Kuopiossa perheitä tuhotaan

"Näyttää siltä, että Kuopion lastensuojelussa tehdään hartiavoimin työtä lasten syrjäyttämiseksi.

Kuopion päättäjien kannattaisi harkita koko lastensuojeluosaston lopettamista, koska se aiheuttaa niin paljon vahinkoa lapsiperheille. Mitä saisittekaan tilalle säästyneinä kuluina? Laadukasta päivähoitoa, perusopetusta, terveydenhuoltoa, lapsille harrastustoimintaa, kodinhoitaja jne."

Erinomainen suositus. Lapsiperheille vahinkoa tuottavan lastensuojeluosaston lisäksi myös lapsiperheille vahinkoa tuottavan sosiaalityön koulutusohjelman voisi lakkauttaa.

uudistuksia kirjoitti:

"Näyttää siltä, että Kuopion lastensuojelussa tehdään hartiavoimin työtä lasten syrjäyttämiseksi.

Kuopion päättäjien kannattaisi harkita koko lastensuojeluosaston lopettamista, koska se aiheuttaa niin paljon vahinkoa lapsiperheille. Mitä saisittekaan tilalle säästyneinä kuluina? Laadukasta päivähoitoa, perusopetusta, terveydenhuoltoa, lapsille harrastustoimintaa, kodinhoitaja jne."

Erinomainen suositus. Lapsiperheille vahinkoa tuottavan lastensuojeluosaston lisäksi myös lapsiperheille vahinkoa tuottavan sosiaalityön koulutusohjelman voisi lakkauttaa.

Lue lisää

Leeni Ikonen. Onko lapsesi tarkkailumateriaalia?

Onko lapsesi tarkkailumateriaalia? 18.11.2007
Lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittaa julkista valtaa kunnioittamaan lapsen huoltajien ensisijaista vastuuta lapsen kasvatuksessa. Vanhempien ensisijaisuus lapsen elämässä ei kuitenkaan enää ole selviö lapsen kanssa työtä tekeville. Koulujen oppilashuoltoryhmien tapa käsitellä lapsen asiaa vanhemmille ilmoittamatta heikentää vanhempien kasvatusvastuuta. Perusopetuslaki velvoittaa koulun ja kodin yhteistyöhön, mutta moni opettaja asioi sosiaalitoimen kanssa. Kouluterveydenhoitajat eivät enää nauti lasten luottamusta, kun näillä on suora yhteys sosiaalitoimeen, ei lapsen vanhempiin.

2000-luvulla päiväkodin ja koulun suhtautumistapa lapsiin on muuttunut yhä aggressiivisemmaksi. Päiväkodit ja koulut kohdistavat lapsiin väkivaltaa, jota kutsutaan eri nimikkein, kiinnipitoja, terapeuttisia kiinnipitoja, turvaamistoimia. Mikäli vanhemmat pitelisivät lapsiaan mustelmille, heidän sanottaisin pahoinpitelevän lapsiaan.

Koulukiusaaminen ja oppimisvaikeudet voivat heijastua lapsen käytökseen mielenterveyden ongelmina ja käytöshäiriöinä. Kun koulukiusattu lapsi puolustautuu, hänen sanotaan oireilevan, hänet passitetaan perheneuvolaan ja hänestä tulee psykiatrinen tapaus. Julkisuudessa puhutaan tällöin pahoinvoivista perheistä ja lapsista. Eräässä koulukiusatun lapsen huostaanottojutussa erityisopettaja paljastuikin historian tutkijaksi, toisessa jutussa opettaja olikin sairaanhoitaja, erään lapsen potilastietoihin oli kirjattu, että kiinnipidot johtuvat päiväkodin henkilökunnan resurssien puutteesta. Lapsiin kohdistuvat pakkokeinot ja väkivalta synnyttävät väistämättä vihaa ja väkivaltaa.

Lapsen elämässä päiväkoti ja koulu muodostavat tärkeän osan. Palvelujen laadun tarkkailu verovaroin kustannetuissa toiminnoissakin on tärkeää ja asiakkaan eli palveluja käyttävän perheen näkemykset tulisi olla avainasemassa palveluja kehiteltäessä. Palveluja tuottavan tahon näkemykset ovat luonnollisesti aina subjektiivisia.

Maassamme on 2000-luvulla otettu käyttöön varhaisen puuttumisen malli, jolle uusi lastensuojelulakikin perustuu. Puuttuminen jo sananakin paljastaa, että kyseinen malli kyseenalaistaa vanhempien kasvatuskyvyn ja perustelee näin kasvatusvallan siirtoa, puuttumista, viranomaiselle. Tutkijoiden kehittämänä ja kirjoituspöydällä teoria on kenties näyttänyt hyvältä. Sen tarkoituksena kerrotaan olevan ongelmien varhainen havaitseminen ja avun antaminen.

