Elokuva Matrix

Anonyymi-ap

Matrix – Onko sillä yhteys idän saatanallisiin oppeihin?

Hindulaisuudessa – mitä ikinä se sana sitten tarkoittaakaan, ja buddhalaisuudessa maailma nähdään usein illuusiona. Hindulaisuudessa tätä kutsutaan mayaksi: kaikki, mitä koemme arkielämässä – esineet, tunteet, suhteet – näyttää todelliselta, mutta on ohimenevää ja jatkuvassa muutoksessa. Buddhalaisuudessa vastaava ajatus ilmenee käsitteissä anattā ja śūnyatā, jotka muistuttavat, että mikään ei ole pysyvää ja että kaikki ilmiöt ovat riippuvaisia toisistaan.

Maailma ja elämä kulkevat kiertokulussa, jota kutsutaan samsāraksi. Elämä, kuolema ja jälleensyntymät toistuvat, kunnes tietoisuus vapautuu harhoista. Tämä vapautuminen, olipa se hindulaisuudessa moksha tai buddhalaisuudessa nirvana, on kuin herääminen unesta: sen ymmärtäminen, että arkinen todellisuus ei ole viime kädessä absoluuttista, vaan vain ohimenevä ilmiö.

Kuin elokuvassa Matrix, jossa ihmiset elävät ohjelmoidussa illuusiomaailmassa, myös mayassa ja śūnyatāssa korostuu, että maailma ei ole aivan sitä, miltä se näyttää. Herääminen todellisuuteen on ymmärtämistä, että illuusio ympärillämme on vain osa suurempaa, pysyvää totuutta.

168

1369

37Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Gaudiya-teologiassa, toisin kun muuten "pahassa hindulaisuudessa" maailma ei ole pelkästään illuusio, vaan se on myös Jumalan energian, māyān, ilmentymä. Toisin kuin abstrakti maya hindulaisuudessa yleisesti, meille illuusio on elävä, dynaaminen ja tarkoituksellinen – se on kosminen peli, līlā, jossa sielu on kutsuttu kokemaan, rakastamaan ja lopulta palaamaan jumalallisen ykseyden äärelle.

      • Anonyymi00002

        Maailman ohimenevyys ja toistuvuus, joka muistuttaa Matrixin kaltaista unenomaisuutta, ei ole vain kyky eksyttää tai harhauttaa. Se on keino, jonka kautta sielu voi oppia erottamaan pysyvän hetkellisestä ja rajallisesta kokemuksesta. Elämän kiertokulku – syntymä, kuolema, jälleensyntymä – nähdään välineenä, ei rangaistuksena, joka ohjaa kohti tietoisuuden laajenemista.

      • Anonyymi00003
        Anonyymi00002 kirjoitti:

        Maailman ohimenevyys ja toistuvuus, joka muistuttaa Matrixin kaltaista unenomaisuutta, ei ole vain kyky eksyttää tai harhauttaa. Se on keino, jonka kautta sielu voi oppia erottamaan pysyvän hetkellisestä ja rajallisesta kokemuksesta. Elämän kiertokulku – syntymä, kuolema, jälleensyntymä – nähdään välineenä, ei rangaistuksena, joka ohjaa kohti tietoisuuden laajenemista.

        Eli illuusio ei ole vihollinen vaan kutsu. Maailman harha ja sen toistuvat kaavat ovat kuin verhon takana oleva tanssi, jossa sielu voi harjoitella rakkautta, keskittyneisyyttä ja ymmärrystä.

      • Anonyymi00004
        Anonyymi00003 kirjoitti:

        Eli illuusio ei ole vihollinen vaan kutsu. Maailman harha ja sen toistuvat kaavat ovat kuin verhon takana oleva tanssi, jossa sielu voi harjoitella rakkautta, keskittyneisyyttä ja ymmärrystä.

        Eli maailma ei ole pelkkä illuusio, joka pitäisi hylätä tai voittaa, vaan se on Jumalan leikkimielinen energia, līlā, jossa sielu on kutsuttu osallistumaan.

      • Anonyymi00005
        Anonyymi00004 kirjoitti:

        Eli maailma ei ole pelkkä illuusio, joka pitäisi hylätä tai voittaa, vaan se on Jumalan leikkimielinen energia, līlā, jossa sielu on kutsuttu osallistumaan.

        Maailman ohimenevyys ja tapahtumien toistuvuus muistuttavat siitä, että kaikki ei ole pysyvää; silti jokainen kokemus voi olla askel kohti korkeampaa ymmärrystä ja rakkauden kehitystä.

      • Anonyymi00006
        Anonyymi00005 kirjoitti:

        Maailman ohimenevyys ja tapahtumien toistuvuus muistuttavat siitä, että kaikki ei ole pysyvää; silti jokainen kokemus voi olla askel kohti korkeampaa ymmärrystä ja rakkauden kehitystä.

        Meille sielun todellinen tehtävä ei ole pakoon illuusiosta, vaan herääminen jumalalliseen rakkauteen (prema-bhakti). Tietoisuus siitä, että maailma on maya, ei tarkoita sen hylkäämistä, vaan herkkää, henkistä suhtautumista kaikkeen, mikä tapahtuu: niin iloihin kuin suruihin. Elää maailmassa, mutta osallistua līlāhen ja tunnistaa kaiken takana oleva jumalallinen todellisuus.

      • Anonyymi00007
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        Meille sielun todellinen tehtävä ei ole pakoon illuusiosta, vaan herääminen jumalalliseen rakkauteen (prema-bhakti). Tietoisuus siitä, että maailma on maya, ei tarkoita sen hylkäämistä, vaan herkkää, henkistä suhtautumista kaikkeen, mikä tapahtuu: niin iloihin kuin suruihin. Elää maailmassa, mutta osallistua līlāhen ja tunnistaa kaiken takana oleva jumalallinen todellisuus.

        Maya ymmärrettynä välineenä, ei vihollisena.

      • Anonyymi00008
        Anonyymi00007 kirjoitti:

        Maya ymmärrettynä välineenä, ei vihollisena.

        Osallistuminen leikkiin. Maailman tapahtumat ja toistuvat kaavat nähdään Jumalan leikkinä (līlā), ja sielun tehtävä on elää maailmassa mutta silti tunnistaa jumalallinen läsnäolo kaiken takana.

      • Anonyymi00009
        Anonyymi00008 kirjoitti:

        Osallistuminen leikkiin. Maailman tapahtumat ja toistuvat kaavat nähdään Jumalan leikkinä (līlā), ja sielun tehtävä on elää maailmassa mutta silti tunnistaa jumalallinen läsnäolo kaiken takana.

        Maailma on jo nyt eräänlainen illuusio – mikä on linjassa esimerkiksi hindulaisuuden ja buddhalaisuuden näkemyksen kanssa: arkitodellisuus (maya) on ohimenevää ja harhaavaa.

        Kun teknologia kehittyy lisää – esimerkiksi virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus ja simulaatiot – luodaan illuusioita, jotka ovat illuusion sisällä. Toisin sanoen: arkinen maailma jatkaa olemassaoloaan, mutta sen päällä on uusia kerroksia, jotka ovat itse asiassa “todellisuuden simulaatioita”.

      • Anonyymi00010
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Maailma on jo nyt eräänlainen illuusio – mikä on linjassa esimerkiksi hindulaisuuden ja buddhalaisuuden näkemyksen kanssa: arkitodellisuus (maya) on ohimenevää ja harhaavaa.

        Kun teknologia kehittyy lisää – esimerkiksi virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus ja simulaatiot – luodaan illuusioita, jotka ovat illuusion sisällä. Toisin sanoen: arkinen maailma jatkaa olemassaoloaan, mutta sen päällä on uusia kerroksia, jotka ovat itse asiassa “todellisuuden simulaatioita”.

        Me elämme “todellisessa” maailmassa, jonka aistimme havaitsevat.
        Virtuaalitodellisuus voi sijoittaa meidät kokemukseen, joka näyttää todelta, vaikka se on täysin digitaalinen.
        Kun VR-teknologia yhdistyy muuhun teknologiaan, voimme kokea illusioiden ketjun: arkimaailma, VR - simulaatio VR:n sisällä, ja niin edelleen.

      • Anonyymi00011
        Anonyymi00010 kirjoitti:

        Me elämme “todellisessa” maailmassa, jonka aistimme havaitsevat.
        Virtuaalitodellisuus voi sijoittaa meidät kokemukseen, joka näyttää todelta, vaikka se on täysin digitaalinen.
        Kun VR-teknologia yhdistyy muuhun teknologiaan, voimme kokea illusioiden ketjun: arkimaailma, VR - simulaatio VR:n sisällä, ja niin edelleen.

        Tämä luo metafyysisen “illuusion illuusion sisällä” -tilan, jossa sielun on yhä vaikeampi erottaa, mikä on pysyvää ja mikä ohimenevää. Filosofisesti ajateltuna, teknologia vain paljastaa ja moninkertaistaa sen, mitä sielu on aina havainnut: että maailma, kuten me sen koemme, ei ole absoluuttinen todellisuus.

      • Anonyymi00012
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Tämä luo metafyysisen “illuusion illuusion sisällä” -tilan, jossa sielun on yhä vaikeampi erottaa, mikä on pysyvää ja mikä ohimenevää. Filosofisesti ajateltuna, teknologia vain paljastaa ja moninkertaistaa sen, mitä sielu on aina havainnut: että maailma, kuten me sen koemme, ei ole absoluuttinen todellisuus.

        Maailma, kuten se nyt näyttäytyy, on jo maya – ohimenevä, harhaava ja kerroksittain luotu. Sielu kulkee sen keskellä, etsien syvintä todellisuutta, ja jokainen kokemus, ilo ja suru, on kutsu oppia erottamaan pysyväinen hetkisestä.

      • Anonyymi00013
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        Maailma, kuten se nyt näyttäytyy, on jo maya – ohimenevä, harhaava ja kerroksittain luotu. Sielu kulkee sen keskellä, etsien syvintä todellisuutta, ja jokainen kokemus, ilo ja suru, on kutsu oppia erottamaan pysyväinen hetkisestä.

        Tulevaisuudessa teknologia laajentaa tämän illuusion rajat. Virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus, simulaatiot ja tekoälyn luomat maailmat luovat lisää illuusioita illuusion sisällä. Arkinen todellisuus, joka jo itsessään on maya, muuttuu monikerroksiseksi kokemusten verkostoksi, jossa todellisuuden rajat hämärtyvät.

      • Anonyymi00014
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Tulevaisuudessa teknologia laajentaa tämän illuusion rajat. Virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus, simulaatiot ja tekoälyn luomat maailmat luovat lisää illuusioita illuusion sisällä. Arkinen todellisuus, joka jo itsessään on maya, muuttuu monikerroksiseksi kokemusten verkostoksi, jossa todellisuuden rajat hämärtyvät.

        Elämmekö simulaatiossa?
        https://www.youtube.com/watch?v=giZA9NZQ8Mc

        Videolla puhuu SCS Mathin Guru

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com
        Teksti videon alla:

        Miten sielu tulee aineelliseen maailmaan?
        Ensinnäkin tarkastellaan yksinkertaista tietokoneperiaatetta: ajatellaan tätä maailmaa tietokoneen kaltaisena simulaationa, ikään kuin suurena peliympäristönä.

        Jotta pääsisit peliin, sinulla täytyy olla pelissä identiteetti. Tarvitset hahmon tai kehon, jolla pelaat tässä pelissä. Tätä kutsutaan aineelliseksi kehoksi.

        Tällä aineellisella keholla on tietenkin monimutkainen järjestelmä: mielen järjestelmä, tunne-elämän järjestelmä jne. On monia monia kehon tasoja, jotka peittävät sielun ennen sitä. Sielu on viimeinen — se, joka pelaa peliä.

        Siksi voimme sanoa, että sielu ei oikeastaan ole läsnä pelissä. Mutta kun pelaamme näytön edessä, tietoisuutemme on pelissä — vaikka itse olemme pelin ulkopuolella. Voimme siis sanoa, että elävän olennon jumalallinen tietoisuus, huomiomme, on suunnattu tähän virtuaalitodellisuuspeliin, jota kutsutaan aineelliseksi elämäksi. Siksi et voi oikeastaan tappaa ketään etkä tulla tapetuksi, koska et ole todellisuudessa läsnä tässä maailmassa.

        Et myöskään voi sanoa, ettei tämä maailma olisi todellinen. Kun puhumme pelistä — sillä on varsin merkittävä ympäristö, jonka ovat rakentaneet ohjelmistosuunnittelijat ja taiteilijat. Pelissä on juoni ja tavoitteet.

        Jotkut ihmiset pelaavat peliä pelin itsensä vuoksi. Mutta pelin todellinen päämäärä on palata takaisin hengelliseen todellisuuteen — takaisin kotiin, takaisin Jumalan luo.

        Siksi on hyvin vaikea myöntää, mutta yksi todellinen kokemus, joka meillä on, on se, ettemme voi olla täysin tyytyväisiä tässä aineellisen maailman kaltaisessa virtuaalitodellisuudessa, koska meillä on täysin erilainen hengellinen luonne. Etsimme todellista rakkautta, todellista täyttymystä, todellista ystävyyttä ja todellista nautintoa — joita emme oikeastaan löydä tästä maailmasta.

        Tämä maailma on tarkoitettu — aivan kuten tietokonepeli, tai kuten sitä nykyään kutsutaan, “kokemukseksi” — meidän muutokseemme. Tämä maailma ei ole kärsimyksen maailma eikä nautinnon maailma, vaikka usein ajattelemme niin. Nautimme ja kärsimme pelin sääntöjen mukaan. Tämä on muutosprosessi, peli nimeltä elämä — ihmiselämä.

      • Anonyymi00015
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Elämmekö simulaatiossa?
        https://www.youtube.com/watch?v=giZA9NZQ8Mc

        Videolla puhuu SCS Mathin Guru

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com
        Teksti videon alla:

        Miten sielu tulee aineelliseen maailmaan?
        Ensinnäkin tarkastellaan yksinkertaista tietokoneperiaatetta: ajatellaan tätä maailmaa tietokoneen kaltaisena simulaationa, ikään kuin suurena peliympäristönä.

        Jotta pääsisit peliin, sinulla täytyy olla pelissä identiteetti. Tarvitset hahmon tai kehon, jolla pelaat tässä pelissä. Tätä kutsutaan aineelliseksi kehoksi.

        Tällä aineellisella keholla on tietenkin monimutkainen järjestelmä: mielen järjestelmä, tunne-elämän järjestelmä jne. On monia monia kehon tasoja, jotka peittävät sielun ennen sitä. Sielu on viimeinen — se, joka pelaa peliä.

        Siksi voimme sanoa, että sielu ei oikeastaan ole läsnä pelissä. Mutta kun pelaamme näytön edessä, tietoisuutemme on pelissä — vaikka itse olemme pelin ulkopuolella. Voimme siis sanoa, että elävän olennon jumalallinen tietoisuus, huomiomme, on suunnattu tähän virtuaalitodellisuuspeliin, jota kutsutaan aineelliseksi elämäksi. Siksi et voi oikeastaan tappaa ketään etkä tulla tapetuksi, koska et ole todellisuudessa läsnä tässä maailmassa.

        Et myöskään voi sanoa, ettei tämä maailma olisi todellinen. Kun puhumme pelistä — sillä on varsin merkittävä ympäristö, jonka ovat rakentaneet ohjelmistosuunnittelijat ja taiteilijat. Pelissä on juoni ja tavoitteet.

        Jotkut ihmiset pelaavat peliä pelin itsensä vuoksi. Mutta pelin todellinen päämäärä on palata takaisin hengelliseen todellisuuteen — takaisin kotiin, takaisin Jumalan luo.

        Siksi on hyvin vaikea myöntää, mutta yksi todellinen kokemus, joka meillä on, on se, ettemme voi olla täysin tyytyväisiä tässä aineellisen maailman kaltaisessa virtuaalitodellisuudessa, koska meillä on täysin erilainen hengellinen luonne. Etsimme todellista rakkautta, todellista täyttymystä, todellista ystävyyttä ja todellista nautintoa — joita emme oikeastaan löydä tästä maailmasta.

        Tämä maailma on tarkoitettu — aivan kuten tietokonepeli, tai kuten sitä nykyään kutsutaan, “kokemukseksi” — meidän muutokseemme. Tämä maailma ei ole kärsimyksen maailma eikä nautinnon maailma, vaikka usein ajattelemme niin. Nautimme ja kärsimme pelin sääntöjen mukaan. Tämä on muutosprosessi, peli nimeltä elämä — ihmiselämä.

        Elämmekö simulaatiossa?
        https://www.youtube.com/watch?v=giZA9NZQ8Mc

      • Anonyymi00016
        Anonyymi00015 kirjoitti:

        Elämmekö simulaatiossa?
        https://www.youtube.com/watch?v=giZA9NZQ8Mc

        Seuraavaksi yhteenveto SCS Mathin -materiaalista, koottuna eri paikoista ja eri luennoista.

        Maailma tietokonepelinä

        Oletetaan, että on olemassa kaksi maailmaa. Tämä on puhtaan tietoisuuden todellinen maailma - ja virtuaalinen maailma, jossa tietoisuus rajoittuu materiaan. Jos luomme ohjelmoijien, taiteilijoiden, käsikirjoittajien ja ennen kaikkea asiakkaan toiveiden avulla tietokonepelin nimeltä "Life", pyrkisimme luomaan kopion täydellisestä maailmankaikkeudesta, jossa on erilaisia olemisen tasoja ja paikkoja. Jos pidämme Luojan suunnitelman mukaan luotua materiamaailmaa suurimpana tietokonepelinä, kaikki loksahtaa kohdalleen. Virtuaalimaailmaan astuvat ajattoman ikuisen todellisuuden asukkaat hankkivat ajallisia kehoja ja saavat selkeän pelisuunnitelman mukaisesti erilaisia kokemuksia, kärsivät tappioita ja saavuttavat huippuja muodostaen karman. He matkustavat läpi eri olemassaolon tasojen ja joutuvat dramaattisiin tilanteisiin, joissa heidän on pakko tehdä tiettyjä päätöksiä.
        Hahmo muuttuu vain tarjotuissa olosuhteissa

      • Anonyymi00017
        Anonyymi00016 kirjoitti:

        Seuraavaksi yhteenveto SCS Mathin -materiaalista, koottuna eri paikoista ja eri luennoista.

        Maailma tietokonepelinä

        Oletetaan, että on olemassa kaksi maailmaa. Tämä on puhtaan tietoisuuden todellinen maailma - ja virtuaalinen maailma, jossa tietoisuus rajoittuu materiaan. Jos luomme ohjelmoijien, taiteilijoiden, käsikirjoittajien ja ennen kaikkea asiakkaan toiveiden avulla tietokonepelin nimeltä "Life", pyrkisimme luomaan kopion täydellisestä maailmankaikkeudesta, jossa on erilaisia olemisen tasoja ja paikkoja. Jos pidämme Luojan suunnitelman mukaan luotua materiamaailmaa suurimpana tietokonepelinä, kaikki loksahtaa kohdalleen. Virtuaalimaailmaan astuvat ajattoman ikuisen todellisuuden asukkaat hankkivat ajallisia kehoja ja saavat selkeän pelisuunnitelman mukaisesti erilaisia kokemuksia, kärsivät tappioita ja saavuttavat huippuja muodostaen karman. He matkustavat läpi eri olemassaolon tasojen ja joutuvat dramaattisiin tilanteisiin, joissa heidän on pakko tehdä tiettyjä päätöksiä.
        Hahmo muuttuu vain tarjotuissa olosuhteissa

        Siksi kaikkien on tavalla tai toisella kuljettava sankarin tie. Sankari kohtaa aina antisankarin. Sankari ei elä Darwinin periaatteen mukaan, jonka mukaan vahvimmat selviytyvät.


        Sankari on sellainen, joka on valmis uhraamaan itsensä totuuden, rakkauden ja ystävyyden puolesta ja rikkoo näin eläimellistä selviytymisperiaatetta julistavien darwinistien stereotypioita. Vahvimmat saattavat selvitä fyysisesti, mutta hengeltään vahvimmat selviytyvät kuolemasta ja jäävät tulevien sukupolvien mieleen, ja heistä tulee ihanteita ja innoittajia tuhansille seuraajille.

        Aineellista maailmaa voidaan siis verrata monimutkaiseen tietokonepeliin, jossa sinun ja minun on kuljettava sankarin tietä, lopulta ylitettävä peli ja kuolema ja palattava korkeampaan todellisuuteen.

      • Anonyymi00018
        Anonyymi00017 kirjoitti:

        Siksi kaikkien on tavalla tai toisella kuljettava sankarin tie. Sankari kohtaa aina antisankarin. Sankari ei elä Darwinin periaatteen mukaan, jonka mukaan vahvimmat selviytyvät.


        Sankari on sellainen, joka on valmis uhraamaan itsensä totuuden, rakkauden ja ystävyyden puolesta ja rikkoo näin eläimellistä selviytymisperiaatetta julistavien darwinistien stereotypioita. Vahvimmat saattavat selvitä fyysisesti, mutta hengeltään vahvimmat selviytyvät kuolemasta ja jäävät tulevien sukupolvien mieleen, ja heistä tulee ihanteita ja innoittajia tuhansille seuraajille.

        Aineellista maailmaa voidaan siis verrata monimutkaiseen tietokonepeliin, jossa sinun ja minun on kuljettava sankarin tietä, lopulta ylitettävä peli ja kuolema ja palattava korkeampaan todellisuuteen.

        Sielun upottaminen materiaan.

        Herää kysymys: "Jos henkinen todellisuus on kotimme, miten päädyimme aineen maailmaan?". Jatketaanpa analogian esittämistä. Kun lapsi pelaa tietokonepeliä, hän uppoutuu täysin virtuaaliseen toimintaan. Hän kokee voittavansa rikkauksia tai päinvastoin häviävänsä taistelun.

        Tällöin peli simuloi olosuhteita, jotka ovat saavuttamattomissa todellisessa arkielämässä, kuten taistelukentällä. Luotu virtuaalimaailma antaa lapselle paremmat mahdollisuudet ja eläviä kokemuksia. Vaikka peli loppuisi, lapsen mieli on edelleen sen hahmossa ja dramaattisissa olosuhteissa.
        Vaikka peli loppuisi, lapsen mieli on edelleen sen hahmossa ja dramaattisissa olosuhteissa.

        Vanhemmat ovatkin usein huolissaan siitä, että lapsi saattaa uppoutua peliin niin, että hän unohtaa syödä, opiskella tai mennä ulos.

      • Anonyymi00019
        Anonyymi00018 kirjoitti:

        Sielun upottaminen materiaan.

        Herää kysymys: "Jos henkinen todellisuus on kotimme, miten päädyimme aineen maailmaan?". Jatketaanpa analogian esittämistä. Kun lapsi pelaa tietokonepeliä, hän uppoutuu täysin virtuaaliseen toimintaan. Hän kokee voittavansa rikkauksia tai päinvastoin häviävänsä taistelun.

        Tällöin peli simuloi olosuhteita, jotka ovat saavuttamattomissa todellisessa arkielämässä, kuten taistelukentällä. Luotu virtuaalimaailma antaa lapselle paremmat mahdollisuudet ja eläviä kokemuksia. Vaikka peli loppuisi, lapsen mieli on edelleen sen hahmossa ja dramaattisissa olosuhteissa.
        Vaikka peli loppuisi, lapsen mieli on edelleen sen hahmossa ja dramaattisissa olosuhteissa.

        Vanhemmat ovatkin usein huolissaan siitä, että lapsi saattaa uppoutua peliin niin, että hän unohtaa syödä, opiskella tai mennä ulos.

        Vastaavasti aineen maailma on luotu uskomattoman realistisesti, ja kuolematon tietoisuutemme samaistetaan väliaikaiseen kehoon.

        Näin tehdessämme emme edes tajua, että olemme mukana korkeatasoisessa virtuaalisessa pelissä, jonka Luoja on suunnitellut.

      • Anonyymi00020
        Anonyymi00019 kirjoitti:

        Vastaavasti aineen maailma on luotu uskomattoman realistisesti, ja kuolematon tietoisuutemme samaistetaan väliaikaiseen kehoon.

        Näin tehdessämme emme edes tajua, että olemme mukana korkeatasoisessa virtuaalisessa pelissä, jonka Luoja on suunnitellut.

        Pinnalliset käsitykset korkeammasta todellisuudesta

        Tässä kohtaa lukija voi sanoa: tähän asti pelin kuvan tulkinta oli moderni ja mielenkiintoinen, mutta heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi raamatulliselta tarinalta isoisästä, jolla on parta. Vastaus on, että kuva vanhasta miehestä iskostettiin meihin äidinmaidosta lähtien yleisten kliseiden kulttuuristen ja sosiaalisten kerrosten kautta. Leonardo ja muut menneisyyden nerot täyttivät kirkon määräyksen, jossa päätöksen siitä, mitä ja miten kuvataan, tekivät uskonnolliset toimihenkilöt, usein kaukana Jumalan ymmärtämisen filosofiasta. Lisäksi kuvasto suunniteltiin vuorovaikutukseen massojen kanssa, ja se vaati selkeitä muotoja ja kuvia, jotka pystyivät luomaan katsojaan elävän vaikutelman. Tämä oli olemassa monissa kulttuureissa.

