En pysty enää kiinnostumaan kenestäkään

Anonyymi-ap

Olen henkisesti loppu ja rikki.

29

434

    Vastaukset 29

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Kiinnostu itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi? Sinä olet tärkeä. <3

      • Anonyymi00002

        Olen yrittänyt tätä, välillä se onnistuu. Mutta niissä tilanteissa joissa tajuaa että on muille ilmaa parisuhdemarkkinoilla niin se saa joka kerta masentumaan syvästi. Tämä on sivusta.


      • Anonyymi00004
        Anonyymi00002 kirjoitti:

        Olen yrittänyt tätä, välillä se onnistuu. Mutta niissä tilanteissa joissa tajuaa että on muille ilmaa parisuhdemarkkinoilla niin se saa joka kerta masentumaan syvästi. Tämä on sivusta.

        Höpsisköpsis. Se on kätevää kun ei pyöri ympärillä turhia tyyppejä. Se oikea on kuitenkin vaan se yksi, niin sinulle on tehty asiat helpoksi, ettei tarvitse etsiä väärien kautta sitä. Älä nyt niin näe asiaa että et olisi kiinnostava, se ei ole totta. <3


      • Anonyymi00007

        Sivusta. Huomannut itsessä sen, että jollei koe onnistumisia vaan kohtaa enemmän vain ikäviä asioita, vastoinkäymisiä, pettymyksiä ym. Silloin on vaikeampi kiinnostua juuri mistään sellaisesta, mihin on vaikea uskoa kaiken kokeman jälkeen. Työtön, jonka elämää kurjistetaan ja vaikeutetaan monilla tavoin harvemmin nauttii arjestaan.

        Töitä ei ole tarjolla ja tulevaisuus eläkkeineen huolestuttaa, et miten pärjäät tulevaisuudessa, jos tulee sairauksia ym. ikävää, jotka vaatii säästöjä, varallisuutta. Lähtökohtaisesti tällainen tilanne voi olla passivoivaa ja tällainen voi kadottaa toivon paremmasta tulevasta? Silloin vastuullinen ei halua olla riippana kenellekään. Luottamus, kiinnostuksen herättäminen??


      • Anonyymi00012
        Anonyymi00007 kirjoitti:

        Sivusta. Huomannut itsessä sen, että jollei koe onnistumisia vaan kohtaa enemmän vain ikäviä asioita, vastoinkäymisiä, pettymyksiä ym. Silloin on vaikeampi kiinnostua juuri mistään sellaisesta, mihin on vaikea uskoa kaiken kokeman jälkeen. Työtön, jonka elämää kurjistetaan ja vaikeutetaan monilla tavoin harvemmin nauttii arjestaan.

        Töitä ei ole tarjolla ja tulevaisuus eläkkeineen huolestuttaa, et miten pärjäät tulevaisuudessa, jos tulee sairauksia ym. ikävää, jotka vaatii säästöjä, varallisuutta. Lähtökohtaisesti tällainen tilanne voi olla passivoivaa ja tällainen voi kadottaa toivon paremmasta tulevasta? Silloin vastuullinen ei halua olla riippana kenellekään. Luottamus, kiinnostuksen herättäminen??

        Ymmärrän oikein hyvin, mitä puhut. Mutta voitko ajatella niin, että et identifioidu kaikille työttömänä, vaan aitona ihmisenä. Säilytä se syke mikä sinulla on ollut aina. Älä kadota sitä, vaikka tiukkaa tekee. Muista, et ole yksin.


      • Anonyymi00013
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        Ymmärrän oikein hyvin, mitä puhut. Mutta voitko ajatella niin, että et identifioidu kaikille työttömänä, vaan aitona ihmisenä. Säilytä se syke mikä sinulla on ollut aina. Älä kadota sitä, vaikka tiukkaa tekee. Muista, et ole yksin.

        Kiitokset tästä, ennakoin vähän kaikkea elämässä olevaa ja tulevaa ja siksi minulle on merkityksellistä nähdä valoa tunnelin päässä, mut jollei sitä näy niin olen epävarmempi tulevasta ym. Olen aktiivinen liikkuja, sen koen vähän kuin terapiana itselleni.

        Suurin virheeni on se, että jättäydyn helposti ulkopuolelle asioissa/ tilanteissa, joissa koen toisarvoisuutta. Riittävyyden merkitys on suuri ja ilman sitä jättäydyn helposti taka-alalle. Tästä on kiittäminen isääni, joka ei ollut mikään maailman paras isä.

