Haukka Lenininpuistossa

Jaa, pidin tuota kanahaukkaa niin ilmeisenä, etten edes perustellut sitä tarkemmin.

Kanahaukallahan vanha ja nuori lintu eroavat aika paljon toisistaam. Vanha on vaalea kapealti poikittaisjuovainen alapuolelta ja yläpuoli on melko harmaa. Nuoren alapuoli on usein tummemman näköinen, johtuen leveistä tummista pitkittäisjuovista ja sen yläpuoli on useinkin ruskean sävyinen.

Kana ja varpushaukka nimenomaan hakeutuvat usein talvisin asutuksen lähelle ja niitä varsin usein näkee Helsingissäkin, kanahaukka pulu- ja sorsajahdissa, varpushaukka pienempien lintujen perässä.

Jos lintu oli siis varista isompi, niin vaihtoehdot ovat aika vähissä. Hiirihaukka tai piekana voisivat tulla kyseeseen. Ne ovat melko samankaltaisia, lähisukuisia lajeja nimistään huolimatta. Hyvän myyräkannan houkuttelemana niitä on jäänyt melko runsaasti Suomeen ja sellainen saattaisi etelään päin siirtyessään hetkellisesti jäädä Helsingin kanejakin ihmettelemään. Yleensä ne viettävät aikaansa talvisin peltoaukeiden reunamilla tai muilla laajoilla aukeilla paikoilla. Kaupungissa niitä ei useinkaan näe. Kuvittelisin myös, että kanit ovat niille hieman kookasta saalistettavaa, mutta siitä minulla ei ole varmaa tietoa.

Piekana on varsinkin vatsapuolelta varsin vaalea. Parhaana erotuksena hiirihaukasta on laajalti valkoinen tummakärkinen pyrstö. Hiirihaukka vaihtelee väritykseltään laajasti ja niitäkin voi olla hyvin vaaleita yksilöitä. Yleensä hiirihaukka on varsin tumma.

Karkeasti yleistettynä varpus- ja kanahaukka ovat lyhytsiipisiä ja pitkäpyrstöisiä metsälintuja, kun taas hiirihaukka ja piekana ovat pitkäsiipisiä ja lyhytpyrstöisiä avomaalintuja.

Muita varista isompia talvella meillä tavattavia haukkoja ei nyt tule mieleen.

Lisäksi joskus kaupungissa saattaa nähdä isoja pöllöjä rotta- kani yms.jahdissa. Cityhuuhkajathan ovat jo kaikille tuttuja. Joskus myös viirupöllö ja harvemmin lapin- tai tunturipöllö ilahduttaa kaupunkiympäristöä. Nyt en ole ainakaan vielä kuullut, että huuhkajan lisäksi muita pöllöjä olisi asettunut Helsinkiin.

Accgen kirjoitti:

Jaa, pidin tuota kanahaukkaa niin ilmeisenä, etten edes perustellut sitä tarkemmin.

Kanahaukallahan vanha ja nuori lintu eroavat aika paljon toisistaam. Vanha on vaalea kapealti poikittaisjuovainen alapuolelta ja yläpuoli on melko harmaa. Nuoren alapuoli on usein tummemman näköinen, johtuen leveistä tummista pitkittäisjuovista ja sen yläpuoli on useinkin ruskean sävyinen.

Kana ja varpushaukka nimenomaan hakeutuvat usein talvisin asutuksen lähelle ja niitä varsin usein näkee Helsingissäkin, kanahaukka pulu- ja sorsajahdissa, varpushaukka pienempien lintujen perässä.

Jos lintu oli siis varista isompi, niin vaihtoehdot ovat aika vähissä. Hiirihaukka tai piekana voisivat tulla kyseeseen. Ne ovat melko samankaltaisia, lähisukuisia lajeja nimistään huolimatta. Hyvän myyräkannan houkuttelemana niitä on jäänyt melko runsaasti Suomeen ja sellainen saattaisi etelään päin siirtyessään hetkellisesti jäädä Helsingin kanejakin ihmettelemään. Yleensä ne viettävät aikaansa talvisin peltoaukeiden reunamilla tai muilla laajoilla aukeilla paikoilla. Kaupungissa niitä ei useinkaan näe. Kuvittelisin myös, että kanit ovat niille hieman kookasta saalistettavaa, mutta siitä minulla ei ole varmaa tietoa.

Piekana on varsinkin vatsapuolelta varsin vaalea. Parhaana erotuksena hiirihaukasta on laajalti valkoinen tummakärkinen pyrstö. Hiirihaukka vaihtelee väritykseltään laajasti ja niitäkin voi olla hyvin vaaleita yksilöitä. Yleensä hiirihaukka on varsin tumma.

Karkeasti yleistettynä varpus- ja kanahaukka ovat lyhytsiipisiä ja pitkäpyrstöisiä metsälintuja, kun taas hiirihaukka ja piekana ovat pitkäsiipisiä ja lyhytpyrstöisiä avomaalintuja.

Muita varista isompia talvella meillä tavattavia haukkoja ei nyt tule mieleen.

Lisäksi joskus kaupungissa saattaa nähdä isoja pöllöjä rotta- kani yms.jahdissa. Cityhuuhkajathan ovat jo kaikille tuttuja. Joskus myös viirupöllö ja harvemmin lapin- tai tunturipöllö ilahduttaa kaupunkiympäristöä. Nyt en ole ainakaan vielä kuullut, että huuhkajan lisäksi muita pöllöjä olisi asettunut Helsinkiin.