        -------------------

        Teksti:

        A, Maharaj


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

      • Anonyymi00021
        Anonyymi00020 kirjoitti:

        Pinnalliset käsitykset korkeammasta todellisuudesta

        Tässä kohtaa lukija voi sanoa: tähän asti pelin kuvan tulkinta oli moderni ja mielenkiintoinen, mutta heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi raamatulliselta tarinalta isoisästä, jolla on parta. Vastaus on, että kuva vanhasta miehestä iskostettiin meihin äidinmaidosta lähtien yleisten kliseiden kulttuuristen ja sosiaalisten kerrosten kautta. Leonardo ja muut menneisyyden nerot täyttivät kirkon määräyksen, jossa päätöksen siitä, mitä ja miten kuvataan, tekivät uskonnolliset toimihenkilöt, usein kaukana Jumalan ymmärtämisen filosofiasta. Lisäksi kuvasto suunniteltiin vuorovaikutukseen massojen kanssa, ja se vaati selkeitä muotoja ja kuvia, jotka pystyivät luomaan katsojaan elävän vaikutelman. Tämä oli olemassa monissa kulttuureissa.

        -------------------

        Teksti:

        A, Maharaj


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Ikimuistoisista ajoista lähtien elävä olento on materiaalimaailman suuren "tietokonepelin" houkuttelemana vaeltanut olemassaolon eri tasoilla ja kokenut monien aiempien elämien myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia.

        Menneisyys on myös mukana muokkaamassa nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

        Vapaus ja ehdollistuminen aineellisessa maailmassa

        Itämaisten viisaiden mukaan kukaan ei pakota elävää olentoa aineelliseen maailmaan tai siitä pois. Sillä Luoja ei loukkaa kaikkein arvokkainta asiaa, eläville olennoille jumalallisen maailman osana annettua valinnanvapautta.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

      • Anonyymi00022
        Anonyymi00021 kirjoitti:

        Ikimuistoisista ajoista lähtien elävä olento on materiaalimaailman suuren "tietokonepelin" houkuttelemana vaeltanut olemassaolon eri tasoilla ja kokenut monien aiempien elämien myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia.

        Menneisyys on myös mukana muokkaamassa nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

        Vapaus ja ehdollistuminen aineellisessa maailmassa

        Itämaisten viisaiden mukaan kukaan ei pakota elävää olentoa aineelliseen maailmaan tai siitä pois. Sillä Luoja ei loukkaa kaikkein arvokkainta asiaa, eläville olennoille jumalallisen maailman osana annettua valinnanvapautta.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Aineelliseen maailmaan jäämistä monien elämien ajan voi verrata monitasoiseen uneen, jossa täydellinen tai osittainen herääminen on mahdollista.

        Ei pidä ajatella, että elävä olento voi hetken mielijohteesta herätä silloin, kun haluaa. Se olisi pinnallinen tulkinta Luojan suuresta suunnitelmasta.

        Sillä kirjoittaessaan tätä suurinta peliä Hän on laittanut siihen monia nerokkaita merkityksiä, joiden paljastamisen kautta voimme ymmärtää Hänen suurenmoista ja armollista luontoaan.

        Koska nyt olemme todistamassa niin mielenkiintoista asiaa, että ihmiset yrittävät simuloida keinotodellisuutta ja he yrittävät uppoutua siihen keinotodellisuuteen.
        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

      • Anonyymi00023
        Anonyymi00022 kirjoitti:

        Aineelliseen maailmaan jäämistä monien elämien ajan voi verrata monitasoiseen uneen, jossa täydellinen tai osittainen herääminen on mahdollista.

        Ei pidä ajatella, että elävä olento voi hetken mielijohteesta herätä silloin, kun haluaa. Se olisi pinnallinen tulkinta Luojan suuresta suunnitelmasta.

        Sillä kirjoittaessaan tätä suurinta peliä Hän on laittanut siihen monia nerokkaita merkityksiä, joiden paljastamisen kautta voimme ymmärtää Hänen suurenmoista ja armollista luontoaan.

        Koska nyt olemme todistamassa niin mielenkiintoista asiaa, että ihmiset yrittävät simuloida keinotodellisuutta ja he yrittävät uppoutua siihen keinotodellisuuteen.
        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Mutta on olemassa tietokoneita, tietokonepelejä, erityisiä teknisiä laitteita, virtuaalisia kypäriä, kuulokkeita, silmälaseja - laittamalla kaikki nämä laitteet päälleen ja yhdistämällä ne tietokoneeseen ihminen voi sukeltaa toiseen todellisuuteen, joka voi vangita hänet täysin.

        Hän unohtaa täysin, kuka hän on, mistä hän on tullut tässä virtuaalitodellisuudessa, ja tässä uppoutumisessa hänelle voi tapahtua asioita, jotka vaikuttavat hänestä täysin todellisilta.

        Todellisuudessa on siis eri tasoja, ja näemme ihmisten yrittävän luoda omansa.

        Ja juuri tätä analogiaa yritämme käyttää antaaksemme toisenlaisen näkökulman tai näkemyksen tästä aineellisesta maailmasta.

        Vaikka termi "virtuaalitodellisuus" itsessään vaikuttaa meille uudelta, melko hiljattain keksityltä, virtuaalinen tarkoittaa mielikuvituksellista eli luotua tai näennäistä todellisuutta.

      • Anonyymi00024
        Anonyymi00023 kirjoitti:

        Mutta on olemassa tietokoneita, tietokonepelejä, erityisiä teknisiä laitteita, virtuaalisia kypäriä, kuulokkeita, silmälaseja - laittamalla kaikki nämä laitteet päälleen ja yhdistämällä ne tietokoneeseen ihminen voi sukeltaa toiseen todellisuuteen, joka voi vangita hänet täysin.

        Hän unohtaa täysin, kuka hän on, mistä hän on tullut tässä virtuaalitodellisuudessa, ja tässä uppoutumisessa hänelle voi tapahtua asioita, jotka vaikuttavat hänestä täysin todellisilta.

        Todellisuudessa on siis eri tasoja, ja näemme ihmisten yrittävän luoda omansa.

        Ja juuri tätä analogiaa yritämme käyttää antaaksemme toisenlaisen näkökulman tai näkemyksen tästä aineellisesta maailmasta.

        Vaikka termi "virtuaalitodellisuus" itsessään vaikuttaa meille uudelta, melko hiljattain keksityltä, virtuaalinen tarkoittaa mielikuvituksellista eli luotua tai näennäistä todellisuutta.

        Itse asiassa ihminen ei voi keksiä mitään uutta, ja tällä toiminnallaan - yrittämällä simuloida, luoda uutta kuviteltua todellisuutta - hän vain jäljittelee Luojaa.

        Ja jos tarkastelemme asiaa tästä näkökulmasta, tämä aineellinen maailma on myös eräänlainen mekaaninen aika-avaruusjärjestelmä, johon elävät olennot on upotettu, että niiden kehot ovat kuin virtuaalisia avaruuspukuja, joissa ne toimivat tässä todellisuudessa täysin tietämättöminä siitä toisesta todellisuudesta, josta ne tulivat.

      • Anonyymi00025
        Anonyymi00024 kirjoitti:

        Itse asiassa ihminen ei voi keksiä mitään uutta, ja tällä toiminnallaan - yrittämällä simuloida, luoda uutta kuviteltua todellisuutta - hän vain jäljittelee Luojaa.

        Ja jos tarkastelemme asiaa tästä näkökulmasta, tämä aineellinen maailma on myös eräänlainen mekaaninen aika-avaruusjärjestelmä, johon elävät olennot on upotettu, että niiden kehot ovat kuin virtuaalisia avaruuspukuja, joissa ne toimivat tässä todellisuudessa täysin tietämättöminä siitä toisesta todellisuudesta, josta ne tulivat.

        Onko siirtymä illuusion ja todellisuuden välillä yhtä äkillinen kuin unesta herääminen?
        Unessa kaikki alusta loppuun oli illuusiota ja valhetta - mutta heräämisen jälkeen kaikki on totta.
        Vai onko illuusiossa eri tasoja/asteita ja tietoisuutemme puhdistuu vähitellen?


        Herääminenkin voi olla asteittaista. Se on kuin aamu. Aurinko ei ... heti horisontin takaa zeniittiin. Se lähestyy vähitellen horisonttia ja valo ilmestyy, vaikka aurinko ei vielä näy. Sitten se nousee vähitellen horisontin takaa ja siirtyy kohti zeniittipistettä.

      • Anonyymi00026
        Anonyymi00025 kirjoitti:

        Onko siirtymä illuusion ja todellisuuden välillä yhtä äkillinen kuin unesta herääminen?
        Unessa kaikki alusta loppuun oli illuusiota ja valhetta - mutta heräämisen jälkeen kaikki on totta.
        Vai onko illuusiossa eri tasoja/asteita ja tietoisuutemme puhdistuu vähitellen?


        Herääminenkin voi olla asteittaista. Se on kuin aamu. Aurinko ei ... heti horisontin takaa zeniittiin. Se lähestyy vähitellen horisonttia ja valo ilmestyy, vaikka aurinko ei vielä näy. Sitten se nousee vähitellen horisontin takaa ja siirtyy kohti zeniittipistettä.

        Nyt muusta:

        MAYA. Maailma virtuaalitodellisuutena

        Nykyaikaisessa tiedemaailmassa tietoisuus on alennettu haihtuvaksi epifenomenoksi, joka on jäänyt jäljelle sen jälkeen, kun aivot on selitetty fysikaalisesti. Se näyttää syntyvän, kun aine on sopivasti järjestäytynyt, mutta tiedemiehet ja filosofit eivät ole kyenneet selittämään, miksi monimutkaisen järjestäytymisen pitäisi tuottaa mitään muuta kuin monimutkaista fyysistä käyttäytymistä. Silti tietoisuus ei katoa. Yksi mahdollisuus on, että sen sijaan, että tietoisuus syntyisi materiasta, se on erillinen elementti, joka lisätään fysikaalisiin järjestelmiin. Tätä voidaan mallintaa ajatuksella virtuaalitodellisuudesta, jossa ihminen astuu tietokoneella simuloituun maailmaan aistiliitännän kautta. Tässä kirjassa virtuaalitodellisuutta käytetään metaforana tilanteestamme tietoisena olentona. Perusteemana on, että se, mitä voimme kuvitella tekevämme virtuaalitodellisuusjärjestelmässä, saattaa todellisuudessa tapahtua luonnossa paljon suuremmassa mittakaavassa. Luonto voi olla kuin tietokonesimulaatio, johon on liitetty tietoinen tarkkailija/osallistuja. Tämä uraauurtava kirja osoittaa, miten tietoiset olennot voisivat olla vuorovaikutuksessa fyysisesti realistisen virtuaalimaailman kanssa. Se osoittaa, miten paranormaalit ilmiöt voidaan sovittaa luonnollisella tavalla yhteen fysiikan lakien kanssa, ja se valottaa ajan paradokseja, ruumiin ulkopuolista elämää sekä kosmista ja maanpäällistä evoluutiota. Kattavassa synteesissä modernin tieteen ajatuksia ja tietoja käytetään valaisemaan ikivanhaa teemaa tietoisuudesta illuusioiden maailmassa.

        https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html
        RICHARD L. THOMPSON on suorittanut matematiikan tohtorin tutkinnon Cornellin yliopistossa, jossa hän opiskeli todennäköisyysteoriaa ja tilastollista mekaniikkaa. Tohtori Thompson on tutkinut kvanttiteoriaa ja matemaattista biologiaa New Yorkin osavaltion yliopistossa ja Cambridgen yliopistossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
        Hänellä on paljon kirjoja.

      • Anonyymi00027
        Anonyymi00026 kirjoitti:

        Nyt muusta:

        MAYA. Maailma virtuaalitodellisuutena

        Nykyaikaisessa tiedemaailmassa tietoisuus on alennettu haihtuvaksi epifenomenoksi, joka on jäänyt jäljelle sen jälkeen, kun aivot on selitetty fysikaalisesti. Se näyttää syntyvän, kun aine on sopivasti järjestäytynyt, mutta tiedemiehet ja filosofit eivät ole kyenneet selittämään, miksi monimutkaisen järjestäytymisen pitäisi tuottaa mitään muuta kuin monimutkaista fyysistä käyttäytymistä. Silti tietoisuus ei katoa. Yksi mahdollisuus on, että sen sijaan, että tietoisuus syntyisi materiasta, se on erillinen elementti, joka lisätään fysikaalisiin järjestelmiin. Tätä voidaan mallintaa ajatuksella virtuaalitodellisuudesta, jossa ihminen astuu tietokoneella simuloituun maailmaan aistiliitännän kautta. Tässä kirjassa virtuaalitodellisuutta käytetään metaforana tilanteestamme tietoisena olentona. Perusteemana on, että se, mitä voimme kuvitella tekevämme virtuaalitodellisuusjärjestelmässä, saattaa todellisuudessa tapahtua luonnossa paljon suuremmassa mittakaavassa. Luonto voi olla kuin tietokonesimulaatio, johon on liitetty tietoinen tarkkailija/osallistuja. Tämä uraauurtava kirja osoittaa, miten tietoiset olennot voisivat olla vuorovaikutuksessa fyysisesti realistisen virtuaalimaailman kanssa. Se osoittaa, miten paranormaalit ilmiöt voidaan sovittaa luonnollisella tavalla yhteen fysiikan lakien kanssa, ja se valottaa ajan paradokseja, ruumiin ulkopuolista elämää sekä kosmista ja maanpäällistä evoluutiota. Kattavassa synteesissä modernin tieteen ajatuksia ja tietoja käytetään valaisemaan ikivanhaa teemaa tietoisuudesta illuusioiden maailmassa.

        https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html
        RICHARD L. THOMPSON on suorittanut matematiikan tohtorin tutkinnon Cornellin yliopistossa, jossa hän opiskeli todennäköisyysteoriaa ja tilastollista mekaniikkaa. Tohtori Thompson on tutkinut kvanttiteoriaa ja matemaattista biologiaa New Yorkin osavaltion yliopistossa ja Cambridgen yliopistossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
        Hänellä on paljon kirjoja.

        Nykyaikainen tutkimus vahvistaa Veda tiedon jälleen kerran.


        https://trustmyscience.com/vivons-nous-dans-une-simulation-ancien-scientifique-nasa-realise-experience/
        Vivons-nous dans une simulation ? Un ancien chercheur de la NASA réalise des expériences pour enfin répondre à la question

        Elämmekö simulaatiossa? Entinen NASA:n tutkija tekee kokeita vastatakseen vihdoin tähän kysymykseen.

        https://www.courrierinternational.com/article/courrier-des-idees-dans-quel-monde-vivons-nous

        Courrier des idées. Dans quel monde vivons-nous ?

        Voiko sitä kutsua ”todelliseksi”? Ja miten voimme olla varmoja siitä, ettemme jo elä simulaatiossa, josta emme ole edes tietoisia?

        https://www.courrierinternational.com/article/courrier-des-idees-dans-quel-monde-vivons-nous

        https://www.focus.de/panorama/welt/figuren-in-einer-fortgeschrittenen-virtuellen-welt-physik-professor-behauptet-dass-wir-alle-in-einer-simulierten-realitaet-leben_id_259535433.html

        Physik-Professor behauptet, dass wir alle in einer simulierten Realität leben

        ON HIENOA HUOMATA, ETTÄ NYKYAIKAISET TIEDEMIEHET OVAT TULLEET SAMAAN JOHTOPÄÄTÖKSEEN, JOKA ON JO MUINAISISSA VEDALAISISSA TEKSTEISSÄ.
        https://www.forschung-und-wissen.de/nachrichten/physik/leben-wir-in-einer-computersimulation-neue-physik-koennten-es-beweisen-13378177
        Gesetz der Informationsdynamik
        Leben wir in einer Computersimulation? Neue Physik könnten es beweisen!
        https://www.stara.fi/2017/09/26/tutkijat-maailmankaikkeus-on-vain-monimutkainen-hologrammi/

        Tutkijat: ”Maailmankaikkeus on vain monimutkainen hologrammi”

        https://www.ancient-origins.net/artifacts-ancient-writings/hindu-quantum-physics-0013945

        The Search for Deep Reality: Ancient Hindu Texts and Quantum Physics

        Syvän todellisuuden etsintä: Hindutekstit ja kvanttifysiikka: muinaiset hindutekstit ja kvanttifysiikka

      • Anonyymi00028
        Anonyymi00027 kirjoitti:

        Nykyaikainen tutkimus vahvistaa Veda tiedon jälleen kerran.


        https://trustmyscience.com/vivons-nous-dans-une-simulation-ancien-scientifique-nasa-realise-experience/
        Vivons-nous dans une simulation ? Un ancien chercheur de la NASA réalise des expériences pour enfin répondre à la question

        Elämmekö simulaatiossa? Entinen NASA:n tutkija tekee kokeita vastatakseen vihdoin tähän kysymykseen.

        https://www.courrierinternational.com/article/courrier-des-idees-dans-quel-monde-vivons-nous

        Courrier des idées. Dans quel monde vivons-nous ?

        Voiko sitä kutsua ”todelliseksi”? Ja miten voimme olla varmoja siitä, ettemme jo elä simulaatiossa, josta emme ole edes tietoisia?

        https://www.courrierinternational.com/article/courrier-des-idees-dans-quel-monde-vivons-nous

        https://www.focus.de/panorama/welt/figuren-in-einer-fortgeschrittenen-virtuellen-welt-physik-professor-behauptet-dass-wir-alle-in-einer-simulierten-realitaet-leben_id_259535433.html

        Physik-Professor behauptet, dass wir alle in einer simulierten Realität leben

        ON HIENOA HUOMATA, ETTÄ NYKYAIKAISET TIEDEMIEHET OVAT TULLEET SAMAAN JOHTOPÄÄTÖKSEEN, JOKA ON JO MUINAISISSA VEDALAISISSA TEKSTEISSÄ.
        https://www.forschung-und-wissen.de/nachrichten/physik/leben-wir-in-einer-computersimulation-neue-physik-koennten-es-beweisen-13378177
        Gesetz der Informationsdynamik
        Leben wir in einer Computersimulation? Neue Physik könnten es beweisen!
        https://www.stara.fi/2017/09/26/tutkijat-maailmankaikkeus-on-vain-monimutkainen-hologrammi/

        Tutkijat: ”Maailmankaikkeus on vain monimutkainen hologrammi”

        https://www.ancient-origins.net/artifacts-ancient-writings/hindu-quantum-physics-0013945

        The Search for Deep Reality: Ancient Hindu Texts and Quantum Physics

        Syvän todellisuuden etsintä: Hindutekstit ja kvanttifysiikka: muinaiset hindutekstit ja kvanttifysiikka

        https://trunicle.com/ancient-vedic-seeds-of-modern-technologies-ar-vr-in-hindu-scriptures/

        Ancient Vedic Seeds of Modern Technologies: AR/VR in Hindu Scriptures

        Modernin teknologian muinaiset vedalaiset siemenet: AR/VR hindulaisissa kirjoituksissa

      • Anonyymi00029
        Anonyymi00028 kirjoitti:

        https://trunicle.com/ancient-vedic-seeds-of-modern-technologies-ar-vr-in-hindu-scriptures/

        Ancient Vedic Seeds of Modern Technologies: AR/VR in Hindu Scriptures

        Modernin teknologian muinaiset vedalaiset siemenet: AR/VR hindulaisissa kirjoituksissa

        https://www.stara.fi/2017/09/26/tutkijat-maailmankaikkeus-on-vain-monimutkainen-hologrammi/

        Tutkijat: ”Maailmankaikkeus on vain monimutkainen hologrammi”

        https://tekniikanmaailma.fi/onko-maailmankaikkeus-pelkka-jattimainen-hologrammi-tiedemiehet-loysivat-uusia-todisteita/

        Onko maailmankaikkeus pelkkä jättimäinen hologrammi? Tiedemiehet löysivät uusia todisteita

      • Anonyymi00030
        Anonyymi00029 kirjoitti:

        https://www.stara.fi/2017/09/26/tutkijat-maailmankaikkeus-on-vain-monimutkainen-hologrammi/

        Tutkijat: ”Maailmankaikkeus on vain monimutkainen hologrammi”

        https://tekniikanmaailma.fi/onko-maailmankaikkeus-pelkka-jattimainen-hologrammi-tiedemiehet-loysivat-uusia-todisteita/

        Onko maailmankaikkeus pelkkä jättimäinen hologrammi? Tiedemiehet löysivät uusia todisteita

        https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tutkimus-vahvistaa-maailmankaikkeus-on-hologrammi/d6524d73-267c-34bb-9b55-255a68248c21

        Tutkimus vahvistaa: maailmankaikkeus on hologrammi

        Japanilaisfyysikot ovat saaneet vakuuttavia todisteita maailmankaikkeuden dualistisesta luonteesta.
        https://www.voice.fi/tekniikka-ja-tiede/a-138429

        Tutkijat väittävät: Universumimme on valtava hologrammi

      • Anonyymi00031
        Anonyymi00030 kirjoitti:

        https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tutkimus-vahvistaa-maailmankaikkeus-on-hologrammi/d6524d73-267c-34bb-9b55-255a68248c21

        Tutkimus vahvistaa: maailmankaikkeus on hologrammi

        Japanilaisfyysikot ovat saaneet vakuuttavia todisteita maailmankaikkeuden dualistisesta luonteesta.
        https://www.voice.fi/tekniikka-ja-tiede/a-138429

        Tutkijat väittävät: Universumimme on valtava hologrammi

        https://muropaketti.com/elokuvat/elammeko-oikeasti-matrixissa-on-50-mahdollisuus-etta-vuoden-1999-scifi-klassikko-onkin-totta-vaittaa-tuore-tutkimus/


        Elämmekö oikeasti Matrixissa? On 50 % mahdollisuus, että vuoden 1999 scifi-klassikko onkin totta, väittää tuore tutkimus


        Joidenkin tutkijoiden mukaan todennäköisyys on 50-50 sille, että elämmekin tietokonesimulaatiossa Matrixin tapaan.

        https://tieku.fi/teknologia/elammeko-simulaatiossa-nain-paasisimme-siita-pois

        Onko maailmamme suuri tietokonesimulaatio?

      • Anonyymi00032
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        https://muropaketti.com/elokuvat/elammeko-oikeasti-matrixissa-on-50-mahdollisuus-etta-vuoden-1999-scifi-klassikko-onkin-totta-vaittaa-tuore-tutkimus/


        Elämmekö oikeasti Matrixissa? On 50 % mahdollisuus, että vuoden 1999 scifi-klassikko onkin totta, väittää tuore tutkimus


        Joidenkin tutkijoiden mukaan todennäköisyys on 50-50 sille, että elämmekin tietokonesimulaatiossa Matrixin tapaan.

        https://tieku.fi/teknologia/elammeko-simulaatiossa-nain-paasisimme-siita-pois

        Onko maailmamme suuri tietokonesimulaatio?

        https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tajunnanrajayttava-uusi-fysiikan-laki-voisi-tarkoittaa-etta-elamme-simulaatiossa/eec62f4e-8518-44e9-8699-7e5b6d39fd7f

        Tajunnanräjäyttävä uusi fysiikan laki voisi tarkoittaa, että elämme simulaatiossa

        Uusi tutkimus tarjoaa tieteellistä näyttöä hypoteesille simuloidusta universumista.

      • Anonyymi00033
        Anonyymi00032 kirjoitti:

        https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tajunnanrajayttava-uusi-fysiikan-laki-voisi-tarkoittaa-etta-elamme-simulaatiossa/eec62f4e-8518-44e9-8699-7e5b6d39fd7f

        Tajunnanräjäyttävä uusi fysiikan laki voisi tarkoittaa, että elämme simulaatiossa

        Uusi tutkimus tarjoaa tieteellistä näyttöä hypoteesille simuloidusta universumista.

        Japanilaisfyysikot ovat saaneet vakuuttavia todisteita maailmankaikkeuden dualistisesta luonteesta.
        https://www.voice.fi/tekniikka-ja-tiede/a-138429

        Tutkijat väittävät: Universumimme on valtava hologrammi

      • Anonyymi00034
      • Anonyymi00037

        Vaikka varjo, kaiku ja kangastus ovat vain todellisten asioiden illusorisia heijastuksia, nämä heijastukset tuottavat näennäisen todellisen, merkityksellisen havaitsemisen.

        Samoin, vaikka sielun samaistuminen fyysiseen kehoon, mieleen ja egoon on harhaa, tämä samaistuminen johtaa pelkoon, joka vainoaa ihmistä kuolemaan asti. ... varjokaiut ja kangastukset ovat vain todellisten asioiden illusorisia heijastuksia.

      • Anonyymi00038
        Anonyymi00037 kirjoitti:

        Vaikka varjo, kaiku ja kangastus ovat vain todellisten asioiden illusorisia heijastuksia, nämä heijastukset tuottavat näennäisen todellisen, merkityksellisen havaitsemisen.

        Samoin, vaikka sielun samaistuminen fyysiseen kehoon, mieleen ja egoon on harhaa, tämä samaistuminen johtaa pelkoon, joka vainoaa ihmistä kuolemaan asti. ... varjokaiut ja kangastukset ovat vain todellisten asioiden illusorisia heijastuksia.

        Itse asia voi olla kolmiulotteinen, ja sillä voi olla joitakin ominaisuuksia, kuten maku, haju, paino jne., mutta kun näemme tämän asian varjon, varjo on tasomainen, kaksiulotteinen, ja siitä puuttuu tämä substanssi, eli sillä on vain ulkoinen ääriviiva, sama kuin alkuperäisellä esineellä.


        Aineellinen maailma on keinotekoinen malli toisesta todellisuudesta. Kaiku, vaikka se sisältääkin tietoa, ei ole alkuperäinen ääni.

        Toisin sanoen emme voi kaiun perusteella puhua sen henkilön kanssa, jolta ääni tuli.

      • Anonyymi00040
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Tulevaisuudessa teknologia laajentaa tämän illuusion rajat. Virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus, simulaatiot ja tekoälyn luomat maailmat luovat lisää illuusioita illuusion sisällä. Arkinen todellisuus, joka jo itsessään on maya, muuttuu monikerroksiseksi kokemusten verkostoksi, jossa todellisuuden rajat hämärtyvät.

