Huvittavaa :)

-------------

Tätä palstaa lukiessa on pakko todeta, että puheen ym. kehityksen häiriöiden täytyy olla periytyviä, jollei geneettisesti, niin ainakin mallioppimisen myötä. Harvalla palstalla saa lukea näin huonoa kieltä tai on näin paljon kirjoitusvirheitä, kuin tälle palstalle kirjoittavien teksteissä.

Suuren osan kannattaisi varmaan kiinnittää huomiota myös omaan puheeseensa ja kielenkäyttöönsä, ennen kuin on syyttämässä lastaan hitaaksi tai vialliseksi.

11

1414

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • totta!

      Useimpien tänne kirjoittavien teksti pistää vakavasti ajattelemaan suomalaisen peruskoulun tasoa.

      Virheet ovat alkeellisia, yhdyssanoja puhumattakaan sivistyssanoja ei osata kirjoittaa oikein.

      Lauserakenteet ovat kömpelöitä, sanavalinnat alakoululaisen tasoisia, ja ennen kaikkea asiasta on usein vaikea ellei mahdoton saada mitään tolkkua.

      Kuinka ihmeessä lapsen kielen kehitys voisi edetä normaalisti tällaisessa kasvuympäristössä? Lapsihan ammentaa kielensä lähipiiristä, eniten yleensä äidiltään. Siitähän käsite "äidinkieli" saakin nimensä.

      Koko dysfasia vaikuttaa minusta humpuukilta. Saa nähdä, onko koko diagnoosia enää kymmenen vuoden kuluttua olemassakaan.

      • soimaa

        "Virheet ovat alkeellisia, yhdyssanoja puhumattakaan sivistyssanoja ei osata kirjoittaa oikein."

        No siehän se varsinainen auktoriteetti tunnutkin olevan tässä oikeinkirjoitus- ja lauserakenneproblematiikassa. Vaan et profeetta kuitenkaan omalla maalla.


    • mikä naurattaa

      On tutkittu, että on olemassa ns dysfasiasukuja. Kielenkehityksen viive on usein perinnöllistä. Ei toki aina, mutta usein. Se, että tämä herättää naurua, on tietysti pohdituttava juttu. Mitkä muut perinnölliset ominaisuudet ovat mielestäsi hassuja?

      • jokin ..

        ominaisuus kulkee suvuittain ei tee siitä vielä geneettisessä mielessä perinnöllistä. Muutenhan voitaisin ajatella, että esim. saksan kielen taito on perinnöllinen ominaisuus.

        Korkea koulutustasokin ja varallisuus menee hyvin vahvasti suvuittain. Onko se perinnöllinen ominaisuus?

        Mitään dysfasia-geeniä ei ole löydetty. Jos vanhempien sanavarasto on suppea, keskustelutaidot nollassa, kotona ei lueta jne. tietysti tämä "periytyy" lapselle.

        Tämä saadessaan omia lapsia, siirtää heikkoutensa seuraavalle sukupolvelle ja näin jatkumo on hamaan tulevaisuuteen.

        Miksi muuten Helsingin dysfasia-koulussa noin puolet lapsista on kaksi- tai useampikielisistä perheistä tyyliin isä suomalainen, äiti Filippiineiltä, kotona sitten sönkätään jotain englannin tapaista.

        Onko näillä kaikilla lapsilla todellakin jokin neurologinen vamma? Sannen epäillä, ettei ole.

        Dysfasia ei muuten ole mikään kielen kehityksen viivästymä. Dysfaattinen ihminen kärsii dysfasiasta koko ikänsä. Viivästymät tasoittuvat iän myötä.

        Tutustu edes tuon verran asiaan, mikäli sinulla on dysfaattinen lapsi. Jos nyt koko dysfasiaa edes on olemassa.


      • ....
        jokin .. kirjoitti:

        ominaisuus kulkee suvuittain ei tee siitä vielä geneettisessä mielessä perinnöllistä. Muutenhan voitaisin ajatella, että esim. saksan kielen taito on perinnöllinen ominaisuus.

        Korkea koulutustasokin ja varallisuus menee hyvin vahvasti suvuittain. Onko se perinnöllinen ominaisuus?

        Mitään dysfasia-geeniä ei ole löydetty. Jos vanhempien sanavarasto on suppea, keskustelutaidot nollassa, kotona ei lueta jne. tietysti tämä "periytyy" lapselle.

