Kiinan kierto – dynastisen Kiinan kehto

Olen viimeiset parikymmentä vuotta tehnyt enimmäkseen johdettuja kiertomatkoja. Viime vuosina pari-kolme matkaa vuodessa. Lähes kaikki Euroopan maat on tullut kierretyiksi ja jonkin verran myös muissa maanosissa. Mantereista vain Australia ja Antarktis ovat toistaiseksi käymättä. Vuoden 2006 keväällä kiersin Intiaa (jo toisen kerran, ja kerran olen lomaillut Goassa), syksyllä kiersin Ranskan Normandiaa, vuoden vaihteessa olin Thaimaan kiertomatkalla ja nyt olin kiertämässä Kiinaa reittiä Shanghai-Hangzhou-Suzhou-Nanjing-Shanghai. Edellinen matkani Kiinaan oli kohta 12 vuotta sitten, jolloin täytin 60 vuotta Kiinan muurilla. Sen jälkeen Kiinassa tapahtunut muutos on ollut valtaisa.

Nyt oli kyseessä Tema-matkojen 12 vrk:n kiertomatka teemalla ”dynastisen Kiinan kehto”. Pääpaino matkallamme oli historialla ja alueen nykyisellä kaupunkikulttuurilla. Liikuimme Kiinan kehittyneimmällä alueella, jossa viime vuosikymmeninä mahtaviksi rakennettujen kaupunkien ohella on säilytetty ihmeen paljon myös vanhaa; keisarillisten dynastioiden ajalta olevaa ja sen ajan muistomerkkejä, samoin tasavaltalaisen Kiinan historiaa, ja myös uskontoihin (buddhalaisuus, konfutselaisuus) liittyvää temppeleineen, luostareineen, pagodeineen ja muine tunnusmerkkeineen.

Öitä vietimme neljässä em. kaupungissa, joista suurin on Shanghai (20 miljoonaa asukasta), pienin Suzhou (6 miljoonaa asukasta), Hangzhou ja Nanjing kumpikin n. 7 miljoonan asukkaan kaupunkeja. Neljässä hotellissa siis asuimme matkamme aikana, ja kaikki nuo hotellit olivat hyvin tasokkaita. Kaikissa hotellihuoneissani oli tietysti televisio, ja päivittäin katsoin uutisia sekä BBC:ltä, NCN:ltä että Deutsche Welleltä, mauuta ainoa uutinen Suomesta oli pikkujuttu Euroviisuista – odottavat vielä katsomistaan digiboxini nauhoittamana. Suomen pääsemisen jääkiekon mitalipeleihin ja niukat tuloksetkin niistä myös näin.

Aamiaisen nautimme aina hotellissa, lounaan jossakin ravintolassa matkamme varrella ja päivällisen useimmiten illallisravintoloissa, joissa esitettiin myös viihdeohjelmaa. Ruokapöytä oli aina kiinalaisista ravintoloista tuttu pyöreä pöytä, jonka keskellä olevalle pyörivälle lasilevylle ladottiin herkullisia kiinalaisia ruokia niin, että ylensyönti oli matkalla ongelmana.

Finnairin lennot olivat suorat Helsinki-Shanghai-Helsinki. Lentoaika hieman alle 10 tuntia suuntaansa. Sisäisiä lentoja matkalla ei ollut (kuten oli Thaimaan kierrolla ja on myös Tema-matkojen suurella Kiinan kierrolla), vaan matkustimme bussilla, joka oli aivan uusi, ilmastoitu kulkuväline. Kaikkine ”pistokkeineen” bussimme mittariin matkalta kertyi taivalta noin 1500 km, joka ei ole Kiinassa paljon mitään. Kaikki käyttämämme päätiet olivat erittäin hyväkuntoisia, monet maksullisia moottoriteitä, joilla oli aina kolme, usein myös neljä kaistaa suuntaansa – kaikki tarpeellisia, sillä liikenne Kiinassa on nykyisin suuri. Kaupungeissa suuret ruuhkat ovat tavallisia. Kiinan autokanta on huomiota herättävän hyvä, johtuen maan vasta hiljattain tapahtuneesta autoistumisesta. Hyvin yleisiä ovat amerikkalaiset automerkit, joista kai useampia valmistetaan lisenssillä Kiinassa.

