Onko Flipper veneiden Mercedes?

Tarkoitatko, että vanhat tekniset ratkaisut tekevät siitä yhtä kestävän kuin Mercedeksestä vai meinaatko negatiivisesti?

Nokivasara

Tai sitten saabista...

Salli minun nauraa. Ei köyhän pojan Storö ole laatuvene.

Mats J. kirjoitti:

Salli minun nauraa. Ei köyhän pojan Storö ole laatuvene.

Kerropa perusteluja tuolle NordWestin laaduttomuudelle. Mikä veneissä mättää? Myyvätkö ruotsalaiset huonoa venettä niin kovaan hintaan?

vertailija kirjoitti:

Kerropa perusteluja tuolle NordWestin laaduttomuudelle. Mikä veneissä mättää? Myyvätkö ruotsalaiset huonoa venettä niin kovaan hintaan?

Sallitko, että nauran. Hah hah haa.

NordWestissa on hyvää se, että köyhät perheet saavat vaikka koko suvun mukaan, kun pienessä veneessä (390) on kolme makuukajuuttaa. Muuta hyvää veneessä ei ole. Kannattaa mennä joku kerta katsomaan ja vertaamaan. Se on selvä Storebron kopio, aivan samalla tavalla kuin Nordstar on Targan.
Halpa kopio.

Ajo-ominaisuuset, työn ja materiaalien laatu, design ja viimeistely. Nämä kaikki sekä moni muu asia erottaa jyvät akanoista.
Mm. NordWestin materiaalit eivät kestä tarkastelua. Varsinkin verhoilu tuntuu olevan enemmänkin telttatuoliosastolta kuten eräässä venelehdessä taannoin mainittiin.

Kannattaa ajaa venettä, jos on ostamassa ja huomata se, miten käyttäytyy aallokossa.
Kyllä italialaiset ovat ehdottomia kuninkaita eurooppalaisten keskuudessa veneenrakennustaidossaan. Purjeveneissä toki Suomesta tulee erittäin hienoja luomuksia.

Mats J. kirjoitti:

Sallitko, että nauran. Hah hah haa.

NordWestissa on hyvää se, että köyhät perheet saavat vaikka koko suvun mukaan, kun pienessä veneessä (390) on kolme makuukajuuttaa. Muuta hyvää veneessä ei ole. Kannattaa mennä joku kerta katsomaan ja vertaamaan. Se on selvä Storebron kopio, aivan samalla tavalla kuin Nordstar on Targan.
Halpa kopio.

Ajo-ominaisuuset, työn ja materiaalien laatu, design ja viimeistely. Nämä kaikki sekä moni muu asia erottaa jyvät akanoista.
Mm. NordWestin materiaalit eivät kestä tarkastelua. Varsinkin verhoilu tuntuu olevan enemmänkin telttatuoliosastolta kuten eräässä venelehdessä taannoin mainittiin.

Kannattaa ajaa venettä, jos on ostamassa ja huomata se, miten käyttäytyy aallokossa.
Kyllä italialaiset ovat ehdottomia kuninkaita eurooppalaisten keskuudessa veneenrakennustaidossaan. Purjeveneissä toki Suomesta tulee erittäin hienoja luomuksia.

Lue lisää

Flipper oli -70-80 luvulla huippuvene, mutta sen kehitys pysähtyi Ölanderien myytyä veistämön, joka sitten eri vaiheden jälkeen päätyi Bellalle. Bellalla Flipper on "arvojärjestyksessä" toisena ja sen kehitys on pysähtyt tai lopetettu.

Kun Suomessa valmistettuja veneitä arvioidaan merenkulkuominaisuuksien ja lujuuden ja laadun mukaan, niin Targat ja Tiiskerit ovat arvoasteikon yläpäässä. Targat ovat saatavissa suurimmilla koneilla mitä muut valmistajat uskaltavat veneisiinsä laittaa. Esim Targa 30 on varustettavissa vakiona 620 hv koneilla (2*D6)

Oheisena kopio artikkelista, jossa Targa 30 on koeajettu.


Elämysveneilyä
(Kippari Nro 7. / Lokakuu 1998)
Teksti ja kuvat: Ari Inkinen

Veneily synnyttää elämyksiä. Targa 30 kahdella 260 hevosvoiman turbodieselillä synnyttää niitä takuuvarmasti. Mutta elämykset eivät synny ainoastaan voimasta ja vauhdista. Myös turvallisuus ja varmuus kaikissa tilanteissa jäävät mieleen.

Suurin piirtein nykyisen kaltainen Targa on saavuttanut lähes kahdenkymmenen vuoden iän. viime vuonna joukkoon liittyi uusimpana mallina Targa 30 korvaten tuotannosta poistetun 29:n. Toimitusjohtaja Johan Carpelanin mukaan mallisto on nyt kunnossa ja ajan tasalla. Uusia malleja ei ole tulossa, ainakaan lähiaikoina. Carpelan uskoo, että rajat ovat myös tulleet vastaan. Targan tyyppistä venettä ei kannata rakentaa enää suuremmaksi, kuin malliston suurin, 37-jalkainen. Toisaalta 23-jalkaista pienempikään ei enää ole käytännöllinen.



SUURIA MUUTOKSIA

Targa 30 ei ole Targa 29:n pidennetty versio, vaan täysin uusi ja itsenäinen malli. 29:ään verrattuna siinä on monta merkittävää eroa, ei vähiten keulan minikajuutta. Myös runko poikkeaa oleellisesti 29:stä. 30:n pohjan V-kulma on selkeästi syvempi kuin 29:ssä. Se ei kuitenkaan ole syvä-V, vaikka ei toisaalta loivakaan. Pohja on kompromissi ajettavuuden, vakavuuden ja moottoritehon välillä. Targa 30:n runko on selvästi korkeampi kuin 29:ssä. Ero on 12-13 senttimetriä. Leveys on kuitenkin sama eli 3,15 m. Pituutta ei ole lisätty täyttä jalkaa, vaan ainoastaan 14 cm. Sen sijaan vesilinja on kasvanut peräti 25 cm. Rungon kasvanut volyymi on sijoitettu moottoritilaan, sillä kuten Johan Carpelan asian ilmaisee, moottori on moottoriveneen sydän ja ansaitsee tilansa.

Myös rungon ja keulan profiilia on muutettu. Keula on nyt entistä korkeampi ja sen kulma on terävämpi.

