Katoavat sanat

Bonobo

Hukkaan heitin sanoja puhuttuja,
hukkaan heitin sanoja kirjoitettuja,
hukkasin vain sanoja.

Kieltä käytin ja siten näytin,
teihin en kuulu,
teistä välitä en.

7

347

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tähtis98

      Mielestäni kirjoitetut sanat eivät ole koskaan hukkaan heitettyjä, silloin kun ne runon muotoon kukin tahollansa väsää. Toki eri asia sitten ymmärtääkö lukija niitä, mutta tämähän ei haittaa, kuten kakkossäkeessäsi itsekin totesit. Ohessa itsekäs runoni tai paremminkin aatokseni:

      Runoissani mun levoton mieleni hiljentyy
      Ne syvimpiä tunteitani tulkkaa

      Runojeni avulla löydän itsestäni syvyyden
      Joka mieltäni kohti tuota salaperäistä totuutta
      kuljettaa

      Kohti maailmankaikkeutta, jossa olen vain osanen
      Pieni maan matonen

      Kohti omakohtaista kokemusta jumaluudesta
      Kohti henkistä kokemusta

      Kohti totuutta, kohti itseäni
      Ja tämä riittää

      Ps. Vinkkinä voin lausua, että otahan käyttöösi kirjanen, johon voit sitten lykätä ne 'hukkaan heitetyt sanasi. Henkilökohtaisesti olen kokenut tämän erittäin toimivana systeeminä, etenkin silloin kun on tarve purkaa tätä omaa 'omituista' sisintään.

      Ja muutekseen olen havainnut, että sillä minun parhaimmalla bestiksellänikin on todella omituisia ajatuksia. Ajatuksia, joita hän ei koskaan eikä milloinkaan julkiselle yleisölle esittele (toki minulle). Ja aika omituisia ne onkin!!!

      • Bonobo

        Kahden kerroksen väkeä,
        se tuli mielleni tuosta runostasi.
        On kuin pitäisit eri ihmistä esillä eri tilanteissa,
        varmaan tuttua kaikille.
        Onko se jotenkin syvempi olemus joka pidetään piilossa,
        päivittäisten ihmisten seurassa.
        Vai onko niin vain helpompi elää,
        ei tarvitse selitellä kaikkia mielensä liikkeitä.
        Kirjoittaessaan runoja.
        Voi käsitellä omia ajatuksiaan rauhassa,
        voi jopa havaita että onkin valmis olemaan sitä "päivä itseään" vastaan ja
        arvostelemaan sitä.
        Sen pinnallisuutta ja äkkiväärää olemusta.
        Mutta onko se silti lähempänä "totuutta"
        ja jalompaa itseä ????

        Kauheesti tuli mietittävää ; ])
        Kiitti että kirjoitit.
        muuten mihin katosivat nuo pari muuta viestiäsi?


      • Tähtis98
        Bonobo kirjoitti:

        Kahden kerroksen väkeä,
        se tuli mielleni tuosta runostasi.
        On kuin pitäisit eri ihmistä esillä eri tilanteissa,
        varmaan tuttua kaikille.
        Onko se jotenkin syvempi olemus joka pidetään piilossa,
        päivittäisten ihmisten seurassa.
        Vai onko niin vain helpompi elää,
        ei tarvitse selitellä kaikkia mielensä liikkeitä.
        Kirjoittaessaan runoja.
        Voi käsitellä omia ajatuksiaan rauhassa,
        voi jopa havaita että onkin valmis olemaan sitä "päivä itseään" vastaan ja
        arvostelemaan sitä.
        Sen pinnallisuutta ja äkkiväärää olemusta.
        Mutta onko se silti lähempänä "totuutta"
        ja jalompaa itseä ????

        Kauheesti tuli mietittävää ; ])
        Kiitti että kirjoitit.
        muuten mihin katosivat nuo pari muuta viestiäsi?

        Vähintään kahden kerroksen väkeä, omasta mielestäni kerroksia on kyllä hivenen enempi. Mutta vähintään kuitenkin kahden kerroksen verran.

