Ruskolevät ovat etupäässä merissä kasvavia leviä. Niitä on yli 2000 lajia, joista monelle tuttuja saattavat olla Suomen rannikon rakkohauru (entiseltä nimeltään rakkolevä), Sargassomerelle nimensä antanut sargassolevä ja luontodokumenteistä tutut kymmenien metrien korkuisina merenalaisina "metsinä" huojuvat kelpit.
Ruskolevät eivät kuulu kasvikuntaan, vaan Chromalveolata taksonomiseen ryhmään. Ruskolevät ovat solurakenteeltaan kasvejakin monimutkaisempia, koska niissä yhteyttämisen hoitaa rodoplastit, jotka ovat solun syanobakteereita, joilla on oma perimänsä. Rodoplastit eivät kuitenkaan elä suoraan ruskolevien solujen sisällä, vaan ne elävät yksisoluisessa punalevissä, joka puolestaan elää ruskolevän solun sisälä. Ruskolevien solurekenne on siis "matuska-nukke": ruskolevän solun sisällä elää ykksisoluinen punalevä, jonka sisällä elää syanobakteeri. Kaikilla kolmella kerroksella on oma perimänsä.
Ruskolevää ei siis ole luotu "lajinsa mukaan", vaan se on syntynyt symbioosin tuloksena, kun punalevä on alkanut elämään ruskolevän solujen sisällä. Tarpeettomasta monimutkaisuudestaan huolimatta ratkaisu on ollut niin toimiva, että ruskolevät ovat lajiutuneet yli 2000 lajiksi ja ne ovat monin paikoin ekosysteemin avainlajeja. Suomenkin merialuiella rakkohauru on avainlajeja.
Raamatun kertomus erikseen luoduista lajeista on virheellinen.
Ruskolevät kumoavat "älykkään suunnittelun" ja Raamatun luomiskertomuksen
15
152
Vastaukset
- Anonyymi
Luonto ja evoluutio nähdään usein julmana kilpailuna, mitä se osaltaan onkin, mutta yhtä lailla evoluutio ajaa eliöitä yhteistyöhön - symbiooseihin, joista ruskolevien tarpeettoman monimutkainen solurakenne on yksi esimerkki.
Ilmeisesti kemosynteesin kehittyminen (ensin rikkiyhdiste- ja sitten vesipohjaiseksi) fotosynteesiksi on ollut evoluution onnenkantamoinen, joka on tapahtunut vain kerran syanobakteereilla. Se on ollut niin hyödyllinen, että sen ovat symbioosien kautta "lainanneet" muut eliöryhmät, kuten kasvit ja levät.
"Älykäs Suunnittelija" olisi tietenkin voinut kopioida kyvyn fotosynteesiin muuntyyppisille soluille kuin syanobakteereille, mutta näin ei ole, eikä luonto ei näytä "älykkäästi suunnitellulta", koska ei ole sitä.- Anonyymi
Symbioosit ovat merkittävä evoluutiota kiihdyttäjä.
Suvullinen lisääntyminen hoitaa sen, että hyödylliset mutaatiot rikastuvat yhden lajin sisällä, mutta symbiooseilla voidaan saadaa käyttöön "innovaatioita" ihan toisilta lajeilta, jotka voivat kuulua ihan eri kuntaan tai jopa domeeniin.
Tämä matriisityyppinen "nukke sisällä nukessa" -rakenne on äärimmäisen monimutkainen ja yhteistoiminnallinen. Kaikkien kolmen tason (isäntäsolu, punalevä, syanobakteeri) tulee olla elinkelpoisia ja yhteensopivia alusta alkaen. Tällainen samanaikainen ja tarkasti koordinoitu monimutkaisuus viittaa pikemminkin suunnitteluun kuin sattumanvaraiseen, vaiheittain kehittyneeseen prosessiin.
🔹 Raamatullinen luomiskäsitys selittää tällaista alusta asti toimivaa, tarkoituksenmukaista monimutkaisuutta paremmin kuin asteittainen kehitys.