Meitä oli matkalla vain 16 henkilöä, joten bussissa oli hyvät tilat jokaiselle. Seurueemme oli paljon matkustellutta ja muutenkin valistunutta väkeä, jossa vain kaksi pariskuntaa oli alle 50-vuotiaita, mutta minä kohta 72-vuotiaana olin kuitenkin vanhin, joka asema toi minulle erinäisiä velvoitteita, jotka kuitenkin oli miellyttävää täyttää hyvähenkisessä porukassamme. Suomalainen matkanjohtajamme, n. 40-vuotias nainen, oli erittäin asiantunteva ja ammattitaitoinen, kiinalainen oppaamme, n. 30-vuotias mies, oli hyvin sympaattinen ja palvelualtis, ja hänellä oli erinomainen englannin kielen taito – oli erikoistunut ammattiinsa yliopistossa opiskellen.

Sää oli matkan jokaisena päivänä aamusumun hälvettyä aurinkoinen, päivälämpötilat hieman yli 30 C, ja illallakin tarkeni hyvin liikkua ulkona lyhythihaisessa paidassa. Hotellihuonettani pidin ilmastoinnin avulla mahdollisimman viileänä, ja kai seurauksena siitä sain melkoisen flunssan, jonka hoitokuuri on nyt meneillään.

Shanghaissa sekä matkan alussa että lopussa majoituimme Hengsen Peninsula Hotelliin, jonka 25.kerroksen huoneestani olivat uskomattoman upeat näkymät Bundin vanhemmalle alueelle ja Huangpu-joen yli uudelle Pudongin puolelle, jota hallitsevat 30-40 kerroksiset pilvenpiirtäjät ja yli 400 metrin korkeuteen kohoava tv-torni, jonka kolmesta pallosta ylimmässä kävimme 10 metriä sekunnissa nousevalla hissillä ihailemassa Shanghain näkymiä yli 300 metrin korkeudesta.

Shanghaissa viivyimme aluksi kaksi päivää ja kaksi yötä tutustuen tuohon mahtavaan kaupunkiin ja sen monipuoliseen tarjontaan. Huangpun rantaa reunustavalla kuuluisalla Bund-kadulla, joka oli eurooppalaisen vallan aikana Shanghain muodikkain kävelykatu, on yhä paljon jäljellä siirtomaa-ajoista kertovaa. Sen pankkipalatsien ja julkisten rakennusten julkisivut henkivät yhä länsimaiden satavuotista ylivaltaa. Shanghain historiassa ja nykyhetkessä Kiinassa parhaiten itä kohtaa lännen. Illalla kävimme kiinalaisessa sirkuksessa, jonka ohjelma oli niin huikaiseva kuin vain kiinalainen sirkusohjelma voi olla!

Toisena päivänämme Shanghaissa kävimme mm. Jade-Buddhalle pyhitetyssä Yo Fo Sin temppelissä ja Ming-dynastian aikanan perustamassa uskomattoman upeassa Yu Yuan puutarhassa. Kävimme myös vanhan kaupungin kapeilla, väentungoksesta kuhisevilla kauppakujilla ja Shanghain nykyisin kuuluisimmalla lähes 10 km pitkällä, lukuisten suurien liikkeiden reunustamalla kävelykadulla Nanjing Roadilla. Eräät joukostamme jo tuolloin taisivat joutua myös ostohysterian valtaan, jolta minä vielä silloin tyystin vältyin! Toisen Shanghai-päivämme (kolmannen matkapäivämme) iltana teimme risteilyn Huangpu-joella, jolloin pääsimme ihailemaan iltavalaistua Shanghaita joen molemmin puolin.

Shanghaista matkamme jatkui n. 250 km Hangzhouhun. Sekin on vanha keisarillinen kaupunki, ollut jossain vaiheessa Kiinan pääkaupunkina. Aluksi kävimme Liu Hen pagodilla, jota kutsutaan myös Kuuden harmonian pagoiksi. Kiipesin 186 porrasaskelmaa pagodin ylimmälle tasanteelle ihailemaan leveän Fuchui Jiang-joen takaa näkyvää Hangzhoun kaupunkia, jonne johti komea silta joen yli. Loppupäivä menikin silkin merkeissä. Hangzhoun alue on jo kauan ollut Kiinan silkkiteollisuuden keskus. Suuressa silkkitehtaassa tutustuimme silkkien valmistuksen eri vaiheisiin aina silkkiperhosten toukkien kasvattamisesta alkaen. Tehtaan upeasta myymälästä minäkin jo intouduin ostamaan silkkituotteita läheisilleni ja vähän itsellenikin.

