Saare41

Edwasson

Halperin virolainen vastine Saare41 oli hauska
uutuus. En usko että oli isoille vesille tehty,
kenties itämerelle sopiva. Sisätilan kustannuksella korotettu sitloora on varmasti ikävä paikka kovalla kelillä mutta vierasvenelaiturissa kyllä passaa ja olihan hintakin puolet halperista.

15

2016

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mistä päättelet että Saare41 ei olisi isoille vesille tehty?.
      Miksi Center Cockpit olisi "ikävä paikka kovassa kelissä"?.

      • semmoiselta nayttä

        kato kyl tääl turuus tieretä o airistolki seilatt juuu


      • oikeen männikköön
        semmoiselta nayttä kirjoitti:

        kato kyl tääl turuus tieretä o airistolki seilatt juuu

        Saare 41: stä on päinvastoin ylistetty sen merikelpoisuutta ja purjehdusominaisuuksia verrattuna esim Halberg Rassyyn nyt Najadista puhumattakaan. Sitäpaitsi venehän on suomalaisen (Kamu) suunnittelema, ja valmistustakin valvoo suomalainen. Ainoa missä vene liittyy jotenkin Eestiin on se, että joku Mati ruiskuttelee epoksit pintaan. JA sisätiloista jo huomaa, että vene on todella mukava kovassakin kelissä, otetaan nyt esimerkiksi salongin ja kapteenin kajuutan välisessä käytävässä sijaitseva keittiö. Sijainnistaan johtuen saattaa kokki nojata takaseinään vettä keitellessään, jolloin ruoan valmistus helpottuu, kun ei tarvitse koko ajan heittelehtiä pitkin avoimen salongin seiniä. Keskiohjaamon merikelpoisuuskysymyksestä keksin vain sen verran, että vesi ei poistu ehkä ihan yhtä nopeasti, kuin perästä avoimesta avotilasta, mutta kuinkas kauan on avotila ollut auki perästä? Ainakin pysyvät purjehtijat helpommin kyydissä kun ei ole koko ajan keinotekoista jokea pyörimässä jaloissa, sillä pitäähän tuulilasi jonkinverran vesiä pois istumalaatikosta.


      • elää...
        oikeen männikköön kirjoitti:

        Saare 41: stä on päinvastoin ylistetty sen merikelpoisuutta ja purjehdusominaisuuksia verrattuna esim Halberg Rassyyn nyt Najadista puhumattakaan. Sitäpaitsi venehän on suomalaisen (Kamu) suunnittelema, ja valmistustakin valvoo suomalainen. Ainoa missä vene liittyy jotenkin Eestiin on se, että joku Mati ruiskuttelee epoksit pintaan. JA sisätiloista jo huomaa, että vene on todella mukava kovassakin kelissä, otetaan nyt esimerkiksi salongin ja kapteenin kajuutan välisessä käytävässä sijaitseva keittiö. Sijainnistaan johtuen saattaa kokki nojata takaseinään vettä keitellessään, jolloin ruoan valmistus helpottuu, kun ei tarvitse koko ajan heittelehtiä pitkin avoimen salongin seiniä. Keskiohjaamon merikelpoisuuskysymyksestä keksin vain sen verran, että vesi ei poistu ehkä ihan yhtä nopeasti, kuin perästä avoimesta avotilasta, mutta kuinkas kauan on avotila ollut auki perästä? Ainakin pysyvät purjehtijat helpommin kyydissä kun ei ole koko ajan keinotekoista jokea pyörimässä jaloissa, sillä pitäähän tuulilasi jonkinverran vesiä pois istumalaatikosta.

        myytti Najadin purjehdusominaisuuksista. Uudet Najadit ovat todella hyviä purjehtijoita, ei ole mitenkään selvää, että Saare edes nopeudessä pärjää Najadille. Muutenkaan ei käy kateeksi Saaren myyjiä. Brändi arvo 0 ja varmasti vaikuttaa käytettyjen markkinoilla hintatsasoon


      • kunnolla
        elää... kirjoitti:

        myytti Najadin purjehdusominaisuuksista. Uudet Najadit ovat todella hyviä purjehtijoita, ei ole mitenkään selvää, että Saare edes nopeudessä pärjää Najadille. Muutenkaan ei käy kateeksi Saaren myyjiä. Brändi arvo 0 ja varmasti vaikuttaa käytettyjen markkinoilla hintatsasoon

        Arvosteluissa verrattiin nimenomaan uusiin najadeihin ja hr:iin, ja olen tämän itse kokenutkin, joten purjehdi ensin vastaa sitten. En siis väitä, että najadit olisivat huonoja purjehtijoita, sanon vaan, että saare on parempi.