🔍 2. Ei todisteita prosessista – vain olettamus historiasta
Tekstin väite:
Ruskolevät ovat "syntyneet symbioosin tuloksena".
Luomiseen tukeva vasta-argumentti:
Endosymbioositeoria on historiallinen tulkinta, ei toistettavissa oleva luonnonilmiö. Emme ole havainneet, että yksittäinen punalevä olisi missään vaiheessa alkanut elämään jonkin toisen solun sisällä ja muodostanut uuden toimivan organismin.
🔹 Ruskolevien alkuperää koskeva selitys perustuu evoluutioteoreettisiin oletuksiin, ei empiirisesti havaittuun prosessiin.
🔹 Raamatullinen luomisnäkemys (esim. 1. Moos. 1:11–12: “kasvit lajinsa mukaan...”) antaa valmiin, toimivan selityksen elämän alkuperälle ilman spekulatiivisia oletuksia prosesseista, joita ei ole koskaan havaittu.
🔍 3. "Tarpeeton monimutkaisuus" haastaa naturalistisen näkemyksen
Tekstin väite:
Ratkaisu on tarpeettoman monimutkainen, mutta silti toimiva.
Luomiseen tukeva vasta-argumentti:
Jos jokin biologinen rakenne on "tarpeettoman monimutkainen mutta silti välttämätön ja toimiva", se viittaa ei-toiminnallisiin välivaiheisiin, joita luonnonvalinta ei tukisi. Evoluution pitäisi suosia yksinkertaisia, tehokkaita ratkaisuja. Tässä kuitenkin monimutkaisuus on edellytys toimivuudelle, mikä on ristiriidassa darvinistisen mallin kanssa.
🔹 Tällainen suunnitellun kaltainen rakenne viittaa suunnittelijaan – ei sattumanvaraiseen kehitykseen.
🔍 4. Rakenne ei ole todiste yhteisestä alkuperästä
Tekstin väite:
Rakenne osoittaa symbioottista alkuperää, ei erillistä luomista.
Luomiseen tukeva vasta-argumentti:
Raamatullinen luomiskäsitys ei sulje pois yhteensopivia biologisia rakenteita eri eliöissä – kuten samanlaista solubiologiaa, pigmenttijärjestelmiä tai yhteyttämisrakenteita. Luoja on voinut käyttää samaa "rakennusmateriaalia" tai toiminnallista logiikkaa eri eliöryhmissä – kuten insinööri hyödyntää samoja perusosia eri laitteissa.
🔹 Samankaltaisuus ei osoita yhteistä alkuperää, vaan yhteisen suunnittelijan.
🔍 5. Lajiutuminen ei kumoa luomista
Tekstin väite:
Ruskolevät ovat lajiutuneet yli 2000 lajiksi – todiste kehityksestä.
Luomiseen tukeva vasta-argumentti:
Raamatullinen luomisoppi ei kiistä mikroevoluutiota eli lajiutumista "lajinsa mukaan". Alkuperäisestä ruskolevätyyppisestä "peruskäsitteestä" saattoi eriytyä satoja lajeja, aivan kuten koirasta on tullut yli 300 rotua tai albatrosseista useita lajeja.
🔹 Lajiutuminen tukee luomismallia, jossa Jumala loi perustyyppejä (engl. “created kinds”), joista on sittemmin eriytynyt monimuotoisuutta.- Anonyymi
Yksi merkittävä pointti on, että ruskolevien (2000 lajia) "nukke sisällä nukessa" -rakenne on
KIISTATTA TARPEETTOMAN MONIMUKTKAINEN. Eli se ei ole älykkäästi suunniteltu. Kasvienkin rakenne (syanobakteerit kasvisolun sisällä) on sekin moninutkainen, mutta kuitenkin yksikertaisempi kuin ruskolevillä, joten kolmikerroksista rakennetta (jota löytyy muiltakin leväryhmiltä) ei voi perustella "älyykkäästi suunnitelluksi.