Puuttumisen huolimalli on synnyttänyt kuntiimme pikkupsykologien ammattikunnan. Jokaisella lapsen kanssa työtä tekevällä näyttää olevan oikeus tyypitellä, lajitella ja leimata lapsi ja tämän vanhemmat. Lapsen leikkikään ei enää ole leikkiä, vaan toimintaa, jossa lapsi tuottaa tietoa tarkkailijoille. Huoli puheeksi -koulutus tuottaa työntekijöitä seulomaan lapsia huoliluokkiin subjektiivisten havaintojensa perusteella. Kunnissamme tehdään huolikartoituksia ja Stakes on v. 2001-2002 huolikartoittanut n. 30 000 lasta. Monessa kunnassa vanhemmat odottavat edelleen tietoa, mihin huoliluokkaan heidän lapsensa kuuluu. Huoliajattelu johtaa vikojen etsimiseen kehittyvästä ihmistaimesta ja ns. väärät positiiviset löydökset ovat vakava oikeusturvaongelma. Lasta ei tule perusteetta leimata sairaaksi ja arvostelun kohteena oleminen tuottaa selvästikin perheille pahoinvointia. Perusopetuslaki velvoittaa lapsen oppimisen ja kasvun tukemiseen.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus osoittaa koulun ja lastensuojelun välillä olevan huolestuttavia yhtymäkohtia (2.4.2007 tutkimustiedonanto 76). Tutkimuksen mukaan lapsen kouluvaikeudet näyttäytyvät suurena syynä (37 %) kodin ulkopuolelle sijoituksissa.

Kouluvaikeuksien seurannaisilmiö eli sosiaaliset vaikeudet on toisena suurena syynä (52 %). Mitään empiiristä tietoa ei kuitenkaan ole, että lapsen tuki löytyisi sosiaalitoimistosta.

Moniammatillisissa tiimeissä istuminen on varmasti miellyttävä tapa lähestyä asioita. Se on varmasti helpompaa kuin puuttua kiusaamiseen, miettiä opetuksen järjestelyjä, opettajan pedagogisia kykyjä, ohjata ja tukea lasta ja kulkea tämän äidin ja isän vierellä kasvatustyötä tukien. Tähän työtapaan ei tarvita edes lisäresursseja, vain asenteen muutos.

Leeni Ikonen

varatuomari, Sipoo
---

Huolen vyöhyke? kirjoitti:

Leeni Ikonen. Onko lapsesi tarkkailumateriaalia?

Onko lapsesi tarkkailumateriaalia? 18.11.2007
Lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittaa julkista valtaa kunnioittamaan lapsen huoltajien ensisijaista vastuuta lapsen kasvatuksessa. Vanhempien ensisijaisuus lapsen elämässä ei kuitenkaan enää ole selviö lapsen kanssa työtä tekeville. Koulujen oppilashuoltoryhmien tapa käsitellä lapsen asiaa vanhemmille ilmoittamatta heikentää vanhempien kasvatusvastuuta. Perusopetuslaki velvoittaa koulun ja kodin yhteistyöhön, mutta moni opettaja asioi sosiaalitoimen kanssa. Kouluterveydenhoitajat eivät enää nauti lasten luottamusta, kun näillä on suora yhteys sosiaalitoimeen, ei lapsen vanhempiin.

2000-luvulla päiväkodin ja koulun suhtautumistapa lapsiin on muuttunut yhä aggressiivisemmaksi. Päiväkodit ja koulut kohdistavat lapsiin väkivaltaa, jota kutsutaan eri nimikkein, kiinnipitoja, terapeuttisia kiinnipitoja, turvaamistoimia. Mikäli vanhemmat pitelisivät lapsiaan mustelmille, heidän sanottaisin pahoinpitelevän lapsiaan.

Koulukiusaaminen ja oppimisvaikeudet voivat heijastua lapsen käytökseen mielenterveyden ongelmina ja käytöshäiriöinä. Kun koulukiusattu lapsi puolustautuu, hänen sanotaan oireilevan, hänet passitetaan perheneuvolaan ja hänestä tulee psykiatrinen tapaus. Julkisuudessa puhutaan tällöin pahoinvoivista perheistä ja lapsista. Eräässä koulukiusatun lapsen huostaanottojutussa erityisopettaja paljastuikin historian tutkijaksi, toisessa jutussa opettaja olikin sairaanhoitaja, erään lapsen potilastietoihin oli kirjattu, että kiinnipidot johtuvat päiväkodin henkilökunnan resurssien puutteesta. Lapsiin kohdistuvat pakkokeinot ja väkivalta synnyttävät väistämättä vihaa ja väkivaltaa.