Mikäli keulakajuuttaa ei oteta huomioon, ovat Targa 30:n sisätilat kuten aiemmissakin Targoissa. Takana on makuukajuutta, jossa on yksi parivuode ja periaatteessa kaksi pistopunkkaa. Yleensä taaempi pistopunkka on kuitenkin uhrattu konetilalle. Wc on sijoitettu takakajuuttaan. Makuutila on matala, mutta kajuutan takaosassa on seisomakorkeus.


KÄYTÄNNÖLLISYYS ENNEN KAIKKEA

Targan olemusta leimaa käytännöllisyys. Vaikka se pitkältikin onkin huvivene, niin jokainen ratkaisu on hiottu toimivaksi, eikä mitään ole tehty vain muodon vuoksi. Niinpä Targan ohjaamokin on tehty ajamista varten. Kuljettaja istuu omalla istuimellaan edessään kaikki tarpeellinen. Mittareiden ja katkaisijoiden vasemmalla puolella on karttataso, jonka alle kätkeytyy mm. pentteri. Targaa on helppo ajaa sekä istualtaan että seisaaltaan, sillä rattikonsoli kääntyy pystysuunnassa noin 90 astetta. Käynti etukajuuttaan on ratin ja hellan välissä. Kuljettajan takana on L-sohva, jonka äärellä on tilaa 3-4 henkilölle. Pöytä voidaan tarpeen vaatiessa nostaa katonrajaan pois tieltä. Ohjaamoon kuljetaan molemmin puolin olevista liukuovista, joissa on erittäin yksinkertaiset, jopa halvan oloiset salvat - erittäin käytännöllistä. Vastaavia yksityiskohtia on paljon. Avotilan luukut lukitaan köysien avulla, erillisiä lukkoja ei tarvita. Kuljettajan jalkatuki on putkiteline, joka niin halutessaan työnnetään ohjauspulpetin sisään. Monet vastaavat ratkaisut eivät ole kalliita tai monimutkaisia toteuttaa, mutta ne ovat käytännöllisiä.



LEIKITTELEVÄÄ MENOA

Onneksi kerrankin koeajoon sattui keli venettä myöten. Tuuli oli kymmenisen metriä ja aallokko metrin, puolitoista. Koeajovene oli varustettu Volvo Penta KAD 44 EDC-uutuusmoottorein, joten konetehoa oli yhteensä 520 hevosvoimaa. Se tuntui. Näillä moottoreilla Targa 30:n huippunopeus on 41-42 solmua, ja kiihtyvyyskin melkoinen. Ennen kaikkea moottoriteho tuo ajokunnossaan lähes viisi tonnia painavan veneen menoon keveyttä ja ketteryyttä. Se reagoi kaasukahvaan kepeästi ja välittömästi. Aallokko oli Targalle leikinteko. Kun näin painava vene nousee aallonharjalta ilmaan runsaan 30 solmun nopeudella, käsi helposti vetää kahvan taakse. Väärin! Kahvat pitää työntää eteen, jotta vene jatkaa matkaansa, eikä tömähdä vasten seuraavaa aaltoa. Niin vasta- kuin myötäaallokossakin korkea ja leikkaava keula reitti roiskeet tuulesta huolimatta kauas sivulle ja kaikissa etuikkunoissa olevilla lasipyyhkijöillä oli helppo päivä. Sivuaallokossa Targa 30 kulki vakaasti ja rauhallisesti, vaikka kohtalaisen syvällä V-kulmalla varustettu runko tekeekin siitä sivusuunnassa keinuvan. Kaksi moottoria kuitenkin rauhoittaa kummasti. Targa 30 on saatavana myös yhdellä moottorilla, jolloin Johan Carpelanin kokemuksen mukaan viisain vaihtoehto on Volvo Penta KAD 44 EDC. Huippunopeus on tällöin runsaat 30 solmua. Pienempi ei anna oikeaa kuvaa veneen ominaisuuksista. Pienin kaksimoottorisuositus on 2 x VP KAD 32, jolloin yhteisteho on 240 hv. Niiden sijasta veistämö suosittelee kuitenkin vanhoja kunnon 40:iä, á 200 hv. Targa on hyvä vene. Käsin laminoitu runko on erittäin jäykkä ja luja, joidenkin mitoitusten mukaan ehkä turhankin luja. Mutta myös paino on osa turvallisuutta ja yhdessä riittävän konetehon kanssa se tekee ajamisesta elämyksen.

Jussi kirjoitti:

Flipper oli -70-80 luvulla huippuvene, mutta sen kehitys pysähtyi Ölanderien myytyä veistämön, joka sitten eri vaiheden jälkeen päätyi Bellalle. Bellalla Flipper on "arvojärjestyksessä" toisena ja sen kehitys on pysähtyt tai lopetettu.

Kun Suomessa valmistettuja veneitä arvioidaan merenkulkuominaisuuksien ja lujuuden ja laadun mukaan, niin Targat ja Tiiskerit ovat arvoasteikon yläpäässä. Targat ovat saatavissa suurimmilla koneilla mitä muut valmistajat uskaltavat veneisiinsä laittaa. Esim Targa 30 on varustettavissa vakiona 620 hv koneilla (2*D6)

Oheisena kopio artikkelista, jossa Targa 30 on koeajettu.


Elämysveneilyä
(Kippari Nro 7. / Lokakuu 1998)
Teksti ja kuvat: Ari Inkinen

Veneily synnyttää elämyksiä. Targa 30 kahdella 260 hevosvoiman turbodieselillä synnyttää niitä takuuvarmasti. Mutta elämykset eivät synny ainoastaan voimasta ja vauhdista. Myös turvallisuus ja varmuus kaikissa tilanteissa jäävät mieleen.

Suurin piirtein nykyisen kaltainen Targa on saavuttanut lähes kahdenkymmenen vuoden iän. viime vuonna joukkoon liittyi uusimpana mallina Targa 30 korvaten tuotannosta poistetun 29:n. Toimitusjohtaja Johan Carpelanin mukaan mallisto on nyt kunnossa ja ajan tasalla. Uusia malleja ei ole tulossa, ainakaan lähiaikoina. Carpelan uskoo, että rajat ovat myös tulleet vastaan. Targan tyyppistä venettä ei kannata rakentaa enää suuremmaksi, kuin malliston suurin, 37-jalkainen. Toisaalta 23-jalkaista pienempikään ei enää ole käytännöllinen.



