Mainio uusi kaupunginjohtaja

Tulihan se sieltä, persut huutelee tyhjyyttään.

Kiinnostavaa. Mikä tekee Jannesta parhaan?

Anonyymi00003 kirjoitti:

Kiinnostavaa. Mikä tekee Jannesta parhaan?

Lyhyesti ja ytimekkäästi, ei mikään.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Kiinnostavaa. Mikä tekee Jannesta parhaan?

"Kiinnostavaa. Mikä tekee Jannesta parhaan?"

Janne on parasta vuosikertaa eli syntynyt 1969 ja hänen keskusta-aate on mieluisa, sillä peltomaita ja metsämaita omistavana henkilönä tunnen suurta sympatiaa väärin kohdeltua kaupunginjohtajaamme kohtaan.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Kiinnostavaa. Mikä tekee Jannesta parhaan?

Hän hoiti talouden erinomaisesti. Muistan kun hän tuli lähes konkurssikypsään kaupunkiimme ja laittoi reippaasti talouden kuntoon. Huutoa tuli mutta mies vain laittoi asiat kuntoon. Nyt siellä taitaa olla reilu 40 miljoonaa euroa ylijäämiä. Ja olen pitänyt häntä ainoana jämäkkänä edunvalvojanamme ja yritysasioiden hoitajana. Toivottavasti menee tuo päätös nurin !

Anonyymi00006 kirjoitti:

Hän hoiti talouden erinomaisesti. Muistan kun hän tuli lähes konkurssikypsään kaupunkiimme ja laittoi reippaasti talouden kuntoon. Huutoa tuli mutta mies vain laittoi asiat kuntoon. Nyt siellä taitaa olla reilu 40 miljoonaa euroa ylijäämiä. Ja olen pitänyt häntä ainoana jämäkkänä edunvalvojanamme ja yritysasioiden hoitajana. Toivottavasti menee tuo päätös nurin !

Lue lisää

Ööööö kaupunki ollut muuttotappioinen montavuotta, yrityksiä lopettaa eikä uusia ole tulossa. Miten voit pitää tätä onnistumisena?

Anonyymi00006 kirjoitti:

Hän hoiti talouden erinomaisesti. Muistan kun hän tuli lähes konkurssikypsään kaupunkiimme ja laittoi reippaasti talouden kuntoon. Huutoa tuli mutta mies vain laittoi asiat kuntoon. Nyt siellä taitaa olla reilu 40 miljoonaa euroa ylijäämiä. Ja olen pitänyt häntä ainoana jämäkkänä edunvalvojanamme ja yritysasioiden hoitajana. Toivottavasti menee tuo päätös nurin !

Lue lisää

Laittoi "kuntoon" joo... Sen myötä Savonlinnasta tuli Suomen kallein asumispaikkakunta.
Loputtomat "säästöyritykset" kääntyvät itseään vastaan, nyt näemme sen konkreettisesti.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Ööööö kaupunki ollut muuttotappioinen montavuotta, yrityksiä lopettaa eikä uusia ole tulossa. Miten voit pitää tätä onnistumisena?

Ei ole kaupunginjohtajan vika

Anonyymi00009 kirjoitti:

Ei ole kaupunginjohtajan vika

Kun on Laineen fanit komppaamassa niin epäonnistumiset ovat toisten virheitä ja onnistumiset omia, muistetaan taputtaa selkää ja kehua. Toivottavasti uusi kaupunginjohtaja saa asiat luistamaan.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Laittoi "kuntoon" joo... Sen myötä Savonlinnasta tuli Suomen kallein asumispaikkakunta.
Loputtomat "säästöyritykset" kääntyvät itseään vastaan, nyt näemme sen konkreettisesti.

Lue lisää

Eipä ollut Jannen aikaan Suomen kallein asumiskunta. Tuukka Suomalaisen johdolla nostettiin viime syksynä kaikkia maksuja ja pullahdettiin kalleimmaksi. Tuukalla ei oikein laskutaito toimi.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Ööööö kaupunki ollut muuttotappioinen montavuotta, yrityksiä lopettaa eikä uusia ole tulossa. Miten voit pitää tätä onnistumisena?

Sulla ei ole edes perustiedot hanskassa. Lainehan sai tänne isoja metsäliiton ja UPM:n investointeja sekä ammattikorkeakoulupaikkoja ja teknologiapuiston insinöörikoulutuksineen. Savonlinna oli muuttovoittoinen, vaan eipä ole enään. Nyt on keikahtamassa muuttotappioiseksi.

Anonyymi00005 kirjoitti:

"Kiinnostavaa. Mikä tekee Jannesta parhaan?"

Janne on parasta vuosikertaa eli syntynyt 1969 ja hänen keskusta-aate on mieluisa, sillä peltomaita ja metsämaita omistavana henkilönä tunnen suurta sympatiaa väärin kohdeltua kaupunginjohtajaamme kohtaan.

Lue lisää

Täysin samaa mieltä. Lainehan edustaa kepulaisuutta parhaimmillaan. Ossoo puolustaa kotiseutuaan ja vetää hävyttömästi kotiinpäin. En pitänyt ollenkaan huonona ukkona.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Sulla ei ole edes perustiedot hanskassa. Lainehan sai tänne isoja metsäliiton ja UPM:n investointeja sekä ammattikorkeakoulupaikkoja ja teknologiapuiston insinöörikoulutuksineen. Savonlinna oli muuttovoittoinen, vaan eipä ole enään. Nyt on keikahtamassa muuttotappioiseksi.

Lue lisää

Upm ja metsäliiton investoinneilla ei ole mitään tekemistä kaupunginjohtajan kanssa. Olet oikeassa, savonlinna oli muuttovoittoinen joskus 90 luvulla, Laine sai okl loppumaan, sairaalan alasajon alkamaan. Keplotteli verkkoyhtiön hinnat pilviin että omat osingot pysyy korkealla.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Upm ja metsäliiton investoinneilla ei ole mitään tekemistä kaupunginjohtajan kanssa. Olet oikeassa, savonlinna oli muuttovoittoinen joskus 90 luvulla, Laine sai okl loppumaan, sairaalan alasajon alkamaan. Keplotteli verkkoyhtiön hinnat pilviin että omat osingot pysyy korkealla.

Lue lisää

Kuule katoppa noita tilastoja. Savonlinnassa oli muuttovoittoputki viimeiset viisi vuotta, kun Laine neuvotteli tänne isot teollisuusinvestoinnit ja satoja ammattikorkeakoulupaikkoja. Sairaalakin säilyi Laineen kovapäisellä edunvalvonnalla, josta ei Mikkelin päässä tykätty.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Sulla ei ole edes perustiedot hanskassa. Lainehan sai tänne isoja metsäliiton ja UPM:n investointeja sekä ammattikorkeakoulupaikkoja ja teknologiapuiston insinöörikoulutuksineen. Savonlinna oli muuttovoittoinen, vaan eipä ole enään. Nyt on keikahtamassa muuttotappioiseksi.

Lue lisää

Kiihkofanin kirjoissahan menetetyillä ammattikorkeakoulun linjoilla ei ollut mitään merkitystä. Valikoivalla historiakäsikäsityksellä mustakin muuttuu valkoiseksi. Mitenkäs tuohon insinööri koulutukseen on ollut hakijoita?

Anonyymi00027 kirjoitti:

Kiihkofanin kirjoissahan menetetyillä ammattikorkeakoulun linjoilla ei ollut mitään merkitystä. Valikoivalla historiakäsikäsityksellä mustakin muuttuu valkoiseksi. Mitenkäs tuohon insinööri koulutukseen on ollut hakijoita?

Lue lisää

Ja jos on hakijoita niin tulevat omalta kylältä ja koulun käytyään muuttavat muualle kun ei täällä ole insinööreille töitä. Laine pelasi omaan taskuun niin pahasti järvisuomen energian hommista että meni kyllä luottamus kokonaan. Annetaan uudelle kaupunginjohtajalle mahdollisuus ja katsotaan mihin pystyy👌

Anonyymi00011 kirjoitti:

Eipä ollut Jannen aikaan Suomen kallein asumiskunta. Tuukka Suomalaisen johdolla nostettiin viime syksynä kaikkia maksuja ja pullahdettiin kalleimmaksi. Tuukalla ei oikein laskutaito toimi.

Lue lisää

Vapaamatkustajana eläminen ja vasemmistoaate ovat menneiden vuosikymmenien lumia. "Jos haluaa saada, on pakko antaa".

Eikös tuo päinvastoin jättänyt kaupungin kassaan 45 miljoonaa euroa ylijäämiä. Taitaa sulla olla vähän vintti pimeänä kun et tuota tiedä.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Eikös tuo päinvastoin jättänyt kaupungin kassaan 45 miljoonaa euroa ylijäämiä. Taitaa sulla olla vähän vintti pimeänä kun et tuota tiedä.

ei unohdeta totuutta kosonen piti lankoja käsissä ja laine oli pelkkä kososen marionetti kun laine lopetti kososen tottelun niin lähtö tuli

Sama juttu. Tuo Laineen irtisanominen oli kieroilevan ja omaa henkilökohtaista etuaan ajavan Tuukka Suomalaisen projekti. Halusi saada Laineen luottamuspaikat itselleen ja mielistellä Mikkelin suuntaan tukea niihin saadakseen. Ja taisi tuossa projektissa olla edesmennyt pääluottamusmieskin mukana, jolla oli omat antipatiansa vahvaan ja älykkääseen Laineeseen. Laine karsi henkilöstön määrää kovasti ja puuttui epäkohtiin, josta jotkut eivät pitäneet.

Tämä oli paha, tai sanoisko hyvä 🤣🤣🤣

Anonyymi00023 kirjoitti:

Sama juttu. Tuo Laineen irtisanominen oli kieroilevan ja omaa henkilökohtaista etuaan ajavan Tuukka Suomalaisen projekti. Halusi saada Laineen luottamuspaikat itselleen ja mielistellä Mikkelin suuntaan tukea niihin saadakseen. Ja taisi tuossa projektissa olla edesmennyt pääluottamusmieskin mukana, jolla oli omat antipatiansa vahvaan ja älykkääseen Laineeseen. Laine karsi henkilöstön määrää kovasti ja puuttui epäkohtiin, josta jotkut eivät pitäneet.

Lue lisää

Nyt on aika vauhkoontunutta tarinaa.

