Kokemuksia kiertoilmatakasta?

Sen verran vielä tarkennusta, että kiertoilmatakalla tarkoitan tässä nyt näitä kaikkia ei-varaavia ns. kevyttakkoja.

Onko niin, että sellaista kiertoilmatakkaa ei olekaan, joka toimisi tämän (vihreän) käppyrän mukaan?
http://www.takkamestarit.net/index.php?d=show&nav=0;129&t=p
(käyrä sivun alareunassa)

Eli pienelle ilmamäärälle säädettynä luovuttaisi suurinpiirtein saman verran tehoa kuin varaava takka?

Meillä tosiaan puutalo, takka tulee olohuoneeseen joka 25 m2 x 2.8 m = n. 70 m3 ja olohuone auki keittiöön joka n. 12 m2 x 2.8 m = n. 34 m3. Molemmat huoneet auki vielä suht isoon eteistilaan.

"Jos lämpöä tuotetaan hetkellisesti yli tarpeen niin kuumahan siinä tulee."

Niin, mikä on "tarve"? Takan yläpuolella oma poistoventtiili LTO:lle, sitä kautta tietysti lämpö leviää kaikkiin huoneisiin. Ja eikö toisaalta sähkökaapeleilla tehty lattialämmitys reagoi aika nopeesti, jos lämpöä alkaakin tulla muualta?


Onko muuten kaikissa varaavissa takoissa tuo n. 3 pesällistä maksimi myös kesäpelti auki?

mikke kirjoitti:

Sen verran vielä tarkennusta, että kiertoilmatakalla tarkoitan tässä nyt näitä kaikkia ei-varaavia ns. kevyttakkoja.

Onko niin, että sellaista kiertoilmatakkaa ei olekaan, joka toimisi tämän (vihreän) käppyrän mukaan?
http://www.takkamestarit.net/index.php?d=show&nav=0;129&t=p
(käyrä sivun alareunassa)

Eli pienelle ilmamäärälle säädettynä luovuttaisi suurinpiirtein saman verran tehoa kuin varaava takka?

Meillä tosiaan puutalo, takka tulee olohuoneeseen joka 25 m2 x 2.8 m = n. 70 m3 ja olohuone auki keittiöön joka n. 12 m2 x 2.8 m = n. 34 m3. Molemmat huoneet auki vielä suht isoon eteistilaan.

"Jos lämpöä tuotetaan hetkellisesti yli tarpeen niin kuumahan siinä tulee."

Niin, mikä on "tarve"? Takan yläpuolella oma poistoventtiili LTO:lle, sitä kautta tietysti lämpö leviää kaikkiin huoneisiin. Ja eikö toisaalta sähkökaapeleilla tehty lattialämmitys reagoi aika nopeesti, jos lämpöä alkaakin tulla muualta?


Onko muuten kaikissa varaavissa takoissa tuo n. 3 pesällistä maksimi myös kesäpelti auki?

Lue lisää

Puhdas ja tehokas palaminen vaatii tietyn kuumuuden ja riittävän määrän ilmaa. Nykyaikaiset varaavat uunit pyrkivät maksimoimaan puista saatavan lämpöhyödyn. Niiden ensisijainen funktio ei siis ole mahdollisimman pitkä paloaika. Varaavan uunin saat kyllä palamaan riittävän pitkään pienemmillä täytöksillä ja käyttämällä riittävän isoja polttopuita. Puissa palaa pinta, eikä tilavuus. Mitä järeämmät polttopuut sitä rauhallisempi palo. Pari kolme yli 10 cm klapia palaa hyvissä olosuhteissa mukavan rauhallisesti ja puhtaasti.

Lämpöä tarvitaan lämmityskaudella vuorokaudet ympäri. Suurin lämmöntarve on yleensä yöllä, koska ulkoilma on silloin tyypillisesti kylmempää. Varaava uuni huolehtii lämmityksestä silloinkin kun nukut, etkä toimi kipinämikkona.

