja ja toistettavia mittauksia. Emme voi mennä ajassa taaksepäin havainnoimaan luomista. Kysymyksen esittäjän tulisi ymmärtää, mitä tarkoittaa tieteellinen todiste. Mitä sen sijaan voimme tehdä, on vetää johtopäätelmät siitä, mitä voimme havaita tapahtuvan tällä hetkellä:

Eliöt adaptoituvat tehokkaasti epigeneettisten mekanismien ansiosta. Lajiutumista tapahtuu edelleen nopeasti, jopa kahden-kolmen sukupolven jälkeen. Tämä ei ole evoluutiota, koska lajiutuminen perustuu

1. Vaihtoehtoiseen silmukointiin ilman muutoksia DNA-jaksoissa.
2. Informaation korruptoitumiseen ja sitä seuraavaan
3. Informaation uudelleenjärjestelyyn.
4. RNA-editointiin.
5. DNA-editointiin.
6. Epigeneettisesti ohjattuun transposoituvien elementtien liikehdintään ja insertioihin.

Johtopäätelmä: Raamatun luomiskertomus on historiallinen tositapahtuma. Evoluutiolle ei löydy ensimmäistäkään tieteellistä todistetta.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Tieteelliset todisteet tarkoittavat vahvistettuja havaintoja ja toistettavia mittauksia. Emme voi mennä ajassa taaksepäin havainnoimaan luomista. Kysymyksen esittäjän tulisi ymmärtää, mitä tarkoittaa tieteellinen todiste. Mitä sen sijaan voimme tehdä, on vetää johtopäätelmät siitä, mitä voimme havaita tapahtuvan tällä hetkellä:

Eliöt adaptoituvat tehokkaasti epigeneettisten mekanismien ansiosta. Lajiutumista tapahtuu edelleen nopeasti, jopa kahden-kolmen sukupolven jälkeen. Tämä ei ole evoluutiota, koska lajiutuminen perustuu

1. Vaihtoehtoiseen silmukointiin ilman muutoksia DNA-jaksoissa.
2. Informaation korruptoitumiseen ja sitä seuraavaan
3. Informaation uudelleenjärjestelyyn.
4. RNA-editointiin.
5. DNA-editointiin.
6. Epigeneettisesti ohjattuun transposoituvien elementtien liikehdintään ja insertioihin.

Johtopäätelmä: Raamatun luomiskertomus on historiallinen tositapahtuma. Evoluutiolle ei löydy ensimmäistäkään tieteellistä todistetta.

Lue lisää

AI:

"Eliöiden adaptaatio ja lajiutuminen

**"Eliöt adaptoituvat tehokkaasti epigeneettisten mekanismien ansiosta."**
Tämä on **tosi väite**. Epigeneettiset mekanismit (kuten DNA:n metylaatio ja histonien muutokset) todellakin mahdollistavat eliöiden sopeutumisen ympäristöönsä säätämällä geenien toimintaa ilman muutoksia itse DNA-sekvenssissä.

**"Lajiutumista tapahtuu edelleen nopeasti, jopa kahden-kolmen sukupolven jälkeen."**
Tämä on **yleistäen virheellinen väite**. Vaikka äärimmäisen harvoissa poikkeustapauksissa, kuten polyploidian aiheuttamassa lajiutumisessa kasveilla, nopea lajiutuminen on mahdollista, se on luonnossa hyvin epätavallista. Tyypillisesti lajiutuminen on huomattavasti hitaampi prosessi, joka vaatii tuhansia, jopa miljoonia vuosia.

**"Tämä ei ole evoluutiota, koska lajiutuminen perustuu [listattuihin kohtiin]."**
Tämä on **täysin väärä väite**. **Lajiutuminen on nimenomaan evoluutiota.** Se on keskeinen osa evoluutioprosessia, jossa populaatiot kehittyvät ja eriytyvät uusiksi lajeiksi ajan myötä. Mainitsemasi kohdat (1-6) kuvaavat mekanismeja, jotka *ovat osa* evoluutioprosessia tai vaikuttavat siihen, edistäen geneettistä muuntelua ja sopeutumista, mikä voi lopulta johtaa lajiutumiseen.

Käydään listatut kohdat läpi lyhyesti:

1. **Vaihtoehtoinen silmukointi ilman muutoksia DNA-jaksoissa:** Mahdollistaa proteiinien monimuotoisuuden ja voi tukea sopeutumista.
2. **Informaation korruptoitumiseen ja sitä seuraavaan informaation uudelleenjärjestelyyn:** Mutaatiot ja geneettinen uudelleenjärjestely ovat perustavanlaatuisia geneettisen muuntelun lähteitä.
3. **RNA-editointi:** Muuttaa RNA:n sekvenssiä geenin ilmentymisen jälkeen, lisäten proteiinien monimuotoisuutta.
4. **DNA-editointi:** Laajemmat DNA:n muutokset, kuten deleetiot tai insertiot, ovat tärkeitä evoluutiomuutoksia.
5. **Epigeneettisesti ohjattuun transposoituvien elementtien liikehdintään ja insertioihin:** Transposonien liikkuminen voi aiheuttaa geneettisiä muutoksia ja luoda uutta variaatiota.

Kaikki nämä mekanismit ovat osa eliöiden perinnöllisen materiaalin dynaamista luonnetta ja ne **myötävaikuttavat evoluutioon**. On virhe väittää, etteivät ne liittyisi evoluutioon tai ettei lajiutuminen olisi evoluutiota.

---

## Johtopäätelmä

**"Raamatun luomiskertomus on historiallinen tositapahtuma. Evoluutiolle ei löydy ensimmäistäkään tieteellistä todistetta."**

Tämä johtopäätös on **ristiriidassa tieteellisen konsensuksen kanssa** ja sisältää **väärän väitteen**.

* **Raamatun luomiskertomus historiallisena tositapahtumana:** Tämä on uskonnollinen uskomus, jota ei voida tieteellisesti todistaa tai kumota. Tiede perustuu havaintoihin, kokeisiin ja testattaviin hypoteeseihin, eikä se käsittele uskonnollisia tekstejä historiallisina tiedeaineistoina.
* **"Evoluutiolle ei löydy ensimmäistäkään tieteellistä todistetta."**: Tämä on **täysin virheellinen ja perusteeton väite**. Evoluutiolle on valtava määrä tieteellistä näyttöä, joka tulee useilta eri tieteenaloilta, kuten:
* **Fossiiliaineisto:** Osoittaa lajien vähittäisen muutoksen ja uusien lajien synnyn ajan mittaan.
* **Vertaa anatomia:** Eri lajien samankaltaiset rakennetoiminnat viittaavat yhteiseen alkuperään (esim. selkärankaisten eturaajojen luusto).
* **Alkiokehitys:** Samankaltaisuudet eri lajien alkiokehityksessä.
* **Molekyylibiologia ja genetiikka:** DNA- ja proteiinisekvenssien samankaltaisuudet eri lajien välillä tukevat yhteistä polveutumista. Geenimutaatioita ja niiden vaikutuksia voidaan havaita suoraan.
* **Biogeografia:** Lajien maantieteellinen levinneisyys tukee evoluutioteoriaa.
* **Suora havainnointi:** Mikroevoluutiota (esim. bakteerien antibioottiresistenssi, virusten kehittyminen) on havaittu suoraan laboratorioissa ja luonnossa. Lajien sopeutumista ja muutoksia on tutkittu myös pitkäaikaisissa kenttätutkimuksissa.

---
### Yhteenveto

Esittämäsi tekstin alkuosa sisältää osittain oikeaa tietoa epigeneettisistä mekanismeista ja niiden roolista adaptaatiossa. Sen väitteet lajiutumisen nopeudesta ja erityisesti siitä, ettei lajiutuminen olisi evoluutiota, ovat kuitenkin **virheellisiä**. Johtopäätös, joka hylkää evoluution ja väittää Raamatun luomiskertomuksen olevan tieteellinen tosiasia, on **ristiriidassa nykyaikaisen tieteellisen tiedon ja konsensuksen kanssa**, ja se perustuu **väärään oletukseen evoluution todistusaineiston puutteesta**. Evoluutioteoria on yksi vahvimmin tuetuista ja laajimmin hyväksytyistä tieteellisistä teorioista.

Eli: Tiede 1 - Uskonto 0.

"Tieteelliset todisteet tarkoittavat vahvistettuja havaintoja ja toistettavia mittauksia. Emme voi mennä ajassa taaksepäin havainnoimaan luomista."
Eli tieteellisiä todisteita luomisesta ei ole. Tämän olisit voinut sanoa kiemurtelematta, mutta et pysty.

Johtopäätelmäsi on väärä dilemma - alkeellinen, varsinkin kreationistien käyttämä argumentointivirhe. Lisäksi viimeisen lauseesi toistaminen ad infinitum ei tee siitä totta, kuten näytät kuvitelleen jo vuosia.