SUURIA MUUTOKSIA

Targa 30 ei ole Targa 29:n pidennetty versio, vaan täysin uusi ja itsenäinen malli. 29:ään verrattuna siinä on monta merkittävää eroa, ei vähiten keulan minikajuutta. Myös runko poikkeaa oleellisesti 29:stä. 30:n pohjan V-kulma on selkeästi syvempi kuin 29:ssä. Se ei kuitenkaan ole syvä-V, vaikka ei toisaalta loivakaan. Pohja on kompromissi ajettavuuden, vakavuuden ja moottoritehon välillä. Targa 30:n runko on selvästi korkeampi kuin 29:ssä. Ero on 12-13 senttimetriä. Leveys on kuitenkin sama eli 3,15 m. Pituutta ei ole lisätty täyttä jalkaa, vaan ainoastaan 14 cm. Sen sijaan vesilinja on kasvanut peräti 25 cm. Rungon kasvanut volyymi on sijoitettu moottoritilaan, sillä kuten Johan Carpelan asian ilmaisee, moottori on moottoriveneen sydän ja ansaitsee tilansa.

Myös rungon ja keulan profiilia on muutettu. Keula on nyt entistä korkeampi ja sen kulma on terävämpi.

Mikäli keulakajuuttaa ei oteta huomioon, ovat Targa 30:n sisätilat kuten aiemmissakin Targoissa. Takana on makuukajuutta, jossa on yksi parivuode ja periaatteessa kaksi pistopunkkaa. Yleensä taaempi pistopunkka on kuitenkin uhrattu konetilalle. Wc on sijoitettu takakajuuttaan. Makuutila on matala, mutta kajuutan takaosassa on seisomakorkeus.


KÄYTÄNNÖLLISYYS ENNEN KAIKKEA

Targan olemusta leimaa käytännöllisyys. Vaikka se pitkältikin onkin huvivene, niin jokainen ratkaisu on hiottu toimivaksi, eikä mitään ole tehty vain muodon vuoksi. Niinpä Targan ohjaamokin on tehty ajamista varten. Kuljettaja istuu omalla istuimellaan edessään kaikki tarpeellinen. Mittareiden ja katkaisijoiden vasemmalla puolella on karttataso, jonka alle kätkeytyy mm. pentteri. Targaa on helppo ajaa sekä istualtaan että seisaaltaan, sillä rattikonsoli kääntyy pystysuunnassa noin 90 astetta. Käynti etukajuuttaan on ratin ja hellan välissä. Kuljettajan takana on L-sohva, jonka äärellä on tilaa 3-4 henkilölle. Pöytä voidaan tarpeen vaatiessa nostaa katonrajaan pois tieltä. Ohjaamoon kuljetaan molemmin puolin olevista liukuovista, joissa on erittäin yksinkertaiset, jopa halvan oloiset salvat - erittäin käytännöllistä. Vastaavia yksityiskohtia on paljon. Avotilan luukut lukitaan köysien avulla, erillisiä lukkoja ei tarvita. Kuljettajan jalkatuki on putkiteline, joka niin halutessaan työnnetään ohjauspulpetin sisään. Monet vastaavat ratkaisut eivät ole kalliita tai monimutkaisia toteuttaa, mutta ne ovat käytännöllisiä.



LEIKITTELEVÄÄ MENOA

Onneksi kerrankin koeajoon sattui keli venettä myöten. Tuuli oli kymmenisen metriä ja aallokko metrin, puolitoista. Koeajovene oli varustettu Volvo Penta KAD 44 EDC-uutuusmoottorein, joten konetehoa oli yhteensä 520 hevosvoimaa. Se tuntui. Näillä moottoreilla Targa 30:n huippunopeus on 41-42 solmua, ja kiihtyvyyskin melkoinen. Ennen kaikkea moottoriteho tuo ajokunnossaan lähes viisi tonnia painavan veneen menoon keveyttä ja ketteryyttä. Se reagoi kaasukahvaan kepeästi ja välittömästi. Aallokko oli Targalle leikinteko. Kun näin painava vene nousee aallonharjalta ilmaan runsaan 30 solmun nopeudella, käsi helposti vetää kahvan taakse. Väärin! Kahvat pitää työntää eteen, jotta vene jatkaa matkaansa, eikä tömähdä vasten seuraavaa aaltoa. Niin vasta- kuin myötäaallokossakin korkea ja leikkaava keula reitti roiskeet tuulesta huolimatta kauas sivulle ja kaikissa etuikkunoissa olevilla lasipyyhkijöillä oli helppo päivä. Sivuaallokossa Targa 30 kulki vakaasti ja rauhallisesti, vaikka kohtalaisen syvällä V-kulmalla varustettu runko tekeekin siitä sivusuunnassa keinuvan. Kaksi moottoria kuitenkin rauhoittaa kummasti. Targa 30 on saatavana myös yhdellä moottorilla, jolloin Johan Carpelanin kokemuksen mukaan viisain vaihtoehto on Volvo Penta KAD 44 EDC. Huippunopeus on tällöin runsaat 30 solmua. Pienempi ei anna oikeaa kuvaa veneen ominaisuuksista. Pienin kaksimoottorisuositus on 2 x VP KAD 32, jolloin yhteisteho on 240 hv. Niiden sijasta veistämö suosittelee kuitenkin vanhoja kunnon 40:iä, á 200 hv. Targa on hyvä vene. Käsin laminoitu runko on erittäin jäykkä ja luja, joidenkin mitoitusten mukaan ehkä turhankin luja. Mutta myös paino on osa turvallisuutta ja yhdessä riittävän konetehon kanssa se tekee ajamisesta elämyksen.

Lue lisää

Miksi Targa on niin karu veneenä, jos on niin hyvä? Itse en ainakaan halua viettää aikaani niin alkeellisissa olosuhteissa. Veneilyn pitää saada olla hauskaa ja viihtyisää. Siksi mielummin käytetty tuontivene kuin uusi Targa. Maksavat samanverran.

Niklas kirjoitti:

Miksi Targa on niin karu veneenä, jos on niin hyvä? Itse en ainakaan halua viettää aikaani niin alkeellisissa olosuhteissa. Veneilyn pitää saada olla hauskaa ja viihtyisää. Siksi mielummin käytetty tuontivene kuin uusi Targa. Maksavat samanverran.

Lue lisää

Ja mä olen täysin sen ideologian kannattaja.

Miten tän nyt sanois.... Targa on Targa. Sanoisko HumVee 7-sarjan BMW:n vaatteissa?