Ehkä sarkasmia, olen liian yksinkertainen ymmärtämään..
Investointeja?
Mm. Argus Spectrum, huoh....
Suur-Savon Sähkö, jota saamme kiittää Suomen kalleimmista siirron perusmaksuista.
Lomakylät, hotellit jne.. jäivät kaikki lopullisesti suunnitteluasteelle.
Nohevasta en tiedä, mutta ihan ok. kirjasto meillä jo oli.
Pientä muuttovoittoa ehkä jokunen (mekin mukana), mutta ikärakennetta se ei korjannut.
Kuunneltiin tai ei, huonompaan vaan meni ja menee

Minä en kaipaa. Sen mitä tunnen ja tiedän, niin onhan varsinainen ********

Kiitos tiedosta

Suomalainen kaupunginjohtaja valittiin.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Suomalainen kaupunginjohtaja valittiin.

Kiinassa on tainnut syntyä mutta suomalainen on.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Kiinassa on tainnut syntyä mutta suomalainen on.

Ai jos minä muutan Kiinaan niin olenko sitten kiinalainen tai somaliaan niin olenko sitten somali ?

Anonyymi00038 kirjoitti:

Ai jos minä muutan Kiinaan niin olenko sitten kiinalainen tai somaliaan niin olenko sitten somali ?

Sinä tuskin olet mihinkään muuttamassa. Lienetkö käynyt Tallinnaa kauempana. Vastaus kysymykseesi: Jos muutat Kiinaan tai Somaliaan, hankit Kiinan tai Somalian kansalaisuuden ja passin, niin olet kiinalainen tai somali.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Ai jos minä muutan Kiinaan niin olenko sitten kiinalainen tai somaliaan niin olenko sitten somali ?

Ai jos kaupunginjohtaja on varhaislapsuutta lukuun ottamatta asunut koko ikänsä Suomessa ja puhuu suomea niin hän ei ole suomalainen?

Ennen Ukrainan sotaa Venäjän kanssa puuhasteli aika moni muukin.

Ääliö, tietenkin Laineen pitikin tehdä yhteistyötä Venäjälle että saatiin tänne 100.000 venäläistä turistia joka vuosi. Nyt kun puuttuvat nämä turistit niin on nähty miten matkailuala on täällä niin sanotusti rysähtänyt. Yrityksiä menee konkurssiin koko ajan, työttömyys kasvaa.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Ääliö, tietenkin Laineen pitikin tehdä yhteistyötä Venäjälle että saatiin tänne 100.000 venäläistä turistia joka vuosi. Nyt kun puuttuvat nämä turistit niin on nähty miten matkailuala on täällä niin sanotusti rysähtänyt. Yrityksiä menee konkurssiin koko ajan, työttömyys kasvaa.

Lue lisää

Venäläisiä turisteja kävi muissakin kaupungeissa, Lappeenranta lienee suurin menettäjä. Laineen vaikutukset itäturismiin ovat minimaalisia.
Harmi, kun tuo hesarin juttu näkyy olevan maksumuurin takana.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Venäläisiä turisteja kävi muissakin kaupungeissa, Lappeenranta lienee suurin menettäjä. Laineen vaikutukset itäturismiin ovat minimaalisia.
Harmi, kun tuo hesarin juttu näkyy olevan maksumuurin takana.

Lue lisää

Kaupunki Venäjän kainalossa
Savonlinna toivotti tervetulleeksi venäläiset turistit, kiinteistönomistajat ja teknologiayritykset. Nyt lomakylät rapistuvat ja yrityksistä paljastuu epäselvyyksiä. Esimerkiksi datakeskuksen perusti Savonlinnaan entinen KGB-mies.
Tilaajille
Outi Salovaara HS
21.5.2022 2:00 | Päivitetty 21.5.2022 6:11
Kuusikymppinen mies hymyilee hillitysti Itä-Savo-lehden vanhan uutisjutun valokuvassa syksyllä 2011. Kravattikaulainen pohatta on suuren moskovalaisen I-Teco-yhtiön perustaja ja osakas Aleksei Remizov.
Kaksi vuotta aiemmin hän oli perustanut kumppaneineen Suomeen Trustnet-nimisen yhtiön. Se ryhtyi rakentamaan Savonlinnaan Suomen ensimmäistä venäläisten omistamaa datakeskusta.
Lehtijutun mukaan palvelinkeskus tuli Savonlinnaan, koska sijainti oli hyvä, infrastruktuuri vahva ja tarjolla oli työvoimaa.
”Yhtiö on jo siirtänyt tärkeimpien asiakkaidensa tiedot varakeskukseen Savonlinnaan”, uutisjutussa kerrotaan.
Kuka Aleksei Remizov oikein oli ja keitä olivat yhtiön tärkeät asiakkaat? Sitä ei kerrottu. Alun mediahuomion jälkeen venäläisestä palvelinkeskuksesta ei enää juuri puhuttu, ja harva muisti tai edes tiesi sen olemassaolosta.
Reilu kymmenen vuotta sitten Savonlinna oli rakennemuutoksen runtelema rajaseudun kaupunki, joka oli asettanut toivonsa Venäjään. Turistit, yrittäjät ja investoinnit otettiin kyselemättä vastaan kuin taivaan lahjana.
Näin siitäkin huolimatta, että Venäjällä oli pitkään nähty bisnesmahdollisuuksien lisäksi kaiken läpäisevää korruptiota, itsevaltaisuuden kasvua ja ihmisoikeuksien polkemista.
Optimismia Venäjän suhteen loi se, että maan talous oli kehittynyt suotuisasti lähinnä öljyn hinnan nousun ansiosta ja varakkaita venäläisiä näkyi Saimaan rannoilla yhä enemmän.
Venäläisten kiinteistökauppojen huippu oli vuonna 2011, jolloin he ostivat Suomesta yli 570 kiinteistöä. Etelä-Savossa kauppoja tehtiin maakunnista toiseksi eniten, 122 kappaletta.
Janne Laine tuli Savonlinnan kaupunginjohtajaksi 2006. Venäjä-kokemusta hänellä ei ollut ennestään. Kuva: Juha Metso
Savonlinnan vehreä hallintokortteli sijaitsee keskustassa Olavinkadulla. Kaupungintalon vuonna 1986 valmistunut uudisosa on nimeltään Äkkiväärä.
Kaupunginjohtaja Janne Laine tulee haastatteluun hieman myöhässä iltaseitsemän jälkeen. Illallispöytä on katettu neuvotteluhuoneeseen.
Laine kertoo, että aloittaessaan kaupunginjohtajana keväällä 2006 hän oli Venäjän suhteen noviisi.
”Ainoa kosketus Venäjään oli ollut vuonna 1996. Olin Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja, ja nuorisoliitto Komsomolin puheenjohtaja tuli käymään SYL:ssä. Hän oli nuori, tumma kaveri ja erittäin dynaaminen.”
Kaupunginjohtaja pääsi nopeasti idän imuun. Savonlinnasta tuli Suomen kenties Venäjä-myönteisin kaupunki, jos mittatikkuna käytetään kaupunginjohtajan ulostuloja ja aktiivisuutta Venäjän suuntaan.
Laine ehti olla kaupunginjohtajana alle puoli vuotta, kun Tšetsenian sodasta raportoinut Novaja Gazeta -lehden toimittaja Anna Politskovskaja murhattiin.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Kaupunki Venäjän kainalossa
Savonlinna toivotti tervetulleeksi venäläiset turistit, kiinteistönomistajat ja teknologiayritykset. Nyt lomakylät rapistuvat ja yrityksistä paljastuu epäselvyyksiä. Esimerkiksi datakeskuksen perusti Savonlinnaan entinen KGB-mies.
Tilaajille
Outi Salovaara HS
21.5.2022 2:00 | Päivitetty 21.5.2022 6:11
Kuusikymppinen mies hymyilee hillitysti Itä-Savo-lehden vanhan uutisjutun valokuvassa syksyllä 2011. Kravattikaulainen pohatta on suuren moskovalaisen I-Teco-yhtiön perustaja ja osakas Aleksei Remizov.
Kaksi vuotta aiemmin hän oli perustanut kumppaneineen Suomeen Trustnet-nimisen yhtiön. Se ryhtyi rakentamaan Savonlinnaan Suomen ensimmäistä venäläisten omistamaa datakeskusta.
Lehtijutun mukaan palvelinkeskus tuli Savonlinnaan, koska sijainti oli hyvä, infrastruktuuri vahva ja tarjolla oli työvoimaa.
”Yhtiö on jo siirtänyt tärkeimpien asiakkaidensa tiedot varakeskukseen Savonlinnaan”, uutisjutussa kerrotaan.
Kuka Aleksei Remizov oikein oli ja keitä olivat yhtiön tärkeät asiakkaat? Sitä ei kerrottu. Alun mediahuomion jälkeen venäläisestä palvelinkeskuksesta ei enää juuri puhuttu, ja harva muisti tai edes tiesi sen olemassaolosta.
Reilu kymmenen vuotta sitten Savonlinna oli rakennemuutoksen runtelema rajaseudun kaupunki, joka oli asettanut toivonsa Venäjään. Turistit, yrittäjät ja investoinnit otettiin kyselemättä vastaan kuin taivaan lahjana.
Näin siitäkin huolimatta, että Venäjällä oli pitkään nähty bisnesmahdollisuuksien lisäksi kaiken läpäisevää korruptiota, itsevaltaisuuden kasvua ja ihmisoikeuksien polkemista.
Optimismia Venäjän suhteen loi se, että maan talous oli kehittynyt suotuisasti lähinnä öljyn hinnan nousun ansiosta ja varakkaita venäläisiä näkyi Saimaan rannoilla yhä enemmän.
Venäläisten kiinteistökauppojen huippu oli vuonna 2011, jolloin he ostivat Suomesta yli 570 kiinteistöä. Etelä-Savossa kauppoja tehtiin maakunnista toiseksi eniten, 122 kappaletta.
Janne Laine tuli Savonlinnan kaupunginjohtajaksi 2006. Venäjä-kokemusta hänellä ei ollut ennestään. Kuva: Juha Metso
Savonlinnan vehreä hallintokortteli sijaitsee keskustassa Olavinkadulla. Kaupungintalon vuonna 1986 valmistunut uudisosa on nimeltään Äkkiväärä.
Kaupunginjohtaja Janne Laine tulee haastatteluun hieman myöhässä iltaseitsemän jälkeen. Illallispöytä on katettu neuvotteluhuoneeseen.
Laine kertoo, että aloittaessaan kaupunginjohtajana keväällä 2006 hän oli Venäjän suhteen noviisi.
”Ainoa kosketus Venäjään oli ollut vuonna 1996. Olin Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja, ja nuorisoliitto Komsomolin puheenjohtaja tuli käymään SYL:ssä. Hän oli nuori, tumma kaveri ja erittäin dynaaminen.”
Kaupunginjohtaja pääsi nopeasti idän imuun. Savonlinnasta tuli Suomen kenties Venäjä-myönteisin kaupunki, jos mittatikkuna käytetään kaupunginjohtajan ulostuloja ja aktiivisuutta Venäjän suuntaan.
Laine ehti olla kaupunginjohtajana alle puoli vuotta, kun Tšetsenian sodasta raportoinut Novaja Gazeta -lehden toimittaja Anna Politskovskaja murhattiin.