        Itseäni raivostuttaa sangen suuresti väki, joka edessäpäin esittää jotain täysin vastaistaan. Peräkammarissahan monen jutun juuri kuitenkin ihan oikeasti pohditaan. Syitä sitten voinee kukin tahollansa ihan itsekseen pohtia.

        Eli tätä taustaa vasten ajateltuna tulkintasi olikin täysin oikea. Samaa pätee myös omalla kohdallani, valitettavasti, koska tietyt etiketit tätä jopa vaativat tai edellyttävät. Tosin aika monessa jutussa ei sitten ole enää mitään väliä, vaikka sen oman itsensä paljastaakin (eikä nyt kyseessä ole mikään vaateriepu -juttu!).

        Mutta kuten lausut, ihmisen tulisi omata kykyä arvostella tätä omaa sisäistä maailmaansa. Ja ymmärtääkseni kaikki paperille kirjoitettu pohdinta on kaikkein helpoin ja sisällöltään kaikkein totuusarvoisin. Eikä tässä kohtaa pidä unohtaa maalareita, kuvanveistäjiä eikä ketään, joka tietyn taiteenlajin taitajana haluaa itseään ilmaista.

        Mutta otaksun, että täysi totuus löytyy ihmisestä itsestään, kirjoittamisen kautta. Mutta jalous? Vierastan vähän tuota sanaa, koska siihen mielestäni sisältyy sivumakuna muun muassa sellainen käsite kuin ’uhrautuminen’. Ja toisaalta jalous saattaa toimia vain kilpenä peitsen edessä!

        Ja nuo poistoni? Ne eivät olleet puoleltani turhaan lausuttuja sanoja, eikä lauseita. Eli vallan hyvin olisin ne voinut vaikka paikallensa jättääkin. En vain halunnut loukata ketään, vaikka tämäkin tai nimenomaan tämäkin oli todella huono peruste, tässä totuuden etsinnässä!!

        Ps. Ja minäkin taisin tulkita runoasi vain ja pelkästään omasta näkökulmastani!


      • Bonobo
        Tähtis98 kirjoitti:

        Vähintään kahden kerroksen väkeä, omasta mielestäni kerroksia on kyllä hivenen enempi. Mutta vähintään kuitenkin kahden kerroksen verran.

        Itseäni raivostuttaa sangen suuresti väki, joka edessäpäin esittää jotain täysin vastaistaan. Peräkammarissahan monen jutun juuri kuitenkin ihan oikeasti pohditaan. Syitä sitten voinee kukin tahollansa ihan itsekseen pohtia.

        Eli tätä taustaa vasten ajateltuna tulkintasi olikin täysin oikea. Samaa pätee myös omalla kohdallani, valitettavasti, koska tietyt etiketit tätä jopa vaativat tai edellyttävät. Tosin aika monessa jutussa ei sitten ole enää mitään väliä, vaikka sen oman itsensä paljastaakin (eikä nyt kyseessä ole mikään vaateriepu -juttu!).

        Mutta kuten lausut, ihmisen tulisi omata kykyä arvostella tätä omaa sisäistä maailmaansa. Ja ymmärtääkseni kaikki paperille kirjoitettu pohdinta on kaikkein helpoin ja sisällöltään kaikkein totuusarvoisin. Eikä tässä kohtaa pidä unohtaa maalareita, kuvanveistäjiä eikä ketään, joka tietyn taiteenlajin taitajana haluaa itseään ilmaista.

        Mutta otaksun, että täysi totuus löytyy ihmisestä itsestään, kirjoittamisen kautta. Mutta jalous? Vierastan vähän tuota sanaa, koska siihen mielestäni sisältyy sivumakuna muun muassa sellainen käsite kuin ’uhrautuminen’. Ja toisaalta jalous saattaa toimia vain kilpenä peitsen edessä!

        Ja nuo poistoni? Ne eivät olleet puoleltani turhaan lausuttuja sanoja, eikä lauseita. Eli vallan hyvin olisin ne voinut vaikka paikallensa jättääkin. En vain halunnut loukata ketään, vaikka tämäkin tai nimenomaan tämäkin oli todella huono peruste, tässä totuuden etsinnässä!!