Lapsen elämässä päiväkoti ja koulu muodostavat tärkeän osan. Palvelujen laadun tarkkailu verovaroin kustannetuissa toiminnoissakin on tärkeää ja asiakkaan eli palveluja käyttävän perheen näkemykset tulisi olla avainasemassa palveluja kehiteltäessä. Palveluja tuottavan tahon näkemykset ovat luonnollisesti aina subjektiivisia.

Maassamme on 2000-luvulla otettu käyttöön varhaisen puuttumisen malli, jolle uusi lastensuojelulakikin perustuu. Puuttuminen jo sananakin paljastaa, että kyseinen malli kyseenalaistaa vanhempien kasvatuskyvyn ja perustelee näin kasvatusvallan siirtoa, puuttumista, viranomaiselle. Tutkijoiden kehittämänä ja kirjoituspöydällä teoria on kenties näyttänyt hyvältä. Sen tarkoituksena kerrotaan olevan ongelmien varhainen havaitseminen ja avun antaminen.

Puuttumisen huolimalli on synnyttänyt kuntiimme pikkupsykologien ammattikunnan. Jokaisella lapsen kanssa työtä tekevällä näyttää olevan oikeus tyypitellä, lajitella ja leimata lapsi ja tämän vanhemmat. Lapsen leikkikään ei enää ole leikkiä, vaan toimintaa, jossa lapsi tuottaa tietoa tarkkailijoille. Huoli puheeksi -koulutus tuottaa työntekijöitä seulomaan lapsia huoliluokkiin subjektiivisten havaintojensa perusteella. Kunnissamme tehdään huolikartoituksia ja Stakes on v. 2001-2002 huolikartoittanut n. 30 000 lasta. Monessa kunnassa vanhemmat odottavat edelleen tietoa, mihin huoliluokkaan heidän lapsensa kuuluu. Huoliajattelu johtaa vikojen etsimiseen kehittyvästä ihmistaimesta ja ns. väärät positiiviset löydökset ovat vakava oikeusturvaongelma. Lasta ei tule perusteetta leimata sairaaksi ja arvostelun kohteena oleminen tuottaa selvästikin perheille pahoinvointia. Perusopetuslaki velvoittaa lapsen oppimisen ja kasvun tukemiseen.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus osoittaa koulun ja lastensuojelun välillä olevan huolestuttavia yhtymäkohtia (2.4.2007 tutkimustiedonanto 76). Tutkimuksen mukaan lapsen kouluvaikeudet näyttäytyvät suurena syynä (37 %) kodin ulkopuolelle sijoituksissa.

Kouluvaikeuksien seurannaisilmiö eli sosiaaliset vaikeudet on toisena suurena syynä (52 %). Mitään empiiristä tietoa ei kuitenkaan ole, että lapsen tuki löytyisi sosiaalitoimistosta.

Moniammatillisissa tiimeissä istuminen on varmasti miellyttävä tapa lähestyä asioita. Se on varmasti helpompaa kuin puuttua kiusaamiseen, miettiä opetuksen järjestelyjä, opettajan pedagogisia kykyjä, ohjata ja tukea lasta ja kulkea tämän äidin ja isän vierellä kasvatustyötä tukien. Tähän työtapaan ei tarvita edes lisäresursseja, vain asenteen muutos.

Leeni Ikonen

varatuomari, Sipoo
---

Lue lisää

Tässä Juha Varton kirja-arvostelussa on oiva esimerkki siitä, kuinka turhat huolet hajoittavat perheitä, lapsia ja nuoria otetaan "turvaan".

Lapsi aikuisten armoilla- tarkkaile läheisiäsi Helena Molander.

http://www.netn.fi/496/netn_496_kirja6.html
-----

Vainoharhaisuutta? kirjoitti:

Tässä Juha Varton kirja-arvostelussa on oiva esimerkki siitä, kuinka turhat huolet hajoittavat perheitä, lapsia ja nuoria otetaan "turvaan".

Lapsi aikuisten armoilla- tarkkaile läheisiäsi Helena Molander.

http://www.netn.fi/496/netn_496_kirja6.html
-----

Lue lisää

Nämä 1970- luvun Huolen vyöhykkeet ja varpuilut perustuvat yhdysvalloista levinneisiin harhaisuuksiin perustuen Sigmund Freudin harhaoppeihin.