Anonyymi kirjoitti:

AI:

"Eliöiden adaptaatio ja lajiutuminen

**"Eliöt adaptoituvat tehokkaasti epigeneettisten mekanismien ansiosta."**
Tämä on **tosi väite**. Epigeneettiset mekanismit (kuten DNA:n metylaatio ja histonien muutokset) todellakin mahdollistavat eliöiden sopeutumisen ympäristöönsä säätämällä geenien toimintaa ilman muutoksia itse DNA-sekvenssissä.

**"Lajiutumista tapahtuu edelleen nopeasti, jopa kahden-kolmen sukupolven jälkeen."**
Tämä on **yleistäen virheellinen väite**. Vaikka äärimmäisen harvoissa poikkeustapauksissa, kuten polyploidian aiheuttamassa lajiutumisessa kasveilla, nopea lajiutuminen on mahdollista, se on luonnossa hyvin epätavallista. Tyypillisesti lajiutuminen on huomattavasti hitaampi prosessi, joka vaatii tuhansia, jopa miljoonia vuosia.

**"Tämä ei ole evoluutiota, koska lajiutuminen perustuu [listattuihin kohtiin]."**
Tämä on **täysin väärä väite**. **Lajiutuminen on nimenomaan evoluutiota.** Se on keskeinen osa evoluutioprosessia, jossa populaatiot kehittyvät ja eriytyvät uusiksi lajeiksi ajan myötä. Mainitsemasi kohdat (1-6) kuvaavat mekanismeja, jotka *ovat osa* evoluutioprosessia tai vaikuttavat siihen, edistäen geneettistä muuntelua ja sopeutumista, mikä voi lopulta johtaa lajiutumiseen.

Käydään listatut kohdat läpi lyhyesti:

1. **Vaihtoehtoinen silmukointi ilman muutoksia DNA-jaksoissa:** Mahdollistaa proteiinien monimuotoisuuden ja voi tukea sopeutumista.
2. **Informaation korruptoitumiseen ja sitä seuraavaan informaation uudelleenjärjestelyyn:** Mutaatiot ja geneettinen uudelleenjärjestely ovat perustavanlaatuisia geneettisen muuntelun lähteitä.
3. **RNA-editointi:** Muuttaa RNA:n sekvenssiä geenin ilmentymisen jälkeen, lisäten proteiinien monimuotoisuutta.
4. **DNA-editointi:** Laajemmat DNA:n muutokset, kuten deleetiot tai insertiot, ovat tärkeitä evoluutiomuutoksia.
5. **Epigeneettisesti ohjattuun transposoituvien elementtien liikehdintään ja insertioihin:** Transposonien liikkuminen voi aiheuttaa geneettisiä muutoksia ja luoda uutta variaatiota.

Kaikki nämä mekanismit ovat osa eliöiden perinnöllisen materiaalin dynaamista luonnetta ja ne **myötävaikuttavat evoluutioon**. On virhe väittää, etteivät ne liittyisi evoluutioon tai ettei lajiutuminen olisi evoluutiota.

---

## Johtopäätelmä

**"Raamatun luomiskertomus on historiallinen tositapahtuma. Evoluutiolle ei löydy ensimmäistäkään tieteellistä todistetta."**

Tämä johtopäätös on **ristiriidassa tieteellisen konsensuksen kanssa** ja sisältää **väärän väitteen**.

* **Raamatun luomiskertomus historiallisena tositapahtumana:** Tämä on uskonnollinen uskomus, jota ei voida tieteellisesti todistaa tai kumota. Tiede perustuu havaintoihin, kokeisiin ja testattaviin hypoteeseihin, eikä se käsittele uskonnollisia tekstejä historiallisina tiedeaineistoina.
* **"Evoluutiolle ei löydy ensimmäistäkään tieteellistä todistetta."**: Tämä on **täysin virheellinen ja perusteeton väite**. Evoluutiolle on valtava määrä tieteellistä näyttöä, joka tulee useilta eri tieteenaloilta, kuten:
* **Fossiiliaineisto:** Osoittaa lajien vähittäisen muutoksen ja uusien lajien synnyn ajan mittaan.
* **Vertaa anatomia:** Eri lajien samankaltaiset rakennetoiminnat viittaavat yhteiseen alkuperään (esim. selkärankaisten eturaajojen luusto).
* **Alkiokehitys:** Samankaltaisuudet eri lajien alkiokehityksessä.
* **Molekyylibiologia ja genetiikka:** DNA- ja proteiinisekvenssien samankaltaisuudet eri lajien välillä tukevat yhteistä polveutumista. Geenimutaatioita ja niiden vaikutuksia voidaan havaita suoraan.
* **Biogeografia:** Lajien maantieteellinen levinneisyys tukee evoluutioteoriaa.
* **Suora havainnointi:** Mikroevoluutiota (esim. bakteerien antibioottiresistenssi, virusten kehittyminen) on havaittu suoraan laboratorioissa ja luonnossa. Lajien sopeutumista ja muutoksia on tutkittu myös pitkäaikaisissa kenttätutkimuksissa.

---
### Yhteenveto

Esittämäsi tekstin alkuosa sisältää osittain oikeaa tietoa epigeneettisistä mekanismeista ja niiden roolista adaptaatiossa. Sen väitteet lajiutumisen nopeudesta ja erityisesti siitä, ettei lajiutuminen olisi evoluutiota, ovat kuitenkin **virheellisiä**. Johtopäätös, joka hylkää evoluution ja väittää Raamatun luomiskertomuksen olevan tieteellinen tosiasia, on **ristiriidassa nykyaikaisen tieteellisen tiedon ja konsensuksen kanssa**, ja se perustuu **väärään oletukseen evoluution todistusaineiston puutteesta**. Evoluutioteoria on yksi vahvimmin tuetuista ja laajimmin hyväksytyistä tieteellisistä teorioista.

Eli: Tiede 1 - Uskonto 0.

"Tieteelliset todisteet tarkoittavat vahvistettuja havaintoja ja toistettavia mittauksia. Emme voi mennä ajassa taaksepäin havainnoimaan luomista."
Eli tieteellisiä todisteita luomisesta ei ole. Tämän olisit voinut sanoa kiemurtelematta, mutta et pysty.

Johtopäätelmäsi on väärä dilemma - alkeellinen, varsinkin kreationistien käyttämä argumentointivirhe. Lisäksi viimeisen lauseesi toistaminen ad infinitum ei tee siitä totta, kuten näytät kuvitelleen jo vuosia.

Lue lisää

Epigeneettinen säätely johtaa väistämättömiin geenivirheisiin. Tästä paras tieteellinen todiste on Lenskin bakteerikoe; noin 36 vuodessa bakteerit ovat menettäneet jo noin 3% DNA:staan geneettisen rappeutumisen vuoksi. Kokeen aikana evoluutiota ei ole havaittu tapahtuvan, adaptoitumista kylläkin.

Tärkein mekanismi geneettisen rappeutumisen takana on metyloituneen sytosiinin muuntuminen tymiiniksi. Tämä johtaa GC-sisällön vaihtumiseen AT-sisällöksi, mikä johtaa mm. kromosomivaurioihin ja niiden fuusioihin. Siksi voimme havaita nopeaa kromosomimäärien laskua, erityisesti diploideilla eliöillä.

Examples of Rapid Chromosome Loss

Madeira House Mouse (Mus musculus)

Chromosome numbers: Original number 40*, current populations 22-38.
Time frame: Less than 1000 years.
Red Fox (Vulpes vulpes)

Chromosome numbers: Original number 38, currently 34 in certain populations.
Time frame: Less than a hundred years.
Indian Muntjac (Muntiacus muntjak)

Chromosome numbers: Original number 46, currently 6 (male) and 7 (female).
Time frame: A few hundred years.
Chinese Muntjac (Muntiacus reevesi)

Chromosome numbers: Original number 46, currently 23.
Time frame: Estimated a few hundred years.
Kangaroo (Macropus giganteus)

Chromosome numbers: Original number 22, currently 16.
Time frame: Early studies from the early 20th century.
Horses (Equus ferus caballus)

Chromosome numbers: Original number 66, currently 64.
Platypus (Ornithorhynchus anatinus)

Chromosome numbers: Original number 52, currently 26.
Time frame: No precise time frame, but documented over the last century.
Green Peafowl (Pavo muticus)

Chromosome numbers: Original number 50, currently 42.
Time frame: Documented within the last century.
Great Tit (Parus major)

Chromosome numbers: Original number 54, currently 50.
Time frame: Documented within the last century.
Chihuahua (Canis lupus familiaris)

Chromosome numbers: Original number 78, currently 76.
Time frame: Documented over the last few centuries.
Koala (Phascolarctos cinereus)

Chromosome numbers: Original number 22, currently 16.


