Mainio uusi kaupunginjohtaja

Temusta saa kaikenlaista, hyvää ja vielä parempaa.

Janne on paras ja saattaapi tulla vielä takaisin.

Laine Liplattelija toi hämäräperäiset ryssän yritykset savonlinnaa!!!
Lisäksi tyhjensi savonlinnan kassaa omiin liiveihinsä,,,

Hävitti kaiken lisäksi OKL:n Savonlinnasta josta alkoi savonlinnan rappio!!!

Lasten lohikäärme ja tulta syöksevä on pakko olla lapsille ja ia isompi jA TURVALLISEMPIKIN.

Tekoäly kertoo, tämä tapahtui Janne laineen aikana:

Arvio asukasluvusta tänään ilman liitoksia:
Jos tarkastellaan nykyistä (vuoden 2025 alku) noin 31 000 asukkaan kokonaisväkilukua ja vähennetään siitä liitosalueiden nykyiset asukasmäärät:

Liitosalueiden nykyinen väestö: Alueiden (Kerimäki, Punkaharju, Savonranta) väestö on vähentynyt liitosten jälkeen ja on nyt yhteensä arviolta 7 000–8 000 henkeä.

Kanta-Savonlinna: Ilman liitoksia kaupungissa olisi arviolta 23 500 asukasta.

Tämä tarkoittaa, että kanta-Savonlinnan asukasluku on laskenut vuoden 2006 tasosta (27 003) noin 3 500 hengellä, vaikka kaupungin kokonaisluku näyttääkin nyt suuremmalta kuin vuonna 2006.


Keskeiset erot ja huomiot

Väestöllinen huoltosuhde:
2006: Sataa työikäistä kohden oli noin 52 huollettavaa (lapset ja eläkeläiset).
2026: Sataa työikäistä kohden on arviolta 85–88 huollettavaa. Tämä on yksi Suomen korkeimmista luvuista.

Syntyvyyden lasku: Vuonna 2006 Savonlinnassa syntyi vielä kohtuullisesti lapsia kanta-kaupungin koko huomioiden. Vuoteen 2026 tultaessa ikäluokat ovat pienentyneet dramaattisesti, mikä näkyy suoraan koulujen ja päiväkotien tarpeessa.

Kuntaliitosten vaikutus: Vuoden 2026 luvuissa ovat mukana myös Kerimäki, Punkaharju ja Savonranta. Nämä alueet ovat ikärakenteeltaan kanta-kaupunkia vanhempia, mikä osaltaan selittää yli 64-vuotiaiden korkeaa osuutta nykyisessä Savonlinnassa.

Kuntaliitosten suurin järjettömyys tiivistyy siihen, että
liitettiin yhteen useita kriisikuntia, mikä ei poistanut perusongelmaa: väestökatoa ja ikääntymistä.
Tässä on analyysi prosessin valuvioista ilman kaunistelua:
📉 1. Kurjuuden maksimointi (Matemaattinen mahdottomuus)
Liitoksissa yhdistettiin hiipuva keskuskaupunki ja vielä nopeammin tyhjenevät reunakunnannat.

Harha: Uskottiin, että suurempi asukasluku tuo automaattisesti vakautta.
Todellisuus: Yhdistettiin vain lisää menoja (ikääntyvä väestö) ilman uusia tulonlähteitä. Tulos: Savonlinna otti vastattavakseen valtavan määrän huonokuntoista infraa ja kalliita sote-velvoitteita laajalla alueella.

🗺️ 2. Maantieteellinen järjettömyys
Savonlinnasta tuli pinta-alaltaan valtava "saaristokaupunki", jossa etäisyydet ovat kohtuuttomia.

Esimerkki: Savonrannalta on Savonlinnan keskustaan lähes tunnin ajomatka.
Ongelma: Tehokas palveluverkko on mahdoton ylläpitää, kun asukkaita on vähän ja he asuvat satojen neliökilometrien alueella.
Hukka: Aura-autot ja kotihoidon autot ajavat tuhansia turhia kilometrejä pelkän maantieteen vuoksi.