      • löytyy?
        kunnolla kirjoitti:

        Arvosteluissa verrattiin nimenomaan uusiin najadeihin ja hr:iin, ja olen tämän itse kokenutkin, joten purjehdi ensin vastaa sitten. En siis väitä, että najadit olisivat huonoja purjehtijoita, sanon vaan, että saare on parempi.

        Pallonko jo ehdit kiertää Saare 41:llä?


      • isoille vesille..

        Innostuinpa katsomaan Saare 41 spesifikaatioita, mutta valmistajan sivuilla niitä oli kovin niukasti. Kuvissa sisustus näytti enemmän satama- ja saaristoveneeltä kuin pitkille avomerireissuille suunnitellulta.
        ”Isoille vesille” pidän lujan runko-, peräsin- ja kölirakenteen lisäksi oleellisena mm seuraavia asioita:
        -   isot tankkitilavuudet (sekä vesi- että pa-tankit n. 500 litraa tuon kokoisessa veneessä)
        -   kunnolliset meripunkat keskiveneessä
        -   pentteri, joka toimii merellä (tavarat eivät putoile, jos kaapin avaa kryssillä. Kokille hyvä nojaustuki hellan ääressä. Vesiallas tyhjenee myös kryssillä jne)
        -   tukeva takilointi ja irroitettava välistaagi tai valmiit kansi- ja mastohelat sitä varten
        -   säilytystila pelastuslautalle ja kumijollalle
        Listaa voisi jatkaa, mutta jokaisella varmaankin on omat käsityksensä siitä, mitä pitkän reissun purreltaan vaatii. Joku tykkää ”keskiohjaamosta”. Minä en.


      • tunnen erään
        löytyy? kirjoitti:

        Pallonko jo ehdit kiertää Saare 41:llä?

        Vaikea käsittää että joillain on suhteita, joita muilla ei.


      • selvästi...
        tunnen erään kirjoitti:

        Vaikea käsittää että joillain on suhteita, joita muilla ei.

        vaikuttaa mielipiteeseesi. En todellakaan usko, että tuosta vaan tehtäisiin heti ylivoimainen tuote, suunnittelija "joku" Kamu Strolman, joka siis jo tunnetaan maailman parhaimpana venesuunnittelijan (X:t, HR ja kumppanit varmaan raapii ovia saadakseen suunitlemia...). Vene vielä tehdään Virossa jne. Ainakin venelehden esittelyssä ollut vene oli esimerkki siitä, mitä ei pitäisi vielä ollenkaan esitellä. Proto. Tämä on juuri sitä kotiinpäin vetämistä eikä todellakaan osata suhtautua asioihin objektiivisesti. Ettet vain olisi Venelehden testaaja. Lehden testithän ovat naurettavia repostuksia.


      • Ei minua oikeastaan kiinnosta
        selvästi... kirjoitti:

        vaikuttaa mielipiteeseesi. En todellakaan usko, että tuosta vaan tehtäisiin heti ylivoimainen tuote, suunnittelija "joku" Kamu Strolman, joka siis jo tunnetaan maailman parhaimpana venesuunnittelijan (X:t, HR ja kumppanit varmaan raapii ovia saadakseen suunitlemia...). Vene vielä tehdään Virossa jne. Ainakin venelehden esittelyssä ollut vene oli esimerkki siitä, mitä ei pitäisi vielä ollenkaan esitellä. Proto. Tämä on juuri sitä kotiinpäin vetämistä eikä todellakaan osata suhtautua asioihin objektiivisesti. Ettet vain olisi Venelehden testaaja. Lehden testithän ovat naurettavia repostuksia.