Time frame: Documented during the 20th century.
South China Tiger (Panthera tigris amoyensis)
Chromosome numbers: Original number 38, currently 34.
Time frame: Documented during the 20th century.
Guinea Pig (Cavia porcellus)

Chromosome numbers: Original number 64, currently 62.
Time frame: Documented during the 20th century.
Sri Lankan Leopard (Panthera pardus kotiya)

Chromosome numbers: Original number 38, currently 36.
Time frame: Documented during the 20th century.
California Condor (Gymnogyps californianus)

Chromosome numbers: Original number 80, currently 78.
Time frame: Documented during the 20th century.
Vervet Monkey (Chlorocebus pygerythrus)

Chromosome numbers: Original number 60, currently 58.
Time frame: Documented during the 20th century.
Dama Gazelle (Gazella sahelica)

Chromosome numbers: Original number 58, currently 56.
Time frame: Documented during the 20th century.
Tasmanian Devil (Sarcophilus harrisii)

Chromosome numbers: Original number 14, currently 12.
Time frame: Documented during the 20th century.
Purple False Brome (Brachypodium distachyon)

Chromosome numbers: Original number 20, currently 16.
Time frame: Documented during the 20th century.

* Original number means the maximum value of an observed ancestral organism belonging to the same kind.

Anonyymi kirjoitti:

AI:

"Eliöiden adaptaatio ja lajiutuminen

**"Eliöt adaptoituvat tehokkaasti epigeneettisten mekanismien ansiosta."**
Tämä on **tosi väite**. Epigeneettiset mekanismit (kuten DNA:n metylaatio ja histonien muutokset) todellakin mahdollistavat eliöiden sopeutumisen ympäristöönsä säätämällä geenien toimintaa ilman muutoksia itse DNA-sekvenssissä.

**"Lajiutumista tapahtuu edelleen nopeasti, jopa kahden-kolmen sukupolven jälkeen."**
Tämä on **yleistäen virheellinen väite**. Vaikka äärimmäisen harvoissa poikkeustapauksissa, kuten polyploidian aiheuttamassa lajiutumisessa kasveilla, nopea lajiutuminen on mahdollista, se on luonnossa hyvin epätavallista. Tyypillisesti lajiutuminen on huomattavasti hitaampi prosessi, joka vaatii tuhansia, jopa miljoonia vuosia.

**"Tämä ei ole evoluutiota, koska lajiutuminen perustuu [listattuihin kohtiin]."**
Tämä on **täysin väärä väite**. **Lajiutuminen on nimenomaan evoluutiota.** Se on keskeinen osa evoluutioprosessia, jossa populaatiot kehittyvät ja eriytyvät uusiksi lajeiksi ajan myötä. Mainitsemasi kohdat (1-6) kuvaavat mekanismeja, jotka *ovat osa* evoluutioprosessia tai vaikuttavat siihen, edistäen geneettistä muuntelua ja sopeutumista, mikä voi lopulta johtaa lajiutumiseen.

Käydään listatut kohdat läpi lyhyesti:

1. **Vaihtoehtoinen silmukointi ilman muutoksia DNA-jaksoissa:** Mahdollistaa proteiinien monimuotoisuuden ja voi tukea sopeutumista.
2. **Informaation korruptoitumiseen ja sitä seuraavaan informaation uudelleenjärjestelyyn:** Mutaatiot ja geneettinen uudelleenjärjestely ovat perustavanlaatuisia geneettisen muuntelun lähteitä.
3. **RNA-editointi:** Muuttaa RNA:n sekvenssiä geenin ilmentymisen jälkeen, lisäten proteiinien monimuotoisuutta.
4. **DNA-editointi:** Laajemmat DNA:n muutokset, kuten deleetiot tai insertiot, ovat tärkeitä evoluutiomuutoksia.
5. **Epigeneettisesti ohjattuun transposoituvien elementtien liikehdintään ja insertioihin:** Transposonien liikkuminen voi aiheuttaa geneettisiä muutoksia ja luoda uutta variaatiota.

Kaikki nämä mekanismit ovat osa eliöiden perinnöllisen materiaalin dynaamista luonnetta ja ne **myötävaikuttavat evoluutioon**. On virhe väittää, etteivät ne liittyisi evoluutioon tai ettei lajiutuminen olisi evoluutiota.

---

## Johtopäätelmä

**"Raamatun luomiskertomus on historiallinen tositapahtuma. Evoluutiolle ei löydy ensimmäistäkään tieteellistä todistetta."**

Tämä johtopäätös on **ristiriidassa tieteellisen konsensuksen kanssa** ja sisältää **väärän väitteen**.

* **Raamatun luomiskertomus historiallisena tositapahtumana:** Tämä on uskonnollinen uskomus, jota ei voida tieteellisesti todistaa tai kumota. Tiede perustuu havaintoihin, kokeisiin ja testattaviin hypoteeseihin, eikä se käsittele uskonnollisia tekstejä historiallisina tiedeaineistoina.
* **"Evoluutiolle ei löydy ensimmäistäkään tieteellistä todistetta."**: Tämä on **täysin virheellinen ja perusteeton väite**. Evoluutiolle on valtava määrä tieteellistä näyttöä, joka tulee useilta eri tieteenaloilta, kuten:
* **Fossiiliaineisto:** Osoittaa lajien vähittäisen muutoksen ja uusien lajien synnyn ajan mittaan.
* **Vertaa anatomia:** Eri lajien samankaltaiset rakennetoiminnat viittaavat yhteiseen alkuperään (esim. selkärankaisten eturaajojen luusto).
* **Alkiokehitys:** Samankaltaisuudet eri lajien alkiokehityksessä.
* **Molekyylibiologia ja genetiikka:** DNA- ja proteiinisekvenssien samankaltaisuudet eri lajien välillä tukevat yhteistä polveutumista. Geenimutaatioita ja niiden vaikutuksia voidaan havaita suoraan.
* **Biogeografia:** Lajien maantieteellinen levinneisyys tukee evoluutioteoriaa.
* **Suora havainnointi:** Mikroevoluutiota (esim. bakteerien antibioottiresistenssi, virusten kehittyminen) on havaittu suoraan laboratorioissa ja luonnossa. Lajien sopeutumista ja muutoksia on tutkittu myös pitkäaikaisissa kenttätutkimuksissa.

---
### Yhteenveto

Esittämäsi tekstin alkuosa sisältää osittain oikeaa tietoa epigeneettisistä mekanismeista ja niiden roolista adaptaatiossa. Sen väitteet lajiutumisen nopeudesta ja erityisesti siitä, ettei lajiutuminen olisi evoluutiota, ovat kuitenkin **virheellisiä**. Johtopäätös, joka hylkää evoluution ja väittää Raamatun luomiskertomuksen olevan tieteellinen tosiasia, on **ristiriidassa nykyaikaisen tieteellisen tiedon ja konsensuksen kanssa**, ja se perustuu **väärään oletukseen evoluution todistusaineiston puutteesta**. Evoluutioteoria on yksi vahvimmin tuetuista ja laajimmin hyväksytyistä tieteellisistä teorioista.

Eli: Tiede 1 - Uskonto 0.

"Tieteelliset todisteet tarkoittavat vahvistettuja havaintoja ja toistettavia mittauksia. Emme voi mennä ajassa taaksepäin havainnoimaan luomista."
Eli tieteellisiä todisteita luomisesta ei ole. Tämän olisit voinut sanoa kiemurtelematta, mutta et pysty.

Johtopäätelmäsi on väärä dilemma - alkeellinen, varsinkin kreationistien käyttämä argumentointivirhe. Lisäksi viimeisen lauseesi toistaminen ad infinitum ei tee siitä totta, kuten näytät kuvitelleen jo vuosia.

Lue lisää

1. Fossiiliaineisto – väite: osoittaa lajien vähittäisen muutoksen ja uusien lajien synnyn

Äkillinen esiintyminen: Fossiiliset lajit ilmestyvät äkillisesti ilman selkeitä esiasteita ("kambriräjähdys" on tästä tunnetuin esimerkki). Tämä tukee luomismallia, ei asteittaista kehitystä.

Puuttuvat välimuodot: Darwin ennusti lukemattomia välimuotoja, mutta fossiilikerrostumat ovat täynnä täysin muotoutuneita eliöitä. Välimuotoja on vähän ja kiistanalaisia.

Lajiutumisen puute: Usein väitetyt kehityslinjat ovat tulkinnanvaraisia ja perustuvat oletukseen kehityksestä – ei suoraan havaittuun muutossarjaan.

Globaalit tulvakerrostumat: Fossiilien järjestys selittyy paremmin vedenalaisena hautautumisena tulvassa (Nooan vedenpaisumus) kuin evoluutiokehityksellä. Esimerkiksi merieläimet ovat yleisimpiä "alemman tason" kerrostumissa.