Lue lisää

Venäjän demokratiavaje ei näytä häirinneen Lainetta niin kuin ei suurta osaa muistakaan suomalaisista.
Laine sanoo halunneensa Venäjän avulla ennen kaikkea työpaikkoja Savonlinnaan, jonka talousmaantieteellinen asema on hankala ja jonka väki vähenee ja vanhenee.
”Venäjä-yhteys on ollut kohtalonyhteys Savonlinnalle historiallisesti. Savonlinna on kehittynyt aina, kun raja on ollut rauhallinen ja rajalla on ollut mahdollisimman paljon taloudellista kanssakäymistä.”
Savonlinna oli aloittanut Venäjä-yhteistyön luomisen jo ennen Laineen kautta.
Yksi nimi nousee esiin heti, kun savonlinnalaiset puhuvat kaupungin Venäjä-suhteesta.
Vuonna 1991 Petroskoista kaupunkiin saapui mies nimeltä Valeri Žuk.
Hän ryhtyi johtamaan Savonlinnan perustamaa Karjalan asiamiestoimistoa, jonka piti auttaa yrittäjiä luomaan kauppasuhteita Venäjän Karjalaan.
Aiemmin Žuk oli ollut hyvässä asemassa lähellä Neuvostoliiton vallanpitäjiä: hän oli työskennellyt Petroskoin kaupungin toimeenpanevan komitean ulkomaanasiainosaston johtajana.
Mikä sai hänet siirtymään romahtavasta Neuvostoliitosta Suomeen?
”En halua sitä kommentoida, siihen vaikuttivat monet asiat”, Žuk sanoo puhelinhaastattelussa.
Hän sanoo vain, että 1990-luvun alku oli Venäjällä vaikeaa aikaa.
Vuonna 1994 Karjalan asiamiestoimisto yhtiöitettiin ja merkittiin kaupparekisteriin. Osakkaiksi tulivat Žuk ja Savonlinnan kaupunki.
Neuvostovirkamiehestä suomalaiseksi yrittäjäksi ampaissut Žuk sai konsulttina hoitaakseen myös kaupungin viralliset yhteydet Venäjälle. Karjalan asiamiestoimisto hoiti myös viisumikauppaa ja puuntuontia Venäjältä.
Matkailu oli tärkeä osa yhteistyötä. Venäläiset ostivat nykyisen Savonlinnan alueelta 2000-luvulta lähtien kymmenkunta isoa matkailukiinteistöä, joista oli tarkoitus rakentaa lomakylä-, hotelli- ja kylpyläkomplekseja.
Punkaharjun Turtianniemeen vie pieni metsätie.
Vuonna 2010 venäläisille sijoittajille kaavoitettiin tänne kylpylähotelli ja 53 huvilaa. Lomakylän nimeksi tuli Finnranta.
Vauhti loppui alkumetreillä. Nyt tien poskesta löytyy vain rakennusjätekasa ja kolme Saimaalle katsovaa keskeneräistä huvilaa. Näistä tiluksista kiinteistön omistajat ovat riidelleet keskenään Venäjällä. Omistajien asiamiehenä Suomessa on ollut Valeri Žuk.
Finnranta-lomakylähankkeesta jäi jäljelle kasa rakennusjätettä ja kolme keskeneräistä huvilaa. Kuva: Juha Metso
Kymmenen kilometrin päässä Finnrannasta sijaitsee kuuluisa Kultakiven lomakeskus. Sen hankki vuonna 2007 moskovalainen kiinteistösijoittaja, joka oli aiemmin omistanut myös Venäjän ensimmäiseksi kutsutun striptease-baarin.
Nyt alueella rappioituvat vanha päärakennus ja kahdeksan hirsihuvilaa, jotka ovat seisseet keskeneräisinä yli vuosikymmenen. Omistaja hylkäsi Kultakiven 2010-luvun alussa ja keskittyi viisumibisnekseen sekä Espanjan-omistuksiinsa.
Kultakiven lähellä sijaitsevat historiallinen Putikon Hovi ja vanhaan kansakoulukiinteistöön perustettu Punkaharjun Lomahovi. Putikon Hovi on ollut autiona parisen vuotta ja Lomahovi noin kymmenen vuotta, kun niiden venäläiset omistajat menettivät kiinnostuksensa.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Venäjän demokratiavaje ei näytä häirinneen Lainetta niin kuin ei suurta osaa muistakaan suomalaisista.
Laine sanoo halunneensa Venäjän avulla ennen kaikkea työpaikkoja Savonlinnaan, jonka talousmaantieteellinen asema on hankala ja jonka väki vähenee ja vanhenee.
”Venäjä-yhteys on ollut kohtalonyhteys Savonlinnalle historiallisesti. Savonlinna on kehittynyt aina, kun raja on ollut rauhallinen ja rajalla on ollut mahdollisimman paljon taloudellista kanssakäymistä.”
Savonlinna oli aloittanut Venäjä-yhteistyön luomisen jo ennen Laineen kautta.
Yksi nimi nousee esiin heti, kun savonlinnalaiset puhuvat kaupungin Venäjä-suhteesta.
Vuonna 1991 Petroskoista kaupunkiin saapui mies nimeltä Valeri Žuk.
Hän ryhtyi johtamaan Savonlinnan perustamaa Karjalan asiamiestoimistoa, jonka piti auttaa yrittäjiä luomaan kauppasuhteita Venäjän Karjalaan.
Aiemmin Žuk oli ollut hyvässä asemassa lähellä Neuvostoliiton vallanpitäjiä: hän oli työskennellyt Petroskoin kaupungin toimeenpanevan komitean ulkomaanasiainosaston johtajana.
Mikä sai hänet siirtymään romahtavasta Neuvostoliitosta Suomeen?
”En halua sitä kommentoida, siihen vaikuttivat monet asiat”, Žuk sanoo puhelinhaastattelussa.
Hän sanoo vain, että 1990-luvun alku oli Venäjällä vaikeaa aikaa.
Vuonna 1994 Karjalan asiamiestoimisto yhtiöitettiin ja merkittiin kaupparekisteriin. Osakkaiksi tulivat Žuk ja Savonlinnan kaupunki.
Neuvostovirkamiehestä suomalaiseksi yrittäjäksi ampaissut Žuk sai konsulttina hoitaakseen myös kaupungin viralliset yhteydet Venäjälle. Karjalan asiamiestoimisto hoiti myös viisumikauppaa ja puuntuontia Venäjältä.
Matkailu oli tärkeä osa yhteistyötä. Venäläiset ostivat nykyisen Savonlinnan alueelta 2000-luvulta lähtien kymmenkunta isoa matkailukiinteistöä, joista oli tarkoitus rakentaa lomakylä-, hotelli- ja kylpyläkomplekseja.
Punkaharjun Turtianniemeen vie pieni metsätie.
Vuonna 2010 venäläisille sijoittajille kaavoitettiin tänne kylpylähotelli ja 53 huvilaa. Lomakylän nimeksi tuli Finnranta.
Vauhti loppui alkumetreillä. Nyt tien poskesta löytyy vain rakennusjätekasa ja kolme Saimaalle katsovaa keskeneräistä huvilaa. Näistä tiluksista kiinteistön omistajat ovat riidelleet keskenään Venäjällä. Omistajien asiamiehenä Suomessa on ollut Valeri Žuk.
Finnranta-lomakylähankkeesta jäi jäljelle kasa rakennusjätettä ja kolme keskeneräistä huvilaa. Kuva: Juha Metso
Kymmenen kilometrin päässä Finnrannasta sijaitsee kuuluisa Kultakiven lomakeskus. Sen hankki vuonna 2007 moskovalainen kiinteistösijoittaja, joka oli aiemmin omistanut myös Venäjän ensimmäiseksi kutsutun striptease-baarin.
Nyt alueella rappioituvat vanha päärakennus ja kahdeksan hirsihuvilaa, jotka ovat seisseet keskeneräisinä yli vuosikymmenen. Omistaja hylkäsi Kultakiven 2010-luvun alussa ja keskittyi viisumibisnekseen sekä Espanjan-omistuksiinsa.
Kultakiven lähellä sijaitsevat historiallinen Putikon Hovi ja vanhaan kansakoulukiinteistöön perustettu Punkaharjun Lomahovi. Putikon Hovi on ollut autiona parisen vuotta ja Lomahovi noin kymmenen vuotta, kun niiden venäläiset omistajat menettivät kiinnostuksensa.