        Ei sinun tarvitse tilata sitten Vene-lehteä jos et siitä pidä. Esittäisitkös muuten joitain perusteita mielipiteillesi, siis muitakin, kuin että lehti on paska. Miten testaisit itse veneen? Työntämällä sitä edestakaisin laiturissa vai? Miten itse testaisit veneen, ja mitä parantaisit Vene- Lehdessä?


      • Venelehden testaaja.
        Ei minua oikeastaan kiinnosta kirjoitti:

        Ei sinun tarvitse tilata sitten Vene-lehteä jos et siitä pidä. Esittäisitkös muuten joitain perusteita mielipiteillesi, siis muitakin, kuin että lehti on paska. Miten testaisit itse veneen? Työntämällä sitä edestakaisin laiturissa vai? Miten itse testaisit veneen, ja mitä parantaisit Vene- Lehdessä?

        Taisimpa sanoa, että venetestit ovat naurettavia repostuksia ja sitä mieltä todellakin olen. Lehdestä itsessään en vielä ole maninut mitään.

        Olen Venelehteä lukenut jo vuodesta 1982 alkaen, siis jo paljon ennen, kuin omistin edes venettä. Itseasiassa ensimmäinen tilaamani aikakausilehti.

        Minua on aina häirinnyt, kunka testaajien oma mielipide vaikuttaa arviointiin, ei siis ole objektiivisia. Aluksi sentään testeissä oli enemmän asiaa ja yksityiskohtia veneistä. Niitä viitsi edes lukea ja suodattamalla subjektiiviset arviot voi muodostaa oman kuvan testatusta veneestä. Nykyään testejä ei viitsi edes lukea. Kirjoitukset ovat kuin mainostekstiä höystettynä testaajien henkilökohtaisilla mieltymyksillä. Kaikkein naurettavinta on, kun ns. mittaukset osittavat jotin joka sitten tekstissä kumotaan täysin, näin erityisesti vertailutesteissä. "Laskelmien mukaan vene1 näyttäisi olevan kryssillä selvästi muita nopeampi, mutta todellisudessa kuitenkin vene2 ja vene3....lässyn lässyn...".

        Helppo tapa ihan aluksi parantaa testejä olisi tarjota lukijoille suunnittelijan tarjoamaa dataa suorituskyvystä, kallistuskäyttäytymisetaä yms. Sekä tietenkin vaikka vain kuvien muodossa enemmän yksityiskohtia eri toteutukisista. Jos ei uskalla esittää kritiikkiä, voi näyttää kuvan ja muutamalla sanalla kertoa hieman mistä on kyse ja jättää hyvyyden päättelyn lukijalle itselleen.


      • vielä pitemmältä ajalta..
        Venelehden testaaja. kirjoitti:

        Taisimpa sanoa, että venetestit ovat naurettavia repostuksia ja sitä mieltä todellakin olen. Lehdestä itsessään en vielä ole maninut mitään.

        Olen Venelehteä lukenut jo vuodesta 1982 alkaen, siis jo paljon ennen, kuin omistin edes venettä. Itseasiassa ensimmäinen tilaamani aikakausilehti.

        Minua on aina häirinnyt, kunka testaajien oma mielipide vaikuttaa arviointiin, ei siis ole objektiivisia. Aluksi sentään testeissä oli enemmän asiaa ja yksityiskohtia veneistä. Niitä viitsi edes lukea ja suodattamalla subjektiiviset arviot voi muodostaa oman kuvan testatusta veneestä. Nykyään testejä ei viitsi edes lukea. Kirjoitukset ovat kuin mainostekstiä höystettynä testaajien henkilökohtaisilla mieltymyksillä. Kaikkein naurettavinta on, kun ns. mittaukset osittavat jotin joka sitten tekstissä kumotaan täysin, näin erityisesti vertailutesteissä. "Laskelmien mukaan vene1 näyttäisi olevan kryssillä selvästi muita nopeampi, mutta todellisudessa kuitenkin vene2 ja vene3....lässyn lässyn...".