"Lastensuojelu" taisi ryöstäytyä politikkojen ja sossujen käsistä täysin hallitsemattomaksi riehumiseksi.

Helena Molander ja Stina Sundholm loivat insestihysterian Suomeen 1990- luvulla.

"Insesti-iseistä", tuli muoti-ilmiö, jonka vuoksi perheitä alettiin tarkkailemaan kouluissa, neuvoloissa ja sairaaloissa.

Perättömät insestisyytöksistä tuli "muoti-ilmiö", jota käytettiin lyömä-aseena hultajuuskiistoissa ja avioeroissa.

Onneksi Awen on alkanut selvittämään näiden "vainoharhaisten" puuhastelua ja alkaneet kouluttamaan "aivopestyjä" sossuja.

Näiden "harhojen" vuoksi perustettiin mm. Suomen delfins ry, auttamaan ja tukemaan "hyväksikäytettyjä" naisia ja tyttöjä.
Lisäksi perustettiin turvakoteja, Mobile kriisikeskuksia ympäri maata.

Kauankohan kestää ennekuin nämä "jäärät" saadaan ruotuun?

Markku Siivolan kirja-arvostelu. Hyvästi insesti-isä.

http://www.netlife.fi/users/msiivola/krit/muutama_namutatikin_on.html
---

Harhaoppiset. kirjoitti:

Nämä 1970- luvun Huolen vyöhykkeet ja varpuilut perustuvat yhdysvalloista levinneisiin harhaisuuksiin perustuen Sigmund Freudin harhaoppeihin.

"Lastensuojelu" taisi ryöstäytyä politikkojen ja sossujen käsistä täysin hallitsemattomaksi riehumiseksi.

Helena Molander ja Stina Sundholm loivat insestihysterian Suomeen 1990- luvulla.

"Insesti-iseistä", tuli muoti-ilmiö, jonka vuoksi perheitä alettiin tarkkailemaan kouluissa, neuvoloissa ja sairaaloissa.

Perättömät insestisyytöksistä tuli "muoti-ilmiö", jota käytettiin lyömä-aseena hultajuuskiistoissa ja avioeroissa.

Onneksi Awen on alkanut selvittämään näiden "vainoharhaisten" puuhastelua ja alkaneet kouluttamaan "aivopestyjä" sossuja.

Näiden "harhojen" vuoksi perustettiin mm. Suomen delfins ry, auttamaan ja tukemaan "hyväksikäytettyjä" naisia ja tyttöjä.
Lisäksi perustettiin turvakoteja, Mobile kriisikeskuksia ympäri maata.

Kauankohan kestää ennekuin nämä "jäärät" saadaan ruotuun?

Markku Siivolan kirja-arvostelu. Hyvästi insesti-isä.

http://www.netlife.fi/users/msiivola/krit/muutama_namutatikin_on.html
---

Lue lisää

Onneksi yliopistot ovat alkaneet kouluttamaan näitä "vainoharhaisia".
Koulutustapahtuma on ensi lokakuussa. Toivottavasti koulutuksen jälkeen "noitavainot" loppuvat.

Etelä-Karjalan Kesäyliopisto > Ammatillissivistävä koulutus >
Lappeenrannassa > Lapsi koston välineenä avioerossa
Lapsi koston välineenä ja lyömäaseena huoltajuusriidoissa ja eroissa
Koulutus on suunnattu lastensuojelun työntekijöille, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstölle, sosiaalityöntekijöille, terveydenhuoltohenkilöstölle, psykiatrisen hoitotyön henkilöstölle, poliiseille, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijöille, opettajille, juristeille, tuomareille ja syyttäjille, maahanmuuttajatyötä tekevälle henkilöstölle, seurakuntien työntekijöillle ja kriisityöntekijöille.

Sisältö

Lapsen ja toisen vanhemman suhteen tuhoaminen: kuka, miten ja miksi?
Merkitys ja psykososiaalinen oirehdinta lapsen kannalta
Tapausten oikeudellinen ja strateginen arviointi
Mitä voin ammattilaisena tehdä tilanteen purkamiseksi?
Koston psykologia: Miksi kostetaan, kuka kostaa? Onko kosto suloista?
Kosto avioeroperheessä: toisen vanhemmuuden tietoinen tuhoaminen.




Aika ja paikka
26.10.2011 klo 9.00 - 16.00
Kesäyliopisto, Lappeenranta.