        Luottamuksen puute muita kohtaan on ongelmani (isäni synnyttämä heikkous). Valitettava tosiasia, josta en ole ylpeä. Tämä vaikuttaa moneen seikkaan arjessani. Tunnollinen olen ollut töissäni, siitä pari burn outtia todisteena. Kelpaanko enää työelämään? Epäilen sitäkin?


      • Anonyymi00015
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Kiitokset tästä, ennakoin vähän kaikkea elämässä olevaa ja tulevaa ja siksi minulle on merkityksellistä nähdä valoa tunnelin päässä, mut jollei sitä näy niin olen epävarmempi tulevasta ym. Olen aktiivinen liikkuja, sen koen vähän kuin terapiana itselleni.

        Suurin virheeni on se, että jättäydyn helposti ulkopuolelle asioissa/ tilanteissa, joissa koen toisarvoisuutta. Riittävyyden merkitys on suuri ja ilman sitä jättäydyn helposti taka-alalle. Tästä on kiittäminen isääni, joka ei ollut mikään maailman paras isä.

        Luottamuksen puute muita kohtaan on ongelmani (isäni synnyttämä heikkous). Valitettava tosiasia, josta en ole ylpeä. Tämä vaikuttaa moneen seikkaan arjessani. Tunnollinen olen ollut töissäni, siitä pari burn outtia todisteena. Kelpaanko enää työelämään? Epäilen sitäkin?

        Kyllä sinä kelpaat työelämäänkin, jos vaan itse haluat kelvata. Varmasti tiedät myös paremmin kokemuksesta, missä oman jaksamisesi raja kulkee. Omasta kokemuksestani olen saanut todeta, että burn outit uusii helposti myöhemmin, jos ei ole tarkkana. Olisi monissa asioissa pitänyt toimia toisin, muttei ole osannut. Jälkikäteen vasta tajunnut.

        Liikunta on kyllä se, mikä itsellenikin on tärkeää. Nyt jäänyt vähemmälle, kun sairastin influenssan vähän aikaa sitten. Mielestäni on hieno juttu, että olet tiedostanut, mitkä asiat ovat vaikuttaneet omaan persoonasi. Varmasti monillakin on haavoja lapsuudesta, kaikki vaan eivät niitä uskalla tai osaa kohdata. Mutta silloin kun tietää mistä mikäkin johtuu, on niille asioille myös jotain tehtävissä. Vaikka yrittää purkaa sitä ohjelmointia, mitä on lapsuudenkodissa ja koulussa pakkosyötetty.

        Kyllä se taas siitä, kun vaan jaksaa säilyttää pienen uteliaisuuden elämää kohtaan. Ja yrittää kiinnostua asioista. Ollaan riittäviä, muista se.


      • Anonyymi00019
        Anonyymi00004 kirjoitti:

        Höpsisköpsis. Se on kätevää kun ei pyöri ympärillä turhia tyyppejä. Se oikea on kuitenkin vaan se yksi, niin sinulle on tehty asiat helpoksi, ettei tarvitse etsiä väärien kautta sitä. Älä nyt niin näe asiaa että et olisi kiinnostava, se ei ole totta. <3

        Sivusta myös, mutta silloinhan vasta pyöriikin vääriä tyyppejä ympärillä, jos unohtaa/ ei jaksa juuri sillä hetkellä huolehtia hyvinvoinnistaan ja arvostaa itseään.


      • Anonyymi00029
        Anonyymi00015 kirjoitti:

        Kyllä sinä kelpaat työelämäänkin, jos vaan itse haluat kelvata. Varmasti tiedät myös paremmin kokemuksesta, missä oman jaksamisesi raja kulkee. Omasta kokemuksestani olen saanut todeta, että burn outit uusii helposti myöhemmin, jos ei ole tarkkana. Olisi monissa asioissa pitänyt toimia toisin, muttei ole osannut. Jälkikäteen vasta tajunnut.

        Liikunta on kyllä se, mikä itsellenikin on tärkeää. Nyt jäänyt vähemmälle, kun sairastin influenssan vähän aikaa sitten. Mielestäni on hieno juttu, että olet tiedostanut, mitkä asiat ovat vaikuttaneet omaan persoonasi. Varmasti monillakin on haavoja lapsuudesta, kaikki vaan eivät niitä uskalla tai osaa kohdata. Mutta silloin kun tietää mistä mikäkin johtuu, on niille asioille myös jotain tehtävissä. Vaikka yrittää purkaa sitä ohjelmointia, mitä on lapsuudenkodissa ja koulussa pakkosyötetty.