2. Vertailuanatomia – väite: samankaltaiset rakenteet viittaavat yhteiseen alkuperään

Yhteinen suunnittelija, ei alkuperä: Samankaltaiset ratkaisut eri eläinryhmissä voidaan selittää funktionaalisella suunnittelulla, ei evoluutiolla. Esimerkiksi siipi lepakolla, linnulla ja hyönteisellä toimii samalla tavalla, mutta ei perustu yhteiseen esivanhempaan.

Homologiset rakenteet eivät aina kehity samoin: Samankaltaiset rakenteet (esim. eturaajat) kehittyvät eri geenien ja eri kehityspolkujen kautta eri eliöillä – tämä haastaa ajatuksen yhteisestä alkuperästä.

Konvergentti evoluutio: Evoluution kannattajat joutuvat vetoamaan "konvergenttiin kehitykseen" aina kun samankaltaisuuksia ei voida selittää yhteisellä polveutumisella – tämä osoittaa, että samankaltaisuus ei ole todiste yhteisestä esivanhemmasta.

3. Alkiokehitys – väite: samankaltaisuudet eri lajien alkioissa osoittavat yhteisen alkuperän

Haeckelin piirrokset on paljastettu väärennöksiksi: Ernst Haeckel manipuloi piirroksia, jotta eri lajien alkiot näyttäisivät samanlaisilta. Tämä huijaus on ollut opetuskäytössä vuosikymmeniä.

Todelliset erot alkioissa ovat suuria: Kun vertaillaan oikeita alkion kehityskuvia, erot näkyvät hyvin varhaisessa vaiheessa. Samankaltaisuudet ovat usein pintapuolisia tai väliaikaisia.

Suunniteltu kehitysmalli: Alkionkehityksessä näkyvä samankaltaisuus voi heijastaa tehokasta suunnittelua – ei välttämättä yhteistä polveutumista. Esimerkiksi selkärankaisten segmenttirakenne voi olla geneettisesti taloudellinen suunnitteluratkaisu.

4. Molekyylibiologia ja genetiikka – väite: DNA:n ja proteiinien samankaltaisuus tukee yhteistä polveutumista

Toiminnallinen koodaus: DNA:n samankaltaisuus voi johtua siitä, että samanlaiset tehtävät vaativat samanlaisia ohjeita – aivan kuten eri ohjelmat voivat sisältää samoja koodirivejä ilman, että ne ovat kopioita toisistaan.

Geenien uusi käyttötarkoitus: Samoja geenejä voidaan käyttää eri tavoin eri eliöissä. Tämä viittaa ohjelmoituun uudelleenkäytettävyyteen, ei satunnaiseen kehitykseen.

Yhdistävät rakenteet, eivät satunnaisuus: Jos lajien sukulaisuudet perustuisivat sattumanvaraiseen muutokseen, ei olisi odotettavissa näin laajaa rakennetoiminnallista yhtenäisyyttä, vaan kaoottisuutta. Selitys löytyy suunnittelusta, ei yhteisestä alkuperästä.

Epigeneettiset säätelyjärjestelmät: Pelkkä DNA-sekvenssi ei selitä lajien välistä eroa. Säätelymekanismit, proteiiniverkostot ja epigeneettiset tekijät osoittavat monitasoista suunnittelua, jota mutaatio-selektoiva malli ei tavoita.

5. Biogeografia – väite: lajien maantieteellinen levinneisyys tukee evoluutiota

Lajien siirtyminen vedenpaisumuksen jälkeen: Nooan vedenpaisumuksen jälkeen eläinpopulaatiot levisivät Araratin vuorelta eri suuntiin. Nykyinen lajijakauma voidaan selittää post-tulvageografialla, ilmastonmuutoksella ja maantieteellisillä esteillä.

Ei vaadita miljoonia vuosia: Lajien jakautuminen ja sopeutuminen uusiin ympäristöihin on havaittu tapahtuvan nopeasti (esim. liskojen tai lintujen mikrosoveltuminen saarilla).

Endeemisyys ei vaadi kehitystä: Esimerkiksi Australian pussieläinten ainutlaatuisuus voidaan selittää alkuperäisellä sijoittumisella ja eristäytymisellä, ei yhteisen esi-isän pitkäaikaisella kehityksellä.

6. Suora havainnointi – väite: mikroevoluutiota ja sopeutumista on havaittu

Mikroevoluutio ei ole makroevoluutiota: Bakteerien antibioottiresistenssi tai Darwinin peippojen nokkamuutokset ovat kaikki jo olemassa olevan geneettisen informaation muuntelua tai häviämistä, eivät uuden rakenteen tai uuden lajin syntyä.

Ei uudenlaista rakennetta: Esimerkiksi antibioottiresistenssi syntyy usein mutaatioiden kautta, jotka heikentävät tai poistavat toimintoja. Tämä ei ole edistystä vaan rappeumaa, joka voi silti antaa väliaikaisen edun.

Rakennevaatimukset puuttuvat: Mikään mikrotason muutos ei ole osoittanut, miten esimerkiksi bakteerista kehittyisi monisoluinen eläin. Ei ole havaittu uusia toiminnallisia elimiä, aisteja tai rakenteita syntyvän.


Yllä olevat kuusi väitettä eivät kumoa luomismallia, vaan voidaan selittää jopa paremmin älykkäällä suunnittelulla ja Raamatun ilmoittamalla historian aikajanalla.

Miksi valethelet? Et vastaa kysymyksiin koska ne ovat sinulle kiusallisia. Siksi juokse taina karkuun kun sinulle esitetetään ihan mitä tahansa kysymyksiä.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Tieteelliset todisteet tarkoittavat vahvistettuja havaintoja ja toistettavia mittauksia. Emme voi mennä ajassa taaksepäin havainnoimaan luomista. Kysymyksen esittäjän tulisi ymmärtää, mitä tarkoittaa tieteellinen todiste. Mitä sen sijaan voimme tehdä, on vetää johtopäätelmät siitä, mitä voimme havaita tapahtuvan tällä hetkellä:

Eliöt adaptoituvat tehokkaasti epigeneettisten mekanismien ansiosta. Lajiutumista tapahtuu edelleen nopeasti, jopa kahden-kolmen sukupolven jälkeen. Tämä ei ole evoluutiota, koska lajiutuminen perustuu

1. Vaihtoehtoiseen silmukointiin ilman muutoksia DNA-jaksoissa.
2. Informaation korruptoitumiseen ja sitä seuraavaan
3. Informaation uudelleenjärjestelyyn.
4. RNA-editointiin.
5. DNA-editointiin.
6. Epigeneettisesti ohjattuun transposoituvien elementtien liikehdintään ja insertioihin.

Johtopäätelmä: Raamatun luomiskertomus on historiallinen tositapahtuma. Evoluutiolle ei löydy ensimmäistäkään tieteellistä todistetta.

Lue lisää

"Johtopäätelmä: Raamatun luomiskertomus on historiallinen tositapahtuma."

Millä perusteella? Onhan noita luomistarinoita ja luojia vaikka kuinka monta. Miksi juuri tämä sinun pyllistämä jumala olisi luonut yhtään mitään? Ihan hyvin maailma on voinut syntyä sotkan munista. Molemmista on yhtä paljon todisteita.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

1. Fossiiliaineisto – väite: osoittaa lajien vähittäisen muutoksen ja uusien lajien synnyn

Äkillinen esiintyminen: Fossiiliset lajit ilmestyvät äkillisesti ilman selkeitä esiasteita ("kambriräjähdys" on tästä tunnetuin esimerkki). Tämä tukee luomismallia, ei asteittaista kehitystä.

Puuttuvat välimuodot: Darwin ennusti lukemattomia välimuotoja, mutta fossiilikerrostumat ovat täynnä täysin muotoutuneita eliöitä. Välimuotoja on vähän ja kiistanalaisia.

Lajiutumisen puute: Usein väitetyt kehityslinjat ovat tulkinnanvaraisia ja perustuvat oletukseen kehityksestä – ei suoraan havaittuun muutossarjaan.

Globaalit tulvakerrostumat: Fossiilien järjestys selittyy paremmin vedenalaisena hautautumisena tulvassa (Nooan vedenpaisumus) kuin evoluutiokehityksellä. Esimerkiksi merieläimet ovat yleisimpiä "alemman tason" kerrostumissa.

2. Vertailuanatomia – väite: samankaltaiset rakenteet viittaavat yhteiseen alkuperään

Yhteinen suunnittelija, ei alkuperä: Samankaltaiset ratkaisut eri eläinryhmissä voidaan selittää funktionaalisella suunnittelulla, ei evoluutiolla. Esimerkiksi siipi lepakolla, linnulla ja hyönteisellä toimii samalla tavalla, mutta ei perustu yhteiseen esivanhempaan.

Homologiset rakenteet eivät aina kehity samoin: Samankaltaiset rakenteet (esim. eturaajat) kehittyvät eri geenien ja eri kehityspolkujen kautta eri eliöillä – tämä haastaa ajatuksen yhteisestä alkuperästä.