Se, että syanobakteeri tai punasolu on ollut "alusta alkaen" toimiva on tietenkin välttämätöntä, mutta myös ilmeistä, koska itsenäisesti eläviä yksi- ja monisoluisia punaleviä elää ja toimii samoin kuin itsenäisesti elävät syanobakteerit (eli sinilevät) ovat edelleen yleinen yhteyttävien eliöiden ryhmä.
Oma ylitsepääsemätön ongelma kreationismille on, että TÄSMÄLLEEN SAMA "nukke sisällä nukessa" -rakenne on KAIKISSA ruskolevissä, joita on ainakin 2000 lajia: Atlantin rantojen vaaksanmittaisista Atlantin rantakivillä kasvavista ruskolevistä jopa 65 metrisiksi kasvaviin kelppeihin. Tuon lajikirjon syntyä tuskin voi kutsua "mikroevoluutioksi"? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksi merkittävä pointti on, että ruskolevien (2000 lajia) "nukke sisällä nukessa" -rakenne on
KIISTATTA TARPEETTOMAN MONIMUKTKAINEN. Eli se ei ole älykkäästi suunniteltu. Kasvienkin rakenne (syanobakteerit kasvisolun sisällä) on sekin moninutkainen, mutta kuitenkin yksikertaisempi kuin ruskolevillä, joten kolmikerroksista rakennetta (jota löytyy muiltakin leväryhmiltä) ei voi perustella "älyykkäästi suunnitelluksi.
Se, että syanobakteeri tai punasolu on ollut "alusta alkaen" toimiva on tietenkin välttämätöntä, mutta myös ilmeistä, koska itsenäisesti eläviä yksi- ja monisoluisia punaleviä elää ja toimii samoin kuin itsenäisesti elävät syanobakteerit (eli sinilevät) ovat edelleen yleinen yhteyttävien eliöiden ryhmä.
Oma ylitsepääsemätön ongelma kreationismille on, että TÄSMÄLLEEN SAMA "nukke sisällä nukessa" -rakenne on KAIKISSA ruskolevissä, joita on ainakin 2000 lajia: Atlantin rantojen vaaksanmittaisista Atlantin rantakivillä kasvavista ruskolevistä jopa 65 metrisiksi kasvaviin kelppeihin. Tuon lajikirjon syntyä tuskin voi kutsua "mikroevoluutioksi"?Punalevä muuttui jossain vaiheessa punasoluksi. Asiayhteydestä kuitenkin selviää, että puhe on levistä ja "punasolu" on kirjoitusvirhe.
- Anonyymi
"Alkuperäisestä ruskolevätyyppisestä "peruskäsitteestä" saattoi eriytyä satoja lajeja, aivan kuten koirasta on tullut yli 300 rotua tai albatrosseista useita lajeja."
Ruskolevälajeja on siis TUHANSIA eikä vain satoja. Kun lisäksi tietää miten heikosti monet merten ekosysteemit on tutkittu verrattuna niiden lajikirjoon, niin valistunut arvaus on, että moni ruskolevälaji on vielä löytymättä.
Lisäksi kun muistaa kreationistien täysin naurettavan käsityksen maapallon iästä, niin ruskoleviä olisi pitänyt jostain maagisesta syystä syntyä USEITA JOKA VUOSI, että nykyisiin lajimääriin päästään. Ja muistaa sopii tietenkin sekin, että näistäkin levistä on tietenkin löytynyt myös fossiileja, joten maapallon historian aikana täällä eläneiden ruskolevälajien määrä on paljon suurempi kuin nykyään elossa olevien.
Selittelysi on epätoivoista. Rotu tai alalaji ei ole sama kuin laji. Koirarodut risteytyvät, mutta tyynenmeren jopa 65 metriä pitkät kelpit eivät risteydy Suomen rannoilla elävän rakkohaurun kanssa ikinä ja mitenkään. Ne eivät ole eri rotua vaan eri lajia.
- Anonyymi
Jos ruskolevien kolminkertainen solurakenne (ruskolevän sisällä punalevä, jonka sisällä syanobakteeri) on hieno ja älykkäästi mietitty, niin miksi vihreillä levillä ja kasveilla on vain kaksinkertainen ja siis "tyhmempi" solurakenne: kasvisolu, jonka sisällä syanobakteereita eli kloroplasteja.