Targa on se viimeinen vene, mikä aina katsotaan venemessuilla. Katsellaan muut veneet ensin, sitten Targan osastolle...ja haikeana kotia kohti. Oispa 300 000 € irtorahaa.

Siis mulle Targassa yhdistyy kaikki. Voima, nopeus, tyyli, suorituskyky, isot avotilat, laatu, "Lonely Rider"... Kun Volvo esitteli uuden KAD300:sen, niin ensimmäiseksi tuli mieleen, että mitenköhän Targa liikkuisi noilla.. ja eikö seuraavassa katsausnumerossa Targassa "yllättäen" uudet Volvon KAD300:set.

Kyllä sitä merellä kalassa ollessa istuen tavallisessa pulpettipaatissa nähden Targan voimaa muristen suuntaavan kohti avomerta toteaa, että tuossa on se ainoa ja oikea vene.

Jospa sitä joskus olis tarpeeksi varakas...sais edes käytetyn...vaikka edes pienimmän....tosin tahtois sen yläohjaamon...

Paljonko lotossa on huomenna jaossa?

Ile kirjoitti:

Ja mä olen täysin sen ideologian kannattaja.

Miten tän nyt sanois.... Targa on Targa. Sanoisko HumVee 7-sarjan BMW:n vaatteissa?

Targa on se viimeinen vene, mikä aina katsotaan venemessuilla. Katsellaan muut veneet ensin, sitten Targan osastolle...ja haikeana kotia kohti. Oispa 300 000 € irtorahaa.

Siis mulle Targassa yhdistyy kaikki. Voima, nopeus, tyyli, suorituskyky, isot avotilat, laatu, "Lonely Rider"... Kun Volvo esitteli uuden KAD300:sen, niin ensimmäiseksi tuli mieleen, että mitenköhän Targa liikkuisi noilla.. ja eikö seuraavassa katsausnumerossa Targassa "yllättäen" uudet Volvon KAD300:set.

Kyllä sitä merellä kalassa ollessa istuen tavallisessa pulpettipaatissa nähden Targan voimaa muristen suuntaavan kohti avomerta toteaa, että tuossa on se ainoa ja oikea vene.

Jospa sitä joskus olis tarpeeksi varakas...sais edes käytetyn...vaikka edes pienimmän....tosin tahtois sen yläohjaamon...

Paljonko lotossa on huomenna jaossa?

Lue lisää

Jos hakee ainoaa oikeaa joka kelin merikelpoista venettä niin se on Bertram.
Katso itse www.bertram.com.
Eivät ne ole pelkkiä kalapaatteja, eikä tarvitse ottaa häkkyröitä pystyyn niinkuin esitekuvissa, mutta kyllä minä jos merikelpoista venettä hakisin, missä myrskytuulen voi antaa tulla niin kyllä se olisi ehdottomasti Bertram.
Loistelias sisältä, erittäin vahva ulkoa. Kaikki kahvat on viimeisen päälle jykeviä.
Siinä on vene, jonka rinnalla Targa on paperia.
Kun jää eläkkeelle voisi hankkia mökin saaristossa ja Bertram 390:n tai mikä se malli silloin tulevaisuudessa sitten onkin, mitä valmistavat.

Bertrammies kirjoitti:

Jos hakee ainoaa oikeaa joka kelin merikelpoista venettä niin se on Bertram.
Katso itse www.bertram.com.
Eivät ne ole pelkkiä kalapaatteja, eikä tarvitse ottaa häkkyröitä pystyyn niinkuin esitekuvissa, mutta kyllä minä jos merikelpoista venettä hakisin, missä myrskytuulen voi antaa tulla niin kyllä se olisi ehdottomasti Bertram.
Loistelias sisältä, erittäin vahva ulkoa. Kaikki kahvat on viimeisen päälle jykeviä.
Siinä on vene, jonka rinnalla Targa on paperia.
Kun jää eläkkeelle voisi hankkia mökin saaristossa ja Bertram 390:n tai mikä se malli silloin tulevaisuudessa sitten onkin, mitä valmistavat.

Lue lisää

En nyt aio tehdä tästä ikuisuusväittelyä. Oli kyllä ihan näppärän näköinen vene, mutta pienin malli tais olla 12 metriä, joten hinta taitaa olla samoilla pituuslukemilla? Mitäs tollainen pienin versio maksaa? Eipä taida ihan 84 000:lla irrota (Targa 23). Tai esim Tiiskeri 771 LX 109 600€.

Nuokin hinnat ovat tälläiselle tavalliselle sällille jossain haaveissa kauuuuuuuuuukana, tyyliin "unohda"-luokassa.

Täytyy tällä hetkellä tyytyä siihen omaan pikku purtiloon, joita ois saanu 83 000:lla noin 40 kpl:tta.
Ja hyvin toimii sekin.
Back to reality.......:)

Ile kirjoitti:

En nyt aio tehdä tästä ikuisuusväittelyä. Oli kyllä ihan näppärän näköinen vene, mutta pienin malli tais olla 12 metriä, joten hinta taitaa olla samoilla pituuslukemilla? Mitäs tollainen pienin versio maksaa? Eipä taida ihan 84 000:lla irrota (Targa 23). Tai esim Tiiskeri 771 LX 109 600€.

Nuokin hinnat ovat tälläiselle tavalliselle sällille jossain haaveissa kauuuuuuuuuukana, tyyliin "unohda"-luokassa.

Täytyy tällä hetkellä tyytyä siihen omaan pikku purtiloon, joita ois saanu 83 000:lla noin 40 kpl:tta.
Ja hyvin toimii sekin.
Back to reality.......:)

Lue lisää

ei ole mitään ikuisuusväittelyä.
Sama kuin autoissa, joillekin on eri asiat realistisia. Ja jotkut arvostavat eri asioita elämässään. Joku panostaa autoon, toinen veneeseen, kolmas investoi kesämökkeihin, neljäs säästää kaiken osakkeisiin. Mutta jos on kyse puhtaasti siitä, mikä on hyvä tai merikelpoinen vene niin ei siinä silloin pitäisi olla mitään budjettirajoitteita. Siis jos vain veneitä toisiinsa verrataan. Jos on vähemmän ostovoimaa, voi sitten tyytyä halvempaan Targaan.

Ile kirjoitti:

En nyt aio tehdä tästä ikuisuusväittelyä. Oli kyllä ihan näppärän näköinen vene, mutta pienin malli tais olla 12 metriä, joten hinta taitaa olla samoilla pituuslukemilla? Mitäs tollainen pienin versio maksaa? Eipä taida ihan 84 000:lla irrota (Targa 23). Tai esim Tiiskeri 771 LX 109 600€.