Lto auttaa kyllä lämmönleviämisessä, mutta tiputtaa hyötysuhdetta. Osa lämmöstä menee jäteilmana ulos. Lattialämmitys ei ole niitä nopeimmin säätyviä, riippuen tietysti laatan paksuudesta ja kaapeleiden asennussyvyydestä. Lämpöä on myös aina varautunut rakenteisiin. Oikein mitoitettu varaava uuni ei nosta hetkellisesti huonelämpöjä ylös vaan luovuttaa lämpönsä tasaisesti ja pitkään.

Nyrkkisääntönä varavissa uuneissa voidaan polttaa 1 kiloa puuta suhteessa 100 kilon massaan. Eli 2000 kiloisessa uunissa voidaan polttaa 20 kiloa polttokuivaa puuta. Pesällisten koosta riippuu kuinka monta pesällistä se tekee. Täytösten on oltava riittävän suuria, jotta puhtaan palamisen edellyttämä kuumuus saavutetaan tulipesässä. Ensimmäisen pesällisen jälkeiselle hiillokselle kun lisäilet harvakseltaan isoja polttopuita niin 20 kilossa riittää kyllä loimotusta joksikin aikaa. Uunin valmistajan ohjeissa on annettu vuorokautiset puumäärät. Tulipesä kuumenee kesäpellin asennosta huolimatta. Poskikanavat ovat vain pelistä pois, joten suurelta osin lämmöt menee suoraan harakoille. Sopii makkaran paistoon kesällä.

Hiukan harjaanjohtavan tuntuiset sivut nuo linkkaamasi. Etenkin nuo kuvat lämmönleviämisestä. Varaava uuni toimii suurimmaksi osaksi säteilylämpöperiaatteella. Se säteilee lämpöä joka suuntaan. Kun lämpösäteet kohtaavat pinnan, ne lämpeävät ja levittävät lämpöä edelleen ympäristöönsä ja huoneilmaan. Myös lattialämmitys toimii säteilylämpöperiaatteella. Mitä tulee noihin prosenttilukuihin niin varaavien uunien suosio on maailmanlaajuisessa kasvussa. Mm. pohjoisamerikoissa niitä pidetään nykyään puhtaimmin puuta polttavina ja parhaina puilla toimivina sisälämmityslaitteina.

ergepok kirjoitti:

Puhdas ja tehokas palaminen vaatii tietyn kuumuuden ja riittävän määrän ilmaa. Nykyaikaiset varaavat uunit pyrkivät maksimoimaan puista saatavan lämpöhyödyn. Niiden ensisijainen funktio ei siis ole mahdollisimman pitkä paloaika. Varaavan uunin saat kyllä palamaan riittävän pitkään pienemmillä täytöksillä ja käyttämällä riittävän isoja polttopuita. Puissa palaa pinta, eikä tilavuus. Mitä järeämmät polttopuut sitä rauhallisempi palo. Pari kolme yli 10 cm klapia palaa hyvissä olosuhteissa mukavan rauhallisesti ja puhtaasti.

Lämpöä tarvitaan lämmityskaudella vuorokaudet ympäri. Suurin lämmöntarve on yleensä yöllä, koska ulkoilma on silloin tyypillisesti kylmempää. Varaava uuni huolehtii lämmityksestä silloinkin kun nukut, etkä toimi kipinämikkona.

Lto auttaa kyllä lämmönleviämisessä, mutta tiputtaa hyötysuhdetta. Osa lämmöstä menee jäteilmana ulos. Lattialämmitys ei ole niitä nopeimmin säätyviä, riippuen tietysti laatan paksuudesta ja kaapeleiden asennussyvyydestä. Lämpöä on myös aina varautunut rakenteisiin. Oikein mitoitettu varaava uuni ei nosta hetkellisesti huonelämpöjä ylös vaan luovuttaa lämpönsä tasaisesti ja pitkään.