Jos taas "kaksikerroksinen" kasvisolu on tyylikkään elegantti, niin miksi ruskolevillä on "älytön" kolmas välikerros solurakenteessaan? (Samoin kuin mm. yksisoluisilla silmälevillä). Symbioosi on usein merkki geneettisestä rappeutumisesta. Ruskolevät eivät siis todista evoluution vaan pikemminkin geneettisen entropian puolesta.
1. Plastidigenomin typistyminen
Ruskolevien plastidien genomi on huomattavasti suppeampi kuin vapaan syanobakteerin tai punalevän.
Tämä on linjassa geneettisen entropian kanssa: plastidi on menettänyt itsenäisen toimintakykynsä.
Väite: Ruskolevien plastidit ovat pelkkiä varjokuvia aiemmista itsenäisistä organismeista — tämä on informaation menettämisen seurausta, ei uuden synnyn.
2. Tarve endosymbioosille osoittaa toiminnallista köyhtymistä
Jos organismi tarvitsee toista elääkseen, kyse voi olla toiminnallisen kapasiteetin heikkenemisestä, ei lisääntymisestä.
Ruskolevät ovat riippuvaisia endosymbionteistaan.
Väite: Endosymbioosi ei ole evoluution edistysaskel, vaan "korjausliike" romahtaneen tai heikentyneen geneettisen varustuksen vuoksi.
3. Geenien katoaminen punalevästä ytimeen (gene transfer) ei lisää uutta informaatiota
Geenien siirtyminen ydin-DNA:han ei luo uutta geneettistä informaatiota, vaan uudelleensijoittaa vanhaa.
Väite: Evoluutiomekanismien puutteessa elämä turvautuu suunniteltuihin palautumismekanismeihin (kuten symbioosiin).
✅ 4. Puuttuvat välimuodot
Fossiiliaineistossa ei ole nähtävissä selviä "välimuotoja", joissa symbioosi olisi vasta muodostumassa.
Endosymbioottiset organismit esiintyvät fossiiliaineistossa jo valmiina järjestelminä.
Väite: Tämä viittaa äkilliseen, suunniteltuun alkuperään eikä asteittaiseen kehitykseen.
5. Rikkaampi transkriptioprofiili alkuperäisillä organismeilla
Tutkimukset osoittavat, että vapaasti elävien punalevien ja syanobakteerien transkriptiotasot (mRNA-tuotanto) ovat monipuolisempia kuin plastidien.
Tämä viittaa siihen, että ruskolevien endosymbiontit ovat funktionaalisesti rajallisempia.
Väite: Geneettinen entropia selittää tämän — alkuperäinen "suunniteltu" organismi oli monipuolisempi kuin jälkeläinen.
Lähteet:
Keeling, P. J. (2010). "The endosymbiotic origin, diversification and fate of plastids." Philosophical Transactions of the Royal Society B, 365(1541), 729–748.
Lane, N., & Martin, W. (2010). "The energetics of genome complexity." Nature, 467(7318), 929–934.
Gould, S. B., Waller, R. F., & McFadden, G. I. (2008). "Plastid evolution." Annual Review of Plant Biology, 59, 491–517.
Bodył, A., Mackiewicz, P., & Stiller, J. W. (2009). "The intracellular cyanobacteria of Paulinella chromatophora: endosymbionts or organelles?" Trends in Microbiology, 17(10), 389–396.
Johtopäätös:
Tiivistäen voidaan sanoa, että ruskolevien genomi- ja plastidigenomitiedot voidaan tulkita geneettisen entropian näkökulmasta tukevan sitä, että ne ovat menettäneet informaatiota ja siksi joutuneet turvautumaan endosymbioosiin. Tämä voi sopia luomismallin tulkintaan, jossa elämä on alun perin suunniteltu täydelliseksi, mutta kokee rappeutumista — eikä etene kohti suurempaa monimuotoisuutta tai kompleksisuutta luonnollisen valinnan kautta.