        Matrixin metafora havainnollistaa tätä: vaikka hahmo elää virtuaalitodellisuudessa, tietoisuus voi olla vapaa, ohjautumatta täysin illuusion tapahtumiin. Samalla tavalla perinteemme korostaa, että keho ja maailman illuusio ovat välineitä, ei esteitä. Loppujen lopuksi, jokainen kokemus, myös teknologian luoma illuusio, voi olla mahdollisuus kasvuun ja syvenevään premaan.

      • Anonyymi00041
        Anonyymi00040 kirjoitti:

        Matrixin metafora havainnollistaa tätä: vaikka hahmo elää virtuaalitodellisuudessa, tietoisuus voi olla vapaa, ohjautumatta täysin illuusion tapahtumiin. Samalla tavalla perinteemme korostaa, että keho ja maailman illuusio ovat välineitä, ei esteitä. Loppujen lopuksi, jokainen kokemus, myös teknologian luoma illuusio, voi olla mahdollisuus kasvuun ja syvenevään premaan.

        Kehon ja mielen taso – sielu ymmärtää, että keho (śarīra) ja sen tunteet ovat ohimeneviä. Harjoitus auttaa tunnistamaan, että sielu on erillinen, vapaa ja ikuinen.

      • Anonyymi00042
        Anonyymi00041 kirjoitti:

        Kehon ja mielen taso – sielu ymmärtää, että keho (śarīra) ja sen tunteet ovat ohimeneviä. Harjoitus auttaa tunnistamaan, että sielu on erillinen, vapaa ja ikuinen.

        Maailman maya – vaikka maailma näyttää todelliselta ja houkuttelevalta, bhakti auttaa näkemään sen Jumalan energiana (māyā-śakti), ei itsenäisenä todellisuutena.

      • Anonyymi00043
        Anonyymi00042 kirjoitti:

        Maailman maya – vaikka maailma näyttää todelliselta ja houkuttelevalta, bhakti auttaa näkemään sen Jumalan energiana (māyā-śakti), ei itsenäisenä todellisuutena.

        Filosofisesti voidaan ajatella, että ihmisen kokemus maailmasta tapahtuu tietoisuuden ja kehon välisen vuorovaikutuksen kautta. Kehon aistimukset luovat “virtuaalisen” kokemuksen, joka on väliaikainen ja rajallinen.
        Matrix-metafora havainnollistaa tämän: vaikka kehon ja aistien kautta koettu maailma näyttää todelliselta, tietoisuus ei ole täysin sidottu siihen.

      • Anonyymi00044
        Anonyymi00043 kirjoitti:

        Filosofisesti voidaan ajatella, että ihmisen kokemus maailmasta tapahtuu tietoisuuden ja kehon välisen vuorovaikutuksen kautta. Kehon aistimukset luovat “virtuaalisen” kokemuksen, joka on väliaikainen ja rajallinen.
        Matrix-metafora havainnollistaa tämän: vaikka kehon ja aistien kautta koettu maailma näyttää todelliselta, tietoisuus ei ole täysin sidottu siihen.

        Ihminen elää maailmassa, joka näyttää yhtenäiseltä, mutta todellisuudessa on kerroksellinen ja jatkuvasti muuntuva. Arkiset aistihavainnot muodostavat pintakerroksen, jonka alla tapahtuu jatkuvaa muutosta ja vaihtuvia suhteita. Tämä rakenne voidaan kuvata kokemuksellisena verkostona, jossa yksittäiset tapahtumat ja ilmiöt muodostavat ohimeneviä kuvioita, jotka eivät itsessään määritä kokonaisuutta.

      • Anonyymi00045
        Anonyymi00044 kirjoitti:

        Ihminen elää maailmassa, joka näyttää yhtenäiseltä, mutta todellisuudessa on kerroksellinen ja jatkuvasti muuntuva. Arkiset aistihavainnot muodostavat pintakerroksen, jonka alla tapahtuu jatkuvaa muutosta ja vaihtuvia suhteita. Tämä rakenne voidaan kuvata kokemuksellisena verkostona, jossa yksittäiset tapahtumat ja ilmiöt muodostavat ohimeneviä kuvioita, jotka eivät itsessään määritä kokonaisuutta.

        Kehon ja aistien kautta yksilö saa kosketuksen maailmaan, mutta tämä kosketus on rajallinen ja jatkuvasti muuntuva. Keho toimii ikään kuin rajapintana: se vastaanottaa ärsykkeitä, prosessoi niitä ja luo subjektiivisen kuvan ympäristöstä. Se ei kuitenkaan määritä syvintä kokemuksen tasoa, vaan on väline havainnon syventämiseen.

      • Anonyymi00046
        Anonyymi00045 kirjoitti:

        Kehon ja aistien kautta yksilö saa kosketuksen maailmaan, mutta tämä kosketus on rajallinen ja jatkuvasti muuntuva. Keho toimii ikään kuin rajapintana: se vastaanottaa ärsykkeitä, prosessoi niitä ja luo subjektiivisen kuvan ympäristöstä. Se ei kuitenkaan määritä syvintä kokemuksen tasoa, vaan on väline havainnon syventämiseen.

        Todellisuus on kuin monitasoinen verkosto, jossa tapahtumat ja ilmiöt kietoutuvat toisiinsa. Usein kerrokset luovat harhan pysyvyydestä ja yhtenäisyydestä, vaikka kaikki on dynaamista ja muuttuvaa. Nämä kerrokset voidaan nähdä temppuratoina, jotka haastavat havainnon tarkkuutta ja kykyä erottaa tilannekohtainen ilmiö sen taustalla olevasta jatkuvasta prosessista.

      • Anonyymi00047
        Anonyymi00046 kirjoitti:

        Todellisuus on kuin monitasoinen verkosto, jossa tapahtumat ja ilmiöt kietoutuvat toisiinsa. Usein kerrokset luovat harhan pysyvyydestä ja yhtenäisyydestä, vaikka kaikki on dynaamista ja muuttuvaa. Nämä kerrokset voidaan nähdä temppuratoina, jotka haastavat havainnon tarkkuutta ja kykyä erottaa tilannekohtainen ilmiö sen taustalla olevasta jatkuvasta prosessista.

        Syvemmällä havainnon tasolla on mahdollista kokea maailma ilman pintakerroksen rajoituksia. Tämä “syvä taso” ei ole sidottu aikaan, paikkaan tai fyysiseen muotoon. Sieltä voidaan tarkastella ilmiöiden vuorovaikutuksia ja vaihtuvia suhteita kokonaisvaltaisemmin, ilman että yksittäiset havainnot hallitsevat käsitystä todellisuudesta.

      • Anonyymi00048
        Anonyymi00047 kirjoitti:

        Syvemmällä havainnon tasolla on mahdollista kokea maailma ilman pintakerroksen rajoituksia. Tämä “syvä taso” ei ole sidottu aikaan, paikkaan tai fyysiseen muotoon. Sieltä voidaan tarkastella ilmiöiden vuorovaikutuksia ja vaihtuvia suhteita kokonaisvaltaisemmin, ilman että yksittäiset havainnot hallitsevat käsitystä todellisuudesta.

        Monikerroksinen todellisuus haastaa yksilön havaitsemaan ja arvioimaan sen, mikä on suhteellista ja mikä muodostaa jatkuvaa pohjarakennetta. Teknologia, kuten virtuaalitodellisuus ja simulaatiot, havainnollistavat tämän kerroksellisuuden konkreettisesti: yhden tason illuusioiden sisällä voi olla uusia illuusioita. Näin kokemus muuttuu monitasoiseksi vuorovaikutukseksi, jossa havainnointi ja analyysi voivat syventyä jatkuvasti.

      • Anonyymi00049
        Anonyymi00048 kirjoitti:

        Monikerroksinen todellisuus haastaa yksilön havaitsemaan ja arvioimaan sen, mikä on suhteellista ja mikä muodostaa jatkuvaa pohjarakennetta. Teknologia, kuten virtuaalitodellisuus ja simulaatiot, havainnollistavat tämän kerroksellisuuden konkreettisesti: yhden tason illuusioiden sisällä voi olla uusia illuusioita. Näin kokemus muuttuu monitasoiseksi vuorovaikutukseksi, jossa havainnointi ja analyysi voivat syventyä jatkuvasti.

        Jatkan nyt taas SCS Mathin teksteillä:

      • Anonyymi00050
      • Anonyymi00051
        Anonyymi00050 kirjoitti:

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Olen ottanut hindupalstoille kovin paljon katkelmia juuri tästä kirjasta.


        https://scsmath.com/books/Subjective_Evolution.pdf

        Tämä kirja on koostettu Maharajan luentojen pohjalta

        Hänen luentonsa on käännetty kovin monille maailman kielille.

        Olen laittanut ja kääntänyt kovin paljon luentoja tältä luennoitsijalta. Hän on erittäin hyvä luennoitsija. Hän sanoi samoista aiheista myös videoita, voitte katsoa videoita. Olen antanut niihinkin linkit, joten voitte tarkistaa, mitä hän puhuu ja mitä olen kirjoittanut ja kääntänyt.

        Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj

        https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340

      • Anonyymi00052
        Anonyymi00051 kirjoitti:

        Olen laittanut ja kääntänyt kovin paljon luentoja tältä luennoitsijalta. Hän on erittäin hyvä luennoitsija. Hän sanoi samoista aiheista myös videoita, voitte katsoa videoita. Olen antanut niihinkin linkit, joten voitte tarkistaa, mitä hän puhuu ja mitä olen kirjoittanut ja kääntänyt.

        Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj

        https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340

        Mirage voi myös edustaa jonkinlaista kuvaa.

        Kuvitellaan, että aavikolla, jossa ihminen kärsii janosta ja kuumuudesta, hän näkee näyn jostakin keitaasta, jossa on kosteutta, varjoa, hedelmiä jne.

      • Anonyymi00053
        Anonyymi00052 kirjoitti:

        Mirage voi myös edustaa jonkinlaista kuvaa.

        Kuvitellaan, että aavikolla, jossa ihminen kärsii janosta ja kuumuudesta, hän näkee näyn jostakin keitaasta, jossa on kosteutta, varjoa, hedelmiä jne.

        Mirage voi myös edustaa jonkinlaista kuvaa.

        Kuvitellaan, että aavikolla, jossa ihminen kärsii janosta ja kuumuudesta, hän näkee näyn jostakin keitaasta, jossa on kosteutta, varjoa, hedelmiä jne.

        Mutta todellisuudessa hän ei voi suojautua tähän kangastukseen, koska siinä ei ole mitään sellaista substanssia, vaan vain näennäistä. Ja nämä kuvat on annettu osoittamaan, että se, mitä me nyt kutsumme todellisuudeksi, tämä aineellinen, tuttu, meitä ympäröivä todellisuus, on itse asiassa kuin varjo, kaiku ja kangastus.

      • Anonyymi00054
        Anonyymi00053 kirjoitti:

        Mirage voi myös edustaa jonkinlaista kuvaa.

        Kuvitellaan, että aavikolla, jossa ihminen kärsii janosta ja kuumuudesta, hän näkee näyn jostakin keitaasta, jossa on kosteutta, varjoa, hedelmiä jne.

        Mutta todellisuudessa hän ei voi suojautua tähän kangastukseen, koska siinä ei ole mitään sellaista substanssia, vaan vain näennäistä. Ja nämä kuvat on annettu osoittamaan, että se, mitä me nyt kutsumme todellisuudeksi, tämä aineellinen, tuttu, meitä ympäröivä todellisuus, on itse asiassa kuin varjo, kaiku ja kangastus.

        Toinen asia on se, että todellisuus, jossa nyt elämme, on niin sanotusti hieman monimutkaisempi, se on jo suurempi varjo, konkreettisempi kaiku, konkreettisempi kangastus, jossa on jo mahdollista elää jotenkin.

        Kyseessä on siis monimutkaisempi illuusion malli, ei vain litteä tai kaukainen illuusio, vaan monimutkaisempi illuusio.

      • Anonyymi00055
        Anonyymi00054 kirjoitti:

        Toinen asia on se, että todellisuus, jossa nyt elämme, on niin sanotusti hieman monimutkaisempi, se on jo suurempi varjo, konkreettisempi kaiku, konkreettisempi kangastus, jossa on jo mahdollista elää jotenkin.

        Kyseessä on siis monimutkaisempi illuusion malli, ei vain litteä tai kaukainen illuusio, vaan monimutkaisempi illuusio.

        Laitan paljon myös A. Maharajan teksteistä.

      • Anonyymi00056
        Anonyymi00055 kirjoitti:

        Laitan paljon myös A. Maharajan teksteistä.

        Kyseessä on siis monimutkaisempi illuusion malli, ei vain litteä tai kaukainen illuusio, vaan monimutkaisempi illuusio.

        Mutta se on myös illuusio, koska siitä puuttuu juuri tämä olemus, tämä sisäinen täyteys.

      • Anonyymi00057
        Anonyymi00056 kirjoitti:

        Kyseessä on siis monimutkaisempi illuusion malli, ei vain litteä tai kaukainen illuusio, vaan monimutkaisempi illuusio.

        Mutta se on myös illuusio, koska siitä puuttuu juuri tämä olemus, tämä sisäinen täyteys.

        Periaatteessa on kuitenkin olemassa näkemys, jonka mukaan Platonin maailmankatsomukseen vaikutti itäinen kulttuuri, erityisesti vedainen kulttuuri.

        Platon on siis todennut, että tämän maailman taide ei ole mitään muuta kuin varjon varjo. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että aineellinen maailma itsessään on henkisen maailman varjo. Ja taide on aineellisen maailman varjo, tässä mielessä se on varjon varjo.

        Toisin sanoen aineellinen maailma ei Platonin mukaan ole ensisijainen, vaan se on vain heijastus.

        Ja se, mitä ihmiset yrittävät kuvata tässä, sanotaanko vaikka kuvataiteessa, ei ole jo heijastus alkuperäisestä henkisestä todellisuudesta, vaan heijastus tämän todellisuuden varjosta.

        Tämä on siis tämän lauseen merkitys, että taide on varjon varjo.

      • Anonyymi00058
        Anonyymi00057 kirjoitti:

        Periaatteessa on kuitenkin olemassa näkemys, jonka mukaan Platonin maailmankatsomukseen vaikutti itäinen kulttuuri, erityisesti vedainen kulttuuri.

        Platon on siis todennut, että tämän maailman taide ei ole mitään muuta kuin varjon varjo. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että aineellinen maailma itsessään on henkisen maailman varjo. Ja taide on aineellisen maailman varjo, tässä mielessä se on varjon varjo.

        Toisin sanoen aineellinen maailma ei Platonin mukaan ole ensisijainen, vaan se on vain heijastus.

        Ja se, mitä ihmiset yrittävät kuvata tässä, sanotaanko vaikka kuvataiteessa, ei ole jo heijastus alkuperäisestä henkisestä todellisuudesta, vaan heijastus tämän todellisuuden varjosta.

        Tämä on siis tämän lauseen merkitys, että taide on varjon varjo.

        alkuperäinen tai henkinen todellisuus on myös hyvin konkreettinen, sillä on kohteita, ja puita on tässä aineellisessa maailmassa vain siksi, että ne ovat siellä.

        Varjo ei siis välttämättä eroa ulkoisesti mitenkään esineestä, se voi erota olemukseltaan, koska sillä ei ole sisäistä substanssia, mutta ulkoisesti se muistuttaa todellisuutta.

      • Anonyymi00059
        Anonyymi00058 kirjoitti:

        alkuperäinen tai henkinen todellisuus on myös hyvin konkreettinen, sillä on kohteita, ja puita on tässä aineellisessa maailmassa vain siksi, että ne ovat siellä.

        Varjo ei siis välttämättä eroa ulkoisesti mitenkään esineestä, se voi erota olemukseltaan, koska sillä ei ole sisäistä substanssia, mutta ulkoisesti se muistuttaa todellisuutta.

        Varjo ei siis välttämättä eroa ulkoisesti mitenkään esineestä, se voi erota olemukseltaan, koska sillä ei ole sisäistä substanssia, mutta ulkoisesti se muistuttaa todellisuutta.

        Samalla tavalla meidän puumme, vaikka ne näyttävät olevan niin kolmiulotteisia, kolmiulotteisia, ja niissä on kaikkea: lehtiä, kukkia, hedelmiä, ja ikään kuin niillä olisi niin paljon sisältöä ja olemusta, ovat kuitenkin vain alkuperäisten henkisten puiden heijastuksia.

      • Anonyymi00060
        Anonyymi00059 kirjoitti:

        Varjo ei siis välttämättä eroa ulkoisesti mitenkään esineestä, se voi erota olemukseltaan, koska sillä ei ole sisäistä substanssia, mutta ulkoisesti se muistuttaa todellisuutta.

        Samalla tavalla meidän puumme, vaikka ne näyttävät olevan niin kolmiulotteisia, kolmiulotteisia, ja niissä on kaikkea: lehtiä, kukkia, hedelmiä, ja ikään kuin niillä olisi niin paljon sisältöä ja olemusta, ovat kuitenkin vain alkuperäisten henkisten puiden heijastuksia.

        Tämä aineellinen maailma on siis vain hieman monimutkaisempi, kolmiulotteinen varjo tästä henkisestä todellisuudesta.

      • Anonyymi00061
        Anonyymi00060 kirjoitti:

        Tämä aineellinen maailma on siis vain hieman monimutkaisempi, kolmiulotteinen varjo tästä henkisestä todellisuudesta.

        Samaistuminen illuusioon vetää elävää olentoa. Kuitenkin teknisin keinoin tämä illuusio tai varjo voidaan tuoda niin lähelle todellisuutta, että sekoitamme sen todellisuuteen. …

        Siinä mielessä illuusiosta tulee meille todellisuutta, kun samaistumme kaikkiin näihin asioihin. ...joka tunnetaan hyvin kulttimainetta nauttivasta Matrix-elokuvasta, jossa yritettiin tavallaan näyttää tämä aineellinen maailma sisältäpäin.

      • Anonyymi00062
        Anonyymi00061 kirjoitti:

        Samaistuminen illuusioon vetää elävää olentoa. Kuitenkin teknisin keinoin tämä illuusio tai varjo voidaan tuoda niin lähelle todellisuutta, että sekoitamme sen todellisuuteen. …

        Siinä mielessä illuusiosta tulee meille todellisuutta, kun samaistumme kaikkiin näihin asioihin. ...joka tunnetaan hyvin kulttimainetta nauttivasta Matrix-elokuvasta, jossa yritettiin tavallaan näyttää tämä aineellinen maailma sisältäpäin.

        Toisin sanoen verho oli niin sanotusti auki kaiken tämän aineellisen maailman toimintaa koskevan mekaniikan yllä. ...ennen tuota ihmistä, ennen niin sanottuja "heränneitä", jotka ymmärsivät, että aineellinen maailma on jonkinlainen yksinkertainen malli, sellainen matriisi, johon elävät olennot vedetään - laitetaan fyysisten kehojen virtuaalipukuihin.


        Ja tämä järjestelmä yksinkertaisesti imee heistä energiaa, se tekee ihmisistä oman lajinsa panttivankeja…. Ja tämä fyysinen keho ei ole mitään muuta kuin mielikuvituksellinen minämme, väliaikainen, virtuaalinen, joka muuttuu ajan myötä.

        Ja se, keitä me olemme ja mitkä ovat todelliset tarpeemme, mikä on se alkuperäinen todellisuus, jossa meidän on elettävä - tämä on yleensä piilotettu useimmilta ihmisiltä kaikenlaisilla ulkoisilla häiriötekijöillä, jotka ovat hyvin houkuttelevia.

      • Anonyymi00063
        Anonyymi00062 kirjoitti:

        Toisin sanoen verho oli niin sanotusti auki kaiken tämän aineellisen maailman toimintaa koskevan mekaniikan yllä. ...ennen tuota ihmistä, ennen niin sanottuja "heränneitä", jotka ymmärsivät, että aineellinen maailma on jonkinlainen yksinkertainen malli, sellainen matriisi, johon elävät olennot vedetään - laitetaan fyysisten kehojen virtuaalipukuihin.


        Ja tämä järjestelmä yksinkertaisesti imee heistä energiaa, se tekee ihmisistä oman lajinsa panttivankeja…. Ja tämä fyysinen keho ei ole mitään muuta kuin mielikuvituksellinen minämme, väliaikainen, virtuaalinen, joka muuttuu ajan myötä.

        Ja se, keitä me olemme ja mitkä ovat todelliset tarpeemme, mikä on se alkuperäinen todellisuus, jossa meidän on elettävä - tämä on yleensä piilotettu useimmilta ihmisiltä kaikenlaisilla ulkoisilla häiriötekijöillä, jotka ovat hyvin houkuttelevia.

        Mikä on todellinen todellisuus? Tämä virtuaalitodellisuus imee elävän olennon täysin mukaansa, niin paljon, että se voi jäädä siihen, kiintyä siihen ja luulla sitä oikeaksi todellisuudeksi. Niinpä se kokee kaikki tarinan käänteet, ylä- ja alamäet, miellyttävät ja epämiellyttävät asiat. Jos illuusioiden maailmassa kaikki on virtuaalitodellisuutta, mikä on sitten todellista todellisuutta?

        Illuusiota itsessään ei voi olla olemassa, varjo voi syntyä vain todellisesta esineestä.

        Jos todellista esinettä ei ole, ei ole myöskään varjoa. Vedat sanoo, että alkuperäinen todellisuus on henkinen todellisuus.

      • Anonyymi00064
        Anonyymi00063 kirjoitti:

        Mikä on todellinen todellisuus? Tämä virtuaalitodellisuus imee elävän olennon täysin mukaansa, niin paljon, että se voi jäädä siihen, kiintyä siihen ja luulla sitä oikeaksi todellisuudeksi. Niinpä se kokee kaikki tarinan käänteet, ylä- ja alamäet, miellyttävät ja epämiellyttävät asiat. Jos illuusioiden maailmassa kaikki on virtuaalitodellisuutta, mikä on sitten todellista todellisuutta?

        Illuusiota itsessään ei voi olla olemassa, varjo voi syntyä vain todellisesta esineestä.

        Jos todellista esinettä ei ole, ei ole myöskään varjoa. Vedat sanoo, että alkuperäinen todellisuus on henkinen todellisuus.

        Ja todellisuuden tärkein ominaisuus on pysyvyys, joka on absoluuttisen todellisuuden ominaisuus.

        Sanskritin kielessä "sat" tarkoittaa ikuisuutta. "Sat" tarkoittaa ikuisuutta. Aineellista maailmaa kutsutaan termillä "asat". Samoin esineellä on taipumus kokea varjo, varjo voi ilmestyä, varjo voi kadota, varjo ilmestyy vain tietyissä olosuhteissa, mutta esine on olemassa enemmän tai vähemmän jatkuvasti.

      • Anonyymi00065
        Anonyymi00064 kirjoitti:

        Ja todellisuuden tärkein ominaisuus on pysyvyys, joka on absoluuttisen todellisuuden ominaisuus.

        Sanskritin kielessä "sat" tarkoittaa ikuisuutta. "Sat" tarkoittaa ikuisuutta. Aineellista maailmaa kutsutaan termillä "asat". Samoin esineellä on taipumus kokea varjo, varjo voi ilmestyä, varjo voi kadota, varjo ilmestyy vain tietyissä olosuhteissa, mutta esine on olemassa enemmän tai vähemmän jatkuvasti.

        Syy, miksi aineellinen maailma luotiin.

        Aineellinen maailma on siis virtuaalikone, joka on kuin lastenhuone, jossa tuhmat lapset leikkivät, kunnes kyllästyvät.

        Vanhemmat luovat tarkoituksellisesti lapsille tällaisen keinotekoisen maailman, kaikki nämä leluradat ja -rakentajat ja kaikenlaiset muut tempaukset, jotta lapset saisivat mielikuvituksensa ja energiansa niin sanotusti sitoutumaan näihin leluihin. He niin sanotusti kasvavat, kasvavat, harjoittavat kaikkia näitä asioita.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

      • Anonyymi00066
        Anonyymi00065 kirjoitti:

        Syy, miksi aineellinen maailma luotiin.

        Aineellinen maailma on siis virtuaalikone, joka on kuin lastenhuone, jossa tuhmat lapset leikkivät, kunnes kyllästyvät.

        Vanhemmat luovat tarkoituksellisesti lapsille tällaisen keinotekoisen maailman, kaikki nämä leluradat ja -rakentajat ja kaikenlaiset muut tempaukset, jotta lapset saisivat mielikuvituksensa ja energiansa niin sanotusti sitoutumaan näihin leluihin. He niin sanotusti kasvavat, kasvavat, harjoittavat kaikkia näitä asioita.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Aineellinen todellisuus on siis eräänlainen vaihtoehto tottelemattomille sieluille, koska elävällä olennolla on valinnanvapaus…

        Tämä mekanismi itsessään on materiaalinen, sen käynnistää aikatekijä.

        Eli se toimii kuin kellokoneisto, se on viritetty tietyksi ajaksi, kuin jokin mekanismi, joka kytkee ja sammuttaa ajastimen viideksi minuutiksi, kymmeneksi minuutiksi ja niin edelleen.

      • Anonyymi00067
        Anonyymi00066 kirjoitti:

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Aineellinen todellisuus on siis eräänlainen vaihtoehto tottelemattomille sieluille, koska elävällä olennolla on valinnanvapaus…

        Tämä mekanismi itsessään on materiaalinen, sen käynnistää aikatekijä.

        Eli se toimii kuin kellokoneisto, se on viritetty tietyksi ajaksi, kuin jokin mekanismi, joka kytkee ja sammuttaa ajastimen viideksi minuutiksi, kymmeneksi minuutiksi ja niin edelleen.

        Tämä aineellinen maailma on kuin mekanismi, joka on käynnistynyt ajan energiasta.

        Ja tämän vuoksi tietyt kosmiset syklit muuttuvat avaruudessa, aikakaudet vaihtuvat, vuodenajat vaihtuvat, päivä ja yö vaihtuvat jne., pienet syklit, suuret syklit... Ja tämä aika antaa meille mahdollisuuden toteuttaa suunnitelmamme, koska tarvitsemme aikaa kaikkeen.