Lue lisää

Nyt kun noita haukkojen kuvia olen katsellut, niin epäilisin hiirihaukkaa, mutta tiedä sitten. Näin sen 5m. päästä, joten haukka se varmasti oli. Helsinki on tällä hetkellä, kuin ilmainen lihatiski petolinnuille kaneja on niin paljon ja erikokoisia. Tällä kertaa kani oli ilmeisesti liian suuri koska pääsi haukalta karkuun, vaikka näyttikin siltä että sai sen kiinni. Piti muuten kovaa kirkumis ääntä hyökätessään, luulin aluksi että se oli kani, mutta ei nyt sentään.

koiranulkoiluttaja kalliosta kirjoitti:

Nyt kun noita haukkojen kuvia olen katsellut, niin epäilisin hiirihaukkaa, mutta tiedä sitten. Näin sen 5m. päästä, joten haukka se varmasti oli. Helsinki on tällä hetkellä, kuin ilmainen lihatiski petolinnuille kaneja on niin paljon ja erikokoisia. Tällä kertaa kani oli ilmeisesti liian suuri koska pääsi haukalta karkuun, vaikka näyttikin siltä että sai sen kiinni. Piti muuten kovaa kirkumis ääntä hyökätessään, luulin aluksi että se oli kani, mutta ei nyt sentään.

Lue lisää

Voi kaniparat, nehän on muutenkin uhattu hävittää vaikka ampumalla.

Hiirihaukkakin voi olla 50- 58 cm pitkä, varis noin 50. Piekana 55cm, pesii Lapissa , mutta muuttaa Keski-Eurooppaan, molemmat syövät pikkunisäkkäitä. Katsele kuvia, ehkä löydät jotakin tuntomerkkejä lisää.

koiranulkoiluttaja kalliosta kirjoitti:

Nyt kun noita haukkojen kuvia olen katsellut, niin epäilisin hiirihaukkaa, mutta tiedä sitten. Näin sen 5m. päästä, joten haukka se varmasti oli. Helsinki on tällä hetkellä, kuin ilmainen lihatiski petolinnuille kaneja on niin paljon ja erikokoisia. Tällä kertaa kani oli ilmeisesti liian suuri koska pääsi haukalta karkuun, vaikka näyttikin siltä että sai sen kiinni. Piti muuten kovaa kirkumis ääntä hyökätessään, luulin aluksi että se oli kani, mutta ei nyt sentään.

Lue lisää

jo pelkästään sillä perusteella että se ja varpushaukka ovat ainoat haukat jotka nappailevat saalista kaupunkipuistoista (no joo ampuhaukka vois olla kolmas sellainen, mut sehän on pieni)

koiranulkoiluttaja kalliosta kirjoitti:

Nyt kun noita haukkojen kuvia olen katsellut, niin epäilisin hiirihaukkaa, mutta tiedä sitten. Näin sen 5m. päästä, joten haukka se varmasti oli. Helsinki on tällä hetkellä, kuin ilmainen lihatiski petolinnuille kaneja on niin paljon ja erikokoisia. Tällä kertaa kani oli ilmeisesti liian suuri koska pääsi haukalta karkuun, vaikka näyttikin siltä että sai sen kiinni. Piti muuten kovaa kirkumis ääntä hyökätessään, luulin aluksi että se oli kani, mutta ei nyt sentään.

Lue lisää

Haukat ja muut petolinnut eivät pääsääntöisesti ääntele saalistaessaan, sillä monet niistä luottavat yllätysmomenttiin eivätkä halua pilata sitä, vaan iskevät saaliiseen niin äänettömästi kuin mahdollista. Kanit ja jäniseläimet sen sijaan osaavat kiljua/kirkua, kun kokevat olevansa uhattuina. Olen itsekin havainnut vanhan taisteluparin eli ketun juoksemassa jäniksen perässä ja tuolloin jäniksen huuto oli todella voimakasta ja erikoista, korkeaa kiljuntaa, joka kuulosti kirjaimellisesti siltä, että se olisi ollut kuolemassa. Lopputulosta en nähnyt takaa-ajon siirryttyä avoimelta paikalta metsään. Tosin osaa se kettukin pitää mitä merkillisintä ääntä, mutta tässä tapauksessa äänessä oli jänöjussi. On siis vähintään todennäköisempää, että ääni oli lähtöisin kanista, jos et selkeästi nähnyt toisin :)

Ponkaaja kirjoitti:

Haukat ja muut petolinnut eivät pääsääntöisesti ääntele saalistaessaan, sillä monet niistä luottavat yllätysmomenttiin eivätkä halua pilata sitä, vaan iskevät saaliiseen niin äänettömästi kuin mahdollista. Kanit ja jäniseläimet sen sijaan osaavat kiljua/kirkua, kun kokevat olevansa uhattuina. Olen itsekin havainnut vanhan taisteluparin eli ketun juoksemassa jäniksen perässä ja tuolloin jäniksen huuto oli todella voimakasta ja erikoista, korkeaa kiljuntaa, joka kuulosti kirjaimellisesti siltä, että se olisi ollut kuolemassa. Lopputulosta en nähnyt takaa-ajon siirryttyä avoimelta paikalta metsään. Tosin osaa se kettukin pitää mitä merkillisintä ääntä, mutta tässä tapauksessa äänessä oli jänöjussi. On siis vähintään todennäköisempää, että ääni oli lähtöisin kanista, jos et selkeästi nähnyt toisin :)

Lue lisää

Unohtui mainita, että lajihan on todennäköisimmin kanahaukka (jo mainituin perustein), mahdollisesti nuori naaras, jos se oli varista selvästi isompi, vatsasta vaalea ja pääosin ruskeasävyinen. Varpushaukalle kanit ovat hieman liian iso pala purtavaksi, samoin hiirihaukalle, jonka pääravintoa ovat myyrät (huonona myyrävuonna tosin muutakin). Piekanan ravinto on lähes yksinomaan myyriä ja sopuleita, joten se tuskin kävisi kanin kimppuun ellei ravintotilanne olisi äärimmäisen huono. Siinäkin tapauksessa se todennäköisesti jatkaisi mieluummin muuttomatkaansa kuin saalistaisi kaneja.