Luennoitsijat
Helinä Häkkänen-Nyholm, psykologian tohtori, erikoistutkija
Nyholm Jan-Olof, kriminaalipsykologian dosentti, varatuomari ja rikosylitarkastaja

Hinta
195 €, sisältää luentomateriaalin sekä aamu- ja päiväkahvin


Ilmoittautuminen 12.10.2011 mennessä


Ilmoittautuminen on sitova. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritään puolet koulutusmaksusta. Mikäli perumista ei tehdä lainkaan tai henkilö ei saavu paikalle, peritään koko maksu. Oikeus muutoksiin pidätetään. Koulutusvahvistus lähetetään osallistujille noin viikkoa ennen koulutusta.
----

Huolia vai harhoja? kirjoitti:

Onneksi yliopistot ovat alkaneet kouluttamaan näitä "vainoharhaisia".
Koulutustapahtuma on ensi lokakuussa. Toivottavasti koulutuksen jälkeen "noitavainot" loppuvat.

Etelä-Karjalan Kesäyliopisto > Ammatillissivistävä koulutus >
Lappeenrannassa > Lapsi koston välineenä avioerossa
Lapsi koston välineenä ja lyömäaseena huoltajuusriidoissa ja eroissa
Koulutus on suunnattu lastensuojelun työntekijöille, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstölle, sosiaalityöntekijöille, terveydenhuoltohenkilöstölle, psykiatrisen hoitotyön henkilöstölle, poliiseille, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijöille, opettajille, juristeille, tuomareille ja syyttäjille, maahanmuuttajatyötä tekevälle henkilöstölle, seurakuntien työntekijöillle ja kriisityöntekijöille.

Sisältö

Lapsen ja toisen vanhemman suhteen tuhoaminen: kuka, miten ja miksi?
Merkitys ja psykososiaalinen oirehdinta lapsen kannalta
Tapausten oikeudellinen ja strateginen arviointi
Mitä voin ammattilaisena tehdä tilanteen purkamiseksi?
Koston psykologia: Miksi kostetaan, kuka kostaa? Onko kosto suloista?
Kosto avioeroperheessä: toisen vanhemmuuden tietoinen tuhoaminen.




Aika ja paikka
26.10.2011 klo 9.00 - 16.00
Kesäyliopisto, Lappeenranta.

Luennoitsijat
Helinä Häkkänen-Nyholm, psykologian tohtori, erikoistutkija
Nyholm Jan-Olof, kriminaalipsykologian dosentti, varatuomari ja rikosylitarkastaja

Hinta
195 €, sisältää luentomateriaalin sekä aamu- ja päiväkahvin


Ilmoittautuminen 12.10.2011 mennessä


Ilmoittautuminen on sitova. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritään puolet koulutusmaksusta. Mikäli perumista ei tehdä lainkaan tai henkilö ei saavu paikalle, peritään koko maksu. Oikeus muutoksiin pidätetään. Koulutusvahvistus lähetetään osallistujille noin viikkoa ennen koulutusta.
----

Lue lisää

Kauankohan kestää ennekuin Suomesta tulee Tasa-avoinen oikeusvaltio?

Awen Oy Koulutusohjelmat 2008-2011.

Klikkaa Ohjelmat pdf

Lue ohjelmasisältö, luennoitsijat, kohderyhmät.

Klikkaa myös.

Aikaisemmat luennot.
Lehtiartikkelit.
Asiakaspelvelu.

http://www.awen.fi/aikaisemmatluennot.html
---

Noitien aika. kirjoitti:

Kauankohan kestää ennekuin Suomesta tulee Tasa-avoinen oikeusvaltio?

Awen Oy Koulutusohjelmat 2008-2011.

Klikkaa Ohjelmat pdf

Lue ohjelmasisältö, luennoitsijat, kohderyhmät.

Klikkaa myös.

Aikaisemmat luennot.
Lehtiartikkelit.
Asiakaspelvelu.

http://www.awen.fi/aikaisemmatluennot.html
---

Lue lisää

Suurin ongelma on ollut erilaiset "huuhaa" teoriat ja opit.
Viittaan Molanderin ja Stina Sundholmine käsityksiin insesti-iseistä
Nämä ovat olleet Narsitien näkemyksiä.

Awen Oy Luento Oulussa 3.4.2009.

Narsistisen persoonallisuushäiriöisen kohtaaminen.

Luennoitsija.
Kohderyhmät.