        Kyllä se taas siitä, kun vaan jaksaa säilyttää pienen uteliaisuuden elämää kohtaan. Ja yrittää kiinnostua asioista. Ollaan riittäviä, muista se.

        Työelämään pääsy on tehty vaikeaksi. Hakenut olen jo kuusi vuotta eli satoja hakemuksia, sellaisiakin, joissa ei suuria vaatimuksia mm. harjoittelijan paikkoja, vaikka koulutus ym. Ovat siihen jo pohjana, samoin paikkoja, joista on 10+ vuoden työkokemus.

        Olen laskenut rimaani paljon, mut sekään ei ole auttanut. Yhteen sain vastauksen, että hakijoita oli ollut lähes 700 paikkaan? Et tällainen on työttömän arki Suomessa. Uskoa koetellaan sen jälkeen, kun toivoa on jo mennyt?

        Merkonomi pohjalta vaikea ponnistaa, tradenomiksi olisi pitänyt näköjään vähintään opiskella, et työllistyisi nykyisin? Toki on heitä akateemisiakin paljon työttömänä. Suhteet taitavat olla se paras keino työllistyä, mut harvassa taitaa olla rekryfirmatkin, joissa tarvetta senioreille?


    • Anonyymi00003

      Kasvattaa kuorta ja hajottaa korvinväliä kun hoitaa tarpeitaan yhdenillan jutuilla.

      • Anonyymi00006

        En harrasta yhden illan juttuja en ole koskaan harrastanut inhoan niitä. Aloittaja.


      • Anonyymi00024

        Mistä tämä tällainen tulkinta aloittajan (joka on palstaäijä) elämäntyyleistä tuli, wanhurskas? Naiselta sivusta


    • Anonyymi00005

      Samaa mieltä. Ei pysty ei kykene.

    • Anonyymi00008

      Samoin. En todellakaan käsitä mikä tämän kaiken tarkoitus on ollut sillä ei tästä nyt ainakaan mitään hyvää ole seurannut. Väsynyt pettymyksiin, huonoihin vaihtoehtoihin ja kontrolloiviin paskoihin, joilla on mielessään ainoastaan heidän oma etunsa. Enkä nyt tarkoita miehiä vaaan ihmisiä yleisesti. Huvittavinta on kuitenkin, että jos minä edes julkean ajatella mikä olisi minulle hyväksi tai ilmaisen mitä haluan ja mitä tarvitsen niin voi sentään. Kyllä on itsekästä ja kiittämätöntä, kun en ole onnellinen tässä tilanteessa.

      • Anonyymi00009

        Pitäisiköhän sun pyrkiä saamaan sitä hyvää sellaisilla tavoilla että se ei sodi muita ihmisiä vastaan.


      • Anonyymi00010

        Tämä viesti ei ole aloittajalta.


      • Anonyymi00011

        Ylempi viesti ei aloittajalta.


      • Anonyymi00014
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Pitäisiköhän sun pyrkiä saamaan sitä hyvää sellaisilla tavoilla että se ei sodi muita ihmisiä vastaan.

        Tämä oli viisas neuvo ihan kaikille. Ihmiset on luotu olemaan toistensa kanssa. Tekemällä hyviä ja positiivisia asiota toisille ja itselleen pääsee elämässä paljon pidemmälle. Arvosta ihmisiä ympärilläsi ja näytä se sanoilla ja teoilla, niin saat samaa takaisin.


      • Anonyymi00017
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Pitäisiköhän sun pyrkiä saamaan sitä hyvää sellaisilla tavoilla että se ei sodi muita ihmisiä vastaan.

        Millähän tavoin olen sotinut muitaa ihmisisä vastaan? Työnhaku, opiskelu tai halu alöytää parisuhdekumppani tuskin sotivat kenenkään tavoitteita vastaan. En minä enäää suostu väistymään puolituttujen ja ventovieraiden takia, koska aivan samalla tavoin minulla on vapaus tavoitteisiin ja onnellisuuteen ja merkityksellisyyteen, kuin kenellä tahansa toisellakin.