        On joitakin toiveita, ja tarvitsemme aikaa, jotta toiveemme toteutuisivat. Meille annetaan siis jonkin verran tilaa, mutta jotta voisimme jotenkin peittää tilaa, voittaa sen, mennä jonnekin, se vie aikaa. Avaruus ja aika ovat siis kaksi välttämätöntä ominaisuutta, jotta tämä virtuaalinen mekanismi voisi toimia.

        Ja myös tässä todellisuudessa on tietoisuutemme eri tasoja. Olemme siis tietoisia todellisuuden yhdestä tai toisesta asteesta riippuen tietoisuudestamme, mikä tarkoittaa, että ihmisillä on tietty tieto ja heillä on tietoisuus.

        Heidän tietämyksensä riippuu siis siitä, mikä heidän tietoisuutensa on. Jos oletamme, että tietoisuus on kapea, se tarkoittaa, että henkilöllä on käytettävissään hyvin rajallinen määrä tietoa. Lapsen mieli on kapea, joten hän ei pysty omaksumaan paljon tietoa. Ja kun tietoisuus laajenee, puhdistuu, laajenee ja kasvaa, yhä hienovaraisempi tieto tulee hänen ulottuvilleen.

      • Anonyymi00068
        Anonyymi00065 kirjoitti:

        Syy, miksi aineellinen maailma luotiin.

        Aineellinen maailma on siis virtuaalikone, joka on kuin lastenhuone, jossa tuhmat lapset leikkivät, kunnes kyllästyvät.

        Vanhemmat luovat tarkoituksellisesti lapsille tällaisen keinotekoisen maailman, kaikki nämä leluradat ja -rakentajat ja kaikenlaiset muut tempaukset, jotta lapset saisivat mielikuvituksensa ja energiansa niin sanotusti sitoutumaan näihin leluihin. He niin sanotusti kasvavat, kasvavat, harjoittavat kaikkia näitä asioita.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Aineellinen todellisuus on siis eräänlainen vaihtoehto tottelemattomille sieluille, koska elävällä olennolla on valinnanvapaus…

        Tämä mekanismi itsessään on materiaalinen, sen käynnistää aikatekijä.

        Eli se toimii kuin kellokoneisto, se on viritetty tietyksi ajaksi, kuin jokin mekanismi, joka kytkee ja sammuttaa ajastimen viideksi minuutiksi, kymmeneksi minuutiksi ja niin edelleen.

      • Anonyymi00069
        Anonyymi00068 kirjoitti:

        Aineellinen todellisuus on siis eräänlainen vaihtoehto tottelemattomille sieluille, koska elävällä olennolla on valinnanvapaus…

        Tämä mekanismi itsessään on materiaalinen, sen käynnistää aikatekijä.

        Eli se toimii kuin kellokoneisto, se on viritetty tietyksi ajaksi, kuin jokin mekanismi, joka kytkee ja sammuttaa ajastimen viideksi minuutiksi, kymmeneksi minuutiksi ja niin edelleen.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Tämä aineellinen maailma on kuin mekanismi, joka on käynnistynyt ajan energiasta.

        Ja tämän vuoksi tietyt kosmiset syklit muuttuvat avaruudessa, aikakaudet vaihtuvat, vuodenajat vaihtuvat, päivä ja yö vaihtuvat jne., pienet syklit, suuret syklit... Ja tämä aika antaa meille mahdollisuuden toteuttaa suunnitelmamme, koska tarvitsemme aikaa kaikkeen.


        On joitakin toiveita, ja tarvitsemme aikaa, jotta toiveemme toteutuisivat. Meille annetaan siis jonkin verran tilaa, mutta jotta voisimme jotenkin peittää tilaa, voittaa sen, mennä jonnekin, se vie aikaa. Avaruus ja aika ovat siis kaksi välttämätöntä ominaisuutta, jotta tämä virtuaalinen mekanismi voisi toimia.

        Ja myös tässä todellisuudessa on tietoisuutemme eri tasoja. Olemme siis tietoisia todellisuuden yhdestä tai toisesta asteesta riippuen tietoisuudestamme, mikä tarkoittaa, että ihmisillä on tietty tieto ja heillä on tietoisuus.

        Heidän tietämyksensä riippuu siis siitä, mikä heidän tietoisuutensa on. Jos oletamme, että tietoisuus on kapea, se tarkoittaa, että henkilöllä on käytettävissään hyvin rajallinen määrä tietoa. Lapsen mieli on kapea, joten hän ei pysty omaksumaan paljon tietoa. Ja kun tietoisuus laajenee, puhdistuu, laajenee ja kasvaa, yhä hienovaraisempi tieto tulee hänen ulottuvilleen.

      • Anonyymi00070
        Anonyymi00069 kirjoitti:

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Tämä aineellinen maailma on kuin mekanismi, joka on käynnistynyt ajan energiasta.

        Ja tämän vuoksi tietyt kosmiset syklit muuttuvat avaruudessa, aikakaudet vaihtuvat, vuodenajat vaihtuvat, päivä ja yö vaihtuvat jne., pienet syklit, suuret syklit... Ja tämä aika antaa meille mahdollisuuden toteuttaa suunnitelmamme, koska tarvitsemme aikaa kaikkeen.


        On joitakin toiveita, ja tarvitsemme aikaa, jotta toiveemme toteutuisivat. Meille annetaan siis jonkin verran tilaa, mutta jotta voisimme jotenkin peittää tilaa, voittaa sen, mennä jonnekin, se vie aikaa. Avaruus ja aika ovat siis kaksi välttämätöntä ominaisuutta, jotta tämä virtuaalinen mekanismi voisi toimia.

        Ja myös tässä todellisuudessa on tietoisuutemme eri tasoja. Olemme siis tietoisia todellisuuden yhdestä tai toisesta asteesta riippuen tietoisuudestamme, mikä tarkoittaa, että ihmisillä on tietty tieto ja heillä on tietoisuus.

        Heidän tietämyksensä riippuu siis siitä, mikä heidän tietoisuutensa on. Jos oletamme, että tietoisuus on kapea, se tarkoittaa, että henkilöllä on käytettävissään hyvin rajallinen määrä tietoa. Lapsen mieli on kapea, joten hän ei pysty omaksumaan paljon tietoa. Ja kun tietoisuus laajenee, puhdistuu, laajenee ja kasvaa, yhä hienovaraisempi tieto tulee hänen ulottuvilleen.

        Aineellinen maailma on siis eräänlainen monitasoinen todellisuus, jonka läpi me tavallaan kasvamme tietoisuutemme laajentuessa.

        Astumme yhä hienovaraisempiin illuusion muotoihin.

      • Anonyymi00071
        Anonyymi00070 kirjoitti:

        Aineellinen maailma on siis eräänlainen monitasoinen todellisuus, jonka läpi me tavallaan kasvamme tietoisuutemme laajentuessa.

        Astumme yhä hienovaraisempiin illuusion muotoihin.

        Miten pääsemme pois tästä virtuaalitodellisuuden maailmasta? Se on yhtä mahdollista kuin elokuvateatterista poistuminen, eli elokuvan illuusio, se vaatii pimeyttä, tiettyä eristyneisyyttä, valoa, koska jotta tämä illuusio näyttäisi hyvältä, se tarvitsee pimeyttä.

        Toisin sanoen kaikki verhot suljetaan, valot sammutetaan, sitten luodaan tarvittava pimeyden ympäristö, valoa heijastetaan valkokankaalle ja luodaan tämä illuusio. Eikä elokuvia katsota teatterissa valossa, koska silloin kaikki värit haalistuvat.


        Kuvitteellisen todellisuuden mekanismi Ja kuvitteellinen aineellinen todellisuus koostuu kahdeksasta aineellisesta elementistä. Mitkä ovat nämä?

        Maa, vesi, tuli, ilma, avaruus, mieli, äly ja väärä ego, eli viisi karkeaa elementtiä ja kolme hienojakoista elementtiä, jotka muodostavat psyykemme. Ne sitovat ja rajoittavat sielua, se on kuin hienovaraisen kehon virtuaalinen avaruuspuku. Ja sitten on fyysinen, karkea. Sen ansiosta, erityisesti väärän egon eli väärän itseidentifikaation ansiosta, elävä olento luo illuusion siitä, että hän on olemassa yksin, Jumalasta riippumatta.

        Nämä kahdeksan aineellista elementtiä sekoittuvat myös kolmeen gunaan, eli aineellisen luonnon kolmeen ominaisuuteen - hyvyyteen, intohimoon ja tietämättömyyteen - eri yhdistelminä, ja koko tämä mekanismi käynnistyy ajan energian avulla.

        Ja tässä prosessissa elävä olento luo erilaista karmaa, tiettyjä tekoja, istuttaa tiettyjä siemeniä: hyviä, huonoja, sekalaisia.

        Joten se saa erilaisia reaktioita, ja tämä kaikki luo erilaisia aineellisia elämänmuotoja, erilaisia haluja jne.

        Se on kahdeksan aineellisen elementin, kolmen gunan ja erilaisten halujen sekamelska. Ja kaikki tämä pyörii ajan vaikutuksesta, niin tämä kuvitteellisen tai virtuaalisen todellisuuden mekanismi toimii. Ja tämä virtuaalitodellisuus on kuin tietokonepeli: siinä on erilaisia monimutkaisuuden ja todellisuuden tasoja.

        Samoin aineellinen todellisuus on hyvin monitasoinen, tämä virtuaalitodellisuus. Eli elävät olennot, jotka elävät alkeellisissa virtuaalisissa puvuissa, hyvin yksinkertaisissa elämänmuodoissa, joissa ne ratkaisevat hyvin yksinkertaisia tehtäviä: ruokaa, aurinkoa, laajentumista, puolustautumista.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

      • Anonyymi00072
        Anonyymi00071 kirjoitti:

        Miten pääsemme pois tästä virtuaalitodellisuuden maailmasta? Se on yhtä mahdollista kuin elokuvateatterista poistuminen, eli elokuvan illuusio, se vaatii pimeyttä, tiettyä eristyneisyyttä, valoa, koska jotta tämä illuusio näyttäisi hyvältä, se tarvitsee pimeyttä.

        Toisin sanoen kaikki verhot suljetaan, valot sammutetaan, sitten luodaan tarvittava pimeyden ympäristö, valoa heijastetaan valkokankaalle ja luodaan tämä illuusio. Eikä elokuvia katsota teatterissa valossa, koska silloin kaikki värit haalistuvat.


        Kuvitteellisen todellisuuden mekanismi Ja kuvitteellinen aineellinen todellisuus koostuu kahdeksasta aineellisesta elementistä. Mitkä ovat nämä?

        Maa, vesi, tuli, ilma, avaruus, mieli, äly ja väärä ego, eli viisi karkeaa elementtiä ja kolme hienojakoista elementtiä, jotka muodostavat psyykemme. Ne sitovat ja rajoittavat sielua, se on kuin hienovaraisen kehon virtuaalinen avaruuspuku. Ja sitten on fyysinen, karkea. Sen ansiosta, erityisesti väärän egon eli väärän itseidentifikaation ansiosta, elävä olento luo illuusion siitä, että hän on olemassa yksin, Jumalasta riippumatta.

        Nämä kahdeksan aineellista elementtiä sekoittuvat myös kolmeen gunaan, eli aineellisen luonnon kolmeen ominaisuuteen - hyvyyteen, intohimoon ja tietämättömyyteen - eri yhdistelminä, ja koko tämä mekanismi käynnistyy ajan energian avulla.

        Ja tässä prosessissa elävä olento luo erilaista karmaa, tiettyjä tekoja, istuttaa tiettyjä siemeniä: hyviä, huonoja, sekalaisia.

        Joten se saa erilaisia reaktioita, ja tämä kaikki luo erilaisia aineellisia elämänmuotoja, erilaisia haluja jne.

        Se on kahdeksan aineellisen elementin, kolmen gunan ja erilaisten halujen sekamelska. Ja kaikki tämä pyörii ajan vaikutuksesta, niin tämä kuvitteellisen tai virtuaalisen todellisuuden mekanismi toimii. Ja tämä virtuaalitodellisuus on kuin tietokonepeli: siinä on erilaisia monimutkaisuuden ja todellisuuden tasoja.

        Samoin aineellinen todellisuus on hyvin monitasoinen, tämä virtuaalitodellisuus. Eli elävät olennot, jotka elävät alkeellisissa virtuaalisissa puvuissa, hyvin yksinkertaisissa elämänmuodoissa, joissa ne ratkaisevat hyvin yksinkertaisia tehtäviä: ruokaa, aurinkoa, laajentumista, puolustautumista.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Heillä ei ole monimutkaisia tehtäviä, heillä ei ole itsetuntemustehtävää, heillä ei ole tehtävää päästä pois tästä aineellisesta todellisuudesta, eli miten ratkaista tämä peli kokonaan. Siellä ei ole tällaisia tehtäviä. Kun elävä olento selviytyy näistä yksinkertaisista elämänmuodoista, selviytyy tällaisista yksinkertaisista tehtävistä, se saa lopulta ylennyksen, korkeamman elämänmuodon, ihmiselämän, jossa elävän olennon on ratkaistava tärkein tehtävä.


        Sen on siis ymmärrettävä, että se mitä me nyt kutsumme elämäksi, ei ole elämää, se on vain elämän heijastus, se on eräänlainen unelma tai tietokonepeli. Tämä aineellinen maailma on todella hyvin kehittynyt tietokone.

        Sen on siis ymmärrettävä, että se mitä me nyt kutsumme elämäksi, ei ole elämää, se on vain elämän heijastus, se on eräänlainen unelma tai tietokonepeli. Tämä aineellinen maailma on todella hyvin kehittynyt tietokone.

        Teksti täältä:
        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

      • Anonyymi00073
        Anonyymi00072 kirjoitti:

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Heillä ei ole monimutkaisia tehtäviä, heillä ei ole itsetuntemustehtävää, heillä ei ole tehtävää päästä pois tästä aineellisesta todellisuudesta, eli miten ratkaista tämä peli kokonaan. Siellä ei ole tällaisia tehtäviä. Kun elävä olento selviytyy näistä yksinkertaisista elämänmuodoista, selviytyy tällaisista yksinkertaisista tehtävistä, se saa lopulta ylennyksen, korkeamman elämänmuodon, ihmiselämän, jossa elävän olennon on ratkaistava tärkein tehtävä.


        Sen on siis ymmärrettävä, että se mitä me nyt kutsumme elämäksi, ei ole elämää, se on vain elämän heijastus, se on eräänlainen unelma tai tietokonepeli. Tämä aineellinen maailma on todella hyvin kehittynyt tietokone.

        Sen on siis ymmärrettävä, että se mitä me nyt kutsumme elämäksi, ei ole elämää, se on vain elämän heijastus, se on eräänlainen unelma tai tietokonepeli. Tämä aineellinen maailma on todella hyvin kehittynyt tietokone.

        Teksti täältä:
        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Niinpä kunnes elävät olennot kyllästyvät tähän aineelliseen toimintaan ja kunnes he ymmärtävät, että sielun ja materian välinen yhteys ei voi antaa sielulle ikuista onnea, tämä peli, tämä uppoutuminen aineelliseen todellisuuteen..

      • Anonyymi00074
        Anonyymi00073 kirjoitti:

        Niinpä kunnes elävät olennot kyllästyvät tähän aineelliseen toimintaan ja kunnes he ymmärtävät, että sielun ja materian välinen yhteys ei voi antaa sielulle ikuista onnea, tämä peli, tämä uppoutuminen aineelliseen todellisuuteen..

        Loppujen lopuksi, kun elävä olento käy läpi tämän jälleensyntymisen pyörän, samsaran pyörän, saa erilaisia elämänmuotoja ja kokemuksia, ja lopulta elävä olento pettyy hieman aineelliseen todellisuuteen ja alkaa ymmärtää, että sielun ja materian kosketus ei voi antaa sielulle korkeampaa makua, koska materia ja tietoisuus, sielu, ovat luonteeltaan täysin erilaisia.


        Toisin sanoen sielu on elävä, itse elämän lähde. ...Ja aine ei anna ikuisuutta, koska aine on ajassa, joten ikuisuus on jaettu osiin ja inkarnaatioihin.

        Vedalaisten opetusten mukaan kukaan ei pakota elävää olentoa lähtemään tästä aineellisesta maailmasta.

      • Anonyymi00075
        Anonyymi00074 kirjoitti:

        Loppujen lopuksi, kun elävä olento käy läpi tämän jälleensyntymisen pyörän, samsaran pyörän, saa erilaisia elämänmuotoja ja kokemuksia, ja lopulta elävä olento pettyy hieman aineelliseen todellisuuteen ja alkaa ymmärtää, että sielun ja materian kosketus ei voi antaa sielulle korkeampaa makua, koska materia ja tietoisuus, sielu, ovat luonteeltaan täysin erilaisia.


        Toisin sanoen sielu on elävä, itse elämän lähde. ...Ja aine ei anna ikuisuutta, koska aine on ajassa, joten ikuisuus on jaettu osiin ja inkarnaatioihin.

        Vedalaisten opetusten mukaan kukaan ei pakota elävää olentoa lähtemään tästä aineellisesta maailmasta.

        Halutessaan se voi jäädä tänne syntymän ja kuoleman kiertokulkuun ikuisiksi ajoiksi.

        Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, ja jonkin ajan kuluttua alkaa uusi luominen, ja sitten kaikki alkaa alusta.

        Mutta joskus ihminen kyllästyy tähän kaikkeen ja alkaa etsiä ulospääsyä, ja pikkuhiljaa hän löytää sen.

      • Anonyymi00076
        Anonyymi00075 kirjoitti:

        Halutessaan se voi jäädä tänne syntymän ja kuoleman kiertokulkuun ikuisiksi ajoiksi.

        Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, ja jonkin ajan kuluttua alkaa uusi luominen, ja sitten kaikki alkaa alusta.

        Mutta joskus ihminen kyllästyy tähän kaikkeen ja alkaa etsiä ulospääsyä, ja pikkuhiljaa hän löytää sen.

        Älykkään ihmisen tunnistaa siitä, että hän osaa esittää kysymyksiä. Nämä kysymykset koskevat maailman luonnetta, elämää ja kuolemaa.

        Kysymällä tällaisia kysymyksiä ihminen toivoo saavansa vastauksia.

        Maailmamme pursuaa monenlaista tietoa, mutta useimmiten se ei tee ihmisistä yksinkertaisempia ja onnellisempia.

        Muinaiset kirjoitukset sisältävät vastaukset olemassaolon sisimpiin kysymyksiin. Ne ovat täydellisin elämän tietosanakirja. Niissä kuvataan paitsi oikean uskonnon filosofisia lausumia ja periaatteita myös luonnonlakeja, maailmankaikkeuden rakennetta ja ihmisen toiminnan kaikkia osa-alueita.

      • Anonyymi00077
        Anonyymi00076 kirjoitti:

        Älykkään ihmisen tunnistaa siitä, että hän osaa esittää kysymyksiä. Nämä kysymykset koskevat maailman luonnetta, elämää ja kuolemaa.

        Kysymällä tällaisia kysymyksiä ihminen toivoo saavansa vastauksia.

        Maailmamme pursuaa monenlaista tietoa, mutta useimmiten se ei tee ihmisistä yksinkertaisempia ja onnellisempia.

        Muinaiset kirjoitukset sisältävät vastaukset olemassaolon sisimpiin kysymyksiin. Ne ovat täydellisin elämän tietosanakirja. Niissä kuvataan paitsi oikean uskonnon filosofisia lausumia ja periaatteita myös luonnonlakeja, maailmankaikkeuden rakennetta ja ihmisen toiminnan kaikkia osa-alueita.

        Ihmisen kulttuuri alkaa tiedon kulttuurista. Ilman tietoa meitä ei voida kutsua ihmisiksi sanan täydessä merkityksessä. Tieto on todella kaiken hyödyn lähde. Aineellisen luonnon lakien tuntemus tuo voimaa. Tieto niistä laeista, joiden mukaan talous kehittyy, tuo tuloja. Tieto omasta olemuksesta eli todellisesta itsestä tuo ihmisen henkiselle tasolle.

      • Anonyymi00078
        Anonyymi00077 kirjoitti:

        Ihmisen kulttuuri alkaa tiedon kulttuurista. Ilman tietoa meitä ei voida kutsua ihmisiksi sanan täydessä merkityksessä. Tieto on todella kaiken hyödyn lähde. Aineellisen luonnon lakien tuntemus tuo voimaa. Tieto niistä laeista, joiden mukaan talous kehittyy, tuo tuloja. Tieto omasta olemuksesta eli todellisesta itsestä tuo ihmisen henkiselle tasolle.

        Muinaiset arkkitehdit pystyivät laskemaan mitä monimutkaisimpia systeemejä, koska ihminen itse on kuin tietokone, kaikki ohjelmat ovat hänen tietoisuudessaan. Nyt olemme menettäneet nämä kyvyt, mutta niin sanotusti teknisen kehityksen aikakauden tuloksena on ilmestynyt tietokone, jota ilman nykyihminen ei voi elää. Mutta hän ei edes tajua, että hän on tietokoneen velkaa muinaisille joogeille, jotka keksivät luvun nolla, jota eurooppalaiset eivät tunteneet. Yleensä, kun sanomme ihmiselle "nolla", hän sanoo: "Nolla ei ole mitään". Mutta se ei ole sillä tavalla.

        https://scsmathinternational.com

      • Anonyymi00079
        Anonyymi00078 kirjoitti:

        Muinaiset arkkitehdit pystyivät laskemaan mitä monimutkaisimpia systeemejä, koska ihminen itse on kuin tietokone, kaikki ohjelmat ovat hänen tietoisuudessaan. Nyt olemme menettäneet nämä kyvyt, mutta niin sanotusti teknisen kehityksen aikakauden tuloksena on ilmestynyt tietokone, jota ilman nykyihminen ei voi elää. Mutta hän ei edes tajua, että hän on tietokoneen velkaa muinaisille joogeille, jotka keksivät luvun nolla, jota eurooppalaiset eivät tunteneet. Yleensä, kun sanomme ihmiselle "nolla", hän sanoo: "Nolla ei ole mitään". Mutta se ei ole sillä tavalla.

        https://scsmathinternational.com

        Tätä maailmaa Vedat vertaavat - se lienee meille hyvin selvää - virtuaalimaailmaan.

        Myös virtuaalimaailma on todellisuutta.

        Sielläkin on esineitä, siellä on sankareita. Mutta tässä virtuaalimaailmassa voimme juosta tietokonepelin läpi ansaiten hyvää tai huonoa karmaa.

        Kummallista kyllä, missä tahansa tietokonepelissä on elämää ja karmaa. ... Mutta itse asiassa olemme läsnä tässä tietokonepelissä, jota kutsutaan "aineelliseksi maailmaksi", vain siksi, että tietoisuutemme on uppoutunut näihin objekteihin, se on samaistunut näihin objekteihin, avatareihin, näihin mielikuviin, ja Vedat kehottavat meitä tulemaan ulos virtuaalitodellisuudesta.

      • Anonyymi00080
        Anonyymi00079 kirjoitti:

        Tätä maailmaa Vedat vertaavat - se lienee meille hyvin selvää - virtuaalimaailmaan.

        Myös virtuaalimaailma on todellisuutta.

        Sielläkin on esineitä, siellä on sankareita. Mutta tässä virtuaalimaailmassa voimme juosta tietokonepelin läpi ansaiten hyvää tai huonoa karmaa.

        Kummallista kyllä, missä tahansa tietokonepelissä on elämää ja karmaa. ... Mutta itse asiassa olemme läsnä tässä tietokonepelissä, jota kutsutaan "aineelliseksi maailmaksi", vain siksi, että tietoisuutemme on uppoutunut näihin objekteihin, se on samaistunut näihin objekteihin, avatareihin, näihin mielikuviin, ja Vedat kehottavat meitä tulemaan ulos virtuaalitodellisuudesta.

        Mitä on "virtuaalitodellisuudesta irtautuminen"? Erittäin hyvä vedalainen esimerkki on kuu. Sanotaan, että kuu pysyy taivaalla, mutta sen heijastus vaihtelee vedessä, koska aallot vaihtelevat. Samalla tavalla sielua verrataan kuuhun, joka pysyy puhtaan tietoisuuden maailmassa.

        Mutta sielun tietoisuus heijastuu aineelliseen maailmaan, joten sielulle näyttää siltä, että se syntyy ja kuolee, koska maailma vaihtelee.

        Sielulle näyttää siltä, että se on onnellinen tai kokee surua. Itse asiassa korkeimmasta näkökulmasta katsottuna sielulle ei tapahdu mitään, se on kuin nukkuisi, ja aineellinen maailma on kuin unta, jossa tiikeri jahtaa meitä. Vedoissa sanotaan hyvin: kun tiikeri jahtaa sinua unessa ja olet hyvin peloissasi, mitä sinun pitäisi tehdä? Herätä.

      • Anonyymi00081
        Anonyymi00080 kirjoitti:

        Mitä on "virtuaalitodellisuudesta irtautuminen"? Erittäin hyvä vedalainen esimerkki on kuu. Sanotaan, että kuu pysyy taivaalla, mutta sen heijastus vaihtelee vedessä, koska aallot vaihtelevat. Samalla tavalla sielua verrataan kuuhun, joka pysyy puhtaan tietoisuuden maailmassa.

        Mutta sielun tietoisuus heijastuu aineelliseen maailmaan, joten sielulle näyttää siltä, että se syntyy ja kuolee, koska maailma vaihtelee.

        Sielulle näyttää siltä, että se on onnellinen tai kokee surua. Itse asiassa korkeimmasta näkökulmasta katsottuna sielulle ei tapahdu mitään, se on kuin nukkuisi, ja aineellinen maailma on kuin unta, jossa tiikeri jahtaa meitä. Vedoissa sanotaan hyvin: kun tiikeri jahtaa sinua unessa ja olet hyvin peloissasi, mitä sinun pitäisi tehdä? Herätä.