Nuokin hinnat ovat tälläiselle tavalliselle sällille jossain haaveissa kauuuuuuuuuukana, tyyliin "unohda"-luokassa.

Täytyy tällä hetkellä tyytyä siihen omaan pikku purtiloon, joita ois saanu 83 000:lla noin 40 kpl:tta.
Ja hyvin toimii sekin.
Back to reality.......:)

Lue lisää

siis tiiskerihän on aivan paska vene-
Tosi autotallivalmistaja, joka ei laita rahaa tuotekehitykseen.
Mix laitoit sen tähän mukaan?

marko kirjoitti:

siis tiiskerihän on aivan paska vene-
Tosi autotallivalmistaja, joka ei laita rahaa tuotekehitykseen.
Mix laitoit sen tähän mukaan?

En nyt ihan surkeeksi veneeksi sitä kutsuis. Tuskin Tiiskereitä olisi viranomaiskäytössä, jos veneen laatu ei olisi hyvä. Sama koskee Targaa.

Ja mitä tohon hinta-ajatteluun tulee... Joo, on kyllä totta että eri ihmiset sijoittavat eri asioihin. Kallis vene on useimmiten sijoitus. Se sijoitus voi olla kannattavakin, hinta voi jopa nousta huimasti (Targassa kävi näin 90-luvun alussa, siitä oli juttu Vene-lehdessä tai Kipparissa).
Mutta todella harva suomalainen repäisee tosta vaan esim. 100 000 euroa. Moni ei ota veneeseen pankkilainaa, jota ylipäätään pidän ihan fiksuna tekona. Ymmärrän pankkilainan taloa tai asuntoa varten, katto täytyy olla pään päällä. Mulla on ainakin se periaate, että ostetaan, jos on varaa maksaa ja heti. Jotkut tykkää leikkiä näiden osamaksu ym. muiden luottojen kanssa. Ja mitä näihin ns. "Isi-Leasing"-porukkaan tulee... on joo "omaa rahaa" (mitä on sälli sen eteen tehnyt?).
Jos itse on rahansa työllä tai laillisin keinoin järjellään tehnyt, niin silloin voi ostaa just mitä itse haluaa. Nostan hattua niille ihmisille, jotka omalla työllään ovat rahansa tehneet. Mutta nämä "perintöä odotellessa"-henkilöt, jotka ovat "joo tienanneet olematta päivääkään ansiotyössä sen 200 000€ omaa rahaa"...Moniko suomalainen arvostaa tällaisia henkilöitä?

No, tää nyt lähti alkujaan reilun 6 metrin Flipperistä koko keskustelu liikkeelle. Veneen pituus tuplaantui mitä pidemmälle mentiin ja hintakin sai kertoimet... Joku kyseli laatuveneistä, ja kuten teksteistä näkyi, niin taas joukosta nousi se yksi Maalahdella ja yksi Heinlahdella tehty merkki. Nämä merkit pyörivät veneilijöiden mielissä. Ja niistä pienimmät lukeutuvat vielä 1,5 metrin sisälle tuosta 6 metristä. Ja jos pelkällä mainonnalla on saanut tuotteelleen näin vahvan imagon, niin se on loistavaa! Mutta veneissä...monellako venevalmistajalla on etusivun mainoksia?

Ile kirjoitti:

En nyt ihan surkeeksi veneeksi sitä kutsuis. Tuskin Tiiskereitä olisi viranomaiskäytössä, jos veneen laatu ei olisi hyvä. Sama koskee Targaa.

Ja mitä tohon hinta-ajatteluun tulee... Joo, on kyllä totta että eri ihmiset sijoittavat eri asioihin. Kallis vene on useimmiten sijoitus. Se sijoitus voi olla kannattavakin, hinta voi jopa nousta huimasti (Targassa kävi näin 90-luvun alussa, siitä oli juttu Vene-lehdessä tai Kipparissa).
Mutta todella harva suomalainen repäisee tosta vaan esim. 100 000 euroa. Moni ei ota veneeseen pankkilainaa, jota ylipäätään pidän ihan fiksuna tekona. Ymmärrän pankkilainan taloa tai asuntoa varten, katto täytyy olla pään päällä. Mulla on ainakin se periaate, että ostetaan, jos on varaa maksaa ja heti. Jotkut tykkää leikkiä näiden osamaksu ym. muiden luottojen kanssa. Ja mitä näihin ns. "Isi-Leasing"-porukkaan tulee... on joo "omaa rahaa" (mitä on sälli sen eteen tehnyt?).
Jos itse on rahansa työllä tai laillisin keinoin järjellään tehnyt, niin silloin voi ostaa just mitä itse haluaa. Nostan hattua niille ihmisille, jotka omalla työllään ovat rahansa tehneet. Mutta nämä "perintöä odotellessa"-henkilöt, jotka ovat "joo tienanneet olematta päivääkään ansiotyössä sen 200 000€ omaa rahaa"...Moniko suomalainen arvostaa tällaisia henkilöitä?

No, tää nyt lähti alkujaan reilun 6 metrin Flipperistä koko keskustelu liikkeelle. Veneen pituus tuplaantui mitä pidemmälle mentiin ja hintakin sai kertoimet... Joku kyseli laatuveneistä, ja kuten teksteistä näkyi, niin taas joukosta nousi se yksi Maalahdella ja yksi Heinlahdella tehty merkki. Nämä merkit pyörivät veneilijöiden mielissä. Ja niistä pienimmät lukeutuvat vielä 1,5 metrin sisälle tuosta 6 metristä. Ja jos pelkällä mainonnalla on saanut tuotteelleen näin vahvan imagon, niin se on loistavaa! Mutta veneissä...monellako venevalmistajalla on etusivun mainoksia?

Lue lisää

Mikä vika rahoituksissa on?
Nyt korot ovat alhaalla, joten ei ole mitään järkeä irrottaa suuria summia käteistä sijoituksista.
Tämä ei todellakaan tarkoita, etteikö rahaa olisi työllä tai yrittäjyydellä ansaittu, mutta joka hetki sitä ei ehkä ole likviidinä.
Siis kun sitten tulee tilanne, että irtonaista käteistä on turhan paljon ja pankkitalletus on vaihtoehtona niin silloin voi maksaa kerralla enemmän pois.
Samahan se on pörssissä. Välillä lähes koko kassa on kiinni osakkeissa ja välillä taas markkinatilanteen muuttuessa, muuttuu iso osa käteiseksi odottaen sitä, jolloin niitä taas sijoittaa edelleen.