Ja kuten on todettu, niin piekana ja hiirihaukka ovat avointen seutujen lajeja eli lähellä pitää olla peltoa, niittyä, kaatopaikka tms, jotta ne viihtyvät. Puistoissa niitä ei varmasti näe saalistamassa jo niiden saalistustavan vuoksi.

Tällä hetkellä eteläisessä Suomessa on runsaasti talvehtimista yrittäviä petolintuja hyvästä myyrätilanteesta johtuen. Tosin myyrien runsaus on hyvin alueellista, joten ei niitä haukkojakaan ihan joka paikassa ole :) Mainittakoon asiaa sivuten, että eräs tuttu oli nähnyt yhtenä iltana huuhkajan kantavan kania kynsissään. Cityhuuhkajille kanit ja rusakot ovatkin erinomaista ravintoa.

Seuraavan kerran kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin tuntomerkkeihin (havaittujen lisäksi):
-pyrstöön; oliko poikkijuovikas / pääosin vaalea / pääosin ruskea / pääosin harmaa / tummalla kärkivyöllä / jne?
-rintaan; oliko poikittaisjuovikas / pitkittäisjuovikas / pääosin vaalea / pääosin tumma / oliko punertava jne?
-saalistustapaan; iskikö matalalta, korkealta, ajoiko saalista takaa / iskikö saaliiseen yllättäen jne?
-siipien alapintaan; oliko vaalea / tumma / yksivärisen näköinen / tummia värialueita vaalealla pohjalla jne?

Toivottavasti näistä vinkeistä on apua :)

Muutama vuosi sitten kevättalvella varpushaukka (city sellainen)istui naapurini ja minun välisellä rivikodin aidalla pyydystämässä lintulaudallani ruokailijoita. Katselin metrin päästä ikkunan lävitse ja hätistin pois, mutta se palasi vielä takaisin väijymään pikkulintuja.
Taloyhtiösämme oli ensin oma lämpökeskus, joka lakkautettiin ja myöhemmin siirrettiin pois.
Mehiläishaukka tuli joka kevättalvi vuosia jälkeenpäin vanhalle "ruokapaikalleen".
Asun talvet kaupungissa rivitalossa 5 km keskustasta, tiheään rakennetulla alueella, lähellä moottoritie, tosin järvikin ja hitusen metsääkin.

Kotibongari kirjoitti:

Muutama vuosi sitten kevättalvella varpushaukka (city sellainen)istui naapurini ja minun välisellä rivikodin aidalla pyydystämässä lintulaudallani ruokailijoita. Katselin metrin päästä ikkunan lävitse ja hätistin pois, mutta se palasi vielä takaisin väijymään pikkulintuja.
Taloyhtiösämme oli ensin oma lämpökeskus, joka lakkautettiin ja myöhemmin siirrettiin pois.
Mehiläishaukka tuli joka kevättalvi vuosia jälkeenpäin vanhalle "ruokapaikalleen".
Asun talvet kaupungissa rivitalossa 5 km keskustasta, tiheään rakennetulla alueella, lähellä moottoritie, tosin järvikin ja hitusen metsääkin.

Lue lisää

"Mehiläishaukka tuli joka kevättalvi vuosia jälkeenpäin vanhalle "ruokapaikalleen"."

Tarkoitit tässä varmaan sitä varpushaukkaa. Mehiläishaukka viettää talvet Afrikassa ja saapuu Suomeen vasta toukokuussa, ei missään tapauksessa kevättalvella.

Perapi kirjoitti:

"Mehiläishaukka tuli joka kevättalvi vuosia jälkeenpäin vanhalle "ruokapaikalleen"."

Tarkoitit tässä varmaan sitä varpushaukkaa. Mehiläishaukka viettää talvet Afrikassa ja saapuu Suomeen vasta toukokuussa, ei missään tapauksessa kevättalvella.

Lue lisää

Tarkoitin todella mehiläishaukkaa, soitin ensimmäisenä kevättalvena lintuyhdistyksellekkin asiasta, kun lunta satoi ja ihmettelin miten se pärjäilee. Haukka näytti ikäänkuin putoavan maahan sieltä lämpökeskuksen reunalta.
Alueella oli yksi mehiläispöntön pitäjä ja lämpökeskuksen ympäriltä lumi suli aikaisin ja mehiläiset myös heräilivät. Haukka tuli joka vuosi vanhasta muistista etuajassa. En ole ainoastaan linnuista kiinnostunut bongausmielessä, tutkin siinä sivussa lintujen elintapoja ja psykologiaa, aina kun ehdin.
Omistan hyvät lähdeteokset, joista linnut ym. on tunnistettavissa, nykyään on vielä nettikin apuna. Tuohon aikaan itselläni oli vielä loistava kaukonäkökin. Aroistakin linnuista saattaa tulla kokemuspohjaisesti ympäristötekijöiden vaikutuksesta joistakin yksilöistä "City-lintuja" . Muuten olisi huomattavasti parempi tapa ja sivistyneempää tehdä kysymyksiä kuin suin päin korjata toisen havaintoja.