Seuraavana päivänä mm. seilasimme Hangzhoun Läntisellä järvellä ihailemassa kaupunkia järveltä käsin. Kävimme myös Ling Yinin temppelissä, eräällä suurella teeviljelmällä ja teehuoneella tutustumassa lukuisiin teelajikkeisiin ja teen valmistukseen nauttien samalla monenlaista teetä, ja ostimme tuotteita itsellemmekin.

Seuraavana päivänä jatkoimme matkaamme viljavan maaseudun halki vähän yli 200 km. Suzhouhun, joka on eräs Kiinan vanhimmista kaupungeista. Tämä vauras kaupunki oli 3000 vuotta sitten Wun kuningaskunnan pääkaupunki. Se on kuulu myös kanavistaan. Venetsialainen Marco Polo aikoinaan matkallaan viipyi kaupungissa vuosia, ja puhuu siitä ”idän Venetsiana”. Matkalla Hangzhousta Suzhouhin pysähdyimme myös kanavien halkomassa pittoreskissa Tong Lin pikkukaupungissa, ja teimme kondoliajelun sen kanavilla. Monet tekivät myös ostoksia sen viehättäviltä kauppakujilta.

Suzhoussa tutustuimme aluksi kuuluisaan ”Nöyrän virkamiehen puutarhaan”, joka on hyvin laaja ja lukuisine viehättävine paviljonkeineen, lootus-lammikoineen ja tietysti monipuolisine kasvillisuuksineen uskomattoman viehättävä. Puutarhassa on myös kiinalaisen maisema-arkkitehtuurin museo.

Toisena päivänä Suzhoussa kävimme ensiksi taas eräässä temppelissä ihailemassa mm. upeita Buddha-veistoksia ja seurasimme temppelialueella tapahtuneita uhritoimituksia. Temppeli sijaitsi laajan puutarha-alueen keskellä, ja alueella oli myös vuori, jonka huipulle johti porrastettu polku, jonka varrella oli lähes 100 kallioon hakattua Buddha-veistosta. Kiipesin huipulle, ja paluumatkalla laskin porrasaskelmat, joita oli 324. Ohjelmaamme kuului myös käynti ”Leijonametsän puutarhassa”, joka perinteisenä kiinalaisena kalliopuutarhana oli varsin vastakohtainen ”Nöyrän virkamiehen puutarhalle”. Illalla ohjelmassamme vapaaehtoisena ollut kiinalainen jalkahieronta oli nyt todella tarpeen minulle!

Seuraavana eli kahdeksantena matkapäivänämme ajoimme noin 200 km:n taipaleen Suzhousta Nanjingiin, jota pidetään yhtenä Kiinan kauneimmista kaupungeista. Myös Nanjing on ollut 1200-luvulta alkaen moneen otteeseen Kiinan pääkaupunkina, viimeksi keisarivallan kukistumisen jälkeen 1919 alkaen Sun Jatsenin johtaman Kiinan tasavallan pääkaupunkina, kunnes japanilaiset sen valloittivat 1937 toimeenpannen surullisen kuuluisan Nanjingin verilöylyn, jossa tapettiin satoja tuhansia ihmisiä uskomattoman raa`alla tavalla, naiset ensin raiskaten ja – en viitsi kertoa enempää noista hirveyksistä, jotka kyllä löytyvät netistäkin. Nanjing oli pääkaupunkina myös Tsiang Kaishekin johtamassa Kiinan tasavallassa 1946-49, kunnes Mao Zedongin johtamat kommunistit voittivat sisällissodan ja siirsivät pääkaupungin Pekingiin (Peijing), jossa se oli ollut jo keisarivallan viimeiset vuosisadat. (Nanking/Nanjing tarkoittaa eteläistä pääkaupunkia, Peking/Peijing pohjoista).

Loppupäivä Nanjingissa oli vapaata, ja monet meistä käyttivät sen kaupungin monien historiallisten kohteiden tutkimiseen ja aivan hotellimme vierestä alkavan vanhan kaupungin (kokonaan kävelykeskustana) lukuisten liikkeiden tutkimiseen. Konfutsen temppeliä ympäröivien teehuoneiden, torien ja markkinoiden vilinä ihmispaljouksineen oli todella ”kiinalaista”. Monet tekivät jälleen paljon ostoksia. Minäkin niin, että piti ostaa yksi matkalaukku lisää!