Ja mitä tulee halpoihin veneisiin (20-30000e) niin siihenhän pätee sama kuin moottoripyöriin tai autoihin. Eli osamaksulla ostaminen on yksi vaihtoehto. Joillain on varallisuutta hankkia kaikki mahdolliset lelut joko käteisellä tai tasata myös ulosmenevät kassavirrat ostamalla jonkin tyylin rahoituksella. Ja jos on vähemmän pelimerkkejä niin silloin on valinnan paikka. Arvostaako veneilyä, autoilua vai moottoripyöräilyä. Moni Helsingin keskustassa asuva ei edes koe tarvitsevansa autoa, mutta nauttii perheen kanssa vesillä olosta, uimareissuista, vesihiihdosta yms. ja jos palkkatulot ovat vakaat niin mikäpä estää ostamalla hyvän, oman mieleisensä veneen osittain rahoituksella.
Parempihan siitä elämästä on nauttia tänään ja nyt kuin mullan alla.

Ile kirjoitti:

En nyt ihan surkeeksi veneeksi sitä kutsuis. Tuskin Tiiskereitä olisi viranomaiskäytössä, jos veneen laatu ei olisi hyvä. Sama koskee Targaa.

Ja mitä tohon hinta-ajatteluun tulee... Joo, on kyllä totta että eri ihmiset sijoittavat eri asioihin. Kallis vene on useimmiten sijoitus. Se sijoitus voi olla kannattavakin, hinta voi jopa nousta huimasti (Targassa kävi näin 90-luvun alussa, siitä oli juttu Vene-lehdessä tai Kipparissa).
Mutta todella harva suomalainen repäisee tosta vaan esim. 100 000 euroa. Moni ei ota veneeseen pankkilainaa, jota ylipäätään pidän ihan fiksuna tekona. Ymmärrän pankkilainan taloa tai asuntoa varten, katto täytyy olla pään päällä. Mulla on ainakin se periaate, että ostetaan, jos on varaa maksaa ja heti. Jotkut tykkää leikkiä näiden osamaksu ym. muiden luottojen kanssa. Ja mitä näihin ns. "Isi-Leasing"-porukkaan tulee... on joo "omaa rahaa" (mitä on sälli sen eteen tehnyt?).
Jos itse on rahansa työllä tai laillisin keinoin järjellään tehnyt, niin silloin voi ostaa just mitä itse haluaa. Nostan hattua niille ihmisille, jotka omalla työllään ovat rahansa tehneet. Mutta nämä "perintöä odotellessa"-henkilöt, jotka ovat "joo tienanneet olematta päivääkään ansiotyössä sen 200 000€ omaa rahaa"...Moniko suomalainen arvostaa tällaisia henkilöitä?

No, tää nyt lähti alkujaan reilun 6 metrin Flipperistä koko keskustelu liikkeelle. Veneen pituus tuplaantui mitä pidemmälle mentiin ja hintakin sai kertoimet... Joku kyseli laatuveneistä, ja kuten teksteistä näkyi, niin taas joukosta nousi se yksi Maalahdella ja yksi Heinlahdella tehty merkki. Nämä merkit pyörivät veneilijöiden mielissä. Ja niistä pienimmät lukeutuvat vielä 1,5 metrin sisälle tuosta 6 metristä. Ja jos pelkällä mainonnalla on saanut tuotteelleen näin vahvan imagon, niin se on loistavaa! Mutta veneissä...monellako venevalmistajalla on etusivun mainoksia?

Lue lisää

no kyllähän Ladaakin on ollut aika paljon viranomaiskäytössä ja silti sen laatu jäänee melko paljon merkeistä, joita ei viranomaiskäytössä ole näkynyt.
Viranomaisilla taitaa olla melko tyhjä säästöpossu, kun lähtevät hankinnoille. Saattavat saada veneen, jossa on ihan kelvollinen runko, mutta mukavuus on lähes kidutukseen verrattavissa.

Jack kirjoitti:

no kyllähän Ladaakin on ollut aika paljon viranomaiskäytössä ja silti sen laatu jäänee melko paljon merkeistä, joita ei viranomaiskäytössä ole näkynyt.
Viranomaisilla taitaa olla melko tyhjä säästöpossu, kun lähtevät hankinnoille. Saattavat saada veneen, jossa on ihan kelvollinen runko, mutta mukavuus on lähes kidutukseen verrattavissa.

Lue lisää

Jos venettä menee vientiin viranomaiskäyttöön, niin eipä laatu voi olla surkea, koska valinnanvaraa on. Miksi joku ulkomaisen tai kotimaan valtion yksikkö ostaisi pieneltä pohjoismaalaiselta veneveistämöltä huonon veneen?
En mä ainakaan ostais. Tieto liikkuu varmuudella myös viranomaispuolella.
Ja mitä Ladoihin tulee... montako Ladaa olet nähnyt poliisin väreissä? Aivan, et yhtään.
kaikki Ladat olleet siviiliväreissä esim. rikostutkinnan autoina.
"Kai Buster on sitten huono vene".... (en todellakaan ole sitä mieltä!) Buster on loistava vene (tästäkin voi olla erimieltä, joo, vanhat vuotivat niittauksistaan jne..)
Ja Bustereitakin on viranomais- ja muussakin kovassa käytössä. Ja montako niitä on yksityiskäytössä?
Ja jos valmistusmäärät ovat niinkin pieniä, kuin esim. Tiiskerillä, niin kannattaako valmistaa huonoja veneitä? Bisnes ei toimi pitkään, jos se pohjautuu kolmen F-kirjaimen yhdistelmään (Family,friends and fools). Ja varsinkaan, kun kysymyksessä on yli 100 000 euron sijoitus.
En vaan suostu uskomaan, että juuri nämä kaksi T-alkuista merkkiä olisivat huonoja laadultaan. Antakaa joku esimerkki, missä nämä kyseiset merkit ovat normaali- taikka viranomaiskäytössä pettäneet /hajonneet.