Kotibongari kirjoitti:

Tarkoitin todella mehiläishaukkaa, soitin ensimmäisenä kevättalvena lintuyhdistyksellekkin asiasta, kun lunta satoi ja ihmettelin miten se pärjäilee. Haukka näytti ikäänkuin putoavan maahan sieltä lämpökeskuksen reunalta.
Alueella oli yksi mehiläispöntön pitäjä ja lämpökeskuksen ympäriltä lumi suli aikaisin ja mehiläiset myös heräilivät. Haukka tuli joka vuosi vanhasta muistista etuajassa. En ole ainoastaan linnuista kiinnostunut bongausmielessä, tutkin siinä sivussa lintujen elintapoja ja psykologiaa, aina kun ehdin.
Omistan hyvät lähdeteokset, joista linnut ym. on tunnistettavissa, nykyään on vielä nettikin apuna. Tuohon aikaan itselläni oli vielä loistava kaukonäkökin. Aroistakin linnuista saattaa tulla kokemuspohjaisesti ympäristötekijöiden vaikutuksesta joistakin yksilöistä "City-lintuja" . Muuten olisi huomattavasti parempi tapa ja sivistyneempää tehdä kysymyksiä kuin suin päin korjata toisen havaintoja.

Lue lisää

Mulla on vähän huono tapa töksäytellä näitä itsestäänselvyyksiä julki.

Nyt sitten sivistyneemmin kyselisinkin, että mikä on tarkempi ajankohta tälle "kevättalvelle"? Kuukauden tarkkuuskin riittää.

Toiseksi olen kiinnostunut mikä sai sinut päätymään juuri mehiläishaukkaan lajinmäärityksessä? Tunnistuksenhan tulisi perustua tuntomerkkeihin, jotka sulkevat kaikki muut mahdolliset lajit pois.

3+3 kirjoitti:

Mulla on vähän huono tapa töksäytellä näitä itsestäänselvyyksiä julki.

Nyt sitten sivistyneemmin kyselisinkin, että mikä on tarkempi ajankohta tälle "kevättalvelle"? Kuukauden tarkkuuskin riittää.

Toiseksi olen kiinnostunut mikä sai sinut päätymään juuri mehiläishaukkaan lajinmäärityksessä? Tunnistuksenhan tulisi perustua tuntomerkkeihin, jotka sulkevat kaikki muut mahdolliset lajit pois.

Lue lisää

Tiedoksi ensihätään, että se varpushaukka vieraili pari vuotta sitten ja mehiläishaukka vuosia sitten. Se tuli kevättalvella usean vuoden ajan aina ensin samaan paikkaan, eli vanhalle lämpökeskukselle, joka hökötys oli pääosin taloamme hieman korkeampi erillinen piippu ja sijaitsi alle 10 metrin päässä ikkunastani.Aikaa viimeisestä havainnosta on varmaankin jo yli 15 vuotta. Olen asunut samassa paikassa 25 vuotta. Ensinnäkin se haukka napsi niitä mehiläisiä sitten kun aurinko alkoi paistaa ja sen tuntomerkit eivät sopineet mihinkään muuhun haukkaan. Eli haukka oleskeli lähistöllä useana vuonna useimpien päivien ajan. Olen absoluuttisesti varma että haukka oli mehiläishaukka, ei ole pieneintäkään eryhdyksen mahdollisuutta seurailin sitä niin kauan ja monena vuonna ihan lähelta. Se haukka kuuluu elämäni eläinhistoriaan merkittävänä muistona. Haukka lenteli lähipiirissä aina jonkin aikaa muuttonsa jälkeen. Tietolähteiden mukaan mehiläishaukka voi syödä marjoja ja hedelmiäkin ja pesiäkkin ihmisasuntojen lähelle. Sieltä lämpökeskuksen läheltä se varmaan löysi talvehtivia muitakin hyönteisiä. Se ei hyökännyt pikkulintujen kimppuun. Koko, väri siipien malli sopi mehiläishaukkaan, ennen kaikkea ruokailutavat.
Ensimmäisenä talvena se tuli ehkä maalis-huhtikuussa ja silloin tuli takatalvi ja lumimyrsky.
En nyt ala erittelemään ulkomuotoa sen tarkemmin,se on vähän jo sama kuin kysyisit kymmeniä vuosia sienestäneeltä puoliammatilaiselta, että mistä tiesit ettet jättänyt maahan vuonna 1986 viinihaperoa, jota luulit kärpässieneksi.

Kotibongari kirjoitti:

Tiedoksi ensihätään, että se varpushaukka vieraili pari vuotta sitten ja mehiläishaukka vuosia sitten. Se tuli kevättalvella usean vuoden ajan aina ensin samaan paikkaan, eli vanhalle lämpökeskukselle, joka hökötys oli pääosin taloamme hieman korkeampi erillinen piippu ja sijaitsi alle 10 metrin päässä ikkunastani.Aikaa viimeisestä havainnosta on varmaankin jo yli 15 vuotta. Olen asunut samassa paikassa 25 vuotta. Ensinnäkin se haukka napsi niitä mehiläisiä sitten kun aurinko alkoi paistaa ja sen tuntomerkit eivät sopineet mihinkään muuhun haukkaan. Eli haukka oleskeli lähistöllä useana vuonna useimpien päivien ajan. Olen absoluuttisesti varma että haukka oli mehiläishaukka, ei ole pieneintäkään eryhdyksen mahdollisuutta seurailin sitä niin kauan ja monena vuonna ihan lähelta. Se haukka kuuluu elämäni eläinhistoriaan merkittävänä muistona. Haukka lenteli lähipiirissä aina jonkin aikaa muuttonsa jälkeen. Tietolähteiden mukaan mehiläishaukka voi syödä marjoja ja hedelmiäkin ja pesiäkkin ihmisasuntojen lähelle. Sieltä lämpökeskuksen läheltä se varmaan löysi talvehtivia muitakin hyönteisiä. Se ei hyökännyt pikkulintujen kimppuun. Koko, väri siipien malli sopi mehiläishaukkaan, ennen kaikkea ruokailutavat.
Ensimmäisenä talvena se tuli ehkä maalis-huhtikuussa ja silloin tuli takatalvi ja lumimyrsky.
En nyt ala erittelemään ulkomuotoa sen tarkemmin,se on vähän jo sama kuin kysyisit kymmeniä vuosia sienestäneeltä puoliammatilaiselta, että mistä tiesit ettet jättänyt maahan vuonna 1986 viinihaperoa, jota luulit kärpässieneksi.