Yhdeksäntenä matkapäivänä kävimme kaupungin ulkopuolella olevilla Purppuravuorilla sijaitsevilla Ming-dynastian hautakummuilla ja Sun Jatsenin kolossaalisella mausoleumilla, jonne johtavalla leveällä tiellä on kaikkiaan 394 porrasta! Onneksi välillä on tasanteita, joilla voi hengähtää ja ihailla maisemia. Mausoleumin sisällä on Sun Jatsenin suurikokoinen patsas ja seuraavassa kammiossa hänen sarkofaginsa, jonka päällä makaa Sun Jatsenin veistos. Kammion katossa on tasavaltaisen Kiinan tunnus, sinisellä pohjalla oleva säteitten reunustama valkoinen aurinko, joka tunnus on yhä tasavaltaa seuranneen Taiwanin punaisen lipun vasemmassa yläkulmassa.

Sun Jatsenin jalanjäljillä jatkoimme hänen hallituspalatsiinsa, josta on tehty tasavaltaisuuden ajasta kertova museo. Palatsin eräät sisätilat on säilytetty täsmälleen sellaisina kuin ne olivat Sun Jatsenin eläessä. Tunnustuksen ansaitsevaa on, että kommunistinen Kiinan kansantasavalta vaalii myös tasavallan perinteitä, vaikka se taisteli sitä vastaan katkerasti eikä ole tunnustanut Taiwanin valtiota, jonka saarelle paennut Tsiang Kaishek perusti. (Kiinassa tuli muuten yhtenään mieleen, että missä se kommunismi täällä näkyy; kaikki oli pikemminkin yltiökapitalistista, kovasti amerikkalaista elämänmenoa muistuttavaa!)

Kävimme myös japanilaismiehityksen muistomerkillä, ja yllätykseksemme siellä oli paljon myös japanilaisia turisteja. Kiinalaisten suhtautuminen heihin kertoo hyvin myönteistä heidän suvaitsevuudestaan ja historian hirveyksien unohtamisesta. Olisiko raha tässäkin ollut paras konsultti?

Kymmenentenä matkapäivänä ajoimme pisimmän päivätaipaleen, n. 350 km Nanjingista Shanghaihin, jossa loppupäivä oli vapaata aikaa Shanghain tutkimiseen.

Yhdennentoista matkapäivän aamuna bussimme vei meidät joen alittavaa tunnelia myöten Pudongin puolelle, johon hieman tutustuttuamme menimme tuonne tv-torniin siten kuin alussa mainitsin. Sen jälkeen palasimme Bundin puolelle, jossa kävimme mm. Sanghain museossa. Sieltä lähdettyämme loppupäivä oli taas vapaata aikaa, jonka minä käytin tutustumalla Shanghain toiseen kuuluun ostoskatuun, myös lähes 10 km pitkään Hua Hai Roadiin ja sen varrella oleviin liikkisiin tehden viimeiset ostokseni. Muutaman kaverin kanssa kävimme lounaalla kadun varrella olleessa erinomaisessa turkkilaisessa ravintolassa, ja pari viikkoa sinänsä erinomaista kiinalaista ruokaa nautittuamme nyt döner-kebab lisukkeineen maistui hyvin, samoin kunnon turkkilainen kahvi!

Lähtöillallinen meillä oli taas oikein viehättävässä ravintolassa, jossa oli myös ohjelmaa, ja vielä sen jälkeen menimme akrobaattiteatteriin katsomaan ohjelman, jonka tasoista voi nähdä vain Kiinassa. Ehkä huikaisevin numero oli kuitenkin surmanajo, jossa läpinäkyvän rautaristikkopallon sisällä lopulta ajoi toistensa kanssa ristiin peräti viisi moottoripyörää, eikä pelkäämäämme yhteentörmäystä tapahtunut!

