Ruokailu ja aistiyliherkkyys

Minkälainen lääkäri tekee asiasta diagnoosin ja miten tutkii ?
Meidän lapsi alkoi valitsemaan ruokansa n. 3 vuotiaana, mm kaurapuuroa söi siihen asti, sitten se äkkiä vain ei maistunut eikä ole sen jälkeen syönyt.

Päiväkodeissa ollut sen 8 tuntia useimmiten lähes syömättä.

Terkkarilääkärille mainitsin muutaman kerran asiasta, se ei kantaansa asiaan ilmoittanut. Neuvolasta ei neuvoja tullut.

Viime yönä tuli mieleen, itse en koskaan ole syönyt kuin vasta iltapäivällä ja illalla, saikohan lapsi "vaivansa" geeneissä ?

Nyt lapsi eskarissa, heti syksyllä häntä pidettiin tunti jossain eristyksessä kun ei syönyt. Kerroin opettajalle lapseni sanoneen koulun ruuan olleen pahaa.
Eskarin jälkeen syö kotona erittäin hyvin, kun saa hyvää ruokaa. Mutta muualla syönti on erittäin vähäistä ja kyllä kotonakin ruokia on joita ei edes lapsi maista. Suolakurkkuja kyllä menisi mutta niitähän ei paljon voi kerralla antaa.

Voisikohan lapsella olla aistiherkkyys.

samanmoinen kirjoitti:

Minkälainen lääkäri tekee asiasta diagnoosin ja miten tutkii ?
Meidän lapsi alkoi valitsemaan ruokansa n. 3 vuotiaana, mm kaurapuuroa söi siihen asti, sitten se äkkiä vain ei maistunut eikä ole sen jälkeen syönyt.

Päiväkodeissa ollut sen 8 tuntia useimmiten lähes syömättä.

Terkkarilääkärille mainitsin muutaman kerran asiasta, se ei kantaansa asiaan ilmoittanut. Neuvolasta ei neuvoja tullut.

Viime yönä tuli mieleen, itse en koskaan ole syönyt kuin vasta iltapäivällä ja illalla, saikohan lapsi "vaivansa" geeneissä ?

Nyt lapsi eskarissa, heti syksyllä häntä pidettiin tunti jossain eristyksessä kun ei syönyt. Kerroin opettajalle lapseni sanoneen koulun ruuan olleen pahaa.
Eskarin jälkeen syö kotona erittäin hyvin, kun saa hyvää ruokaa. Mutta muualla syönti on erittäin vähäistä ja kyllä kotonakin ruokia on joita ei edes lapsi maista. Suolakurkkuja kyllä menisi mutta niitähän ei paljon voi kerralla antaa.

Voisikohan lapsella olla aistiherkkyys.

Lue lisää

Kyllä lapsia pitää totuuttaa maistelemaan eri ruokia. Eihän sitä muuten opi syömään mitään. Lapset kai periaatteessa vierastavat kaikkia outoja makuja, joten ei kun totuuttelemaan. Vähän kerrallaan... Pahaa ja pahaa... tottumuskysymys.. eihän ne koulupöperöt mitään gourmee-ruokia ole, mutta ihan syötäviä kai. Miten lapsi jaksaa koulussa opiskella, jos ei syö mitään koko päivänä? Minä olisin kyllä huolissani, jos lapseni ei söisi päivän aikana mitään.

ajdsklsk kirjoitti:

Kyllä lapsia pitää totuuttaa maistelemaan eri ruokia. Eihän sitä muuten opi syömään mitään. Lapset kai periaatteessa vierastavat kaikkia outoja makuja, joten ei kun totuuttelemaan. Vähän kerrallaan... Pahaa ja pahaa... tottumuskysymys.. eihän ne koulupöperöt mitään gourmee-ruokia ole, mutta ihan syötäviä kai. Miten lapsi jaksaa koulussa opiskella, jos ei syö mitään koko päivänä? Minä olisin kyllä huolissani, jos lapseni ei söisi päivän aikana mitään.

Lue lisää

Ei tottavie ja herrajestas. Onhan nyt maalimankirjat sekasin kun ei syyvä sitä mitä etteen pistetään.

Olet semmonen ehkä hyväntahtonen, mutta tomppeli kuitenkin. Oli äitini tuon sortin ihminen...nykyisin
pystyn ystävien kanssa hymähtelemään äitilleni ja heidän äiteilleen.

lellimistä : ) kirjoitti:

Ei tottavie ja herrajestas. Onhan nyt maalimankirjat sekasin kun ei syyvä sitä mitä etteen pistetään.

Olet semmonen ehkä hyväntahtonen, mutta tomppeli kuitenkin. Oli äitini tuon sortin ihminen...nykyisin
pystyn ystävien kanssa hymähtelemään äitilleni ja heidän äiteilleen.

Lue lisää

Minullakin on luokassani näitä "ei syömämiehiä", joille ei maistu mikään. Ei peruna, ei lihapullat, ei makaroonilaatikko, ei spagetti/jauhelihakastike, ei perunamuusi???? Laitan heille puoli teelusikallista ruokaa lautaselle ja sitten he kippaavat sen koskemattomana jäteastiaan. En tee asiasta numeroa - en jaksa enää. He näyttävät kuitenkin ihan elinvoimaisilta oppilailta. Eivät he ollenkaan näytä aliravituilta???? Siis jotainhan he syövät, mutta mitä? Kertokaa ihmeessä äidit, mitä nuo lapset syövät kotona? Tosin on aika pitkä aika olla koulussa 4-5 tuntia syömättömänä.

pauline60 kirjoitti:

Minullakin on luokassani näitä "ei syömämiehiä", joille ei maistu mikään. Ei peruna, ei lihapullat, ei makaroonilaatikko, ei spagetti/jauhelihakastike, ei perunamuusi???? Laitan heille puoli teelusikallista ruokaa lautaselle ja sitten he kippaavat sen koskemattomana jäteastiaan. En tee asiasta numeroa - en jaksa enää. He näyttävät kuitenkin ihan elinvoimaisilta oppilailta. Eivät he ollenkaan näytä aliravituilta???? Siis jotainhan he syövät, mutta mitä? Kertokaa ihmeessä äidit, mitä nuo lapset syövät kotona? Tosin on aika pitkä aika olla koulussa 4-5 tuntia syömättömänä.

Lue lisää

Syö eskarin jälkeen ISON annoksen omavalmisteista soppaa, eli jauheliha/nakki/kala-keittoa, hedelmiä ym ym ym aivan tavallista ruokaa.
Jos lapset eivät syö koulussa, pitäisikö siitä tehdä "numero" ? Antakaa lasten olla syömättä. Haluaisin toki lapseni syövän yhteiskunnan eväitä, mutta myt vain on näin ja ruoka on valmista syömämiehen tullessa eskarista kotiin.
Syömättömiä syömämiehiä on melko paljon, mistä sitten johtuukaan, mutta kotona lapsi syö hyvin ja monipuolisesti, 99,88 % kotona valmistettua ruokaa, jonka lapsi on sanonut paremmaksi kuin koulun ruuan. En tiedä mistä se johtuu, mutta tiedän koulun tekevän parhaansa jotta lapsi söisi, ei voi mitään ettei syö.

pauline60 kirjoitti:

Minullakin on luokassani näitä "ei syömämiehiä", joille ei maistu mikään. Ei peruna, ei lihapullat, ei makaroonilaatikko, ei spagetti/jauhelihakastike, ei perunamuusi???? Laitan heille puoli teelusikallista ruokaa lautaselle ja sitten he kippaavat sen koskemattomana jäteastiaan. En tee asiasta numeroa - en jaksa enää. He näyttävät kuitenkin ihan elinvoimaisilta oppilailta. Eivät he ollenkaan näytä aliravituilta???? Siis jotainhan he syövät, mutta mitä? Kertokaa ihmeessä äidit, mitä nuo lapset syövät kotona? Tosin on aika pitkä aika olla koulussa 4-5 tuntia syömättömänä.

Lue lisää

Lapseni on aina inhonnut päiväkodin ja koulun ruokaa, eikä sitä ole koskaan suostunut kunnolla syömään puuroja lukuunottamatta. Hän sanoo, että useat ruokalajit maistuvat kummalliselle tai suorastaan pahalle. Kotona syömme tuoreista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Hän syö mielellään esim yrteillä maustettua kalaa ilman mitään juustokastiketta tai mantelikuorrutusta. Kouluruoka tuntuu olevan usein piilotettu jonkun kastikkeen alle, ainoa mauste on suola.

ajdsklsk kirjoitti:

Kyllä lapsia pitää totuuttaa maistelemaan eri ruokia. Eihän sitä muuten opi syömään mitään. Lapset kai periaatteessa vierastavat kaikkia outoja makuja, joten ei kun totuuttelemaan. Vähän kerrallaan... Pahaa ja pahaa... tottumuskysymys.. eihän ne koulupöperöt mitään gourmee-ruokia ole, mutta ihan syötäviä kai. Miten lapsi jaksaa koulussa opiskella, jos ei syö mitään koko päivänä? Minä olisin kyllä huolissani, jos lapseni ei söisi päivän aikana mitään.