Konvergentti evoluutio: Evoluution kannattajat joutuvat vetoamaan "konvergenttiin kehitykseen" aina kun samankaltaisuuksia ei voida selittää yhteisellä polveutumisella – tämä osoittaa, että samankaltaisuus ei ole todiste yhteisestä esivanhemmasta.

3. Alkiokehitys – väite: samankaltaisuudet eri lajien alkioissa osoittavat yhteisen alkuperän

Haeckelin piirrokset on paljastettu väärennöksiksi: Ernst Haeckel manipuloi piirroksia, jotta eri lajien alkiot näyttäisivät samanlaisilta. Tämä huijaus on ollut opetuskäytössä vuosikymmeniä.

Todelliset erot alkioissa ovat suuria: Kun vertaillaan oikeita alkion kehityskuvia, erot näkyvät hyvin varhaisessa vaiheessa. Samankaltaisuudet ovat usein pintapuolisia tai väliaikaisia.

Suunniteltu kehitysmalli: Alkionkehityksessä näkyvä samankaltaisuus voi heijastaa tehokasta suunnittelua – ei välttämättä yhteistä polveutumista. Esimerkiksi selkärankaisten segmenttirakenne voi olla geneettisesti taloudellinen suunnitteluratkaisu.

4. Molekyylibiologia ja genetiikka – väite: DNA:n ja proteiinien samankaltaisuus tukee yhteistä polveutumista

Toiminnallinen koodaus: DNA:n samankaltaisuus voi johtua siitä, että samanlaiset tehtävät vaativat samanlaisia ohjeita – aivan kuten eri ohjelmat voivat sisältää samoja koodirivejä ilman, että ne ovat kopioita toisistaan.

Geenien uusi käyttötarkoitus: Samoja geenejä voidaan käyttää eri tavoin eri eliöissä. Tämä viittaa ohjelmoituun uudelleenkäytettävyyteen, ei satunnaiseen kehitykseen.

Yhdistävät rakenteet, eivät satunnaisuus: Jos lajien sukulaisuudet perustuisivat sattumanvaraiseen muutokseen, ei olisi odotettavissa näin laajaa rakennetoiminnallista yhtenäisyyttä, vaan kaoottisuutta. Selitys löytyy suunnittelusta, ei yhteisestä alkuperästä.

Epigeneettiset säätelyjärjestelmät: Pelkkä DNA-sekvenssi ei selitä lajien välistä eroa. Säätelymekanismit, proteiiniverkostot ja epigeneettiset tekijät osoittavat monitasoista suunnittelua, jota mutaatio-selektoiva malli ei tavoita.

5. Biogeografia – väite: lajien maantieteellinen levinneisyys tukee evoluutiota

Lajien siirtyminen vedenpaisumuksen jälkeen: Nooan vedenpaisumuksen jälkeen eläinpopulaatiot levisivät Araratin vuorelta eri suuntiin. Nykyinen lajijakauma voidaan selittää post-tulvageografialla, ilmastonmuutoksella ja maantieteellisillä esteillä.

Ei vaadita miljoonia vuosia: Lajien jakautuminen ja sopeutuminen uusiin ympäristöihin on havaittu tapahtuvan nopeasti (esim. liskojen tai lintujen mikrosoveltuminen saarilla).

Endeemisyys ei vaadi kehitystä: Esimerkiksi Australian pussieläinten ainutlaatuisuus voidaan selittää alkuperäisellä sijoittumisella ja eristäytymisellä, ei yhteisen esi-isän pitkäaikaisella kehityksellä.

6. Suora havainnointi – väite: mikroevoluutiota ja sopeutumista on havaittu

Mikroevoluutio ei ole makroevoluutiota: Bakteerien antibioottiresistenssi tai Darwinin peippojen nokkamuutokset ovat kaikki jo olemassa olevan geneettisen informaation muuntelua tai häviämistä, eivät uuden rakenteen tai uuden lajin syntyä.

Ei uudenlaista rakennetta: Esimerkiksi antibioottiresistenssi syntyy usein mutaatioiden kautta, jotka heikentävät tai poistavat toimintoja. Tämä ei ole edistystä vaan rappeumaa, joka voi silti antaa väliaikaisen edun.

Rakennevaatimukset puuttuvat: Mikään mikrotason muutos ei ole osoittanut, miten esimerkiksi bakteerista kehittyisi monisoluinen eläin. Ei ole havaittu uusia toiminnallisia elimiä, aisteja tai rakenteita syntyvän.


Yllä olevat kuusi väitettä eivät kumoa luomismallia, vaan voidaan selittää jopa paremmin älykkäällä suunnittelulla ja Raamatun ilmoittamalla historian aikajanalla.

Lue lisää

"Yllä olevat kuusi väitettä eivät kumoa luomismallia, vaan voidaan selittää jopa paremmin älykkäällä suunnittelulla ja Raamatun ilmoittamalla historian aikajanalla."

Nuo ei ole mitään väiteitä, vana samoja valeita mitä levität koko ajan. Mitä luulet saavuttavasi tällä jatkuvavalla valehtelulla?

Ja et ole antanut mitään perusteluaj sille että miksi sinun pyllistämä jumala olisi luonut yhtään mitään.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

1. Fossiiliaineisto – väite: osoittaa lajien vähittäisen muutoksen ja uusien lajien synnyn

Äkillinen esiintyminen: Fossiiliset lajit ilmestyvät äkillisesti ilman selkeitä esiasteita ("kambriräjähdys" on tästä tunnetuin esimerkki). Tämä tukee luomismallia, ei asteittaista kehitystä.

Puuttuvat välimuodot: Darwin ennusti lukemattomia välimuotoja, mutta fossiilikerrostumat ovat täynnä täysin muotoutuneita eliöitä. Välimuotoja on vähän ja kiistanalaisia.

Lajiutumisen puute: Usein väitetyt kehityslinjat ovat tulkinnanvaraisia ja perustuvat oletukseen kehityksestä – ei suoraan havaittuun muutossarjaan.

Globaalit tulvakerrostumat: Fossiilien järjestys selittyy paremmin vedenalaisena hautautumisena tulvassa (Nooan vedenpaisumus) kuin evoluutiokehityksellä. Esimerkiksi merieläimet ovat yleisimpiä "alemman tason" kerrostumissa.

2. Vertailuanatomia – väite: samankaltaiset rakenteet viittaavat yhteiseen alkuperään

Yhteinen suunnittelija, ei alkuperä: Samankaltaiset ratkaisut eri eläinryhmissä voidaan selittää funktionaalisella suunnittelulla, ei evoluutiolla. Esimerkiksi siipi lepakolla, linnulla ja hyönteisellä toimii samalla tavalla, mutta ei perustu yhteiseen esivanhempaan.

Homologiset rakenteet eivät aina kehity samoin: Samankaltaiset rakenteet (esim. eturaajat) kehittyvät eri geenien ja eri kehityspolkujen kautta eri eliöillä – tämä haastaa ajatuksen yhteisestä alkuperästä.

Konvergentti evoluutio: Evoluution kannattajat joutuvat vetoamaan "konvergenttiin kehitykseen" aina kun samankaltaisuuksia ei voida selittää yhteisellä polveutumisella – tämä osoittaa, että samankaltaisuus ei ole todiste yhteisestä esivanhemmasta.

3. Alkiokehitys – väite: samankaltaisuudet eri lajien alkioissa osoittavat yhteisen alkuperän

Haeckelin piirrokset on paljastettu väärennöksiksi: Ernst Haeckel manipuloi piirroksia, jotta eri lajien alkiot näyttäisivät samanlaisilta. Tämä huijaus on ollut opetuskäytössä vuosikymmeniä.

Todelliset erot alkioissa ovat suuria: Kun vertaillaan oikeita alkion kehityskuvia, erot näkyvät hyvin varhaisessa vaiheessa. Samankaltaisuudet ovat usein pintapuolisia tai väliaikaisia.

Suunniteltu kehitysmalli: Alkionkehityksessä näkyvä samankaltaisuus voi heijastaa tehokasta suunnittelua – ei välttämättä yhteistä polveutumista. Esimerkiksi selkärankaisten segmenttirakenne voi olla geneettisesti taloudellinen suunnitteluratkaisu.

4. Molekyylibiologia ja genetiikka – väite: DNA:n ja proteiinien samankaltaisuus tukee yhteistä polveutumista

Toiminnallinen koodaus: DNA:n samankaltaisuus voi johtua siitä, että samanlaiset tehtävät vaativat samanlaisia ohjeita – aivan kuten eri ohjelmat voivat sisältää samoja koodirivejä ilman, että ne ovat kopioita toisistaan.

Geenien uusi käyttötarkoitus: Samoja geenejä voidaan käyttää eri tavoin eri eliöissä. Tämä viittaa ohjelmoituun uudelleenkäytettävyyteen, ei satunnaiseen kehitykseen.