Miten tässä taas näin kävi...?- Anonyymi
"Miten tässä taas näin kävi...?"
Sitä mekin olemme ihmetteleet että miksi et taaskaan puhu palstan aiheesta... - Anonyymi
"Symbioosi on usein merkki geneettisestä rappeutumisesta."
RoT:n idiootti-jeesustelun mukaanhan mitä rappeutuneempi joku on, sitä paremmin se pärjää. Koiraeläimistä rappeutunein on punakettu, joka on samalla globaalisti levinnein villi koiraeläin. Kotihiiri, joka on nopeimmin lisääntyvä nisäkäs ja menestyy aktiivisista tuhansia vuosista jatkuneesta vainosta huolimatta, on sekin RoT:n kriteereillä aivan kamalan rappeutunut ja siksi elinvoimaisimpia jyrsijöitä.
Tätä taustaa vasten RoT-höpötys "rappeutuneista symbioosesta" on ymmärrettävää, koska symbioosissa elävät eliöt ovat niin menestyksellisiä, että käytännössä kaikki kuivan maan ekosysteemit (ja pitkälti myös merelliset) perustuvat eliöiden symbiooseihin. Paitsi että kaikki aitotumalliset ovat solutasolla endosymbioosin tulos (mitokondrio on bakteeri, jolla on oma rengasmainen bakteeri-dna), kaikki nisäkkäät tarvitsevat suolistobakteereitaan, kasvisoluissa on syanobakteereita viherhiukkasina ja tämän lisäksi liki kaikilla maakasveilla on mykorritsa eli sienijuuri, eli sieni (tai sieniä) joiden kanssa ne elävät symbioosissa. Ekosysteemejä ei todellakaan ole "luotu lajeittain", vaan ne ovat kehittyneitä symbioosien verkostoja.
Kun jonnekkin jäämerelle syntyy uusi karu, vulkaaninen saari. niin kun laava on kyllin jäähtynyt, niin ensimmäisiä siellä pärjääviä "eliöitä" on jäkälä, joka on sienen ja levän (viherlevä tai syanobakteeri) symbioosin muodostama kokonaisuus. Niin rappeutuneita nuo sienet ja levät ovat, että pärjäävät sielläkin missä ei mikään muu: kylmällä paljaalla kivellä. Anonyymi kirjoitti:
"Symbioosi on usein merkki geneettisestä rappeutumisesta."
RoT:n idiootti-jeesustelun mukaanhan mitä rappeutuneempi joku on, sitä paremmin se pärjää. Koiraeläimistä rappeutunein on punakettu, joka on samalla globaalisti levinnein villi koiraeläin. Kotihiiri, joka on nopeimmin lisääntyvä nisäkäs ja menestyy aktiivisista tuhansia vuosista jatkuneesta vainosta huolimatta, on sekin RoT:n kriteereillä aivan kamalan rappeutunut ja siksi elinvoimaisimpia jyrsijöitä.
Tätä taustaa vasten RoT-höpötys "rappeutuneista symbioosesta" on ymmärrettävää, koska symbioosissa elävät eliöt ovat niin menestyksellisiä, että käytännössä kaikki kuivan maan ekosysteemit (ja pitkälti myös merelliset) perustuvat eliöiden symbiooseihin. Paitsi että kaikki aitotumalliset ovat solutasolla endosymbioosin tulos (mitokondrio on bakteeri, jolla on oma rengasmainen bakteeri-dna), kaikki nisäkkäät tarvitsevat suolistobakteereitaan, kasvisoluissa on syanobakteereita viherhiukkasina ja tämän lisäksi liki kaikilla maakasveilla on mykorritsa eli sienijuuri, eli sieni (tai sieniä) joiden kanssa ne elävät symbioosissa. Ekosysteemejä ei todellakaan ole "luotu lajeittain", vaan ne ovat kehittyneitä symbioosien verkostoja.