Lähtöpäivänämme meillä oli aikainen herätys, ja bussimme toi meidät lajissaan maailmassa ainutlaatuisen manglevi-radan lähtöasemalle, josta jatkoimme lentokentälle sähkömagnetismin voimin toimivalla muutaman sentin korkeudessa ilmassa ”levitoivalla” junalla, joka n. 400 km tunnissa kulkien taittoi tuon lähes 40 km:n matkan kahdeksassa minuutissa! Bussimme toi vielä matkatavaramme lentoasemalle, ja lähtöselvitysten jälkeen valtaisaa asemaa kilometritolkulla kuljettuamme olimme viimein portilla, josta sitten tunnin kuluttua pääsimme koneeseen ja kymmenen tuntia myöhemmin olimme Suomessa. Kellon mukaan lentomatka kesti tosin vain viisi tuntia, kello kymmenestä viiteentoista, mutta viiden tunnin aikaero Suomen ja Kiinan välillä hämää nyt näin päin – menomatkahan kesti kellon mukaan 15 tuntia!

Kiina on moni-ilmeinen maa, ja vaikka nyt näimme vain pienen palan siitä, siinäkin oli ihan liian paljon, jotta sen voisi läheskään tyhjentävästi kuvata tällaisessa esityksessä. Kuvaavaa Kiinan suuruudelle on, että pienimmässäkin yöpymiskaupungeistamme, Suzhoussa, asukkaita on enemmän kuin koko Suomessa. Siellä idässähän ne ihmiset ovat. Kiinassa yksin 1,4 miljardia, eli enemmän kuin koko Euroopassa, Venäjällä – asian puoleinen mukaan luettuna – ja Pohjois-Amerikan mantereella yhteensä. Lisäksi siellä on miljardin asukkaan Intia, yli 200 miljoonan Indonesia, 100 miljoonaa runsaasti ylittävät Bangla Desh ja Japani ja monia lähes 100 miljoonan asukkaan maita. Siis siellä ne ihmiset ovat!

Kiinalaiset ovat hyvin ystävällisiä ihmisiä, ja palvelutaso kaikkialla on kohonnut selvästi 12 vuodessa ollen nyt ihan länsimaista tasoa. Visa-kortti kelpaa lähes kaikkialla, rahan vaihto ihan normaaliin kurssiin on mahdollista kaikissa hotelleissa ja pankkiautomaatteja on kaikkialla. Kiinan hintataso on suomalaiselle halpa, mutta esim. silkkitehtaiden myymälöiden takuuvarmasti laatutuotteet ovat hyvin selvästi kalliimpia kuin kauppakujilla muka aitona tavarana myytävät. Kauppakujat ovat täynnä myymälöitä, joissa myydään Rolex- ja Omega-kelloja, Guccin laukkuja ym. muka aitoina, mutta tietenkään eivät sitä ole; sen paljastaa hinta, joka aina on vielä tingittävissä alle puoleen. Taksilla ajaminen on mielettömän halpaa; parilla eurolla ajaa siellä saman matkan kuin täällä 20 eurolla.

Olen nyt jo muutaman päivän pessyt matkapyykkiä ja koettanut palata normaalielämään hoitaen samalla melko pahaksi äitynyttä flunssaani. Digikamerassani olleet lähes vein jo koneelleni ja editoin niistä lähes puolet pois ja kohta rupean tallentamaan niitä CD-levyille, joita jaan läheisilleni ja ystävilleni, jotka saavat myös tämän matkapäiväkirjaani perustuvan matkakertomukseni. Olen muuten pitänyt matkapäiväkirjaa ja tehnyt kertomuksen myös hieman runsaan vuoden sisällä tekemiltäni Intian, Ranskan ja Thaimaan kiertomatkoiltani ja laittanut kertomuksen myös nettiin asianmukaisille matkailupalstoille, kuten nyt tämänkin.

Vaikka esitykseni venähti ehkä liiankin pitkäksi, en ole siinä voinut kuvata kaikkea matkalla näkemäämme ja kokemaamme. Seuraava matkani on syyskuussa Etelä-Ranskan Provenceen, teemalla ”Provencen helmiä”, ja jo sitä seuraavaakin matkaa suunnittelen. Se suuntautuu ehkä Marokkoon, jossa en ole koskaan käynyt, vaikka Orientin arabimaat tunnen läpikotaisin oltuani 1965-1982 välisenä aikana vuosia Lähi-idässä YK:n rauhanturvatehtävissä ja muutaman turistimatkankin sinne tehtyäni. Idän suunnalla minua nyt kiinnostaisi eniten Nepal, mutta sinne ei nyt ole oikein tarjontaa siellä olleiden levottomuuksien vuoksi. Mutta jos Jumala suo, niin uusia kokemuksia jossakin on tulossa!