Lue lisää

Ei kannata kommentoida asiaa, jos ei tajua mistä on kyse. Meillä on ollut sama homma, lapsella on muitakin neurologisia juttuja. Yliherkkä kuumalle (mummo ajatteli, että onpa kiltti lapsi, kun ei mene lähellekään hellaa!). Pienenä yhtäkkiä jätti joitain ruokia pois - 5-vuotiaana todettiin, että on monelle näistä ennen maistuneille allerginen, sarjaan kuului mm. maito j

a ruis. Eli herkkänä maistoi sen, ettei sovi. Meillä lapsi ei suinkaan ole ollut herkkujen perään vaan päinvastoin, sellainen ruoka menee, mikä ei omasta mielestäni maistu miltään. Vaalea leipä, perunat ilman mausteita, tuorekurkku, lehtisalaatti. Karkkeja ei ole syönyt koskaan, limua inhoaa, pizzaa inhoaa..teillä jotka ette asian kanssa joudu tekemisiin, on juuri tuo käsitys, että herkut menee, mutta nehän juuri huonoiten menevät, koska niissä on liikaa makua. Nyt isompana teininä on uskaltanut varovasti maistella erilaisia ruokia jo oma-alotteisesti, koska ymmärtää, että terveellisesti pitäisi syödä. Karkkeja tai limpparia ei edelleenkään mene. Kouluruoka on mennyt paremmin kuin nuo nuorison suosimat ruuat, paitsi keitot, jotka ovat kuulemma liian mausteisia. Lapsemme herkkuruokaa on miedostu suolattu pottumuusi ja kotitekoiset pihvit, pihvi saa olla mistä vaan, kunhan se on kotona tehty. Kaupan valmispihvit ei maistu. Kouluruokahan on muuten aika paljon eineksistä koostuvaa.

pauline60 kirjoitti:

Minullakin on luokassani näitä "ei syömämiehiä", joille ei maistu mikään. Ei peruna, ei lihapullat, ei makaroonilaatikko, ei spagetti/jauhelihakastike, ei perunamuusi???? Laitan heille puoli teelusikallista ruokaa lautaselle ja sitten he kippaavat sen koskemattomana jäteastiaan. En tee asiasta numeroa - en jaksa enää. He näyttävät kuitenkin ihan elinvoimaisilta oppilailta. Eivät he ollenkaan näytä aliravituilta???? Siis jotainhan he syövät, mutta mitä? Kertokaa ihmeessä äidit, mitä nuo lapset syövät kotona? Tosin on aika pitkä aika olla koulussa 4-5 tuntia syömättömänä.

Lue lisää

Nämä ei liity aistiyliherkkyyteen, mutta opeille yleensä: joskus voi olla syynä vain sekin, että kouluruoka on liian aikaisin. Jos on kotona syönyt hyvän aamupalan esim. 8.30, ei vielä 10.30 maistu lämmin ruoka.

juttu.. kirjoitti:

Ei kannata kommentoida asiaa, jos ei tajua mistä on kyse. Meillä on ollut sama homma, lapsella on muitakin neurologisia juttuja. Yliherkkä kuumalle (mummo ajatteli, että onpa kiltti lapsi, kun ei mene lähellekään hellaa!). Pienenä yhtäkkiä jätti joitain ruokia pois - 5-vuotiaana todettiin, että on monelle näistä ennen maistuneille allerginen, sarjaan kuului mm. maito j

a ruis. Eli herkkänä maistoi sen, ettei sovi. Meillä lapsi ei suinkaan ole ollut herkkujen perään vaan päinvastoin, sellainen ruoka menee, mikä ei omasta mielestäni maistu miltään. Vaalea leipä, perunat ilman mausteita, tuorekurkku, lehtisalaatti. Karkkeja ei ole syönyt koskaan, limua inhoaa, pizzaa inhoaa..teillä jotka ette asian kanssa joudu tekemisiin, on juuri tuo käsitys, että herkut menee, mutta nehän juuri huonoiten menevät, koska niissä on liikaa makua. Nyt isompana teininä on uskaltanut varovasti maistella erilaisia ruokia jo oma-alotteisesti, koska ymmärtää, että terveellisesti pitäisi syödä. Karkkeja tai limpparia ei edelleenkään mene. Kouluruoka on mennyt paremmin kuin nuo nuorison suosimat ruuat, paitsi keitot, jotka ovat kuulemma liian mausteisia. Lapsemme herkkuruokaa on miedostu suolattu pottumuusi ja kotitekoiset pihvit, pihvi saa olla mistä vaan, kunhan se on kotona tehty. Kaupan valmispihvit ei maistu. Kouluruokahan on muuten aika paljon eineksistä koostuvaa.

Lue lisää

Kouluruokaa syövät pitävät myös hampurilaisia yms herkkuna! Meillä ei kotona syödä eineksiä, joten ei ole teolliseen makuun totuttu. Paras koluruoka on puuro! Eivät tarkat lapset hemmoteltuja ole.

samanmoinen kirjoitti:

Minkälainen lääkäri tekee asiasta diagnoosin ja miten tutkii ?
Meidän lapsi alkoi valitsemaan ruokansa n. 3 vuotiaana, mm kaurapuuroa söi siihen asti, sitten se äkkiä vain ei maistunut eikä ole sen jälkeen syönyt.

Päiväkodeissa ollut sen 8 tuntia useimmiten lähes syömättä.

Terkkarilääkärille mainitsin muutaman kerran asiasta, se ei kantaansa asiaan ilmoittanut. Neuvolasta ei neuvoja tullut.

Viime yönä tuli mieleen, itse en koskaan ole syönyt kuin vasta iltapäivällä ja illalla, saikohan lapsi "vaivansa" geeneissä ?

Nyt lapsi eskarissa, heti syksyllä häntä pidettiin tunti jossain eristyksessä kun ei syönyt. Kerroin opettajalle lapseni sanoneen koulun ruuan olleen pahaa.
Eskarin jälkeen syö kotona erittäin hyvin, kun saa hyvää ruokaa. Mutta muualla syönti on erittäin vähäistä ja kyllä kotonakin ruokia on joita ei edes lapsi maista. Suolakurkkuja kyllä menisi mutta niitähän ei paljon voi kerralla antaa.

Voisikohan lapsella olla aistiherkkyys.

Lue lisää

aistiyliherkkyydet kun meillä töissä tutkii työryhmä..

Kuitenkin lääkäristä asian on liikkeelle lähdettävä se on varmaa. Oikean lääkärin löytäminen on sitten eri juttu. Yleensähän aistiyliherkkyyksiin kuuluu muutakin kuin vain yksi aisti...

Ja on ihan typerää sekoittaa se kun ei tykkää tai kun todella jokin maistuu suussa niin vahvalle ettei sitä pysty sinne laittamaan eli esim banaani saa saman tunnun kuin meillä ns normaaleilla joku tabasco. Aistiyliherkkä on herkkä kaikilel mauille eikä vain joillekkin eli ruuan on oltava todella mautonta jotta sen pystyy syömään, sama pätee kaikkeen muuhunkin jolle voi ola yliherkkä esim ääni, melu kosketus jne. Ei se ole kikkailua vaan todellisuutta ja tekee elämän todella vaikeaksi.

Ja poisoppiminen on kuntoutusta siinä missä on onnettomuuden jälkeen uudelleen kävelemään oppiminenkin. Homam muuten toimii samoin niille joilla esim on alentunut tuntoaisti ja niille joilla on herkkä tunto tai maku tai.. Eli ohjelman mukaan joko miedonnetaan tai vahvistetaan makuja todella vähitelleen vuoden, kahden ehkä kolmenkin aikana eikä todellakaan pakoteta vaan opetetaan uuteen.

On aika koomistakin lukea noita vastauksia kun ei ole hajuakaan mistä on kyse kun puhutaan aistiyliherkkyydestä..

Jokaisella lapsella on oikeus kouluruokaan ja siksi sen pitää olla sellaista että lapsi sen voi syödä. Pelkkä "allergia"-lista ei auta kun kys eon siitä, että ruoka voidaan pilata sitten vaikka laittamalla siihen suolaa tai jotakin muuta maustetta...

Aistiyliherkkyys ei muuten synny yhtäkkiä vaan se on syntymästä asti oleva olotila pääsääntöisesti. Eli jos kaurapuuro on maittanut niin sen kyllä pitää maittaa jatkossakin aistiyliherkälle, tosin sitä hän tuskin on koskaan syönytkään..

Totta ! Miksi syöttää lapselle sellaista mitä hän ei halua syödä. Emme mekään syö sellaista joka on ns pahaa.
Meidän lapsi oksentaa jos saa sellaista suuhunsa jota ei halua syödä, silti pitäisi maistella.

Kotona tiedetään mitä lapsi syö, eskarin jälkeen syökin isoja annoksia, aivan normaalia ruokaa, ehkä lapsen ei tarvitsekaan opetella syömään koulun ruokia. Mielestäni on lapsen Oikeus syödä sitä mitä haluaa ja mitä voi syödä oksentamatta.

Järkevä ! kirjoitti:

Totta ! Miksi syöttää lapselle sellaista mitä hän ei halua syödä. Emme mekään syö sellaista joka on ns pahaa.
Meidän lapsi oksentaa jos saa sellaista suuhunsa jota ei halua syödä, silti pitäisi maistella.

Kotona tiedetään mitä lapsi syö, eskarin jälkeen syökin isoja annoksia, aivan normaalia ruokaa, ehkä lapsen ei tarvitsekaan opetella syömään koulun ruokia. Mielestäni on lapsen Oikeus syödä sitä mitä haluaa ja mitä voi syödä oksentamatta.

Lue lisää

Olettehan varmasti huomioineet sen, että hyvin suunnitellun ja valmistetun koulu- ja päiväkotiruuan takana on paljon ajatustyötä siitä, mikä on lapselle parasta.

Paras tarkoittaa monipuolista eli ravitsevaa sikäli, että lapsi kasvaa hyvin. Ja toisaalta sopivasti maustettua ja mukavasti höystettyä, jotta lapsi tottuu elintarvikkeisiin, niin että osaa sitten isompana päättää, mistä tykkää ja mistä ei, mutta tottuu kuitenkin terveelliseen ruokavalioon.

Ällöttävää tämä "minun lapsi ei halua eikä tykkää eikä suostuisi maistamaan pakkoruokaa -keskustelu."

Pakkoruokaa, pakkoruotsia, pakkoliikuntaa, pakkoverot, pakkoliikennesäännöt, pakkouskoapoliisia, pakkomaksaalaskut, pakkohiihtoa, pakkohyväelintaso, pakkokäydätöissä, pakkonauttiatiedonvälityksestä...

Moni on kiitollinen.