💰 3. Liitospalkkiot olivat "pikavippejä"
Valtio houkutteli kuntia liitoksiin rahallisilla porkkanoilla (liitospalkkiot).

Hölmöläisten hommaa: Palkkiot käytettiin juokseviin menoihin ja vanhojen reikien paikkaamiseen.
Krapula: Kun määräaikaiset rahat loppuivat, jäljelle jäi sama rakenteellinen alijäämä, mutta nyt moninkertaisena.

🛑 4. Irtisanomissuoja halvaannutti säästöt
Liitossopimuksiin kuului usein 5 vuoden irtisanomissuoja henkilöstölle.

Järjettömyys: Hallintoa ei voitu tehostaa heti, vaikka päällekkäisyyksiä oli valtavasti.
Tulos: Palkkamenot pysyivät tapissa vuosia, vaikka väki väheni. Säästöt alkoivat purrua vasta, kun oli jo liian myöhäistä investoida kasvuun.

🏛️ 5. Demokratian irvikuva
Reuna-alueiden asukkaat kokevat tulleensa petetyiksi.

Lupaus: "Palvelut säilyvät lähellä."
Todellisuus: Koulut, terveysasemat ja kirjastot lakkautettiin yksi kerrallaan heti, kun sopimukset sen sallivat.
Vaikutus: Kerimäen tai Punkaharjun kaltaiset elinvoimaiset pitäjät näivettyivät "lähiöiksi", joilla ei ole omaa ääntä päätöksenteossa.

🧨 Lyhyesti:
Järjettömyys oli siinä, että liitoksilla yritettiin korjata biologista ja taloudellista tosiasiaa (ihmiset muuttavat pois ja loput vanhenevat). Se oli kuin olisi hitsattu useita vuotavia veneitä yhteen – lopputuloksena oli vain yksi isompi ja nopeammin uppoava hylky.
Haluatko, että perataan vielä tarkemmin jotain tiettyä osa-aluetta, kuten Savonrannan kohtaloa tai sitä, miten sote-uudistus lopulta vei pohjan koko liitoslogiikalta?
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lisätietoja

"Laine Liplattelija toi hämäräperäiset ryssän yritykset savonlinnaa!!!
Lisäksi tyhjensi savonlinnan kassaa omiin liiveihinsä,,,

Hävitti kaiken lisäksi OKL:n Savonlinnasta josta alkoi savonlinnan rappio!!!"

"Rappiolla on hyvä olla
Ei huolet paina, ei rasitu polla
Antaudu sinäkin suosiolla
Taikka anna meidän olla"

Laineen rooli kuntaliitoksissa
Janne Laineen panos liitoksiin oli merkittävä usealla tavalla:

Strateginen visio: Laine ajoi johdonmukaisesti "Suur-Savonlinnan" mallia, jonka tavoitteena oli vahva seutukaupunki, joka pystyisi turvaamaan palvelunsa ja elinvoimansa valtion kuntarakenneuudistusten paineessa.
Aktiivinen neuvottelija: Hän oli avainasemassa neuvottelemassa liitossopimuksista ja vakuuttamassa ympäryskuntien päättäjiä liitosten hyödyistä.
Valtiovallan haastaja: Laine tuli tunnetuksi kovasta kritiikistään valtion säästötoimia ja kuntapolitiikkaa kohtaan, puolustaen samalla Savonlinnan oikeutta päättää omista asioistaan.

🌩️ Miksi visio mureni?
Vaikka liitokset toteutuivat, ne toivat mukanaan haasteita, jotka vaikuttivat Laineen uran myöhempiin vaiheisiin:

Palveluverkon karsiminen: Liitosten jälkeen säästöpaineet pakottivat kaupungin sulkemaan kouluja ja terveysasemia reuna-alueilta, mikä söi luottamusta liitosten lupauksiin.
Sote-uudistus: Sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille vei pohjan siltä taloudelliselta logiikalta, jolla liitoksia oli perusteltu.
Hallinnollinen kriisi: Laineen vahva ja usein autoritääriseksi koettu johtamistapa johti lopulta vakavaan epäluottamukseen kaupunginvaltuustossa. Hänet irtisanottiin virastaan huhtikuussa 2025.