        Vedalaisen kulttuurin ideana on siis sielun herääminen.

        Se tarkoittaa, että meidän on herättävä. Se ei tarkoita, ettei tätä maailmaa olisi olemassa. Se on olemassa, se on jossain määrin todellinen.

        Herääminen tietoisuuden maailmaan, kuolemattomuuden, kauneuden ja harmonian maailmaan on paljon syvempi herääminen.

        Mielenkiintoista on, että suuret joogit ja tietäjät saavuttavat heräämisen ja valaistumisen vielä tässä elämässä, vielä tässä kehossa.

        Sielu sen sijaan liikkuu jatkuvasti tietoisuuden maailmassa. Siksi ne, jotka ovat saavuttaneet tietyn valaistumisvaiheen, ovat ohittaneet kuoleman.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com/

      • Anonyymi00082
        Anonyymi00081 kirjoitti:

        Vedalaisen kulttuurin ideana on siis sielun herääminen.

        Se tarkoittaa, että meidän on herättävä. Se ei tarkoita, ettei tätä maailmaa olisi olemassa. Se on olemassa, se on jossain määrin todellinen.

        Herääminen tietoisuuden maailmaan, kuolemattomuuden, kauneuden ja harmonian maailmaan on paljon syvempi herääminen.

        Mielenkiintoista on, että suuret joogit ja tietäjät saavuttavat heräämisen ja valaistumisen vielä tässä elämässä, vielä tässä kehossa.

        Sielu sen sijaan liikkuu jatkuvasti tietoisuuden maailmassa. Siksi ne, jotka ovat saavuttaneet tietyn valaistumisvaiheen, ovat ohittaneet kuoleman.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com/

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com/

        Maya (māyā) - kirjaimellisesti "se, mitä ei ole" (ma-"ei", ya-"illuusio" ); Krishnan aineellinen energia, joka upottaa elävän olennon Hänen unohdukseensa.


        Maha-maya on Herran ulkoinen, aineellinen energia, vastakohtana yogamayan korkeammalle, henkiselle energialle.

        Maya Devi the goddess of illusion, who serves the Supreme Lord by detaining souls who are averse to the Lord within the material world and subjecting them to the law of karma. Her purpose is to completely remove all forms of aversion to the Lord from the hearts of the conditioned souls. When souls fully surrender to the Lord and become indifferent to her temptations, she considers her purpose fulfilled and happily releases them. She is the consort of Lord Siva and known by numerous names, such as Parvati, Durga, and Kali.

      • Anonyymi00083
        Anonyymi00081 kirjoitti:

        Vedalaisen kulttuurin ideana on siis sielun herääminen.

        Se tarkoittaa, että meidän on herättävä. Se ei tarkoita, ettei tätä maailmaa olisi olemassa. Se on olemassa, se on jossain määrin todellinen.

        Herääminen tietoisuuden maailmaan, kuolemattomuuden, kauneuden ja harmonian maailmaan on paljon syvempi herääminen.

        Mielenkiintoista on, että suuret joogit ja tietäjät saavuttavat heräämisen ja valaistumisen vielä tässä elämässä, vielä tässä kehossa.

        Sielu sen sijaan liikkuu jatkuvasti tietoisuuden maailmassa. Siksi ne, jotka ovat saavuttaneet tietyn valaistumisvaiheen, ovat ohittaneet kuoleman.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com/

        Aina välillä joku esittää sellaisen kysymyksen: "Tuleeko koskaan sellainen aika, että kaikki saavuttavat vapautuksen, eikä enää tarvita aineellista maailmaa (virtuaalitodellisuutena)?"

      • Anonyymi00084
        Anonyymi00083 kirjoitti:

        Aina välillä joku esittää sellaisen kysymyksen: "Tuleeko koskaan sellainen aika, että kaikki saavuttavat vapautuksen, eikä enää tarvita aineellista maailmaa (virtuaalitodellisuutena)?"

        Vastaus:

        Ei sellaista aikaa koskaan tule, koska lapset aina haluavat leikkiä virtuaalitodellisuudessa.

      • Anonyymi00085
        Anonyymi00084 kirjoitti:

        Vastaus:

        Ei sellaista aikaa koskaan tule, koska lapset aina haluavat leikkiä virtuaalitodellisuudessa.

        Monet eivät halua vapautua, sillä kukaan ei pakota heitä, ja he jäävät ikuisesti tänne leikkimään.

      • Anonyymi00086
        Anonyymi00085 kirjoitti:

        Monet eivät halua vapautua, sillä kukaan ei pakota heitä, ja he jäävät ikuisesti tänne leikkimään.

        Jossain vaiheessa koko universumi tuhoutuu (Brahman päivän lopussa), mutta leikki jatkuu uuden luomissyklin alkaessa. Ihmisen kronologian mukaan se tauko kestää miljardeja vuosia, mutta Jumalan aspektista se voi olla vain muutama sekunti, eikä sitäkään välttämättä.

      • Anonyymi00087
        Anonyymi00086 kirjoitti:

        Jossain vaiheessa koko universumi tuhoutuu (Brahman päivän lopussa), mutta leikki jatkuu uuden luomissyklin alkaessa. Ihmisen kronologian mukaan se tauko kestää miljardeja vuosia, mutta Jumalan aspektista se voi olla vain muutama sekunti, eikä sitäkään välttämättä.

        On niin, että joskus tiettyjen avatarien yhteydessä koko universumi saa vapautuksen, eikä vain yksi universumi, vaan monet. Mutta pian sen jälkeen ne universumit täyttyvät uusista sieluista, jotka tulevat marginaalialueilta, ja leikki jatkuu taas.

      • Anonyymi00088
        Anonyymi00087 kirjoitti:

        On niin, että joskus tiettyjen avatarien yhteydessä koko universumi saa vapautuksen, eikä vain yksi universumi, vaan monet. Mutta pian sen jälkeen ne universumit täyttyvät uusista sieluista, jotka tulevat marginaalialueilta, ja leikki jatkuu taas.

        MIKSI ME OLEMME AINEELLISESSÄ MAAILMASSA JA SELLAISESSA TILANTEESÄ:

        Paikkaa, jossa joen vesi ja maa kohtaavat, kutsutaan tataksi. Tata on paikka, jossa vesi kohtaa maan. Se on kuin ohuin lanka, joka kulkee maan ja veden rajalla. Tata on kuin ohuin viiva, niin ohut, että silmä ei pysty edes erottamaan sitä, vaikka haluaisi. Tässä esimerkissä henkimaailmaa verrataan veteen ja aineellista maailmaa maahan. Niitä erottava ohut viiva on nimeltään tata. Ohuin raja näiden kahden maailman välillä on yksittäisten sielujen asuinpaikka. Yksittäiset sielut ovat kuin pieniä atomikokoisia auringonvalohiukkasia. Pikkuruisina hiukkasina sielut näkevät sekä henkisen että aineellisen maailman. Jumalan henkinen energia, Chit-Shakti, on todella rajaton, ja Hänen aineellisella energialla, Maya-Shaktilla, on myös huomattava ulottuvuus. Yksilölliset sielut kumpuavat tatastha-shaktista, Jumalan rajaenergiasta. Siksi sielut ovat aineen ja hengen välisessä rajapaikassa (tatastha).

        Koska sielu on näiden kahden maailman välissä, se tarkastelee niitä. Luonteensa mukaisesti sielut ovat jommankumman edellä mainitun energian vallassa, aivan kuten rannan (tata) sijainti voi muuttua. Se, mikä kerran oli kuivaa maata, voi myöhemmin joutua veden alle, ja se, mikä kerran oli veden alla, voi taas muuttua kuivaksi maaksi. Kääntämällä katseensa Jumalaan, sielu asettaa itsensä Jumalan henkisen energian suojelukseen. Mutta JOS SE j kääntää katseensa pois Jumalasta ja katsoo innokkaasti AINEELLISEEN ENERGIAAN (MAYA ), se joutuu välittömästi ovelan mayan ansaan.

        ***************************

        Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj

        Katlema luennosta, eri kohdista, käännösvirheet suomen kielessä.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com/

      • Anonyymi00089
        Anonyymi00088 kirjoitti:

        MIKSI ME OLEMME AINEELLISESSÄ MAAILMASSA JA SELLAISESSA TILANTEESÄ:

        Paikkaa, jossa joen vesi ja maa kohtaavat, kutsutaan tataksi. Tata on paikka, jossa vesi kohtaa maan. Se on kuin ohuin lanka, joka kulkee maan ja veden rajalla. Tata on kuin ohuin viiva, niin ohut, että silmä ei pysty edes erottamaan sitä, vaikka haluaisi. Tässä esimerkissä henkimaailmaa verrataan veteen ja aineellista maailmaa maahan. Niitä erottava ohut viiva on nimeltään tata. Ohuin raja näiden kahden maailman välillä on yksittäisten sielujen asuinpaikka. Yksittäiset sielut ovat kuin pieniä atomikokoisia auringonvalohiukkasia. Pikkuruisina hiukkasina sielut näkevät sekä henkisen että aineellisen maailman. Jumalan henkinen energia, Chit-Shakti, on todella rajaton, ja Hänen aineellisella energialla, Maya-Shaktilla, on myös huomattava ulottuvuus. Yksilölliset sielut kumpuavat tatastha-shaktista, Jumalan rajaenergiasta. Siksi sielut ovat aineen ja hengen välisessä rajapaikassa (tatastha).

        Koska sielu on näiden kahden maailman välissä, se tarkastelee niitä. Luonteensa mukaisesti sielut ovat jommankumman edellä mainitun energian vallassa, aivan kuten rannan (tata) sijainti voi muuttua. Se, mikä kerran oli kuivaa maata, voi myöhemmin joutua veden alle, ja se, mikä kerran oli veden alla, voi taas muuttua kuivaksi maaksi. Kääntämällä katseensa Jumalaan, sielu asettaa itsensä Jumalan henkisen energian suojelukseen. Mutta JOS SE j kääntää katseensa pois Jumalasta ja katsoo innokkaasti AINEELLISEEN ENERGIAAN (MAYA ), se joutuu välittömästi ovelan mayan ansaan.

        ***************************

        Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj

        Katlema luennosta, eri kohdista, käännösvirheet suomen kielessä.

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com/

        Tämä kuuluu filosofian kategoriaan, eikä sitä pidä ottaa kirjaimellisesti.

      • Anonyymi00090
        Anonyymi00089 kirjoitti:

        Tämä kuuluu filosofian kategoriaan, eikä sitä pidä ottaa kirjaimellisesti.

        Eli universumi täyttyy uusista leikinhaluisista.

      • Anonyymi00091
        Anonyymi00090 kirjoitti:

        Eli universumi täyttyy uusista leikinhaluisista.

        Niin, koska yhdessä linga-dehojensa kanssa langenneet sielut vaeltavat, vaihtavat kehoja, tekevät karmaa ja vikarmaa... Niinpä langenneiden sielujen ahdinko on äärimmäisen valitettava.

        Täällä he nauttivat ja kärsivät, tappavat, verilöylyttävät ja pysyvät tässä asemassa, joskus iloiten kuin ruhtinaat ja joskus itkien kuin marttyyrit. MAAILMA ON SIIS VANKILA ... eikä suinkaan paikka, jossa voi nauttia, kuten jotkut väittävät.

      • Anonyymi00092
        Anonyymi00091 kirjoitti:

        Niin, koska yhdessä linga-dehojensa kanssa langenneet sielut vaeltavat, vaihtavat kehoja, tekevät karmaa ja vikarmaa... Niinpä langenneiden sielujen ahdinko on äärimmäisen valitettava.

        Täällä he nauttivat ja kärsivät, tappavat, verilöylyttävät ja pysyvät tässä asemassa, joskus iloiten kuin ruhtinaat ja joskus itkien kuin marttyyrit. MAAILMA ON SIIS VANKILA ... eikä suinkaan paikka, jossa voi nauttia, kuten jotkut väittävät.

        Jollakin on parempi selli (puolijumalat), jollakulla huonompi, mutta kaikki ovat vankilassa, vaikka kuvittelet, että ovat paratiisissa.

      • Anonyymi00093
        Anonyymi00092 kirjoitti:

        Jollakin on parempi selli (puolijumalat), jollakulla huonompi, mutta kaikki ovat vankilassa, vaikka kuvittelet, että ovat paratiisissa.

        Kukaan ei ikinä pakota ketään vapautumaan väkisin.

      • Anonyymi00094
        Anonyymi00093 kirjoitti:

        Kukaan ei ikinä pakota ketään vapautumaan väkisin.

        Jos leikinhalu alkaa kyllästyä, voi alkaa etsiä ulospääsyä, ja ulospääsy on olemassa – tarvitsee vain herätä, jos haluaa herätä.

      • Anonyymi00095
        Anonyymi00094 kirjoitti:

        Jos leikinhalu alkaa kyllästyä, voi alkaa etsiä ulospääsyä, ja ulospääsy on olemassa – tarvitsee vain herätä, jos haluaa herätä.

        Mitä toinen Veda-viisas, V. K. Prabhu, sanoo virtuaalitodellisuudesta.
        Seuraavassa on otteita V. K. Prabhun tekstistä, jotka koskevat virtuaalitodellisuutta. Hän on valmistunut yliopistosta erikoistumisalueenaan japanin kieli ja japanin filosofia. Hän on filosofi, filologi, tutkija ja monipuolinen ajattelija, jonka asiantuntemus kattaa monia eri aloja.

        Virheitä suomenkielisessä käännöksessä, muutama katkelma eri kohdista.

      • Anonyymi00096
        Anonyymi00095 kirjoitti:

        Mitä toinen Veda-viisas, V. K. Prabhu, sanoo virtuaalitodellisuudesta.
        Seuraavassa on otteita V. K. Prabhun tekstistä, jotka koskevat virtuaalitodellisuutta. Hän on valmistunut yliopistosta erikoistumisalueenaan japanin kieli ja japanin filosofia. Hän on filosofi, filologi, tutkija ja monipuolinen ajattelija, jonka asiantuntemus kattaa monia eri aloja.

        Virheitä suomenkielisessä käännöksessä, muutama katkelma eri kohdista.

        Mitä toinen Veda-viisas, V. K. Prabhu, sanoo virtuaalitodellisuudesta.
        Seuraavassa on otteita V. K. Prabhun tekstistä, jotka koskevat virtuaalitodellisuutta. Hän on valmistunut yliopistosta erikoistumisalueenaan japanin kieli ja japanin filosofia. Hän on filosofi, filologi, tutkija ja monipuolinen ajattelija, jonka asiantuntemus kattaa monia eri aloja.

        Virheitä suomenkielisessä käännöksessä, muutama katkelma eri kohdista.

        *********************

        Luku 5, jonka nimi on Jñāna-yoga – tiedon tie, käsittelee tietoisuuden polkua ja todellisuuden ymmärtämistä.

        Vaikka varjo, kaiku ja kangastus ovat vain illusorisia heijastuksia todellisista asioista, ne synnyttävät vaikutelman todellisesta ja merkityksellisestä kokemuksesta. Samalla tavalla ehdollistunut sielu, joka samaistuu kehoon, mieleen ja niiden harhakuvitelmaan, kehittää pelkoa, joka jatkuu ihmisen tietoisuudessa aina kuolemaan saakka.

        Selityksen mukaan varjot, kaiut ja kangastukset ovat vain todellisuuden heijastuksia, mutta ne voivat silti herättää voimakkaita tunteita sen tietoisuudessa, joka pitää niitä todellisina. Samoin ehdollistunut sielu on pelon, himon, vihan ja toivon vallassa, koska se pitää itseään aineellisena kehona ja mielenä sekä vääränä identifikaationa itsestään.

        Käytännössä nähdään, että jopa harhakuvitelman kohteet voivat synnyttää hyvin voimakkaita emotionaalisia reaktioita. ...
        ...

        Pelko poistuu lopullisesti ihmisestä silloin, kun hän...

      • Anonyymi00097
        Anonyymi00096 kirjoitti:

        Mitä toinen Veda-viisas, V. K. Prabhu, sanoo virtuaalitodellisuudesta.
        Seuraavassa on otteita V. K. Prabhun tekstistä, jotka koskevat virtuaalitodellisuutta. Hän on valmistunut yliopistosta erikoistumisalueenaan japanin kieli ja japanin filosofia. Hän on filosofi, filologi, tutkija ja monipuolinen ajattelija, jonka asiantuntemus kattaa monia eri aloja.

        Virheitä suomenkielisessä käännöksessä, muutama katkelma eri kohdista.

        *********************

        Luku 5, jonka nimi on Jñāna-yoga – tiedon tie, käsittelee tietoisuuden polkua ja todellisuuden ymmärtämistä.

        Vaikka varjo, kaiku ja kangastus ovat vain illusorisia heijastuksia todellisista asioista, ne synnyttävät vaikutelman todellisesta ja merkityksellisestä kokemuksesta. Samalla tavalla ehdollistunut sielu, joka samaistuu kehoon, mieleen ja niiden harhakuvitelmaan, kehittää pelkoa, joka jatkuu ihmisen tietoisuudessa aina kuolemaan saakka.

        Selityksen mukaan varjot, kaiut ja kangastukset ovat vain todellisuuden heijastuksia, mutta ne voivat silti herättää voimakkaita tunteita sen tietoisuudessa, joka pitää niitä todellisina. Samoin ehdollistunut sielu on pelon, himon, vihan ja toivon vallassa, koska se pitää itseään aineellisena kehona ja mielenä sekä vääränä identifikaationa itsestään.

        Käytännössä nähdään, että jopa harhakuvitelman kohteet voivat synnyttää hyvin voimakkaita emotionaalisia reaktioita. ...
        ...

        Pelko poistuu lopullisesti ihmisestä silloin, kun hän...

        ...
        Kerran vielä Krishna esitti ystävälleen esimerkin, jonka avulla hän yrittää selittää maailman kokemisen mekanismia.

        Elävät olennot kokevat erilaisia tunteita: tarkastellessamme todellisuutta iloitsemme joskus, pelästymme toisten asioiden vuoksi, ja koemme näitä tunteita täysin todellisina. Krishna selittää, että tämä todellisuus on samanlaista kuin se, jonka ihminen havaitsee varjoista, kaiuista tai kangastuksista. Kaikki nämä ovat vain todellisuuden heijastuksia, eivät itse todellisuutta.

        Heijastus ei voi sisältää koko todellisuutta. Esimerkiksi jos henkilö näkee aavikon, jossa on keidas, lampi, palmuja ja vihreyttä, valon taittumisen vuoksi nämä kuvat heijastuvat jonnekin muualle. Jos alkuperäistä todellisuutta ei olisi, ei olisi myöskään heijastuksia. Henkilö kokee näistä heijastuksista tunteita aivan kuin näkisi itse todellisen paikan. Tämä on merkittävä esimerkki: Krishna haluaa näyttää, että vaikka maailma vaikuttaa todelliselta ja koemme siitä voimakkaita tunteita, se ei ole täysin todellinen.

      • Anonyymi00098
        Anonyymi00097 kirjoitti:

        ...
        Kerran vielä Krishna esitti ystävälleen esimerkin, jonka avulla hän yrittää selittää maailman kokemisen mekanismia.

        Elävät olennot kokevat erilaisia tunteita: tarkastellessamme todellisuutta iloitsemme joskus, pelästymme toisten asioiden vuoksi, ja koemme näitä tunteita täysin todellisina. Krishna selittää, että tämä todellisuus on samanlaista kuin se, jonka ihminen havaitsee varjoista, kaiuista tai kangastuksista. Kaikki nämä ovat vain todellisuuden heijastuksia, eivät itse todellisuutta.

        Heijastus ei voi sisältää koko todellisuutta. Esimerkiksi jos henkilö näkee aavikon, jossa on keidas, lampi, palmuja ja vihreyttä, valon taittumisen vuoksi nämä kuvat heijastuvat jonnekin muualle. Jos alkuperäistä todellisuutta ei olisi, ei olisi myöskään heijastuksia. Henkilö kokee näistä heijastuksista tunteita aivan kuin näkisi itse todellisen paikan. Tämä on merkittävä esimerkki: Krishna haluaa näyttää, että vaikka maailma vaikuttaa todelliselta ja koemme siitä voimakkaita tunteita, se ei ole täysin todellinen.

        ...
        Todellisuuden kokemamme tunteet ovat lähes yhtä todellisia kuin ne tunteet ja havainnot, joita koemme heijastusten ja kaikuisten ilmiöiden kautta. Modernit teknologiat, kuten elokuvat, havainnollistavat tätä ilmiötä: elokuva on illusorinen todellisuus. Siinä on tarina, joka perustuu menneisiin tapahtumiin – sota tai muu tapahtuma saattaa olla jo ohi – mutta elokuvan kautta tapahtumat heijastuvat ja herättävät katsojassa todellisia tunteita. Kun ihmiset katsovat elokuvaa televisiosta tai teatterin kankaalta, he kokevat aitoja tunteita, vaikka kaikki on vain heijastusta oikeasta tapahtumasta.

      • Anonyymi00099
        Anonyymi00098 kirjoitti:

        ...
        Todellisuuden kokemamme tunteet ovat lähes yhtä todellisia kuin ne tunteet ja havainnot, joita koemme heijastusten ja kaikuisten ilmiöiden kautta. Modernit teknologiat, kuten elokuvat, havainnollistavat tätä ilmiötä: elokuva on illusorinen todellisuus. Siinä on tarina, joka perustuu menneisiin tapahtumiin – sota tai muu tapahtuma saattaa olla jo ohi – mutta elokuvan kautta tapahtumat heijastuvat ja herättävät katsojassa todellisia tunteita. Kun ihmiset katsovat elokuvaa televisiosta tai teatterin kankaalta, he kokevat aitoja tunteita, vaikka kaikki on vain heijastusta oikeasta tapahtumasta.

        Luennon transkriptio.
        Virheitä suomenkielisessä käännöksessä, muutama katkelma eri kohdista.

        *********************

        Elokuva on illusorinen todellisuus: vaikka taustalla on jokin todellinen tapahtuma, kuten sota tai muu historiallinen tapahtuma, se on vain käsikirjoituksen ja kuvauksen pohjalta tuotettu tarina. Tarina heijastaa todellisuutta ajassa ja tilassa, mutta se ei ole itse todellisuus. Kun ihmiset katsovat elokuvaa televisiosta tai teatterin kankaalta, he kokevat voimakkaita ja aitoja tunteita, vaikka kaikki tapahtumat ovat vain heijastuksia.

        Kuvitellaan tilanne, jossa elokuvassa tykki kohdistetaan henkilöhahmoon: katsoja samaistuu niin vahvasti, että hän hyppää penkilleen reaktiona kohtaukseen. Eräässä elokuvan ensi-illassa – esimerkiksi Kristuksen intohimo – nainen kuoli sydänkohtaukseen, koska hän eläytyi niin syvästi näkemäänsä kipuun ja kärsimykseen. Hän oli täysin samastunut ruudulla esitettyihin tapahtumiin, vaikka ne olivat pelkkää näyttelijäntyötä; kukaan ei oikeasti kärsinyt.

        Tämä esimerkki osoittaa, että ihmisen tunteet voivat olla täysin todellisia, vaikka tapahtumat, joita hän katsoo, ovat illuusioita. Illuusio vaikuttaa todellisuuteen niin voimakkaasti, että henkilö voi kokea oikeaa henkistä ja fyysistä reaktiota, kuten kuolemanpelkoa tai sydänkohtauksen.

        Nykyteknologia, kuten surround-ääni, 3D-elokuvat ja erikoislasit, vahvistaa tätä vaikutusta: katsoja uppoutuu elokuvan maailmaan niin täysin, että aistit kokevat sen fyysisesti ja henkisesti todellisena. Esimerkiksi stereofilmissä, jossa ratsastaja laukkaa metsän läpi ja oksa osuu hahmoon, katsoja voi väistää reaktiona, aivan kuin hän olisi itse paikan päällä. Tämä osoittaa, miten voimakkaasti illuusio voi vaikuttaa ihmisen henkiseen ja kehon kokemukseen.

      • Anonyymi00100
        Anonyymi00099 kirjoitti:

        Luennon transkriptio.
        Virheitä suomenkielisessä käännöksessä, muutama katkelma eri kohdista.

        *********************

        Elokuva on illusorinen todellisuus: vaikka taustalla on jokin todellinen tapahtuma, kuten sota tai muu historiallinen tapahtuma, se on vain käsikirjoituksen ja kuvauksen pohjalta tuotettu tarina. Tarina heijastaa todellisuutta ajassa ja tilassa, mutta se ei ole itse todellisuus. Kun ihmiset katsovat elokuvaa televisiosta tai teatterin kankaalta, he kokevat voimakkaita ja aitoja tunteita, vaikka kaikki tapahtumat ovat vain heijastuksia.

        Kuvitellaan tilanne, jossa elokuvassa tykki kohdistetaan henkilöhahmoon: katsoja samaistuu niin vahvasti, että hän hyppää penkilleen reaktiona kohtaukseen. Eräässä elokuvan ensi-illassa – esimerkiksi Kristuksen intohimo – nainen kuoli sydänkohtaukseen, koska hän eläytyi niin syvästi näkemäänsä kipuun ja kärsimykseen. Hän oli täysin samastunut ruudulla esitettyihin tapahtumiin, vaikka ne olivat pelkkää näyttelijäntyötä; kukaan ei oikeasti kärsinyt.

        Tämä esimerkki osoittaa, että ihmisen tunteet voivat olla täysin todellisia, vaikka tapahtumat, joita hän katsoo, ovat illuusioita. Illuusio vaikuttaa todellisuuteen niin voimakkaasti, että henkilö voi kokea oikeaa henkistä ja fyysistä reaktiota, kuten kuolemanpelkoa tai sydänkohtauksen.