Teoriankumous kirjoitti:

Olettehan varmasti huomioineet sen, että hyvin suunnitellun ja valmistetun koulu- ja päiväkotiruuan takana on paljon ajatustyötä siitä, mikä on lapselle parasta.

Paras tarkoittaa monipuolista eli ravitsevaa sikäli, että lapsi kasvaa hyvin. Ja toisaalta sopivasti maustettua ja mukavasti höystettyä, jotta lapsi tottuu elintarvikkeisiin, niin että osaa sitten isompana päättää, mistä tykkää ja mistä ei, mutta tottuu kuitenkin terveelliseen ruokavalioon.

Ällöttävää tämä "minun lapsi ei halua eikä tykkää eikä suostuisi maistamaan pakkoruokaa -keskustelu."

Pakkoruokaa, pakkoruotsia, pakkoliikuntaa, pakkoverot, pakkoliikennesäännöt, pakkouskoapoliisia, pakkomaksaalaskut, pakkohiihtoa, pakkohyväelintaso, pakkokäydätöissä, pakkonauttiatiedonvälityksestä...

Moni on kiitollinen.

Lue lisää

mielestä jolla on tämä aistiherkkyys!
Itse en voi silloin tällöin syödä jotakin päiväkotiruokaa,koska se haisee kamalalle,etovalle ja yleensä se näyttääkin kertaalleensyödyltä! (Kaikki luulee,että päiväkotiruoka on aina hyvää ja ravinteikasta,ei ole,aina.)
Se on ihmisen ammoinen puolustusmekanismi,joka jostakinsyystä saattaa tulla esille...ei voi tietää!
Lapsena ennen olin nyppinyt lihanpalat pois ruuasta koska ne näytti etovilta. Aikuisena en suostu edes laittamaan suuhuni lihaa,ja en voi edes perheelle laittaa,koska meinaa tulla oksennus siitä hajusta! Emme siis käytä punaista lihaa, jauhettuna varsinkaan.
Erään tutun lapsi ei voinut syödä valkoista ruokaa, ja varsinkin jos siinä oli mustia pilkkuja,oksensi välittömästi. Myöhemmin löytyi maitoallergia,paha sellainen.
Eli ei ne kaikki ole mielikuvituksen tuotetta
ne "ruokavammat"

Teoriankumous kirjoitti:

Olettehan varmasti huomioineet sen, että hyvin suunnitellun ja valmistetun koulu- ja päiväkotiruuan takana on paljon ajatustyötä siitä, mikä on lapselle parasta.

Paras tarkoittaa monipuolista eli ravitsevaa sikäli, että lapsi kasvaa hyvin. Ja toisaalta sopivasti maustettua ja mukavasti höystettyä, jotta lapsi tottuu elintarvikkeisiin, niin että osaa sitten isompana päättää, mistä tykkää ja mistä ei, mutta tottuu kuitenkin terveelliseen ruokavalioon.

Ällöttävää tämä "minun lapsi ei halua eikä tykkää eikä suostuisi maistamaan pakkoruokaa -keskustelu."

Pakkoruokaa, pakkoruotsia, pakkoliikuntaa, pakkoverot, pakkoliikennesäännöt, pakkouskoapoliisia, pakkomaksaalaskut, pakkohiihtoa, pakkohyväelintaso, pakkokäydätöissä, pakkonauttiatiedonvälityksestä...

Moni on kiitollinen.

Lue lisää

mutta oletko huomannut, että tämän otsikon alla keskustellaan sekä normaaleista lapsista, joille läheskään kaikki koulu/päiväkoti ruuat eivät maistu,että aistiyliherkkyydestä kärsivistä lapsista, joilla aistitieto ei pelaa kuten meillä muilla? On aivan tosi, että SI-lapset eivät välttämättä pakolla totuttamalla koskaan opi syömään, vaan asia täytyy hoitaa tapauskohtaisesti kuunnellen lasta ja ottaen huomioon lapsen erityispiirteet.
Ns "normaalien lasten" nirsoilua ajatellen olen kanssasi samoilla linjoilla, eli kaikkea maistetaan ainakin vähän. Ruokaa tulee kunnioittaa, ja parhaiten se tehdään jättämättä mukinat pois ja ainakin maistamalla. Jos ruuasta ei tosiaan pidä, niin olkoot sitten niin, mutta kaikkea on maistettava, jos joku kerran näkee vaivaa lapsia ruokkiakseen. Lapset ovat yksilöitä, mutta koulumaailmassa ei voida huomioida jokaisen makua, vaan täytyy yrittää löytää se keskiverto. Eihän myöheminkään maailmassa voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä lounasravintolassa tarjotaan.
Ehkä näiden normaalien, kranttuilevien lasten vanhemmat ovatkin kuitenkin niitä, jotka eivät suostu hyväksymään, että koulussa on paljon muitakin lapsia, jotka tulee huomioida. Tällaiset oppilaat vanhempineen kuvittelevat, että heidän HeidiPekkansa on ainutlaatuinen (kuten onkin), mutta samalla tietenkin ylitse muiden ja että häntä tulisi huomioida tilanteessa kui tilanteessa enemmän kuin muita. Nämä "Miksi meidän lapsen" -kommentit viittavat vahvasti mielestäni tähän.
Joskus lapsuudessani vanhempani tulivat vanhempainillasta puistellen päätään ja ihmetellen, vähän huvittuneinakin, miten joku voi vaatia, että hänen lapsensa ei joutuisi syömään hernekeittoa. Vanhempani miettivät, miten joku kehtaa moista esittääkään. Nyt eivät varmaan uskoisi korviaan, jos kuulisivat niitä erinnäisiä "yksilölllisen kohtelun vaatimuksia", joita opettajille vanhempainilloissa esitetään.

Kaikkihan eivät voi pitää kaikesta, mutta mitä enemmän lapsi maistaa uusia makuja, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on kasvaa ja kehittyä monipuoliseksi ruokailijaksi, joka ei aikuisenakaan herätä hilpeyttä kanssaihmisissään kranttuilemalla aina ruokailussa. Niinpä pelkän haluttomuuden vuoksi ei tulisi antaa lasten olla maistamatta, sillä ketä se palvelee? Ehkä lyhytnäköisesti lasta, mutta en oikein usko sitäkään, koska lapset tarvitsevat säännöllisesti terveellistä ruokaa ja koulupäiväkin on tavattoman pitkä aika olla syömättä.

Mutta hyvät vaativat kranttuilijoiden vanhemmat, älkää vaatiko muita hyväksymään ja tukemaan lapsenne linjaa, ÄLKÄÄKÄ VARSINKAAN TUNKEKO JOUTAVAA ASIAANNE TÄYSIN ASIALLISEN ALOITUKSEN JATKOKSI, JOLLA EI LOPPUJEN LOPUKSI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ EDES TEIDÄN ASIANNE KANSSA!

kantasi asiaan, kirjoitti:

mutta oletko huomannut, että tämän otsikon alla keskustellaan sekä normaaleista lapsista, joille läheskään kaikki koulu/päiväkoti ruuat eivät maistu,että aistiyliherkkyydestä kärsivistä lapsista, joilla aistitieto ei pelaa kuten meillä muilla? On aivan tosi, että SI-lapset eivät välttämättä pakolla totuttamalla koskaan opi syömään, vaan asia täytyy hoitaa tapauskohtaisesti kuunnellen lasta ja ottaen huomioon lapsen erityispiirteet.
Ns "normaalien lasten" nirsoilua ajatellen olen kanssasi samoilla linjoilla, eli kaikkea maistetaan ainakin vähän. Ruokaa tulee kunnioittaa, ja parhaiten se tehdään jättämättä mukinat pois ja ainakin maistamalla. Jos ruuasta ei tosiaan pidä, niin olkoot sitten niin, mutta kaikkea on maistettava, jos joku kerran näkee vaivaa lapsia ruokkiakseen. Lapset ovat yksilöitä, mutta koulumaailmassa ei voida huomioida jokaisen makua, vaan täytyy yrittää löytää se keskiverto. Eihän myöheminkään maailmassa voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä lounasravintolassa tarjotaan.
Ehkä näiden normaalien, kranttuilevien lasten vanhemmat ovatkin kuitenkin niitä, jotka eivät suostu hyväksymään, että koulussa on paljon muitakin lapsia, jotka tulee huomioida. Tällaiset oppilaat vanhempineen kuvittelevat, että heidän HeidiPekkansa on ainutlaatuinen (kuten onkin), mutta samalla tietenkin ylitse muiden ja että häntä tulisi huomioida tilanteessa kui tilanteessa enemmän kuin muita. Nämä "Miksi meidän lapsen" -kommentit viittavat vahvasti mielestäni tähän.
Joskus lapsuudessani vanhempani tulivat vanhempainillasta puistellen päätään ja ihmetellen, vähän huvittuneinakin, miten joku voi vaatia, että hänen lapsensa ei joutuisi syömään hernekeittoa. Vanhempani miettivät, miten joku kehtaa moista esittääkään. Nyt eivät varmaan uskoisi korviaan, jos kuulisivat niitä erinnäisiä "yksilölllisen kohtelun vaatimuksia", joita opettajille vanhempainilloissa esitetään.

Kaikkihan eivät voi pitää kaikesta, mutta mitä enemmän lapsi maistaa uusia makuja, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on kasvaa ja kehittyä monipuoliseksi ruokailijaksi, joka ei aikuisenakaan herätä hilpeyttä kanssaihmisissään kranttuilemalla aina ruokailussa. Niinpä pelkän haluttomuuden vuoksi ei tulisi antaa lasten olla maistamatta, sillä ketä se palvelee? Ehkä lyhytnäköisesti lasta, mutta en oikein usko sitäkään, koska lapset tarvitsevat säännöllisesti terveellistä ruokaa ja koulupäiväkin on tavattoman pitkä aika olla syömättä.