Ja Jack puhui vielä rahoituksesta. Siis kyllä tietenkin, TOTTAKAI jos talous on muuten kunnossa, eli säännöllisillä tuloilla ja ajatuksella siltä varalta, että korot voi nousta. Se talous ei saa kaatua siihen sijoitukseen.
Mutta moni jeppe ostelee kaiken velaksi, ja vielä firman nimiin. Tai sitten käydään lisäämässä siihen lainaan vähän vielä. Ja yleensä se firma menee nurin...ja eikä aikaakaan, kun toinen on jo pystyssä.

Elämästä tulee todellakin nauttia ja vielä veneilyn merkeissä. Ja nautintoon kuuluu se, että voi nostaa sen nopeuden taloudellisesta 20 solmusta sinne ei ehkä niin taloudelliseen 40:nen nurkille, kun halu/tarve vaatii.

Mutta jos vähääkään tulee mieleen, että "ois vielä yli 60 000 veneestä, talosta tuplat, tili huuta tyhjää....otetaampa lisää lainaa"...ja POF!.....takaajalta lähtee pahimmassa tapauksessa kaikki 2 euroa kalliimpi omaisuus.
Se meikäläistä risoo yli kaiken... eletään leveästi toisten varoilla, josta toinen voi joutua ja yleensä joutuu kärsimään.

Ile kirjoitti:

Jos venettä menee vientiin viranomaiskäyttöön, niin eipä laatu voi olla surkea, koska valinnanvaraa on. Miksi joku ulkomaisen tai kotimaan valtion yksikkö ostaisi pieneltä pohjoismaalaiselta veneveistämöltä huonon veneen?
En mä ainakaan ostais. Tieto liikkuu varmuudella myös viranomaispuolella.
Ja mitä Ladoihin tulee... montako Ladaa olet nähnyt poliisin väreissä? Aivan, et yhtään.
kaikki Ladat olleet siviiliväreissä esim. rikostutkinnan autoina.
"Kai Buster on sitten huono vene".... (en todellakaan ole sitä mieltä!) Buster on loistava vene (tästäkin voi olla erimieltä, joo, vanhat vuotivat niittauksistaan jne..)
Ja Bustereitakin on viranomais- ja muussakin kovassa käytössä. Ja montako niitä on yksityiskäytössä?
Ja jos valmistusmäärät ovat niinkin pieniä, kuin esim. Tiiskerillä, niin kannattaako valmistaa huonoja veneitä? Bisnes ei toimi pitkään, jos se pohjautuu kolmen F-kirjaimen yhdistelmään (Family,friends and fools). Ja varsinkaan, kun kysymyksessä on yli 100 000 euron sijoitus.
En vaan suostu uskomaan, että juuri nämä kaksi T-alkuista merkkiä olisivat huonoja laadultaan. Antakaa joku esimerkki, missä nämä kyseiset merkit ovat normaali- taikka viranomaiskäytössä pettäneet /hajonneet.

Ja Jack puhui vielä rahoituksesta. Siis kyllä tietenkin, TOTTAKAI jos talous on muuten kunnossa, eli säännöllisillä tuloilla ja ajatuksella siltä varalta, että korot voi nousta. Se talous ei saa kaatua siihen sijoitukseen.
Mutta moni jeppe ostelee kaiken velaksi, ja vielä firman nimiin. Tai sitten käydään lisäämässä siihen lainaan vähän vielä. Ja yleensä se firma menee nurin...ja eikä aikaakaan, kun toinen on jo pystyssä.

Elämästä tulee todellakin nauttia ja vielä veneilyn merkeissä. Ja nautintoon kuuluu se, että voi nostaa sen nopeuden taloudellisesta 20 solmusta sinne ei ehkä niin taloudelliseen 40:nen nurkille, kun halu/tarve vaatii.

Mutta jos vähääkään tulee mieleen, että "ois vielä yli 60 000 veneestä, talosta tuplat, tili huuta tyhjää....otetaampa lisää lainaa"...ja POF!.....takaajalta lähtee pahimmassa tapauksessa kaikki 2 euroa kalliimpi omaisuus.
Se meikäläistä risoo yli kaiken... eletään leveästi toisten varoilla, josta toinen voi joutua ja yleensä joutuu kärsimään.

Lue lisää

Ei ole veneilyn vika tai veneilijöidenkään, että joku elää yli varojensa tai että joku menee sellaista takaamaan.
Suurin osa veneilijöistä elää kyllä järkevästi ja osaa taloudensa suunnitella fiksulla tavalla.
Väärinkäyttäjiä on kaikessa muussakin yhteiskunnassa, mutta he ovat vähemmistöä.

Ile kirjoitti:

En nyt aio tehdä tästä ikuisuusväittelyä. Oli kyllä ihan näppärän näköinen vene, mutta pienin malli tais olla 12 metriä, joten hinta taitaa olla samoilla pituuslukemilla? Mitäs tollainen pienin versio maksaa? Eipä taida ihan 84 000:lla irrota (Targa 23). Tai esim Tiiskeri 771 LX 109 600€.

Nuokin hinnat ovat tälläiselle tavalliselle sällille jossain haaveissa kauuuuuuuuuukana, tyyliin "unohda"-luokassa.

Täytyy tällä hetkellä tyytyä siihen omaan pikku purtiloon, joita ois saanu 83 000:lla noin 40 kpl:tta.
Ja hyvin toimii sekin.
Back to reality.......:)

Lue lisää

tässä oiva laatu vene isommallekkin perheelle.

Onko näin??

Tutustuppa suomalaisiin moottoriveneisiin UTÖ31 tai Tiiskeri, niin ei tarvitse yhtään hävetä. Painopiste on luxuksen sijasta ehkä enemmän kovien olosuhteiden vaatimuksissa, mutta ei esim Utö31:n mahonkivessassa ole ollenkaan hullumpi kyykkiä ja miettiä elämän perusasioita!

Tommi kirjoitti:

Onko näin??

Me vaikka stockmannille ja osta Yachting- lehti. Löydät käytetyissä venemäisiä (ei laivoja) pelejä, joiden hinnat on 7- numeroisia dollareina. Kokeile löydätkö automarket-lehdestä.

Uusista esim Pershing 88, selvä daycruiser välimerelle, maksanee 5-7 M€. Eikä tämä ole mikään yläraja.

ononon kirjoitti:

Me vaikka stockmannille ja osta Yachting- lehti. Löydät käytetyissä venemäisiä (ei laivoja) pelejä, joiden hinnat on 7- numeroisia dollareina. Kokeile löydätkö automarket-lehdestä.

Uusista esim Pershing 88, selvä daycruiser välimerelle, maksanee 5-7 M€. Eikä tämä ole mikään yläraja.