Lue lisää

Punkaharjun pohjoispuolella sijaitsee lomakeskus Pitstop. Tie valtatieltä lomakylään on lähes umpeen kasvanut. Ravintolarakennus ja lomamökit siirtyivät venäläisomistukseen vuonna 2005, mutta jo samana vuonna ne jäivät tyhjilleen.
Ravintolasalin lattialla lojuu venäjänkielinen pokkari ja Ilta-Sanomat, joka kertoo Lontoon terrori-iskuista heinäkuussa 2005.
Pitstopin ravintola Punkaharjulla on ollut autiona vuodesta 2005 lähtien. Kuva: Juha Metso
Vuonna 2005 autioituneen Pitstop-lomakeskuksen toimisto näyttää siltä, että sieltä on lähdetty hyvin nopeasti. Kuva: Juha Metso
Savonlinnan toisella laidalla Savonrannassa hiihtokeskus Lekotti toimii joten kuten, mutta tappiot ovat suuremmat kuin muutaman kymmenen tuhannen euron liikevaihto.
Lähelle Rönkönvaaraan piti nousta 30 miljoonan euron Saarilandia-lomakylä kylpylöineen, mutta valmiiksi tuli vain neljä huvilaa. Alkuperäinen venäläisomistaja istui viime vuonna Pietarissa tutkintavankeudessa talousrikosepäilyn vuoksi.
Kaupunginjohtaja Janne Laine on kiitellyt venäläisten matkailusijoituksia.
”Suomelle on elintärkeää saada venäläisten investointeja. On parempi, että on tällaisia sijoittajia kuin ei olisi ollenkaan”, hän sanoi HS:n haastattelussa 2014.
Nytkin äänestä kuuluu vain lievä harmitus.
”Se on harmi, että matkailuinvestoinneista aika harva on mennyt maaliin. Venäläisillähän ei ole ollut matkailuyritystaustaa, mutta rahoitusta on ollut kohtuullisen hyvin tarjolla.”
Laine huomauttaa, että Punkaharju Resort -lomakylä kuitenkin toimii kesäisin. Sen omistaa suurta helluntaiseurakuntaa Pietarissa johtava miljonääripappi. Lomakylä on jopa tehnyt voitollisen tuloksen parina viime vuonna.
Savonlinnalla on ollut monenlaisia EU-hankkeita, joilla on ollut tarkoitus rakentaa matkailu-, kulttuuri-, yritys- ja koulutusyhteistyötä Venäjän kanssa.
Savonlinnalaisdelegaatioita on nähty Pietarin Ambassador-hotellissa, on pidetty lehdistötilaisuuksia, juhlapuheita ja järjestetty illallisia ja poliitikkojen iltakouluja.
Laine kiistää, että Savonlinna olisi suuntautunut yksipuolisesti Venäjään.
”Mutta matkailussa olemme olleet Venäjä-riippuvaisia.”
Ennen koronaa Savonlinnan seudulla kävi vuosittain noin 100 000 venäläisturistia, joiden arvioitiin käyttäneen yhdessä venäläisten kiinteistönomistajien kanssa ostoksiin ja palveluihin 30 miljoonaa euroa.
Kesällä 2017 – kuin jonkinlaisena kaupungin Venäjä-yhteistyön kruununa – presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapasivat Savonlinnassa. Laine oli luvannut lehtihaastattelussa edistää vierailun aikana niin viisumivapautta kuin Parikkalan rajanylityspaikan avaamista kansainväliselle liikenteelle.
Kaupunginjohtaja istui presidenttien seurassa Olavinlinnan juhlaillallisella. Siitä todisteena on hänen silloisen venäläisen avopuolisonsa Facebook-päivitys.
Paikallislehti oli kertonut kaupunginjohtajan kihlauksesta alkuvuodesta 2016, ja kihlattu oli Laineen seuralaisena useissa edustustilaisuuksissa ja kaupungin matkoilla Venäjää ja Kiinaa myöten.
Vuonna 2018 Savonlinnan tulevaisuus näytti synkältä.
Venäjä-toiveet eivät olleet realisoituneet, ja kaiken lisäksi opettajankoulutuslaitos siirrettiin pois kaupungista. Mukana lähti noin 300 työpaikkaa ja 900 opiskelijaa. Väkiluvun lasku jyrkkeni.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Punkaharjun pohjoispuolella sijaitsee lomakeskus Pitstop. Tie valtatieltä lomakylään on lähes umpeen kasvanut. Ravintolarakennus ja lomamökit siirtyivät venäläisomistukseen vuonna 2005, mutta jo samana vuonna ne jäivät tyhjilleen.
Ravintolasalin lattialla lojuu venäjänkielinen pokkari ja Ilta-Sanomat, joka kertoo Lontoon terrori-iskuista heinäkuussa 2005.
Pitstopin ravintola Punkaharjulla on ollut autiona vuodesta 2005 lähtien. Kuva: Juha Metso
Vuonna 2005 autioituneen Pitstop-lomakeskuksen toimisto näyttää siltä, että sieltä on lähdetty hyvin nopeasti. Kuva: Juha Metso
Savonlinnan toisella laidalla Savonrannassa hiihtokeskus Lekotti toimii joten kuten, mutta tappiot ovat suuremmat kuin muutaman kymmenen tuhannen euron liikevaihto.
Lähelle Rönkönvaaraan piti nousta 30 miljoonan euron Saarilandia-lomakylä kylpylöineen, mutta valmiiksi tuli vain neljä huvilaa. Alkuperäinen venäläisomistaja istui viime vuonna Pietarissa tutkintavankeudessa talousrikosepäilyn vuoksi.
Kaupunginjohtaja Janne Laine on kiitellyt venäläisten matkailusijoituksia.
”Suomelle on elintärkeää saada venäläisten investointeja. On parempi, että on tällaisia sijoittajia kuin ei olisi ollenkaan”, hän sanoi HS:n haastattelussa 2014.
Nytkin äänestä kuuluu vain lievä harmitus.
”Se on harmi, että matkailuinvestoinneista aika harva on mennyt maaliin. Venäläisillähän ei ole ollut matkailuyritystaustaa, mutta rahoitusta on ollut kohtuullisen hyvin tarjolla.”
Laine huomauttaa, että Punkaharju Resort -lomakylä kuitenkin toimii kesäisin. Sen omistaa suurta helluntaiseurakuntaa Pietarissa johtava miljonääripappi. Lomakylä on jopa tehnyt voitollisen tuloksen parina viime vuonna.
Savonlinnalla on ollut monenlaisia EU-hankkeita, joilla on ollut tarkoitus rakentaa matkailu-, kulttuuri-, yritys- ja koulutusyhteistyötä Venäjän kanssa.
Savonlinnalaisdelegaatioita on nähty Pietarin Ambassador-hotellissa, on pidetty lehdistötilaisuuksia, juhlapuheita ja järjestetty illallisia ja poliitikkojen iltakouluja.
Laine kiistää, että Savonlinna olisi suuntautunut yksipuolisesti Venäjään.
”Mutta matkailussa olemme olleet Venäjä-riippuvaisia.”
Ennen koronaa Savonlinnan seudulla kävi vuosittain noin 100 000 venäläisturistia, joiden arvioitiin käyttäneen yhdessä venäläisten kiinteistönomistajien kanssa ostoksiin ja palveluihin 30 miljoonaa euroa.
Kesällä 2017 – kuin jonkinlaisena kaupungin Venäjä-yhteistyön kruununa – presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapasivat Savonlinnassa. Laine oli luvannut lehtihaastattelussa edistää vierailun aikana niin viisumivapautta kuin Parikkalan rajanylityspaikan avaamista kansainväliselle liikenteelle.
Kaupunginjohtaja istui presidenttien seurassa Olavinlinnan juhlaillallisella. Siitä todisteena on hänen silloisen venäläisen avopuolisonsa Facebook-päivitys.
Paikallislehti oli kertonut kaupunginjohtajan kihlauksesta alkuvuodesta 2016, ja kihlattu oli Laineen seuralaisena useissa edustustilaisuuksissa ja kaupungin matkoilla Venäjää ja Kiinaa myöten.
Vuonna 2018 Savonlinnan tulevaisuus näytti synkältä.
Venäjä-toiveet eivät olleet realisoituneet, ja kaiken lisäksi opettajankoulutuslaitos siirrettiin pois kaupungista. Mukana lähti noin 300 työpaikkaa ja 900 opiskelijaa. Väkiluvun lasku jyrkkeni.

Lue lisää

Antti Rinteen (sd) hallitus laati opettajakoulutuksen menetyksiä korvaavan tukipaketin, joka lupasi lisätä ammattikorkeakoulun aloituspaikkoja ja säilyttää keskussairaalan kaupungissa.
Lisäksi Parikkalan rajanylityspaikan avaamiseen kansainväliselle liikenteelle luvattiin vihdoinkin rahoitus, ja ylityspaikan oli tarkoitus avautua 2024.
Parikkalan rajanylityspaikasta piti tulla myös henkilöliikenteelle avoin ympärivuorokautinen kansainvälinen ylityspaikka, mutta Venäjän aloittama sota Ukrainassa sotki suunnitelmat. Kuva: Juha Metso
Niin, rajanylityspaikka!
Venäjä oli halunnut Parikkalan ylityspaikan avattavaksi jo pitkään ja oli lähettänyt siitä Suomelle nootinkin vuonna 2017. Virallinen Suomi oli kuitenkin ollut nihkeä, sillä hanketta pidettiin kalliina ja ylityspaikkoja katsottiin olevan riittävästi
Mutta Janne Laine, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntajohtajana työskennellyt puumalalainen Matti Viialainen sekä muutamat ylityspaikasta hyötyvät yrittäjät ajoivat hanketta vimmatusti. Heidän mukaansa ylityspaikka olisi tuonut lisää venäläisturisteja, satoja työpaikkoja ja kymmenien miljoonien eurojen lisämatkailutulon.
Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan tavaraliikenne katkesi Ukrainan sodan alettua, ja hanke ylityspaikan avaamiseksi kansainväliselle liikenteelle joutui romukoppaan. Hiljaisella rajalla päivysti vanhempi rajavartija Antti Heinonen. Kuva: Juha Metso
Asiaa hoiti Venäjällä Savonlinnan kaupungin puolesta kukapa muu kuin Valeri Žuk.
”Hänelle täytyy nostaa hattua. Kun hän sai toimeksiannon luoda yhteydet Moskovan keskushallintoon, niin hänelle aukesivat kaikki ovet. Ei nyt ihan Venäjän presidentille asti, mutta hyvin lähellä presidenttiä oleville tahoille”, Laine sanoo.
Ketä Žuk lopulta edusti, Suomea vai Venäjää?
Vuonna 2011 Žuk vieraili Oulussa Karjalan tasavallan silloisen päämiehen Andrei Nelidovin delegaation jäsenenä. Žukin titteliksi oli ilmoitettu Karjalan tasavallan päämiehen virallinen edustaja Suomessa.
Žuk pitää titteliä virheenä ja kiistää koskaan edustaneensa Venäjää Suomessa.
”Neuvotteluissa edustin Savonlinnan etuja samoin kuin muut kaupungin edustajat.”
Laineen mielestä Žukin mahdollinen tuplarooli ei ollut ongelma, sillä yrittäjänä tämä voi vapaasti valita asiakkaansa. Jo vuonna 2008 Savonlinnan kaupunki oli myynyt Karjalan asiamiestoimiston osakkeensa Žukille.
Žuk kertoo lopettaneensa yhteistyön kaupungin kanssa neljä vuotta sitten.
Hänen yrityksensä mainitaan kuitenkin vielä Savonlinnan elinkeinojaoston vuoden 2021 Venäjä-ohjelmassa. Sen mukaan Karjalan asiamiestoimisto ”hoitaa käytännössä erityisesti yhteistyön venäläisten viranomaistahojen suuntaan, johtuen asiamiehen hyvistä henkilösuhteista hallintoon ja liike-elämään Venäjän puolella”.
Maaliskuussa 2019 Savonlinnan Venäjä-ponnistelut näyttivät vihdoin kantavan hedelmää.
Janne Laine riemuitsi Facebookissa, kun pietarilainen hälytysjärjestelmävalmistaja Argus Spectrum oli allekirjoittanut kaupungin kanssa sopimuksen tuotannon käynnistämisestä Savonlinnassa.
Laine poseerasi hymyillen Argus Spectrumin omistajan Sergei Levtšukin ja tämän pojan Mihail Levtšukin kanssa. He lupasivat Savonlinnaan aluksi 50 ja myöhemmin peräti sata työpaikkaa.
Vuonna 2019 Savonlinnan kaupunki riemuitsi Facebook-sivuillaan siitä, että venäläinen hälytinlaitejärjestelmä oli päättänyt sijoittaa tehtaansa kaupunkiin.
”Selvitettiin vähän taustoja ja todettiin, että kyseessä on kovan luokan yritys”, Laine kuvaili