Nyrkkisääntönä varavissa uuneissa voidaan polttaa 1 kiloa puuta suhteessa 100 kilon massaan. Eli 2000 kiloisessa uunissa voidaan polttaa 20 kiloa polttokuivaa puuta. Pesällisten koosta riippuu kuinka monta pesällistä se tekee. Täytösten on oltava riittävän suuria, jotta puhtaan palamisen edellyttämä kuumuus saavutetaan tulipesässä. Ensimmäisen pesällisen jälkeiselle hiillokselle kun lisäilet harvakseltaan isoja polttopuita niin 20 kilossa riittää kyllä loimotusta joksikin aikaa. Uunin valmistajan ohjeissa on annettu vuorokautiset puumäärät. Tulipesä kuumenee kesäpellin asennosta huolimatta. Poskikanavat ovat vain pelistä pois, joten suurelta osin lämmöt menee suoraan harakoille. Sopii makkaran paistoon kesällä.

Hiukan harjaanjohtavan tuntuiset sivut nuo linkkaamasi. Etenkin nuo kuvat lämmönleviämisestä. Varaava uuni toimii suurimmaksi osaksi säteilylämpöperiaatteella. Se säteilee lämpöä joka suuntaan. Kun lämpösäteet kohtaavat pinnan, ne lämpeävät ja levittävät lämpöä edelleen ympäristöönsä ja huoneilmaan. Myös lattialämmitys toimii säteilylämpöperiaatteella. Mitä tulee noihin prosenttilukuihin niin varaavien uunien suosio on maailmanlaajuisessa kasvussa. Mm. pohjoisamerikoissa niitä pidetään nykyään puhtaimmin puuta polttavina ja parhaina puilla toimivina sisälämmityslaitteina.

Lue lisää

Kiitos asiantuntevista kommenteista! En tiedä, onko tässä mitään absoluuttista totuutta, mutta ainakin tietoa sulta tuntuu löytyvän!

Taidan päätyä varaavaan, ellei joku kiertoilmailija saa vielä mun päätä käännettyä...

mikke kirjoitti:

Kiitos asiantuntevista kommenteista! En tiedä, onko tässä mitään absoluuttista totuutta, mutta ainakin tietoa sulta tuntuu löytyvän!

Taidan päätyä varaavaan, ellei joku kiertoilmailija saa vielä mun päätä käännettyä...

Lue lisää

Tuossa vai lueskelin noita kommentteja ja lisäisin valikoimaan kiertoilmaa antavan varaavan takan eli Conspisen mallin. Näissä on varaavuuden lisäksi myös kierolmatoiminto. Eli kun aloitat takan läämityksen alkaa kiertoilma heti vaikuttamaan. Sitten keraaminen varaava rakenne antaa jatkossakin tasaisen läämön, suhteessa johonkin suureen kivikasaan.
Noissa uusissa takoissa on se huono ominaisuus, että puita kuluu yllättävän vähän ja silti tulee lämpöä. Nykyään nuo Nibe takkatyypitkin alkavat olemaan lähes kaikki Jousen merkittyjä laatutakkoja, joissa palotekniikka on kunnossa, eikä noista "kitupoltoista" kannata enää puhua.
Vastaavia ominaisuuksia voi löytyä myös muista merkeistä, mutta itse hankkisin kiertoilmalla tomivaan keraamisen varaavan takan ja suurempaan tilaan vielä moottoroidun tuuletusominaisuuden lisävarusteena.

takkasi? Meillä on Uuniseppien kaakelipintainen iso varaava takka, missä on kiertoilma. Kuuma kiertää rakenteissa. Siinä on kaksi kerrosta. Lämmitämme salia vanhassa puutalossa muutaman kerran viikossa näin leudolla kelillä. Pakkasilla kun lämmittää pesällisen illoin aamuin, on sopiva lämpö. Tai pesällinen iltaisinkin riittää. Makuuhuone on seinän takana, joten annamme välillä jäähtyä. Takka tuntuu noin vuorokaudessa jäähtyvän. Jos lämmittää kaksi pesällistä illalla, tulee yöksi liian kuuma. Olemme tyytyväisiä.