        Ps. Ja minäkin taisin tulkita runoasi vain ja pelkästään omasta näkökulmastani!

        Tämä taitaa olla sitä "tänne "kuulumatonta keskustelua,
        jota voisi monien mielestä käydä jossain ihan muissa sivuissa/sivuilla.
        Mutta miksi pitäisi,
        sillä ainakin minä osaan olla lukematta, ja ottamatta itseeni,
        niitä kommenteja jotka selväsi on tarkoitettu jollekkin muulle,
        Vaikka ketjun aloittajalla tuleekin olla oikeus kommentoida kaikkia ketjun "osasia"(lenkkejä).

        Mutta itse viestiisi.
        On luonnollista että tulkitsit runoani,
        pelkästään omasta näkökulmastasi,
        niin sen tulee ollakkin.
        Runot puhutteleevat, siis jos yleensä sitä tekeevät,
        meitä jokaista hieman eri tavalla,
        se on runojen tarkoituskin.
        Runot ovat "avaimia" meidän sisällämme olevien "ovien" aukaisuun.
        Jos joku runo puhuttelee sinua,
        se on ollut silloin sinulle tarpeellinen.
        Mitä henkilökohtaisemmin se sinua puhuttelee,
        sen enemmän sen osuminen kohdallesi on ollut sinulle tarpeen.
        Kuten olet havainnut kaikki runot eivät ole kauniita,
        sinitaivaita ja kultareunaiseten pilvien tulkaamista,
        jotkut suorastaan satuttaavat ja saattaavat jopa suututtaa.
        Jos ne ovat niin tehneet, olematta kuitenkaan selvästi sinun tunteman ihmisen,
        solvaamista.
        Ne toimivat "moukarin" tavoin ja lyövät pirstaleiksi,
        sinun sisälläsi olevia tuki /suoja muureja.
        Niitä joiden taakse olet piiloutunut ja joiden olemassa ololle olet luonut oikeuden,
        vaikka tiedät että ne vain suojaavat sinua itseltäsi.
        Kauniit ja herkät runot,
        puhuteleevat hieman toisin,
        vaikka ne usein luovat meille harhan jossa,
        me kuvittelemme, että muut eläisivät parempaa ja
        seesteisempää elämää.
        Tahdomme niin uskoa.

        Mutta jos runot tai sanat yleensä eivät puhuttele mitenkään,
        niin ne tavallaan on turhaan lausuttuja tai kirjoitettuja.(Hukattuja sanoja)
        Sillä kuten olet huomannut,
        me pyrimme "poimimaan" tuolta runojen joukosta sellaisia joiden "puutosta"
        me podemme.
        Tahdon kiittää sinua niistä runoistasi ja kommenteista joita olet minullekkin suonut,
        ne ovat usein avanneet monia ovia sisälläni ja ovat tehneet minulle hyvää.


    • Otan kopin sanoista jotka lentävät.
      Kerään roskiksesta muiden hylkäämiä lauseita.
      Ei joudu haaskiin ainutkaan synonyymi
      ei edes partikkelin puolikas.

      Otan esiin sanaimurini ja siivoan jälkesi:)

      • Ei ole mahdottoman korrektia tämä selittely
        ap:n runon kirjoittajan ketjussa, mutta teen sen nyt silti.

        "Otan esiin sanaimurini ja siivoan jälkesi:) "?
        Tuo lause tarkoitti juuri sitä, mitä siinä kirjoitin.
        Ne sanat, joita en voi kopittaa jne imuroin ne talteen,
        ettei yksikään katoaisi ja lopussa hymiö
        siksi, että olen iloinen siivooja.
        Toisen roska, voi olla toisen aarre:)


      • Bonobo
        KapteenskaK kirjoitti:

        Ei ole mahdottoman korrektia tämä selittely
        ap:n runon kirjoittajan ketjussa, mutta teen sen nyt silti.