Toivottavasti Noitavainot loppuvat mahdollisimman pian.

http://www.awen.fi/ohjelmat/Narsismi OULU.3.4.2009.pdf
---

Sossut narskuja? kirjoitti:

Suurin ongelma on ollut erilaiset "huuhaa" teoriat ja opit.
Viittaan Molanderin ja Stina Sundholmine käsityksiin insesti-iseistä
Nämä ovat olleet Narsitien näkemyksiä.

Awen Oy Luento Oulussa 3.4.2009.

Narsistisen persoonallisuushäiriöisen kohtaaminen.

Luennoitsija.
Kohderyhmät.

Toivottavasti Noitavainot loppuvat mahdollisimman pian.

http://www.awen.fi/ohjelmat/Narsismi OULU.3.4.2009.pdf
---

Lue lisää

Kuopio. Sijaisperhetoiminta.

Keskittyykö Kuopio ensisijaisesti sijaisperheiden, vai ydinperheiden auttamiseen ja tukemiseen?

Vastaksia voi löytyä tässä linkissä.

http://www.kuopio.fi/web/sosiaalipalvelut/tukiperhetoiminta
---

Ydinperheet? kirjoitti:

Kuopio. Sijaisperhetoiminta.

Keskittyykö Kuopio ensisijaisesti sijaisperheiden, vai ydinperheiden auttamiseen ja tukemiseen?

Vastaksia voi löytyä tässä linkissä.

http://www.kuopio.fi/web/sosiaalipalvelut/tukiperhetoiminta
---

Lue lisää

Ovatkohan jotkut idelogiat unohtaneet, että ydinperhe on lasten ja nuorten ensisijainen paikka?

Kuopion Kaupunki. Tukiperhetoiminta.

http://www.kuopio.fi/web/sosiaalipalvelut/tukiperhetoiminta
----

J.P.Roos ottaa blogissaan kantaa Savon Sanomien huostaanottokirjoituksiin.

http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jproos/post32.htm
---

Huolenpitoa? kirjoitti:

J.P.Roos ottaa blogissaan kantaa Savon Sanomien huostaanottokirjoituksiin.

http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jproos/post32.htm
---

Lue lisää

Leeni Ikosen blogista lainattu.

Huostaanotto on peruskoulunkin ongelma 5.12.2009.

2000 -luvun tyypillisin lastensuojelun asiakas on koulunkäyntiongelmista kärsivä lapsi tai nuori, jonka koulunkäynnin vaikeudet ratkotaan ottamalla lapsi pois perheestään, rikkomalla hänen läheissuhteensa ja sijoittamalla hänet lastenkotiin.

Lasta ja vanhempia kierrätetään luukulta luukulle, perheneuvoloissa, psykiatreilla, perhe pakotetaan perhetyöhön, terapiaan ja jatkuviin neuvotteluihin ja usein lapsen kouluongelmat vain kasvavat. Ns. ammattilaisilla on usein vahva uskomus siihen, että ongelma on lapsessa ja tämän perheessä, ei oppimisympäristössä.

Vaikka perusopetuslaki velvoittaa opettajia tukemaan lasta kasvussa ihmisyyteen, vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen ja terveeseen kasvuun ja kehitykseen, lapsi nähdään usein vikayksilönä. Mielenkiintoinen olisi tutkimus siitä, kuinka monen huostaanotetun lapsen taustalta löytyy epäpätevä opettaja, koulukiusaaminen, liian suuri opetusryhmä tai oppimisympäristön asennevammaisuus.

Vuoden 1935 steriloimisasetus edellytti kansakoulutarkastajaa ilmoittamaan jokainen tylsämielinen tai vähämielinen lapsi terveydenhoitolautakunnalle mahdollista suvunjatkamiskyvyn poistamista varten. Helsingin apukoululaisista oli vuoteen 1947 mennessä steriloitu 21 ja vielä 1950 -luvulla tehdyissä tutkimuksissa puolletaan runsaamman steriloinnin käyttöä.

Vuonna 1911 perustettiin Turkuun siirtola pahantapaisille pojille ja se sijoitettiin kauas saaristoon Nauvoon. Siellä pojat saivat käydä koulua ja olla käsityöläisopissa. Poikkeaviksi luokiteltujen paikan katsottiin olevan laitoksessa, joiden katsottiin edustavan asiantuntemusta.