Lue lisää

nyt kyl sekoitat asioita - mehiläishaukkaa (Pernis apivorus) ei ole koskaan - toistan KOSKAAN - tavattu Suomessa kevättalvella. Varhaisimmatkin havainnot ovat huhtikuun lopulta.

juhky kirjoitti:

nyt kyl sekoitat asioita - mehiläishaukkaa (Pernis apivorus) ei ole koskaan - toistan KOSKAAN - tavattu Suomessa kevättalvella. Varhaisimmatkin havainnot ovat huhtikuun lopulta.

Lue lisää

Puhut vain ilmoitetuista linnuista,vain pieni osa "bongataan" ja kirjataan ylös BirdLifen listoille. Vaikka soittelin ensimmäisestä mehiläsihaukkahavainnosta, en tehnyt virallista ilmoitusta. Minulle kerrottiin silloin, että jos kyseessä on mehiläishaukka se selviää kyllä jo luonnossa lumisateesta huolimatta.

Tiedät todennäköisesti ihan hyvin, että muutamat linnutkin ovat yksilöitä. Esim. Helsingin Citypöllö. Jos esim. linnulla muuttoon lähteissä on ruokaa vielä ja lämmintä kotiseudulla tai tietyssä paikassa, niin on hyvä palatakkin matkalta hieman aikaisemmin. Aina on poikkeavia yksilöitä ja paikkoja jossa viihtyy. Ei havaintoja ja bongareita tarvita lainkaan, jos kirjoitettaisiin kaikki linnut vaan ylös kuten edellisinäkin vuosina.

Muuten niitä piakanojakin on ihan Helsingin seudulla nytkin juuri tavattu lukuisia.Siellä on tuulihaukkoja, hiirihaukkoja ampumahaukkoja jne. On nähty yksi kurkikin vielä (BirdLifen listoilla), että se siitä. Minulla on tärkeämpääkin ja miellyttävämpääkin tekemistä, kuin jankuttaa.
Tälle koiranulkoiluttajalle eli kirjoittajalle tiedoksi, hänelle muuten vastasin, että haukat voi erottaa toisistaan paitsi koon ja värin perusteella, ja sen mitä syövät tai pyydystävät, lisäksi siiven muoto on myös ratkaiseva. toisilla on hapsureunat ja toisilla ei, joillakin on kapeat siivet ja joillakin leveät, joillakin on pää siipien sisässä, toisilla esillä enemmän jne. ,toisilla on poikkijuova pyrstössä ja toisilla usemapikin.
Koita muistella ja seuraavan haukan osaat jo ainakin tarkkailla oikeasta näkökulmasta.

Kotibongari kirjoitti:

Puhut vain ilmoitetuista linnuista,vain pieni osa "bongataan" ja kirjataan ylös BirdLifen listoille. Vaikka soittelin ensimmäisestä mehiläsihaukkahavainnosta, en tehnyt virallista ilmoitusta. Minulle kerrottiin silloin, että jos kyseessä on mehiläishaukka se selviää kyllä jo luonnossa lumisateesta huolimatta.

Tiedät todennäköisesti ihan hyvin, että muutamat linnutkin ovat yksilöitä. Esim. Helsingin Citypöllö. Jos esim. linnulla muuttoon lähteissä on ruokaa vielä ja lämmintä kotiseudulla tai tietyssä paikassa, niin on hyvä palatakkin matkalta hieman aikaisemmin. Aina on poikkeavia yksilöitä ja paikkoja jossa viihtyy. Ei havaintoja ja bongareita tarvita lainkaan, jos kirjoitettaisiin kaikki linnut vaan ylös kuten edellisinäkin vuosina.

Muuten niitä piakanojakin on ihan Helsingin seudulla nytkin juuri tavattu lukuisia.Siellä on tuulihaukkoja, hiirihaukkoja ampumahaukkoja jne. On nähty yksi kurkikin vielä (BirdLifen listoilla), että se siitä. Minulla on tärkeämpääkin ja miellyttävämpääkin tekemistä, kuin jankuttaa.
Tälle koiranulkoiluttajalle eli kirjoittajalle tiedoksi, hänelle muuten vastasin, että haukat voi erottaa toisistaan paitsi koon ja värin perusteella, ja sen mitä syövät tai pyydystävät, lisäksi siiven muoto on myös ratkaiseva. toisilla on hapsureunat ja toisilla ei, joillakin on kapeat siivet ja joillakin leveät, joillakin on pää siipien sisässä, toisilla esillä enemmän jne. ,toisilla on poikkijuova pyrstössä ja toisilla usemapikin.
Koita muistella ja seuraavan haukan osaat jo ainakin tarkkailla oikeasta näkökulmasta.