        Tämä saadessaan omia lapsia, siirtää heikkoutensa seuraavalle sukupolvelle ja näin jatkumo on hamaan tulevaisuuteen.

        Miksi muuten Helsingin dysfasia-koulussa noin puolet lapsista on kaksi- tai useampikielisistä perheistä tyyliin isä suomalainen, äiti Filippiineiltä, kotona sitten sönkätään jotain englannin tapaista.

        Onko näillä kaikilla lapsilla todellakin jokin neurologinen vamma? Sannen epäillä, ettei ole.

        Dysfasia ei muuten ole mikään kielen kehityksen viivästymä. Dysfaattinen ihminen kärsii dysfasiasta koko ikänsä. Viivästymät tasoittuvat iän myötä.

        Tutustu edes tuon verran asiaan, mikäli sinulla on dysfaattinen lapsi. Jos nyt koko dysfasiaa edes on olemassa.

        En nyt jaksa syvemmin perehtyä tähän aiheeseen, koska satuin keskusteluun vahingossa, mutta etkö ymmärrä mitään genetiikasta vai etkö vaan pidä sitä yhtä tärkeänä kuin minä?

        Totta kai ympäristölläkin on vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen ja vaikka mihin, mutta myös geeneillä on tähän osuutensa. Se, ettei jotain geeniä ole vielä löydetty, ei tarkoita sitä, että sitä ei ole olemassa.

        Kielellinen lahjakkuus on mielestäni perinnöllistä. Jos vanhemmat ovat hyviä oppimaan kieliä, on myös lapselle kielten oppiminen helpompaa. Jos vanhemmat ovat kiinnostuneet opiskelusta, niin miksi eivät lapsetkin olisi? Minä itse koen, että myös esim. kiinnostuksen kohteet periytyvät.

        Vaikea arvioida, kuinka suuri osuus on genomin ohjaamaa ja kuinka paljon fenotyypillä on vaikutusta. Minä en voi tätä tietää, koska ei tiedä vielä kukaan muukaan. Ehkä joskus tulevaisuudessa...

        Tämä on minun käsitykseni, mutta minä olenkin biologinen ihminen ja luotan geenien voimaa. Kaikkien ei tätä mieltä tietenkään tarvitse olla. Äidinkieli on aina ollut minulla vain keskitasoa, mutta sehän ei menoa haittaa! Pahoittelen kirjoitusvirheitä, mutta naurakaa niille rauhassa, koska minun lahjakkuuteni näkyy muualla kuin kirjallisessa ilmaisutaidossa!


      • muuta..
        .... kirjoitti:

        En nyt jaksa syvemmin perehtyä tähän aiheeseen, koska satuin keskusteluun vahingossa, mutta etkö ymmärrä mitään genetiikasta vai etkö vaan pidä sitä yhtä tärkeänä kuin minä?

        Totta kai ympäristölläkin on vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen ja vaikka mihin, mutta myös geeneillä on tähän osuutensa. Se, ettei jotain geeniä ole vielä löydetty, ei tarkoita sitä, että sitä ei ole olemassa.

        Kielellinen lahjakkuus on mielestäni perinnöllistä. Jos vanhemmat ovat hyviä oppimaan kieliä, on myös lapselle kielten oppiminen helpompaa. Jos vanhemmat ovat kiinnostuneet opiskelusta, niin miksi eivät lapsetkin olisi? Minä itse koen, että myös esim. kiinnostuksen kohteet periytyvät.

        Vaikea arvioida, kuinka suuri osuus on genomin ohjaamaa ja kuinka paljon fenotyypillä on vaikutusta. Minä en voi tätä tietää, koska ei tiedä vielä kukaan muukaan. Ehkä joskus tulevaisuudessa...

        Tämä on minun käsitykseni, mutta minä olenkin biologinen ihminen ja luotan geenien voimaa. Kaikkien ei tätä mieltä tietenkään tarvitse olla. Äidinkieli on aina ollut minulla vain keskitasoa, mutta sehän ei menoa haittaa! Pahoittelen kirjoitusvirheitä, mutta naurakaa niille rauhassa, koska minun lahjakkuuteni näkyy muualla kuin kirjallisessa ilmaisutaidossa!

        on puhtaasti perinnöllisiä ominaisuuksia esim. ihonväri.

        Ymmärrän kyllä genetiikasta useimpia maallikkoja enemmän. Älä epäile sitä.