        "Otan esiin sanaimurini ja siivoan jälkesi:) "?
        Tuo lause tarkoitti juuri sitä, mitä siinä kirjoitin.
        Ne sanat, joita en voi kopittaa jne imuroin ne talteen,
        ettei yksikään katoaisi ja lopussa hymiö
        siksi, että olen iloinen siivooja.
        Toisen roska, voi olla toisen aarre:)

        Sitä en kiellä ; )

        Koitin kertoa tuolla runollani,
        miten sanojen "voima" katoaa,
        jos niitä ei ymmärretä.
        Kuten puhuttaessa kieltä jota ei ymmäretä
        tai kirjoittaa runo,
        joka menee ohi, yli tai ali.ym ym
        Tai saarnoja pappien,
        jotka eivät itsekkään usko sanojaan,
        tai politiikkojen jotka puhuuvat vain,
        täytteeksi.

        Sanojen merkitys katoaa,
        myös silloin kun niillä yrittää,
        todistella olevansa muita parempi,
        joukkoon kuulumaton.
        Pahinta on jos heittää hukkaan sanoja joita ei tuo esille ensinkään.


        säilöö ne itseensä tai hiljaa mutisee,
        vieden sanojen sanoman voiman,
        muidenkin sanoilta.(Käytäväpuhujat)

        Sinun sanoillasi on merkitystä ja niissä on voimaa,
        ne eivät katoa, vaan muovaavat,
        kuin aura peltoa,
        Kiitos KapteenskaK


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Persujen kannatusromahdus ilahduttaa

      Siin' ei hyvä häviä. Luotto parempaan tulevasuuteen alkaa taas palautua.
      Maailman menoa
      149
      4473
    2. Avopuoliso, mies-/naisystävä vai mikä?

      Kävin eilen irl keskustelun, joka jätti minut pohtimaan seuraavaa ... millä nimityksellä kutsua henkilöä, jonka kanssa o
      Ikävä
      184
      2994
    3. Riikka ohoi! Saksa alensi bensaveroa, missä euron bensa?

      Perussuomalaisten yksi vaalilupauksista oli euron bensiini suomalaisille autoilijoille. Ei ole näkynyt. Jopa vasemmis
      Maailman menoa
      19
      2721
    4. Huvittava ilmiö: Vasemmistolaiset uskoo sokeasti SDP:n parantavan heidän

      elämäänsä, jos demarit johtaa seuraavaa hallitusta (Kyse on siis palstan vasemmistolaisista) Totuus on toinen, nimittäi
      Maailman menoa
      87
      2707
    5. Pitkän päivän ilta

      Tarina elämättömästä miehestä, jonka elämän täytti velvollisuudentunto. Pikkutarkka, huolellinen, hyvällä katsottu, miel
      Ikävä
      126
      2357
    6. Totuus sattui demareihin, vaativat asiallisen jutun poistoon

      ja oli vielä suosittu, mutta kun demarit tarpeeksi valittivat, niin poistettiin. Raukkamaista toimintaa. Eli siis juttu
      Maailman menoa
      53
      1966
    7. Tulipalo rivitalossa, tuhoutuu täysin

      Kainuun pelastuslaitos sai hieman puolenyön jälkeen maanantaina ilmoituksen rivitalon huoneistossa syttyneestä tulipalos
      Puolanka
      32
      1908
    8. En selvinnyt ilman naarmuja

      Vaikka ehkä kuvittelin sen olevan ilmoitusluonteinen asia, jonka jälkeen kaikki palaa entiselleen ja ilma puhdistuu. Naa
      Ikävä
      13
      1805
    9. Miksi Kuhmolaiset on niin nyrpeä ilmeisiä?

      Miksi suurin osa (ei onneksi kaikki) on niin typääntyneen näkösiä elämäänsä? Tuijotetaan toisia pahansuopaisesti ja kat
      Kuhmo
      10
      1553
    10. Olet ainutlaatuinen

      Sinussa on jotain, jota en osaa oikein edes pukea sanoiksi. Jotain paljon syvempää, kuin ulkoinen ihanuutesi. Jotain ain
      Ikävä
      38
      1069
    Aihe