Lue lisää

Joo, pershing on hyvä.
Onko keke rosbergilla muuten pershing 88?

Suomalainen kirjoitti:

Tutustuppa suomalaisiin moottoriveneisiin UTÖ31 tai Tiiskeri, niin ei tarvitse yhtään hävetä. Painopiste on luxuksen sijasta ehkä enemmän kovien olosuhteiden vaatimuksissa, mutta ei esim Utö31:n mahonkivessassa ole ollenkaan hullumpi kyykkiä ja miettiä elämän perusasioita!

Lue lisää

hieno vene, jossa pääpaino ei ole erilaisissa nippeleissä vaan yleisessä toimivuudessa ja tyylikkyydessä. Tosi upeaa puutyötä yhdistettynä erinomaisiin ominaisuuksiin.

Valitettavasti harvaa vaan pääsee kokeilemaan, koska niitä tehdään vain tilauksesta ja koeajovenettä ei valmistajalla ole.

Jaska kirjoitti:

hieno vene, jossa pääpaino ei ole erilaisissa nippeleissä vaan yleisessä toimivuudessa ja tyylikkyydessä. Tosi upeaa puutyötä yhdistettynä erinomaisiin ominaisuuksiin.

Valitettavasti harvaa vaan pääsee kokeilemaan, koska niitä tehdään vain tilauksesta ja koeajovenettä ei valmistajalla ole.

Lue lisää

Onko se pääpaino kyykkimisessä?

utössä se estoniakin meni kirjoitti:

Onko se pääpaino kyykkimisessä?

Utö31 on sikäli erikoinen vene, että siitä ei juuri artikkeleita näy lehdissä ja myöskään venemessuilla en ole siihen koskaan törmännnyt. Veneitä tehdään kai käsityönä tilausten perusteella. Minusta Utö31 on ehkä sisätiloiltaan upein näkemäni suomalainen moottorivene. Kaikki puuosat massiivimahonkia, keula- ja keskihytisssä reilu seisomakorkeus ja perähytissäkin melkein. Katettua tilaa on valtavasti. Ratkaisun varjopuolena on tietenkin avotilan rajoittuminen melko korkealla olevaan sinänsä isoon takakanteen. Salongin katto tosin on avattavissa puoleen väliin ja iso liukuovi takakannelle on pidettävissä auki ajon aikana. Akseliveto ja masiiviset rakenteet tiikkikansineen ovat minusta seikkoja, jotka vievät veneen jopa Tiiskerin ja Targankin edelle. Kummalliselta tuntuu se, että vene on valmistajan mukaan puoliliukuva ja silti huippunopeus jossain 26 solmun korvilla. Itse en ole koskaan ollut kyydissä, olisi kiva kuulla kommentteja veneestä enemmänkin. Ulkonäöltään todella tyylikäs ja hieno vene. Minkälainen muuten on Nautico Senator?

mersulla ymmärretään tekniikaltaan vanhanikaista ja ylihinnoteltua,kyllä täsmää

Suurin osa ihmisistä on harakoita, kaikki kiiltävä kiinnostaa.

Kyllä se siitä helpottaa kun järkee tulee lisää... ehkä iän myötä, tai sitten ei koskaan. Hyvän veneen ominaisuuksia on vaikee nähdä, kiiltävät pinnat on helpompi ymmärtää.

Valmistajille tälläset ihmiset on hyviä asiakkaita, ovat valmiita maksamaan kiiltävistä pinnoista ja hohteesta älyttömiä summia.

Valitettavasti Suomessa asuntojen viimeistely on auttamattoman heikkotasoista.
Tyydytään lastulevykeittiökalusteisiin, ei suosite kokopuuhuonekaluja. Katsokaapa huviksenne useimpien keittiövalmistajien tekeleiden esim. laatikoita, joihin tarkoitus laittaa aterimet. Ne ovat niin heikkoa tekoa, että hirvittää. Kunnon veneissä laatikot ovat jykevää puuta.
Ja lakkaus on itsestään selvyys.
Ei ole pröystäilyä, vaan aitoa laadun arvostusta.

Oletko edes yrittänyt etsiä?

Maailma lienee näyttänyt v. 2003 erillaiselta, mutta tuskin Flippereitä on koskaan meriominaisuuksien ja säänkeston vuoksi kehuttu. Ei mitään erikoista vuodesta 1986 lähtien, pelkkää plätkyä.

Mulla on ollut Flipper 740 ja nyt Flipper 630 OC
Flipper on aina ollut kuuluisa pohjan mallista, se on huippu
Nimenomaan mernekäynnissä huippu
Edes Bella ei ole sitä pystynyt pilaamaan

Tosimerimies kirjoitti:

Mulla on ollut Flipper 740 ja nyt Flipper 630 OC
Flipper on aina ollut kuuluisa pohjan mallista, se on huippu
Nimenomaan mernekäynnissä huippu
Edes Bella ei ole sitä pystynyt pilaamaan

Lue lisää

Flipper 760 oli tunnettu surkeasta pohjastaan. Ja kyllä kaikissa kokoluokassa Flipperin pohjat ovat kaukana huipuista. Esim. Vator 17veneellä ajaa samassa aallokossa huomattavasti mukavammin kuin pykälää suuremmalla Flipperillä.

Tosimerimies kirjoitti:

Mulla on ollut Flipper 740 ja nyt Flipper 630 OC
Flipper on aina ollut kuuluisa pohjan mallista, se on huippu
Nimenomaan mernekäynnissä huippu
Edes Bella ei ole sitä pystynyt pilaamaan

Lue lisää

Varmasti jotain sellaista se edellyttää, tietämättömyyden lisäksi. Yksikään Flipperi ei ole ollut, eikä ole mikään merikelpoisuuden huippu. Heikkoa keksitasoa, lähinnä pienyen järvien kalapaatti pohjanmuodon puolesta.

Ostin viime kesänä Bella 620 HT:n. Läsinpyyhkimen moottori vaihdettiin sekä samalla valot ledeihin. Viimeistely mielestäni hyvä. Minulla ei mitään valittamista. Mercury 115 ct oli myös hyvä valinta. Ei kiistoja.

Suomessa tehty, ulkomailla hävetty.

Flippereitä on satamat täynnä, Talbotteja en ole tavannut muutamaan vuoteen, PAITSI, yhden Pattayan Walkkarilla, tytön nimi oli Talbot ja tavara oli kuin Ferrari.

No voi juku, ehditkö hankkia lipperin?