En ole ikinä ollut mikään lukuihminen, mutta katsoin televisiosta kerran ihan sattumalta Les Miserables-elokuvan ja sen siivittämänä lainasin kirjan kirjastosta.
Kirja on upein teos, minkä tiedän. Luen sitä nyt kolmatta kertaa puolen vuoden sisällä, ja joka kerralla olen löytänyt kirjasta jotain uutta. Elokuva on ihan surkea kirjaan verrattuna.
Kirjan traagiset ihmiskohtalot, henkilöiden sidokset toisten välillä ja myyttiset hahmot tekevät kirjasta todella vaikuttavan. Koko teos on yhtä suurta ihmisyyden julistusta, ja jokaiseen päähenkilöön on helppo samaistua. Mikään ei ole tehnyt ikinä minuun niin suurta vaikutusta, kuin Kurjat. Viimeiset pari lukua varsinkin saavat minut, raavaan miehen, itkemään.
Kyseinen kirja kannattaa ehdottomasti lukea jokaisen. Vaikka sivuja on lähes tuhat, on kirja niin mukaansatempaava, että siitä tulee riippuvaiseksi.
Suomennetussa versiossa on vain 5 osaa, alkuperäisessä osia on kymmenen. Siksi menin ranskan kielen kurssillekin, koska haluan lukea sen alkuperäisen kymmenosaisen teoksen.
-Mies-78-
Kirja on upein teos, minkä tiedän. Luen sitä nyt kolmatta kertaa puolen vuoden sisällä, ja joka kerralla olen löytänyt kirjasta jotain uutta. Elokuva on ihan surkea kirjaan verrattuna.
Kirjan traagiset ihmiskohtalot, henkilöiden sidokset toisten välillä ja myyttiset hahmot tekevät kirjasta todella vaikuttavan. Koko teos on yhtä suurta ihmisyyden julistusta, ja jokaiseen päähenkilöön on helppo samaistua. Mikään ei ole tehnyt ikinä minuun niin suurta vaikutusta, kuin Kurjat. Viimeiset pari lukua varsinkin saavat minut, raavaan miehen, itkemään.
Kyseinen kirja kannattaa ehdottomasti lukea jokaisen. Vaikka sivuja on lähes tuhat, on kirja niin mukaansatempaava, että siitä tulee riippuvaiseksi.
Suomennetussa versiossa on vain 5 osaa, alkuperäisessä osia on kymmenen. Siksi menin ranskan kielen kurssillekin, koska haluan lukea sen alkuperäisen kymmenosaisen teoksen.
-Mies-78-
Vastaukset 7
Vanhimmat
ihan tässä tippa valuu poskea pitkin..
Mitenkäs mahtaa olla alkuperäiskielellä kirjoitetun sarjan sisällön laita? Onko sama sisältö, mutta jaettu vain lyhyempiin pätkiin/kirja? Onkos kenelläkään tietoa tästä?
Eiköhän ole vain lyhennetty.
Suomennos on lyhennetty, puuttuu 5 osaa. Alkuperäisessä sivuja kunnioitettavat 1800.
Myös alkuperäisessä on 5 osaa. Ne on voitu jaotella 10 niteeksi joissakin painoksissa, mutta osia on viisi: Fantine, Cosette, Marius, St. Denis, Jean Valjean. On olemassa myös lyhentämätön suomennos, jossa on kaikki luostarisäännöt ja Waterloon taistelut lyhentämättöminä!
Löytyipä tuo Metson varastokirjana. Suomennetussa on yhteensä 1 815 sivua. Eino Voionmaan suomennos, julkaistu viitenä niteenä 1927–1931.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=docis&previd=fullt&sesid=1267646423&celi=30257&doci=15965&index=13&max=13&ulang=fin
Olin 18-vuotias kun luin Kurjat. Löysin silloin näitä klassikoita ystäväni opastuksella. Luin "Kurjat"vain kerran.
Ajattelin, etten halua pilata sitä hurjaa olotilaa, jota kirja aiheutti.
Tuossa iässä upposi Dostejeveskin "Rikos ja Rangaistus" ja kaikki Waltarin historialliset novellit. Olin todella onnellinen kaikista vinkeistä mitä kirjoja lukeva piiri ympärilläni antoi: Hesse, kafka, uusi suomalainen kirjallisuus: Sonja O etc..
Kaikista kuitenkin Hugo ja Kurjat jäivät päälimmäisiksi, ehkä siksi, että Kaupungin teatteri esitti Musikaalin.
Kävin katsomasa sen kahdesti. Hieno olo, upea fiilis.... Huuko, huuko :-)