Maamme lastensuojelu on palannut 50 vuotta taaksepäin panostaessaan voimallisesti lasten huostaanottoihin ja lasten eristämiseen muusta yhteiskunnasta ja perheestään usein syrjäseudulla oleviin laitoksiin. Keskustelun kohteeksi tulisi nousta erityisesti päivähoidon ja perusopetuksen laatu, eikä se, onko lapsen paikka lastenkodissa vaiko sijaisperheessä (HS 5.12.). Lapsen paikka on kotona vanhempiensa ja läheistensä luona.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täytti vast ikään 20 vuotta. Sopimus velvoittaa Suomen valtiota tukemaan lasta ja lapsen vanhempia heidän kasvatustyössään. Huomattava panostus sijaishuoltoon, eivät vastaa sopimuksen velvoitteita. YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin raporteissaan kiinnittänyt huomiota maamme nykytilaan.

1.1.2008 voimaan tullut lastensuojelulaki, jota kansan suussa ilmiantolaiksi kutsutaan, alensi lastensuojeluilmoituksen teon kynnystä. Lastensuojelun työntekijöiden aika menee ilmoitusten sumaa peratessa ja huostaanottohakemuksia kirjoittaessa, vaikka heidän tulisi sosiaalihuollon asiakaslain mukaisesti tarjota hyvää palvelua ja tukea lapsiperheille ja toimia yli hallinnonalojen nuoren kasvun tukemiseksi. Opettajat ovat havainneet, että lastensuojeluilmoituksella voidaan vikayksilö helposti poistaa luokasta lastenkotiin.

Lastensuojeluviranomaisia, psykiatreja, psykologeja, terapeutteja, erityisopettajia, perhetyöntekijöitä, lasten hyväksi työtä tekeviä järjestöjä ja muita ammattiauttajia on Suomessa nyt enemmän kuin koskaan maamme historiassa. Tästä huolimatta tai tämän ansioista kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä kasvaa jatkuvasti.

Lasten kierrättämisestä sijaishuollossa on tullut kannattavaa liiketoimintaa. Lapsista maksetaan jopa yli 800 euroa /vrk ilman mitään takeita hoidon laadusta. Yli 16 000 sijoitetun lapsen kasvu aikuisuuteen voi tuoda mukanaan yllättäviä ongelmia, kun eristetyt, lastenkodissa huonosti kohdellut ja vaille jälkihuoltoa jäävät nuoret vapautuvat vankiloistaan.

Tarvitaan pikaista asennemuutosta, vanhemmuuden kunnioittamista ja ennen kaikkea Suomea sitovien ihmissoikeussopimusten noudattamista. Jokaisella lapselle on oikeus omiin vanhempiinsa ja sukuunsa ja näillä oikeus saada laadukasta peruspalvelua ja tukea kasvatustyöhön.

Leeni Ikonen

varatuomari
---

Ihmisoikeudet? kirjoitti:

Leeni Ikosen blogista lainattu.

Huostaanotto on peruskoulunkin ongelma 5.12.2009.

2000 -luvun tyypillisin lastensuojelun asiakas on koulunkäyntiongelmista kärsivä lapsi tai nuori, jonka koulunkäynnin vaikeudet ratkotaan ottamalla lapsi pois perheestään, rikkomalla hänen läheissuhteensa ja sijoittamalla hänet lastenkotiin.

Lasta ja vanhempia kierrätetään luukulta luukulle, perheneuvoloissa, psykiatreilla, perhe pakotetaan perhetyöhön, terapiaan ja jatkuviin neuvotteluihin ja usein lapsen kouluongelmat vain kasvavat. Ns. ammattilaisilla on usein vahva uskomus siihen, että ongelma on lapsessa ja tämän perheessä, ei oppimisympäristössä.

Vaikka perusopetuslaki velvoittaa opettajia tukemaan lasta kasvussa ihmisyyteen, vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen ja terveeseen kasvuun ja kehitykseen, lapsi nähdään usein vikayksilönä. Mielenkiintoinen olisi tutkimus siitä, kuinka monen huostaanotetun lapsen taustalta löytyy epäpätevä opettaja, koulukiusaaminen, liian suuri opetusryhmä tai oppimisympäristön asennevammaisuus.

Vuoden 1935 steriloimisasetus edellytti kansakoulutarkastajaa ilmoittamaan jokainen tylsämielinen tai vähämielinen lapsi terveydenhoitolautakunnalle mahdollista suvunjatkamiskyvyn poistamista varten. Helsingin apukoululaisista oli vuoteen 1947 mennessä steriloitu 21 ja vielä 1950 -luvulla tehdyissä tutkimuksissa puolletaan runsaamman steriloinnin käyttöä.

Vuonna 1911 perustettiin Turkuun siirtola pahantapaisille pojille ja se sijoitettiin kauas saaristoon Nauvoon. Siellä pojat saivat käydä koulua ja olla käsityöläisopissa. Poikkeaviksi luokiteltujen paikan katsottiin olevan laitoksessa, joiden katsottiin edustavan asiantuntemusta.

Maamme lastensuojelu on palannut 50 vuotta taaksepäin panostaessaan voimallisesti lasten huostaanottoihin ja lasten eristämiseen muusta yhteiskunnasta ja perheestään usein syrjäseudulla oleviin laitoksiin. Keskustelun kohteeksi tulisi nousta erityisesti päivähoidon ja perusopetuksen laatu, eikä se, onko lapsen paikka lastenkodissa vaiko sijaisperheessä (HS 5.12.). Lapsen paikka on kotona vanhempiensa ja läheistensä luona.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täytti vast ikään 20 vuotta. Sopimus velvoittaa Suomen valtiota tukemaan lasta ja lapsen vanhempia heidän kasvatustyössään. Huomattava panostus sijaishuoltoon, eivät vastaa sopimuksen velvoitteita. YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin raporteissaan kiinnittänyt huomiota maamme nykytilaan.

1.1.2008 voimaan tullut lastensuojelulaki, jota kansan suussa ilmiantolaiksi kutsutaan, alensi lastensuojeluilmoituksen teon kynnystä. Lastensuojelun työntekijöiden aika menee ilmoitusten sumaa peratessa ja huostaanottohakemuksia kirjoittaessa, vaikka heidän tulisi sosiaalihuollon asiakaslain mukaisesti tarjota hyvää palvelua ja tukea lapsiperheille ja toimia yli hallinnonalojen nuoren kasvun tukemiseksi. Opettajat ovat havainneet, että lastensuojeluilmoituksella voidaan vikayksilö helposti poistaa luokasta lastenkotiin.

Lastensuojeluviranomaisia, psykiatreja, psykologeja, terapeutteja, erityisopettajia, perhetyöntekijöitä, lasten hyväksi työtä tekeviä järjestöjä ja muita ammattiauttajia on Suomessa nyt enemmän kuin koskaan maamme historiassa. Tästä huolimatta tai tämän ansioista kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä kasvaa jatkuvasti.

Lasten kierrättämisestä sijaishuollossa on tullut kannattavaa liiketoimintaa. Lapsista maksetaan jopa yli 800 euroa /vrk ilman mitään takeita hoidon laadusta. Yli 16 000 sijoitetun lapsen kasvu aikuisuuteen voi tuoda mukanaan yllättäviä ongelmia, kun eristetyt, lastenkodissa huonosti kohdellut ja vaille jälkihuoltoa jäävät nuoret vapautuvat vankiloistaan.

Tarvitaan pikaista asennemuutosta, vanhemmuuden kunnioittamista ja ennen kaikkea Suomea sitovien ihmissoikeussopimusten noudattamista. Jokaisella lapselle on oikeus omiin vanhempiinsa ja sukuunsa ja näillä oikeus saada laadukasta peruspalvelua ja tukea kasvatustyöhön.

Leeni Ikonen

varatuomari
---

Lue lisää

Tässä taas oiva esimerkki "lastensuojelusta".

Lausteen joukkue on yksityinen lastensuojelupalveluiden tuottaja. (Bisnes?)

Tuemme perheitä heidän kasvatustehtävässään, etsien voimavaroja.

http://www.lauste.fi/index.php
---

Tuemme perheitä? kirjoitti:

Tässä taas oiva esimerkki "lastensuojelusta".

Lausteen joukkue on yksityinen lastensuojelupalveluiden tuottaja. (Bisnes?)

Tuemme perheitä heidän kasvatustehtävässään, etsien voimavaroja.

http://www.lauste.fi/index.php
---

Lue lisää

Eikö mikään mahti maailmassa kykene puuttumaan näihin lastensuojelun epäkohtiin?

Varhaisen puuttumisen karikot. Tesso 5/2009.

Asiakkaiden kokemukset Varpusta eivät aina ole posittvisia.

Henkinen helvetti alkoi neuvolasta.

http://dialogi.stakes.fi/FI/tesson arkisto/2009/tesso5/sivu/34.htm
-----

Avohuolloltakin katoaa mieli ja tarkoitus, jos lastensuojelun annetaan luiskahtaa silkaksi puuttumiseksi eli kontrollivallan käyttämiseksi. Eihän sellaisessa ympäristössä voi olla enää kansalaisten omaa toimintaa eli avohuoltoa. Ja avohuollon nimiin vannotaan kaikkialla julkishallinnossa, pahasti seonneita ja hoidon tarpeessa olevia mielenterveysongelmiakin ulkoistetaan pihalle, ihanan avohuollon nimissä.