Kun jonnekkin jäämerelle syntyy uusi karu, vulkaaninen saari. niin kun laava on kyllin jäähtynyt, niin ensimmäisiä siellä pärjääviä "eliöitä" on jäkälä, joka on sienen ja levän (viherlevä tai syanobakteeri) symbioosin muodostama kokonaisuus. Niin rappeutuneita nuo sienet ja levät ovat, että pärjäävät sielläkin missä ei mikään muu: kylmällä paljaalla kivellä.Tässä on katsaus jäkäliä (lichen-forming fungi) koskeviin genomiikka-tutkimuksiin, joissa verrataan lichen-sieniin ja niiden vapaina eläviin sukulaisiin keskittyvää geneettistä informaation menetystä:
🧬 1. Genomin koko ja geenilukumäärä
Lecanoromycetes- ja Eurotiomycetes-jäkäläsienillä genomin koko on 34,5–37,3 Mb, ja geenien määrä vaihtelee 8 294–9 695 välillä .
Verrattuna ei-jäkälöiviin sieniin, monilla geeneillä on vielä vähemmän kopioita, mikä osoittaa geenilukemien supistumista symbioosiin siirtymisen aikana .
Lisäksi Cladonia grayi -jäkälässä sienikomponentin (mykobiontin) genomi on:
noin 28,6 Mb, kun taas sen leväkumppanin (Asterochloris) genomi on 56 Mb ja sisältää noin 10 000 geeniä, mikä on merkittävästi vähemmän kuin suunnilleen 20 000–25 000 geeniä muilla Pezizomycota-lajeilla.
🧩 2. Geeniperheiden laajentuminen ja supistuminen
Yli 3 000 geeniperhettä on supistunut lichen-suvuissa, kun taas vain muutamia satoja laajentunut .
Erityisesti polysakkaridien hajotus- ja kuljetusgeenit (esim. PCWDE:t, glykaasihydrolysaasit, sokeri- ja MFS-transporterit) on voimakkaasti vähentynyt.
Myös transkriptiotekijäperheissä on selkeää supistumista .
👉 Tämä osoittaa selkeästi, että symbioosiin liittyy välttämättömien toimintojen menetyksiä ja geneettisiä niukentumia.
🔋 3. Mitokondriogeeneissä: atp9:n menetys
Tutkittaessa 22 jäkäliä muodostavaa sieneä ja 167 ei-jäkälöivää sientä havaittiin, että ympäristön energiantuotannosta tärkeä mitokondrio-geeni atp9 on kadonnut ainakin 10 lajista.
Rinnakkaisesti tämä geeni on usein säilynyt leväkumppanilla, eli sen tuotanto on ulkoistettu symbioosikumppanille .
🗂 4. Fotobiontin genomi ja geenilukumäärä
Esimerkiksi Asterochloris glomerata -levällä genomi on n. 56 Mb, ja arviolta 10 000 geeniä.
Tämä on hieman vähemmän kuin vapaasti elävillä Chlamydomonas-tyyppisillä levillä (~120 Mb, ~15 000 geeniä), mikä viittaa fotobiontin genomin koon ja geneettisen monimuotoisuuden pienentymiseen symbioosin myötä
en.wikipedia.org
.
📊 5. Transkriptoomien aktiivisuus
Transcriptomia-analyysissä (esim. Usnea hakonensis, Cladonia grayi) havaittiin, että monet geenit ovat alasäädeltyjä symbioosivaiheen aikana – toimintoja ei synny uusia, vaan osa geneettisistä reitistä hiljenee tai pienenee .
Samaan aikaan joitain proteiineja (esim. ribitoli‑ ja ammonium‑transporterit) säädetään ylös, mikä korostaa funktionaalista riippuvuutta, ei geneettisen monimuotoisuuden kasvua .
Yhteenveto
Ominaisuus Havainnot Tulkinta
Genomin koko ja geenimäärä Supistunut sekä mykobiontilla että fotobiontilla Geneettinen niukentuminen
PCWDE- ym. toiminnalliset geenit Menetykset useista reiteistä Toimintojen ulkoistaminen
atp9-geeni Kadonnut mitokondriosta, korvattu kumppanilla Rappeutuminen
Transkriptio Alasäätely monissa funktioissa Ei uusia kyvykkyyksiä
Nämä geneettiset havainnot tukevat näkemystä siitä, että jäkälistä on kehittynyt symbioottisia riippuvuuksia, joissa kummallakin osapuolella menetetään geneettistä informaatiota ja monimuotoisuutta. Tämä sopii kuvaan geneettisestä entropiasta, jossa alkuperäiset yksilöt ovat ajan myötä heikentyneet ja tulleet riippuvaisiksi toisistaan.