Anonyymi00045 kirjoitti:

Antti Rinteen (sd) hallitus laati opettajakoulutuksen menetyksiä korvaavan tukipaketin, joka lupasi lisätä ammattikorkeakoulun aloituspaikkoja ja säilyttää keskussairaalan kaupungissa.
Lisäksi Parikkalan rajanylityspaikan avaamiseen kansainväliselle liikenteelle luvattiin vihdoinkin rahoitus, ja ylityspaikan oli tarkoitus avautua 2024.
Parikkalan rajanylityspaikasta piti tulla myös henkilöliikenteelle avoin ympärivuorokautinen kansainvälinen ylityspaikka, mutta Venäjän aloittama sota Ukrainassa sotki suunnitelmat. Kuva: Juha Metso
Niin, rajanylityspaikka!
Venäjä oli halunnut Parikkalan ylityspaikan avattavaksi jo pitkään ja oli lähettänyt siitä Suomelle nootinkin vuonna 2017. Virallinen Suomi oli kuitenkin ollut nihkeä, sillä hanketta pidettiin kalliina ja ylityspaikkoja katsottiin olevan riittävästi
Mutta Janne Laine, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntajohtajana työskennellyt puumalalainen Matti Viialainen sekä muutamat ylityspaikasta hyötyvät yrittäjät ajoivat hanketta vimmatusti. Heidän mukaansa ylityspaikka olisi tuonut lisää venäläisturisteja, satoja työpaikkoja ja kymmenien miljoonien eurojen lisämatkailutulon.
Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan tavaraliikenne katkesi Ukrainan sodan alettua, ja hanke ylityspaikan avaamiseksi kansainväliselle liikenteelle joutui romukoppaan. Hiljaisella rajalla päivysti vanhempi rajavartija Antti Heinonen. Kuva: Juha Metso
Asiaa hoiti Venäjällä Savonlinnan kaupungin puolesta kukapa muu kuin Valeri Žuk.
”Hänelle täytyy nostaa hattua. Kun hän sai toimeksiannon luoda yhteydet Moskovan keskushallintoon, niin hänelle aukesivat kaikki ovet. Ei nyt ihan Venäjän presidentille asti, mutta hyvin lähellä presidenttiä oleville tahoille”, Laine sanoo.
Ketä Žuk lopulta edusti, Suomea vai Venäjää?
Vuonna 2011 Žuk vieraili Oulussa Karjalan tasavallan silloisen päämiehen Andrei Nelidovin delegaation jäsenenä. Žukin titteliksi oli ilmoitettu Karjalan tasavallan päämiehen virallinen edustaja Suomessa.
Žuk pitää titteliä virheenä ja kiistää koskaan edustaneensa Venäjää Suomessa.
”Neuvotteluissa edustin Savonlinnan etuja samoin kuin muut kaupungin edustajat.”
Laineen mielestä Žukin mahdollinen tuplarooli ei ollut ongelma, sillä yrittäjänä tämä voi vapaasti valita asiakkaansa. Jo vuonna 2008 Savonlinnan kaupunki oli myynyt Karjalan asiamiestoimiston osakkeensa Žukille.
Žuk kertoo lopettaneensa yhteistyön kaupungin kanssa neljä vuotta sitten.
Hänen yrityksensä mainitaan kuitenkin vielä Savonlinnan elinkeinojaoston vuoden 2021 Venäjä-ohjelmassa. Sen mukaan Karjalan asiamiestoimisto ”hoitaa käytännössä erityisesti yhteistyön venäläisten viranomaistahojen suuntaan, johtuen asiamiehen hyvistä henkilösuhteista hallintoon ja liike-elämään Venäjän puolella”.
Maaliskuussa 2019 Savonlinnan Venäjä-ponnistelut näyttivät vihdoin kantavan hedelmää.
Janne Laine riemuitsi Facebookissa, kun pietarilainen hälytysjärjestelmävalmistaja Argus Spectrum oli allekirjoittanut kaupungin kanssa sopimuksen tuotannon käynnistämisestä Savonlinnassa.
Laine poseerasi hymyillen Argus Spectrumin omistajan Sergei Levtšukin ja tämän pojan Mihail Levtšukin kanssa. He lupasivat Savonlinnaan aluksi 50 ja myöhemmin peräti sata työpaikkaa.
Vuonna 2019 Savonlinnan kaupunki riemuitsi Facebook-sivuillaan siitä, että venäläinen hälytinlaitejärjestelmä oli päättänyt sijoittaa tehtaansa kaupunkiin.
”Selvitettiin vähän taustoja ja todettiin, että kyseessä on kovan luokan yritys”, Laine kuvaili

Lue lisää

hanketta Suomen Kuvalehdelle myöhemmin.
Kaupunki järjesti yritykselle vuokratilat Laitaatsillan teollisuusalueelta, ja paikallinen ammattikoulu koulutti tehtaalle työntekijöitä.
”Olin 2019 kaksi kuukautta tehtaalla palkattomana harjoittelijana kymmenkunnan muun kanssa. Minulle lupailtiin pitkin matkaa oppisopimuspaikkaa, mutta se ei koskaan toteutunut”, kertoo yksi harjoittelija HS:lle.
Työpaikkaa ei herunut muillekaan harjoittelijoille. Tehtaalla ei tiedetä olleen töissä kuin pari suomalaista alkuvaiheessa. Naapuriyritykset ja tehtaan liepeillä liikkuneet ihmettelivät sitä, ettei Argus Spectrumin tiloissa juuri koskaan näyttänyt olevan ketään.
Samaan aikaan kun Savonlinna kiihdytti Venäjä-hankkeitaan, itänaapuri loitontui yhä kauemmas demokratiasta.
Päämediat otettiin valtion haltuun, kansalaisjärjestöjen toimintaa tukahdutettiin. KGB-taustaisen presidentin lähipiirissä niin sanottujen silovikkien eli armeijan, poliisin ja turvallisuuspalveluiden valta kasvoi, samoin valtion omaisuudella rikastuneiden oligarkkien.
Vuonna 2008 Venäjä hyökkäsi Georgiaan. Vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin ja Donbassin sekä ampui alas malesialaisen matkustajakoneen.
Pakotteista huolimatta Suomen Venäjä-politiikka säilyi melko ennallaan. Eikä Savonlinnakaan painanut jarrua yhteistyökuvioissa.
Helmikuussa 2020 kaupunginjohtaja Janne Laine esitti viranomaistapaamisessa Pietarissa, että Kaakkois-Suomesta ja Pietarista lähialueineen muodostetaan viisumivapaa erityistalousalue. Alueella pääomat, tavarat ja ihmiset saisivat liikkua vapaasti.
Laineen radikaali esitys sai valtavasti huomiota Venäjällä, ja hän antoi aiheesta lausuntoja venäläismedioille. Esitystä ei ollut etukäteen käsitelty Savonlinnan kaupunginhallituksessa, jolle ulostulo oli täysi yllätys.
Toukokuussa 2020 Laine halusi kaupungin vetoavan suomalaisiin ministeriöihin, jotta venäläisten yhtiöiden rahansiirrot Suomeen helpottuisivat. Kaupunginhallitus suostui tekemään vetoomuksen vasta äänestyksen jälkeen äänin 6-5.
Elokuussa 2020 Laine allekirjoitti laajan yhteistyösopimuksen Pietarin risteilysataman kanssa risteilyliikenteen ja raja-alueyhteistyön kehittämisestä. Tästäkään kaupunginhallitus ei ollut keskustellut etukäteen.
Vuoden 2020 lopulla Laine otti esille koronakäytävän perustamisen, jotta venäläiset olisivat voineet pandemiasta huolimatta tulla lomailemaan Itä-Suomeen. Hanke ei toteutunut.
Kaupunginjohtaja Janne Laineen voimakas Venäjä-myönteisyys on herättänyt huomiota. Hän esimerkiksi esitti vuonna 2020 viisumivapautta Kaakkois-Suomen ja Pietarin seudun välille. Kuva: Juha Metso
Kaupunginjohtajan Venäjä-myönteisyys on herättänyt ärtymystä osassa savonlinnalaisia. Esimerkiksi sitä on ihmetelty, että Laineella ei tuntunut olevan kiirettä tuomita Venäjän aloittamaa sotaa.
Sen sijaan hän Itä-Savo-lehdessä kehotti odottamaan, miten pakotteet vaikuttavat ja vasta sitten päättämään, lopettaako kaupunki Parikkalan rajanylityspaikan lobbauksen ja Venäjä-ohjelmat.
Lisäksi Lainetta on arvosteltu pelolla johtamisesta, uhkailusta, käskyttämisestä ja itsevaltaisuudesta. HS:n tietojen mukaan tämä on näkynyt muun muassa kaupungintalon henkilöstön vaihtuvuutena.
Laine sai paljon moitteita myös toiminnastaan Savonlinnan sote-ratkaisussa, missä kriitikot sanoivat hänen toimineen vastoin sovittuja linjauksia.