Lue lisää

FAKTAT: Tutkin mehiläishaukkaa nettitietojen valossa, eikä linnusta muutenkaan enää vuosikymmeniin ole ollut paljoa havaintoja
Päivämäärä voi olla väärä, (se vaadittiin minulta) ei lintu eikä lumi.Viimeinen lumimyrsky on ollut täällä tarkalleen 14.5. (varmuudella)
tuli lunta puoli metriä. Aikaa on kulunut linnun ensimmäisestä havainnosta 25 vuotta, (viimeisestäkin kai 15) en pitänyt lintupäiväkirjaa. Alueella on maakaasulaitos, joka pitää aluetta ympäristöä lämpimämpänä. Silloin oli viljelty rypsipeltokin vielä läheisyydessä ja järvenrannalla suljettu rauhallinen alue, jonne tehtiin kuntopolkumyöhemmin.

Muutamilla on kyllä taipumus tyrmätä suoralta kädeltä muiden jopa vuosien merkittävät havainnot, mutta itse arvioida linnut yleisyysperiaatteella ja varmana. Olen koulutukseltani ammattikasvattaja ja teen parhaillaan tieteellistä tutkimustyötä, en sekoittele asioita, tietysti vahingossa väsyneenä ja kiireissä voi kirjoitetella väärin.
En tarkoittanut että Kallioss oleva lintu olisi mehiläishauka, mutta aratkin linnut ovat ruokapaikalla rohkeita.

Kotibongari kirjoitti:

FAKTAT: Tutkin mehiläishaukkaa nettitietojen valossa, eikä linnusta muutenkaan enää vuosikymmeniin ole ollut paljoa havaintoja
Päivämäärä voi olla väärä, (se vaadittiin minulta) ei lintu eikä lumi.Viimeinen lumimyrsky on ollut täällä tarkalleen 14.5. (varmuudella)
tuli lunta puoli metriä. Aikaa on kulunut linnun ensimmäisestä havainnosta 25 vuotta, (viimeisestäkin kai 15) en pitänyt lintupäiväkirjaa. Alueella on maakaasulaitos, joka pitää aluetta ympäristöä lämpimämpänä. Silloin oli viljelty rypsipeltokin vielä läheisyydessä ja järvenrannalla suljettu rauhallinen alue, jonne tehtiin kuntopolkumyöhemmin.

Muutamilla on kyllä taipumus tyrmätä suoralta kädeltä muiden jopa vuosien merkittävät havainnot, mutta itse arvioida linnut yleisyysperiaatteella ja varmana. Olen koulutukseltani ammattikasvattaja ja teen parhaillaan tieteellistä tutkimustyötä, en sekoittele asioita, tietysti vahingossa väsyneenä ja kiireissä voi kirjoitetella väärin.
En tarkoittanut että Kallioss oleva lintu olisi mehiläishauka, mutta aratkin linnut ovat ruokapaikalla rohkeita.

Lue lisää

Tässä keskustelussa ovat ongelmana olleet sanavalinnat: Ainakin minun mielestäni toukokuu ei ole kevättalvea vaan kevättä, joten en ihmettele yhtään, että kevättalviseen mehiläishaukkaan suhtaudutaan kriittisesti. Toisaalta, esimerkiksi toukokuinen mehiläishaukkahavainto olisi varmaankin ohitettu ilman erityistä huomiota. Ja poikkeaviin havaintoihinhan on aina syytä suhtautua kriittisesti, jotta säilytetään tieteellinen uskottavuus - tieteen lajista riippumatta.


Kuten on jo todettu, on äärimmäisen epätodennäköistä, että kyseessä olisi ollut mehiläishaukka, jos ajankohta oli masalis-huhtikuu. Varhaisin varmistettu havainto Suomesta on muistaakseni 16.4. (voin olla väärässäkin) ja sen jälkeen muistaakseni 20.4. (tässäkin voin olla väärässä), mutta yleisesti ensimmäisiä saa odottaa huhti- ja toukokuun vaihteeseen. Jos ajankohta oli toukokuussa, niin se on hyvinkin mahdollinen.

Todettakoon vielä, että havainto on sinänsä tieteellisesti merkityksetön, ellei sitä ole dokumentoitu riittävän hyvin. Yleensä aikaisimmat havainnot menevät harvinaisuuskomiteoiden syyniin ja vaativat siten riittävän tarkan kuvauksen tai kuvia / muuta todistusaineistoa havainnon hyväksymiseksi. Harvinaiset / aikaiset havainnothan pitää hyväksyttää saadakseen ne julkaistuksi ja siten tieteellisesti valideiksi. Havainto voi olla itselleen ja yleisestikin täysin varma ja havaitsijalle henkilökohtaisesti hyvinkin tärkeä, mutta ne ovatkin eri asioita kuin julkaistu/julkaisukelpoinen. Minullakin on havaintoja, jotka mielestäni oli jotain tiettyä, mutta ne on julkaistu epätarkemmin: esimerkkinä kiikareilla nähty ilmeinen kiljukotka, jonka ilmoitin (ja joka julkaistiin) kuitenkin kiljukotkalajina johtuen puutteellisesta kokemuksesta kyseisestä lajiparista.

Tuollainen paikallinen mehiläishaukkahavaintohan olisi ollut helppo tarkastaa jonkun toimesta, mutta ilmeisesti sitä ei tehty, joten havaintoa ei ole myöskään julkaistu? Pikaisella tarkastamisella kyseisestä havainnosta ei odotetusti löydy merkintää ainakaan huhtikuulta (vuodesta riippumatta). Toukokuulta se voi tosin löytyäkin.