Miten tässä taas näin kävi...?- Anonyymi
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Tässä on katsaus jäkäliä (lichen-forming fungi) koskeviin genomiikka-tutkimuksiin, joissa verrataan lichen-sieniin ja niiden vapaina eläviin sukulaisiin keskittyvää geneettistä informaation menetystä:
🧬 1. Genomin koko ja geenilukumäärä
Lecanoromycetes- ja Eurotiomycetes-jäkäläsienillä genomin koko on 34,5–37,3 Mb, ja geenien määrä vaihtelee 8 294–9 695 välillä .
Verrattuna ei-jäkälöiviin sieniin, monilla geeneillä on vielä vähemmän kopioita, mikä osoittaa geenilukemien supistumista symbioosiin siirtymisen aikana .
Lisäksi Cladonia grayi -jäkälässä sienikomponentin (mykobiontin) genomi on:
noin 28,6 Mb, kun taas sen leväkumppanin (Asterochloris) genomi on 56 Mb ja sisältää noin 10 000 geeniä, mikä on merkittävästi vähemmän kuin suunnilleen 20 000–25 000 geeniä muilla Pezizomycota-lajeilla.
🧩 2. Geeniperheiden laajentuminen ja supistuminen
Yli 3 000 geeniperhettä on supistunut lichen-suvuissa, kun taas vain muutamia satoja laajentunut .
Erityisesti polysakkaridien hajotus- ja kuljetusgeenit (esim. PCWDE:t, glykaasihydrolysaasit, sokeri- ja MFS-transporterit) on voimakkaasti vähentynyt.
Myös transkriptiotekijäperheissä on selkeää supistumista .
👉 Tämä osoittaa selkeästi, että symbioosiin liittyy välttämättömien toimintojen menetyksiä ja geneettisiä niukentumia.
🔋 3. Mitokondriogeeneissä: atp9:n menetys
Tutkittaessa 22 jäkäliä muodostavaa sieneä ja 167 ei-jäkälöivää sientä havaittiin, että ympäristön energiantuotannosta tärkeä mitokondrio-geeni atp9 on kadonnut ainakin 10 lajista.
Rinnakkaisesti tämä geeni on usein säilynyt leväkumppanilla, eli sen tuotanto on ulkoistettu symbioosikumppanille .
🗂 4. Fotobiontin genomi ja geenilukumäärä
Esimerkiksi Asterochloris glomerata -levällä genomi on n. 56 Mb, ja arviolta 10 000 geeniä.
Tämä on hieman vähemmän kuin vapaasti elävillä Chlamydomonas-tyyppisillä levillä (~120 Mb, ~15 000 geeniä), mikä viittaa fotobiontin genomin koon ja geneettisen monimuotoisuuden pienentymiseen symbioosin myötä
en.wikipedia.org
.
📊 5. Transkriptoomien aktiivisuus
Transcriptomia-analyysissä (esim. Usnea hakonensis, Cladonia grayi) havaittiin, että monet geenit ovat alasäädeltyjä symbioosivaiheen aikana – toimintoja ei synny uusia, vaan osa geneettisistä reitistä hiljenee tai pienenee .
Samaan aikaan joitain proteiineja (esim. ribitoli‑ ja ammonium‑transporterit) säädetään ylös, mikä korostaa funktionaalista riippuvuutta, ei geneettisen monimuotoisuuden kasvua .