Anonyymi00046 kirjoitti:

hanketta Suomen Kuvalehdelle myöhemmin.
Kaupunki järjesti yritykselle vuokratilat Laitaatsillan teollisuusalueelta, ja paikallinen ammattikoulu koulutti tehtaalle työntekijöitä.
”Olin 2019 kaksi kuukautta tehtaalla palkattomana harjoittelijana kymmenkunnan muun kanssa. Minulle lupailtiin pitkin matkaa oppisopimuspaikkaa, mutta se ei koskaan toteutunut”, kertoo yksi harjoittelija HS:lle.
Työpaikkaa ei herunut muillekaan harjoittelijoille. Tehtaalla ei tiedetä olleen töissä kuin pari suomalaista alkuvaiheessa. Naapuriyritykset ja tehtaan liepeillä liikkuneet ihmettelivät sitä, ettei Argus Spectrumin tiloissa juuri koskaan näyttänyt olevan ketään.
Samaan aikaan kun Savonlinna kiihdytti Venäjä-hankkeitaan, itänaapuri loitontui yhä kauemmas demokratiasta.
Päämediat otettiin valtion haltuun, kansalaisjärjestöjen toimintaa tukahdutettiin. KGB-taustaisen presidentin lähipiirissä niin sanottujen silovikkien eli armeijan, poliisin ja turvallisuuspalveluiden valta kasvoi, samoin valtion omaisuudella rikastuneiden oligarkkien.
Vuonna 2008 Venäjä hyökkäsi Georgiaan. Vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin ja Donbassin sekä ampui alas malesialaisen matkustajakoneen.
Pakotteista huolimatta Suomen Venäjä-politiikka säilyi melko ennallaan. Eikä Savonlinnakaan painanut jarrua yhteistyökuvioissa.
Helmikuussa 2020 kaupunginjohtaja Janne Laine esitti viranomaistapaamisessa Pietarissa, että Kaakkois-Suomesta ja Pietarista lähialueineen muodostetaan viisumivapaa erityistalousalue. Alueella pääomat, tavarat ja ihmiset saisivat liikkua vapaasti.
Laineen radikaali esitys sai valtavasti huomiota Venäjällä, ja hän antoi aiheesta lausuntoja venäläismedioille. Esitystä ei ollut etukäteen käsitelty Savonlinnan kaupunginhallituksessa, jolle ulostulo oli täysi yllätys.
Toukokuussa 2020 Laine halusi kaupungin vetoavan suomalaisiin ministeriöihin, jotta venäläisten yhtiöiden rahansiirrot Suomeen helpottuisivat. Kaupunginhallitus suostui tekemään vetoomuksen vasta äänestyksen jälkeen äänin 6-5.
Elokuussa 2020 Laine allekirjoitti laajan yhteistyösopimuksen Pietarin risteilysataman kanssa risteilyliikenteen ja raja-alueyhteistyön kehittämisestä. Tästäkään kaupunginhallitus ei ollut keskustellut etukäteen.
Vuoden 2020 lopulla Laine otti esille koronakäytävän perustamisen, jotta venäläiset olisivat voineet pandemiasta huolimatta tulla lomailemaan Itä-Suomeen. Hanke ei toteutunut.
Kaupunginjohtaja Janne Laineen voimakas Venäjä-myönteisyys on herättänyt huomiota. Hän esimerkiksi esitti vuonna 2020 viisumivapautta Kaakkois-Suomen ja Pietarin seudun välille. Kuva: Juha Metso
Kaupunginjohtajan Venäjä-myönteisyys on herättänyt ärtymystä osassa savonlinnalaisia. Esimerkiksi sitä on ihmetelty, että Laineella ei tuntunut olevan kiirettä tuomita Venäjän aloittamaa sotaa.
Sen sijaan hän Itä-Savo-lehdessä kehotti odottamaan, miten pakotteet vaikuttavat ja vasta sitten päättämään, lopettaako kaupunki Parikkalan rajanylityspaikan lobbauksen ja Venäjä-ohjelmat.
Lisäksi Lainetta on arvosteltu pelolla johtamisesta, uhkailusta, käskyttämisestä ja itsevaltaisuudesta. HS:n tietojen mukaan tämä on näkynyt muun muassa kaupungintalon henkilöstön vaihtuvuutena.
Laine sai paljon moitteita myös toiminnastaan Savonlinnan sote-ratkaisussa, missä kriitikot sanoivat hänen toimineen vastoin sovittuja linjauksia.

Lue lisää

Marraskuussa 2020 kuusi kaupunginhallituksen varsinaista ja neljä varavaltuutettua vaati Laineen erottamista. Asia velloi pitkään, mutta Laine sai pitää johtajanpestinsä.
Erottamisvaatimuksen ensimmäinen allekirjoittaja oli silloinen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Eija Stenberg (sd). Laine itse edustaa keskustaa.
Stenberg sanoo Laineen suosineen myötäilijöitään ja läksyttäneen henkilöitä, jotka kyseenalaistivat hänen näkemyksiään. Stenbergin mukaan Laine raivostui etenkin Savonlinnan Venäjä-suuntautumisen kyseenalaistamisesta.
”Olin kyllästynyt, koska ajoittain kaupunginjohtaja ei mistään muusta puhunut kuin Venäjä-yhteistyöstä.”
Stenberg sanoo saaneensa puhelinsoittoja kaupunkilaisilta, jotka pohtivat, käyttikö Venäjä kenties kaupunkia välikätenä joihinkin omiin päämääriinsä.
Laine ei tunnista itseään kritiikistä. Hän kiistää omavaltaisuuden ja sanoo vain käyttäneensä sananvapauttaan Venäjä-ulostuloissa. Johtamisongelmaakaan ei Laineen mukaan ole, kaikki eivät vain kestä kuulla hänen esittämiään realiteetteja.
Laineen mielestä hän on päinvastoin hoitanut kaupunginjohtajan työt hyvin, sillä Savonlinna on esimerkiksi saanut 2000-luvulla uusia teollisia yrityksiä ja insinööriopiskelijapaikkoja. Hän muistuttaa esimerkiksi Metsäliiton ja UPM:n isoista tehdasinvestoinneista, joiden saamiseksi Savonlinnan piti panostaa infrastruktuuriin.
”Olen laittanut kaupungin talouden kuntoon, ja siitäkin tuli valtava määrä kritiikkiä”, hän sanoo.
Hälytyslaitevalmistaja Argus Spectrum lupasi työllistää tehtaassaan sata suomalaista. Käytännössä työntekijät on kuitenkin tuotu Savonlinnaan Argus Spectrumin Venäjän-yhtiön tehtaalta Pietarista. Kuva: Juha Metso
Hälytinlaitevalmistaja Argus Spectrumista alkoi tulla ilmi uutta tietoa, kun ensin Seura-lehti ja myöhemmin Suomen Kuvalehti kertoivat omistajien kytköksistä Kremliin ja turvallisuuspalvelu FSB:hen.
Yhtiön tärkeäksi asiakkaaksi paljastui Venäjän puolustusministeriö, ja puolustusministeri Sergei Šoigu oli henkilökohtaisesti esitellyt Argus Spectrumin Strelez-turvaranneketta Vladimir Putinille.
Argus Spectrumin mainospuheet siitä, että se olisi toimittanut hälytysjärjestelmiä Britannian parlamenttiin tai brittien hävittäjäaluksen rakennustelakalle, osoittautuivat perättömiksi.
Suomalaispankit sulkivat yhtiön tilit yllättäen kesällä 2021. Venäjän kaupallinen edustusto syytti Venäjän mediassa Suomea venäläisten syrjimisestä.
Britti Anthony Betkasta kerrottiin maaliskuussa tulleen Argus Spectrumin Suomen-yhtiön omistaja. Yhtiö väitti, että samalla omistuksen lisäksi kaikki muutkin siteet Venäjälle katkaistiin. Kuva: Juha Metso
Kun Ukrainan sota alkoi, Argus Spectrumin Suomen-yhtiö alkoi nopeasti katkoa Venäjä-yhteyksiään. Maaliskuun alussa Levtšukit ilmoittivat myyneensä yhtiön entiselle työntekijälleen, Britannian kansalaiselle Anthony Betkalle, 69.
Hallitukseen tuli Betkan lisäksi Levtšukien Punkaharjun-huvilan talonmies sekä venäläissyntyinen Argus Spectrumin entinen työntekijä.
Kauppahinta oli salaisuus.
Yhtiön kotisivut uusittiin samaan tyyliin kuin historiaa kirjoitetaan uudelleen Putinin Venäjällä. Esimerkiksi Savonlinnan-tehtaan vuonna 2019 pidetyistä avajaisista luetellaan paikalla olleet suomalaiset, mutta Venäjän suurlähetystön väkeä ja muita venäläisiä ei enää mainita.
Onko Betka pelkkä bulvaani eli välikäsi ja koko yrityskauppa peiteoperaatio?