Mutta hyvät vaativat kranttuilijoiden vanhemmat, älkää vaatiko muita hyväksymään ja tukemaan lapsenne linjaa, ÄLKÄÄKÄ VARSINKAAN TUNKEKO JOUTAVAA ASIAANNE TÄYSIN ASIALLISEN ALOITUKSEN JATKOKSI, JOLLA EI LOPPUJEN LOPUKSI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ EDES TEIDÄN ASIANNE KANSSA!

Lue lisää

Kyllä siinä joskus herää hilpeys kun katselee kouluntätien syöntiä, minne se kaikki mahtuu ?

kantasi asiaan, kirjoitti:

mutta oletko huomannut, että tämän otsikon alla keskustellaan sekä normaaleista lapsista, joille läheskään kaikki koulu/päiväkoti ruuat eivät maistu,että aistiyliherkkyydestä kärsivistä lapsista, joilla aistitieto ei pelaa kuten meillä muilla? On aivan tosi, että SI-lapset eivät välttämättä pakolla totuttamalla koskaan opi syömään, vaan asia täytyy hoitaa tapauskohtaisesti kuunnellen lasta ja ottaen huomioon lapsen erityispiirteet.
Ns "normaalien lasten" nirsoilua ajatellen olen kanssasi samoilla linjoilla, eli kaikkea maistetaan ainakin vähän. Ruokaa tulee kunnioittaa, ja parhaiten se tehdään jättämättä mukinat pois ja ainakin maistamalla. Jos ruuasta ei tosiaan pidä, niin olkoot sitten niin, mutta kaikkea on maistettava, jos joku kerran näkee vaivaa lapsia ruokkiakseen. Lapset ovat yksilöitä, mutta koulumaailmassa ei voida huomioida jokaisen makua, vaan täytyy yrittää löytää se keskiverto. Eihän myöheminkään maailmassa voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä lounasravintolassa tarjotaan.
Ehkä näiden normaalien, kranttuilevien lasten vanhemmat ovatkin kuitenkin niitä, jotka eivät suostu hyväksymään, että koulussa on paljon muitakin lapsia, jotka tulee huomioida. Tällaiset oppilaat vanhempineen kuvittelevat, että heidän HeidiPekkansa on ainutlaatuinen (kuten onkin), mutta samalla tietenkin ylitse muiden ja että häntä tulisi huomioida tilanteessa kui tilanteessa enemmän kuin muita. Nämä "Miksi meidän lapsen" -kommentit viittavat vahvasti mielestäni tähän.
Joskus lapsuudessani vanhempani tulivat vanhempainillasta puistellen päätään ja ihmetellen, vähän huvittuneinakin, miten joku voi vaatia, että hänen lapsensa ei joutuisi syömään hernekeittoa. Vanhempani miettivät, miten joku kehtaa moista esittääkään. Nyt eivät varmaan uskoisi korviaan, jos kuulisivat niitä erinnäisiä "yksilölllisen kohtelun vaatimuksia", joita opettajille vanhempainilloissa esitetään.

Kaikkihan eivät voi pitää kaikesta, mutta mitä enemmän lapsi maistaa uusia makuja, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on kasvaa ja kehittyä monipuoliseksi ruokailijaksi, joka ei aikuisenakaan herätä hilpeyttä kanssaihmisissään kranttuilemalla aina ruokailussa. Niinpä pelkän haluttomuuden vuoksi ei tulisi antaa lasten olla maistamatta, sillä ketä se palvelee? Ehkä lyhytnäköisesti lasta, mutta en oikein usko sitäkään, koska lapset tarvitsevat säännöllisesti terveellistä ruokaa ja koulupäiväkin on tavattoman pitkä aika olla syömättä.

Mutta hyvät vaativat kranttuilijoiden vanhemmat, älkää vaatiko muita hyväksymään ja tukemaan lapsenne linjaa, ÄLKÄÄKÄ VARSINKAAN TUNKEKO JOUTAVAA ASIAANNE TÄYSIN ASIALLISEN ALOITUKSEN JATKOKSI, JOLLA EI LOPPUJEN LOPUKSI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ EDES TEIDÄN ASIANNE KANSSA!

Lue lisää

"mutta tottuu kuitenkin terveelliseen ruokavalioon."
Siis etkö jo usko, ei päiväkoti ruoka ole terveellistä! Kastikkeita joissa rasva lillii ja suolaa on että sais tönkkösuolattua siikaa sillä määrällä laiytettua! Kasviksia ei ole kuin sämpylässä ripaus porkkanaa!
suurkeittiöt tekee halavalla pahaa ruokaa,ruoki siinä sitten nirsot ja ei -nirsot ja aistiherkät ja muuten vaan krantut!
Kaikista kammottavin on "tonnikalalasagnette" Hurraa! Sen keksijä ansaitsee noopelin palkinnon maailman kamalimman ruuan keksijänä!

tottuu terveelliseen... kirjoitti:

"mutta tottuu kuitenkin terveelliseen ruokavalioon."
Siis etkö jo usko, ei päiväkoti ruoka ole terveellistä! Kastikkeita joissa rasva lillii ja suolaa on että sais tönkkösuolattua siikaa sillä määrällä laiytettua! Kasviksia ei ole kuin sämpylässä ripaus porkkanaa!
suurkeittiöt tekee halavalla pahaa ruokaa,ruoki siinä sitten nirsot ja ei -nirsot ja aistiherkät ja muuten vaan krantut!
Kaikista kammottavin on "tonnikalalasagnette" Hurraa! Sen keksijä ansaitsee noopelin palkinnon maailman kamalimman ruuan keksijänä!

Lue lisää

on hyvää ja terveellista yleensä, ottaen huomioon paljonko rahaa sen tekemiseen on käytetty. Huomaa, että ruoasta ei lasten eikä lasten vanhempien tarvitse maksaa (kustannetaan verovaroilla). Jos olette vaatimassa lapsillenne yksilöllisiä gourmee-aterioita, niin oletan, että olette valmiita maksamaan niistä?

Onko niin, että ne pilallehemmotellut lapset eivät saa alas kouluruokaa, kun se maistuu erille kuin kotiruoka? No voi jestas, ei kai ne lapset voi koko ikänsä äitin pöperöitä syödä. Pakkohan niiden on oppia muutakin syömään, jos aikovat hengissä pysyä. Joillain on näemmä äidit odottamassa kotona ruoka valmiina, kun tulee koulusta kotiin, kun ei koulun ruoka maita... Mitähän, jos kannustaisitte lasta syömään kouluruokaa ja jättäisitte ne ruoanlaitot vähän myöhemmäksi ja tarjoisitte vain pientä välipalaa koulun jälkeen. Niin eivät oppisi siihen, että ei tarvi syödä, kun äitin makkarakeitto odottaa heti, kun menee kotiin. Ihme nirsoa porukkaa... Allergiset on tietysti oma lukunsa, mutta että niitä yliherkkiä on puoli luokkaa... Ymmärrettävää on, jos koulun ruoka ei ihan joka päivä ole hyvää, mutta ei se aina voi pahaa olla. Jos muka on, niin kertoo siitä, että lapset ovat pilalle passattuja ja äiti odottaa kotona passaamassa ruokaa eteen kantaen. Herätkää äidit! Ei ole koulussakaan helppoa, kun osa porukasta on niin levottomia tai väsyneitä, kun eivät syö koulupäivän aikana mitään. Joo en minäkään tykännyt pienenä paprikasta, enkä sipulista... mutta olen kyllä oppinut niitä syömään.. Moni asia on vain tottumuskysymys.

dhaisodhf kirjoitti:

on hyvää ja terveellista yleensä, ottaen huomioon paljonko rahaa sen tekemiseen on käytetty. Huomaa, että ruoasta ei lasten eikä lasten vanhempien tarvitse maksaa (kustannetaan verovaroilla). Jos olette vaatimassa lapsillenne yksilöllisiä gourmee-aterioita, niin oletan, että olette valmiita maksamaan niistä?

Onko niin, että ne pilallehemmotellut lapset eivät saa alas kouluruokaa, kun se maistuu erille kuin kotiruoka? No voi jestas, ei kai ne lapset voi koko ikänsä äitin pöperöitä syödä. Pakkohan niiden on oppia muutakin syömään, jos aikovat hengissä pysyä. Joillain on näemmä äidit odottamassa kotona ruoka valmiina, kun tulee koulusta kotiin, kun ei koulun ruoka maita... Mitähän, jos kannustaisitte lasta syömään kouluruokaa ja jättäisitte ne ruoanlaitot vähän myöhemmäksi ja tarjoisitte vain pientä välipalaa koulun jälkeen. Niin eivät oppisi siihen, että ei tarvi syödä, kun äitin makkarakeitto odottaa heti, kun menee kotiin. Ihme nirsoa porukkaa... Allergiset on tietysti oma lukunsa, mutta että niitä yliherkkiä on puoli luokkaa... Ymmärrettävää on, jos koulun ruoka ei ihan joka päivä ole hyvää, mutta ei se aina voi pahaa olla. Jos muka on, niin kertoo siitä, että lapset ovat pilalle passattuja ja äiti odottaa kotona passaamassa ruokaa eteen kantaen. Herätkää äidit! Ei ole koulussakaan helppoa, kun osa porukasta on niin levottomia tai väsyneitä, kun eivät syö koulupäivän aikana mitään. Joo en minäkään tykännyt pienenä paprikasta, enkä sipulista... mutta olen kyllä oppinut niitä syömään.. Moni asia on vain tottumuskysymys.

Lue lisää

Kun koulussa ei saa, eikun syö, kotona on kyllä ruokaa.
Täytyykö olla pilallehemmöteltu jos ei syö pahaa ruokaa. Koko ajan siihen kyllä opetellaan, syödään kotonakin pahoja ruokia, jne. Ei asiaan ole helppoa ratkaisua, se olisi jo ratkaistu.

ruokaa annettava ! kirjoitti:

Kun koulussa ei saa, eikun syö, kotona on kyllä ruokaa.
Täytyykö olla pilallehemmöteltu jos ei syö pahaa ruokaa. Koko ajan siihen kyllä opetellaan, syödään kotonakin pahoja ruokia, jne. Ei asiaan ole helppoa ratkaisua, se olisi jo ratkaistu.

Lue lisää

on jotenkin pahaa? Onko se kenties pilaantunutta vai mikä mättää?

ruokaa annettava ! kirjoitti:

Kun koulussa ei saa, eikun syö, kotona on kyllä ruokaa.
Täytyykö olla pilallehemmöteltu jos ei syö pahaa ruokaa. Koko ajan siihen kyllä opetellaan, syödään kotonakin pahoja ruokia, jne. Ei asiaan ole helppoa ratkaisua, se olisi jo ratkaistu.

Lue lisää

olemassa pahaa ruokaa. Kaikki vaan eivät pidä kaikesta. Minä en ikinä syö maksalaatikkoa, kuitenkin ystäväni mielestä se on herkkua. Itse rakastan voimakkaanmakuisia juustoja, joita jotkut inhoavat, eivätkä saa alas. Miksi kenenkään pitäisi syödä ruokaa, joka maistuu pahalta
?

dhaisodhf kirjoitti:

on hyvää ja terveellista yleensä, ottaen huomioon paljonko rahaa sen tekemiseen on käytetty. Huomaa, että ruoasta ei lasten eikä lasten vanhempien tarvitse maksaa (kustannetaan verovaroilla). Jos olette vaatimassa lapsillenne yksilöllisiä gourmee-aterioita, niin oletan, että olette valmiita maksamaan niistä?

Onko niin, että ne pilallehemmotellut lapset eivät saa alas kouluruokaa, kun se maistuu erille kuin kotiruoka? No voi jestas, ei kai ne lapset voi koko ikänsä äitin pöperöitä syödä. Pakkohan niiden on oppia muutakin syömään, jos aikovat hengissä pysyä. Joillain on näemmä äidit odottamassa kotona ruoka valmiina, kun tulee koulusta kotiin, kun ei koulun ruoka maita... Mitähän, jos kannustaisitte lasta syömään kouluruokaa ja jättäisitte ne ruoanlaitot vähän myöhemmäksi ja tarjoisitte vain pientä välipalaa koulun jälkeen. Niin eivät oppisi siihen, että ei tarvi syödä, kun äitin makkarakeitto odottaa heti, kun menee kotiin. Ihme nirsoa porukkaa... Allergiset on tietysti oma lukunsa, mutta että niitä yliherkkiä on puoli luokkaa... Ymmärrettävää on, jos koulun ruoka ei ihan joka päivä ole hyvää, mutta ei se aina voi pahaa olla. Jos muka on, niin kertoo siitä, että lapset ovat pilalle passattuja ja äiti odottaa kotona passaamassa ruokaa eteen kantaen. Herätkää äidit! Ei ole koulussakaan helppoa, kun osa porukasta on niin levottomia tai väsyneitä, kun eivät syö koulupäivän aikana mitään. Joo en minäkään tykännyt pienenä paprikasta, enkä sipulista... mutta olen kyllä oppinut niitä syömään.. Moni asia on vain tottumuskysymys.

Lue lisää

on sinun lempiruokasi?

mielestäsi sitten kirjoitti:

on jotenkin pahaa? Onko se kenties pilaantunutta vai mikä mättää?

Tuonne ylemmäs kirjoitinkin jo toisesta aistiherkästä lapsesta (ei ainoa ongelma). Meillä on myös lapsi joka muuten syö kaikkea ja pitää kouluruokaa hyvänä, mutta koulun makkarat ei maistu. No makkara muutenkaan ei kuulu perheemme ruokavalioon kuin joskus pari kertaa kuussa kesäaikana, jolloin jokainen syö yhden grillimakkaran nuotiolaavulla.

Koulussa osa ruoista tulee suoraan eineksista, esim. jauhelihapihvit, ainakin täällä. Einesjauhelihapihvi ei ole mielestäni terveellinen, eikä makaronilaatikko ole terveellistä missään, vihanneksia saattaa edustaa porkkanan puolikas makaronilaatikkopäivänä. Kouluruoka mielestäni vain täydentää kotiruokaa. Se, että lapset söisivät pizzaa ja hampurilaisia vaan, on ihan höpöpuhetta. Ei normaalissa keskituloisessa perheessä ole sellaiseen varaa.

oikeasti kirjoitti:

olemassa pahaa ruokaa. Kaikki vaan eivät pidä kaikesta. Minä en ikinä syö maksalaatikkoa, kuitenkin ystäväni mielestä se on herkkua. Itse rakastan voimakkaanmakuisia juustoja, joita jotkut inhoavat, eivätkä saa alas. Miksi kenenkään pitäisi syödä ruokaa, joka maistuu pahalta
?

Lue lisää

Miksi pitäisi syödä ruokaa, joka on pahaa? Siksi, että jaksaisi pirteänä koulupäivän loppuun... Opiskelella ja urheilla vaikka liikuntatunnilla. Syömättömyys vaikuttaa vireystasoon, kun verensokeri on alhaalla ei jaksa, vaikuttaa myös oppimiseen ja jaksamiseen. Jos ruoka ei ole hyvää, niin ei sitä toki lautasellista tarvi syödä, mutta vähän kuitenkin. Mutta, että kouluruoka olisi aina pahaa... kissanviikset... pilalle passattuja lapsia. Harvalla lapsella on kuitenkaan lounastauolle omaa lounasta mukana... se vielä puuttuisikin, kun koulussa jaetaan ilmaista ruokaa... Kiikuttaisitteko lapsellenne ruokaa vielä armeijaankin, kun ruoka on pahaa?

Kouluruokailussa tarjotaan ihan tavallista ruokaa, eikä siellä ole mitään niin ihmeellistä, ettei syödä saattaisi. Koulujen ruokalistoilta on sitäpaitsi karsittu kaikki ne minun kouluaikojeni kauheimmat ruoat eli maksakastikkeet, tillilihat, kanaviillokki "räkäkastikkeella"...

Mutta myös niitä pahojakin ruokia oppii syömään. Minäkin olen oppinut sietämään valkosipulia, vaikka ei ole kuitenkaan herkkuani, paprikaa, homejuustoa, sipulia... Pointti on se, että jos ruoka ei ole herkkua, niin ei sitä hirveästi tarvitse syödä, mutta sen verran, että pysyy vireystaso yllä ja vointi hyvänä. Eikä ruuan tarvitse aina mitään lempiruokaa olla, painokin pysyy kurissa, kun syö välistä ruokia, jotka eivät ole herkkuja. Niin ei tule syötyä kohtuuttomasti eli tulee opittua terveelliset ja monipuoliset ruokatottumukset.

asiaa... kirjoitti:

Miksi pitäisi syödä ruokaa, joka on pahaa? Siksi, että jaksaisi pirteänä koulupäivän loppuun... Opiskelella ja urheilla vaikka liikuntatunnilla. Syömättömyys vaikuttaa vireystasoon, kun verensokeri on alhaalla ei jaksa, vaikuttaa myös oppimiseen ja jaksamiseen. Jos ruoka ei ole hyvää, niin ei sitä toki lautasellista tarvi syödä, mutta vähän kuitenkin. Mutta, että kouluruoka olisi aina pahaa... kissanviikset... pilalle passattuja lapsia. Harvalla lapsella on kuitenkaan lounastauolle omaa lounasta mukana... se vielä puuttuisikin, kun koulussa jaetaan ilmaista ruokaa... Kiikuttaisitteko lapsellenne ruokaa vielä armeijaankin, kun ruoka on pahaa?

Kouluruokailussa tarjotaan ihan tavallista ruokaa, eikä siellä ole mitään niin ihmeellistä, ettei syödä saattaisi. Koulujen ruokalistoilta on sitäpaitsi karsittu kaikki ne minun kouluaikojeni kauheimmat ruoat eli maksakastikkeet, tillilihat, kanaviillokki "räkäkastikkeella"...

Mutta myös niitä pahojakin ruokia oppii syömään. Minäkin olen oppinut sietämään valkosipulia, vaikka ei ole kuitenkaan herkkuani, paprikaa, homejuustoa, sipulia... Pointti on se, että jos ruoka ei ole herkkua, niin ei sitä hirveästi tarvitse syödä, mutta sen verran, että pysyy vireystaso yllä ja vointi hyvänä. Eikä ruuan tarvitse aina mitään lempiruokaa olla, painokin pysyy kurissa, kun syö välistä ruokia, jotka eivät ole herkkuja. Niin ei tule syötyä kohtuuttomasti eli tulee opittua terveelliset ja monipuoliset ruokatottumukset.

Lue lisää

mukaan, siellä syödessä Alikessu karjui, Ei tänne ole syömään tultu ! Ei armeijassa saanut syödä, piti lähteä hämeenlinnaan omenoita puusta repiin, en kauaa sitten viitsinyt parolan pelleilijöitä katsella. Vaikuttaa samalta koulussa, AINA kiire ja syödä pitää NOPEASTI. Se puuttuu, ettei rehtori karju, nopeammin lusikkaa suuhun, ei tänne ole syömään tultu.

Juu, minua suorastaan naurattaa nämä jutut kouluruokaa ei syödä kun on totuttu pizzaan ja hampurilaisiin, meidän poikamme inhoaa niitä! Juomaksi kelpaa vain raikas vesi (maito ei sovikaan muutenkaan). Kuten inhoaa myös melkein kaikkia karkkeja, limuja ja mehua. Ainoita "herkkuja" mikä menee on kotona leivottu pulla tai pannari, jossa ei ole mitään täytteitä tai ylimääräisiä mausteita, sekä maustamaton maitosuklaa, eikä siitäkään kaikki merkit. Tuossapa voivat "kaikentietäjät" miettiä, onko kyse hemmottelusta.

Kommentoidaan kaikkitietävänä ja kuitenkin arvaus menee päin h*lvettiä, kun ei meillä syödä niitä. Nuorempi lapsi, joka ennakkoluulottomasti maistaa kaikkea, syö myös valitetavasti kaikkea epäterveellistäkin mielellään. Harvassa perheessä sitä nyt on varaakaan syödä pizzaa tai hampurilaisia joka päivä, aika naurettava ajatus. En tiedä yhtään ainoaa perhettä tuttavapiirissämme, missä niin tehtäisiin, ei edes niissä perheissä, joissa varaa olisi.

Vanhemman lapsemme veriarvoja seurataan säännöllisesti, eikä mistään ole puutetta. hemoglobiini pyörii välillä 140-150 eikä muitakaan puutteita ole havaittu. Hoikka kyllä on, vähän liiankin hoikka. Joitain vitamiinilisiä syö, lääkäri sanoi että ei niistä välttämättä suurempaa hyötyä ole, muttei haittaakaan. Kalkki on maitoallergian vuoksi ja se onneksi menee, vain yksi laatu löytyy niitäkin minkä suostuu syömään.

onko ko herkkyys diagnotisoitu

mikäseon kirjoitti:

onko ko herkkyys diagnotisoitu

yliherkkyydestä mitään

ei löytynyt kirjoitti:

yliherkkyydestä mitään

Ei löydy kuin muutama kymmenen sivua. Aistiyliherkkyys liittyy yleensä neurologisiin oireyhtymiin ja on neurologinen oireyhtymä sekin, usein autismiin tai aspergerin syndroomaan. Näillä saattaa olla myös yliherkkyyttä tuntoaistissa, esim. kosketus saattaa kovalta iskulta.

Kuten aiemmin jo todettu aistiyliherkille lapsille ei useinkaan nimenomaan "herkut" maistu. Oma lapseni on lievästi autistinen ja sitä kautta olen tutustunut muihinkin. Paljon on heissä sellaisia, joille ei esim. limu tai mehut mene. Usein normaalin lapsen aistiyliherkkyys saattaakin johtua lievästä aspergerin syndroomasta.

Miksei kukaan koskaan kyseenalaista sitä, että monet eläkeikäiset miehet eivät vihanneksia suuhunsa pistä? Tiedän vaikka kuinka paljon, että korkeintaan porkkana ja lanttu menee jos sekään.

hyvinkin.. kirjoitti:

Ei löydy kuin muutama kymmenen sivua. Aistiyliherkkyys liittyy yleensä neurologisiin oireyhtymiin ja on neurologinen oireyhtymä sekin, usein autismiin tai aspergerin syndroomaan. Näillä saattaa olla myös yliherkkyyttä tuntoaistissa, esim. kosketus saattaa kovalta iskulta.

Kuten aiemmin jo todettu aistiyliherkille lapsille ei useinkaan nimenomaan "herkut" maistu. Oma lapseni on lievästi autistinen ja sitä kautta olen tutustunut muihinkin. Paljon on heissä sellaisia, joille ei esim. limu tai mehut mene. Usein normaalin lapsen aistiyliherkkyys saattaakin johtua lievästä aspergerin syndroomasta.

Miksei kukaan koskaan kyseenalaista sitä, että monet eläkeikäiset miehet eivät vihanneksia suuhunsa pistä? Tiedän vaikka kuinka paljon, että korkeintaan porkkana ja lanttu menee jos sekään.

Lue lisää

kookle yhtään sivua.
Hyvä että jotain tietoa nyt sain. Meidän lapsi ei eskarissa syö oikeastaan mitään, enää en kysele onko syönyt, kotona saa ruokaa. Lapsi kyllä syö herkkujakin, niitä saa vasta ns normaalin kotiruuan syötyään.
Lapsi syö kyllä kaikissa tutuissa paikoissa, mutta ensin päiväkoti ja nyt eskari, niissä ei syö. Parhaaksi tavaksi saada syömään on antaa "hyvää" ruuan päälle, vaikken itse siitä pidä, mutta näin mennään nyt.

Jos muistelen omia lapsuusaikoja, ei maistunut tomaatti, joka nykyään on parhainta herkkua ja lapsi ei siitä tykkää. Olisihan noita ruokia jotka eivät itselle maistu, ei siis ihme kun lapsi ei pidä ruuista jotka eivät hänelle maistu. Joskus sanon kauppaan mennessä jonkun ruuan, lapsi sanoo ettei sitä syö, eli tieto minkälaista se ruoka on, se on jo huulilla ja tulee ulos heti. Sitä ruokaa on turha edes sitten ostaa.
Kerran sanoin lääkärille lapsen syöneen aamulla vain viinirypäleitä, "hyviähän ne on", sanoi lääkäri. Onko asioihin perehtyneitä lääkäreitä, olis kiva löytää lääkäri joka ottaa asiaan enemmän kantaa, saisi ainakin varmistettua ettei taustalla ole muuta.........
Lähes neljä vuotta on ruokailut olleet taistelemista, on tehty joskus kymmentä ruokaa, että lapsi jotakin saa mahaansa, loput roskikseen, tätä samaa tää on ollut ja jatkunee muutaman vuoden. Vai antaako lapselle vaan niitä ruokia joita syö, eikä edes yritä muita tyrkyttää ?

ei antanut kirjoitti:

kookle yhtään sivua.
Hyvä että jotain tietoa nyt sain. Meidän lapsi ei eskarissa syö oikeastaan mitään, enää en kysele onko syönyt, kotona saa ruokaa. Lapsi kyllä syö herkkujakin, niitä saa vasta ns normaalin kotiruuan syötyään.
Lapsi syö kyllä kaikissa tutuissa paikoissa, mutta ensin päiväkoti ja nyt eskari, niissä ei syö. Parhaaksi tavaksi saada syömään on antaa "hyvää" ruuan päälle, vaikken itse siitä pidä, mutta näin mennään nyt.

Jos muistelen omia lapsuusaikoja, ei maistunut tomaatti, joka nykyään on parhainta herkkua ja lapsi ei siitä tykkää. Olisihan noita ruokia jotka eivät itselle maistu, ei siis ihme kun lapsi ei pidä ruuista jotka eivät hänelle maistu. Joskus sanon kauppaan mennessä jonkun ruuan, lapsi sanoo ettei sitä syö, eli tieto minkälaista se ruoka on, se on jo huulilla ja tulee ulos heti. Sitä ruokaa on turha edes sitten ostaa.
Kerran sanoin lääkärille lapsen syöneen aamulla vain viinirypäleitä, "hyviähän ne on", sanoi lääkäri. Onko asioihin perehtyneitä lääkäreitä, olis kiva löytää lääkäri joka ottaa asiaan enemmän kantaa, saisi ainakin varmistettua ettei taustalla ole muuta.........
Lähes neljä vuotta on ruokailut olleet taistelemista, on tehty joskus kymmentä ruokaa, että lapsi jotakin saa mahaansa, loput roskikseen, tätä samaa tää on ollut ja jatkunee muutaman vuoden. Vai antaako lapselle vaan niitä ruokia joita syö, eikä edes yritä muita tyrkyttää ?

Lue lisää

noin vuosi sitten lapsi lopetti rasvansyönnit, lähinnä söi margariinia,
ei ole syönyt sen jälkeen, muussa muodossa syö kun piilotan ruokiin,
Jos laitoin leivän päälle, ei syönyt, jos on lusikassa , veitsessä tms vähänkin rasvaa, hakee uudet ruokailuvälineet. Lapsi on erittäin tarkka jokaisessa asiassa.

lisäys... kirjoitti:

noin vuosi sitten lapsi lopetti rasvansyönnit, lähinnä söi margariinia,
ei ole syönyt sen jälkeen, muussa muodossa syö kun piilotan ruokiin,
Jos laitoin leivän päälle, ei syönyt, jos on lusikassa , veitsessä tms vähänkin rasvaa, hakee uudet ruokailuvälineet. Lapsi on erittäin tarkka jokaisessa asiassa.

Lue lisää

Jokaisella on varmaan joku ruokalaji, mikä ei maistu millään. Siksi pitää miettiä, että jos pakottaa jonkun syömään kaikkea, niin kyllä silloin itselläkin on kaikkea syötävä.

Minä en ole koskaan pystynyt syömään rasvaa leivän päällä, se suorastaan inhottaa, varsinkin pohjoissuomalaisen miehen tapa laittaa älytön määrä leivän päälle voita on sellainen, etten pysty katsomaan, kun tulee huono olo. Maito on toinen, ei vaan mene, maku on hirvittävä muuten menee maitotuotteet paitsi ei hapanmaito lukuunottamatta jugurtteja. Muuten syön lähes kaikkea. Soijalle olen allerginen. Kasvisrasvassa aivan hyvin voisi olla jotain allergisia oireita aiheuttavaa.

ei löytynyt kirjoitti:

yliherkkyydestä mitään

Itse muistaakseni löysin sillä hakusanalla paljon tietoa, ehkä SI-häiriöt löytäisi myös. Virallisestihan ne ovat noita, aistiyliherkkyys on kansankieltä. Aistiyliherkkyyksien lisäksi kuvioon kuuluu monilla myös aliherkkyydet, silloin lapsi saattaa hakea aistimuksia hyvinkin näkyvillä tavoilla. Usein samoilla lapsilla esiintyy molempia, ja nämä voivat vaihdella paljon vaikkapä päivän tai vireystilan mukaan. Eli toisinaan oireet ovat erilaisia, niiden kirjo voi olla hyvin laaja. Myöskin ympäristön muut ärsykkeet vaikuttavat. Eri oireita voi helpottaa eri tavoin riippuen lapsen yksilöllisistä piirteistä.

jeps, keskustelu on todella mielenkiintoista kun osalla ei ole hajuakaan mistä on kyse..

Sensorinen integraatio on se hakusana jolla löydät kaikki parhaat sivut netistä. On ihan oma ammattikuntansa myös eli vaatii oman koulutuksen jotta voi näihin häiriöihin puuttua ja apua antaa.

Kun lapsellasi on noita muitakin poikkeamia niin ilman muuta tulette hyötymään ainakin jonkin verran terapiasta. Outoa on että lapsi on jo koulussa eikä kukaan ole puuttunut asiaan missään vaiheessa...

Kysehän on vakavasta asiasta ja voi jopa estää normaalin kanssakäymisen muiden ihmisten kanssa!

etsi tuolla kirjoitti:

Itse muistaakseni löysin sillä hakusanalla paljon tietoa, ehkä SI-häiriöt löytäisi myös. Virallisestihan ne ovat noita, aistiyliherkkyys on kansankieltä. Aistiyliherkkyyksien lisäksi kuvioon kuuluu monilla myös aliherkkyydet, silloin lapsi saattaa hakea aistimuksia hyvinkin näkyvillä tavoilla. Usein samoilla lapsilla esiintyy molempia, ja nämä voivat vaihdella paljon vaikkapä päivän tai vireystilan mukaan. Eli toisinaan oireet ovat erilaisia, niiden kirjo voi olla hyvin laaja. Myöskin ympäristön muut ärsykkeet vaikuttavat. Eri oireita voi helpottaa eri tavoin riippuen lapsen yksilöllisistä piirteistä.

Lue lisää

Sensorisen integraation häiriö on kyllä aivan eri asia kuin aistiyliherkkyys, vaikka melko suurella osalla sesorisen integraation häiriöstä kärsivistä aistiyliherkkyyksiä esiintyykin. Näitä asioita ei saa sekottaa keskenään tai uskoa netistä saamaansa kaikkea "tietoa" kuin raamattua...

Toisella nimellä voisi sanoa suun yliherkkyydeksi. Mm. hammastahna jos ei ole oikeaa merkkiä, saattaa saada oksentamaan. Väännetään vielä oikein rautalangasta: Näille ihmisille ns. herkut maistuvat erittäin huonosti. Tiedän yhden autistisen lapsen, joka ei pysty syömään muuta kuin vaaleaa leipää ja perunaa. Meidän lapsemme erottaa pienetkin makuerot, jos jossain tuotteessa vaikka totuttu koostumus muuttuu. Aikoinaan joi yhtä ainutta mehulajia, mutta kun siinä muutettiin makua voimakkaammaksi, se jäi.

puhuvat taas kirjoitti:

Toisella nimellä voisi sanoa suun yliherkkyydeksi. Mm. hammastahna jos ei ole oikeaa merkkiä, saattaa saada oksentamaan. Väännetään vielä oikein rautalangasta: Näille ihmisille ns. herkut maistuvat erittäin huonosti. Tiedän yhden autistisen lapsen, joka ei pysty syömään muuta kuin vaaleaa leipää ja perunaa. Meidän lapsemme erottaa pienetkin makuerot, jos jossain tuotteessa vaikka totuttu koostumus muuttuu. Aikoinaan joi yhtä ainutta mehulajia, mutta kun siinä muutettiin makua voimakkaammaksi, se jäi.

Lue lisää

Meillä sen syömisen kanssa on stressattu todella paljon, että saisi syömään. Toisaalta vielä uuden ruokalajin kanssa ei aina ole tiennyt, käykö se sitten kuitenkaan, kun moni on aiheuttanut ihottumaakin.

Ukin sai suuttumaan sillä kerran, kun ukki tarjosi karkkia. Lapsi alkoi itkeä en halua ja ukki tyrkytti vaan. Lopulta siitä seurasi hillitpn huuto ja lapsi juoksi karkuun ulos. Ukki loukkaantui ja sanoi ettei tarjoa enää, no itsellehän se oli helpotus ettei tyrkyttänyt.

että.. kirjoitti:

Meillä sen syömisen kanssa on stressattu todella paljon, että saisi syömään. Toisaalta vielä uuden ruokalajin kanssa ei aina ole tiennyt, käykö se sitten kuitenkaan, kun moni on aiheuttanut ihottumaakin.

Ukin sai suuttumaan sillä kerran, kun ukki tarjosi karkkia. Lapsi alkoi itkeä en halua ja ukki tyrkytti vaan. Lopulta siitä seurasi hillitpn huuto ja lapsi juoksi karkuun ulos. Ukki loukkaantui ja sanoi ettei tarjoa enää, no itsellehän se oli helpotus ettei tyrkyttänyt.

Lue lisää

Niin, lisätään vielä sekin, että myös hammaslääkäri on saanut lapsemme oksentamaan. Siihen ei ole tarvittu kuin että suuhun on työnnetty jotain metallia. Tämä asia on ratkaistu, on ollut pakko, antamalla rauhoittava annos nukutuslääkettä, sitä jota annetaan ennen leikkausta. Joka sekin on mennyt huonosti, mutta on ottanut sen itse, koska on halunnut että hampaat hoidetaan.

että.. kirjoitti:

Meillä sen syömisen kanssa on stressattu todella paljon, että saisi syömään. Toisaalta vielä uuden ruokalajin kanssa ei aina ole tiennyt, käykö se sitten kuitenkaan, kun moni on aiheuttanut ihottumaakin.

Ukin sai suuttumaan sillä kerran, kun ukki tarjosi karkkia. Lapsi alkoi itkeä en halua ja ukki tyrkytti vaan. Lopulta siitä seurasi hillitpn huuto ja lapsi juoksi karkuun ulos. Ukki loukkaantui ja sanoi ettei tarjoa enää, no itsellehän se oli helpotus ettei tyrkyttänyt.

Lue lisää

juttu kuin meilläkin, eli minä, toinen lisäilijä tuossa muutama rivi ylempänä.
Nyt lapsi syönyt ehkä jotain väärää ruokaa kun suupielissä ihottumaa, jota ei ollut kuin viimeksi yli 1,5 vuotta sitten päiväkodissa. Sen jälkeen kotona lapsi ei ole sairastanut kertaakaan. Selvästi jokin KOULURUOKA aiheuttaa ihottuman. Onkohan se koulun terveydenhoitaja tuollaisia varten, jaa, eskarilaiset kuuluu ? neuvolaan ja sinne lapsi ei mene, siellä on niin törkeät akat. Saa sitä varmaan apteekista voidetta ja yleensä siellä tiedetään asioista enemmän kuin neuvoloissa.

että.. kirjoitti:

Meillä sen syömisen kanssa on stressattu todella paljon, että saisi syömään. Toisaalta vielä uuden ruokalajin kanssa ei aina ole tiennyt, käykö se sitten kuitenkaan, kun moni on aiheuttanut ihottumaakin.

Ukin sai suuttumaan sillä kerran, kun ukki tarjosi karkkia. Lapsi alkoi itkeä en halua ja ukki tyrkytti vaan. Lopulta siitä seurasi hillitpn huuto ja lapsi juoksi karkuun ulos. Ukki loukkaantui ja sanoi ettei tarjoa enää, no itsellehän se oli helpotus ettei tyrkyttänyt.

Lue lisää

Aistiyliherkkyys ja nirsous ovat kaksi eri asiaa. Aistiyliherkillähän kyse voi olla myös siitä, että jotkut ruoat tuntuvat suussa pahalta, ja laukaisevat sen vuoksi oksennusrefleksin. Eli ei ole välttämättä kyse makuaistin yliherkkyydestä, jos kieltäytyy joistakin ruoista. Tällöin voi esim. päiväkoti- tai kouluruoasta kieltäytyminen johtua siitä, että ruoan koostumus on "vääränlainen". Autistisilla yms. voi olla myös antipatioita tiettyjä värejä kohtaan, ja sen väristä ruokaa ei sitten "voi syödä", tai "kaikki sekaisin" ruoat tuntuvat epäilyttäviltä, jopa pelottavilta.

Nirsoudessa voi joskus olla kyse myös ruoka-aineallergiasta tai -yliherkkyydestä. Isäni ei nuorempana voinut syödä mitään, missä on sipulia, koska hänelle jäi sipulin maku suuhun monen vuorokauden ajaksi. Itselläni on raaka sipuli tehnyt joskus samaa. Tiedän myös ihmisiä, joilla esim. porkkana tai tomaatti tekee suun täyteen pienenpieniä haavoja, joista ei vuoda verta, mutta ne kirvelevät.

+++ kirjoitti:

Aistiyliherkkyys ja nirsous ovat kaksi eri asiaa. Aistiyliherkillähän kyse voi olla myös siitä, että jotkut ruoat tuntuvat suussa pahalta, ja laukaisevat sen vuoksi oksennusrefleksin. Eli ei ole välttämättä kyse makuaistin yliherkkyydestä, jos kieltäytyy joistakin ruoista. Tällöin voi esim. päiväkoti- tai kouluruoasta kieltäytyminen johtua siitä, että ruoan koostumus on "vääränlainen". Autistisilla yms. voi olla myös antipatioita tiettyjä värejä kohtaan, ja sen väristä ruokaa ei sitten "voi syödä", tai "kaikki sekaisin" ruoat tuntuvat epäilyttäviltä, jopa pelottavilta.

Nirsoudessa voi joskus olla kyse myös ruoka-aineallergiasta tai -yliherkkyydestä. Isäni ei nuorempana voinut syödä mitään, missä on sipulia, koska hänelle jäi sipulin maku suuhun monen vuorokauden ajaksi. Itselläni on raaka sipuli tehnyt joskus samaa. Tiedän myös ihmisiä, joilla esim. porkkana tai tomaatti tekee suun täyteen pienenpieniä haavoja, joista ei vuoda verta, mutta ne kirvelevät.

Lue lisää

"epämiellyttävistä" ruuista vaivoja, ehkä mahannipistelyä ym ym ym ym ym ym ja lapsi kyllä muistaa minkä ruuan jälkeen vaivoja tuli, reagoi asiaan tietenkin ettei syö. Silti vain yritetään lasta pakottaa syömään, tiedän tapauksia. Eikös se ole hieman kuin lapsen kidutusta.

+++ kirjoitti:

Aistiyliherkkyys ja nirsous ovat kaksi eri asiaa. Aistiyliherkillähän kyse voi olla myös siitä, että jotkut ruoat tuntuvat suussa pahalta, ja laukaisevat sen vuoksi oksennusrefleksin. Eli ei ole välttämättä kyse makuaistin yliherkkyydestä, jos kieltäytyy joistakin ruoista. Tällöin voi esim. päiväkoti- tai kouluruoasta kieltäytyminen johtua siitä, että ruoan koostumus on "vääränlainen". Autistisilla yms. voi olla myös antipatioita tiettyjä värejä kohtaan, ja sen väristä ruokaa ei sitten "voi syödä", tai "kaikki sekaisin" ruoat tuntuvat epäilyttäviltä, jopa pelottavilta.

Nirsoudessa voi joskus olla kyse myös ruoka-aineallergiasta tai -yliherkkyydestä. Isäni ei nuorempana voinut syödä mitään, missä on sipulia, koska hänelle jäi sipulin maku suuhun monen vuorokauden ajaksi. Itselläni on raaka sipuli tehnyt joskus samaa. Tiedän myös ihmisiä, joilla esim. porkkana tai tomaatti tekee suun täyteen pienenpieniä haavoja, joista ei vuoda verta, mutta ne kirvelevät.

Lue lisää

Nämähän ovat kovin tapauskohtaisia, miten oireilevat. Meillä on mennyt kaikki aika helposti koulussa ja päiväkodissa, mutta olemme aina jo alussa asti toivoneet, että lasta ei pakoteta syömään. Meillä ei maistu karkit ja herkutkaan aina pojalle, ne maistuvat milloin happamilta ja milloin muuten pahalta, jopa vaahtokarkit ovat liian happamia, ja kirvelevät. Ruokien koostumuksellakin on merkitystä, esimerkiksi tietyn malliset ruoat eivät tahdo mennä alas. Tämä taas johtuu ilmeisesti suun alueen tuntoherkkyydestä, jonka vuoksi myös lapsi yökkii ja oksentaa aika herkästi.

Mutta periaatteessa lapsi syö kaikkea hyvin, ja se auttaa, että lapsi saa tosiaan itse koota annoksensa ilman suurempaa ohjausta. Erityisopetuksessa tämä mielestäni on otettu hienosti huomioon, koska siellä on myöskin tietoisuutta aistitoimintojen ongelmista. Kouluruokailulla ei ole mitään hirveän suurta merkitystä mielestäni, koska kuitenkin syömme kotona monipuolisesti. Koulussa ongelmaa pahentaa myös ruokailutilojen hälinä ja rauhattomuus, ainakin meillä poika kokee ne hyvin ahdistavina muutoinkin, kun korviin koskee, ja alkaa hänen mukaansa huimaamaan. Jos joku alkaisi lasta pakottaa syömään hermostuisin, koska kuitenkin kaikkineen on asiassa edistytty koko ajan.

Meillä on tosiaan noita häiriöitä joka aistien alueella aika näkyvästikin, joten koskaan ei ole asiaa kyseenalaistettu missään. Vuosia on lapsi saanut itse määritellä mitä jättää syömättä, ja ihan isoksi ja terveeksi on kasvanut. Ja joka ruoalla hän kuitenkin syö jotakin myös koulussa. Mutta jotkut ruoan hajut saavat jo ennen ruokailuun menoa lapsen pahoinvoivaksi, silloin hän ei voi syödä yleensä mitään, vaan saa jäädä luokkaan. Tilanne vain pahenisi, jos hänet pakotettaisiin sinne ruokalaan. Kotona noita tiettyjä hajuja on helppo välttää, mutta enhän voi millään kuvitella, että koulussa siihen päästäisiin. Eikä ole tarvettakaan, niin kauan kuin tosiaan joustoa löytyy.

Tilanne muuttuu erilaiseksi, kun lapsella alkaa olla pitkiä koulupäiviä. Silloin on varmaankin otettava jonkinlainen varaeväsjärjestelmä käyttöön, mutta jotenkin toivon, että ennen sitä lapsen ongelmatkin vähenisivät. Siihen asti asiasta ei tehdä mitään suurta numeroa kotona eikä koulussa, vaan lasta rohkaistaan kokeilemaan ilman minkäänlaista painostusta. Meillä tämä toimii, kun lapsella ei ole mitään ikäviä muistoja.

Muistan itse kuinka minut pakotettiin syömään päiväkodissa kanaviillokkia, ja oksensin lautaselle ja pöydälle loppujen lopuksi. Yksi hoitaja piti sylissä, ja toinen syötti väkisin. Lähes viiteentoista vuoteen en sitten voinutkaan kanaa syödä, muisto tuosta tapauksesta oli niin vahva, että jo yritys sai yökkimään. Aikuisena sitten opettelin broileriakin syömään, ja nykyään kyllä se kuuluu olennaisena osana ruokiamme.

Ai niin, lisään vielä, että koulun keittiöön on ilmoitettu ainoastaan allergiat. Mitään muuta erikoisruokavaliota emme lähde edes toivomaan, ja se riittää, että koululle on muuten toimitettu jos jonkinlaisia tutkimustuloksia ja lausuntoja. Kuitenkin tavoitteenahan on, että lapsi sopeutuu. Ja ympäristö voi auttaa häntä siinä rohkaisemalla ja ymmärtämällä, mutta ei missään nimessä pakottamalla.

Joo! Hienoa löytää samanlaisia kohtaloita ja näin monta!
Meillä poika nyt toisella luokalla ja pakkomaistatusta on ollut 6-vuotiaasta. Eskarissa oltiin joka päivä naamat vinossa kun hain poikaa, ei se ole taaskaan syönyt, kylläse pyörtyy... Poika teki ruokailusta suuren shown, heitteli ruokaa pitkin, tunki taskuihinsa tai raivosi niin että pöydät lenteli. Ohjaajat olivat niin huolissaan että suosittelivat neurologin tutkimusta.
7-vuotiaana sitten poika oli viikon neurologisella osastolla, tutkittiin epilepsiasta aspergreniin. Mitään ei diagnoosille saatu, lääkäri mainitsi aistiyliherkkyyden olevan ilmeinen.
Pakkomaistatus jatkuu siis edelleen, nyt koulussa opella tiukka linja, ei edes näkkileipää ellei maista ruokaa. Yleensä poika ei ole syönyt muruakaan koulussa.
Terveydenhoitaja puuttui asiaan, soitteli kotiin useasti ja valitti kun lapsi ei syö eikä sitten jaksa eikä sitten opi ja taas pyörtyy.
Uhkasi vielä lastensuojeluilmoituksella ja kun poika ei sen paremmin alkanut syömään, tekikin sen. Sossunainen oli vähän hämillään kun kysyin että kuinkas voit auttaa? Pakottaminen ON väkivaltaa.
Varasin ajan uudelleen neurologilta ja pyydän lääkärintodistuksen aistiyliherkkyydestä, jonka sitten isken terkkarin nokan eteen. Ajattelin alkaa laittamaan pojalle omat eväät kouluun mukaan. Kait sieltä mikro löytyy.

Kiva jos jaksoitte lukea, varsinkin sulle ketjun alkaja, on tämä kovaa tappelua. Jaksetaan silti.

AINOA!!! kirjoitti:

Joo! Hienoa löytää samanlaisia kohtaloita ja näin monta!
Meillä poika nyt toisella luokalla ja pakkomaistatusta on ollut 6-vuotiaasta. Eskarissa oltiin joka päivä naamat vinossa kun hain poikaa, ei se ole taaskaan syönyt, kylläse pyörtyy... Poika teki ruokailusta suuren shown, heitteli ruokaa pitkin, tunki taskuihinsa tai raivosi niin että pöydät lenteli. Ohjaajat olivat niin huolissaan että suosittelivat neurologin tutkimusta.
7-vuotiaana sitten poika oli viikon neurologisella osastolla, tutkittiin epilepsiasta aspergreniin. Mitään ei diagnoosille saatu, lääkäri mainitsi aistiyliherkkyyden olevan ilmeinen.
Pakkomaistatus jatkuu siis edelleen, nyt koulussa opella tiukka linja, ei edes näkkileipää ellei maista ruokaa. Yleensä poika ei ole syönyt muruakaan koulussa.
Terveydenhoitaja puuttui asiaan, soitteli kotiin useasti ja valitti kun lapsi ei syö eikä sitten jaksa eikä sitten opi ja taas pyörtyy.
Uhkasi vielä lastensuojeluilmoituksella ja kun poika ei sen paremmin alkanut syömään, tekikin sen. Sossunainen oli vähän hämillään kun kysyin että kuinkas voit auttaa? Pakottaminen ON väkivaltaa.
Varasin ajan uudelleen neurologilta ja pyydän lääkärintodistuksen aistiyliherkkyydestä, jonka sitten isken terkkarin nokan eteen. Ajattelin alkaa laittamaan pojalle omat eväät kouluun mukaan. Kait sieltä mikro löytyy.

Kiva jos jaksoitte lukea, varsinkin sulle ketjun alkaja, on tämä kovaa tappelua. Jaksetaan silti.

Lue lisää

Olipa niin tuttu juttu. Meillä tilanne pakkosyötön kanssa pysynyt samana, vaikka lapsi tutkitusti aistiyliherkkä. En tosiaankaan ymmärrä miksi sama rumba jatkuu vuodesta toiseen, vaikka vanhemmat ovat ilmaisseet oman kantansa selvästi: ei pakkosyöttöä, syö mitä syö. Skaala on kuitenkin kasvanut ajan kanssa, ei meidän mielestä tarvitsisi tehdä koulussa jatkuvasti numeroa asiasta. Välillä tuntuu, että suhtautuminen lähinnä hysteeristä ja pakkomielteistä. Piiloista väkivaltaahan se on: ei lapsi pode mitään puutostauteja, veriarvot aina olleet ihan hyvät ja paino kohdallaan.