Yhteenveto
Ominaisuus Havainnot Tulkinta
Genomin koko ja geenimäärä Supistunut sekä mykobiontilla että fotobiontilla Geneettinen niukentuminen
PCWDE- ym. toiminnalliset geenit Menetykset useista reiteistä Toimintojen ulkoistaminen
atp9-geeni Kadonnut mitokondriosta, korvattu kumppanilla Rappeutuminen
Transkriptio Alasäätely monissa funktioissa Ei uusia kyvykkyyksiä
Nämä geneettiset havainnot tukevat näkemystä siitä, että jäkälistä on kehittynyt symbioottisia riippuvuuksia, joissa kummallakin osapuolella menetetään geneettistä informaatiota ja monimuotoisuutta. Tämä sopii kuvaan geneettisestä entropiasta, jossa alkuperäiset yksilöt ovat ajan myötä heikentyneet ja tulleet riippuvaisiksi toisistaan.
Miten tässä taas näin kävi...?"Nämä geneettiset havainnot tukevat näkemystä siitä, että jäkälistä on kehittynyt symbioottisia riippuvuuksia, joissa kummallakin osapuolella menetetään geneettistä informaatiota ja monimuotoisuutta."
On siis tapahtunut EVOLUUTIOTA, jossa symbioosin osapuolet ovat sopeutuneet elämään yhdessä!
Erikseen luotujen lajien näkökulmasta tuota voi ehkä pitää "rappiona", mutta evoluution kannalta tärkeintä on se, toimiiko kombo. Vaikkapa mustikka on kaamean rappeutunut, kun tarvitsee mykorritsa-sienijuuren, että saa ravinteita, sen soluissa on syanobakteereita hoitamassa fotosynteesin, mitokondrio-bakteeri hoitamassa ATP-synteesin, kimalaiset hoitavat siitepölyn kuljetuksen (sisään ja ulos), linnut siementen levityksen ja varmasti joku biologi voisi löytää vielä jonkun muunkin symbioosisuhteen. Mutta hyvin näyttää pärjäävän, vaikka ei oikeastaan ole "erikseen luotu laji" vaan monien lajien symbioosiverkon osa.
- Anonyymi
Kumpi on siis huonosti suunniteltu:
1) Ruskolevät, koska niillä on turhan monimutkainen kolminkertainen solurakenne (ruskolevän sisällä punalevä, jonka sisällä syanobakteeri)
2) Vai kasvit, joilla on turhan yksinkertainen solurakenne, kun siinä on vain kaksi kerrosta: kasvisolu, jonka sisällä syanobakteereita eli kloroplasteja.
3) Vai onko molemmat väärin ja ainoa oikea, rappeutumaton ja elegantti tapa hoitaa asia on syanobakteeri, joka pystyy hoitamaan fotosynteesin yhdessä solussa turvautumatta muiden apuun, eikä tarvitse edes mitokondriota avukseen?- Anonyymi
Entä selitys, jonka mukaan "samankaltaiset rakenteet kertovat samasta luojasta"?
Onko siis eri rakenteet osoitus eri luojasta? Onko ruskolevillä ja kasveilla eri luoja? - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Entä selitys, jonka mukaan "samankaltaiset rakenteet kertovat samasta luojasta"?
Onko siis eri rakenteet osoitus eri luojasta? Onko ruskolevillä ja kasveilla eri luoja?Katsos kun samanlaiset rakenteet kertovat samasta luojasta, mutta myös erilaiset rakenteet kertovat samasta luojasta, koska tutkimattomia ovat Herran tiet.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Useita puukotettu Tampereella
Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht1482879Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava3672037- 401767
Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?
Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii371722Meneeköhän sulla
oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua321411Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa
Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em941213- 541173
Muutama kysymys ja huomio hindulaisesta kulttuurista.
Vedakirjoituksia pidetään historiallisina teksteinä, ei siis "julistuksena" kuten esimerkiksi Raamattua, vaan kuten koul328955Jumala puhui minulle
Hän kertoi sinusta asioita, joiden takia jaksan, uskon ja luotan. Hän kuvaili sinua minulle ja pakahduin onnesta kuulles110938Annan meille mahdollisuuden
Olen avoimin mielin ja katson miten asiat etenevät. Mutta tällä kertaa sun on tehtävä eka siirto.Sen jälkeen olen täysil53782