        Nykyteknologia, kuten surround-ääni, 3D-elokuvat ja erikoislasit, vahvistaa tätä vaikutusta: katsoja uppoutuu elokuvan maailmaan niin täysin, että aistit kokevat sen fyysisesti ja henkisesti todellisena. Esimerkiksi stereofilmissä, jossa ratsastaja laukkaa metsän läpi ja oksa osuu hahmoon, katsoja voi väistää reaktiona, aivan kuin hän olisi itse paikan päällä. Tämä osoittaa, miten voimakkaasti illuusio voi vaikuttaa ihmisen henkiseen ja kehon kokemukseen.

        Luennon transkriptio.
        Virheitä suomenkielisessä käännöksessä, muutama katkelma eri kohdista.

        *********************


        Elokuvan tai virtuaalitodellisuuden avulla voidaan luoda hyvin voimakkaita kokemuksia. Kuvitellaan, että metsässä sytytetään nuotio ja savua nousee näytöltä: teknologia mahdollistaa, että katsoja kokee tämän aistillisesti ja tuntee siihen liittyvät aidot tunteet. Samalla tavalla kuin elokuvissa voidaan luoda illuusioita, myös koko materiaalinen maailma, jossa ihminen elää, voidaan nähdä eräänlaisena virtuaalisena todellisuutena.

        Nykyiset virtuaalitodellisuudet...
        ...
        Silti kokemuksen voimakkuus voi olla niin suuri, että henkilö eläytyy siihen täysin.

        Krishnan opetus tästä on, että se todellisuus, jota pidämme oikeana ja johon samaistumme, on itse asiassa samanlainen illuusio kuin elokuva tai virtuaalitodellisuus. Kehomme ovat kuin virtuaalikypäriä, joihin olemme puetut, ja henkinen olemuksemme on todellinen olento, joka elää toisessa todellisuudessa. Me unohdamme usein tämän ja uskomme, että tämä materiaalisessa maailmassa koettu elämä on ainoa todellisuus. Elämme täysin tässä roolissa, sisäistämme sen ja yritämme suorittaa sen mahdollisimman hyvin – mutta se on silti vain väliaikainen harjoitus verrattuna todelliseen henkimaailman todellisuuteen.

      • Anonyymi00101
        Anonyymi00100 kirjoitti:

        Luennon transkriptio.
        Virheitä suomenkielisessä käännöksessä, muutama katkelma eri kohdista.

        *********************


        Elokuvan tai virtuaalitodellisuuden avulla voidaan luoda hyvin voimakkaita kokemuksia. Kuvitellaan, että metsässä sytytetään nuotio ja savua nousee näytöltä: teknologia mahdollistaa, että katsoja kokee tämän aistillisesti ja tuntee siihen liittyvät aidot tunteet. Samalla tavalla kuin elokuvissa voidaan luoda illuusioita, myös koko materiaalinen maailma, jossa ihminen elää, voidaan nähdä eräänlaisena virtuaalisena todellisuutena.

        Nykyiset virtuaalitodellisuudet...
        ...
        Silti kokemuksen voimakkuus voi olla niin suuri, että henkilö eläytyy siihen täysin.

        Krishnan opetus tästä on, että se todellisuus, jota pidämme oikeana ja johon samaistumme, on itse asiassa samanlainen illuusio kuin elokuva tai virtuaalitodellisuus. Kehomme ovat kuin virtuaalikypäriä, joihin olemme puetut, ja henkinen olemuksemme on todellinen olento, joka elää toisessa todellisuudessa. Me unohdamme usein tämän ja uskomme, että tämä materiaalisessa maailmassa koettu elämä on ainoa todellisuus. Elämme täysin tässä roolissa, sisäistämme sen ja yritämme suorittaa sen mahdollisimman hyvin – mutta se on silti vain väliaikainen harjoitus verrattuna todelliseen henkimaailman todellisuuteen.

        Luennon transkriptio.
        Virheitä suomenkielisessä käännöksessä, muutama katkelma eri kohdista.

        *********************
        ...
        Materiaalisessa maailmassa koettu todellisuus on kuin heijastusta virtuaalitodellisuudesta suhteessa korkeampaan henkiseen todellisuuteen.


        Tämä ajatus näkyy myös tunnetussa elokuvassa MATRIX, jossa ryhmä ihmisiä "herättää" toiset näkemään, että heidän nykyinen kokemuksensa ei ole heidän todellinen olemuksensa. Ihmiset on kytketty järjestelmään, joka vie heidän voimansa ja muuttaa heidät orjiksi, vaikka he kuvittelevat elävänsä todellisessa maailmassa.

        Henkisen elämän tarkoitus on vapauttaa henkinen olento tästä illuusiosta ja näyttää hänelle, että maailma, jossa elämme, on vain virtuaalinen ja näennäinen. On tärkeää ymmärtää, että pelkkä tämän maailman hylkääminen ei riitä: henkinen olento tarvitsee siirtyä toiseen todellisuuteen. Emme voi jäädä jumiin eri maailmojen välimaastoon. Me olemme konkreettisia, elossa olevia olentoja ja tarvitsemme täyden, merkityksellisen elämän.

        Pelkkä väite "tämä maailma on illuusio" – kuten buddhalaiset sanovat – ei riitä. Kun henkilö "herää" tästä unesta, hän saattaa vain siirtyä toiseen illusioon, jos ei tiedä, mihin todellisuuteen hänen tulisi siirtyä. Pelkkä illuusioiden hylkääminen on hyvä alku, mutta todellinen kysymys on: missä on todellinen todellisuus? Ilman sitä, mihin merkitykseen pääsemme, jos olemme vain tyhjiössä, nirvanassa, jossain ruumiittomassa ja persoonattomassa tilassa?
        ...

      • Anonyymi00102
        Anonyymi00101 kirjoitti:

        Luennon transkriptio.
        Virheitä suomenkielisessä käännöksessä, muutama katkelma eri kohdista.

        *********************
        ...
        Materiaalisessa maailmassa koettu todellisuus on kuin heijastusta virtuaalitodellisuudesta suhteessa korkeampaan henkiseen todellisuuteen.


        Tämä ajatus näkyy myös tunnetussa elokuvassa MATRIX, jossa ryhmä ihmisiä "herättää" toiset näkemään, että heidän nykyinen kokemuksensa ei ole heidän todellinen olemuksensa. Ihmiset on kytketty järjestelmään, joka vie heidän voimansa ja muuttaa heidät orjiksi, vaikka he kuvittelevat elävänsä todellisessa maailmassa.

        Henkisen elämän tarkoitus on vapauttaa henkinen olento tästä illuusiosta ja näyttää hänelle, että maailma, jossa elämme, on vain virtuaalinen ja näennäinen. On tärkeää ymmärtää, että pelkkä tämän maailman hylkääminen ei riitä: henkinen olento tarvitsee siirtyä toiseen todellisuuteen. Emme voi jäädä jumiin eri maailmojen välimaastoon. Me olemme konkreettisia, elossa olevia olentoja ja tarvitsemme täyden, merkityksellisen elämän.

        Pelkkä väite "tämä maailma on illuusio" – kuten buddhalaiset sanovat – ei riitä. Kun henkilö "herää" tästä unesta, hän saattaa vain siirtyä toiseen illusioon, jos ei tiedä, mihin todellisuuteen hänen tulisi siirtyä. Pelkkä illuusioiden hylkääminen on hyvä alku, mutta todellinen kysymys on: missä on todellinen todellisuus? Ilman sitä, mihin merkitykseen pääsemme, jos olemme vain tyhjiössä, nirvanassa, jossain ruumiittomassa ja persoonattomassa tilassa?
        ...

        Mitä toinen Veda-viisas, V. K. Prabhu, sanoo samasta aiheesta, eli virtuaalitodellisuudesta.
        Seuraavassa on otteita V. K. Prabhun tekstistä, jotka koskevat virtuaalitodellisuutta. Hän on valmistunut yliopistosta erikoistumisalueenaan japanin kieli ja japanin filosofia. Hän on filosofi, filologi, tutkija ja monipuolinen ajattelija, jonka asiantuntemus kattaa monia eri aloja.

        Virheitä suomenkielisessä käännöksessä, muutama katkelma eri kohdista.

        *********************

        Kaikessa tässä on hienovaraisia järjestelmiä, fyysisistä kehoista hienoihin henkisiin ohjelmiin, jotka luovat virtuaalitodellisuuden. Suuremmassa mittakaavassa sama pätee materiaaliseen maailmaan: energia, ...māyā, luo tämän illuusion. Māyā tarkoittaa kirjaimellisesti "sitä, mitä ei ole" – eli näennäistä, jonka sekoitamme todellisuuteen. Katsomme heijastuksia ja peilejä ja uskomme niiden olevan itse todellisuutta.

        Tämä illusorinen energia koostuu monista tekijöistä, aivan kuten tekninen virtuaalitodellisuus on monimutkainen insinööritaidon tulos. Samoin maailmankaikkeudessa materiaaliset elementit, kolmen gunan – hyväntahtoisuuden, intohimon ja tietämättömyyden – yhdistelmät, eri persoonallisuudet ja puolijumalat muodostavat yhtenäisen järjestelmän, joka luo tämän virtuaalitodellisuuden.

        Elävät olennot on puettu kehoihin, jotka toimivat kuin avaruuspukuja, joiden kautta he havaitsevat tämän maailman ja samaistuvat siihen täysin.


        Joskus tämä sopeutuminen ei ole välitöntä: erityisesti lapset voivat säilyttää muistia aiemmista elämistä, vaikka he ovat jo uudessa kehossa. He voivat elää menneisyyden tilanteiden kautta ja puhua asioista kuin aikuiset, vaikka fyysisesti he ovat lapsia. Tämä ilmiö on dokumentoitu monissa tutkimuksissa.

        ...

        Useimmissa tapauksissa siirtyminen uuteen elämään tapahtuu luonnollisesti ja helposti, kun ympäristö ja kasvatus tarjoavat uudet olosuhteet. Lopulta menneisyyden muistot muuttuvat passiivisiksi ja olento alkaa elää täysin uuden kehon ja uuden todellisuuden mukaan.

        Materiaalisella, virtuaalisella tasolla todellisuus on siis monimutkainen järjestelmä, jossa elävät olennot voivat toimia ja kokea vapaasti, mutta vain jos järjestelmä, jonka avulla todellisuus ilmenee, on aktiivinen. Tämä antaa elävälle olennolle vapauden valita ja harjoittaa tahtoa. Vapaus syntyy vain silloin, kun todellisuus tarjoaa vaihtoehtoja...
        ...



        Tästä syystä on olemassa kaksi todellisuuden tasoa: materiaalisessa maailmassa valinnanvapaus voi ilmetä, ja vain sen avulla voidaan todella harjoittaa omaa tahtoa. Vedat opettavat, että materiaalinen ... ilmenee syklisesti, ajan energian kautta. MahaVishnun kautta luotu aika saa aikaan universumit, joissa Brahma toimii luojana ja käynnistää kiertokulun. Päivän päättyessä kierto pysähtyy ja jatkuu jälleen uudelleen, kuten ajan energia – Jumalan tahto – vetää meitä puoleensa eri muodoissa. Tämä energia ilmenee myös gravitaationa, joka vetää esineitä alaspäin: kaikki ilmiöt, mukaan lukien painovoima, ovat Jumalan ilmentymää, joka ohjaa maailmankaikkeutta.

      • Anonyymi00103
        Anonyymi00102 kirjoitti:

        Mitä toinen Veda-viisas, V. K. Prabhu, sanoo samasta aiheesta, eli virtuaalitodellisuudesta.
        Seuraavassa on otteita V. K. Prabhun tekstistä, jotka koskevat virtuaalitodellisuutta. Hän on valmistunut yliopistosta erikoistumisalueenaan japanin kieli ja japanin filosofia. Hän on filosofi, filologi, tutkija ja monipuolinen ajattelija, jonka asiantuntemus kattaa monia eri aloja.

        Virheitä suomenkielisessä käännöksessä, muutama katkelma eri kohdista.

        *********************

        Kaikessa tässä on hienovaraisia järjestelmiä, fyysisistä kehoista hienoihin henkisiin ohjelmiin, jotka luovat virtuaalitodellisuuden. Suuremmassa mittakaavassa sama pätee materiaaliseen maailmaan: energia, ...māyā, luo tämän illuusion. Māyā tarkoittaa kirjaimellisesti "sitä, mitä ei ole" – eli näennäistä, jonka sekoitamme todellisuuteen. Katsomme heijastuksia ja peilejä ja uskomme niiden olevan itse todellisuutta.

        Tämä illusorinen energia koostuu monista tekijöistä, aivan kuten tekninen virtuaalitodellisuus on monimutkainen insinööritaidon tulos. Samoin maailmankaikkeudessa materiaaliset elementit, kolmen gunan – hyväntahtoisuuden, intohimon ja tietämättömyyden – yhdistelmät, eri persoonallisuudet ja puolijumalat muodostavat yhtenäisen järjestelmän, joka luo tämän virtuaalitodellisuuden.

        Elävät olennot on puettu kehoihin, jotka toimivat kuin avaruuspukuja, joiden kautta he havaitsevat tämän maailman ja samaistuvat siihen täysin.


        Joskus tämä sopeutuminen ei ole välitöntä: erityisesti lapset voivat säilyttää muistia aiemmista elämistä, vaikka he ovat jo uudessa kehossa. He voivat elää menneisyyden tilanteiden kautta ja puhua asioista kuin aikuiset, vaikka fyysisesti he ovat lapsia. Tämä ilmiö on dokumentoitu monissa tutkimuksissa.

        ...

        Useimmissa tapauksissa siirtyminen uuteen elämään tapahtuu luonnollisesti ja helposti, kun ympäristö ja kasvatus tarjoavat uudet olosuhteet. Lopulta menneisyyden muistot muuttuvat passiivisiksi ja olento alkaa elää täysin uuden kehon ja uuden todellisuuden mukaan.

        Materiaalisella, virtuaalisella tasolla todellisuus on siis monimutkainen järjestelmä, jossa elävät olennot voivat toimia ja kokea vapaasti, mutta vain jos järjestelmä, jonka avulla todellisuus ilmenee, on aktiivinen. Tämä antaa elävälle olennolle vapauden valita ja harjoittaa tahtoa. Vapaus syntyy vain silloin, kun todellisuus tarjoaa vaihtoehtoja...
        ...



        Tästä syystä on olemassa kaksi todellisuuden tasoa: materiaalisessa maailmassa valinnanvapaus voi ilmetä, ja vain sen avulla voidaan todella harjoittaa omaa tahtoa. Vedat opettavat, että materiaalinen ... ilmenee syklisesti, ajan energian kautta. MahaVishnun kautta luotu aika saa aikaan universumit, joissa Brahma toimii luojana ja käynnistää kiertokulun. Päivän päättyessä kierto pysähtyy ja jatkuu jälleen uudelleen, kuten ajan energia – Jumalan tahto – vetää meitä puoleensa eri muodoissa. Tämä energia ilmenee myös gravitaationa, joka vetää esineitä alaspäin: kaikki ilmiöt, mukaan lukien painovoima, ovat Jumalan ilmentymää, joka ohjaa maailmankaikkeutta.

        ...

        Tämä todellisuus on tarkoitettu siihen, että me voimme tehdä valintoja. Elämämme koostuu erilaisista haluista, ja nämä halut ilmenevät sekä fyysisessä kehossa että hienovaraisessa kehossa. Fyysinen keho on kuin kulissin päällinen osa; hienovarainen keho sisältää uskomuksemme, mieltymyksemme ja halumme, tiedon ja kokemuksen kerrokset. Näiden kahden välillä on seitsemän energiapistettä – chakraa – jotka yhdistävät hienovaraisen kehon fyysiseen kehoon.

        Nämä chakrat näkyvät fyysisesti rauhasina ja eritteinä, mutta niitä voi myös tuntea kokemuksen kautta. Esimerkiksi, kun katselemme jotain seksuaalisesti stimuloivaa kuvaa, alimmat chakrat aktivoituvat; kun katsomme herkullista ruokaa, toinen keskus herää; kun koemme voimakkaita tunteita, kuten surua rakkaiden menetyksestä, sydämen chakra – anāhata – aktivoituu. Sama tapahtuu, kun puhumme julkisesti tai tunnemme jännitystä: kurkun chakra – viśuddha – reagoi ja voi aiheuttaa fyysisiä tuntemuksia...

      • Anonyymi00104
        Anonyymi00103 kirjoitti:

        ...

        Tämä todellisuus on tarkoitettu siihen, että me voimme tehdä valintoja. Elämämme koostuu erilaisista haluista, ja nämä halut ilmenevät sekä fyysisessä kehossa että hienovaraisessa kehossa. Fyysinen keho on kuin kulissin päällinen osa; hienovarainen keho sisältää uskomuksemme, mieltymyksemme ja halumme, tiedon ja kokemuksen kerrokset. Näiden kahden välillä on seitsemän energiapistettä – chakraa – jotka yhdistävät hienovaraisen kehon fyysiseen kehoon.

        Nämä chakrat näkyvät fyysisesti rauhasina ja eritteinä, mutta niitä voi myös tuntea kokemuksen kautta. Esimerkiksi, kun katselemme jotain seksuaalisesti stimuloivaa kuvaa, alimmat chakrat aktivoituvat; kun katsomme herkullista ruokaa, toinen keskus herää; kun koemme voimakkaita tunteita, kuten surua rakkaiden menetyksestä, sydämen chakra – anāhata – aktivoituu. Sama tapahtuu, kun puhumme julkisesti tai tunnemme jännitystä: kurkun chakra – viśuddha – reagoi ja voi aiheuttaa fyysisiä tuntemuksia...

        ...
        ...
        Tämä järjestelmä on kuin virtuaalinen puku tai avaruuspuku, jossa olemme täysin immersoituneita. Alhaiset ja korkeammat henkiset pyrkimykset ilmenevät näiden keskusten kautta, ja ne yhdistyvät fyysisiin ja ympäröiviin ärsykkeisiin. Näin elämme elämäämme uskoen, että tämä todellisuus on lopullinen, aivan kuten henkilö, joka pukeutuu virtuaalikypärään ja uppoutuu siihen täysin.

        Joskus, kun elämme täysin tarinan tai illuusion sisällä – esimerkiksi elokuvan intensiivisessä maailmassa – tuntuu mahdottomalta irrottautua. Henkilö voi yrittää paeta, jopa radikaalisti, mutta todellisuudessa hän vain siirtyy yhdestä illuusiosta toiseen, pysyen edelleen materiaalisen maailman rajojen sisällä. Todellinen irtautuminen vaatii ymmärrystä siitä, kuka minä olen henkisenä olentona, ja tämän tietoisuuden aktivoimista itse.

        Materiaalisessa maailmassa olemme niin syvästi uppoutuneita illuusioon, että rajat ovat näkymättömät; ympärillämme on täydellinen, pyöreä, stereoskooppinen ja immersiivinen maailma. Kaikki ympärillämme on täynnä kokemuksia ja ärsykkeitä, aivan kuin olisimme täysin ympäröidyn virtuaalitodellisuuden keskellä. Krišna on tämän jo suunnitellut: hän loi tämän kokonaisuuden, ja me elämme ympäröityinä kaikilla näillä kerroksilla, sekä fyysisesti että henkisesti.

      • Anonyymi00106

        Krišna on kuitenkin jo suunnitellut tämän menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Me elämme täysin ympäröityinä kaikilla näillä kokemuksilla ja olemme vakuuttuneita, että tämä on todellisuus. Mutta kun ihminen yhdistyy absoluuttiseen todellisuuteen – ei tähän hetkelliseen illuusionaaliseen maailmaan – hän, joka seisoo absoluuttisen todellisuuden ytimen keskellä, pystyy “sammuttamaan” tämän illuusion. Silloin hän alkaa nähdä, että ihmiset ovat itse asiassa melko mekaanisia olentoja fyysisellä tasolla: heidän ajatuksensa kulkevat tiettyjä kaavoja pitkin, aivan kuin tietokoneen ohjelma tai tekoäly, joka pystyy ratkaisemaan monimutkaisia tehtäviä ilman tunteita, tarkasti ja nopeasti.

        Kun henkilö kokee tämän yhteyden absoluuttiseen todellisuuteen, hän alkaa ymmärtää, miten materiaaliset voimat – gunat – toimivat, miten chakrat toimivat ja miten kaikki sosiaaliset suhteet ja tapahtumat materialisoituvat. Hän näkee, että elämä on pohjimmiltaan mekanistista ja ennustettavaa: tapahtumat toistuvat kaavojen mukaan. Materiaalinen maailma menettää houkuttelevuutensa; se on kuin hyvin tehty lelu, mutta ei mitään syvempää.

        Seuraava askel tällaiselle henkilölle on liikkua kohti todellista todellisuutta. Kyse ei ole pelkästään illuusion purkamisesta ja irtautumisesta tästä maailmasta, vaan siirtymisestä kohti absoluuttista, ikuista todellisuutta, jossa sielu ei ole enää peitetty virtuaalisella “haarniskalla” ja voi kokea puhtaita tunteita. ...
        ...


        ...
        Tämä prosessi alkaa, kun ihminen ymmärtää, että hän ei ole kehu, vaan sielu, ja että tämä maailma on vain väliaikainen, virtuaalinen näyttämö. Roolit, ikä, olosuhteet ja ruumis muuttuvat, mutta sielu pysyy – ja tästä alkaa todellinen irtautuminen illuusiosta ja siirtyminen henkiseen todellisuuteen.

      • Anonyymi00107
        Anonyymi00106 kirjoitti:

        Krišna on kuitenkin jo suunnitellut tämän menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Me elämme täysin ympäröityinä kaikilla näillä kokemuksilla ja olemme vakuuttuneita, että tämä on todellisuus. Mutta kun ihminen yhdistyy absoluuttiseen todellisuuteen – ei tähän hetkelliseen illuusionaaliseen maailmaan – hän, joka seisoo absoluuttisen todellisuuden ytimen keskellä, pystyy “sammuttamaan” tämän illuusion. Silloin hän alkaa nähdä, että ihmiset ovat itse asiassa melko mekaanisia olentoja fyysisellä tasolla: heidän ajatuksensa kulkevat tiettyjä kaavoja pitkin, aivan kuin tietokoneen ohjelma tai tekoäly, joka pystyy ratkaisemaan monimutkaisia tehtäviä ilman tunteita, tarkasti ja nopeasti.

        Kun henkilö kokee tämän yhteyden absoluuttiseen todellisuuteen, hän alkaa ymmärtää, miten materiaaliset voimat – gunat – toimivat, miten chakrat toimivat ja miten kaikki sosiaaliset suhteet ja tapahtumat materialisoituvat. Hän näkee, että elämä on pohjimmiltaan mekanistista ja ennustettavaa: tapahtumat toistuvat kaavojen mukaan. Materiaalinen maailma menettää houkuttelevuutensa; se on kuin hyvin tehty lelu, mutta ei mitään syvempää.

        Seuraava askel tällaiselle henkilölle on liikkua kohti todellista todellisuutta. Kyse ei ole pelkästään illuusion purkamisesta ja irtautumisesta tästä maailmasta, vaan siirtymisestä kohti absoluuttista, ikuista todellisuutta, jossa sielu ei ole enää peitetty virtuaalisella “haarniskalla” ja voi kokea puhtaita tunteita. ...
        ...


        ...
        Tämä prosessi alkaa, kun ihminen ymmärtää, että hän ei ole kehu, vaan sielu, ja että tämä maailma on vain väliaikainen, virtuaalinen näyttämö. Roolit, ikä, olosuhteet ja ruumis muuttuvat, mutta sielu pysyy – ja tästä alkaa todellinen irtautuminen illuusiosta ja siirtyminen henkiseen todellisuuteen.

        Tämä prosessi alkaa, kun ihminen ymmärtää, että hän ei ole keho.

      • Anonyymi00108
        Anonyymi00107 kirjoitti:

        Tämä prosessi alkaa, kun ihminen ymmärtää, että hän ei ole keho.

        Jatketaan myöhemmin!

      • Anonyymi00109
        Anonyymi00104 kirjoitti:

        ...
        ...
        Tämä järjestelmä on kuin virtuaalinen puku tai avaruuspuku, jossa olemme täysin immersoituneita. Alhaiset ja korkeammat henkiset pyrkimykset ilmenevät näiden keskusten kautta, ja ne yhdistyvät fyysisiin ja ympäröiviin ärsykkeisiin. Näin elämme elämäämme uskoen, että tämä todellisuus on lopullinen, aivan kuten henkilö, joka pukeutuu virtuaalikypärään ja uppoutuu siihen täysin.

        Joskus, kun elämme täysin tarinan tai illuusion sisällä – esimerkiksi elokuvan intensiivisessä maailmassa – tuntuu mahdottomalta irrottautua. Henkilö voi yrittää paeta, jopa radikaalisti, mutta todellisuudessa hän vain siirtyy yhdestä illuusiosta toiseen, pysyen edelleen materiaalisen maailman rajojen sisällä. Todellinen irtautuminen vaatii ymmärrystä siitä, kuka minä olen henkisenä olentona, ja tämän tietoisuuden aktivoimista itse.

        Materiaalisessa maailmassa olemme niin syvästi uppoutuneita illuusioon, että rajat ovat näkymättömät; ympärillämme on täydellinen, pyöreä, stereoskooppinen ja immersiivinen maailma. Kaikki ympärillämme on täynnä kokemuksia ja ärsykkeitä, aivan kuin olisimme täysin ympäröidyn virtuaalitodellisuuden keskellä. Krišna on tämän jo suunnitellut: hän loi tämän kokonaisuuden, ja me elämme ympäröityinä kaikilla näillä kerroksilla, sekä fyysisesti että henkisesti.

        Jännää.

      • Anonyymi00110
        Anonyymi00108 kirjoitti:

        Jatketaan myöhemmin!

