Kertokaa ujot ihmiset miten olette oppineet hyväksymään oman ujoutenne?? Tiedän ihmisiä, jotka ovat ujoja ja hiljaisia, mutta silti vahvoja ja itseensä tyytyväisiä. Miten voisin saavuttaa saman? Tänä päivänä tuntuu, että vain niitä puheliaita ja sosiaalisia ihmisiä arvostetaan, ja minulla onkin sellainen olo, etten yksinkertaisesti kelpaa mihinkään enkä kenellekään tällaisena ujona kuin olen. Jollakin tavalla minun olisi pakko alkaa oppia hyväksymään itseni, koska ei tästä elämästä tule muuten yhtään mitään. Ongelma vain on, etten pidä itsestäni tällaisena. Luulen, että ujouteni johtuu erityisesti huonosta itsetunnosta, enkä välttämättä edes olisi näin ujo jos uskoisin itseeni enemmän. No, jospa se ujous tästä vähän karisisi iän karttuessa....sitä odotellessa....=(
ujot huom!
19
3476
Vastaukset
- yksinäinen86
ollut vaa pakko hyväksyä ku olen aina ollu ujo/hiljanen,en tästä oo muuttunu miksikään.haluisin kyl olla rohkeampi mutta en uskalla muuttua,en tiedä mitä oikeen pelkään.missä tilanteissa sä oot erityisen ujo?
- tupu1771
Kuulostaa juttujensa perusteella kyllä tosi mukavalta tytöltä. Pojat vink vink.
- yksinäinen86
tupu1771 kirjoitti:
Kuulostaa juttujensa perusteella kyllä tosi mukavalta tytöltä. Pojat vink vink.
KIITOS,oletki ensimmäine joka sanoo mulle tollein :) olispa joku joka tulis mulle noin sanoo kasvotusten mut kukaa ei uskalla mua lähestyy ku oon nii ujo...
- tupu1771
yksinäinen86 kirjoitti:
KIITOS,oletki ensimmäine joka sanoo mulle tollein :) olispa joku joka tulis mulle noin sanoo kasvotusten mut kukaa ei uskalla mua lähestyy ku oon nii ujo...
Mä uskaltaisin kyllä. Missäs kylässä sä asustat?
- yksinäinen86
tupu1771 kirjoitti:
Mä uskaltaisin kyllä. Missäs kylässä sä asustat?
jospa en kerro mis asustan,jääköön se salaisuudeksi :)
- tupu1771
yksinäinen86 kirjoitti:
jospa en kerro mis asustan,jääköön se salaisuudeksi :)
Kyllä sä nyt kaupungin voit kertoa.
- tupu1771
yksinäinen86 kirjoitti:
jospa en kerro mis asustan,jääköön se salaisuudeksi :)
Kun meillä tuntuu olevan melkein kahdenkeskinen juttutuokio [email protected]
- yksinäinen86
tupu1771 kirjoitti:
Kun meillä tuntuu olevan melkein kahdenkeskinen juttutuokio [email protected]
sä mun kans haluut mailailla? meil kuitenki on tota ikäeroo aik paljonki..mitä ikäero sulle merkitsee?
- tupu1771
yksinäinen86 kirjoitti:
sä mun kans haluut mailailla? meil kuitenki on tota ikäeroo aik paljonki..mitä ikäero sulle merkitsee?
No joo nyt kun oikein laskee niin oothan sä aika nuori. Mut ihan vaan muuten olisin meilaillu. En ollut sinua suoralta kädeltä iskemässä ja alttarille raahaamassa.
- tupu1771
yksinäinen86 kirjoitti:
sä mun kans haluut mailailla? meil kuitenki on tota ikäeroo aik paljonki..mitä ikäero sulle merkitsee?