Yhdistävät rakenteet, eivät satunnaisuus: Jos lajien sukulaisuudet perustuisivat sattumanvaraiseen muutokseen, ei olisi odotettavissa näin laajaa rakennetoiminnallista yhtenäisyyttä, vaan kaoottisuutta. Selitys löytyy suunnittelusta, ei yhteisestä alkuperästä.

Epigeneettiset säätelyjärjestelmät: Pelkkä DNA-sekvenssi ei selitä lajien välistä eroa. Säätelymekanismit, proteiiniverkostot ja epigeneettiset tekijät osoittavat monitasoista suunnittelua, jota mutaatio-selektoiva malli ei tavoita.

5. Biogeografia – väite: lajien maantieteellinen levinneisyys tukee evoluutiota

Lajien siirtyminen vedenpaisumuksen jälkeen: Nooan vedenpaisumuksen jälkeen eläinpopulaatiot levisivät Araratin vuorelta eri suuntiin. Nykyinen lajijakauma voidaan selittää post-tulvageografialla, ilmastonmuutoksella ja maantieteellisillä esteillä.

Ei vaadita miljoonia vuosia: Lajien jakautuminen ja sopeutuminen uusiin ympäristöihin on havaittu tapahtuvan nopeasti (esim. liskojen tai lintujen mikrosoveltuminen saarilla).

Endeemisyys ei vaadi kehitystä: Esimerkiksi Australian pussieläinten ainutlaatuisuus voidaan selittää alkuperäisellä sijoittumisella ja eristäytymisellä, ei yhteisen esi-isän pitkäaikaisella kehityksellä.

6. Suora havainnointi – väite: mikroevoluutiota ja sopeutumista on havaittu

Mikroevoluutio ei ole makroevoluutiota: Bakteerien antibioottiresistenssi tai Darwinin peippojen nokkamuutokset ovat kaikki jo olemassa olevan geneettisen informaation muuntelua tai häviämistä, eivät uuden rakenteen tai uuden lajin syntyä.

Ei uudenlaista rakennetta: Esimerkiksi antibioottiresistenssi syntyy usein mutaatioiden kautta, jotka heikentävät tai poistavat toimintoja. Tämä ei ole edistystä vaan rappeumaa, joka voi silti antaa väliaikaisen edun.

Rakennevaatimukset puuttuvat: Mikään mikrotason muutos ei ole osoittanut, miten esimerkiksi bakteerista kehittyisi monisoluinen eläin. Ei ole havaittu uusia toiminnallisia elimiä, aisteja tai rakenteita syntyvän.


Yllä olevat kuusi väitettä eivät kumoa luomismallia, vaan voidaan selittää jopa paremmin älykkäällä suunnittelulla ja Raamatun ilmoittamalla historian aikajanalla.

Lue lisää

"Tämä ei ole edistystä vaan rappeumaa, joka voi silti antaa väliaikaisen edun."

Sinulta jäi määrittelemättä "edistys".

Mitä jos tuo väliaikainen etu on etu miljoonien vuosien ajan?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Epigeneettinen säätely johtaa väistämättömiin geenivirheisiin. Tästä paras tieteellinen todiste on Lenskin bakteerikoe; noin 36 vuodessa bakteerit ovat menettäneet jo noin 3% DNA:staan geneettisen rappeutumisen vuoksi. Kokeen aikana evoluutiota ei ole havaittu tapahtuvan, adaptoitumista kylläkin.

Tärkein mekanismi geneettisen rappeutumisen takana on metyloituneen sytosiinin muuntuminen tymiiniksi. Tämä johtaa GC-sisällön vaihtumiseen AT-sisällöksi, mikä johtaa mm. kromosomivaurioihin ja niiden fuusioihin. Siksi voimme havaita nopeaa kromosomimäärien laskua, erityisesti diploideilla eliöillä.

Examples of Rapid Chromosome Loss

Madeira House Mouse (Mus musculus)

Chromosome numbers: Original number 40*, current populations 22-38.
Time frame: Less than 1000 years.
Red Fox (Vulpes vulpes)

Chromosome numbers: Original number 38, currently 34 in certain populations.
Time frame: Less than a hundred years.
Indian Muntjac (Muntiacus muntjak)

Chromosome numbers: Original number 46, currently 6 (male) and 7 (female).
Time frame: A few hundred years.
Chinese Muntjac (Muntiacus reevesi)

Chromosome numbers: Original number 46, currently 23.
Time frame: Estimated a few hundred years.
Kangaroo (Macropus giganteus)

Chromosome numbers: Original number 22, currently 16.
Time frame: Early studies from the early 20th century.
Horses (Equus ferus caballus)

Chromosome numbers: Original number 66, currently 64.
Platypus (Ornithorhynchus anatinus)

Chromosome numbers: Original number 52, currently 26.
Time frame: No precise time frame, but documented over the last century.
Green Peafowl (Pavo muticus)

Chromosome numbers: Original number 50, currently 42.
Time frame: Documented within the last century.
Great Tit (Parus major)

Chromosome numbers: Original number 54, currently 50.
Time frame: Documented within the last century.
Chihuahua (Canis lupus familiaris)

Chromosome numbers: Original number 78, currently 76.
Time frame: Documented over the last few centuries.
Koala (Phascolarctos cinereus)

Chromosome numbers: Original number 22, currently 16.


Time frame: Documented during the 20th century.
South China Tiger (Panthera tigris amoyensis)
Chromosome numbers: Original number 38, currently 34.
Time frame: Documented during the 20th century.
Guinea Pig (Cavia porcellus)

Chromosome numbers: Original number 64, currently 62.
Time frame: Documented during the 20th century.
Sri Lankan Leopard (Panthera pardus kotiya)

Chromosome numbers: Original number 38, currently 36.
Time frame: Documented during the 20th century.
California Condor (Gymnogyps californianus)

Chromosome numbers: Original number 80, currently 78.
Time frame: Documented during the 20th century.
Vervet Monkey (Chlorocebus pygerythrus)

Chromosome numbers: Original number 60, currently 58.
Time frame: Documented during the 20th century.
Dama Gazelle (Gazella sahelica)

Chromosome numbers: Original number 58, currently 56.
Time frame: Documented during the 20th century.
Tasmanian Devil (Sarcophilus harrisii)

Chromosome numbers: Original number 14, currently 12.
Time frame: Documented during the 20th century.
Purple False Brome (Brachypodium distachyon)

Chromosome numbers: Original number 20, currently 16.
Time frame: Documented during the 20th century.

* Original number means the maximum value of an observed ancestral organism belonging to the same kind.

Lue lisää

"Vastauksena kysymykseesi, annettu teksti sisältää useita **virheellisiä väittämiä** ja vääristelee tieteellisiä käsitteitä. Käydään ne läpi kohta kohdalta:
---

### Epigeneettinen säätely ja geenivirheet

Väite "Epigeneettinen säätely johtaa väistämättömiin geenivirheisiin" on **epätotta**. Epigeneettinen säätely on olennainen osa geenien ilmentymisen säätelyä, eikä se itsessään johda geenivirheisiin. Se säätelee, mitkä geenit ovat aktiivisia ja mitkä eivät, ilman että DNA:n emäsjärjestys muuttuu. Epigeneettiset muutokset voivat olla periytyviä, mutta ne eivät ole geenimutaatioita sanan varsinaisessa merkityksessä.
---

### Lenskin bakteerikoe ja geneettinen rappeutuminen

Lenskin pitkäaikainen evoluutiokoe (LTEE) on merkittävä tutkimus evoluution dynamiikasta E. coli -bakteereilla. Kokeessa on **havaittu evoluutiota** – bakteerit ovat sopeutuneet ympäristöönsä ja niiden geneettisessä koostumuksessa on tapahtunut muutoksia, mukaan lukien mutaatioita ja deleetioita, jotka ovat johtaneet parempaan sopeutumiseen. Väite "Kokeen aikana evoluutiota ei ole havaittu tapahtuvan, adaptoitumista kylläkin" on ristiriitainen, sillä **adaptoituminen on evoluution seurausta**.

Väite, että bakteerit olisivat menettäneet noin 3 % DNA:staan "geneettisen rappeutumisen vuoksi", on **väärä tulkinta**. Vaikka LTEE-kokeessa on havaittu DNA:n deleetioita, nämä deleetiot voivat olla adaptiivisia ja johtaa tehokkaampaan aineenvaihduntaan tai kasvuun tietyissä olosuhteissa. Ne eivät välttämättä ole merkki "rappeutumisesta" yleisessä mielessä, vaan pikemminkin sopeutumisen tulosta, jossa turhia geenejä tai DNA-alueita karsitaan pois. Geneettinen rappeutuminen viittaa yleensä mutaatioiden kertymiseen, jotka heikentävät eliön kelpoisuutta, eikä adaptiivisten geenikatojen seuraukseen.