        Kyseenalaistan vain dysfasian asettamista puhtaasti perinnölliseksi neurologiseksi ominaisuudeksi. Havaintojeni mukaan (kymmeniä perheitä) kielellisesti vajavaiset, jopa deprivoivat olosuhteet tuottavat lapsia, joilla on vaikeuksia niin puheen tuottamisessa kuin ymmärtämisessäkin.

        En kuitenkaan kiistä perinnöllistä (lue geneettistä) alttiutta tähän. Mielestäni se on kuitenkin ylikorostunut ympäristötekijöihin nähden.


      • elää dysfasiaa, tyttö 7v.
        muuta.. kirjoitti:

        on puhtaasti perinnöllisiä ominaisuuksia esim. ihonväri.

        Ymmärrän kyllä genetiikasta useimpia maallikkoja enemmän. Älä epäile sitä.

        Kyseenalaistan vain dysfasian asettamista puhtaasti perinnölliseksi neurologiseksi ominaisuudeksi. Havaintojeni mukaan (kymmeniä perheitä) kielellisesti vajavaiset, jopa deprivoivat olosuhteet tuottavat lapsia, joilla on vaikeuksia niin puheen tuottamisessa kuin ymmärtämisessäkin.

        En kuitenkaan kiistä perinnöllistä (lue geneettistä) alttiutta tähän. Mielestäni se on kuitenkin ylikorostunut ympäristötekijöihin nähden.

        En kommentoi edellisen vastanneen viestiin. Haluan kuitenkin kertoa oman tarinani asiasta.
        Minulla on tyttö, jonka diagnoosina on pragmaattisen puheenkehityksen häiriö. Papereissa mainitaan, että tarkkaavaisuushäiriö ei ole primaari, vaan puheenhahmotusongelmista johtuva.
        Itse näen, että tyttö elää niin monta hetkeä yhdessä sekunnissa, ettei pysty keskittämään ajatuksiaan mihinkään. Tyttö on hoksaavainen, normaalia empaattisempi (liiankin kiltti), taiteellinen ja itesepäinen. Ilmaisee tunteitaan piirtämällä, iltasatua kuunellessaan potkii seinää (tapetti pilalla sateenkaarenmuotoisen "rapa"jäljen vuoksi). Kuunnellessaan ja puhuessaan haluaa räplätä jotakin. (Puhuu paremmin esim. sinitarrapala kädessään).
        Äitinä teen kaikkeni, että tyttöni pärjäisi. Luen iltasadut, ylläpidän päiväkirjaa lapsen kanssa, puhun tunteista ja pyydän anteeksi liian suurta kiukkuani, kun ei kaikki onnistu, vaikka MITÄ TEEN.
        Tunnen suurta houkutusta syyttää lapsen isää kaikesta, sillä hänellä oli diagnostisoitu lukihäiriö (joskus vuonna viis ja kuus). Nykyään ymmärrän, että tämä elämäni mies (nykyään edesmennyt), ei varmasti kärsinyt vain dysfasiasta, vaan pirunmonesta muustakin neurologisesta häiriöstä. Hän oli aikaansaava, rohkea ja mikä parasta: sai minut tuntemaan itseni naiseksi.
        En mitenkään voisi syyttää kuollutta miestäni siitä, että hänen lapsensa ei pärjää tänä päivänä koulussa, genetiikka vs. nykyinen tiedon taso? (olisi ollut poika). Itse mä mietin, mitä pitäis tehä. Teen puheterapeutin harjoituksia lapsen kanssa ja mietin, miksei se opi. Se sano: äiti, mua ei yhtään kiinnosta tehä tällasia juttuja sun kans, sä oot mun äiti"


      • ennenkuin puhuu
        muuta.. kirjoitti:

        on puhtaasti perinnöllisiä ominaisuuksia esim. ihonväri.

        Ymmärrän kyllä genetiikasta useimpia maallikkoja enemmän. Älä epäile sitä.

        Kyseenalaistan vain dysfasian asettamista puhtaasti perinnölliseksi neurologiseksi ominaisuudeksi. Havaintojeni mukaan (kymmeniä perheitä) kielellisesti vajavaiset, jopa deprivoivat olosuhteet tuottavat lapsia, joilla on vaikeuksia niin puheen tuottamisessa kuin ymmärtämisessäkin.

        En kuitenkaan kiistä perinnöllistä (lue geneettistä) alttiutta tähän. Mielestäni se on kuitenkin ylikorostunut ympäristötekijöihin nähden.

