Paha olo!

paha ola ja oksennusta viikosta 5 viikkoon 18. kannattaa lukea aikaisempaa ketjua MITEN. siellä on pitkä keskustelu aiheesta ja selviytymistarinoita. itse olen ollut 4 päivää oksentamatta eli aivan juhlaa viimeisen 13 viikon oksentelun jälkeen. tiedän että se on kauheeta mutta jaksa uskoa että se loppuu. en itsekään jaksanut välillä ja usko meinas mennä monta kertaa, mutta tässä sitä ollaan ja päivä päivältä voimistutaan. olen ollut siis koko ajan sairaslomalla ja toivottavasti pian voin palata töihin hetkeksi ennen kuin äitiysloma alkaa.
voimia ja jaksamista.

jo sitä aikaisempaa ketjua jonka otsikko on MITEN? itse olen sen ketjun aloittaja ja olen siis ollut ihan samassa tilanteessa kuin sinä. en ole nyt oksentanut 5 päivään ja se on tosiaan pisin aika koko 13 viikon aikana. tänään on hieman huono olo ja tunteet on olleet todella herkässä ja itkeskellykkin olen. on varmaan masennusta hieman kun toi alku raskaus on ollut niin ramkka ja kuitenkin viellä sisimmässäni pelkään koska se oksentelu taas alkaa. täytyy ottaa taas vaan rohkeasti asia puheeksi neuvolassa jos se vaikka helpottais.
oletko sairaslomalla ja kuinka pitkäksi aikaa olet sitä saanut? jos vähänkään tuntuu siltä ettet jaksa niin lisää sairaslomaa vaan hakemaan. ja jos menet oikein heikkoon kuntoon niin kyllä sinne sairaalaan pääsee tiputukseen ilman että oksentaakaan koska joku voi voida niin pahoin ilman oksetelua ettei yksinkertaisesti saa mitään kurkusta alas.
oletko koittanut jo kaikkia mahdollisia kotikonsteja pahoinvoinnin hillitsemiseen? itse tein kaikkea mutta tuli vaan pientä helpotusta paras apu on aika ja uni. eli nuku vaan jos uni hiemankin maistuu sillä silloin oli ainoa aika kuin pahoinvointia en tuntenut.
olen hengessä mukana ja tosiaan mun pahoinvointi oli sitä luokkaa että mun lapsiluku on tosiaan nyt täysi. en enää vapaaehtoisesti lähde tohon rumpaan vaikka lapset ovat ihania. esikoinen on 3v ja siis toinen tulossa.
ja tiedän tunteen tosta kotona kyyhöttämisestä ja siitä että pitäisi mennä ulos. mutta kun ei jaksa niin ei jaksa. älä pakota itseäsi tekemään mitään mitä et jaksa sillä mulla tuli viellä kauheampi olo kun piti tehdä jotain väkisin.

Itselläkin helpotti n. viikko sitten, sitä ennen yhtä h*lvettiä. Tuntu että oksennus ämpäri on paras kaveri. Nyt on muuten sitten veto pois ja tunteet yhtä sekamelskaa. Jospa se tästä :)

näin täällä... kirjoitti:

Itselläkin helpotti n. viikko sitten, sitä ennen yhtä h*lvettiä. Tuntu että oksennus ämpäri on paras kaveri. Nyt on muuten sitten veto pois ja tunteet yhtä sekamelskaa. Jospa se tästä :)

Lue lisää

Täällä rv 14 ja edelleen aivan mahdotonta pahoinvointia. Tämä alkoi vkolla 5 . Olen ollut vain muutaman päivän töissä ihan alkuraskaudessa, muuten sairaslomalla. Kokeiltu on B-vitamiinit ja pahoinvointirannekkeet. En saanut apua niistä. Tää on mun kolmas lapsi, ja takuulla viimeinen. Aikaisemmin pahoinvointi on kestänyt vain 2-3vkoa, nyt tätä on ollut jo ihan liian kauan... ei meinaa jaksaa enää. Mutta jospa tästä vaan jaksais sitkutella päivä kerrallaan... ja odottaa, että joku päivä sitä huomaa, ettei enää olekaan niin kamala olo! Sitä odotellessa...
Temppiä kaikille pahoinvoiville!

Z kirjoitti:

Täällä rv 14 ja edelleen aivan mahdotonta pahoinvointia. Tämä alkoi vkolla 5 . Olen ollut vain muutaman päivän töissä ihan alkuraskaudessa, muuten sairaslomalla. Kokeiltu on B-vitamiinit ja pahoinvointirannekkeet. En saanut apua niistä. Tää on mun kolmas lapsi, ja takuulla viimeinen. Aikaisemmin pahoinvointi on kestänyt vain 2-3vkoa, nyt tätä on ollut jo ihan liian kauan... ei meinaa jaksaa enää. Mutta jospa tästä vaan jaksais sitkutella päivä kerrallaan... ja odottaa, että joku päivä sitä huomaa, ettei enää olekaan niin kamala olo! Sitä odotellessa...
Temppiä kaikille pahoinvoiville!

Lue lisää

jo aikaisemmin että jos vaikka alkais helpottaa toi oksentaminen. olin siis viikon oksentamatta. tänään aamulla alkoi vaan oksennus lentää kun salama kirkkaalta taivaalta. kauhea pelko iski päälle jos se kauheus taas alkaa. kädet tärisee, sydän hakkaa, ahdistaa rintaa, kurkkua kuristaa, mieli on sumea. kauhea olo. pelkään jo että iskee joku paniikkikohtaus tai vastaava olo on niin epätodellinen. ei voi muuta kuin itkeä.
yritin nukahtaa uudelleen mutta kuin ei pysty tältä ololta. pelottaa vaan niin paljon.

sulla tosiaan pahoinvointi jo hellittäisi ja pääsisit takaisin normaaliin elämään. jaksoitko olla jumpassa? ilselläni pyörähti käyntiin 20 viikko ja edelleen oksennan ja voin huonosti. olenko minä nyt se muutamaan prosenttiin kuuluva joka oksentaa koko raskauden? voi kun tulisikin vaan oksennus ja sen jälkeen voisi jatkaa normaalia toimintaa mutta kun ei. olo on koko ajan kuin yrjötautisella ja heikottaa.
mulla kanssa päällä kauheat päänsäryt johon ei todellakaan lääkkeet auta. olen itse menossa lääkärille tänään ja nyt on oikeasti ruvettava tekee jotain tälle päänsärylle. öitä ei saa enää nukutuksi kuin koko ajan sattuu ja aamusta kuin oksentaa niin päänsärky vaan lisääntyy. oravanpyörä on valmis.
haluaisin jo todella päästä sairaalaan vaikka vaan muutamaksi päiväksi tiputukseen vaikkakin en ole kuivunut, mutta joskus tuntuu että jää oksentelu päälle ja tosiaan jos pääsis sairaalaan niin kun ei söisi ja joisi pariin päivään mitään niin voisi vatsakin rauhoittua. toi on vaan mun omaa päätelmää mutta kun tässä miettii kaikki mahdolliset avut vaan mitä voi olla.
siksi kysyisin teiltä jotka ovat joutuneet tiputukseen, auttaako se siihen yökkäys refleksiin se syömättömyys?

e kirjoitti:

sulla tosiaan pahoinvointi jo hellittäisi ja pääsisit takaisin normaaliin elämään. jaksoitko olla jumpassa? ilselläni pyörähti käyntiin 20 viikko ja edelleen oksennan ja voin huonosti. olenko minä nyt se muutamaan prosenttiin kuuluva joka oksentaa koko raskauden? voi kun tulisikin vaan oksennus ja sen jälkeen voisi jatkaa normaalia toimintaa mutta kun ei. olo on koko ajan kuin yrjötautisella ja heikottaa.
mulla kanssa päällä kauheat päänsäryt johon ei todellakaan lääkkeet auta. olen itse menossa lääkärille tänään ja nyt on oikeasti ruvettava tekee jotain tälle päänsärylle. öitä ei saa enää nukutuksi kuin koko ajan sattuu ja aamusta kuin oksentaa niin päänsärky vaan lisääntyy. oravanpyörä on valmis.
haluaisin jo todella päästä sairaalaan vaikka vaan muutamaksi päiväksi tiputukseen vaikkakin en ole kuivunut, mutta joskus tuntuu että jää oksentelu päälle ja tosiaan jos pääsis sairaalaan niin kun ei söisi ja joisi pariin päivään mitään niin voisi vatsakin rauhoittua. toi on vaan mun omaa päätelmää mutta kun tässä miettii kaikki mahdolliset avut vaan mitä voi olla.
siksi kysyisin teiltä jotka ovat joutuneet tiputukseen, auttaako se siihen yökkäys refleksiin se syömättömyys?

Lue lisää

Olen synnyttänyt jo puoli vuotta sitten mutta huvikseni luin tätä palstaa. Itse olin tipassa kaksi kertaa. Ekalla kerralla kun pääsin siihen (huom PÄÄSIN) niin tuntui että elämä voittaa. Todellakin. Se auttoi mulla tosi paljon,oksentelu helpotti ja pystyin syömään sen parin päivän tiputuksen jälkeen , eikä tullut edes heti ulos. Toki se pahoinvointi palasi mutta sai edes aivoille muutaman päivän levon, ja minulla ei palannut ihan niin voimakkaana. Mutta sen verran että toisen kerran tippaan jouduin. Lääkäriin vaan vaatimaan tippaa, sanon minä!! En enää muistanutkaan miten järkyttävää se oli.. nyt näitä lukiessani mietin että haluanko sittenkään toista lasta!

yökkö-ökkö kirjoitti:

Olen synnyttänyt jo puoli vuotta sitten mutta huvikseni luin tätä palstaa. Itse olin tipassa kaksi kertaa. Ekalla kerralla kun pääsin siihen (huom PÄÄSIN) niin tuntui että elämä voittaa. Todellakin. Se auttoi mulla tosi paljon,oksentelu helpotti ja pystyin syömään sen parin päivän tiputuksen jälkeen , eikä tullut edes heti ulos. Toki se pahoinvointi palasi mutta sai edes aivoille muutaman päivän levon, ja minulla ei palannut ihan niin voimakkaana. Mutta sen verran että toisen kerran tippaan jouduin. Lääkäriin vaan vaatimaan tippaa, sanon minä!! En enää muistanutkaan miten järkyttävää se oli.. nyt näitä lukiessani mietin että haluanko sittenkään toista lasta!

Lue lisää

piti sanomani että masennuin täysin pahoivoinnin aikana. Olin jo hakemassa masennuslääkkeitä. Itkin vain päivästä toiseen. Mutta kun se helpotti neljän kk jälkeen ja loppuikin sitten kokonaan niin olo oli oikein hyvä ja masennus helpotti pikkuhiljaa. Ja se todella unohtuu, minäkin jo sitä toista kaikesta huolimatta haaveilen. Se on lyhyt aika, sitäkin hirveämpi.

yökkö-ökkö kirjoitti:

piti sanomani että masennuin täysin pahoivoinnin aikana. Olin jo hakemassa masennuslääkkeitä. Itkin vain päivästä toiseen. Mutta kun se helpotti neljän kk jälkeen ja loppuikin sitten kokonaan niin olo oli oikein hyvä ja masennus helpotti pikkuhiljaa. Ja se todella unohtuu, minäkin jo sitä toista kaikesta huolimatta haaveilen. Se on lyhyt aika, sitäkin hirveämpi.

Lue lisää

itken ja itken. en vaan jaksa tätä enää. siis huonoa oloa ja oksennusta. lääkkeet ei auta ja sairaalaan ei pääse kun ei ole kuivunut vaikka kuinka olen itkenyt että olen jo niin masentunut että lopetan kohta koko syömisen ja juomisen. kaikki läheiset ovat todella huolissani jo mun jaksamisesta ja tietenkin auttavat minkä voivat ja tukevat. haluaisin vaan vajota maan alle ja pysyä siellä. en saa enää öitä nukuttua kuin pelkään aamua ja uudenpäivän alkua.
olen vapun jälkeen menossa psykologille juttelee tästä asiasta ja toivoisin sieltä saavani jotain apua vaikka en kyllä tiedä mitä.
kiitos kuin jaksoit lukea. ajattelin että kirjoittaminen voisi helpottaa tätä ahdistusta edes hiukan.

e kirjoitti:

itken ja itken. en vaan jaksa tätä enää. siis huonoa oloa ja oksennusta. lääkkeet ei auta ja sairaalaan ei pääse kun ei ole kuivunut vaikka kuinka olen itkenyt että olen jo niin masentunut että lopetan kohta koko syömisen ja juomisen. kaikki läheiset ovat todella huolissani jo mun jaksamisesta ja tietenkin auttavat minkä voivat ja tukevat. haluaisin vaan vajota maan alle ja pysyä siellä. en saa enää öitä nukuttua kuin pelkään aamua ja uudenpäivän alkua.
olen vapun jälkeen menossa psykologille juttelee tästä asiasta ja toivoisin sieltä saavani jotain apua vaikka en kyllä tiedä mitä.
kiitos kuin jaksoit lukea. ajattelin että kirjoittaminen voisi helpottaa tätä ahdistusta edes hiukan.

Lue lisää

Vointini parani viime pe ja tällä viikolla olen käynyt jumpissa ja pitkällä kävelylenkillä! En saata uskoa, että pahoinvointi loppui! Se oli jotain niin kamalaa. Pelkään, että pahoinvointi palaa..

Sinulle "e".. Tilanteesi kuulostaa aivan hirveälle!! Vaadi hoitoon pääsyä! Lääkäreille pitää muutenkin aina liioitella, että tekevät mitään. Pakkohan sinun on jotain apua tuohon tilanteeseen saada.
Voimia =)

ei elämää kirjoitti:

Vointini parani viime pe ja tällä viikolla olen käynyt jumpissa ja pitkällä kävelylenkillä! En saata uskoa, että pahoinvointi loppui! Se oli jotain niin kamalaa. Pelkään, että pahoinvointi palaa..

Sinulle "e".. Tilanteesi kuulostaa aivan hirveälle!! Vaadi hoitoon pääsyä! Lääkäreille pitää muutenkin aina liioitella, että tekevät mitään. Pakkohan sinun on jotain apua tuohon tilanteeseen saada.
Voimia =)

Lue lisää

mulla ei minkäänlaista pahoinvointia koko alkuraskaudessa, nyt mennään viikolla 14. rinnat tosin hieman arat vain.. tosi mukavaa kun on voinut käydä töissä ja harrastaa liikuntaa normaaliin tapaan. se niin vaihtelee ihmisillä.. :)

e kirjoitti:

itken ja itken. en vaan jaksa tätä enää. siis huonoa oloa ja oksennusta. lääkkeet ei auta ja sairaalaan ei pääse kun ei ole kuivunut vaikka kuinka olen itkenyt että olen jo niin masentunut että lopetan kohta koko syömisen ja juomisen. kaikki läheiset ovat todella huolissani jo mun jaksamisesta ja tietenkin auttavat minkä voivat ja tukevat. haluaisin vaan vajota maan alle ja pysyä siellä. en saa enää öitä nukuttua kuin pelkään aamua ja uudenpäivän alkua.
olen vapun jälkeen menossa psykologille juttelee tästä asiasta ja toivoisin sieltä saavani jotain apua vaikka en kyllä tiedä mitä.
kiitos kuin jaksoit lukea. ajattelin että kirjoittaminen voisi helpottaa tätä ahdistusta edes hiukan.

Lue lisää

eikö joku läheisistäsi voisi soittaa lääkäriin ja vaatia hoitoa; jokin lääkitys (vaikka ovat kiistanalaisia, mutta joillain helpottanut huomattavasti, esim primperan tms eikä niistä viallisia vauvoja ole tullut, monet tuttavani ovat käyttäneet ja lapset terveitä), tai entä eikö painosi ole pudonnut, jos on niin sillä pääsee tippaan vaikka ei olisi täysin kuivunut! Soita neuvolaan, tai pyydä nyt läheisiäsi soittamaan jonnekin!! Vakuutan sulle että se menee ohi, mutta tiedän että tuo vie elämänhalun:(
jos sulla on joku sähköposti niin voidaan kirjoitella.

yökkö-ökkö kirjoitti:

eikö joku läheisistäsi voisi soittaa lääkäriin ja vaatia hoitoa; jokin lääkitys (vaikka ovat kiistanalaisia, mutta joillain helpottanut huomattavasti, esim primperan tms eikä niistä viallisia vauvoja ole tullut, monet tuttavani ovat käyttäneet ja lapset terveitä), tai entä eikö painosi ole pudonnut, jos on niin sillä pääsee tippaan vaikka ei olisi täysin kuivunut! Soita neuvolaan, tai pyydä nyt läheisiäsi soittamaan jonnekin!! Vakuutan sulle että se menee ohi, mutta tiedän että tuo vie elämänhalun:(
jos sulla on joku sähköposti niin voidaan kirjoitella.

Lue lisää

jo saanut pahoinvointii primperan suppoja ja postefenia. ei ne kuitenkaan vie pahaa oloa pois ehkä vähentää oksennuskertoja. painoa olen saanut hiukan lisää vaikka en yhtään tiedä miten, varmaan sitten saan jotain sisällä pysyy. enimmäkseen illalla siis saan pysymään tavaran sisällä ja kun ei muu maistu olen syönyt tosi epaterveellisesti sissejä, suolapähkinöitä, suklaata ja limsaa. paljoa kuin ei pysty syömään niin yrittää ottaa sellaista mistä saa paljon energiaa. ei varmaan hyväksi mutta pakko on voimaa itselle jostain saada.
eniten mua huolestuttaa tässä omassa olossa se kun on niin levoton, paniikin omainen olo ja sydän hakkaa ja päätä särkee. siis olo on sellainen että tuntuu että sekoan kohta.
äskön kävin miehen kanssa ulkona kävelee hiljaksiin 15 min ja taas se olo iski. huimasi, kurkusta ahdisti ja korvissa soi ja tuntuu että sekoaa. kotona sydän hakkaa hulluna vielläkin.
uskon varmaan johtuvan siitä että olen jo niin heikossa kunnossa ja pieni ponnistelu tekee ton olon. soitan huomenna neuvolaan ja kysyn neuvoa. kiitos kaunis tukemiselle ja toivon tosiaan tän menevän pian ohi. en viitsi laittaa sähköpostiosoitetta tänne kuin tällä palstalla ei ole aina niin fiksuja ihmisiä niin ei rupee tulee mitään asiattomia viestejä. mutta laita sä niin kirjoitan sulle kyllä.

e kirjoitti:

jo saanut pahoinvointii primperan suppoja ja postefenia. ei ne kuitenkaan vie pahaa oloa pois ehkä vähentää oksennuskertoja. painoa olen saanut hiukan lisää vaikka en yhtään tiedä miten, varmaan sitten saan jotain sisällä pysyy. enimmäkseen illalla siis saan pysymään tavaran sisällä ja kun ei muu maistu olen syönyt tosi epaterveellisesti sissejä, suolapähkinöitä, suklaata ja limsaa. paljoa kuin ei pysty syömään niin yrittää ottaa sellaista mistä saa paljon energiaa. ei varmaan hyväksi mutta pakko on voimaa itselle jostain saada.
eniten mua huolestuttaa tässä omassa olossa se kun on niin levoton, paniikin omainen olo ja sydän hakkaa ja päätä särkee. siis olo on sellainen että tuntuu että sekoan kohta.
äskön kävin miehen kanssa ulkona kävelee hiljaksiin 15 min ja taas se olo iski. huimasi, kurkusta ahdisti ja korvissa soi ja tuntuu että sekoaa. kotona sydän hakkaa hulluna vielläkin.
uskon varmaan johtuvan siitä että olen jo niin heikossa kunnossa ja pieni ponnistelu tekee ton olon. soitan huomenna neuvolaan ja kysyn neuvoa. kiitos kaunis tukemiselle ja toivon tosiaan tän menevän pian ohi. en viitsi laittaa sähköpostiosoitetta tänne kuin tällä palstalla ei ole aina niin fiksuja ihmisiä niin ei rupee tulee mitään asiattomia viestejä. mutta laita sä niin kirjoitan sulle kyllä.

Lue lisää

Epäterveellistä, mitä vaan kannattaa syödä. Itse sain alas melkein vaan hampurilaisia, suolaista teki paljon mieli mutta en kestänyt hajua mikä lihoista esim tuli ruokaa tehdessä. Niitä kiloja tässä nyt karistellaan:)
Kyllä se kehon heikoksi vetää, ja kaikki noi reaktiot on varmaan siitä johtuvia. tosi ikävää että lääkitys ei auta! Hasssua että tippa on siellä noin vaikea saada. Siitä tuli mulle kyllä huomattavasti parempi olo edes hetkeksi. Kysy neuvolasta vielä sitä.
Yritä jaksaa:( pitäisi tosiaan luoda uusi sähköposti. Katsotaan jos sitä saisi aikaan:)

y-ö kirjoitti:

Epäterveellistä, mitä vaan kannattaa syödä. Itse sain alas melkein vaan hampurilaisia, suolaista teki paljon mieli mutta en kestänyt hajua mikä lihoista esim tuli ruokaa tehdessä. Niitä kiloja tässä nyt karistellaan:)
Kyllä se kehon heikoksi vetää, ja kaikki noi reaktiot on varmaan siitä johtuvia. tosi ikävää että lääkitys ei auta! Hasssua että tippa on siellä noin vaikea saada. Siitä tuli mulle kyllä huomattavasti parempi olo edes hetkeksi. Kysy neuvolasta vielä sitä.
Yritä jaksaa:( pitäisi tosiaan luoda uusi sähköposti. Katsotaan jos sitä saisi aikaan:)

Lue lisää

jopa itse itku kurkussa soittanut suoraan äitiyspolille ja siellä vaan vaativat lähetettä. kun menen lääkärille ja otetaan ne verikokeet niin todetaan ettei ole liian kuiva vaan kotona voi viellä olla. ei sinne tosiaan täällä helposti pääse.
soitan huomenna neuvolaan ja kysyn neuvoja.

e kirjoitti:

jopa itse itku kurkussa soittanut suoraan äitiyspolille ja siellä vaan vaativat lähetettä. kun menen lääkärille ja otetaan ne verikokeet niin todetaan ettei ole liian kuiva vaan kotona voi viellä olla. ei sinne tosiaan täällä helposti pääse.
soitan huomenna neuvolaan ja kysyn neuvoja.

Lue lisää

tänään neuvolaan ja sieltä käskivät soittaa terveyskeskukseen. sitä kautta pääsin pääterveysasemalle tippaan. en ollut viellä verikokeiden perusteella tarpeeksi kuivunut jotn sain vaan pari litraa nestettä ja sitten kotiin. lääkäreiltä tuli tylyä kohtelua mutta sairaanhoitajat oli tosi mukavia.
itkin sielläkin että haluan pariksi päiväksi sairaalaan. ilmeisesti lääkäri kävi soittamassa äitiyspolille ja ei mua sinne huolita.
siis minkäs teet kun et hoitoon pääse. käskivät vaan soittaa taas neuvolaan jollei olo parane. en enää jaksa uskoa muuta kuin että joudun viellä 20 viikkoo kärsii tätä.
en edes jaksa enää ajatella miten selviin.

e kirjoitti:

tänään neuvolaan ja sieltä käskivät soittaa terveyskeskukseen. sitä kautta pääsin pääterveysasemalle tippaan. en ollut viellä verikokeiden perusteella tarpeeksi kuivunut jotn sain vaan pari litraa nestettä ja sitten kotiin. lääkäreiltä tuli tylyä kohtelua mutta sairaanhoitajat oli tosi mukavia.
itkin sielläkin että haluan pariksi päiväksi sairaalaan. ilmeisesti lääkäri kävi soittamassa äitiyspolille ja ei mua sinne huolita.
siis minkäs teet kun et hoitoon pääse. käskivät vaan soittaa taas neuvolaan jollei olo parane. en enää jaksa uskoa muuta kuin että joudun viellä 20 viikkoo kärsii tätä.
en edes jaksa enää ajatella miten selviin.

Lue lisää

kiva kun kirjoittelit. Helpottiko tippa yhtään? kyllä mullakin oli nuiva äijä joka ei selvästikään ymmärtänyt mitä käydään läpi raskauspahoinvoinissa, ne voi siis jättää omaan arvoonsa. Et joudu enää 20 viikko kärsii, olet jo viikolla kymmenen. Se on voiton puolella, usko pois! voi hyvinkin helpottaa jo sillä maagisella 12 viikolla, joten ole nyt ihan luottavaisin mielin, päivä kerrallaan yritä mennä. ainakin pieni on hyvin kiinni sinussa, pahoinvointi on hyvä merkki, vaikka tiedän ettei vois vähempää kiinnostaa....
Voimia:)

y-ö kirjoitti:

kiva kun kirjoittelit. Helpottiko tippa yhtään? kyllä mullakin oli nuiva äijä joka ei selvästikään ymmärtänyt mitä käydään läpi raskauspahoinvoinissa, ne voi siis jättää omaan arvoonsa. Et joudu enää 20 viikko kärsii, olet jo viikolla kymmenen. Se on voiton puolella, usko pois! voi hyvinkin helpottaa jo sillä maagisella 12 viikolla, joten ole nyt ihan luottavaisin mielin, päivä kerrallaan yritä mennä. ainakin pieni on hyvin kiinni sinussa, pahoinvointi on hyvä merkki, vaikka tiedän ettei vois vähempää kiinnostaa....
Voimia:)

Lue lisää

siitä tipasta oli hieman apua. tuli voimaa ja sain vähän syötyä. antoivat mulle sairaalassa leivän ja lasin mehua ja kun nekin lensi ulos niin sanoivat vaan että söin liian nopeasti. kotona söin vähän jäätelöä ja hapankorppua ja viinirypäleitä.
olen siis viikolla 19 5 eli kohta puolessa välissä niin siksi ajattelin että joudun oksentaa sinne loppuun asti eli viellä sen 20 viikkoo.
tietenkin toivon ettei näin olisi mutta tarvitaan tosiaan joku ihme että tää loppuu.
no toivotaan vaan parempaa huomista ja yritän olla turhaan murehtimatta.

e kirjoitti:

siitä tipasta oli hieman apua. tuli voimaa ja sain vähän syötyä. antoivat mulle sairaalassa leivän ja lasin mehua ja kun nekin lensi ulos niin sanoivat vaan että söin liian nopeasti. kotona söin vähän jäätelöä ja hapankorppua ja viinirypäleitä.
olen siis viikolla 19 5 eli kohta puolessa välissä niin siksi ajattelin että joudun oksentaa sinne loppuun asti eli viellä sen 20 viikkoo.
tietenkin toivon ettei näin olisi mutta tarvitaan tosiaan joku ihme että tää loppuu.
no toivotaan vaan parempaa huomista ja yritän olla turhaan murehtimatta.

Lue lisää

luin tuosta ensi viestistä että raskaus viikolla kymmenen?? Jos olet siis jo viikolla 20 kohta niin oletpahan aikamoisen homman käynyt läpi! Ei se VOI enää jatkua pitkään!

y-ö kirjoitti:

luin tuosta ensi viestistä että raskaus viikolla kymmenen?? Jos olet siis jo viikolla 20 kohta niin oletpahan aikamoisen homman käynyt läpi! Ei se VOI enää jatkua pitkään!

Lue lisää

ole aloittaja "ei elämää" vaan tulin muuten vaan keskusteluun mukaan nim"e"
tänään en ole ainakaan viellä oksentanut mutta olo on tosi kumma. ylävatsa on tosi arka, hengittäminen tuntuu raskaalta ja kurkku on kipeä. kaikki johtuu varmaan tosta piiitkästä oksentelusta mutta olo on silti pelottava. luin jo kirjoituksia netistä raskaus masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. luulen/ pelkään että mulla on jo tullut sellainen. on jotenkin niin epätodellinen olo.
en enää uskalla kohta kertoa lääkärille mistään mun oireista kun se eilinen kohtelu oli niin tylyä.
ymmärrän kyllä että lääkäreillä on kiire ja sairaalat täynnä mutta jos potilas itse vaatii pääsyä sairaalaan niin miksi se voi olla niin mahdotonta!!!
pakko jotenkin kahlata päiviä eteenpäin ja laittaa kädet ristiin ja toivoa pikaista helpotusta.

e kirjoitti:

jo saanut pahoinvointii primperan suppoja ja postefenia. ei ne kuitenkaan vie pahaa oloa pois ehkä vähentää oksennuskertoja. painoa olen saanut hiukan lisää vaikka en yhtään tiedä miten, varmaan sitten saan jotain sisällä pysyy. enimmäkseen illalla siis saan pysymään tavaran sisällä ja kun ei muu maistu olen syönyt tosi epaterveellisesti sissejä, suolapähkinöitä, suklaata ja limsaa. paljoa kuin ei pysty syömään niin yrittää ottaa sellaista mistä saa paljon energiaa. ei varmaan hyväksi mutta pakko on voimaa itselle jostain saada.
eniten mua huolestuttaa tässä omassa olossa se kun on niin levoton, paniikin omainen olo ja sydän hakkaa ja päätä särkee. siis olo on sellainen että tuntuu että sekoan kohta.
äskön kävin miehen kanssa ulkona kävelee hiljaksiin 15 min ja taas se olo iski. huimasi, kurkusta ahdisti ja korvissa soi ja tuntuu että sekoaa. kotona sydän hakkaa hulluna vielläkin.
uskon varmaan johtuvan siitä että olen jo niin heikossa kunnossa ja pieni ponnistelu tekee ton olon. soitan huomenna neuvolaan ja kysyn neuvoa. kiitos kaunis tukemiselle ja toivon tosiaan tän menevän pian ohi. en viitsi laittaa sähköpostiosoitetta tänne kuin tällä palstalla ei ole aina niin fiksuja ihmisiä niin ei rupee tulee mitään asiattomia viestejä. mutta laita sä niin kirjoitan sulle kyllä.

Lue lisää

älä missään nimessä syö tuollaista roskaruokaa!!! nimenomaan se rasvainen ruoka saa voimaan pahoin!
minulle tulossa nyt toinen, ihan alussa ollaan ja pahoinvointi alkoi tässäkin raskaudessa. Ensimmäisessä oli niin voimakasta pahoinvointia ja väsymystä että elämä ei maistunut yhtään. Rutiinikseni tuli aamulla jogurtti naamaan ja vessaan juosten oksentamaan, olo helpottui en välttämättä oksentanut päivisin. mutta oksensin KOKO raskausajan, sairaalassakin oksentelin kun synnyttämään lähdettiin.. Nyt pelkään samaa kohtaloa, ei ole ollut niin voimakasta tässä raskaudessa.
Voin antaa muutami vinkkejä mitkä minulla tepsii. Jos miehesi olisi kultainen ja toisi sinulle aamupalan sänkyyn tai itse varaat illalla siihen leivän?
syö paljon hedelmiä, minulla pysyy hedelmät sisällä ja helpottavat olo, esim. purkitetut mandariinilohkot :)
syö salaatteja, suosittelen välttämään aamuisin appelssiinimehua..
ja jos yököttää älä taistele vastaan vaan anna mennä, olo helpottuu, kuullostaa ehkä hassulle mutta totta :)
mutta kaikista tärkeintä juo paljon vettä ja syö tasaisin väliajoin tai vaikka koko ajan, älä anna nälän tulla.
itse olen huomannut nyt että kun syön itseni ähkyksi melkeinpä niin vähän aikaa on tosi ähky fiilis mutta sitten se helpottuu ja olo on ihan normaali.. omituisin keinoin tuntuu pärjäävän ;) ja ehdottomasti rentoudu ja vietä aikaa ihmisten kanssa saatat unohtaa koko olot!

toista kertaa jo kirjoitti:

älä missään nimessä syö tuollaista roskaruokaa!!! nimenomaan se rasvainen ruoka saa voimaan pahoin!
minulle tulossa nyt toinen, ihan alussa ollaan ja pahoinvointi alkoi tässäkin raskaudessa. Ensimmäisessä oli niin voimakasta pahoinvointia ja väsymystä että elämä ei maistunut yhtään. Rutiinikseni tuli aamulla jogurtti naamaan ja vessaan juosten oksentamaan, olo helpottui en välttämättä oksentanut päivisin. mutta oksensin KOKO raskausajan, sairaalassakin oksentelin kun synnyttämään lähdettiin.. Nyt pelkään samaa kohtaloa, ei ole ollut niin voimakasta tässä raskaudessa.
Voin antaa muutami vinkkejä mitkä minulla tepsii. Jos miehesi olisi kultainen ja toisi sinulle aamupalan sänkyyn tai itse varaat illalla siihen leivän?
syö paljon hedelmiä, minulla pysyy hedelmät sisällä ja helpottavat olo, esim. purkitetut mandariinilohkot :)
syö salaatteja, suosittelen välttämään aamuisin appelssiinimehua..
ja jos yököttää älä taistele vastaan vaan anna mennä, olo helpottuu, kuullostaa ehkä hassulle mutta totta :)
mutta kaikista tärkeintä juo paljon vettä ja syö tasaisin väliajoin tai vaikka koko ajan, älä anna nälän tulla.
itse olen huomannut nyt että kun syön itseni ähkyksi melkeinpä niin vähän aikaa on tosi ähky fiilis mutta sitten se helpottuu ja olo on ihan normaali.. omituisin keinoin tuntuu pärjäävän ;) ja ehdottomasti rentoudu ja vietä aikaa ihmisten kanssa saatat unohtaa koko olot!

Lue lisää

päivittämään tänne taas oloani.
muutama päivä oli taas helpompi sen tiputuksen jälkeen, mutta tänään kaikelta meni taas pohja. huono olo, oksentamista ja mieli TODELLA maassa.
olin torstaina viisaudenhampaan poistossa kun oli ihan tulehtunut ja siihen sain tietenkin penisiliinikuurin. nyt sitten lääkkeen otosta alkaen on ollut ihan vesiripulilla monta kertaa päivässä. lääkkeen sivuvaikutuksissa luki että voi tulla ripulia ja pahaa oloa. poski on todella turvoksissa ja kipeä, joten syöminenkin on tosi vaikeeta. ja kun tähän pahaan oloon kun viellä pitäisi koko ajan jotain syödä. särkylääkettä menee max määrä päivässä.
nyt en siis todellakaan tiedä johtuuko toi paha olo lääkkeestä vai raskauspahoinvoinnista?
olen todella loppu jo henkisellä tasollakin tähän ettei saa normaalia elämää takaisin. pitäisi pystyä nauttimaan raskaudesta mutta kun ei pysty. itken nykyään päivittäin ja yritän tehdä sen salassa esikoiselta joka on vasta 3v, eikä ymmärrä asioita vaikka kuinka selittäisin.
epäilen jo todella jotain masennusta kun tuntuu ettei mikään asia kiinnosta ja haluaa olla vaan yksinään.
tää on todella kamalaa ja uuvuttavaa. en enää keksi mitä tekisin? sairaalaakaan kun ei pääse vaikka haluaisi.

e kirjoitti:

päivittämään tänne taas oloani.
muutama päivä oli taas helpompi sen tiputuksen jälkeen, mutta tänään kaikelta meni taas pohja. huono olo, oksentamista ja mieli TODELLA maassa.
olin torstaina viisaudenhampaan poistossa kun oli ihan tulehtunut ja siihen sain tietenkin penisiliinikuurin. nyt sitten lääkkeen otosta alkaen on ollut ihan vesiripulilla monta kertaa päivässä. lääkkeen sivuvaikutuksissa luki että voi tulla ripulia ja pahaa oloa. poski on todella turvoksissa ja kipeä, joten syöminenkin on tosi vaikeeta. ja kun tähän pahaan oloon kun viellä pitäisi koko ajan jotain syödä. särkylääkettä menee max määrä päivässä.
nyt en siis todellakaan tiedä johtuuko toi paha olo lääkkeestä vai raskauspahoinvoinnista?
olen todella loppu jo henkisellä tasollakin tähän ettei saa normaalia elämää takaisin. pitäisi pystyä nauttimaan raskaudesta mutta kun ei pysty. itken nykyään päivittäin ja yritän tehdä sen salassa esikoiselta joka on vasta 3v, eikä ymmärrä asioita vaikka kuinka selittäisin.
epäilen jo todella jotain masennusta kun tuntuu ettei mikään asia kiinnosta ja haluaa olla vaan yksinään.
tää on todella kamalaa ja uuvuttavaa. en enää keksi mitä tekisin? sairaalaakaan kun ei pääse vaikka haluaisi.

Lue lisää

maitohappobakteerit hetin mukaan kun antib.kuurin sait?

+++++++++++++++++ kirjoitti:

maitohappobakteerit hetin mukaan kun antib.kuurin sait?

aloitin samaan aikaan maitohappobakteerit. Eli jokaisen lääkkeen kanssa samaan aikaan otan. Ei tunnu auttavan.

e kirjoitti:

aloitin samaan aikaan maitohappobakteerit. Eli jokaisen lääkkeen kanssa samaan aikaan otan. Ei tunnu auttavan.

EIKÖ TEILLÄ HYVÄT IHMISET OLE MUUTA ELÄMÄÄ KUN PÄIVITTÄÄ TÄNNE HUONOA OLOA?? IHAN KUN KETÄÄN KIINOSTAISI! 9KK ON LYHYT AIKA, SEN KÄVELEE VAIKKA PÄÄLLÄÄN KOSKA SILLÄ PALKITAAN LOPPU ELÄMÄ. JA JOS NYT NIIN RANKKAA TEKEE NIIN TARVIIKO SIITÄ TÄÄLLÄ KITISTÄ.. USKOMATONTA!!

^^mami2010^^ kirjoitti:

EIKÖ TEILLÄ HYVÄT IHMISET OLE MUUTA ELÄMÄÄ KUN PÄIVITTÄÄ TÄNNE HUONOA OLOA?? IHAN KUN KETÄÄN KIINOSTAISI! 9KK ON LYHYT AIKA, SEN KÄVELEE VAIKKA PÄÄLLÄÄN KOSKA SILLÄ PALKITAAN LOPPU ELÄMÄ. JA JOS NYT NIIN RANKKAA TEKEE NIIN TARVIIKO SIITÄ TÄÄLLÄ KITISTÄ.. USKOMATONTA!!

Lue lisää

edellisellä kirjoittajalla ei ole ollut pahaa oloa ollenkaan tai joutunut tiputukseen. se olotila on niin kamala ja masentava että vertaistuki ja muiden selviytymistarinat auttaa selviytymään. ja sen antaa myös stemppiä ja kannustusta jaksamaan.
Tälläisten palstojen avulla ihmiset voivat keskustella ja kysellä monista asioista jotka vaivaavat tai tarvitsevat tukea. on esim syöpäsairaille, masentuneille, laihduttajille, surun kohdanneille yms. jossa ihmiset kyllä kirjoittavat omista negatiivisista tunteistaan.
Itse olen saanut paljon tukea ja opastusta asiasta ja saanut myös vertaistukea ja samalla huomannut ettei ole asian kanssa yksin.
En jaksa aina ymmärtää, miksi yleensä edes luet tälläisiä palstoja jos sua ei kiinnosta toisten auttaminen tai tukeminen?
Kiitän kaikkia jotka ovat minua tukeneet tänä vaikeana aikana ja antaneet neuvoja.

e kirjoitti:

edellisellä kirjoittajalla ei ole ollut pahaa oloa ollenkaan tai joutunut tiputukseen. se olotila on niin kamala ja masentava että vertaistuki ja muiden selviytymistarinat auttaa selviytymään. ja sen antaa myös stemppiä ja kannustusta jaksamaan.
Tälläisten palstojen avulla ihmiset voivat keskustella ja kysellä monista asioista jotka vaivaavat tai tarvitsevat tukea. on esim syöpäsairaille, masentuneille, laihduttajille, surun kohdanneille yms. jossa ihmiset kyllä kirjoittavat omista negatiivisista tunteistaan.
Itse olen saanut paljon tukea ja opastusta asiasta ja saanut myös vertaistukea ja samalla huomannut ettei ole asian kanssa yksin.
En jaksa aina ymmärtää, miksi yleensä edes luet tälläisiä palstoja jos sua ei kiinnosta toisten auttaminen tai tukeminen?
Kiitän kaikkia jotka ovat minua tukeneet tänä vaikeana aikana ja antaneet neuvoja.

Lue lisää

ei sitten riitä että on pelkästään huono olo ja oksentaa. siis edelleen ja viikkoja on jo 22 1.
Neuvolan tarkastuksessa löytyi myös pissasta verta täydet 3tai4 plussaa mitä ne tikut näyttää. Nyt on kiikutettu pissanäyte labraan ja huomenna saan kuulla tuloksen. Vähän tässä pelottaa taas mikä nyt on.
Hemoglobiinikin on tippunut nkuukaudessa 135.... 100 eli rautaa pitää alkaa syömään, mutta pelottaa miten vatsa kestää sen kun ei kestä mitään muutakaan.
Itku ja oksennus kurkussa koitan taistella tätä taistelua ja voimat kun on totaallisella nollalla.
Viellä jaksan kiittää tällä palstalla saamastani suuresta tuesta ja aina sitä mielellään ottaa vastaan.
Joka päivä herätessä sitä toivoo, että tämä piina jo loppuu, mutta viellä sitä mulle ei ole suotu.

e kirjoitti:

ei sitten riitä että on pelkästään huono olo ja oksentaa. siis edelleen ja viikkoja on jo 22 1.
Neuvolan tarkastuksessa löytyi myös pissasta verta täydet 3tai4 plussaa mitä ne tikut näyttää. Nyt on kiikutettu pissanäyte labraan ja huomenna saan kuulla tuloksen. Vähän tässä pelottaa taas mikä nyt on.
Hemoglobiinikin on tippunut nkuukaudessa 135.... 100 eli rautaa pitää alkaa syömään, mutta pelottaa miten vatsa kestää sen kun ei kestä mitään muutakaan.
Itku ja oksennus kurkussa koitan taistella tätä taistelua ja voimat kun on totaallisella nollalla.
Viellä jaksan kiittää tällä palstalla saamastani suuresta tuesta ja aina sitä mielellään ottaa vastaan.
Joka päivä herätessä sitä toivoo, että tämä piina jo loppuu, mutta viellä sitä mulle ei ole suotu.

Lue lisää

Minulla nyt rv 9 2,olin tiputuksessa voimakkaan pahoinvoinnin vuoksi rv 7 2 pari päivää ja se helpotti oloani todella paljon. Aloitin lisäksi sen jälkeen B-vitamiinikuurin (Beroccaa apteekista), jonka luulen olleen pelastukseni koska sen jälkeen en ole enää oksentanut. Nyt ollut jo muutaman päivän suht.normaali olo,toki pelkään että pahoinvointi vielä palaa kun raskaus näin alussa. Odotan toista lasta,ensimmäisestä pahoinvointia kesti viikolle 16. Jaksamista kaikille pahoinvoiville!

nimetön83 kirjoitti:

Minulla nyt rv 9 2,olin tiputuksessa voimakkaan pahoinvoinnin vuoksi rv 7 2 pari päivää ja se helpotti oloani todella paljon. Aloitin lisäksi sen jälkeen B-vitamiinikuurin (Beroccaa apteekista), jonka luulen olleen pelastukseni koska sen jälkeen en ole enää oksentanut. Nyt ollut jo muutaman päivän suht.normaali olo,toki pelkään että pahoinvointi vielä palaa kun raskaus näin alussa. Odotan toista lasta,ensimmäisestä pahoinvointia kesti viikolle 16. Jaksamista kaikille pahoinvoiville!

Lue lisää

Täällä kanssa pahoinvointia..ihan totaalisen lamaantuneeks vetää.Ja kyl meinaa itku tulla ku tietää et on vielä 10 viikkoa ainakin tätä edessä..tai ainakin kahdessa edellisessä raskaudessa kestäny viikolle 19-20 (nyt 9 0 menossa).Mikään ei auta, makaan vaan sohvalla päivät sangon kanssa ja mies hoitaa kaiken.Saa nähdä joutuuko/pääseekö jossain vaiheessa tippaan sit. Tsemppiä ja haleja kaikille pahoinvoiville....

^^mami2010^^ kirjoitti:

EIKÖ TEILLÄ HYVÄT IHMISET OLE MUUTA ELÄMÄÄ KUN PÄIVITTÄÄ TÄNNE HUONOA OLOA?? IHAN KUN KETÄÄN KIINOSTAISI! 9KK ON LYHYT AIKA, SEN KÄVELEE VAIKKA PÄÄLLÄÄN KOSKA SILLÄ PALKITAAN LOPPU ELÄMÄ. JA JOS NYT NIIN RANKKAA TEKEE NIIN TARVIIKO SIITÄ TÄÄLLÄ KITISTÄ.. USKOMATONTA!!

Lue lisää

EIKÖ SULLA OO MUUTA ELÄMÄÄ KUIN LUKEE KETJUA, JOKA EI SUA KOSKE????? KUKA KITISEE? KYLLÄ NÄÄ ASIAT MONIA KIINNOSTAA, PAHVI.

:) kirjoitti:

EIKÖ SULLA OO MUUTA ELÄMÄÄ KUIN LUKEE KETJUA, JOKA EI SUA KOSKE????? KUKA KITISEE? KYLLÄ NÄÄ ASIAT MONIA KIINNOSTAA, PAHVI.

Toi äskeinen oli siis tolle mami2010:lle. Ihanan empaattinen tuleva äiti. Kenelläköhän sitä elämää ei ole, kun kirjoittaa tänne paniikissa klo 5 yöllä... =)))))

:) kirjoitti:

Toi äskeinen oli siis tolle mami2010:lle. Ihanan empaattinen tuleva äiti. Kenelläköhän sitä elämää ei ole, kun kirjoittaa tänne paniikissa klo 5 yöllä... =)))))

kyllä tänne niitä ilkeilijöitä ja solvaajia mahtuu.
Kaikki sympatiat ja voimat pahoinvoiville.
Itselläni pahoinvointi ja oksentelu alko viikolla 5-6 ja nyt mennään viikossa 23. Edelleen oksettaa ja kuvottaa koko päivän ja aamulla oksentelen. Viikon 20 jälkeen kokopäiväinen oksentelu rauhoittui ja kutotus ja aamuoksentelu jäi. Eli kuulun varmaan niihin muutamaan prosenttiin joka oksentaa koko raskauden.
Tämä on toinen raskaus ja ensimmäisessä ei ollut yhtään pahoinvointia.
Kaikki kikat ja lääkkeet kokeiltu, ei mistään kunnon apua. Pakko jaksaa vaikka ei jaksaisikaan. onneksi mulle nyt kirjoitettiin sairaslomaa suoraan äitiyslomaan asti niin ei tarvii miettii töitä ainakaan, vaikka huono omatunto siitä onkin kun töitä ei pysty tekee.
Olen tässä ihmetellyt miten pystyn edes nukkuu niin paljon mitä olen näiden viikkojen aikana nukkunut. Nukkuminen on tosiaan ainoa aika kun en tunne pahaa oloa tai oksenna.
Itku on herkässä ja pinna kireällä.
Koitetaan kaikki pahoinvoivat vaan ajatella mahdollisemman positiivisesti ja jaksaa

e kirjoitti:

kyllä tänne niitä ilkeilijöitä ja solvaajia mahtuu.
Kaikki sympatiat ja voimat pahoinvoiville.
Itselläni pahoinvointi ja oksentelu alko viikolla 5-6 ja nyt mennään viikossa 23. Edelleen oksettaa ja kuvottaa koko päivän ja aamulla oksentelen. Viikon 20 jälkeen kokopäiväinen oksentelu rauhoittui ja kutotus ja aamuoksentelu jäi. Eli kuulun varmaan niihin muutamaan prosenttiin joka oksentaa koko raskauden.
Tämä on toinen raskaus ja ensimmäisessä ei ollut yhtään pahoinvointia.
Kaikki kikat ja lääkkeet kokeiltu, ei mistään kunnon apua. Pakko jaksaa vaikka ei jaksaisikaan. onneksi mulle nyt kirjoitettiin sairaslomaa suoraan äitiyslomaan asti niin ei tarvii miettii töitä ainakaan, vaikka huono omatunto siitä onkin kun töitä ei pysty tekee.
Olen tässä ihmetellyt miten pystyn edes nukkuu niin paljon mitä olen näiden viikkojen aikana nukkunut. Nukkuminen on tosiaan ainoa aika kun en tunne pahaa oloa tai oksenna.
Itku on herkässä ja pinna kireällä.
Koitetaan kaikki pahoinvoivat vaan ajatella mahdollisemman positiivisesti ja jaksaa

Lue lisää

kärsivä joka viikolla 23 2 voi huonosti.
Olen tosiaan kokeillut kaikkia konsteja, mutta mikään ei tehoa. Satuin netistä lukemaan että joku on saanut apua magneesiumista.
Joten kipaisin apteekiin ja ostin purkin Magnex b6 vitamiinin. Molemmat on siis samassa purkissa.
Otan yhden aamulla ja yhden illalla. Purkin suositus on yksi päivässä, mutta apteekista kysyin voiko ottaa kaksi, niin sille ei ole mitään esteitä. Kolmessa päivässä olo on huomattavasti helpottanut. Siis johtuuko magneumista vai siitä että viikkoja tulee lisää, niin sitä en osaa sanoa, mutta en kyllä lopeta sen käyttöäkään. viimeksi ma olin päivän tipassa..
Ei paha olo ole kokonaan pois lähtenyt, mutta pääsee jo sängystä ylös ja vähän jotain kotona puuhastelee.
On se kuntokin mennyt todella huonoksi tosta oksentelusta ja väsyy todella helposti. Mieskin on ollut todella iloinen töistä tullessa, kun olen saanut kotona jotain tehdyksi.
Siis koittakaa, ei siinä mitään ainakaan menetäkkään.

e kirjoitti:

kärsivä joka viikolla 23 2 voi huonosti.
Olen tosiaan kokeillut kaikkia konsteja, mutta mikään ei tehoa. Satuin netistä lukemaan että joku on saanut apua magneesiumista.
Joten kipaisin apteekiin ja ostin purkin Magnex b6 vitamiinin. Molemmat on siis samassa purkissa.
Otan yhden aamulla ja yhden illalla. Purkin suositus on yksi päivässä, mutta apteekista kysyin voiko ottaa kaksi, niin sille ei ole mitään esteitä. Kolmessa päivässä olo on huomattavasti helpottanut. Siis johtuuko magneumista vai siitä että viikkoja tulee lisää, niin sitä en osaa sanoa, mutta en kyllä lopeta sen käyttöäkään. viimeksi ma olin päivän tipassa..
Ei paha olo ole kokonaan pois lähtenyt, mutta pääsee jo sängystä ylös ja vähän jotain kotona puuhastelee.
On se kuntokin mennyt todella huonoksi tosta oksentelusta ja väsyy todella helposti. Mieskin on ollut todella iloinen töistä tullessa, kun olen saanut kotona jotain tehdyksi.
Siis koittakaa, ei siinä mitään ainakaan menetäkkään.

Lue lisää

Onko kukaan koittanut homeopaattisia "lääkkeitä"? Ystäväni sai suuren avun nux vomicasta ja ostinkin sitä itse tänään (Dr. Reckeweg R52). Saas nyt nähdä sit onko kehujensa arvoinen.

nnmm kirjoitti:

Onko kukaan koittanut homeopaattisia "lääkkeitä"? Ystäväni sai suuren avun nux vomicasta ja ostinkin sitä itse tänään (Dr. Reckeweg R52). Saas nyt nähdä sit onko kehujensa arvoinen.

Lue lisää

kokeilin homeopaattisia valmisteita, mutta en saanut merkittävää apua. Vastaavaa merkkiä en kyllä kokeillut eli en tiedä sen tehosta. Käy ihmeessä kertomassa saitko tuotteesta apua?
Ja onko sulla pahoinvointia ja äklöä oloa vai oksenteletko myös ja kuinka paljon?
Itselläni on sitä oksentamista päivittäin ja paha olo on koko ajan päällä.
Viimeksi tänään oksensin aamulla, viikko on 23 4.
toivottavaati saat apua.

e kirjoitti:

kokeilin homeopaattisia valmisteita, mutta en saanut merkittävää apua. Vastaavaa merkkiä en kyllä kokeillut eli en tiedä sen tehosta. Käy ihmeessä kertomassa saitko tuotteesta apua?
Ja onko sulla pahoinvointia ja äklöä oloa vai oksenteletko myös ja kuinka paljon?
Itselläni on sitä oksentamista päivittäin ja paha olo on koko ajan päällä.
Viimeksi tänään oksensin aamulla, viikko on 23 4.
toivottavaati saat apua.

Lue lisää

Kokeilin tuota R52:sta kerran, mut sit mulle iski pelko et jos siitä onkin jotain haittaa sikiölle...eikä se ainakaan kerrasta mitään auttanut. No, kai se on sit vaan kärsittävä vielä pari kk. Ei vaan jaksais enää päivääkään, epätoivo iskee ku ei pääse kotoa mihinkään. Ja koko ajan vaan oksettaa..

^^mami2010^^ kirjoitti:

EIKÖ TEILLÄ HYVÄT IHMISET OLE MUUTA ELÄMÄÄ KUN PÄIVITTÄÄ TÄNNE HUONOA OLOA?? IHAN KUN KETÄÄN KIINOSTAISI! 9KK ON LYHYT AIKA, SEN KÄVELEE VAIKKA PÄÄLLÄÄN KOSKA SILLÄ PALKITAAN LOPPU ELÄMÄ. JA JOS NYT NIIN RANKKAA TEKEE NIIN TARVIIKO SIITÄ TÄÄLLÄ KITISTÄ.. USKOMATONTA!!

Lue lisää

Sööliksi käy vauvaasi kun joutuu tuollaisen äidin kasvatettavaksi.

se alkaa. viikkoja 24 5. olin varmaan yli viikon oksentamatta ja olo oli melkein normaali. Jaksoin jo vähän jotain touhuta monen monen viikon oksentamisen jälkeen. Mutta tänään taas aloin oksentaa. Voi apua miten mieli menee maahan. Esikoisella viellä tämä viikko päiväkotia ja sitten jää kotiin 2kk kesälomalle. Nyt alkaa pelottaa miten jaksan jos tää oksentaminen alkaa uudelleen.
en itse ole koskaan kärsinyt matkapahoinvoinnista ja esikoista odottaessa ei ollut yhtään paha olo enkä oksentanut kertaakaan.
voimia meille kaikille kärsijöille ja parempaa päivää odotellessa.

e kirjoitti:

se alkaa. viikkoja 24 5. olin varmaan yli viikon oksentamatta ja olo oli melkein normaali. Jaksoin jo vähän jotain touhuta monen monen viikon oksentamisen jälkeen. Mutta tänään taas aloin oksentaa. Voi apua miten mieli menee maahan. Esikoisella viellä tämä viikko päiväkotia ja sitten jää kotiin 2kk kesälomalle. Nyt alkaa pelottaa miten jaksan jos tää oksentaminen alkaa uudelleen.
en itse ole koskaan kärsinyt matkapahoinvoinnista ja esikoista odottaessa ei ollut yhtään paha olo enkä oksentanut kertaakaan.
voimia meille kaikille kärsijöille ja parempaa päivää odotellessa.

Lue lisää

en enää jaksa oksentaa ja olla tän olon kanssa. Miksi tää ei jo lopu. Tulen kohta hulluksi. Kaikki kaatuu päälle ja on niin paha olla. Sisuskalut polttaa ja päätä särkee.
voi kun joku voisi lopettaa tän piinan. Lääkkeet ei auta, mikään ei auta.
Miten te muut jaksatte jotka kärsitte rajusta pahoinvoinnista? Miten teidän pää kestää ja jaksaa tämän helvetin läpi?
mulla ei ole voimia ja vihaan jo olla raskaana.

e kirjoitti:

en enää jaksa oksentaa ja olla tän olon kanssa. Miksi tää ei jo lopu. Tulen kohta hulluksi. Kaikki kaatuu päälle ja on niin paha olla. Sisuskalut polttaa ja päätä särkee.
voi kun joku voisi lopettaa tän piinan. Lääkkeet ei auta, mikään ei auta.
Miten te muut jaksatte jotka kärsitte rajusta pahoinvoinnista? Miten teidän pää kestää ja jaksaa tämän helvetin läpi?
mulla ei ole voimia ja vihaan jo olla raskaana.

Lue lisää

jaksakkaan. Vaikka en ookkaa oksentanu ku vasta muutaman viikon. En tajua miks toiset joutuu kärsiin kuukausikaupalla oksentelusta ja toisille ei tuu mitään. Sä olet "e" joutunu kyl kärsiin jo kohtuuttoman kauan. Mä yritän luottaa siihen vaan nyt et mulla loppuu puolivälin tienoilla niinku ennenkin.Vielä monta viikkoa siihen (nyt 10 6), sohvaan varmaan syöpyy mun kuva kun makaan siinä aamusta iltaan vaan, yli kuukauden jo siinä ollu ku ei ylhäällä pysty olee hetkeekään.

nnmm kirjoitti:

jaksakkaan. Vaikka en ookkaa oksentanu ku vasta muutaman viikon. En tajua miks toiset joutuu kärsiin kuukausikaupalla oksentelusta ja toisille ei tuu mitään. Sä olet "e" joutunu kyl kärsiin jo kohtuuttoman kauan. Mä yritän luottaa siihen vaan nyt et mulla loppuu puolivälin tienoilla niinku ennenkin.Vielä monta viikkoa siihen (nyt 10 6), sohvaan varmaan syöpyy mun kuva kun makaan siinä aamusta iltaan vaan, yli kuukauden jo siinä ollu ku ei ylhäällä pysty olee hetkeekään.

Lue lisää

kun näitä kohtalotovereita vaan on, jotka joutuu kärsii. Tosiaan kohtuuttoman kauan olen joutunut kärsii ja loppua ei näy. Mä makaan aina vaan sängyssä kun on tarpeeksi paha olo niin en voi edes telkkari kattoo. Musta tuntuu että tulen hulluksi kohta kun tää ei lopu.

e kirjoitti:

kun näitä kohtalotovereita vaan on, jotka joutuu kärsii. Tosiaan kohtuuttoman kauan olen joutunut kärsii ja loppua ei näy. Mä makaan aina vaan sängyssä kun on tarpeeksi paha olo niin en voi edes telkkari kattoo. Musta tuntuu että tulen hulluksi kohta kun tää ei lopu.

Lue lisää

Hei e!
Olet varmaan jo kokeillut kaikki keinot mutta luettelen tähän mitä mulla tulee mieleen:
mulla on auttanut:

INKIVÄÄRITABLETIT (pahoinvointi loppui kuin seinään), inkivääri kaikissa muodoissa: haisteltuna, maisteltuna..haisteleppa jauhettua inkivääriä!

Paina akupunktiopisteitä P6 ranteen sisäpuolella, googlaa vaikka. Apteekissa myydään SeaBand-rannekkeita, auttaa mulla!

Maisemanvaihdos! Jos et pääse lähtemään mihinkään reissuun tai kylään, niin vaihda verhot, laita uudet taulut, uusia värejä, tuuleta asuntoa...

jos tuntuu että kaikki vaan haisee, hiero vicks-rasvaa nenän alle

Jääkaappikylmät hedelmät jäiset marjat!

Salmiakki!

joku kylmäpussi ylävatsan päälle, esim. joku herne-maissi-paprika. Ihan paljaalle iholle vaan!
Tai kylmä suihku mahalle.

Olut auttaa joillekkin :O , voihan sitä pienellä määrällä kokeilla..ja jääkylmänä

Rukous! Rukoile Jumalalta apua ja helpotusta!! Se ei maksa mitään ja ei siitä haittaakaan ole. Jumala tekee ihmeitä. Käsken pahan olon väistyä Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä.

apujapapuja kirjoitti:

Hei e!
Olet varmaan jo kokeillut kaikki keinot mutta luettelen tähän mitä mulla tulee mieleen:
mulla on auttanut:

INKIVÄÄRITABLETIT (pahoinvointi loppui kuin seinään), inkivääri kaikissa muodoissa: haisteltuna, maisteltuna..haisteleppa jauhettua inkivääriä!

Paina akupunktiopisteitä P6 ranteen sisäpuolella, googlaa vaikka. Apteekissa myydään SeaBand-rannekkeita, auttaa mulla!

Maisemanvaihdos! Jos et pääse lähtemään mihinkään reissuun tai kylään, niin vaihda verhot, laita uudet taulut, uusia värejä, tuuleta asuntoa...

jos tuntuu että kaikki vaan haisee, hiero vicks-rasvaa nenän alle

Jääkaappikylmät hedelmät jäiset marjat!

Salmiakki!

joku kylmäpussi ylävatsan päälle, esim. joku herne-maissi-paprika. Ihan paljaalle iholle vaan!
Tai kylmä suihku mahalle.

Olut auttaa joillekkin :O , voihan sitä pienellä määrällä kokeilla..ja jääkylmänä

Rukous! Rukoile Jumalalta apua ja helpotusta!! Se ei maksa mitään ja ei siitä haittaakaan ole. Jumala tekee ihmeitä. Käsken pahan olon väistyä Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä.

Lue lisää

noita konsteja on kokeiltu, paitsi kaljan juontia ja kylmäpussia vatsanpäälle.
viikkoja tosiaan 25 4 ,eikä loppua näy.
Mä en todellakaan tiedä miten olen jaksanut tai miten tulen jaksamaan kun tosiaan tuntuu ettei tämä lopu ennen synnytystä. Välillä oli helpompia hetkiä, joitakin päiviä, ja sitten taas mennään oksentelu rumpassa.
tekis mieli luovuttaa kun mikään ei helpota ja pitää vaan jaksaa. Olisi helpompi jos ei olisi ennestään lasta niin voisi maata kun siltä tuntuu, mutta kun esikoinen vaatii kuitenkin niin paljon.
Mies nyt ei millään voi olla teitenkään pois töistä ja päivät on pelkkää selviytymistä.
Nytkin tulin just oksentamasta ja laitoin esikoiselle videon pyörimään niin saan hetken hengähtää. Kohta puolin täytyy ruveta jotain ruokaa laittaa ja ajatuskin oksettaa.
Pahemmalta tässä kaikissa tuntuu se että kukaan ei tunnu uskovan. Siis neuvolassa tai lääkärillä.
Puhutaan hyvästä motivaatiosta, kohta se loppuu, koita jaksaa yms. vaikka kuinka sanoo ettei jaksa niin onhan niilläkin tietty vähäiset mahdollisuudet auttaa, mutta miksi ei voi päästä sairaalaan vaikka muutamaksi päiväksi tippaan jos tilanne vaikka rauhoittuisi. Ainaiset kriteerit on kuivuminen ja laihtuminen, tai kun mikään ei pysy moneen päivään sisällä.
Siis odotetaan siihen asti että odottaja on niin huonossa kunnossa ja sitten alkaa moittiminen sairaalassa, miksi et tullut aikaisemmin.
Joopa joo taas tätä vuodatusta....

e kirjoitti:

noita konsteja on kokeiltu, paitsi kaljan juontia ja kylmäpussia vatsanpäälle.
viikkoja tosiaan 25 4 ,eikä loppua näy.
Mä en todellakaan tiedä miten olen jaksanut tai miten tulen jaksamaan kun tosiaan tuntuu ettei tämä lopu ennen synnytystä. Välillä oli helpompia hetkiä, joitakin päiviä, ja sitten taas mennään oksentelu rumpassa.
tekis mieli luovuttaa kun mikään ei helpota ja pitää vaan jaksaa. Olisi helpompi jos ei olisi ennestään lasta niin voisi maata kun siltä tuntuu, mutta kun esikoinen vaatii kuitenkin niin paljon.
Mies nyt ei millään voi olla teitenkään pois töistä ja päivät on pelkkää selviytymistä.
Nytkin tulin just oksentamasta ja laitoin esikoiselle videon pyörimään niin saan hetken hengähtää. Kohta puolin täytyy ruveta jotain ruokaa laittaa ja ajatuskin oksettaa.
Pahemmalta tässä kaikissa tuntuu se että kukaan ei tunnu uskovan. Siis neuvolassa tai lääkärillä.
Puhutaan hyvästä motivaatiosta, kohta se loppuu, koita jaksaa yms. vaikka kuinka sanoo ettei jaksa niin onhan niilläkin tietty vähäiset mahdollisuudet auttaa, mutta miksi ei voi päästä sairaalaan vaikka muutamaksi päiväksi tippaan jos tilanne vaikka rauhoittuisi. Ainaiset kriteerit on kuivuminen ja laihtuminen, tai kun mikään ei pysy moneen päivään sisällä.
Siis odotetaan siihen asti että odottaja on niin huonossa kunnossa ja sitten alkaa moittiminen sairaalassa, miksi et tullut aikaisemmin.
Joopa joo taas tätä vuodatusta....

Lue lisää

Olen seurannut e, sun kärsimystä pitkään. Siis lukenut näitä sun kirjotuksia ja voi että, sun olo on kyllä jotain ihan hirveetä! Mulla on myös ollut todella vaikea raskaus, pahoinvointeineen, pyörrytyksineen, kilpirauhasongelmineen, paniikkikohtauksineen yms. Nyt viikko 22 menossa eikä loppua näy täälläkään suunnalla... :(
Olen kokeillut myös vaikka mitä, mutta mistään en ole saanut apua. Inkivääriä kokeilin viimeksi, ja se auttoi sillä lailla, että koko loppupäivän oli hirmuinen nälkä! :) Mutta seuraavana päivänä luin netistä, että sitä ei suositellakaan raskaana oleville eikä imettäville. Pahoinvointirannekkeet ei auttanu, mutta kylmä & märkä pyyhe vatsan päällä antaa nukkua hetken. Mua siis oksettaa, kuvottaa ja pyörryttää öisinkin. Tv:tä ei pysty kovin paljoa katsomaan eikä varsinkaan olla tietokoneella. Päivät kuluu hitaasti ja mieli on matalalla. Neuvolassa / lääkärissä ei tosiaan oikein apua saa, sanovat vain, että kyllä se viimeistään synnytyssaliin jää, mutta eipä se paljoa lohduta, kun tuntuu, että ei jaksa enää hetkeäkään! Huomenna olis aamulla neuvola, ja jo nyt hermostuttaa miten sinne selviää pyörtymättä.... :(
Voi meitä! Lähetän kovasti halauksia ja voimia! Koitetaan kestää...!

Nenna5 kirjoitti:

Olen seurannut e, sun kärsimystä pitkään. Siis lukenut näitä sun kirjotuksia ja voi että, sun olo on kyllä jotain ihan hirveetä! Mulla on myös ollut todella vaikea raskaus, pahoinvointeineen, pyörrytyksineen, kilpirauhasongelmineen, paniikkikohtauksineen yms. Nyt viikko 22 menossa eikä loppua näy täälläkään suunnalla... :(
Olen kokeillut myös vaikka mitä, mutta mistään en ole saanut apua. Inkivääriä kokeilin viimeksi, ja se auttoi sillä lailla, että koko loppupäivän oli hirmuinen nälkä! :) Mutta seuraavana päivänä luin netistä, että sitä ei suositellakaan raskaana oleville eikä imettäville. Pahoinvointirannekkeet ei auttanu, mutta kylmä & märkä pyyhe vatsan päällä antaa nukkua hetken. Mua siis oksettaa, kuvottaa ja pyörryttää öisinkin. Tv:tä ei pysty kovin paljoa katsomaan eikä varsinkaan olla tietokoneella. Päivät kuluu hitaasti ja mieli on matalalla. Neuvolassa / lääkärissä ei tosiaan oikein apua saa, sanovat vain, että kyllä se viimeistään synnytyssaliin jää, mutta eipä se paljoa lohduta, kun tuntuu, että ei jaksa enää hetkeäkään! Huomenna olis aamulla neuvola, ja jo nyt hermostuttaa miten sinne selviää pyörtymättä.... :(
Voi meitä! Lähetän kovasti halauksia ja voimia! Koitetaan kestää...!

Lue lisää

raukkoja. Joo tosiaan kaikki menot hermostuttaa jo etukäteen, kun niihin mihin on pakko mennä niin menee vaikka kontaten siis neuvolaan tai lääkäriin. Muita menoja ei edes uskalla luvata kun kaikki joutuu kuitenkin perumaan.
Nenna 5 oletko töissä, opiskeletko vai mitä? Oletko siis sairaslomalla? Olen itse sairaslomalla ollut alkuraskaudesta asti ja nyt se on kirjoitettu äitiyslomaan asti.
Entä onko sulla ennestään lapsi vai odotatko ensimmäistä? mulla on tosiaan ennestään yksi 3v tyttö ja sen aikana ei ollut mitään ongelmia tai pahoinvointia.
Oletko joutunut olee tiputuksessa sairaalassa? Miten sulla kilpirauhasongelma todettiin ja hoidetaanko sitä jotenkin? lääkkeillä? Entä toi paniikkikohtaus, saatko siihen jotain lääkettä vai onko sun vain selvittävä? Anteeksi jos olen utelias, mutta jotenkin tuntuu että meidän odotus on yhtä tuskallista niin olen vain kiinnostunut mitä voisi lääkäreiltä viellä pyytää tutkimaan.
Onko sulla Hemoglopiini tippunut? Mulla tippus 4viikossa 135 stä 100 ja nyt syön rautaa. Vatsa on koko ajan kipeä, mutta ollut ennekin joten en tiedä johtuuko se raudasta.
Ensi viikon to olisi sokerirasitus ja en tosiaan tiedä miten se onnistuu kun olen varma että litkut lentää kaaressa ulos. Kun varasin aikaa niin mainitsin pahoinvoinnista ja oksentelusta niin labrasta tuli vaan tyly vastaua, kyllä se aine täytyy pysyä sisällä tai muuten koe menee pilalle. Joopa joo, voi kun voisikin vain sanoa itselle ettei oksenna niin kyllä tää odotuskin olisi ollut helppoa. Siis ei ymmärrystä sieltäkään.....
Oletko saanut tai kokeillut pahoinvointilääkettä? Itse sain primperania, ei mitään apua, ja sitten postafenia. Siitä on sen verran apua että oksennuskerrat vähän vähenee ja väsyttää. Eli kun sellaisen ottaa niin saa ainakin nukutuksi.
Voimia , voimia ja voimia. Ja kiitos jos viittiit vastata etkä tunne että olisin liian utelias.