Niin siihen kysymykseesi. En mä aivan mahottomana pitäisi seurustelua 19v kanssa. Hyvin kyllä siinä rajoilla liikutaan että riippuu kyllä onko lapsellinen 19v vaiko aikuisempi 19v. Ite mä oon tälläinen iki lapsi 26v. Jotkut naiset kyllä väittää varmaankin pahansuopuuttaan että miehet on ikuisia lapsia. Liekö asiassa jotain perää?
- yksinäinen86
tupu1771 kirjoitti:
Niin siihen kysymykseesi. En mä aivan mahottomana pitäisi seurustelua 19v kanssa. Hyvin kyllä siinä rajoilla liikutaan että riippuu kyllä onko lapsellinen 19v vaiko aikuisempi 19v. Ite mä oon tälläinen iki lapsi 26v. Jotkut naiset kyllä väittää varmaankin pahansuopuuttaan että miehet on ikuisia lapsia. Liekö asiassa jotain perää?
miehet kyl on ikuisia lapsia,sen tietää jutuista et mistä asioista puhuu ja miten.mäkin välil tai useimmiten oon enempi lapsi ku aikuinen mutta kaipa sitä ihminen muuttuu iän myötä,ainaki toivoisin nii.en kyllä koko elämääni haluu olla lapsi,pitää siinäki jotai rajaa olla.
ikuiset lapset on joissain määrin kivoja mut ei niitä aina jaksa :)
Eikös tuossa sinun kirjoituksessasi ollut jo eväät aika pitkälle tuon ujouden kanssa?
Tuohon arvostukseen... minä itse taas arvostan ihmisiä joiden ei tarvitse pitää meteliä itsestään. Hallittu ja hillitty olemus on paljon mielenkiintoisempi kuin se hölöttävä ja äänekäs yli-energinen.- tytttö-23
sun kannattaisi kääntää katseet pois omasta itsestäsi ja mennä vain rohkeasti sekaan kaikenlaisiin tilanteisiin, jotka ehkä vaativat hieman puheliaisuutta. Jos sun on todella vaikea avata suutasi porukassa, vieraassa tai tutussa, niin anna itsesi vaan olla hiljaa, äläkä koko ajan mieti, että kun pitäisi sanoa jotakin. Kavereiden kanssa voit vaikka ihan jutellakin ujoudestasi ja sillä tavalla hieman vapautua siitä.
Itse kävin muutama vuosi sitten psykologin luona juttelemassakin muutaman kerran ujoudestani ja ehkäpä se auttoikin. Mutta eniten ehkä kumminkin auttoi se, että tietoisesti pohdin syitä ujouteeni ja sitä kautta opin käsittelemään sitä.
Myös aloitettuani uudestaan opiskelut ja saatuani siten lisää itsevarmuutta, olen muuttunut itse asiassa aika paljonkin. Oma epävarmuuteni liittyy suurimmaksi osaksi siihen, etten usko olevani tarpeeksi älykäs, joten kaikenlainen opiskelu/lukeminen on saanut minut itsevarmemmaksi. Kaiken tämän myötä tapahtunut iloisempi ja avoimempi asenne on saanut miehet kiinnostumaan, joka tietysti antaa uutta pontta itsetunnolle.. :)
Eli kaikki vaikuttaa kaikkeen.. Anna ihan rauhassa ajan kulua ja elät vain rohkeasti, niin se itsevarmuuskin kasvaa huomaamatta siinä sivussa.
Ja kysy, jos tulee jotakin mieleen.. :) - xanadu2
No mutta, sehän vain stressaa hirveästi jos yrittää liikaa muuttaa itseään tai olla väkisin "puhelias tai sosiaalinen". Tämän tosin jo varmaan tiesitkin.