Ainoa mitä en ymmärrä on se, että jos olet soittanut jollekin yhdistysläiselle maalis-huhtikuisesta mehiläishaukasta, niin miten sieltä on voitu todeta, että se selviää kyllä jo luonnossa lumisateesta huolimatta ja jätetty asia sikseen? Kyseessä olisi kuitenkin ollut Suomen aikaisin mehiläishaukka. Toisaalta, jos ajankohta onkin ollut toukokuuta, niin sitten asiassa ei ole mitään ihmeellistä. :)

Ponkaaja kirjoitti:

Tässä keskustelussa ovat ongelmana olleet sanavalinnat: Ainakin minun mielestäni toukokuu ei ole kevättalvea vaan kevättä, joten en ihmettele yhtään, että kevättalviseen mehiläishaukkaan suhtaudutaan kriittisesti. Toisaalta, esimerkiksi toukokuinen mehiläishaukkahavainto olisi varmaankin ohitettu ilman erityistä huomiota. Ja poikkeaviin havaintoihinhan on aina syytä suhtautua kriittisesti, jotta säilytetään tieteellinen uskottavuus - tieteen lajista riippumatta.


Kuten on jo todettu, on äärimmäisen epätodennäköistä, että kyseessä olisi ollut mehiläishaukka, jos ajankohta oli masalis-huhtikuu. Varhaisin varmistettu havainto Suomesta on muistaakseni 16.4. (voin olla väärässäkin) ja sen jälkeen muistaakseni 20.4. (tässäkin voin olla väärässä), mutta yleisesti ensimmäisiä saa odottaa huhti- ja toukokuun vaihteeseen. Jos ajankohta oli toukokuussa, niin se on hyvinkin mahdollinen.

Todettakoon vielä, että havainto on sinänsä tieteellisesti merkityksetön, ellei sitä ole dokumentoitu riittävän hyvin. Yleensä aikaisimmat havainnot menevät harvinaisuuskomiteoiden syyniin ja vaativat siten riittävän tarkan kuvauksen tai kuvia / muuta todistusaineistoa havainnon hyväksymiseksi. Harvinaiset / aikaiset havainnothan pitää hyväksyttää saadakseen ne julkaistuksi ja siten tieteellisesti valideiksi. Havainto voi olla itselleen ja yleisestikin täysin varma ja havaitsijalle henkilökohtaisesti hyvinkin tärkeä, mutta ne ovatkin eri asioita kuin julkaistu/julkaisukelpoinen. Minullakin on havaintoja, jotka mielestäni oli jotain tiettyä, mutta ne on julkaistu epätarkemmin: esimerkkinä kiikareilla nähty ilmeinen kiljukotka, jonka ilmoitin (ja joka julkaistiin) kuitenkin kiljukotkalajina johtuen puutteellisesta kokemuksesta kyseisestä lajiparista.

Tuollainen paikallinen mehiläishaukkahavaintohan olisi ollut helppo tarkastaa jonkun toimesta, mutta ilmeisesti sitä ei tehty, joten havaintoa ei ole myöskään julkaistu? Pikaisella tarkastamisella kyseisestä havainnosta ei odotetusti löydy merkintää ainakaan huhtikuulta (vuodesta riippumatta). Toukokuulta se voi tosin löytyäkin.

Ainoa mitä en ymmärrä on se, että jos olet soittanut jollekin yhdistysläiselle maalis-huhtikuisesta mehiläishaukasta, niin miten sieltä on voitu todeta, että se selviää kyllä jo luonnossa lumisateesta huolimatta ja jätetty asia sikseen? Kyseessä olisi kuitenkin ollut Suomen aikaisin mehiläishaukka. Toisaalta, jos ajankohta onkin ollut toukokuuta, niin sitten asiassa ei ole mitään ihmeellistä. :)

Lue lisää

puhut asiaa. Piste.

Ponkaaja kirjoitti:

Tässä keskustelussa ovat ongelmana olleet sanavalinnat: Ainakin minun mielestäni toukokuu ei ole kevättalvea vaan kevättä, joten en ihmettele yhtään, että kevättalviseen mehiläishaukkaan suhtaudutaan kriittisesti. Toisaalta, esimerkiksi toukokuinen mehiläishaukkahavainto olisi varmaankin ohitettu ilman erityistä huomiota. Ja poikkeaviin havaintoihinhan on aina syytä suhtautua kriittisesti, jotta säilytetään tieteellinen uskottavuus - tieteen lajista riippumatta.


Kuten on jo todettu, on äärimmäisen epätodennäköistä, että kyseessä olisi ollut mehiläishaukka, jos ajankohta oli masalis-huhtikuu. Varhaisin varmistettu havainto Suomesta on muistaakseni 16.4. (voin olla väärässäkin) ja sen jälkeen muistaakseni 20.4. (tässäkin voin olla väärässä), mutta yleisesti ensimmäisiä saa odottaa huhti- ja toukokuun vaihteeseen. Jos ajankohta oli toukokuussa, niin se on hyvinkin mahdollinen.