        Ihmisen elämä on kuin peli, jossa eri “tasot” vastaavat eri kokemuksia ja oppimisen haasteita. Materiaalinen maailma toimii ajan mukaan; kaikki tapahtumat etenevät tietyissä sykleissä.

      • Anonyymi00111
        Anonyymi00110 kirjoitti:

        Ihmisen elämä on kuin peli, jossa eri “tasot” vastaavat eri kokemuksia ja oppimisen haasteita. Materiaalinen maailma toimii ajan mukaan; kaikki tapahtumat etenevät tietyissä sykleissä.

        Ajan kuluminen on kuin koneiston käynnistäminen, joka kehittää ja muokkaa tapahtumia.

      • Anonyymi00112
        Anonyymi00111 kirjoitti:

        Ajan kuluminen on kuin koneiston käynnistäminen, joka kehittää ja muokkaa tapahtumia.

        Lopulta korkein tavoite on tietoisuuden kohoaminen, irtautuminen virtuaalisesta, aineellisesta maailmasta (jos siis sitä haluaa).

      • Anonyymi00113
        Anonyymi00112 kirjoitti:

        Lopulta korkein tavoite on tietoisuuden kohoaminen, irtautuminen virtuaalisesta, aineellisesta maailmasta (jos siis sitä haluaa).

        Aineellinen maailma on kuin elokuvateatteri: illuusio syntyy pimeydestä ja ympäristöstä. Mutta toisin kuin elokuvateatterissa, jossa voi yksinkertaisesti nousta ja poistua, tässä maailmassa rajat ovat epämääräisiä. Olemme paitsi katsojia myös aktiivisia osallistujia, ja meidän on opittava tunnistamaan illuusio ja vapautumaan siitä ymmärryksen avulla.

      • Anonyymi00114
        Anonyymi00113 kirjoitti:

        Aineellinen maailma on kuin elokuvateatteri: illuusio syntyy pimeydestä ja ympäristöstä. Mutta toisin kuin elokuvateatterissa, jossa voi yksinkertaisesti nousta ja poistua, tässä maailmassa rajat ovat epämääräisiä. Olemme paitsi katsojia myös aktiivisia osallistujia, ja meidän on opittava tunnistamaan illuusio ja vapautumaan siitä ymmärryksen avulla.

        Tämä illuusio, jossa olemme ei ole vain yksitasoinen. Me emme ole pelkkiä katsojia, vaan aktiivisia osallistujia. Siksi illuusion “poistuminen” ei ole yksinkertaista – emme voi vain astua ulos, koska olemme osa sen rakennetta. Muutoksen prosessi on asteittainen: ensin on tunnistettava ja tunnettava sisäisesti, että olemme osa tätä peliä.

      • Anonyymi00115
        Anonyymi00114 kirjoitti:

        Tämä illuusio, jossa olemme ei ole vain yksitasoinen. Me emme ole pelkkiä katsojia, vaan aktiivisia osallistujia. Siksi illuusion “poistuminen” ei ole yksinkertaista – emme voi vain astua ulos, koska olemme osa sen rakennetta. Muutoksen prosessi on asteittainen: ensin on tunnistettava ja tunnettava sisäisesti, että olemme osa tätä peliä.

        Muutoksen prosessi on asteittainen: ensin on tunnistettava ja tunnettava sisäisesti, että olemme osa tätä peliä.

      • Anonyymi00116
        Anonyymi00115 kirjoitti:

        Muutoksen prosessi on asteittainen: ensin on tunnistettava ja tunnettava sisäisesti, että olemme osa tätä peliä.

        Kuten elokuvateatterissa, kukaan ei pakota ihmistä elokuvateatteriin – hän tulee vapaaehtoisesti. Samoin me olemme tulleet tähän maailmaan omien halujemme ja valintojemme kautta.

      • Anonyymi00117
        Anonyymi00116 kirjoitti:

        Kuten elokuvateatterissa, kukaan ei pakota ihmistä elokuvateatteriin – hän tulee vapaaehtoisesti. Samoin me olemme tulleet tähän maailmaan omien halujemme ja valintojemme kautta.

        Edistys alkaa vasta, kun henkilö haluaa nähdä todellisuuden ja alkaa kyseenalaistaa tämän illuusion.

      • Anonyymi00118
        Anonyymi00117 kirjoitti:

        Edistys alkaa vasta, kun henkilö haluaa nähdä todellisuuden ja alkaa kyseenalaistaa tämän illuusion.

        Elävä olento vaikuttaa maailmassa muotojen, halujen ja karmansa kautta. Vapaus ilmenee siinä, miten voimme muuttaa näitä ulkoisia muotoja.


        Todellinen herääminen alkaa, kun ymmärrämme, että olemme toisenlaista luontoa kuin materia.


        Jos olisimme pelkkää materiaa, emme yrittäisi kohota sen yläpuolelle

        Materiaa voi hallita vain korkeammalla henkisellä energialla, ei muilla keinoilla. Koska ihmiset ovat henkisesti heikkoja, he eivät pysty hallitsemaan materiaa puhtaasti, vaan keksivät erilaisia teknologioita ja menetelmiä, joilla on usein haittavaikutuksia. Henkisen voiman vahvistaminen on ainoa tie hallita materiaa, sekä fyysisesti että henkisesti.

      • Anonyymi00119
        Anonyymi00118 kirjoitti:

        Elävä olento vaikuttaa maailmassa muotojen, halujen ja karmansa kautta. Vapaus ilmenee siinä, miten voimme muuttaa näitä ulkoisia muotoja.


        Todellinen herääminen alkaa, kun ymmärrämme, että olemme toisenlaista luontoa kuin materia.


        Jos olisimme pelkkää materiaa, emme yrittäisi kohota sen yläpuolelle

        Materiaa voi hallita vain korkeammalla henkisellä energialla, ei muilla keinoilla. Koska ihmiset ovat henkisesti heikkoja, he eivät pysty hallitsemaan materiaa puhtaasti, vaan keksivät erilaisia teknologioita ja menetelmiä, joilla on usein haittavaikutuksia. Henkisen voiman vahvistaminen on ainoa tie hallita materiaa, sekä fyysisesti että henkisesti.

        Ilman henkistä voimaa elävä olento jää täysin materiaalisten vaikutteiden vietäväksi: kolmen gunan (ominaisuuden) ja karmojen mekanismi pyörittää sitä, ja elämästä tulee hallitsematonta. Suunnitelmat eivät toteudu, koska monet tekijät jäävät huomiotta karmasta johtuen. Materia ja aika kuuntelevat meitä vain, kun olemme vahvistaneet henkistä voimaamme .

      • Anonyymi00120
        Anonyymi00119 kirjoitti:

        Ilman henkistä voimaa elävä olento jää täysin materiaalisten vaikutteiden vietäväksi: kolmen gunan (ominaisuuden) ja karmojen mekanismi pyörittää sitä, ja elämästä tulee hallitsematonta. Suunnitelmat eivät toteudu, koska monet tekijät jäävät huomiotta karmasta johtuen. Materia ja aika kuuntelevat meitä vain, kun olemme vahvistaneet henkistä voimaamme .

        Vaikka aika näyttää kulkevan yhtenäisesti ja kaikkia kohti samaa päämäärää, todellisuudessa sen vaikutus riippuu yksilön tietoisuudesta.

      • Anonyymi00121
        Anonyymi00120 kirjoitti:

        Vaikka aika näyttää kulkevan yhtenäisesti ja kaikkia kohti samaa päämäärää, todellisuudessa sen vaikutus riippuu yksilön tietoisuudesta.

        Tämä on myös joogien opetuksen ydin: karma-jooga, jnana-jooga ja bhakti-jooga ohjaavat kohti epäitsekkäitä toimia. Bhakti-jooga erityisesti.

      • Anonyymi00122
        Anonyymi00121 kirjoitti:

        Tämä on myös joogien opetuksen ydin: karma-jooga, jnana-jooga ja bhakti-jooga ohjaavat kohti epäitsekkäitä toimia. Bhakti-jooga erityisesti.

        Karma-joogan harjoittamisessa perusperiaate on “käsi, joka antaa, ei kuihdu”: kun ihminen antaa jotain – olipa kyseessä uhri jumalalle tai apu ihmisille – alkuvaiheessa siihen liittyy usein jonkin verran egokeskeisyyttä. Esimerkiksi ihminen saattaa ajatella: “Annan vain puolet, sillä en vielä täysin luota järjestelmään.” Tämä on normaali aloitustaso, josta vähitellen pääsee eteenpäin.

        Bhakti-jooga on tämän järjestelmän huippu. Siinä ihminen ei enää käytä vain ruumistaan (karma) tai mieltään (jnana), vaan myös sydämen energiaa ja rakkautta. Hän toimii täysin vapaasti, iloisesti ja tietoisesti. Yllättävää kyllä, tällaiset ihmiset, jotka luovuttavat kokonaan itsensä palvelukseen, eivät menetä mitään: vaikka heillä ei olisi omaa kotia tai perhettä, heidän materiaalitarpeensa huolehtivat muut ihmiset ja universumi automaattisesti.

        Tämä on eräänlainen “voittamaton kaava”.

        Tällaiset henkilöt ovat harvinaisia ja toimivat “majakoina”, jotka näyttävät muille, miten tämä periaate toimii käytännössä. Jokainen meistä voi soveltaa tätä omassa elämässään omassa tahdissaan.


        Henkinen elämä ei tarkoita luostariin vetäytymistä, vaan tietoisuuden muutosta arjessa. Ihminen alkaa arvioida arvoja uudella tavalla ja toimia epäitsekkäästi, mutta pysyy samalla maailmassa.

        Esimerkkinä henkisestä “tarkkuudesta” käytetään soturin kuvaa: soturi ampuu ylös kohteeseen, mutta katsoo sen heijastusta peilistä maassa. Tämä symboloi sitä, että henkisessä elämässä usein edetään epäsuorasti – toiminta suuntautuu korkeampaan päämäärään, vaikka ensisilmäyksellä keskitytään heijastukseen.

      • Anonyymi00123
        Anonyymi00122 kirjoitti:

        Karma-joogan harjoittamisessa perusperiaate on “käsi, joka antaa, ei kuihdu”: kun ihminen antaa jotain – olipa kyseessä uhri jumalalle tai apu ihmisille – alkuvaiheessa siihen liittyy usein jonkin verran egokeskeisyyttä. Esimerkiksi ihminen saattaa ajatella: “Annan vain puolet, sillä en vielä täysin luota järjestelmään.” Tämä on normaali aloitustaso, josta vähitellen pääsee eteenpäin.

        Bhakti-jooga on tämän järjestelmän huippu. Siinä ihminen ei enää käytä vain ruumistaan (karma) tai mieltään (jnana), vaan myös sydämen energiaa ja rakkautta. Hän toimii täysin vapaasti, iloisesti ja tietoisesti. Yllättävää kyllä, tällaiset ihmiset, jotka luovuttavat kokonaan itsensä palvelukseen, eivät menetä mitään: vaikka heillä ei olisi omaa kotia tai perhettä, heidän materiaalitarpeensa huolehtivat muut ihmiset ja universumi automaattisesti.

        Tämä on eräänlainen “voittamaton kaava”.

        Tällaiset henkilöt ovat harvinaisia ja toimivat “majakoina”, jotka näyttävät muille, miten tämä periaate toimii käytännössä. Jokainen meistä voi soveltaa tätä omassa elämässään omassa tahdissaan.


        Henkinen elämä ei tarkoita luostariin vetäytymistä, vaan tietoisuuden muutosta arjessa. Ihminen alkaa arvioida arvoja uudella tavalla ja toimia epäitsekkäästi, mutta pysyy samalla maailmassa.

        Esimerkkinä henkisestä “tarkkuudesta” käytetään soturin kuvaa: soturi ampuu ylös kohteeseen, mutta katsoo sen heijastusta peilistä maassa. Tämä symboloi sitä, että henkisessä elämässä usein edetään epäsuorasti – toiminta suuntautuu korkeampaan päämäärään, vaikka ensisilmäyksellä keskitytään heijastukseen.

        Voit antaa mitä tahansa, esimerkiksi oma aikaa muille.

      • Anonyymi00124
        Anonyymi00123 kirjoitti:

        Voit antaa mitä tahansa, esimerkiksi oma aikaa muille.

        Elämä ei vaadi vetäytymistä maailmasta, vaan tietoisuuden muutosta. Ego vähenee, todellinen minä paljastuu.

      • Anonyymi00125
        Anonyymi00124 kirjoitti:

        Elämä ei vaadi vetäytymistä maailmasta, vaan tietoisuuden muutosta. Ego vähenee, todellinen minä paljastuu.

        Kiitos kaikille!

      • Anonyymi00130
        Anonyymi00124 kirjoitti:

        Elämä ei vaadi vetäytymistä maailmasta, vaan tietoisuuden muutosta. Ego vähenee, todellinen minä paljastuu.

        Yes.

      • Anonyymi00132
        Anonyymi00005 kirjoitti:

        Maailman ohimenevyys ja tapahtumien toistuvuus muistuttavat siitä, että kaikki ei ole pysyvää; silti jokainen kokemus voi olla askel kohti korkeampaa ymmärrystä ja rakkauden kehitystä.

        Oli hyvä elokuvasarja se Matrix!

      • Anonyymi00133
        Anonyymi00130 kirjoitti:

        Yes.

        Kyllä!

      • Anonyymi00134
        Anonyymi00132 kirjoitti:

        Oli hyvä elokuvasarja se Matrix!

        Eikö siinä ole kolme osaa?

      • Anonyymi00135
        Anonyymi00134 kirjoitti:

        Eikö siinä ole kolme osaa?

        On, eri vuosilta.

      • Anonyymi00136
        Anonyymi00135 kirjoitti:

        On, eri vuosilta.

        Kurkistus tulevaisuuteen – tai ehkä jopa nykyhetkeen.

      • Anonyymi00137
        Anonyymi00136 kirjoitti:

        Kurkistus tulevaisuuteen – tai ehkä jopa nykyhetkeen.

        Tulevaisuus ei ehkä saavu yhtenä suurena mullistuksena, vaan hiljaisina muutoksina, jotka hiipivät osaksi arkea lähes huomaamatta. Ihminen herää aamulla kotiin, joka tuntee hänen rytminsä paremmin kuin hän itse, ja kaupungit hengittävät datan tahdissa: liikenne virtaa ilman pysähdyksiä, palvelut ennakoivat tarpeet ennen kuin niitä ehtii edes sanoittaa. Teknologia ei enää näyttäydy erillisenä laitteena taskussa tai pöydällä, vaan näkymättömänä kerroksena kaiken ympärillä.

      • Anonyymi00138
        Anonyymi00137 kirjoitti:

        Tulevaisuus ei ehkä saavu yhtenä suurena mullistuksena, vaan hiljaisina muutoksina, jotka hiipivät osaksi arkea lähes huomaamatta. Ihminen herää aamulla kotiin, joka tuntee hänen rytminsä paremmin kuin hän itse, ja kaupungit hengittävät datan tahdissa: liikenne virtaa ilman pysähdyksiä, palvelut ennakoivat tarpeet ennen kuin niitä ehtii edes sanoittaa. Teknologia ei enää näyttäydy erillisenä laitteena taskussa tai pöydällä, vaan näkymättömänä kerroksena kaiken ympärillä.

        Samalla tulevaisuus herättää ristiriitoja. Mitä enemmän maailma automatisoituu, sitä enemmän ihmiset alkavat etsiä jotakin aidosti inhimillistä – hitaita keskusteluja, käsin tehtyjä asioita, hiljaisuutta ja läsnäoloa. Kehitys ei siis välttämättä vie meitä kauemmas ihmisyydestä, vaan pakottaa pohtimaan sitä tarkemmin kuin koskaan aiemmin.

      • Anonyymi00139
        Anonyymi00138 kirjoitti:

        Samalla tulevaisuus herättää ristiriitoja. Mitä enemmän maailma automatisoituu, sitä enemmän ihmiset alkavat etsiä jotakin aidosti inhimillistä – hitaita keskusteluja, käsin tehtyjä asioita, hiljaisuutta ja läsnäoloa. Kehitys ei siis välttämättä vie meitä kauemmas ihmisyydestä, vaan pakottaa pohtimaan sitä tarkemmin kuin koskaan aiemmin.

        Ehkä kaikkein yllättävintä on se, ettei tämä kuva enää tunnu kaukaiselta. Monet tulevaisuudeksi mielletyt ilmiöt ovat jo täällä. Siksi kurkistus tulevaisuuteen on samalla kurkistus nykyhetkeen — aikaan, jossa muutos ei odota huomista, vaan tapahtuu jo nyt.

      • Anonyymi00140
        Anonyymi00138 kirjoitti:

        Samalla tulevaisuus herättää ristiriitoja. Mitä enemmän maailma automatisoituu, sitä enemmän ihmiset alkavat etsiä jotakin aidosti inhimillistä – hitaita keskusteluja, käsin tehtyjä asioita, hiljaisuutta ja läsnäoloa. Kehitys ei siis välttämättä vie meitä kauemmas ihmisyydestä, vaan pakottaa pohtimaan sitä tarkemmin kuin koskaan aiemmin.

        Kyllä.

      • Anonyymi00142

        “Maya” kuvaa arkisen maailman ohimenevyyttä ja harhaavaa luonnetta. Se ei ole “paha” vaan väline, jonka kautta sielu voi oppia erottamaan pysyvän todellisuuden (Brahman) hetkellisestä.

      • Anonyymi00143
        Anonyymi00142 kirjoitti:

        “Maya” kuvaa arkisen maailman ohimenevyyttä ja harhaavaa luonnetta. Se ei ole “paha” vaan väline, jonka kautta sielu voi oppia erottamaan pysyvän todellisuuden (Brahman) hetkellisestä.

        Matrix-elokuvassa ihmiset elävät keinotodellisuudessa, joka näyttää todelliselta mutta on harhaa. Tämä vertautuu mayaan: arkitodellisuus on pintakerros, joka ei paljasta kaikkea todellisuudesta.

      • Anonyymi00144
        Anonyymi00143 kirjoitti:

        Matrix-elokuvassa ihmiset elävät keinotodellisuudessa, joka näyttää todelliselta mutta on harhaa. Tämä vertautuu mayaan: arkitodellisuus on pintakerros, joka ei paljasta kaikkea todellisuudesta.

        Maya ei tarkoita, että maailma olisi “vale” siinä mielessä kuin tietokoneohjelma, vaan että se näyttää pysyvältä ja erilliseltä, vaikka kaikki on jatkuvassa muutoksessa ja riippuvaisia toisistaan.

      • Anonyymi00145
        Anonyymi00144 kirjoitti:

        Maya ei tarkoita, että maailma olisi “vale” siinä mielessä kuin tietokoneohjelma, vaan että se näyttää pysyvältä ja erilliseltä, vaikka kaikki on jatkuvassa muutoksessa ja riippuvaisia toisistaan.

        Samanlainen ajatus kuin Matrixissa
        Matrixissa ihmiset kokevat todellisuuden täysin keinotekoisena, mutta heidän aistinsa uskovat sen olevan oikeaa.
        Vasta kun Neo “herää” ja näkee taustalla olevan todellisen maailman, hän ymmärtää, että hänen kokema arkimaailma oli vain kerros harhaa.
        Idän filosofioissa herääminen tarkoittaa samaa: tajuta, että että maailmasse eli eräänlaisessa simulaatiossa.

      • Anonyymi00146
        Anonyymi00145 kirjoitti:

        Samanlainen ajatus kuin Matrixissa
        Matrixissa ihmiset kokevat todellisuuden täysin keinotekoisena, mutta heidän aistinsa uskovat sen olevan oikeaa.
        Vasta kun Neo “herää” ja näkee taustalla olevan todellisen maailman, hän ymmärtää, että hänen kokema arkimaailma oli vain kerros harhaa.
        Idän filosofioissa herääminen tarkoittaa samaa: tajuta, että että maailmasse eli eräänlaisessa simulaatiossa.

        Se, miitä nykytiede ja muinaiset vedalaiset tekstit näyttävät kohtaavan: maailmamme on kerroksellinen, illusorinen ja havaintojemme rajoittama, mutta tietoisuus voi nähdä sen läpi.

      • Anonyymi00147
        Anonyymi00146 kirjoitti:

        Se, miitä nykytiede ja muinaiset vedalaiset tekstit näyttävät kohtaavan: maailmamme on kerroksellinen, illusorinen ja havaintojemme rajoittama, mutta tietoisuus voi nähdä sen läpi.

        Matrix-elokuvassa ihmiset elävät illuusion sisällä, mutta tietoisuus voi olla vapaa.
        Sama ajatus vedoissa.

      • Anonyymi00148
        Anonyymi00147 kirjoitti:

        Matrix-elokuvassa ihmiset elävät illuusion sisällä, mutta tietoisuus voi olla vapaa.
        Sama ajatus vedoissa.

        Arkielämämme on kuin monikerroksinen simulaatio – maya, Matrix, VR/AR – kaikki kuvastavat samaa ilmiötä eri tavoilla.
        Fyysinen maailma on väline, ei este, tietoisuus voi havaita todellisen syvyyden.
        Vedalainen viisaus ja moderni tieteellinen ajattelu pisteyttävät saman oivalluksen.

      • Anonyymi00149
        Anonyymi00148 kirjoitti:

        Arkielämämme on kuin monikerroksinen simulaatio – maya, Matrix, VR/AR – kaikki kuvastavat samaa ilmiötä eri tavoilla.
        Fyysinen maailma on väline, ei este, tietoisuus voi havaita todellisen syvyyden.
        Vedalainen viisaus ja moderni tieteellinen ajattelu pisteyttävät saman oivalluksen.

        Universumit toimii ohjelmistona – kaikki tapahtumat, luonnonlait, jopa tietoisuus ja aika, voidaan nähdä koodattuna järjestelmänä.
        Sielu “pelaa” tässä universumissa – ei pelkästään kuvaannollisesti, vaan sielu todella kokee tämän järjestelmän sisällä.
        Aineellinen maailma on rajattu ja säädelty – samoin kuin tietokonesimulaatiossa, siinä on tietyt säännöt ja mahdollisuudet, mutta ei rajattomia.
        Kuolema ei lopeta kokemusta – kuten pelaaja voi poistua pelistä, mutta oma tietoisuus ei katoa.

      • Anonyymi00150
        Anonyymi00149 kirjoitti:

        Universumit toimii ohjelmistona – kaikki tapahtumat, luonnonlait, jopa tietoisuus ja aika, voidaan nähdä koodattuna järjestelmänä.
        Sielu “pelaa” tässä universumissa – ei pelkästään kuvaannollisesti, vaan sielu todella kokee tämän järjestelmän sisällä.
        Aineellinen maailma on rajattu ja säädelty – samoin kuin tietokonesimulaatiossa, siinä on tietyt säännöt ja mahdollisuudet, mutta ei rajattomia.
        Kuolema ei lopeta kokemusta – kuten pelaaja voi poistua pelistä, mutta oma tietoisuus ei katoa.

        Fyysinen maailma ei ole absoluuttinen “todellisuus” itsessään, vaan järjestelmän tuottama kokemus.

      • Anonyymi00151
        Anonyymi00150 kirjoitti:

        Fyysinen maailma ei ole absoluuttinen “todellisuus” itsessään, vaan järjestelmän tuottama kokemus.

        Sielu on todellinen, ikuisesti olemassa oleva tietoisuus, joka on tässä simulaatiossa läsnä.
        Aineellinen keho on “pelihahmo” tai väline, jonka kautta sielu kokee simulaation.
        Vaikka keho ja mieli kokevat rajoituksia ja kärsimystä, sielu itse ei ole sidottu näihin rajoihin (on toisessa ulottuvuudessa)— se on pelin ulkopuolella, mutta pelaa sisällä.

      • Anonyymi00152
        Anonyymi00151 kirjoitti:

        Sielu on todellinen, ikuisesti olemassa oleva tietoisuus, joka on tässä simulaatiossa läsnä.
        Aineellinen keho on “pelihahmo” tai väline, jonka kautta sielu kokee simulaation.
        Vaikka keho ja mieli kokevat rajoituksia ja kärsimystä, sielu itse ei ole sidottu näihin rajoihin (on toisessa ulottuvuudessa)— se on pelin ulkopuolella, mutta pelaa sisällä.

        Koko simulaatio on suunniteltu kokemusta varten, kuten tietokonepeli:
        Se opettaa, testaa ja kehittää pelaajaa (sielua).
        Jokainen haaste, tappio tai ilo on osa pelin logiikkaa, joka ohjaa sielua kohti korkeampaa tietoisuutta tai “paluu kotiin”.
        Tämä ei ole metafora: kaikki ilmiöt tässä simulaatiossa ovat ohjelmoituja, ja elävä olento kokee ne.

      • Anonyymi00153
        Anonyymi00152 kirjoitti:

        Koko simulaatio on suunniteltu kokemusta varten, kuten tietokonepeli:
        Se opettaa, testaa ja kehittää pelaajaa (sielua).
        Jokainen haaste, tappio tai ilo on osa pelin logiikkaa, joka ohjaa sielua kohti korkeampaa tietoisuutta tai “paluu kotiin”.
        Tämä ei ole metafora: kaikki ilmiöt tässä simulaatiossa ovat ohjelmoituja, ja elävä olento kokee ne.

        Kuolema ei ole lopullinen, koska sielu vain siirtyy pelihahmosta toiseen kokemukseen tai tasoon.
        Samoin kuin pelaaja voi “kokea tappion” pelissä, mutta itse pelaaja pysyy muuttumattomana.

      • Anonyymi00154
        Anonyymi00153 kirjoitti:

        Kuolema ei ole lopullinen, koska sielu vain siirtyy pelihahmosta toiseen kokemukseen tai tasoon.
        Samoin kuin pelaaja voi “kokea tappion” pelissä, mutta itse pelaaja pysyy muuttumattomana.