Itse olen kokenut helpottavana muihin ujoihin tutustumisen, joten samaa ehdotan sinulle. :) Heidän kanssa on helpompi tulla toimeen, ja samalla se toimii ikään kuin "vertaistukena".- tupu1771
Ujojen ihmisten pitää ottaa ujoutensa voimavarana eikä taakkana. Mä tiedän että ujoja tyttöjä etsiviä miehiä on paljon. Samoin ujoja poikia kaipaa moni räiskyvä nainen. Ottakaa se ujous voimavarana olette erilaisia massasta erottuvia. Voi kun sen oman ujon tytön löytäisin.
- ujo, mutta
ei se mun menoa hidasta...olen mielestäni oppinut hyväksymään ujouteni osana minua itseäni. Pienenä kyllä häpesin ujouttani, ja tunsin aivan kuten sinä nyt. Jossain vaihees kuitenkin rupes tympimään se, että ihmiset piti mua heikkona ja ujona, ja saivat mut aina tuntemaan itseni huonommaksi. Vähitellen aloin vaan tsemppaamaan itseäni kaikissa sosaalisissa tilanteissa, ja ikäänkuin "näyttämään" muille millainen oikeasti olen. Ehkä suakin vois auttaa se, että lisäät itseesi asteen asennetta, etkä enää anna toisten määritellä sitä millainen olet tai millainen sinun tulisi olla. Itsevarmuus tulee siinä ohessa, ja pian huomaat, että ei ne muutkaan mitään kummoisempia olleet, niinkuin aluksi olit luullut. Ota vaikka mallia vihaisista naislaulajista, joilla on oikeanlaista asennetta...
- yksinäinen86
tyttöjä ette missää nimessä haluu tyttöystäväks?? ja mksi??
- somnia
"Tiedän ihmisiä, jotka ovat ujoja ja hiljaisia, mutta silti vahvoja ja itseensä tyytyväisiä. Miten voisin saavuttaa saman?"
Ihminen joka pelkää puhua julkisesti, tai enemmänkin ihminen, joka ei uskalla puhua pelostaan huolimatta, tuskin on vahva tai itseensä tyytyväinen. Hiljainen ja rauhallinen ihminen sen sijaan voi olla näitä mainitsemiasi asioita. Hiljaisuus ja rauhallisuus eivät siis tarkoita sitä, että ihminen olisi välttämättä ujo.
Voit saavuttaa itsehyväksynnän ymmärtämällä, että ihminen saa olla hiljaa, ja että sosiaalisessa vaikuttamisessa ilman täyttäminen sanoilla ei ole itsetarkoituksellista. Kun ymmärrät, että sinun ei tarvitse puhua vain viihdyttääksesi muita ihmisiä, ujouskin katoaa. Tässä on vain kysymys itsetunnosta ja itsekunnioituksesta.
Toisin sanoen siitä, että sinun elämäntehtäväsi ei ole miellyttää muita. Ei ole olemassa ujoa luonnetta. On olemassa hiljainen luonne. Ujous ja puhumisen pelko johtuvat siitä, että ihmiset odottavat sinun olevan äänessä, toisin sanottuna tekemään jotain sellaista mikä ei ole sinulle ollenkaan luontaista.
Puhumista tärkeämpää on se, mitä sanoo, kun sanoo. Jos tarkkailet ihmisiä, huomaat että suurin osa arkisesta jutustelusta on sitä, että puhutaan paljon eikä sanota yhtään mitään. Smalltalkia todellisempaa sosiaalista taituruutta on empatia, tunneäly yleensäkin, ja muiden ihmisten kunnioittaminen sellaisinaan. Hiljaisuuden pitäminen kiusallisena on vain tottumuskysymys.- iloinen taas
sait todella minut paremmalle tuulelle tuolla viestillä! tulin meinaan niin mieli maassa kotiin ja tuntien itseni jotenkin niin oudoksi ja epänormaalisksi koska en osaa jauhaa ihmeasioita ja kikatella päälle luokkalaisten kanssa. viestisi sai tuntemaan itseni vähän paremmaksi :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 924557
Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?723567Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen
"Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki1272891Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1152595Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1292504- 422095
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian282037Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2251800Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91687- 291648