Todettakoon vielä, että havainto on sinänsä tieteellisesti merkityksetön, ellei sitä ole dokumentoitu riittävän hyvin. Yleensä aikaisimmat havainnot menevät harvinaisuuskomiteoiden syyniin ja vaativat siten riittävän tarkan kuvauksen tai kuvia / muuta todistusaineistoa havainnon hyväksymiseksi. Harvinaiset / aikaiset havainnothan pitää hyväksyttää saadakseen ne julkaistuksi ja siten tieteellisesti valideiksi. Havainto voi olla itselleen ja yleisestikin täysin varma ja havaitsijalle henkilökohtaisesti hyvinkin tärkeä, mutta ne ovatkin eri asioita kuin julkaistu/julkaisukelpoinen. Minullakin on havaintoja, jotka mielestäni oli jotain tiettyä, mutta ne on julkaistu epätarkemmin: esimerkkinä kiikareilla nähty ilmeinen kiljukotka, jonka ilmoitin (ja joka julkaistiin) kuitenkin kiljukotkalajina johtuen puutteellisesta kokemuksesta kyseisestä lajiparista.

Tuollainen paikallinen mehiläishaukkahavaintohan olisi ollut helppo tarkastaa jonkun toimesta, mutta ilmeisesti sitä ei tehty, joten havaintoa ei ole myöskään julkaistu? Pikaisella tarkastamisella kyseisestä havainnosta ei odotetusti löydy merkintää ainakaan huhtikuulta (vuodesta riippumatta). Toukokuulta se voi tosin löytyäkin.

Ainoa mitä en ymmärrä on se, että jos olet soittanut jollekin yhdistysläiselle maalis-huhtikuisesta mehiläishaukasta, niin miten sieltä on voitu todeta, että se selviää kyllä jo luonnossa lumisateesta huolimatta ja jätetty asia sikseen? Kyseessä olisi kuitenkin ollut Suomen aikaisin mehiläishaukka. Toisaalta, jos ajankohta onkin ollut toukokuuta, niin sitten asiassa ei ole mitään ihmeellistä. :)

Lue lisää

Aika oli ihan toinen. Ei ollut nettitietoja eikä
netin kautta voinut ilmoittaa havaintoja. Eikä se ollut kovin yleistäkään. Lintuyhdistyksen oma väki teki havaintojaan.Omana tavoitteenanikin oli vain huolehtia että lintu selviää pakkasessa ja lumipyryssä. Mehiläishaukka tulee kyllä kirjojen mukaan tavallisesti haukoista viimeisenä Suomeen, useimmiten toukokuussa, mutta tämä tuli kyllä joka vuosi "minun seurantani aikana" aikaisemmin (eli ennen toukokuuta), ehkä se ensimmäinen havainto oli huhtikuun alkupuolta. Maa oli aina vielä paljaana ja korkeintaan muutama myönteinen pörräämässä aurinkopäivinä Toukokuussa lumi täällä on tosi harvinaista,kerroin vain esimerkkinä takatalvesta jonka muistan se ei ollut linnun tuloaika,silloin oli äitienpäivä. Ei ihminen voi millään muistaa 25 vuoden kevättalven ja kevään säitä. Raja kevättalven ja kevään välillä häilyvä, riippuen juuri lämpötilasta ja lumen määrästä.Toukokuun puolessa välissä usein voi ottaa jo aurikoakin uimapuvussa ja käydä uimassa. Eli säävaihtelut ovat suuret. Muutamia takatalvia on ollut näiden vuosien aikana.
Niistä havainnoista vielä, uudet tapaukset voi kuvata täsmällisesti esim. nyt vuonna 2008, mutta loppujen lopuksi kyse oli kokonaan Helsingin Kallion haukasta. En sitten vastaisuudessa kerro vanhoista lintuhavainnoistani, ellen muista tarkkaa päivämäärää. Tämä on liian rasittavaa , mutta tavoitteenani on totuuden julki tuominen.

Kotibongari kirjoitti:

Aika oli ihan toinen. Ei ollut nettitietoja eikä
netin kautta voinut ilmoittaa havaintoja. Eikä se ollut kovin yleistäkään. Lintuyhdistyksen oma väki teki havaintojaan.Omana tavoitteenanikin oli vain huolehtia että lintu selviää pakkasessa ja lumipyryssä. Mehiläishaukka tulee kyllä kirjojen mukaan tavallisesti haukoista viimeisenä Suomeen, useimmiten toukokuussa, mutta tämä tuli kyllä joka vuosi "minun seurantani aikana" aikaisemmin (eli ennen toukokuuta), ehkä se ensimmäinen havainto oli huhtikuun alkupuolta. Maa oli aina vielä paljaana ja korkeintaan muutama myönteinen pörräämässä aurinkopäivinä Toukokuussa lumi täällä on tosi harvinaista,kerroin vain esimerkkinä takatalvesta jonka muistan se ei ollut linnun tuloaika,silloin oli äitienpäivä. Ei ihminen voi millään muistaa 25 vuoden kevättalven ja kevään säitä. Raja kevättalven ja kevään välillä häilyvä, riippuen juuri lämpötilasta ja lumen määrästä.Toukokuun puolessa välissä usein voi ottaa jo aurikoakin uimapuvussa ja käydä uimassa. Eli säävaihtelut ovat suuret. Muutamia takatalvia on ollut näiden vuosien aikana.
Niistä havainnoista vielä, uudet tapaukset voi kuvata täsmällisesti esim. nyt vuonna 2008, mutta loppujen lopuksi kyse oli kokonaan Helsingin Kallion haukasta. En sitten vastaisuudessa kerro vanhoista lintuhavainnoistani, ellen muista tarkkaa päivämäärää. Tämä on liian rasittavaa , mutta tavoitteenani on totuuden julki tuominen.

Lue lisää

Tässä yksi hyvä kevään määritelmä, moni ajattelee kevään ja talven eroista juuri näin:

http://www.fmi.fi/saa/tilastot_50.html#2