Anonyymi00047 kirjoitti:

Marraskuussa 2020 kuusi kaupunginhallituksen varsinaista ja neljä varavaltuutettua vaati Laineen erottamista. Asia velloi pitkään, mutta Laine sai pitää johtajanpestinsä.
Erottamisvaatimuksen ensimmäinen allekirjoittaja oli silloinen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Eija Stenberg (sd). Laine itse edustaa keskustaa.
Stenberg sanoo Laineen suosineen myötäilijöitään ja läksyttäneen henkilöitä, jotka kyseenalaistivat hänen näkemyksiään. Stenbergin mukaan Laine raivostui etenkin Savonlinnan Venäjä-suuntautumisen kyseenalaistamisesta.
”Olin kyllästynyt, koska ajoittain kaupunginjohtaja ei mistään muusta puhunut kuin Venäjä-yhteistyöstä.”
Stenberg sanoo saaneensa puhelinsoittoja kaupunkilaisilta, jotka pohtivat, käyttikö Venäjä kenties kaupunkia välikätenä joihinkin omiin päämääriinsä.
Laine ei tunnista itseään kritiikistä. Hän kiistää omavaltaisuuden ja sanoo vain käyttäneensä sananvapauttaan Venäjä-ulostuloissa. Johtamisongelmaakaan ei Laineen mukaan ole, kaikki eivät vain kestä kuulla hänen esittämiään realiteetteja.
Laineen mielestä hän on päinvastoin hoitanut kaupunginjohtajan työt hyvin, sillä Savonlinna on esimerkiksi saanut 2000-luvulla uusia teollisia yrityksiä ja insinööriopiskelijapaikkoja. Hän muistuttaa esimerkiksi Metsäliiton ja UPM:n isoista tehdasinvestoinneista, joiden saamiseksi Savonlinnan piti panostaa infrastruktuuriin.
”Olen laittanut kaupungin talouden kuntoon, ja siitäkin tuli valtava määrä kritiikkiä”, hän sanoo.
Hälytyslaitevalmistaja Argus Spectrum lupasi työllistää tehtaassaan sata suomalaista. Käytännössä työntekijät on kuitenkin tuotu Savonlinnaan Argus Spectrumin Venäjän-yhtiön tehtaalta Pietarista. Kuva: Juha Metso
Hälytinlaitevalmistaja Argus Spectrumista alkoi tulla ilmi uutta tietoa, kun ensin Seura-lehti ja myöhemmin Suomen Kuvalehti kertoivat omistajien kytköksistä Kremliin ja turvallisuuspalvelu FSB:hen.
Yhtiön tärkeäksi asiakkaaksi paljastui Venäjän puolustusministeriö, ja puolustusministeri Sergei Šoigu oli henkilökohtaisesti esitellyt Argus Spectrumin Strelez-turvaranneketta Vladimir Putinille.
Argus Spectrumin mainospuheet siitä, että se olisi toimittanut hälytysjärjestelmiä Britannian parlamenttiin tai brittien hävittäjäaluksen rakennustelakalle, osoittautuivat perättömiksi.
Suomalaispankit sulkivat yhtiön tilit yllättäen kesällä 2021. Venäjän kaupallinen edustusto syytti Venäjän mediassa Suomea venäläisten syrjimisestä.
Britti Anthony Betkasta kerrottiin maaliskuussa tulleen Argus Spectrumin Suomen-yhtiön omistaja. Yhtiö väitti, että samalla omistuksen lisäksi kaikki muutkin siteet Venäjälle katkaistiin. Kuva: Juha Metso
Kun Ukrainan sota alkoi, Argus Spectrumin Suomen-yhtiö alkoi nopeasti katkoa Venäjä-yhteyksiään. Maaliskuun alussa Levtšukit ilmoittivat myyneensä yhtiön entiselle työntekijälleen, Britannian kansalaiselle Anthony Betkalle, 69.
Hallitukseen tuli Betkan lisäksi Levtšukien Punkaharjun-huvilan talonmies sekä venäläissyntyinen Argus Spectrumin entinen työntekijä.
Kauppahinta oli salaisuus.
Yhtiön kotisivut uusittiin samaan tyyliin kuin historiaa kirjoitetaan uudelleen Putinin Venäjällä. Esimerkiksi Savonlinnan-tehtaan vuonna 2019 pidetyistä avajaisista luetellaan paikalla olleet suomalaiset, mutta Venäjän suurlähetystön väkeä ja muita venäläisiä ei enää mainita.
Onko Betka pelkkä bulvaani eli välikäsi ja koko yrityskauppa peiteoperaatio?

Lue lisää

”Argus Spectrum on organisoitunut uudestaan ja itsenäistynyt, eikä sillä ole taloudellisia siteitä tai yhteistyötä Venäjän Argus Spectrumin kanssa”, vakuuttaa Betka sähköpostitse HS:lle.
Huhtikuun lopulla, kaksi kuukautta sodan syttymisen jälkeen, tehtaan pihalla on venäläinen pikkubussi. Kuljettaja kertoo tuoneensa Argus Spectrumin työntekijöitä Pietarista.
Onko myös herra Levtšuk paikalla?
”Hän tulee myöhemmin omalla autolla”, sanoo kuljettaja.
Kuulostaa erikoiselta: Pietarin-tehtaalla ja Levtšukeillahan ei pitänyt enää olla mitään tekemistä Savonlinnan kanssa.
Tehdashallin sisällä pitkien pöytien ääressä istuu toistakymmentä venäjää puhuvaa työntekijää. On vaikeaa päätellä, mitä he tekevät, mutta kokoonpanosta ei näyttäisi olevan kysymys.
Hälytinlaitevalmistaja Argus Spectrumin Suomen-yhtiö väitti katkaisseensa kaikki siteet Venäjälle maaliskuun omistusjärjestelyillä. Silti yhtiön pihassa oli huhtikuussa Pietarista tulleita työntekijöitä kuljettava bussi ja venäläinen henkilöauto. Kuva: Juha Metso
Venäläinen mies neuvoo Anthony Betkan pakeille hallin nurkassa olevaan toimistoon.
Tehtaan piti työllistää sata suomalaista. Betkan mukaan paikalla olevista työntekijöistä viisi on Suomen kansalaisia. Asiaa ei saa varmistettua, sillä työntekijöitä ei saa haastatella.
Miksi työntekijöitä tuodaan Suomeen Pietarin-tehtaalta?
”Kyseessä on siirtymävaihe. Pietarilaiset opettavat suomalaisia”, Betka sanoo.
Hän kiistää jyrkästi kuljettajan kertoman siitä, että Levtšuk olisi tulossa tehtaalle.
”Olkaa kiltti meille. Me investoimme Savonlinnaan ja tarvitsemme tukea”, hän vetoaa.
Venäläisbussi löytyy myöhemmin savonlinnalaisen hotellin pihasta, mistä se paikallisten mukaan aamuisin vie ihmiset tehtaalle.
HS:n usealta taholta saamien tietojen mukaan Argus Spectrumin tehtaassa on koko ajan ollut vain Pietarista tuotuja työntekijöitä. Heidän työnteko-oikeudestaan ei ole varmuutta.
Vuoden 2021 tilinpäätöksessä yhtiön liikevaihto pomppasi peräti 3,2 miljoonaan euroon. Kokonaispalkkakulut olivat vain noin 64 000 euroa.
Myös vuokranantaja, kaupungin omistama Yritystila-yhtiö, alkoi ihmetellä Argus Spectrumin toimintaa. Toukokuun 2022 alussa yhtiön hallitus päätti irtisanoa vuokrasopimuksen epäselvyyksien takia.
Yllättäen kaupunginjohtaja Laine puuttui asiaan.
Hän varoitti sähköpostiviestissä Yritystilan hallitusta Argus Spectrumin mahdollisista vahingonkorvauskanteista, jos vuokrasopimus irtisanotaan. Tämän jälkeen Yritystila päätti pyörtää päätöksensä. Yksi Yritystilan hallituksen jäsen erosi vastalauseena Laineen väliintulolle.
Laine perustelee poikkeuksellista puuttumistaan sillä, että vuokrasopimuksen irtisanominen venäläisomistuksen vuoksi olisi syrjivää ja lainvastaista.
HS:n tietojen mukaan Yritystilan hallituksella oli kuitenkin useita perusteita suunnitella irtisanomista. Hallitus piti omistajanvaihdosta peiteoperaationa, eikä luvattuja työpaikkoja ei ollut syntynyt. Lisäksi oli riski, että Argus Spectrum tekisi myös sotilaskäyttöön sopivia kaksikäyttötuotteita.
Myös datakeskusyhtiö Trustnet alkoi Ukrainan sodan syttymisen jälkeen tehdä kiireellä omistusjärjestelyjä. Maaliskuussa Aleksei Remizov ja muut venäläisosakkaat myivät osakkeensa suomalaisille.
HS:n tietojen mukaan ainakin osa datakeskuksen laitteista vietiin jo viime vuonna pois. Yhtiö

Anonyymi00048 kirjoitti:

”Argus Spectrum on organisoitunut uudestaan ja itsenäistynyt, eikä sillä ole taloudellisia siteitä tai yhteistyötä Venäjän Argus Spectrumin kanssa”, vakuuttaa Betka sähköpostitse HS:lle.
Huhtikuun lopulla, kaksi kuukautta sodan syttymisen jälkeen, tehtaan pihalla on venäläinen pikkubussi. Kuljettaja kertoo tuoneensa Argus Spectrumin työntekijöitä Pietarista.
Onko myös herra Levtšuk paikalla?
”Hän tulee myöhemmin omalla autolla”, sanoo kuljettaja.
Kuulostaa erikoiselta: Pietarin-tehtaalla ja Levtšukeillahan ei pitänyt enää olla mitään tekemistä Savonlinnan kanssa.
Tehdashallin sisällä pitkien pöytien ääressä istuu toistakymmentä venäjää puhuvaa työntekijää. On vaikeaa päätellä, mitä he tekevät, mutta kokoonpanosta ei näyttäisi olevan kysymys.
Hälytinlaitevalmistaja Argus Spectrumin Suomen-yhtiö väitti katkaisseensa kaikki siteet Venäjälle maaliskuun omistusjärjestelyillä. Silti yhtiön pihassa oli huhtikuussa Pietarista tulleita työntekijöitä kuljettava bussi ja venäläinen henkilöauto. Kuva: Juha Metso
Venäläinen mies neuvoo Anthony Betkan pakeille hallin nurkassa olevaan toimistoon.
Tehtaan piti työllistää sata suomalaista. Betkan mukaan paikalla olevista työntekijöistä viisi on Suomen kansalaisia. Asiaa ei saa varmistettua, sillä työntekijöitä ei saa haastatella.
Miksi työntekijöitä tuodaan Suomeen Pietarin-tehtaalta?
”Kyseessä on siirtymävaihe. Pietarilaiset opettavat suomalaisia”, Betka sanoo.
Hän kiistää jyrkästi kuljettajan kertoman siitä, että Levtšuk olisi tulossa tehtaalle.
”Olkaa kiltti meille. Me investoimme Savonlinnaan ja tarvitsemme tukea”, hän vetoaa.
Venäläisbussi löytyy myöhemmin savonlinnalaisen hotellin pihasta, mistä se paikallisten mukaan aamuisin vie ihmiset tehtaalle.
HS:n usealta taholta saamien tietojen mukaan Argus Spectrumin tehtaassa on koko ajan ollut vain Pietarista tuotuja työntekijöitä. Heidän työnteko-oikeudestaan ei ole varmuutta.
Vuoden 2021 tilinpäätöksessä yhtiön liikevaihto pomppasi peräti 3,2 miljoonaan euroon. Kokonaispalkkakulut olivat vain noin 64 000 euroa.
Myös vuokranantaja, kaupungin omistama Yritystila-yhtiö, alkoi ihmetellä Argus Spectrumin toimintaa. Toukokuun 2022 alussa yhtiön hallitus päätti irtisanoa vuokrasopimuksen epäselvyyksien takia.
Yllättäen kaupunginjohtaja Laine puuttui asiaan.
Hän varoitti sähköpostiviestissä Yritystilan hallitusta Argus Spectrumin mahdollisista vahingonkorvauskanteista, jos vuokrasopimus irtisanotaan. Tämän jälkeen Yritystila päätti pyörtää päätöksensä. Yksi Yritystilan hallituksen jäsen erosi vastalauseena Laineen väliintulolle.
Laine perustelee poikkeuksellista puuttumistaan sillä, että vuokrasopimuksen irtisanominen venäläisomistuksen vuoksi olisi syrjivää ja lainvastaista.
HS:n tietojen mukaan Yritystilan hallituksella oli kuitenkin useita perusteita suunnitella irtisanomista. Hallitus piti omistajanvaihdosta peiteoperaationa, eikä luvattuja työpaikkoja ei ollut syntynyt. Lisäksi oli riski, että Argus Spectrum tekisi myös sotilaskäyttöön sopivia kaksikäyttötuotteita.
Myös datakeskusyhtiö Trustnet alkoi Ukrainan sodan syttymisen jälkeen tehdä kiireellä omistusjärjestelyjä. Maaliskuussa Aleksei Remizov ja muut venäläisosakkaat myivät osakkeensa suomalaisille.
HS:n tietojen mukaan ainakin osa datakeskuksen laitteista vietiin jo viime vuonna pois. Yhtiö

Lue lisää

kuitenkin maksaa edelleen vuokransa kaupungin kiinteistöyhtiölle.
Kun HS käy etsimässä Trustnetin palvelinkeskusta entisessä tehdasrakennuksessa olevasta yritystalosta, kaikkialla on hiljaista. Edes yhtiön nimeä ei näy missään.
Hiljaista on myös Saimaan niemellä hieman Savonlinnan ulkopuolella. Vain tuuli suhisee puissa. Veden äärellä sijaitsee Remizovin kaksi suurta tonttia, joilla molemmilla on noin 200-neliöinen huvila.
KGB-taustainen moskovalainen liikemies Aleksei Remizov omistaa Saimaan rannalla kaksi suurta huvilakiinteistöä. Remizov oli vuodesta 2009 lähtien viime maaliskuuhun asti osakkaana Savonlinnassa toimivassa palvelinkeskusyhtiössä. Kuva: Juha Metso
Harva savonlinnalainen tietää Remizovin yhtiöstä ja huviloista.
Remizov on muutenkin tuntematon hahmo kaupunkilaisille, vaikka hän tuli kesäasukkaaksi jo vuonna 2008.
HS:n selvityksessä käy ilmi, että Remizov opiskeli Moskovan valtionyliopistossa kybernetiikkaa ja työskenteli 1980-luvulla opettajana Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun KGB:n eli nykyisen FSB:n suljetussa korkeakoulussa.
1990-luvulla Remizov perusti it-yritys I-Tecon, jonka asiakkaat ovat pääosin valtiollisia tahoja: Rosatom, Venäjän valtionrautatiet, Sberbank-pankki – ja FSB.
FSB on myöntänyt Remizoville ansiomerkinkin.
Datakeskuksesta iloinnut kaupunginjohtaja Laine sanoo olevansa tietämätön näistä taustoista.
”Joo, ei ole tiedossa. Onko omistajalla siis KGB-tausta?”
Laine huomauttaa, että kaupunki ei ole turvallisuusviranomainen, joka selvittelisi tällaisia asioita.
Kesken jääneen Finnranta-lomakylän yhden huvilan seinään on tuhrittu terveiset venäläiselle omistajille. Kuva: Juha Metso
Sinnikäs Venäjä-yhteistyö on herättänyt Savonlinnassa ihmettelyä, mutta harva haluaa julkisuudessa arvostella kaupunginjohtajaa.
Kaupunginhallituksen entisen puheenjohtajan Eija Stenbergin lisäksi poikkeuksen tekee eläkkeellä oleva Savonlinnan kaupungin rakennuspäällikkö ja entinen kunnallispoliitikko Harri Halko (kok).
Hän arvostelee jyrkästi Laineen toimintaa.
”Laine on aina myötäillyt venäläisiä kaikessa”, Halko sanoo.
Laine itse pitää Venäjä-suhteitaan normaaleina. Hän sanoo olleensa Paasikiven, Kekkosen ja Koiviston linjalla.
”Samalla tavalla kuin olen rakentanut verkostoja Suomessa, olen niitä rakentanut myös Venäjälle kaupungin etujen ajamiseksi.”
Hän ei ymmärrä esimerkiksi kohua hälytyslaitevalmistaja Argus Spectrumin ympärillä.
”Olemmeko hävinneet mitään? He ovat maksaneet vuokrat ajallansa, kaupungin rahaa ei ole laitettu eikä valtion investointiavustusta. He ovat maksaneet kaiken omalla Venäjältä tulleella rahalla.”
Entä jos Savonlinnaan sijoittuneiden venäläisten ja heidän yritystensä todellinen tarkoitus olisikin esimerkiksi tiedustelu- tai agenttitoiminta?
”Mutta mitä tietovuotoja voisi olla, jos miettii Savonlinnan kaupungin toimintaa? En usko, että meihin kovin isoa tiedusteluintressiä kohdistuisi.”
Laine sanoo, että hyvien suhteiden rakentaminen Venäjälle on ollut osa Suomen menestystarinaa, luonut vaurautta ja rakentanut rauhaa.

Anonyymi00049 kirjoitti:

kuitenkin maksaa edelleen vuokransa kaupungin kiinteistöyhtiölle.
Kun HS käy etsimässä Trustnetin palvelinkeskusta entisessä tehdasrakennuksessa olevasta yritystalosta, kaikkialla on hiljaista. Edes yhtiön nimeä ei näy missään.
Hiljaista on myös Saimaan niemellä hieman Savonlinnan ulkopuolella. Vain tuuli suhisee puissa. Veden äärellä sijaitsee Remizovin kaksi suurta tonttia, joilla molemmilla on noin 200-neliöinen huvila.
KGB-taustainen moskovalainen liikemies Aleksei Remizov omistaa Saimaan rannalla kaksi suurta huvilakiinteistöä. Remizov oli vuodesta 2009 lähtien viime maaliskuuhun asti osakkaana Savonlinnassa toimivassa palvelinkeskusyhtiössä. Kuva: Juha Metso
Harva savonlinnalainen tietää Remizovin yhtiöstä ja huviloista.
Remizov on muutenkin tuntematon hahmo kaupunkilaisille, vaikka hän tuli kesäasukkaaksi jo vuonna 2008.
HS:n selvityksessä käy ilmi, että Remizov opiskeli Moskovan valtionyliopistossa kybernetiikkaa ja työskenteli 1980-luvulla opettajana Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun KGB:n eli nykyisen FSB:n suljetussa korkeakoulussa.
1990-luvulla Remizov perusti it-yritys I-Tecon, jonka asiakkaat ovat pääosin valtiollisia tahoja: Rosatom, Venäjän valtionrautatiet, Sberbank-pankki – ja FSB.
FSB on myöntänyt Remizoville ansiomerkinkin.
Datakeskuksesta iloinnut kaupunginjohtaja Laine sanoo olevansa tietämätön näistä taustoista.
”Joo, ei ole tiedossa. Onko omistajalla siis KGB-tausta?”
Laine huomauttaa, että kaupunki ei ole turvallisuusviranomainen, joka selvittelisi tällaisia asioita.
Kesken jääneen Finnranta-lomakylän yhden huvilan seinään on tuhrittu terveiset venäläiselle omistajille. Kuva: Juha Metso
Sinnikäs Venäjä-yhteistyö on herättänyt Savonlinnassa ihmettelyä, mutta harva haluaa julkisuudessa arvostella kaupunginjohtajaa.
Kaupunginhallituksen entisen puheenjohtajan Eija Stenbergin lisäksi poikkeuksen tekee eläkkeellä oleva Savonlinnan kaupungin rakennuspäällikkö ja entinen kunnallispoliitikko Harri Halko (kok).
Hän arvostelee jyrkästi Laineen toimintaa.
”Laine on aina myötäillyt venäläisiä kaikessa”, Halko sanoo.
Laine itse pitää Venäjä-suhteitaan normaaleina. Hän sanoo olleensa Paasikiven, Kekkosen ja Koiviston linjalla.
”Samalla tavalla kuin olen rakentanut verkostoja Suomessa, olen niitä rakentanut myös Venäjälle kaupungin etujen ajamiseksi.”
Hän ei ymmärrä esimerkiksi kohua hälytyslaitevalmistaja Argus Spectrumin ympärillä.
”Olemmeko hävinneet mitään? He ovat maksaneet vuokrat ajallansa, kaupungin rahaa ei ole laitettu eikä valtion investointiavustusta. He ovat maksaneet kaiken omalla Venäjältä tulleella rahalla.”
Entä jos Savonlinnaan sijoittuneiden venäläisten ja heidän yritystensä todellinen tarkoitus olisikin esimerkiksi tiedustelu- tai agenttitoiminta?
”Mutta mitä tietovuotoja voisi olla, jos miettii Savonlinnan kaupungin toimintaa? En usko, että meihin kovin isoa tiedusteluintressiä kohdistuisi.”
Laine sanoo, että hyvien suhteiden rakentaminen Venäjälle on ollut osa Suomen menestystarinaa, luonut vaurautta ja rakentanut rauhaa.

Lue lisää

”Toivotaan, että nyt muutettu ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja luo samalla tavalla kansallemme hyvinvointia.”

Anonyymi00050 kirjoitti:

”Toivotaan, että nyt muutettu ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja luo samalla tavalla kansallemme hyvinvointia.”

Mielenkiintoista tekstiä.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Venäläisiä turisteja kävi muissakin kaupungeissa, Lappeenranta lienee suurin menettäjä. Laineen vaikutukset itäturismiin ovat minimaalisia.
Harmi, kun tuo hesarin juttu näkyy olevan maksumuurin takana.

Lue lisää

No päätä jo ääliö, oliko vai eikö ollut.

Eipä taida palata.