        Helppo tapa ihan aluksi parantaa testejä olisi tarjota lukijoille suunnittelijan tarjoamaa dataa suorituskyvystä, kallistuskäyttäytymisetaä yms. Sekä tietenkin vaikka vain kuvien muodossa enemmän yksityiskohtia eri toteutukisista. Jos ei uskalla esittää kritiikkiä, voi näyttää kuvan ja muutamalla sanalla kertoa hieman mistä on kyse ja jättää hyvyyden päättelyn lukijalle itselleen.

        Aikanaan ainoa hyvä suomenkielinen venelehti oli "Purje ja Moottori". Ehkä se oli Vene-lehden edeltäjä.
        Nyt jos vertaa Vene-lehden ja vastaavan ruotsalaislehden "testejä", molemmat ovat samaa venemainosten tasoa. Ehkäpä trendiin on kaupallisia syitä? Sekin on ymmärrettävää palkkakustannusten kannalta, että testipurjehdukset ovat lyhyitä päivälenkkejä rannan tuntumassa. Tuskinpa Vene-lehden levikki lisääntyisi testikustannusten mukana, vaikka testit olisivat perusteellisempia ja kriittisempiä? Kohderyhmä on kuitenkin aika pieni.

        Mainitsit esimerkkinä kallistumiskäyttäytymisen. Eikö ole kumma, että vakauskäyrät ja AVS, perustuvat aina tyhjään veneeseen? Olisi mielenkiintoista, jos kerrankin selvittäisiin kallistumiskäyttäytyminen käytännön kallistuskokeella vene purjehdusvalmiiksi lastattuna, purjeet paikallaan.
        Kahden hengen pitkän reissun varustelu voi lisätä veneen painoa jopa 1-2 tonnilla. On todennäköistä, että painava varustus vaikuttaa vakauteen ja purjehdusominaisuuksiin sitä enemmän mitä kevyemmästä veneestä on kysymys. Matkaveneessä kamat ja tankit pitäisi mahduttaa vesilinjan alapuolelle, ettei vakaus ala muuttua kyseenalaiseksi. Mutta eihän tällaisella käytännön kysymyksellä ole mitään kaupallista mielenkiintoa...


      • seuraaja...
        vielä pitemmältä ajalta.. kirjoitti:

        Aikanaan ainoa hyvä suomenkielinen venelehti oli "Purje ja Moottori". Ehkä se oli Vene-lehden edeltäjä.
        Nyt jos vertaa Vene-lehden ja vastaavan ruotsalaislehden "testejä", molemmat ovat samaa venemainosten tasoa. Ehkäpä trendiin on kaupallisia syitä? Sekin on ymmärrettävää palkkakustannusten kannalta, että testipurjehdukset ovat lyhyitä päivälenkkejä rannan tuntumassa. Tuskinpa Vene-lehden levikki lisääntyisi testikustannusten mukana, vaikka testit olisivat perusteellisempia ja kriittisempiä? Kohderyhmä on kuitenkin aika pieni.

        Mainitsit esimerkkinä kallistumiskäyttäytymisen. Eikö ole kumma, että vakauskäyrät ja AVS, perustuvat aina tyhjään veneeseen? Olisi mielenkiintoista, jos kerrankin selvittäisiin kallistumiskäyttäytyminen käytännön kallistuskokeella vene purjehdusvalmiiksi lastattuna, purjeet paikallaan.
        Kahden hengen pitkän reissun varustelu voi lisätä veneen painoa jopa 1-2 tonnilla. On todennäköistä, että painava varustus vaikuttaa vakauteen ja purjehdusominaisuuksiin sitä enemmän mitä kevyemmästä veneestä on kysymys. Matkaveneessä kamat ja tankit pitäisi mahduttaa vesilinjan alapuolelle, ettei vakaus ala muuttua kyseenalaiseksi. Mutta eihän tällaisella käytännön kysymyksellä ole mitään kaupallista mielenkiintoa...

        Purje ja Moottori on nykyään käytännössä Navigare. Hyvä lehti se silloin olikin.


