Mitä eroa on H14 ja H14B malleilla käytännössä? Nopeus, pumput, liikeradat, ???
Åkerman tietäjiä
onko niitä täällä
68
36296
Vastaukset
- suuria eroja taida olla
Yhtä onnettomia kumpikin.Hitaita ja puomiston liikeradat...onko niitä ???
- noita ole
Keinonen totesi ne hitaiksi (tuntityökoneiksi) ja luopui niiden käytöstä ja mallia näyttää seuranneen pienemmätkin kuten esim. Kesälahden Maansiirto ja Konewuori.
- konewuorella yks
noita ole kirjoitti:
Keinonen totesi ne hitaiksi (tuntityökoneiksi) ja luopui niiden käytöstä ja mallia näyttää seuranneen pienemmätkin kuten esim. Kesälahden Maansiirto ja Konewuori.
kuski joka on varmaan eri mieltä ku ei daiwuuta kelpuuta ja ei uusia åkermania saa niin on tyytyminen volvoon;)
- miäs...
konewuorella yks kirjoitti:
kuski joka on varmaan eri mieltä ku ei daiwuuta kelpuuta ja ei uusia åkermania saa niin on tyytyminen volvoon;)
...joku taitaa viitata vahvasti ramboon... ;)
- onko niitä...
Siis tietäiskö kukaan ihan asiaa näistä?
- kaivuri
moro .ei niissä ole käytännössä mitään eroa pumput moottori ynm.... on samat puomisto sama liikerata sama se mitä vaihtuu on radio ja katkasijat .eipä muuta sen kummempaa
- on ainakin
hidas köntys,puomi nostokorkeus läheltä onneton,ajo tosi hidas.Siinä alkuun...Vanhat "kunnon" Åkerikuskit kehuu et on voimaa ihan jumalattomasti,mutta jos verrataan uuteen samanpainoiseen koneeseen tai vaikka Kaksneljäkymppiseen,niin kyllä sen Åkerin kuormausteho on onneton.Ja aina valuu öljyä joka saumasta.
- Joo-oo
Itse en Åkerista tykkää mut voimaa niissä kyllä on sikana. Se joka väittää että uusissa on enemmän on höpö puhetta.
Parikuukautta vanha Newholland(kobelko) 265 ei jaksanu nostaa firman työkaluvarastoa(kontti) no samalla työmaalla oli toisen urakoitsijan parivuotta vanha Hitachi 255 jolla koitettiin nostaa ja sai ilmaan juuri ja juuri mut ei lavetti korkeudelle. No kahdella yhtäaikaa se onnistui kivasti. Pois otettaessa paikalla oli vain -90 mallinen Åkerin 10 19000h ajettu ja vanha papparainen oli varma et kyllä se sillä on ennenkin noussu ja niin nousi nytkin, ei kevyesti, mutta nousi.. On keskon pojat käyny newhollandia tutkimassa pariin otteeseen sen jälkeen mut kaikki kuulemma ok ja kuulemma tehtaan ilmoituksen mukaan tehoja on tiputettu aavistuksen uusiin malleihin.. tyhmää jos totta.. - åkereilla
Joo-oo kirjoitti:
Itse en Åkerista tykkää mut voimaa niissä kyllä on sikana. Se joka väittää että uusissa on enemmän on höpö puhetta.
Parikuukautta vanha Newholland(kobelko) 265 ei jaksanu nostaa firman työkaluvarastoa(kontti) no samalla työmaalla oli toisen urakoitsijan parivuotta vanha Hitachi 255 jolla koitettiin nostaa ja sai ilmaan juuri ja juuri mut ei lavetti korkeudelle. No kahdella yhtäaikaa se onnistui kivasti. Pois otettaessa paikalla oli vain -90 mallinen Åkerin 10 19000h ajettu ja vanha papparainen oli varma et kyllä se sillä on ennenkin noussu ja niin nousi nytkin, ei kevyesti, mutta nousi.. On keskon pojat käyny newhollandia tutkimassa pariin otteeseen sen jälkeen mut kaikki kuulemma ok ja kuulemma tehtaan ilmoituksen mukaan tehoja on tiputettu aavistuksen uusiin malleihin.. tyhmää jos totta..ja lisäisin tuohon edellisiin että åkereissa on ollut nosto aina raju sillee, että jos ottaa syvältä kauhan täyteen ja nostaa puomi suorana lavalle, hidastuu nosto painon takia tietysti vähän, muttei niinku nykykoneis.mutta nykykoneis pumppu säätyy niin paljon että on nopein tapa vetää kauha lähelle noston ajaksi ja taas suoristaa auton lavalle kurkotellessa. ja lasku tietysti on tosi nopee kaikissa ajamissa åkereissa. ja sitten kun ottaa kiven kauhaan lähellä ja alkaa kurkottelemaan lavalle niin puomin shokki ei päästä puomia alas keti niinku uusis kumilanka koneis. kyllä ne uusien koneiden kauhat ilmaa sekaa mutta kun kovaa moreenia pistellään niin silloin alkaa hidastua- eipä ne tietokoneet ja venttilit voi ihmeitä ehdä jos moottorissa ei oo tehoja.-pumput säätyy.
- virmassa
åkereilla kirjoitti:
ja lisäisin tuohon edellisiin että åkereissa on ollut nosto aina raju sillee, että jos ottaa syvältä kauhan täyteen ja nostaa puomi suorana lavalle, hidastuu nosto painon takia tietysti vähän, muttei niinku nykykoneis.mutta nykykoneis pumppu säätyy niin paljon että on nopein tapa vetää kauha lähelle noston ajaksi ja taas suoristaa auton lavalle kurkotellessa. ja lasku tietysti on tosi nopee kaikissa ajamissa åkereissa. ja sitten kun ottaa kiven kauhaan lähellä ja alkaa kurkottelemaan lavalle niin puomin shokki ei päästä puomia alas keti niinku uusis kumilanka koneis. kyllä ne uusien koneiden kauhat ilmaa sekaa mutta kun kovaa moreenia pistellään niin silloin alkaa hidastua- eipä ne tietokoneet ja venttilit voi ihmeitä ehdä jos moottorissa ei oo tehoja.-pumput säätyy.
on vanha okeri ja kaikki sitä kehuu miten riski kone siinä on,mutta kukaan ei kuitenkaan sillä aja hmm...ja ei se tee koneesta tehokasta,jos se valittaa ja savuaa viimeisillään.Todellakin se ratkaisee, millä mätetään eniten tunnissa tavaraa lavalle.30 tn nykykone,olkoon merkki mikä tahansa päihittää okerin 100-0.14B:llä on aikoinaa tullu ajeltua n.10000 h ja siihen aikaan ihan soiva peli,mutta aika on ajanut armotta sen ohi.Nyt ajokkina Volvo EC 290 BLC ja kyllä en todellakaan vaihtais okeriin takasi,eipä sitä kyllä ottais enää kukaan töihinkään.
- Catmies
Onhan niissä eroja jonkin verran. H14 mallissa on moottorina TD70 eli esikammiodiesel kun taas H14B mallissa TD71 joka on suorasuihku. Eli tehoa löytyy B:stä enemmän ja suorasuihku on pienempi kulutuksinen. B mallissa on myös suurempitilavuuksiset hydraulipumput. Muistaakseni alavaunu (ajo) oli B mallissa hitaampi mutta voimakkaampi. H14 mallia saa pidemmällä kaivupuomilla kuin B mallia.
- kaivuri....,,,,,,,,,,
catti mies .puhuu paskaa ei tietoa ei taitoa .mutta hän sanoo vain .mulla pihalla 8 14.åkeria
- lasities
Volvon moottorit kaikki suorasuikutus moottoreita. Ainoastaa T40 ja TD40 moottorit esikammiokoneita jota ei ole kun F4 kuorma-autoissa.
Hydrauliikan tehosta puhuttaessa teho on paine x virtaus. Jos puhutaan Åkereista jossa muuttuvatilavuus pumput, pumppu pudottaa virtausta (pienentää pumpun kulmaa) painesäätöisesti. Yleensä n. 160 bar. Uudemmat koneet ovat yleensä tehosäätöisiä. Tarkoittaa että antaa hydraulipumpuilta täyden tehon pyydetyllä moottorikierroksella. Mutta kun moottorin kierrosluku alkaa laskea, kevennetään kuormaa (eli tehoa) pienentämällä pumpun kulmaa. Näin tehdään Åkereissa ja Volvoissakin 230,280,340 joissa jo aika hyvät tehot. Toinen ero ns. japsihydrauliikkaan on pumpun toiminta periaate. Åkerissa on ns. läpivirtausperiaate, eli kun hydrauliikkaa ei käytetä, pumput pumpaa täysillä öljyä päälohkojen läpi tankkiin. Tällä kuitenkin saadan öljylle liikeenergia kun sitä tarvitaan eli vedetään vivusta. Nyky koneissa on pääsääntöisesti käytössä kuiten negatiivisäätö tästä, eli kun hydrauliikkaa ei käytetä, pumppu ajaa painepuolen tulpaan ja virtaus nolla. Tällöin pumppu menee nollakulmalle mutta työpaine on kytiksessä. Pumppua kuitenkin jäähdytetään pienellä ohivirtauksella ettei se särkyisi. Hukkaenergia on näin vähäisempi. Nostovoimaan ja irroitusvoimiin tietysti vaikuttaa suuresti puomin ja kaivuvarren pituudet. Vanhoissa Åkereissa pääsääntöisesti ainakin vaivuvarsi aina lyhin. Sanoisin että Åkerit ja Åkerivolvot paljon yliarvostettuja. 2 x 10 ja ew150 omistaja - telat
lasities kirjoitti:
Volvon moottorit kaikki suorasuikutus moottoreita. Ainoastaa T40 ja TD40 moottorit esikammiokoneita jota ei ole kun F4 kuorma-autoissa.
Hydrauliikan tehosta puhuttaessa teho on paine x virtaus. Jos puhutaan Åkereista jossa muuttuvatilavuus pumput, pumppu pudottaa virtausta (pienentää pumpun kulmaa) painesäätöisesti. Yleensä n. 160 bar. Uudemmat koneet ovat yleensä tehosäätöisiä. Tarkoittaa että antaa hydraulipumpuilta täyden tehon pyydetyllä moottorikierroksella. Mutta kun moottorin kierrosluku alkaa laskea, kevennetään kuormaa (eli tehoa) pienentämällä pumpun kulmaa. Näin tehdään Åkereissa ja Volvoissakin 230,280,340 joissa jo aika hyvät tehot. Toinen ero ns. japsihydrauliikkaan on pumpun toiminta periaate. Åkerissa on ns. läpivirtausperiaate, eli kun hydrauliikkaa ei käytetä, pumput pumpaa täysillä öljyä päälohkojen läpi tankkiin. Tällä kuitenkin saadan öljylle liikeenergia kun sitä tarvitaan eli vedetään vivusta. Nyky koneissa on pääsääntöisesti käytössä kuiten negatiivisäätö tästä, eli kun hydrauliikkaa ei käytetä, pumppu ajaa painepuolen tulpaan ja virtaus nolla. Tällöin pumppu menee nollakulmalle mutta työpaine on kytiksessä. Pumppua kuitenkin jäähdytetään pienellä ohivirtauksella ettei se särkyisi. Hukkaenergia on näin vähäisempi. Nostovoimaan ja irroitusvoimiin tietysti vaikuttaa suuresti puomin ja kaivuvarren pituudet. Vanhoissa Åkereissa pääsääntöisesti ainakin vaivuvarsi aina lyhin. Sanoisin että Åkerit ja Åkerivolvot paljon yliarvostettuja. 2 x 10 ja ew150 omistajatarkistappa asian oikea laita lassakselta närpiöstä . ja runoile sitte vasta
- kyllä kysyi
lasities kirjoitti:
Volvon moottorit kaikki suorasuikutus moottoreita. Ainoastaa T40 ja TD40 moottorit esikammiokoneita jota ei ole kun F4 kuorma-autoissa.
Hydrauliikan tehosta puhuttaessa teho on paine x virtaus. Jos puhutaan Åkereista jossa muuttuvatilavuus pumput, pumppu pudottaa virtausta (pienentää pumpun kulmaa) painesäätöisesti. Yleensä n. 160 bar. Uudemmat koneet ovat yleensä tehosäätöisiä. Tarkoittaa että antaa hydraulipumpuilta täyden tehon pyydetyllä moottorikierroksella. Mutta kun moottorin kierrosluku alkaa laskea, kevennetään kuormaa (eli tehoa) pienentämällä pumpun kulmaa. Näin tehdään Åkereissa ja Volvoissakin 230,280,340 joissa jo aika hyvät tehot. Toinen ero ns. japsihydrauliikkaan on pumpun toiminta periaate. Åkerissa on ns. läpivirtausperiaate, eli kun hydrauliikkaa ei käytetä, pumput pumpaa täysillä öljyä päälohkojen läpi tankkiin. Tällä kuitenkin saadan öljylle liikeenergia kun sitä tarvitaan eli vedetään vivusta. Nyky koneissa on pääsääntöisesti käytössä kuiten negatiivisäätö tästä, eli kun hydrauliikkaa ei käytetä, pumppu ajaa painepuolen tulpaan ja virtaus nolla. Tällöin pumppu menee nollakulmalle mutta työpaine on kytiksessä. Pumppua kuitenkin jäähdytetään pienellä ohivirtauksella ettei se särkyisi. Hukkaenergia on näin vähäisempi. Nostovoimaan ja irroitusvoimiin tietysti vaikuttaa suuresti puomin ja kaivuvarren pituudet. Vanhoissa Åkereissa pääsääntöisesti ainakin vaivuvarsi aina lyhin. Sanoisin että Åkerit ja Åkerivolvot paljon yliarvostettuja. 2 x 10 ja ew150 omistajaSiis tuo kysyjä halusi tietää eroja H14 ja H14B välillä eikä luentoa hydrauliikan eroista japsikoneisiin.
Taas mitä sanoit noista Volvon moottoreista suorasuihkutuksen suhteen on täyttä paskaa. Tarkastahan tietojasi ja tule sitten uudelleen tarinoimaan. - lasities
kyllä kysyi kirjoitti:
Siis tuo kysyjä halusi tietää eroja H14 ja H14B välillä eikä luentoa hydrauliikan eroista japsikoneisiin.
Taas mitä sanoit noista Volvon moottoreista suorasuihkutuksen suhteen on täyttä paskaa. Tarkastahan tietojasi ja tule sitten uudelleen tarinoimaan.Vastasin lähinnä väittelyyn ååkerit vanhoja?. Kyllä
Olen katellut Volvoja v 1989-2005 asentajana, työjohtajana ka ja konepuolella. Mutta jos erehdyin saat kossupullon. - telat
kyllä kysyi kirjoitti:
Siis tuo kysyjä halusi tietää eroja H14 ja H14B välillä eikä luentoa hydrauliikan eroista japsikoneisiin.
Taas mitä sanoit noista Volvon moottoreista suorasuihkutuksen suhteen on täyttä paskaa. Tarkastahan tietojasi ja tule sitten uudelleen tarinoimaan.kaneri latasi oikean vastauksen ... ................................................ja lasities kossu on köyhien juomaa katos kun kaivuri kuskit pesee käsiä kossulla ja jotkut juo sitä se on vettä meillä käytetään parempia aineita ,saat kossu pullon voi vittu kas kun ei vanhaa mummoas .mikäs se sun työn antajasi on niin kysästään susta pari asiaa ??
- ew 130
lasities kirjoitti:
Volvon moottorit kaikki suorasuikutus moottoreita. Ainoastaa T40 ja TD40 moottorit esikammiokoneita jota ei ole kun F4 kuorma-autoissa.
Hydrauliikan tehosta puhuttaessa teho on paine x virtaus. Jos puhutaan Åkereista jossa muuttuvatilavuus pumput, pumppu pudottaa virtausta (pienentää pumpun kulmaa) painesäätöisesti. Yleensä n. 160 bar. Uudemmat koneet ovat yleensä tehosäätöisiä. Tarkoittaa että antaa hydraulipumpuilta täyden tehon pyydetyllä moottorikierroksella. Mutta kun moottorin kierrosluku alkaa laskea, kevennetään kuormaa (eli tehoa) pienentämällä pumpun kulmaa. Näin tehdään Åkereissa ja Volvoissakin 230,280,340 joissa jo aika hyvät tehot. Toinen ero ns. japsihydrauliikkaan on pumpun toiminta periaate. Åkerissa on ns. läpivirtausperiaate, eli kun hydrauliikkaa ei käytetä, pumput pumpaa täysillä öljyä päälohkojen läpi tankkiin. Tällä kuitenkin saadan öljylle liikeenergia kun sitä tarvitaan eli vedetään vivusta. Nyky koneissa on pääsääntöisesti käytössä kuiten negatiivisäätö tästä, eli kun hydrauliikkaa ei käytetä, pumppu ajaa painepuolen tulpaan ja virtaus nolla. Tällöin pumppu menee nollakulmalle mutta työpaine on kytiksessä. Pumppua kuitenkin jäähdytetään pienellä ohivirtauksella ettei se särkyisi. Hukkaenergia on näin vähäisempi. Nostovoimaan ja irroitusvoimiin tietysti vaikuttaa suuresti puomin ja kaivuvarren pituudet. Vanhoissa Åkereissa pääsääntöisesti ainakin vaivuvarsi aina lyhin. Sanoisin että Åkerit ja Åkerivolvot paljon yliarvostettuja. 2 x 10 ja ew150 omistajakysyttiin mitä vaan . mutta on kiva silti lukea näin asiantuntevaa kirjoitusta täällä. tiedätkö onko ew 130 :sessä tehosäätöinen ja läpivirtaus systeemi. oma koneeni yli 20kh ajettu, siltikään moottorin kierrokset ei juurikaan laske vaikka hytrauliikkaa kuormittaa. teoriasi mukaan, kun moottorintehot häviää niin liikeet vaan hidastuu. näin varmaan on käynyt minun 130:selle. vauhtipyörällä on jokin sähköinen tunnistin?
- lasities
ew 130 kirjoitti:
kysyttiin mitä vaan . mutta on kiva silti lukea näin asiantuntevaa kirjoitusta täällä. tiedätkö onko ew 130 :sessä tehosäätöinen ja läpivirtaus systeemi. oma koneeni yli 20kh ajettu, siltikään moottorin kierrokset ei juurikaan laske vaikka hytrauliikkaa kuormittaa. teoriasi mukaan, kun moottorintehot häviää niin liikeet vaan hidastuu. näin varmaan on käynyt minun 130:selle. vauhtipyörällä on jokin sähköinen tunnistin?
EW130 on painesäätöinen eli perinteinen Åkermanni. Anturi vauhtipyörällä voi olla kierroslukuanturi, en ole aivan varma. Painesäätö on kohdallaan kun kuormitat täydellä moottorikierroksilla hydraulikkaa vetämällä esim. kaivulikkeen pohjaan. Moottorikierrokset tippuu 90 r/min -10 (eli noin sata kierrosta on säätö kohdallaan. Säädetään pumpun päällä (vähan siellä piilossa keskellä) olevasta säätöruuvista (10 mm lukkoruuvi ja olikohan 4 mm kuusiokoloruuvi). Tämä kyllä edellyttää että hydrauliikan paineet on työpumpuissa kohdallaa 300 bar. Yleisin vaiva jos kone tuntuu hengettömältä ja mottorikierrokset ei tipu 100 kierrosta niin pumpun paine on alhaalla. Itellä on ew150 ja pumpun paineet on katottava myös kerta vuoteen just tämän takia. Paineenrajoitusventtiilin jousi kuoleentuu, Joutunut laittaa jo prikkojakin jouselle kun säätöruuvi pohjas.
- ec130
lasities kirjoitti:
EW130 on painesäätöinen eli perinteinen Åkermanni. Anturi vauhtipyörällä voi olla kierroslukuanturi, en ole aivan varma. Painesäätö on kohdallaan kun kuormitat täydellä moottorikierroksilla hydraulikkaa vetämällä esim. kaivulikkeen pohjaan. Moottorikierrokset tippuu 90 r/min -10 (eli noin sata kierrosta on säätö kohdallaan. Säädetään pumpun päällä (vähan siellä piilossa keskellä) olevasta säätöruuvista (10 mm lukkoruuvi ja olikohan 4 mm kuusiokoloruuvi). Tämä kyllä edellyttää että hydrauliikan paineet on työpumpuissa kohdallaa 300 bar. Yleisin vaiva jos kone tuntuu hengettömältä ja mottorikierrokset ei tipu 100 kierrosta niin pumpun paine on alhaalla. Itellä on ew150 ja pumpun paineet on katottava myös kerta vuoteen just tämän takia. Paineenrajoitusventtiilin jousi kuoleentuu, Joutunut laittaa jo prikkojakin jouselle kun säätöruuvi pohjas.
mulla tippuu 600 r/min samassa testissä.missä vika?
Suodattimet uudet(pa.ja ilma),ei savuta.
Voisko olla siirtopumppu?
Turbo? - Anonyymi
kyllä kysyi kirjoitti:
Siis tuo kysyjä halusi tietää eroja H14 ja H14B välillä eikä luentoa hydrauliikan eroista japsikoneisiin.
Taas mitä sanoit noista Volvon moottoreista suorasuihkutuksen suhteen on täyttä paskaa. Tarkastahan tietojasi ja tule sitten uudelleen tarinoimaan.Paljonko 7 hydrauliikan paine on kun laitoin siihen lisäletkut ilman rajoittumia kourastahan lentää leuat helvettii kun napista hipaisee jo tyhjäkäynnillä varmaan rajoittimet haettava väliin
- lasities
Katoin vielä manuaalista anturista. Se on vain näytön (alkeellisen tietokone boksin) kierroslukua varten. Sama tieto tulee myös laturilta joten se on vain varmistusta varten, en kyllä tiedä miksi?. Pumpun paineista vielä että kierroksia katottaessa olta CAP aluella. Hydraulipumppu on muuten kaksoispumppu jota säädetään yhdellä painesäädöllä. Tästäkin johtuu koneen tunnotoman tuntuinen hydrauliikka.
- ew 130
mulla ollut kone 7000h->21000h enkä ole säätänyt muita paineita kun vasaran linjan 150->180bar.en ole tehnyt moottorille muuta kuin suuttimet n.13000h.en ole mitannut kaivun paineita mutta nostaa leveellä kauhalla sepeliä pistoasennossa puomisuorana=suurin piirtein ok.siis moottorissa on oltava tehot tallella kun kierrokset ei tipu yli 100kier. kuin kuormittaa.-paitsi kylmänä lähdettävä cap alueella liikkeelle-eli silloinhan se toimii vaan yhdellä pumpulla. toinen huilaa niinkö? nythän mä kokasin mistä johtuu hytrauliikan oudot nykimiset. kun toisen pumpun paine lisääntyy ja kulma pienenne ja se pienentää myös kevyemmin kuormitettua pumppua vaikke olisikkaan tarvetta, siis paine lähelläkään mainitsemaasi 160bar.alkeelista!ja kun kuormapoistuu niin silloin puomi lähtee kovempaa yllättäen.
- ew 130
ew 130 kirjoitti:
mulla ollut kone 7000h->21000h enkä ole säätänyt muita paineita kun vasaran linjan 150->180bar.en ole tehnyt moottorille muuta kuin suuttimet n.13000h.en ole mitannut kaivun paineita mutta nostaa leveellä kauhalla sepeliä pistoasennossa puomisuorana=suurin piirtein ok.siis moottorissa on oltava tehot tallella kun kierrokset ei tipu yli 100kier. kuin kuormittaa.-paitsi kylmänä lähdettävä cap alueella liikkeelle-eli silloinhan se toimii vaan yhdellä pumpulla. toinen huilaa niinkö? nythän mä kokasin mistä johtuu hytrauliikan oudot nykimiset. kun toisen pumpun paine lisääntyy ja kulma pienenne ja se pienentää myös kevyemmin kuormitettua pumppua vaikke olisikkaan tarvetta, siis paine lähelläkään mainitsemaasi 160bar.alkeelista!ja kun kuormapoistuu niin silloin puomi lähtee kovempaa yllättäen.
kun pieni 3:S pumppuhan on lisähytrauliikalle tassuille ja käännölle. kun kääntää ylävaunua ja esimerkiksi kallistaa kauhaa, on luommollista että ylävaunun kääntö hidastuu. mutta kun kauhan kallistus syl törmää päähän ja paine siellä nousee, niin ylävaunun pyörityshän innostuu oikein villiin menoon. torni pyörii kovempaa kuin jos yksistään pyörittäis ilman muita liikeitä??? sama tassujen kanssa.
- lasities
ew 130 kirjoitti:
kun pieni 3:S pumppuhan on lisähytrauliikalle tassuille ja käännölle. kun kääntää ylävaunua ja esimerkiksi kallistaa kauhaa, on luommollista että ylävaunun kääntö hidastuu. mutta kun kauhan kallistus syl törmää päähän ja paine siellä nousee, niin ylävaunun pyörityshän innostuu oikein villiin menoon. torni pyörii kovempaa kuin jos yksistään pyörittäis ilman muita liikeitä??? sama tassujen kanssa.
Joo. Siinä on varmaan otettu toiselta työpumpulta lisää tuottoa että tassut toimisi nopeammin. Näin on tehty myös ew200:ssa. Meillä muuten 150 ei ole näin, koska siinä on vain puskulevy. En ole perehtynyt tarkasti miten se on tehty 130/150. 200 työpumpun letku on viety käännön kautta 3-tie venttiilin läpi ja esiojaus sille otettu tassujen esiohjausputkista. Kun tassuja käyttää niin kääntää työpumpun käännölle jossa on tassaujen nelitieventtiilit. 130 varmaan rakennettu samantapaisesti
- ew 130
ew 130 kirjoitti:
mulla ollut kone 7000h->21000h enkä ole säätänyt muita paineita kun vasaran linjan 150->180bar.en ole tehnyt moottorille muuta kuin suuttimet n.13000h.en ole mitannut kaivun paineita mutta nostaa leveellä kauhalla sepeliä pistoasennossa puomisuorana=suurin piirtein ok.siis moottorissa on oltava tehot tallella kun kierrokset ei tipu yli 100kier. kuin kuormittaa.-paitsi kylmänä lähdettävä cap alueella liikkeelle-eli silloinhan se toimii vaan yhdellä pumpulla. toinen huilaa niinkö? nythän mä kokasin mistä johtuu hytrauliikan oudot nykimiset. kun toisen pumpun paine lisääntyy ja kulma pienenne ja se pienentää myös kevyemmin kuormitettua pumppua vaikke olisikkaan tarvetta, siis paine lähelläkään mainitsemaasi 160bar.alkeelista!ja kun kuormapoistuu niin silloin puomi lähtee kovempaa yllättäen.
pieni korjaus :tänään kokeilin-moottorin kierrokset tippuu sylinteriä päähän kuormittaessa 130kier. cap asennolla 50 kier. kierrosten ollessa 1700kier. eli liikaa, mutta en taida alkaa säätelemään kun sittenhän kone hidastuisi kevyessä hommassa :)
- lasities
ew 130 kirjoitti:
pieni korjaus :tänään kokeilin-moottorin kierrokset tippuu sylinteriä päähän kuormittaessa 130kier. cap asennolla 50 kier. kierrosten ollessa 1700kier. eli liikaa, mutta en taida alkaa säätelemään kun sittenhän kone hidastuisi kevyessä hommassa :)
Jep. Jos moottorissa papu riittää niin varmaan ok. Vaikuttaa ehkä vaan polttoaineen kulutukseen mutta ei hidastu niin paljon kevyessä työssä. Yleensä huomaa jos täydellä kuormalla käännön kanssa alkaa puutumaan.
- ew 130
lasities kirjoitti:
Jep. Jos moottorissa papu riittää niin varmaan ok. Vaikuttaa ehkä vaan polttoaineen kulutukseen mutta ei hidastu niin paljon kevyessä työssä. Yleensä huomaa jos täydellä kuormalla käännön kanssa alkaa puutumaan.
en muuten huomannu kokeilla :ajaa syl. päin ja kääntöjarrua vasten ,se pitäis viä tiputtaa kierroksia lisää.mutta toisaalta vanha kone ei kannata ressata. onko sulla vasaraa koneeseen?
- lasities
ew 130 kirjoitti:
en muuten huomannu kokeilla :ajaa syl. päin ja kääntöjarrua vasten ,se pitäis viä tiputtaa kierroksia lisää.mutta toisaalta vanha kone ei kannata ressata. onko sulla vasaraa koneeseen?
Kierrokset katotaan muuten pelkästöön kuorimitta työhydrauliikkaa. EI käännön kassa.
Mulla on se EW150 vm. 95 7900 h. Ei ole vasarhydrauliikkaa. Pelkkä luiska.
Kone on tuotu saksasta v. 2000. Meillä sillä on ajettu 4000 h. Kone on taittopuomilla mikä on kyllä tosi näppärä ahtaissa paikossa. Kone on muuten tosi näppärä, mutta se hydrauliikka on niin ku tiedät. Turbo uusittu ja pumppuun toinen ryhmä. Lähti yden männän kohdalta pala pois. Olisko ollu joku särö siinä. Tunteja on siis vielä edessä - 14 ja 14b erot
lasities kirjoitti:
Kierrokset katotaan muuten pelkästöön kuorimitta työhydrauliikkaa. EI käännön kassa.
Mulla on se EW150 vm. 95 7900 h. Ei ole vasarhydrauliikkaa. Pelkkä luiska.
Kone on tuotu saksasta v. 2000. Meillä sillä on ajettu 4000 h. Kone on taittopuomilla mikä on kyllä tosi näppärä ahtaissa paikossa. Kone on muuten tosi näppärä, mutta se hydrauliikka on niin ku tiedät. Turbo uusittu ja pumppuun toinen ryhmä. Lähti yden männän kohdalta pala pois. Olisko ollu joku särö siinä. Tunteja on siis vielä edessäLöytynee jotakin valoa Volvon nettisivujen historiaosuudesta, koneiden tekniset tiedot näkyy klikkailemalla tuolta:
http://www.volvo.com/constructionequipment/global/en-gb/AboutUs/history/products/crawler excavators/crawler excavators Åkerman/Åkerman H14.htm - ew 130
lasities kirjoitti:
Kierrokset katotaan muuten pelkästöön kuorimitta työhydrauliikkaa. EI käännön kassa.
Mulla on se EW150 vm. 95 7900 h. Ei ole vasarhydrauliikkaa. Pelkkä luiska.
Kone on tuotu saksasta v. 2000. Meillä sillä on ajettu 4000 h. Kone on taittopuomilla mikä on kyllä tosi näppärä ahtaissa paikossa. Kone on muuten tosi näppärä, mutta se hydrauliikka on niin ku tiedät. Turbo uusittu ja pumppuun toinen ryhmä. Lähti yden männän kohdalta pala pois. Olisko ollu joku särö siinä. Tunteja on siis vielä edessäei pysty painamaan puomia kuin puomin omalla painolla mikä ei riitä ainakkan rammer 52:selle.eli on painettava pyörät ylös ennen kuin alkaa syöttää öljyä vasaralle. eli on vuoroteltava painaa ja vasaroida.rolakin miehet yritti tosissaan aikoinaa jos pystyis muutamaan,ja totesivat että vasta c-mallilla pystyy.vasara hytrauliikka on kuulemma priorisoitu ennen muita. vaikka tietääkseni öljy tulee eri pumpuilta.vasara pieneltä kolmannelta ja puomi työpumpulta. mutta onhan sillä pärjänny. toimin etelä-suomessa. missä sinä lasities?
- lasities
ew 130 kirjoitti:
ei pysty painamaan puomia kuin puomin omalla painolla mikä ei riitä ainakkan rammer 52:selle.eli on painettava pyörät ylös ennen kuin alkaa syöttää öljyä vasaralle. eli on vuoroteltava painaa ja vasaroida.rolakin miehet yritti tosissaan aikoinaa jos pystyis muutamaan,ja totesivat että vasta c-mallilla pystyy.vasara hytrauliikka on kuulemma priorisoitu ennen muita. vaikka tietääkseni öljy tulee eri pumpuilta.vasara pieneltä kolmannelta ja puomi työpumpulta. mutta onhan sillä pärjänny. toimin etelä-suomessa. missä sinä lasities?
Rolacilla ei ole oikein kunnon Åkeritietäjiä kun ehkä Oulussa.
Mutta luulisin että käännön nopeus voi tassuilla ja luiskalla voi johtua juuri vasaran kytkennästä. Toimiiko varren /kauhan liike vasaraa käytettäessä. Jos toimii niin luulen että vasaralle on otettu käännön ja toinen työpumppu. Jos näin on niin vasaralle olisi otetava juuri toinen työpumppu. Seuraappa onko vaihtoventtiili jomman kumman työpumpun paineputken ja päälohkon välissä. Voin kattoa mitä korjaamokirja näyttää kun ehdin. - ew 130
lasities kirjoitti:
Rolacilla ei ole oikein kunnon Åkeritietäjiä kun ehkä Oulussa.
Mutta luulisin että käännön nopeus voi tassuilla ja luiskalla voi johtua juuri vasaran kytkennästä. Toimiiko varren /kauhan liike vasaraa käytettäessä. Jos toimii niin luulen että vasaralle on otettu käännön ja toinen työpumppu. Jos näin on niin vasaralle olisi otetava juuri toinen työpumppu. Seuraappa onko vaihtoventtiili jomman kumman työpumpun paineputken ja päälohkon välissä. Voin kattoa mitä korjaamokirja näyttää kun ehdin.silti niitä letkuja ja venttiiliä siä piisaa. ja kun ei ole ollut oikeita vikoja, vain ominaisuuksia niin ei ole tarvinnut perehtyä;)
kaivu ja kauha toimii hakatessa vasaralla,en osaa sanoa nopeudesta.lyödessä kun joskus joutuu käännöllä painamaan niin silloin vasaran lyönti nopeus laskee,eli se paljastaa että kyllä työpumpuillakin on sormensa pelissä.3:s pumppuhan on kiinteä? mistä niitä korjaamo kirjoja saa? mikä kieli? ylävaunun kääntönopeus nousee ainoastaan tassuja/levyä laskemalla ei nostamalla. - ...
lasities kirjoitti:
Rolacilla ei ole oikein kunnon Åkeritietäjiä kun ehkä Oulussa.
Mutta luulisin että käännön nopeus voi tassuilla ja luiskalla voi johtua juuri vasaran kytkennästä. Toimiiko varren /kauhan liike vasaraa käytettäessä. Jos toimii niin luulen että vasaralle on otettu käännön ja toinen työpumppu. Jos näin on niin vasaralle olisi otetava juuri toinen työpumppu. Seuraappa onko vaihtoventtiili jomman kumman työpumpun paineputken ja päälohkon välissä. Voin kattoa mitä korjaamokirja näyttää kun ehdin....
- Pumpuissa
Meillä oli H 14 vm -83 ja H14 B mallit -84 ja 87.
Kyllä ero on selvä ja huomaa nopeudessa, B malleissa on säätyvätilavuuksiset pumput mikä antaa nopeutta, en muista mikä vuosi puomia muutettiin mutta -87:ssa oli pidempi liikerata kauhan varressa. Myös noston ja varren liikeradan rajoitin tuli B mallin myötä niin ja kyllä siinä muuttui myös pääpuomin muoto loivemmaksi - hemski
Asiaa sivuten kyselen löytyskö kyseiseen koneeseen sähkökuvia keltään? pikkanen ongelma olis ni kuvat auttas kummasti ja ainakaa volvolta niitä ei saa...
- ec 230 b
Ec 230 B
Onko kellään vinkata, mitä mahtaa olla vialla kun vm. 95 ec 230 b alkoi kulkemaan teloilla tosi huonosti. Viime kesänä vielä meni ihan hyvin, mutta nyt ei jaksa mennä oikein mihinkään. Toinen puoli vetää vielä huonommin kuin toinen. En usko että ajomoottorit menee molemmat, hakkaa hieman vipuihin samalla kun ajaa ja ajomoottorista kuuluu ujellusta.
Kiitokset tiedoista. - Puomintekijä
Minulla on täydelliset tiedot H 14 B ja Be koneesta
Moottori on TD 71ACE. Suorasuihku, turbo 154kW/2000 i/min
Kääntöpumppu painesäätöinen 118 l/260 at
pumppu 2 ja 3 ovat teho ja painesäätöisiä 2 x 178l/260 at
Pumpun 3 paine nostaa 300 kg/cm2 = 300 at
Servopumppu 65 at/20 litraa
Vetovoima 25 t 2,3 km/h tai 3,0 km/h
8 alarulla ja 2 ylärullaa, lappuja 46 kpl
Kääntönopeus 6 x minuutissa
Nosto sylinteri 200/125-1500, Voima 96,1/83,7 t
Varren sylinteri180/125-1400, nostovoima 67,4 t
Kauhasylinteri 140/90-110, voima 47,1/40,8 t
Puomi 5,87 m, varsi 2,5 tai 3,2 m
Paino lyhyellä varrella ja 650 lapuilla 27,6 t
Åkeri 14 tuskin paljon poikkeea em koneesta
Moottori lienee vanhempi ja hydrauliikan HD toiminto puuttuu.
Mekaaniset osat ( alusta, sylinterit, puomit, tapit ja holkit) ovat samoja - antero
Paljonko Åkermam 12 Nielee polttoainetta noin tunnissa ???
- Jyrämane
Ei se paljoo niele , mutta kitkuaa savuna ulos sitäkin enemmän ;DD
- åkerih7
Jyrämane kirjoitti:
Ei se paljoo niele , mutta kitkuaa savuna ulos sitäkin enemmän ;DD
Nyt ois h7 åkerissä semmoinen ongelma että nopea ajovaihde jäi päälle.Kulkee yhtä kovaa vaikka kahvan kääntää hitaan puolelle.
Mistähän lähtis vikaa etsimään?? - fgfffg
åkerih7 kirjoitti:
Nyt ois h7 åkerissä semmoinen ongelma että nopea ajovaihde jäi päälle.Kulkee yhtä kovaa vaikka kahvan kääntää hitaan puolelle.
Mistähän lähtis vikaa etsimään??Ruuvaa vasemmalta se ohjaimien ala luukku auki, siellä on se telojen käännön vivun anturi siinä yleisin vika, tai sitten venttiilipöydässä se sähköventtiili
- Anonyymi
lienee 8-10l/h keskimäärin jos tekee työtä keskimäätin. 12B häytössäni jo 15 v.
- MF
teitääkö kukaan åkerman 12 tyyppivikoja meinaan ostaa sellasen kivi raunioiden hautaamiseen.ei ole kokemusta kuin nenän kaivamisesta.
- Anonyymi
erinomainen ja kokolailla huoltovaa verrattuna uusiin ja herkkiin koneisiin. Aina lähtee liikkeelle jo virtaa ja polttoainetta.
- Epätietoinen loimaal
Åkerman ew 130 -95. Mitäs nyt tehdä pitäis kun näyttö ilmoittaa vikakoodia 201 eli vika keskusyksikön ja näytön välillä. Samalla kun vikakoodi syttyy sammuu näytöstä mittarit ym valot hydrauliikka on ja pysyy vain eco asennolla.
- Ruoppaaja
Mulla 12 70 luvun lopulta , hammasraraspumpuilla, ja kun kummassa toisen telan vedossa tuli ongelmia , ensin meni kokonaan jumiin , mutta alkoi kulkemaan toiseen suuntaa , mutta kun vaihtaa suuntaa niin jumiin . Vetovaihde on kai hoidettu hammasrattailla. Kai jossain on vielä osia olemassa .
- kjm,
joo pura se vetopään rattaast, siellä laakeri mennyt
- tumpelo
kjm, kirjoitti:
joo pura se vetopään rattaast, siellä laakeri mennyt
mulla åkerman h7 vm 89 vaunun pyöritys alko puutua kesken työ ja lopulta meni aiva hengettömäksi olen tilkinny suurimmat vuodot mutta ei vain meinaa alkaa pelaamaan olisko kellää vinkkiä mistä päin kannattais ruuvata
- Anonyymi
mulla taas teloilla kääntyminen loppui ts en saa penkin vieressä vasemmalla puolla olevalla vaihteella kytkettyä vetoa pois kummaltakaan telalta. Nopea tai hidasjuoksu rele ei raksahda samallatavalla kuin aikaisemmin. Olen vaihtanut releen mutta ei auttanut. Edelleenkin kääntyminen vain kauhan avulla ja ainahan se ei toimi. Missä vika?
- unski3
Mulla 70-luvun 12 ja on pelannut hyvin , jos ei ota huomioon toisen telan välityksen jumituimista. Vaihdoin laakerit jotka olivat kauoassa hyllytavaraa ja alkoi pelaa, mutta taisi jäädä särkyneestä laakerista yksi rulla kun alkoi uudestaan jumia, pitänee käyttää auki.
- toka kaivuri
n. 10t€ ostovoimalla, vanha ookkeri voi olla hyvä ostos. Itte vaihdoin pari vuotta sitten lusikkahaarukan puolet halvempaan 7 åkeriin.
Teen sivutoimista koneurkaointia ja työnkeskeytyminen ei ole ollu ongelma, toisaalta keskeytyksiä ei ole juuri tullutkaan. Åkerin kanssa kerran, edellisella kaivurilla tuli lukuisia seisahduksia.
Hidashan tuollainen -84 ookkeri on, kauhaa saa hätistellä kauemmaksi. Nopeaa ei ole kuin puomin lasku, puomi tulee alas kuin kivi. Voimaa on. En tiedä valehtelenko mut pommimies kertoi kiven olleen 4m3, jota montusta yritin maanitella ylös, mut kun ei tullut, ni tilasin pommimiehen. Voimaa on niin, että konetta ei saa pysymään paikoillaan, kovalla alustalla.
Lyhyt kaivupuomi on isohko miinus, toki pyöräalustaisena vakaa. Hyvä ajaa tiellä, ei nyöki niinku lusikkahaarukka, jopa nopeampi siirtoajossa, ainakin mukavampi, kuin kuormurilla ajelisi.
ookkerin mittarissa on yli 32000h, edellisessä lusikkahaarukassakin oli 18000h. Tuntuu ihmeelliseltä nuo vanhat koneet joilla ajettu 10000h. tuskin pitää monessakaan paikkansa.
oon ajellu ookkerilla nyt n.700h parin vuoden aikana. Kardaanin nivelristi kolkatti ku ajoin konetta kaupasta kotiin. sen vaihdoin. Öljyvuotoja on ilmentynyt ja vuotaa jo vähän sieltä täältä. välyksiä ei isommin, kone käy kuin kello ja alavaunu pelaa hyvin, paitsi jarrut olemattomat. Voimaa löytyy puomista. Sain kaupassa 5 uudenveroista 11-20 rengasta jotka on nyt alla, ni rengastus on hyvä, Kaupassa tuli loppuunajettu luiskakauha, hyväkuntoiset vesijohtokauha ja kuokkakauha. mut niillä on menty ja luiskakuhakin yhä kasassa, ihme kyllä. Hintaa paketilla oli pari kolme vuotta sitten 8500€, pullakahvit alv 22%
Olen olllut koneeseen erittäin tyytyväinen ja huomena lähden taas keikalle, kellariremonttiin. Hyvä kone pieniin hommiin. Hidas, mutta varmatoiminen. jättää jälkensä santaan missä ikinä sillä ajaakaan. Kuinkahan kauan se kestää jos aina korjailee viat sitä mukaan kun niitä tulee? Varmaan sen tarina päättyy kun kääntökehä pettää...? - WeK
Ei ei, kääntökehä korjataan ja taas mennään. On se kiva nähdä tulevaisuudessa mikä näistä nykyisistä korean ihmeistä on kasassa 30 vuoden sekä 30 000h tunnin kuluttua...
Åkerit,,,,, kaikki vanhat mallit joo ja myös jotkin uudemmat, vanhoista ei kuivaa yksilöä löydy, merkkaavat paikkansa varmasti. Mutta kyllä ne vaan on kuitenkin hyviä koneita jolla suomeakin on paljon rakennettu. tyyppivikoja malliin ja vuoteen katsomatta: vanhemmissa, öljykylpy kääntökehä (täyttyy sadevedestä, vaihtakaa vaseliinit !!!), ajovaihteistot, kääntövaihteistot no joo, vikoja välillä mutta kustannukset kohtuullisia kuitenkin. Ja jos jotkut väittävät ettei voimaa löydy vanhoista 70-80 luvun åkereista niin baska puhetta ja kokemuksen puutetta.
Paras muisto itselläni on 12 B mallista, noin 10 vuotta sitten vedin/työnsin ja veivasin Caterpillar D7E käyntivikaisen puskukoneen täydessä varustuksessa repijä perseessä, maanrakennus Laivolan lavetille, lavettikuskin kanssa riidellen.....ja kyllä se sinne viimein istui.- galaxy ffv
Joo kyl näin on
..h7b ...85.......paikat kunnossa,eli pumput ym uusittu.....voimaa on ,repii ittensä telat laahaten jos ei kivi irtoa.....järkee täytyy itellä olla ku kaivaa ettei tuu palasia......
Kyllä tuo nostaa sen luvatun 7 tonnia nostopuomin päästä.......kepeesti.....ja kauhan tyhjennys on nopea.....kattokaa hitaax haukkujat venttiilipöytä kuntoon........nopealla puolella on liianki nopsa.......
......ja vuotoja kyl välillä tulee joo.......mut vataosat on halpoja åkeriin......sylinterin tiivistesarja alle satkun.......ja kestää sellaset 10 000 tuntia taas........ja ootteko heebot nähny åkeria et normaalis kaivuutyös hajois puomit.......siis en tarkota louhoksia.......ei muute repee.....hitachista (100) .....paukahti puomi poikki pohjien kaivuussa......ei oo ollu ees kovilla koskaan......nostösyltyn takaa väänty ku paperi......
......ja jos joku asiasta tietämätön luulee ettei åkeri kestä........niin meeppäs katteleen vähä tuntimääriä.......hitaastista ei oo ku kuva jäljellä 30 000 tunnin jälkeen
- åkerman h7
Mitähän vaseliinia sinne kannattais laittaa. Vaaleaa vaahtoa tulee tiivisteen välistä...
ONKO KELLÄÄN VANHOJEN "HULLUJUSSIEN" MITTAKAAVA PIIRRUSTUKSIA
50 LUVULTA. OLISIN KIINOSTUNUT.Kilauta noista piirustuksista, saattaisin pystyä auttamaan ainakin jäljityksessä.
Niin ja pitää hieman pullistella :) juuri vaihdoimme omassa käytössä olevaa pihakonetta jolla kiskomme halvaantuneita maanrakennuskoneita purkuhalliin, löytyi vielä hienokuntoinen Åkerman 14BE, ensimmäinen halliin vietävä oli palanut Hyundai 130 tela-alusta, tuli Åkerin käskiessä kuin ongenkoho perässä vaikka matka ei ole helppo sillä muutama mutka matkalla ahtaissa paikoissa.Onko kellään Volvo/Åkerman Ew200 käyttöohje/varaosakirjoja, olisin kiinnostunut.
- sok1
On sellainen H 10 telakaivuri, täll'ä hetkellä on kääntö jumissa , ei toimi kumpaankaan suuntaan. Onko jollakin tietoa mistä voisi johtua, mielestäni kääntöjarru pelaa hyvin , voisiko jolla on ollut samanlaisia ongelmia avustaa tässä asiassa.
- Konepurkamo1
Kilauttele www.maansiirtopalvelu.fi
- hande8
Olisiko kellään Åkeri H 7 MC ohjekirjaa / varaosakirjaa tiedossa ?
Ostaisin mielelläni - Karhunvoimat
Lasss Oy ab Närpiö voisi löytyä
- Karhunvoimat
Lassas korjattuna
- b.rappu
Ei niissä ole muuta eroa ole kuin B-kirjain. B-malli on sekundaa ja sitä saa himpun verran halvemmalla.
- H7mckäynnistys
Mitenkähä H7mc saa käyntii ku virtalukko ei käänny kun yhen pykälä? pittääkö jotai vipua tai polinta painaa. onkoha päävirta kytkintä tuommoses,
- weserhutte
Ite poltin tuon käännön pesuvadin kokonaan pois 16b koneesta ja porasin kehään muutaman rasvanipanreijän.näkyy kaikki kehäpultit ei tarvii siit lävestä niitä sihdata.rautaputket heitin kaikki romulavalle ja korvasin letkuilla.esiohjauspaineet laskin 30 kiloon ja löysin rexrothin vivut ja telat jalkapolkimille..ym pientä
- Apumoottori
Itselläni on 2005 ostettu Åkerman 14( B? 26t) lienee v. 1984 joka toiminut 800h erinomaisesti. mitään en tiennyt koneista alussa. Hydrauliputken vaihto ja telan kiristän tiivisteen olen vaihtanut. Tällä on menty. Nyt vähäisen työnteon ja seisonnan takia meni viime vuonn ajomoottorin jarru ts. telolla kääntyminen aluksi toiseen suuntaa pimeäksi ja tänä vuonna toinenkin puoli. Kääntyminen nyt onnistuu vain kauhalla nostaen. Mistähän lähden vikaa etsimään? Manuaalikansio on mutta ei korjausopasta. Onko edes sellaista olemassa? Ruotsissa näyttää olevan myynnissä ohjekirja H12B (Lilla Butiken) joten en usko että tällä pääsen eteenpäin. Onko ohjauskepin alla mekaaninen vika vaiko vetopyörästön alueella. Missä on jarru ts. vedon poiskytkentä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä762701Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2781545Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461497- 871351
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel3991311Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3891253Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat38997Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik2899Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden254812Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun316805