      • Anonyymi00018
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Tämä oli viisas neuvo ihan kaikille. Ihmiset on luotu olemaan toistensa kanssa. Tekemällä hyviä ja positiivisia asiota toisille ja itselleen pääsee elämässä paljon pidemmälle. Arvosta ihmisiä ympärilläsi ja näytä se sanoilla ja teoilla, niin saat samaa takaisin.

        Kokemukseni perusteella noin ei todellakaan ole ja arvostaminen ei tuo arvostamista. Tosin niinhän minäkin aiemmin luulin, mutta ei ilmeisesti pidä paikkaansa.


      • Anonyymi00022
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Pitäisiköhän sun pyrkiä saamaan sitä hyvää sellaisilla tavoilla että se ei sodi muita ihmisiä vastaan.

        Eipä tämä sinunkaan ns sodankäynti tämän naista esittävän hahmon kanssa hyvältä näytä. TT


      • Anonyymi00023
        Anonyymi00022 kirjoitti:

        Eipä tämä sinunkaan ns sodankäynti tämän naista esittävän hahmon kanssa hyvältä näytä. TT

        ” Huvittavinta on kuitenkin, että jos minä edes julkean ajatella mikä olisi minulle hyväksi tai ilmaisen mitä haluan ja mitä tarvitsen niin voi sentään. ” Oliko tämä kappale tästä palstaäijän avauksesta esimerkiksi sellaista julkeaa itsekkyyttä, omien etujen ajamista jne? Lisäys edelliseen ja lol. T


      • Anonyymi00027
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Tämä oli viisas neuvo ihan kaikille. Ihmiset on luotu olemaan toistensa kanssa. Tekemällä hyviä ja positiivisia asiota toisille ja itselleen pääsee elämässä paljon pidemmälle. Arvosta ihmisiä ympärilläsi ja näytä se sanoilla ja teoilla, niin saat samaa takaisin.

        Olen täysin samaa mieltä. Auttamisesta saa hyvän mielen.


    • Anonyymi00016

      Antaa olla. Rikki olen täysin enkä ehjäksi tule koskaan. Ei ole mulle ketään tarkoitettu. Tarjotin ihmisiä on ollut useita mutta aina kun olen ojentanut käteni tarttuakseni niihin ne on vedetty pois.

      • Anonyymi00028

        Oletko kasvotusten kertonut avuntarpeestasi?


    • Anonyymi00020

      ota kossua, niin me muutki hallituksen/virasto mafian uhrit joudutaa tekemään, ei tätä muuten kestä..Asunnottomaksi viel
      ä pitäisi sairaana ryhtyä.
      "Ei elämästä selviä hengissä"

      • Anonyymi00021

        Tarkoitatko aloittajaäijä ettei asumisasiat ole kunnossa- oletko karjunut liikaa rappukäytävässä eli hylätty liiat laukat?


    • Anonyymi00025

      sama surullinen tarina alusta loppuun

    • Anonyymi00026

      Minulla ei ole tarvetta rakastua keneenkään. Ystävyyssuhde riittää minulle.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi et halua kaivattusi

      kanssa suhteeseen? Onko jokin syy vaikka rakastat häntä?
      Ikävä
      143
      1356
    2. 74
      1234
    3. Carunan hinnat

      Yks proffa vauuttaa, ettei Caruna voi noin vain nostaa hintoja koska suomen laki kieltää, toinen proffa sanoo että Carun
      Maailman menoa
      105
      996
    4. Mikä sun kaivatussa on se miksi ihastuit

      ja ikävöit? Eli se jokin asia, mikä aiheutti tunteen, että tuossa on sitä jotain? Meinasitko tehdä asialle jotain vai ka
      Ikävä
      50
      935
    5. Koetko vielä et

      Olen elämäsi rakkaus?
      Ikävä
      78
      832
    6. Joko uskallat.

      Huomenna nähdään.
      Ikävä
      45
      801
    7. Kunnan päätie ja sen lähialueet

      Arvon hyrynsalmelaiset. Tätä palstaa on näin Ukkohallan mökkiläisena ihan viihteellistä lukea. Milloin teitä ahdistaa la
      Hyrynsalmi
      40
      798
    8. Oletko tullut siihen

      Tulokseen ettet saa minua
      Ikävä
      67
      663
    9. Olen tumma ja tulinen

      Ja vielä suora - en ollut sinua varten. n to m
      Ikävä
      113
      644
    10. Tunnustuksia

      Haluatko tunnustaa jotain, mitä on sydämelläsi?
      Ikävä
      48
      608
    Aihe