---

### Metyloituneen sytosiinin muuntuminen tymiiniksi ja GC-sisällön vaihtuminen AT-sisällöksi

On totta, että metyloituneen sytosiinin deaminaatio tymiiniksi on yleinen mutaatiomekanismi, joka johtaa GC-parien muuttumiseen AT-pareiksi. Tämä prosessi **aiheuttaa mutaatioita**, ei geneettistä rappeutumista sellaisenaan. Se on yksi tapa, jolla DNA:han syntyy spontaaneja muutoksia.

---

### Kromosomivauriot ja kromosomimäärien lasku

Väite, että edellä mainittu johtaisi "kromosomivaurioihin ja niiden fuusioihin" ja "nopeaan kromosomimäärien laskuun, erityisesti diploideilla eliöillä", on **erittäin harhaanjohtava**. Vaikka mutaatiot voivat johtaa DNA-vaurioihin, kromosomien fuusiot ja kromosomimäärien muutokset ovat yleensä suurempia, harvinaisempia tapahtumia, jotka eivät suoraan johdu yksittäisten emästen muutoksista kuvaillulla tavalla. Kromosomimäärien lasku tai nousu on monimutkaisempi ilmiö, eikä sitä voi yleistää tästä yhdestä mekanismista. Diploideilla eliöillä kromosomimäärien nopea lasku olisi usein kohtalokas.

---

### Yhteenveto

Lyhyesti sanottuna, antamasi teksti yhdistää paikkansapitäviä tieteellisiä termejä ja ilmiöitä (kuten epigeneettinen säätely, Lenskin koe, sytosiinin deaminaatio) virheellisiin ja vääristeltyihin johtopäätöksiin, luoden kuvan geneettisestä "rappeutumisesta", joka ei vastaa vallitsevaa tieteellistä käsitystä evoluutiosta ja genetiikasta. Evoluutio on jatkuva prosessi, joka sisältää sekä uusien ominaisuuksien kehittymistä että adaptiivisia muutoksia, jotka voivat joskus johtaa geneettisten materiaalien karsimiseen ilman, että kyse olisi yleisestä "rappeutumisesta".

Tiede 2 - Uskonto 0. Jatketaan.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Silloin kun kommentissa/kysymyksessä/aloituksessa on tällaisia epäasiallisuuksia, kuten

"etkä jatkuvasti juokse karkuun. Siellä on jo useita kymmeniä kysymyksiä joita olet vältellyt kuin ruttoa, koska sinulla ei ole vastauksia. Näyttää olevan liian kiusallista..."

Niin en todellakaan vastaa. Opetelkaa asiallisen keskustelun perusteet, jos toivotte minun vastaavan kysymyksiinne.

Lue lisää

Vastaamishalukkuutesi epäily on huono tekosyy olla vastaamatta. Kokemushan on, ettet vastaa silloinkaan, vaikka halukkuuttasi ei etukäteen epäiltäisikään.

Vastaamattoman maineesta voi päästä. Osaatko keksiä, miten?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Epigeneettinen säätely johtaa väistämättömiin geenivirheisiin. Tästä paras tieteellinen todiste on Lenskin bakteerikoe; noin 36 vuodessa bakteerit ovat menettäneet jo noin 3% DNA:staan geneettisen rappeutumisen vuoksi. Kokeen aikana evoluutiota ei ole havaittu tapahtuvan, adaptoitumista kylläkin.

Tärkein mekanismi geneettisen rappeutumisen takana on metyloituneen sytosiinin muuntuminen tymiiniksi. Tämä johtaa GC-sisällön vaihtumiseen AT-sisällöksi, mikä johtaa mm. kromosomivaurioihin ja niiden fuusioihin. Siksi voimme havaita nopeaa kromosomimäärien laskua, erityisesti diploideilla eliöillä.

Examples of Rapid Chromosome Loss

Madeira House Mouse (Mus musculus)

Chromosome numbers: Original number 40*, current populations 22-38.
Time frame: Less than 1000 years.
Red Fox (Vulpes vulpes)

Chromosome numbers: Original number 38, currently 34 in certain populations.
Time frame: Less than a hundred years.
Indian Muntjac (Muntiacus muntjak)

Chromosome numbers: Original number 46, currently 6 (male) and 7 (female).
Time frame: A few hundred years.
Chinese Muntjac (Muntiacus reevesi)

Chromosome numbers: Original number 46, currently 23.
Time frame: Estimated a few hundred years.
Kangaroo (Macropus giganteus)

Chromosome numbers: Original number 22, currently 16.
Time frame: Early studies from the early 20th century.
Horses (Equus ferus caballus)

Chromosome numbers: Original number 66, currently 64.
Platypus (Ornithorhynchus anatinus)

Chromosome numbers: Original number 52, currently 26.
Time frame: No precise time frame, but documented over the last century.
Green Peafowl (Pavo muticus)

Chromosome numbers: Original number 50, currently 42.
Time frame: Documented within the last century.
Great Tit (Parus major)

Chromosome numbers: Original number 54, currently 50.
Time frame: Documented within the last century.
Chihuahua (Canis lupus familiaris)

Chromosome numbers: Original number 78, currently 76.
Time frame: Documented over the last few centuries.
Koala (Phascolarctos cinereus)

Chromosome numbers: Original number 22, currently 16.


Time frame: Documented during the 20th century.
South China Tiger (Panthera tigris amoyensis)
Chromosome numbers: Original number 38, currently 34.
Time frame: Documented during the 20th century.
Guinea Pig (Cavia porcellus)

Chromosome numbers: Original number 64, currently 62.
Time frame: Documented during the 20th century.
Sri Lankan Leopard (Panthera pardus kotiya)

Chromosome numbers: Original number 38, currently 36.
Time frame: Documented during the 20th century.
California Condor (Gymnogyps californianus)

Chromosome numbers: Original number 80, currently 78.
Time frame: Documented during the 20th century.
Vervet Monkey (Chlorocebus pygerythrus)

Chromosome numbers: Original number 60, currently 58.
Time frame: Documented during the 20th century.
Dama Gazelle (Gazella sahelica)

Chromosome numbers: Original number 58, currently 56.
Time frame: Documented during the 20th century.
Tasmanian Devil (Sarcophilus harrisii)

Chromosome numbers: Original number 14, currently 12.
Time frame: Documented during the 20th century.
Purple False Brome (Brachypodium distachyon)

Chromosome numbers: Original number 20, currently 16.
Time frame: Documented during the 20th century.

* Original number means the maximum value of an observed ancestral organism belonging to the same kind.

Lue lisää

Kun kaksi kromosomia yhdistyvät, kromosomiluku luonnollisesti pienenee. Jos kromosomiluvun väheneminen kertoisi rappeutumisesta, ihminen olisi rappeutunut simpanssi.

Onko tässä linkissä siis listattu 2000-luvulla syntyneitä lajeja ?

https://en.wikipedia.org/wiki/Primates_described_in_the_2000s

Et ole vieläkään vastannut aloituksen kysymykseen. Miksi vaihdat aihetta? Valitit kuinka aloituksessa ei kysytä asiallisesti, ja sitten itse spammaat tänne siihen kuulumatonta juttua. Onko tuollainen käytös mielestäsi asiallista?

Tässä on muuten sinulle evoluution määritelmä:
https://www.britannica.com/science/evolution-scientific-theory

Anonyymi kirjoitti:

Onko tässä linkissä siis listattu 2000-luvulla syntyneitä lajeja ?

https://en.wikipedia.org/wiki/Primates_described_in_the_2000s

Lue lisää

Tässä on hyvin asiallinen ja täsmälkinen kysymys ROT nimimerkille?

Miksi et pysy aiheessa? Olisit kerrankin asiallinen eksksuteleija, etkä saarnaisi tuota roskaasi tänne koko ajan.

Anonyymi kirjoitti:

Onko tässä linkissä siis listattu 2000-luvulla syntyneitä lajeja ?

https://en.wikipedia.org/wiki/Primates_described_in_the_2000s

Lue lisää

Edellä oli esitetty, että edellä mainitussa linkissä on uusia 2000 luvulla syntyneitä lajeja. Haluaisin varmistaa, että onko nyt varmasti nämä 2000-luvulla syntyneitä lajeja ?

//koska ihmisen ja simpanssin DNA on yli 90-prosenttisesti identtistä//

Ei muuten ole. Aivan tuoreen Nature:n julkaiseman tutkimuksen mukaan yhtenevyys on enintään 85%. Emme ole sukua apinoille.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

//koska ihmisen ja simpanssin DNA on yli 90-prosenttisesti identtistä//

Ei muuten ole. Aivan tuoreen Nature:n julkaiseman tutkimuksen mukaan yhtenevyys on enintään 85%. Emme ole sukua apinoille.

Lue lisää

"Emme ole sukua apinoille."