      • olisi...
        vielä pitemmältä ajalta.. kirjoitti:

        Aikanaan ainoa hyvä suomenkielinen venelehti oli "Purje ja Moottori". Ehkä se oli Vene-lehden edeltäjä.
        Nyt jos vertaa Vene-lehden ja vastaavan ruotsalaislehden "testejä", molemmat ovat samaa venemainosten tasoa. Ehkäpä trendiin on kaupallisia syitä? Sekin on ymmärrettävää palkkakustannusten kannalta, että testipurjehdukset ovat lyhyitä päivälenkkejä rannan tuntumassa. Tuskinpa Vene-lehden levikki lisääntyisi testikustannusten mukana, vaikka testit olisivat perusteellisempia ja kriittisempiä? Kohderyhmä on kuitenkin aika pieni.

        Mainitsit esimerkkinä kallistumiskäyttäytymisen. Eikö ole kumma, että vakauskäyrät ja AVS, perustuvat aina tyhjään veneeseen? Olisi mielenkiintoista, jos kerrankin selvittäisiin kallistumiskäyttäytyminen käytännön kallistuskokeella vene purjehdusvalmiiksi lastattuna, purjeet paikallaan.
        Kahden hengen pitkän reissun varustelu voi lisätä veneen painoa jopa 1-2 tonnilla. On todennäköistä, että painava varustus vaikuttaa vakauteen ja purjehdusominaisuuksiin sitä enemmän mitä kevyemmästä veneestä on kysymys. Matkaveneessä kamat ja tankit pitäisi mahduttaa vesilinjan alapuolelle, ettei vakaus ala muuttua kyseenalaiseksi. Mutta eihän tällaisella käytännön kysymyksellä ole mitään kaupallista mielenkiintoa...

        mielenkiintoista tietää, kunka lastaus vaikuttaa veneen AVS:ään. Laskelmat ja testit tehdään tyhjällä veneellä ja tavarat lastataan pääsääntöisesti painopisteen yläpuolelle. Onhan tunnettua, että monirunkoveneet menettävät nopeusetuaan merkittävästi matkakäytössä juuri lastauksen ja lisääntyneen painon vuoksi.


      • muuttuvat
        olisi... kirjoitti:

        mielenkiintoista tietää, kunka lastaus vaikuttaa veneen AVS:ään. Laskelmat ja testit tehdään tyhjällä veneellä ja tavarat lastataan pääsääntöisesti painopisteen yläpuolelle. Onhan tunnettua, että monirunkoveneet menettävät nopeusetuaan merkittävästi matkakäytössä juuri lastauksen ja lisääntyneen painon vuoksi.

        varsinkin pienellä veneellä ratkaisevasti, kun se varustellaan pitkälle matkalle. Esimerkiksi tutka-antennin sijoittaminen korkealle mastoon ja varapolttoaine- sekä varavesisäiliöiden pito kannen päällä heikentävät pienen veneen vakautta merkittävästi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rakastatko?

      Ala kertomaan se ja heti
      Ikävä
      82
      3253
    2. Mikä haluat olla kaivatullesi?

      1. Kaveri 2. Ystävä 3. Panokaveri 4.puoliso 5 jokin muu
      Ikävä
      92
      2945
    3. Kosiako meinasit?

      Voi sua rakas ❤️
      Ikävä
      53
      2202
    4. Mietin että

      Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin
      Ikävä
      20
      1645
    5. Sytyttikö hallin lapsi vai joku mielipuoli

      Onko tietoa? Toivon jälkimmäistä
      Vimpeli
      19
      1514
    6. Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon

      Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..
      Vimpeli
      8
      1477
    7. Tajusin vaan...

      Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein
      Ikävä
      18
      1395
    8. Aaamu on täällä taas!

      Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa
      Ikävä
      13
      1351
    9. Noin ulkonäkö-jutut ei multa

      Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin
      Ikävä
      35
      1315
    10. Olisitpa rakkaimpani

      Kaipaan sinua. Ikävä sinun läsnäoloa ja kaikkea sinussa. Päivistä, jolloin nähdään tulee onnellisia päiviä. Sinun seuras
      Tunteet
      6
      1248
    Aihe