        Minulla on kolme lasta, joista yhdellä on dysfasia ja kaksi on hyvinkin lahjakkaita kielellisesti. Kaikki kolme ovat matemaattisesti lahjakkaita lapsia. Lastemme kautta (dysfaatikkolapsemme käy dysfasia-luokkaa) olemme tutustuneet useampaan dysfaatikkolapsen perheeseen, joissa yhtä lukuunottamatta kaikissa on useampi kuin yksi lapsi, mutta minkään muun perheen kaikki lapset eivät ole dysfaatikkoja.
        Eikä mielestäni mikään näistä perheistä ole mitenkään kielellisesti muita huonompi. Toki vanhemmilla voi olla kielellisiä ongelmia, mutta ei mitään arkipäivän puhekielessä/kanssakäymisessä haittaavaa.
        Enkä koe, että oma perheenikään olisi mitenkään huono tai virikkeetön kasvuympäristö lapsillemme. En tiedä, "mistä lapsemme on dysfasian saanut", voi olla että jotain perittyäkin on, mutta luulisin, että jokin tuntematon sikiöaikainen tekijä on tehnyt lapsellemme tepposensa.

        Ja tuskin kukaan on sinulle väittänytkään, että dysfasian taustalla on pelkästään perimä. Johan neurologian alkeellisin oppikirjakin sanoo, että dysfasian syy ei ole täysin selvillä, mutta perinnöllisyydellä ja sikiöajalla on on osuutensa dysfasian syntyyn. (Myös mahdollisilla synnytykseen liittyvillä komplikaatioilla.) Ja tiesitkö muuten, että dysfasia tarkoittaa nimenomaan aivosyntyistä kielenkehityksen häiriötä? Jos lapsen ympäristö on virikkeetön ja kielellisesti köyhä, voi lapsen kielenkehitys viivästyä (puhutaan hyvänlaatuisesta kielenkehityksen viivästymästä). Tällainen lapsi saavuttaa kuitenkin yleensä nopeasti ikätasonsa saadessaan esim. puheterapiaa ja päästessään parempaan kielelliseen ympäristöön, ts. hänellä ei ole mitään erityisvaikeutta oppia kieltä, hänellä ei vain ole ollut mallia, mistä oppia.
        Kannattaisi ottaa asioista selvää, ennenkuin alkaa kovin toisia arvostelemaan.


    • Vikkis

      ylimielistä pikemminki olla huvittunut lasten puhekehityksen ongelmista, vai oletko vain noin voitonriemuinen huomatessasi millainen koti darwinisti oletkaan?

      • em. kommentti

        kiteyttää kaiken oleellisen!


    • 25v. lääkärinä toiminut

      Uskomattoman ala-arvoinen kommentti, jonka kirjoittajalla ei mielestäni ole sitä mitä sydämen sivistykseksi ja inhimillisyydeksi kutsutaan.

      Dysfasia kuten muutkin lasten vaikeat ongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä niin lapsille itselleen kuin heidän vanhemmilleen. Kirjoittaja syyllistää vanhemmat, joilla itsellään voi myös olla sellaisia vaikeuksia, jotka eivät salli kirjoittajan edellyttämää virheetöntä kielen tajua ja siten mahdollista kirjoittajan peräänkuuluttamaa virheetöntä viestien kirjoitusasua. Olipa näin tai ei, niin kirjoittajan kommentti on mielestäni ylimielinen ja kuvastaa täydellistä ymmärtämättömyyttä elävää elämää ja sen moninaisuutta kohtaan. Dysfasia kuten muutkin lasten puheen ja kielen ongelmat aiheuttavat useissa perheissä suurta tuskaa. Ne vaikeuttavat arjen toimintaa ja tuovat vanhemmille huolta lasten tulevaisuudesta.

      Tälle palstalle kirjoittavat ovat tavallisimmin lastensa hyvinvoinnista huolissaan olevia vanhempia. Heidän viestiensä sisältö on tärkeämpää kuin kirjoitettujen viestien virheettömyys. Heidän on turha syyllistää itseään lapsen ongelmasta, johon suurena syynä ovat sikiöaikainen keskushermoston kypsyminen ja johon myös perinnöllisillä tekijöillä on vaikutuksensa.

      Täydellinen kielentaju ei vielä tuo mukanaan sydämen sivistystä eikä kykyä empatiaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      79
      1820
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1699
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1524
    4. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1204
    5. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1203
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1192
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1146
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1131
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      8
      1129
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1114
    Aihe