        Nykytiede ja muinaiset vedalaiset tekstit kohtaavat tässä.
        Linkit edellä annettu.

      • Anonyymi00155
        Anonyymi00154 kirjoitti:

        Nykytiede ja muinaiset vedalaiset tekstit kohtaavat tässä.
        Linkit edellä annettu.

        Aivan.

      • Anonyymi00156
        Anonyymi00155 kirjoitti:

        Aivan.

        Maailma ei ole pelkästään illuusio, vaan se on myös Jumalan energian, māyān, ilmentymä.

      • Anonyymi00157
      • Anonyymi00158
        Anonyymi00157 kirjoitti:

        Elämmekö simulaatiossa?
        https://www.youtube.com/watch?v=giZA9NZQ8Mc

        Kuka minä olen?



        Ihmiset, joilla on pakkomielle itseilmaisuun, sanovat: "Minun on vain oltava oma itseni." Totta kai sinun on oltava oma itsesi, mutta ota selvää, kuka olet. Tärkeimmät asiat ensin.

        Ego, mieli, äly ja aistit ovat alkuperäisen minän varjo.

        Jotain samanlaista näemme tässä maailmassa: jokaisella varjolla on lähde - todellinen kohde. Puhdas tietoisuus, sielu, tietoinen subjekti ei voi suoraan kokea aineellisen maailman kokemuksia. Miten se tulee mahdolliseksi? Sielun varjo syntyy, ja tämä varjo pystyy toimimaan varjomaailmassa. Muuten tietoisuudella ei ole mitään mahdollisuutta ottaa yhteyttä tiedostamattomaan tasoon. Varjo-minä toimii varjomaailmassa. Ja me näemme ympärillämme erilaisia kuvia tästä varjon kaltaisesta olemassaolosta.

        Mutta jos haluamme mennä olemukseen, päästä ytimeen, on välttämätöntä poistaa kaikki hankittujen ennakkoluulojen kerrokset, jotta saamme vilauksen todellisesta itsestämme.

        --------------------

        Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj

        https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        ----------------------

        Yllä olevassa käännöksessä on monia käännösvirheitä suomen kielellä.
        Katkelma.

      • Anonyymi00160

        Mielesi on oma henkilökohtainen paholaisesi.


        Vihollisesi on oma mielesi, ei mikään ulkoinen saatana; itse asiassa mielesi on oma henkilökohtainen saatana.

      • Anonyymi00162
        Anonyymi00160 kirjoitti:

        Mielesi on oma henkilökohtainen paholaisesi.


        Vihollisesi on oma mielesi, ei mikään ulkoinen saatana; itse asiassa mielesi on oma henkilökohtainen saatana.

        Nykyaikainen tutkimus (linkit on annettu) ja muinainen viisaus kättelevät tässä keskenään, elämme simulaatiossa, linkit ja videot on annettu.

      • Anonyymi00164
        Anonyymi00162 kirjoitti:

        Nykyaikainen tutkimus (linkit on annettu) ja muinainen viisaus kättelevät tässä keskenään, elämme simulaatiossa, linkit ja videot on annettu.

        Ja niin menneisyys ja nykyisyys kohtaavat jälleen; tässä on vain yksi esimerkki – kaikki uusi on yksinkertaisesti vanhaa, joka on jäänyt unohduksiin.

      • Anonyymi00165
        Anonyymi00164 kirjoitti:

        Ja niin menneisyys ja nykyisyys kohtaavat jälleen; tässä on vain yksi esimerkki – kaikki uusi on yksinkertaisesti vanhaa, joka on jäänyt unohduksiin.

        Nykyaikainen tutkimus ja muinainen viisaus tuntuvat tässä ojentavan kätensä toisilleen kuin kahdelta eri aikakaudelta saapuvat kulkijat, jotka lopulta tunnistavat toisensa samaksi etsinnäksi. Tiede rakentaa malleja, mittaa, laskee ja tutkii todellisuuden rakennetta, kun taas vanhat perinteet ovat miljoonien vuosien ajan puhuneet harhasta, kerroksellisesta maailmasta ja siitä, ettei näkyvä todellisuus ehkä ole kaiken perimmäinen muoto. Ajatus siitä, että eläisimme eräänlaisessa simulaatiossa, ei siksi tunnu vain modernilta teknologiselta fantasialta, vaan myös menneisyydestä kantautuvalta kaiulta.

      • Anonyymi00166
        Anonyymi00165 kirjoitti:

        Nykyaikainen tutkimus ja muinainen viisaus tuntuvat tässä ojentavan kätensä toisilleen kuin kahdelta eri aikakaudelta saapuvat kulkijat, jotka lopulta tunnistavat toisensa samaksi etsinnäksi. Tiede rakentaa malleja, mittaa, laskee ja tutkii todellisuuden rakennetta, kun taas vanhat perinteet ovat miljoonien vuosien ajan puhuneet harhasta, kerroksellisesta maailmasta ja siitä, ettei näkyvä todellisuus ehkä ole kaiken perimmäinen muoto. Ajatus siitä, että eläisimme eräänlaisessa simulaatiossa, ei siksi tunnu vain modernilta teknologiselta fantasialta, vaan myös menneisyydestä kantautuvalta kaiulta.

        Kaikki uusi onkin vain uudelleen löydettyä vanhaa – ajatuksia, jotka ovat hetkeksi kadonneet historian sumuun ja palaavat takaisin uuden kielen, uusien tutkimusten ja uusien välineiden kautta.

        Siinä missä muinaiset puhuivat samoista asioista, nykyihminen puhuu koodeista, simulaatioista ja tietoisuuden rakenteista. Sanat vaihtuvat, mutta kysymys pysyy samana: mitä todellisuus oikeastaan on?

      • Anonyymi00167
        Anonyymi00166 kirjoitti:

        Kaikki uusi onkin vain uudelleen löydettyä vanhaa – ajatuksia, jotka ovat hetkeksi kadonneet historian sumuun ja palaavat takaisin uuden kielen, uusien tutkimusten ja uusien välineiden kautta.

        Siinä missä muinaiset puhuivat samoista asioista, nykyihminen puhuu koodeista, simulaatioista ja tietoisuuden rakenteista. Sanat vaihtuvat, mutta kysymys pysyy samana: mitä todellisuus oikeastaan on?

        Nykyaikainen tutkimus ja muinainen viisaus eivät ehkä olekaan toistensa vastakohtia, vaan saman pitkän ihmisäänen eri sävyjä. Toinen puhuu laboratorioiden valossa, algoritmien ja havaintojen kielellä. Toinen kuiskaa temppeleistä, hiljaisista metsistä ja aikojen taakse unohtuneista kirjoituksista. Silti molemmat näyttävät kulkevan kohti samaa kysymystä – mitä tämä todellisuus todella on, ja miksi se tuntuu joskus enemmän unelta kuin aineelta.

      • Anonyymi00168
        Anonyymi00167 kirjoitti:

        Nykyaikainen tutkimus ja muinainen viisaus eivät ehkä olekaan toistensa vastakohtia, vaan saman pitkän ihmisäänen eri sävyjä. Toinen puhuu laboratorioiden valossa, algoritmien ja havaintojen kielellä. Toinen kuiskaa temppeleistä, hiljaisista metsistä ja aikojen taakse unohtuneista kirjoituksista. Silti molemmat näyttävät kulkevan kohti samaa kysymystä – mitä tämä todellisuus todella on, ja miksi se tuntuu joskus enemmän unelta kuin aineelta.

        Ajatus simulaatiosta ei synny tyhjästä. Se on vain nykyajan nimi ikiaikaiselle tiedolle, joka on seurannut ihmistä aina.

        Nyt tiede lähestyy samaa reunaa omilla välineillään. Kvanttifysiikka hajottaa aineen varmuuden. Tietoisuustutkimus kysyy, onko havaitsija lopulta tärkeämpi kuin havaittu maailma. Simulaatioteoria puolestaan ehdottaa, että universumi voisi muistuttaa rakennettua järjestelmää – jotakin laskettua, ohjelmoitua, ehkä jopa tarkoituksellista.

        Ja siinä hetkessä syntyy outo tunnistaminen. Kuin menneisyys nostaisi hitaasti katseensa nykyisyyteen ja sanoisi: “Me olemme puhuneet tästä ennenkin.”

        Ihmiskunta ei etene suoraviivaisesti eteenpäin, vaan kiertää suurta kehää. Jokainen aikakausi unohtaa hetkeksi jotakin olennaista ja löytää sen myöhemmin uudelleen uusilla sanoilla. Se, minkä muinainen viisas ilmaisi jo miljoonia vuosia sitten, muuttuu nykyajassa matemaattisiksi malleiksi ja tietokonesimulaatioiksi. Mutta ytimen äärellä ne koskettavat samaa hiljaista ajatusta, elämme simulaatiossa, virtuaalitodellisuudessa.



        Niin tiede jatkaa mittaamista, ja vanhat viisaudet jatkavat kuiskaamistaan historian läpi. Ja niiden välissä seisoo nykyihminen – kädessään näyttöjen valo, sydämessään sama ikivanha levottomuus – katsoen maailmaa ja kysyen hiljaa: onko tämä kaikki todella sitä miltä näyttää, vai vasta heijastus jostakin syvemmästä?

      • Anonyymi00169
        Anonyymi00168 kirjoitti:

        Ajatus simulaatiosta ei synny tyhjästä. Se on vain nykyajan nimi ikiaikaiselle tiedolle, joka on seurannut ihmistä aina.

        Nyt tiede lähestyy samaa reunaa omilla välineillään. Kvanttifysiikka hajottaa aineen varmuuden. Tietoisuustutkimus kysyy, onko havaitsija lopulta tärkeämpi kuin havaittu maailma. Simulaatioteoria puolestaan ehdottaa, että universumi voisi muistuttaa rakennettua järjestelmää – jotakin laskettua, ohjelmoitua, ehkä jopa tarkoituksellista.

        Ja siinä hetkessä syntyy outo tunnistaminen. Kuin menneisyys nostaisi hitaasti katseensa nykyisyyteen ja sanoisi: “Me olemme puhuneet tästä ennenkin.”

        Ihmiskunta ei etene suoraviivaisesti eteenpäin, vaan kiertää suurta kehää. Jokainen aikakausi unohtaa hetkeksi jotakin olennaista ja löytää sen myöhemmin uudelleen uusilla sanoilla. Se, minkä muinainen viisas ilmaisi jo miljoonia vuosia sitten, muuttuu nykyajassa matemaattisiksi malleiksi ja tietokonesimulaatioiksi. Mutta ytimen äärellä ne koskettavat samaa hiljaista ajatusta, elämme simulaatiossa, virtuaalitodellisuudessa.



        Niin tiede jatkaa mittaamista, ja vanhat viisaudet jatkavat kuiskaamistaan historian läpi. Ja niiden välissä seisoo nykyihminen – kädessään näyttöjen valo, sydämessään sama ikivanha levottomuus – katsoen maailmaa ja kysyen hiljaa: onko tämä kaikki todella sitä miltä näyttää, vai vasta heijastus jostakin syvemmästä?

        Jännää!

      • Anonyymi00170
        Anonyymi00169 kirjoitti:

        Jännää!

        Kyllä!

      • Anonyymi00171
        Anonyymi00168 kirjoitti:

        Ajatus simulaatiosta ei synny tyhjästä. Se on vain nykyajan nimi ikiaikaiselle tiedolle, joka on seurannut ihmistä aina.

        Nyt tiede lähestyy samaa reunaa omilla välineillään. Kvanttifysiikka hajottaa aineen varmuuden. Tietoisuustutkimus kysyy, onko havaitsija lopulta tärkeämpi kuin havaittu maailma. Simulaatioteoria puolestaan ehdottaa, että universumi voisi muistuttaa rakennettua järjestelmää – jotakin laskettua, ohjelmoitua, ehkä jopa tarkoituksellista.

        Ja siinä hetkessä syntyy outo tunnistaminen. Kuin menneisyys nostaisi hitaasti katseensa nykyisyyteen ja sanoisi: “Me olemme puhuneet tästä ennenkin.”

        Ihmiskunta ei etene suoraviivaisesti eteenpäin, vaan kiertää suurta kehää. Jokainen aikakausi unohtaa hetkeksi jotakin olennaista ja löytää sen myöhemmin uudelleen uusilla sanoilla. Se, minkä muinainen viisas ilmaisi jo miljoonia vuosia sitten, muuttuu nykyajassa matemaattisiksi malleiksi ja tietokonesimulaatioiksi. Mutta ytimen äärellä ne koskettavat samaa hiljaista ajatusta, elämme simulaatiossa, virtuaalitodellisuudessa.



        Niin tiede jatkaa mittaamista, ja vanhat viisaudet jatkavat kuiskaamistaan historian läpi. Ja niiden välissä seisoo nykyihminen – kädessään näyttöjen valo, sydämessään sama ikivanha levottomuus – katsoen maailmaa ja kysyen hiljaa: onko tämä kaikki todella sitä miltä näyttää, vai vasta heijastus jostakin syvemmästä?

        Hyvä elokuva!

      • Anonyymi00172
        Anonyymi00169 kirjoitti:

        Jännää!

        Niin on.

      • Anonyymi00173
        Anonyymi00172 kirjoitti:

        Niin on.

        Elokuvan keskeinen idea — että ihmiset elävät harhaanjohtavassa todellisuudessa ja “heräävät” näkemään sen läpi — muistuttaa selvästi maya-ajattelua idästä havaintoja todellisuuden ehdollisuudesta. Mutta samalla samanlaisia ajatuksia löytyy myös lännestä.

      • Anonyymi00174
        Anonyymi00173 kirjoitti:

        Elokuvan keskeinen idea — että ihmiset elävät harhaanjohtavassa todellisuudessa ja “heräävät” näkemään sen läpi — muistuttaa selvästi maya-ajattelua idästä havaintoja todellisuuden ehdollisuudesta. Mutta samalla samanlaisia ajatuksia löytyy myös lännestä.

        Platon luolavertaus kuvaa ihmisiä, jotka pitävät varjoja todellisuutena.
        gnostilaisuudessa aineellinen maailma nähtiin vajavaisena tai harhaanjohtavana.
        Matrix on myös synteesi monista filosofisista ja uskonnollisista teemoista.

      • Anonyymi00175
        Anonyymi00174 kirjoitti:

        Platon luolavertaus kuvaa ihmisiä, jotka pitävät varjoja todellisuutena.
        gnostilaisuudessa aineellinen maailma nähtiin vajavaisena tai harhaanjohtavana.
        Matrix on myös synteesi monista filosofisista ja uskonnollisista teemoista.

        The Matrix ja gaudiya-filosofia muistuttavat toisiaan yllättävän paljon siinä, miten ne kuvaavat ihmisen tilaa maailmassa. Molemmissa ihminen elää eräänlaisessa unessa tai peittyneessä tietoisuudessa. Matrixissa ihmiset ovat kiinni koneiden rakentamassa simulaatiossa eivätkä ymmärrä todellista tilaansa. Gaudiya-filosofiassa taas sielu taas on māyān peittämä: se samaistuu ruumiiseen, mieleen ja aineelliseen maailmaan ja unohtaa alkuperäisen suhteensa.


        Filosofiamme aspektista Matrixin “herääminen” muistuttaa henkistä havahtumista. Kun Neo alkaa nähdä Matrixin läpi, hän ymmärtää, ettei arkinen todellisuus ole lopullinen totuus. Samalla tavalla gaudiya-ajattelussa ihminen voi alkaa nähdä aineellisen maailman väliaikaisena ja rajallisena. Tarkoitus ei kuitenkaan ole vihata maailmaa, vaan ymmärtää sen todellinen luonne. Maailma nähdään Jumalan energiana, ei täysin valheellisena olemattomuutena.

      • Anonyymi00176
        Anonyymi00175 kirjoitti:

        The Matrix ja gaudiya-filosofia muistuttavat toisiaan yllättävän paljon siinä, miten ne kuvaavat ihmisen tilaa maailmassa. Molemmissa ihminen elää eräänlaisessa unessa tai peittyneessä tietoisuudessa. Matrixissa ihmiset ovat kiinni koneiden rakentamassa simulaatiossa eivätkä ymmärrä todellista tilaansa. Gaudiya-filosofiassa taas sielu taas on māyān peittämä: se samaistuu ruumiiseen, mieleen ja aineelliseen maailmaan ja unohtaa alkuperäisen suhteensa.


        Filosofiamme aspektista Matrixin “herääminen” muistuttaa henkistä havahtumista. Kun Neo alkaa nähdä Matrixin läpi, hän ymmärtää, ettei arkinen todellisuus ole lopullinen totuus. Samalla tavalla gaudiya-ajattelussa ihminen voi alkaa nähdä aineellisen maailman väliaikaisena ja rajallisena. Tarkoitus ei kuitenkaan ole vihata maailmaa, vaan ymmärtää sen todellinen luonne. Maailma nähdään Jumalan energiana, ei täysin valheellisena olemattomuutena.

        Meillä käytetään käsitettä līlā, jumalallinen leikki. Koko kosmos nähdään osana Jumalan tietoista ja elävää toimintaa. Tässä on kiinnostava rinnastus Matrixiin: ihmiset osallistuvat järjestelmään, jonka merkitystä he eivät tavallisesti ymmärrä. Erona kuitenkin on, että Matrixissa järjestelmä on kylmä, koneellinen ja ihmisiä hallitseva, kun taas meillä maailmalla on henkinen tarkoitus. Māyā ei ole pelkkä vankila, vaan myös oppimisympäristö, jossa sielu voi vähitellen herätä rakkauteen ja tietoisuuteen.
        Neo muistuttaa monella tavalla henkistä etsijää. Hän tuntee, että jokin maailmassa on väärin, vaikka ei osaa ensin sanoa mitä. Sama ajatus esiintyy perinteessämme - ihmisellä on sisäinen kaipuu johonkin pysyvämpään kuin aineellinen nautinto, valta tai identiteetti. Sielu kokee jatkuvaa tyytymättömyyttä, koska sen alkuperäinen luonto on henkinen.

        Matrixissa punainen pilleri symboloi päätöstä kohdata todellisuus sellaisena kuin se on, vaikka se olisi epämukavaa. Meille henkinen harjoitus toimii jotenkin samalla tavalla: ihminen alkaa nähdä aineellisen maailman rajallisuuden eikä enää pidä sitä lopullisena päämääränä.
        Myös Matrixin ajatus “järjestelmästä”, joka pitää ihmiset kiinni harhassa, muistuttaa māyān toimintaa. Väärä ego, halut ja aineellinen kiintymys sitovat sielua samsāraan eli syntymän ja kuoleman kiertokulkuun. Ihminen voi kuvitella olevansa vapaa, vaikka todellisuudessa hän toimii omien himojensa, pelkojensa ja tottumustensa ohjaamana.


        Matrixissa agentit varjelevat järjestelmää; gaudiya-ajattelussa taas māyā ylläpitää tietoisuuden peittyneisyyttä niin kauan kuin sielu haluaa pysyä erillään jumalallisesta tietoisuudesta.

        Matrix voidaan nähdä modernina teknologisena vertauskuvana vanhoille henkisille kysymyksille. Se ei ole suoraan filosofiamme, mutta siinä on monia samoja teemoja: harha, herääminen, todellisen identiteetin etsiminen ja vapautuminen rajallisesta tietoisuudesta.

      • Anonyymi00177
        Anonyymi00176 kirjoitti:

        Meillä käytetään käsitettä līlā, jumalallinen leikki. Koko kosmos nähdään osana Jumalan tietoista ja elävää toimintaa. Tässä on kiinnostava rinnastus Matrixiin: ihmiset osallistuvat järjestelmään, jonka merkitystä he eivät tavallisesti ymmärrä. Erona kuitenkin on, että Matrixissa järjestelmä on kylmä, koneellinen ja ihmisiä hallitseva, kun taas meillä maailmalla on henkinen tarkoitus. Māyā ei ole pelkkä vankila, vaan myös oppimisympäristö, jossa sielu voi vähitellen herätä rakkauteen ja tietoisuuteen.
        Neo muistuttaa monella tavalla henkistä etsijää. Hän tuntee, että jokin maailmassa on väärin, vaikka ei osaa ensin sanoa mitä. Sama ajatus esiintyy perinteessämme - ihmisellä on sisäinen kaipuu johonkin pysyvämpään kuin aineellinen nautinto, valta tai identiteetti. Sielu kokee jatkuvaa tyytymättömyyttä, koska sen alkuperäinen luonto on henkinen.

        Matrixissa punainen pilleri symboloi päätöstä kohdata todellisuus sellaisena kuin se on, vaikka se olisi epämukavaa. Meille henkinen harjoitus toimii jotenkin samalla tavalla: ihminen alkaa nähdä aineellisen maailman rajallisuuden eikä enää pidä sitä lopullisena päämääränä.
        Myös Matrixin ajatus “järjestelmästä”, joka pitää ihmiset kiinni harhassa, muistuttaa māyān toimintaa. Väärä ego, halut ja aineellinen kiintymys sitovat sielua samsāraan eli syntymän ja kuoleman kiertokulkuun. Ihminen voi kuvitella olevansa vapaa, vaikka todellisuudessa hän toimii omien himojensa, pelkojensa ja tottumustensa ohjaamana.


        Matrixissa agentit varjelevat järjestelmää; gaudiya-ajattelussa taas māyā ylläpitää tietoisuuden peittyneisyyttä niin kauan kuin sielu haluaa pysyä erillään jumalallisesta tietoisuudesta.

        Matrix voidaan nähdä modernina teknologisena vertauskuvana vanhoille henkisille kysymyksille. Se ei ole suoraan filosofiamme, mutta siinä on monia samoja teemoja: harha, herääminen, todellisen identiteetin etsiminen ja vapautuminen rajallisesta tietoisuudesta.

        Lohduttavaa!

      • Anonyymi00178
        Anonyymi00177 kirjoitti:

        Lohduttavaa!

        Kyllä!

      • Anonyymi00179
        Anonyymi00178 kirjoitti:

        Kyllä!

        Matrixin kaltaiset elokuvat puhuttelevat ihmisiä siksi, että ne koskettavat syvää kysymystä todellisuuden luonteesta. Onko kaikki se, mitä näemme, koemme ja tavoittelemme, lopullisesti todellista, vai peittääkö näkyvä maailma jotakin syvempää? Tämä kysymys ei ole uusi. Sitä ovat pohtineet vuosituhansien ajan myös idän perinteet.

      • Anonyymi00180
        Anonyymi00179 kirjoitti:

        Matrixin kaltaiset elokuvat puhuttelevat ihmisiä siksi, että ne koskettavat syvää kysymystä todellisuuden luonteesta. Onko kaikki se, mitä näemme, koemme ja tavoittelemme, lopullisesti todellista, vai peittääkö näkyvä maailma jotakin syvempää? Tämä kysymys ei ole uusi. Sitä ovat pohtineet vuosituhansien ajan myös idän perinteet.

        Filosofiassamme aineellinen maailma ei ole täysin epätodellinen eikä pelkkä harhakuva. Se todellinen mutta väliaikainen todellisuuden kerros. Maya ei tarkoita, että maailma olisi olematon, vaan sitä, että näemme maailman usein väärässä valossa. Ihminen samaistuu kehoon, asemaan, omaisuuteen ja hetkellisiin kokemuksiin unohtaen todellisen hengellisen identiteettinsä.
        Tässä mielessä Matrix toimii kiinnostavana vertauskuvana. Elokuvan ihmiset elävät järjestelmässä, jota he pitävät todellisuutena, kunnes he heräävät näkemään jotakin suurempaa.

      • Anonyymi00181
        Anonyymi00180 kirjoitti:

        Filosofiassamme aineellinen maailma ei ole täysin epätodellinen eikä pelkkä harhakuva. Se todellinen mutta väliaikainen todellisuuden kerros. Maya ei tarkoita, että maailma olisi olematon, vaan sitä, että näemme maailman usein väärässä valossa. Ihminen samaistuu kehoon, asemaan, omaisuuteen ja hetkellisiin kokemuksiin unohtaen todellisen hengellisen identiteettinsä.
        Tässä mielessä Matrix toimii kiinnostavana vertauskuvana. Elokuvan ihmiset elävät järjestelmässä, jota he pitävät todellisuutena, kunnes he heräävät näkemään jotakin suurempaa.

        Lopulta kysymys ei ole siitä, elämmekö simulaatiossa, vaan siitä, tunnistammeko todellisen identiteettimme. Sielu on enemmän kuin ruumis, enemmän kuin mieli ja enemmän kuin tämän maailman vaihtuvat roolit.

    Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä

      Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla
      Maailman menoa
      666
      2512

    2. Hotellille löytyi ostaja....

      Tämän päivän Kainuun Sanomissa oli uutinen, että pesänhoitajan mukaan Hotelli Kainuu myydään ensiviikolla. Hieno homma,
      Kuhmo
      30
      1246

    3. Sinä. Just sinä.

      Palataan ajassa taaksepäin vuosi tai kaksi. Mitä tekisit toisin jos voisit?
      Ikävä
      109
      1158

    4. Saana airola ja. muusikko spekulaatiota

      Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki
      Yhteiskunta
      11
      1083

    5. Miten kuvaisit tunteitasi

      tällä hetkellä?
      Ikävä
      93
      955

    6. Onko se loukkaavaa

      Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k
      Ikävä
      104
      915

    7. Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen

      Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?
      Ikävä
      101
      873

    8. Mitäs peitsarissa on tapahtunut eilen illalla

      Mikkelissä iso poliisioperaatio https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39ef020c-2d81-4d72-b720-651f458ba3e2
      Mikkeli
      36
      815

    9. Onko kaivattusi seinäruusu?

      Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai
      Ikävä
      50
      769

    10. Tiedätkö kaivattusi musiikkimaun?

      Minkälaisesta musiikista hän pitää?
      Ikävä
      64
      741
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt