Stalin aikoi hyökätä Espanjaan 10-15.7.1941

> On surkuhupaisaa kun on seurannut miten ihmiset suhtautuvat historiaan.Sitä luetaan nykyään vain niiltäsivuilta (ja varsinkin 60-luvulla)kun huvittaa, tai on edullista todistella jotain soopaa.Järkyttävintä asiassa on se että valtava naapurikansamme on omista tekosistaan tietämätön ja siten vietävissä mihin milloinkin poliittisesti tarvitaan.

Diktatuurissa kansa voidaan pitää melkoisen tietämättömänä siitä mitä valtionjohto on tehnyt. Tietojen pimitys ja väärentäminen on mahdollista kattavan sensurointikoneiston avulla. Isot miliisi- ja turvallisuusjoukot ovatkin varsin tyypillisiä diktatuurimaissa. Samoin suuri vankilaan heitetty joukko toisinajattelijoita, jotka kieltäytyvät uskomasta virallista totuutta.

> Olen edelleen sitämieltä että miehitetyillä euroopankansoilla olisi oikeus vaatia yhdessä tapahtumista oma versio historioistaan.

Näin. Tätä työtä varmaankin juuri nyt tehdään lukuisten nuorten historioitsijoiden voimin kaikissa entisissä itäblokin maissa.

> Venäjällä on erittäin verinen "pyykki" vielä pesemättä, edes aika ei anna armoa, hautaa vain pyövelit aikanaan. Venäjä on ja ainatulee olemaan, haluaako se sitten kuulua sivistysvaltioiden joukkoon ja eurooppaan on se heistä jaheidän "klaanipäälliköistään" kiinni.Yksin olemalla he taas alkavat tappaa toisiaan ja hyökkäillä tekaistujen vihollisten kimpuun. Historia tiostaa itseään,niinkuin ihminenkin.

Kun yhteiskunnassa on meneillään hidas hajoamisprosessi, niin valtion sisäpolitiikka tuppaa usein muuttumaan nationalistiseksi ja ulkoisia tekaistuja uhkia esiin nostavaksi. Näin kansa pysyy paremmin yhtenäisenä. Tyypillistä on myös, että tällainen politiikka vie valtiota kohti sotaa sopivasti heikompaa naapurivaltiota vastaan. Sellainen sota on tyypillisesti myös voitettava, sillä muuten yhteiskunnan valtarakenteet romahtavat ja johtajat vaihtuvat. Jos johtajien vaihtuminen pyritään estämään, syttyy sisällissota.

Tämä oli siis ns talonpoikaisjärkeilyä. Yhteiskuntatieteilijöillä varmaan on tarkempikin näkemys asiasta.

> Taattua putkista eli hieman kannattaa harkita lähdettä..

Hohoo, Putkinen näyttää olevan poikittain ns yleisen mielipiteeseen kanssa WWIIn tapahtumista. Jos nyt oikein ymmärrän, niin Putkisen johtopäätöksiä ei ole kumottu eikä hän ole jäänyt kiinni valheesta. Niinpä hän saattaa kertoa aivan oikein mistä Stalinin massiivisessa joukkojenkeskityksessä todellisuudessa oli kyse. Ja jos kertomansa pitää paikkansa, niin tottahan toki Neuvostoliiton (Venäjän) virallinen historiankirjoitus sen kiistää.

Putkinen esittää myös runsaasti lähdeviittauksia. Mm Viktor Suvorov http://en.wikipedia.org/wiki/Viktor_Suvorov niminen kaveri (Neuvostoliiton sotilastiedustelun GRUn entinen agentti) on tehnyt samansuuntaisia päätelmiä. Lainaankin wikipedian sivulta Suvorovin näkemyksen tiivistelmän:

/* Suvorov's most provocative idea was that Stalin had planned to use Nazi Germany as a proxy (the “Icebreaker”) against the West. For this reason Stalin had provided significant material and political support to Hitler, and at the same time was preparing the Red Army to “liberate” the whole of Europe from Nazi occupation. Suvorov argued that Hitler had lost World War II from the very moment he attacked Poland, because not only was he going to war with the Allies, it was only a matter of time before the Soviet Union would attack him from his rear at the most appropriate moment. This left Hitler with no other choice but to launch a pre-emptive strike on the Soviet Union while Stalin's forces had redeployed from a defensive to an offensive posture, providing him with an important initial tactical advantage. But this was strategically hopeless since the Germans now had to fight on two fronts, a mistake Hitler himself had identified as Germany's undoing in the previous war. In the end therefore, Stalin was able to achieve some of his objectives by establishing Communist regimes in Eastern Europe, China, and North Korea, which according to Suvorov, made him the primary winner of World War II. Suvorov's ideas remain controversial. */

Tämä virallisen historiankirjoituksen vastainen näkemys selittää helposti monia kummallisia yksityiskohtia, joita Putkinen on tuonut esille tekstissään. Viimeinen lause tarkoittaa, ettei päätelmää ole todistettu eikä kumottu.

Kunhan Neuvostoliiton sota-ajan arkistot avautuvat (läntisille) tutkijoille, niin eiköhän useampikin sotahistorioitsija penkaise tätäkin tunkiota. Tieteellisesti pätevä tutkimushan ei ole uljaan Stalinin vastaista propagandaa eikä häpäise Suuren Isänmaallisen Sodan uhrien muistoa vai mitä? Inkvisition aikakaudestakin on jo yli 150 vuotta. :)