Ja kuka muu kuin sinunlainen tietämätön kretu väittää että olisi sukua? Miksi et ota asiosita selvää ja opi?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

//koska ihmisen ja simpanssin DNA on yli 90-prosenttisesti identtistä//

Ei muuten ole. Aivan tuoreen Nature:n julkaiseman tutkimuksen mukaan yhtenevyys on enintään 85%. Emme ole sukua apinoille.

Lue lisää

"Emme ole sukua apinoille."

Itkee simpanssin(kin) kanssa yhteisen kantamuodon omaava, tasajalkaa pomppiva kreationisti ja hyödyllisten(?) mutaatioiden tuote, joka kiukuttelee siitä, että maailma ei ole sellainen kuin hän haluaisi. Saa tietysti pomppia loppuun asti, tuskin se ketään haittaa.

Kyseisen Reddit-sivuston 'asiantuntija' kirjoittaa näin:

"The author says that all the different cells types in the human body are due to epigenetics. This is wrong. They are due to differences in gene regulation and expression."

Eikö kirjoittaja tiedä, että geenisäätely (gene regulation) ja geenien ilmentyminen (gene expression) tapahtuvat NIMENOMAAN epigeneettisten mekanismien ja tekijöiden toimesta?

Ihmisen kaikissa soluissa, T-soluja ja neuroneja lukuunottamatta, on täsmälleen sama DNA. Miksi siis ihosolusi on erilainen kuin lihassolusi? Vastaus: Niissä on sama DNA mutta erilaiset epigeneettiset informaatioprofiilit.

Jos solusta poistetaan epigeneettiset informaatioprofiilit, palautuu se kantasoluksi, jossa siltä puuttuu identiteetti. DNA ei säätele solun erilaistumista. Jos se näin tekisi, olisivat kaikki solumme samanlaisia.

Mitä tulee englannin kielen taitooni, niin minulle sopii, että jatkamme tätä keskustelua englanniksi.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Kyseisen Reddit-sivuston 'asiantuntija' kirjoittaa näin:

"The author says that all the different cells types in the human body are due to epigenetics. This is wrong. They are due to differences in gene regulation and expression."

Eikö kirjoittaja tiedä, että geenisäätely (gene regulation) ja geenien ilmentyminen (gene expression) tapahtuvat NIMENOMAAN epigeneettisten mekanismien ja tekijöiden toimesta?

Ihmisen kaikissa soluissa, T-soluja ja neuroneja lukuunottamatta, on täsmälleen sama DNA. Miksi siis ihosolusi on erilainen kuin lihassolusi? Vastaus: Niissä on sama DNA mutta erilaiset epigeneettiset informaatioprofiilit.

Jos solusta poistetaan epigeneettiset informaatioprofiilit, palautuu se kantasoluksi, jossa siltä puuttuu identiteetti. DNA ei säätele solun erilaistumista. Jos se näin tekisi, olisivat kaikki solumme samanlaisia.

Mitä tulee englannin kielen taitooni, niin minulle sopii, että jatkamme tätä keskustelua englanniksi.

Lue lisää

Miten tämä todistaa faktaksi sen tosi asian että maailam on syntynyt sotkan munista eikä minkään satu jumalan toimesta?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Kyseisen Reddit-sivuston 'asiantuntija' kirjoittaa näin:

"The author says that all the different cells types in the human body are due to epigenetics. This is wrong. They are due to differences in gene regulation and expression."

Eikö kirjoittaja tiedä, että geenisäätely (gene regulation) ja geenien ilmentyminen (gene expression) tapahtuvat NIMENOMAAN epigeneettisten mekanismien ja tekijöiden toimesta?

Ihmisen kaikissa soluissa, T-soluja ja neuroneja lukuunottamatta, on täsmälleen sama DNA. Miksi siis ihosolusi on erilainen kuin lihassolusi? Vastaus: Niissä on sama DNA mutta erilaiset epigeneettiset informaatioprofiilit.

Jos solusta poistetaan epigeneettiset informaatioprofiilit, palautuu se kantasoluksi, jossa siltä puuttuu identiteetti. DNA ei säätele solun erilaistumista. Jos se näin tekisi, olisivat kaikki solumme samanlaisia.

Mitä tulee englannin kielen taitooni, niin minulle sopii, että jatkamme tätä keskustelua englanniksi.

Lue lisää

Viestissä 2025-06-30 12:13:31 on sinulle asiallinen kysymys. Odotan vastaustasi, lupauksesi mukaan.

Minulle sopii myös englanniksi jatkaminen, mutta se taitaa olla sääntöjen vastaista.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Kyseisen Reddit-sivuston 'asiantuntija' kirjoittaa näin:

"The author says that all the different cells types in the human body are due to epigenetics. This is wrong. They are due to differences in gene regulation and expression."

Eikö kirjoittaja tiedä, että geenisäätely (gene regulation) ja geenien ilmentyminen (gene expression) tapahtuvat NIMENOMAAN epigeneettisten mekanismien ja tekijöiden toimesta?

Ihmisen kaikissa soluissa, T-soluja ja neuroneja lukuunottamatta, on täsmälleen sama DNA. Miksi siis ihosolusi on erilainen kuin lihassolusi? Vastaus: Niissä on sama DNA mutta erilaiset epigeneettiset informaatioprofiilit.

Jos solusta poistetaan epigeneettiset informaatioprofiilit, palautuu se kantasoluksi, jossa siltä puuttuu identiteetti. DNA ei säätele solun erilaistumista. Jos se näin tekisi, olisivat kaikki solumme samanlaisia.

Mitä tulee englannin kielen taitooni, niin minulle sopii, että jatkamme tätä keskustelua englanniksi.

Lue lisää

"Väittämäsi, että geenisäätely ja geenien ilmentyminen tapahtuvat *nimenomaan* epigeneettisten mekanismien ja tekijöiden toimesta, ei ole täysin totta. Epigeneettiset mekanismit ovat **olennainen osa** geenisäätelyä ja -ilmentymistä, mutta ne eivät ole ainoita vaikuttavia tekijöitä.

Tässä tarkennusta:

---

### Geenisäätely ja geenien ilmentyminen

Geenisäätely on monimutkainen prosessi, joka ohjaa sitä, milloin, missä ja kuinka paljon tietty geeni ilmentyy (eli kuinka paljon siitä tuotetaan proteiinia tai RNA:ta). Geenien ilmentyminen taas on itse prosessi, jossa geenin sisältämä informaatio muutetaan toimivaksi tuotteeksi.

---

### Epigeneettisten mekanismien rooli

Epigeneettiset mekanismit ovat muutoksia geenien toiminnassa, jotka eivät muuta itse DNA:n sekvenssiä, mutta vaikuttavat siihen, kuinka tiukasti DNA on pakattu ja kuinka helposti se on luettavissa. Niihin kuuluvat esimerkiksi:

* **DNA:n metylaatio:** Metylaatioryhmien lisääminen DNA:han voi estää geenien ilmentymistä.
* **Histonien muokkaukset:** Histonit ovat proteiineja, joiden ympärille DNA kiertyy. Histoneihin liitetyt kemialliset ryhmät voivat vaikuttaa siihen, kuinka tiukasti DNA on pakattu ja siten siihen, voidaanko geenit lukea.
* **Ei-koodaavat RNA:t:** Jotkut RNA-molekyylit, jotka eivät koodaa proteiineja, voivat säädellä geenien ilmentymistä esimerkiksi estämällä muiden RNA-molekyylien toimintaa.

Nämä epigeneettiset tekijät ovat **erittäin tärkeitä** esimerkiksi solujen erilaistumisessa, kehityksessä ja vasteessa ympäristöön.

---

### Muut geenisäätelyn ja -ilmentymisen tekijät

Epigeneettisten mekanismien lisäksi geenisäätelyyn ja -ilmentymiseen vaikuttavat monet muut tekijät, kuten:

* **Transkriptiotekijät:** Nämä ovat proteiineja, jotka sitoutuvat DNA:han ja joko edistävät tai estävät geenien transkriptiota (eli geenin kopioitumista RNA:ksi).
* **DNA:n rakenne:** Geenin sijainti kromosomissa ja DNA:n yleinen kolmiulotteinen rakenne voivat vaikuttaa sen ilmentymiseen.
* **Signaalinvälitysreitit:** Solun ulkopuoliset signaalit (esim. hormonit) voivat käynnistää solun sisäisiä signaalinvälitysreittejä, jotka johtavat geenien aktivoitumiseen tai inaktivoitumiseen.
* **Mikro-RNA:t (miRNA):** Nämä pienet RNA-molekyylit voivat estää proteiinien tuotantoa sitoutumalla lähetti-RNA:han.

Yhteenvetona voidaan todeta, että epigeneettiset mekanismit ovat **välttämätön osa geenisäätelyä ja -ilmentymistä**, mutta ne toimivat yhdessä muiden molekyylien ja prosessien kanssa muodostaen monimutkaisen ja dynaamisen järjestelmän."

Tiede 3 - Uskonto 0. Jatketaan.