e kirjoitti:

raukkoja. Joo tosiaan kaikki menot hermostuttaa jo etukäteen, kun niihin mihin on pakko mennä niin menee vaikka kontaten siis neuvolaan tai lääkäriin. Muita menoja ei edes uskalla luvata kun kaikki joutuu kuitenkin perumaan.
Nenna 5 oletko töissä, opiskeletko vai mitä? Oletko siis sairaslomalla? Olen itse sairaslomalla ollut alkuraskaudesta asti ja nyt se on kirjoitettu äitiyslomaan asti.
Entä onko sulla ennestään lapsi vai odotatko ensimmäistä? mulla on tosiaan ennestään yksi 3v tyttö ja sen aikana ei ollut mitään ongelmia tai pahoinvointia.
Oletko joutunut olee tiputuksessa sairaalassa? Miten sulla kilpirauhasongelma todettiin ja hoidetaanko sitä jotenkin? lääkkeillä? Entä toi paniikkikohtaus, saatko siihen jotain lääkettä vai onko sun vain selvittävä? Anteeksi jos olen utelias, mutta jotenkin tuntuu että meidän odotus on yhtä tuskallista niin olen vain kiinnostunut mitä voisi lääkäreiltä viellä pyytää tutkimaan.
Onko sulla Hemoglopiini tippunut? Mulla tippus 4viikossa 135 stä 100 ja nyt syön rautaa. Vatsa on koko ajan kipeä, mutta ollut ennekin joten en tiedä johtuuko se raudasta.
Ensi viikon to olisi sokerirasitus ja en tosiaan tiedä miten se onnistuu kun olen varma että litkut lentää kaaressa ulos. Kun varasin aikaa niin mainitsin pahoinvoinnista ja oksentelusta niin labrasta tuli vaan tyly vastaua, kyllä se aine täytyy pysyä sisällä tai muuten koe menee pilalle. Joopa joo, voi kun voisikin vain sanoa itselle ettei oksenna niin kyllä tää odotuskin olisi ollut helppoa. Siis ei ymmärrystä sieltäkään.....
Oletko saanut tai kokeillut pahoinvointilääkettä? Itse sain primperania, ei mitään apua, ja sitten postafenia. Siitä on sen verran apua että oksennuskerrat vähän vähenee ja väsyttää. Eli kun sellaisen ottaa niin saa ainakin nukutuksi.
Voimia , voimia ja voimia. Ja kiitos jos viittiit vastata etkä tunne että olisin liian utelias.

Lue lisää

Et ole ollenkaan liian utelias, kiva se vaan on huomata että on kohtalotovereita, vaikka en tälläistä raskautta toivoisi kenellekään...
Mä olin töissä, mutta jo melkein heti alkuraskaudessa piti jäädä sairaslomalle. Pidin siinä sitten samalla kaikki muutkin kertyneet lomat pois. Yritin tuossa 2-3vkoa sitten mennä takas töihin, mutta muutaman päivän sinnittelyn jälkeen annoin periksi. Olin työpäivien jälkeen entistä huonovointisempi ja niin väsynyt, että itkin vain. Mutta en pystynyt nukkumaan kuitenkaan. Töissä menin seiniä pitkin ja välillä puhaltelin jossain nurkassa, että jaksoin jatkaa... (teen lähihoitajan hommia) Nyt taas saikulla siis, ja lääkäri kyllä lupasi, että jos en saa kevyempää työtä, niin saan olla saikulla äitiyslomaan (elokuulle) asti.
Mulla on 2 kouluikäistä lasta ennestään. Mutta ei niiden raskauspahoinvoinnit edes yhteensä ole tämän kaltaista!!!!
Kilpirauhas-sairauteen syön lääkettä, 1tabl/pv. (Tyrazol) Alkuraskaudessa se lopetettiin kuin seinään, ja sain valtavia oireita siitä! Olin täysin vuodepotilaana 3vkoa, kun en pystyssä pysynyt. Toivoin itse, että saan jatkaa lääkkeen syöntiä, ja labratestien jälkeen huomattiin, että arvot oli menneet liikatoiminnan puolelle, ja sain siis luvan kanssa jatkaa lääkettä. Kolme viikkoa meni taas ennen kuin alkoi helpottaa tärinät, tykytykset sun muut liikatoiminnan oireet. Nyt kesäkuun alussa on taas kontrolli labrat, ja epäilen että arvot eivät ole kohdillaan. Niin outo tämä oloni on!
Paniikkikohtauksia saan usein. Melkein aina esim. kaupassa (jos sinne jostain kumman syystä olen selvinnyt) ja lääkärin / neuvolan vastaanotossa. :( Siihen on lääkityksenä Opamox 15mg 1/4 - 1/2 tablettia. Mutta en läheskään aina ota sitä, kun en tunne saavani siitä mitään apua. Tai kyllä se väsyttää ja sydämentykytykseen auttaa, mutta ei itse kohtausta helpota. Sitkuttelen vain oloni kanssa, ja kotiin palatessa olen kuoleman väsynyt ja masentunut entisestään. Kaikki menot on pitänyt karsia, kun ei minnekään pysty / jaksa lähteä. Mieli tekisi kyläillä, shoppailla, kierrellä, kutsua vieraita yms., mutta kun ei pysty...
En ole saanut pahoinvointiin Postafenia enkä mitään. Kysyn sitä huomenna, kun meen neuvolaan. Joku tolkku tähän olis saatava, tai järki lähtee!!!! Tiputuksessa en ole ollut, koska kuitenkin pystyn syömään ja juomaan suht hyvin, vaikka oksettaakin. Hemoglobiini on ollu hyvä, mutta huomenna sekin otetaan ja katsotaan onko laskenut...
Varsinkin alkuraskaudessa kun makasin kylpyhuoneen lattialla ja maailma pyöri silmissä joka päivä monta kertaa, niin jopa toivoin etten olisikaan raskaana... Ja välillä nytkin tulee tunne, että kunhan vielä muutaman viikon jaksaisin, niin sitten vauva selviäisi vaikka syntyisikin... Hulluja ajatuksia, ja poden niistä huonoa omaatuntoa, mutta ei sitä jaksa eikä pysty kovin fiksuja ajattelemaan, kun elämä on yhtä kuvotusta ja oksentamista. Toki olen älyttömän onnellinen ja kiitollinen tästä vauvasta, ja toivon sydämestäni että kaikki menee hyvin! Mutta sen tiedän myös, että tämä jää viimeiseksi lapseksi!!!! En enää ikinä halua olla raskaana. (Vaikka moni sanoo, että seuraava raskaus voisi olla ihan erilainen ja helppo... en uskalla ottaa riskiä....)
e, kun me jotenkin jaksettaisiin vielä sinnitellä. Jos saat jostain apua, niin kerro heti mullekin! Pidetään yhteyttä!

Nenna5 kirjoitti:

Et ole ollenkaan liian utelias, kiva se vaan on huomata että on kohtalotovereita, vaikka en tälläistä raskautta toivoisi kenellekään...
Mä olin töissä, mutta jo melkein heti alkuraskaudessa piti jäädä sairaslomalle. Pidin siinä sitten samalla kaikki muutkin kertyneet lomat pois. Yritin tuossa 2-3vkoa sitten mennä takas töihin, mutta muutaman päivän sinnittelyn jälkeen annoin periksi. Olin työpäivien jälkeen entistä huonovointisempi ja niin väsynyt, että itkin vain. Mutta en pystynyt nukkumaan kuitenkaan. Töissä menin seiniä pitkin ja välillä puhaltelin jossain nurkassa, että jaksoin jatkaa... (teen lähihoitajan hommia) Nyt taas saikulla siis, ja lääkäri kyllä lupasi, että jos en saa kevyempää työtä, niin saan olla saikulla äitiyslomaan (elokuulle) asti.
Mulla on 2 kouluikäistä lasta ennestään. Mutta ei niiden raskauspahoinvoinnit edes yhteensä ole tämän kaltaista!!!!
Kilpirauhas-sairauteen syön lääkettä, 1tabl/pv. (Tyrazol) Alkuraskaudessa se lopetettiin kuin seinään, ja sain valtavia oireita siitä! Olin täysin vuodepotilaana 3vkoa, kun en pystyssä pysynyt. Toivoin itse, että saan jatkaa lääkkeen syöntiä, ja labratestien jälkeen huomattiin, että arvot oli menneet liikatoiminnan puolelle, ja sain siis luvan kanssa jatkaa lääkettä. Kolme viikkoa meni taas ennen kuin alkoi helpottaa tärinät, tykytykset sun muut liikatoiminnan oireet. Nyt kesäkuun alussa on taas kontrolli labrat, ja epäilen että arvot eivät ole kohdillaan. Niin outo tämä oloni on!
Paniikkikohtauksia saan usein. Melkein aina esim. kaupassa (jos sinne jostain kumman syystä olen selvinnyt) ja lääkärin / neuvolan vastaanotossa. :( Siihen on lääkityksenä Opamox 15mg 1/4 - 1/2 tablettia. Mutta en läheskään aina ota sitä, kun en tunne saavani siitä mitään apua. Tai kyllä se väsyttää ja sydämentykytykseen auttaa, mutta ei itse kohtausta helpota. Sitkuttelen vain oloni kanssa, ja kotiin palatessa olen kuoleman väsynyt ja masentunut entisestään. Kaikki menot on pitänyt karsia, kun ei minnekään pysty / jaksa lähteä. Mieli tekisi kyläillä, shoppailla, kierrellä, kutsua vieraita yms., mutta kun ei pysty...
En ole saanut pahoinvointiin Postafenia enkä mitään. Kysyn sitä huomenna, kun meen neuvolaan. Joku tolkku tähän olis saatava, tai järki lähtee!!!! Tiputuksessa en ole ollut, koska kuitenkin pystyn syömään ja juomaan suht hyvin, vaikka oksettaakin. Hemoglobiini on ollu hyvä, mutta huomenna sekin otetaan ja katsotaan onko laskenut...
Varsinkin alkuraskaudessa kun makasin kylpyhuoneen lattialla ja maailma pyöri silmissä joka päivä monta kertaa, niin jopa toivoin etten olisikaan raskaana... Ja välillä nytkin tulee tunne, että kunhan vielä muutaman viikon jaksaisin, niin sitten vauva selviäisi vaikka syntyisikin... Hulluja ajatuksia, ja poden niistä huonoa omaatuntoa, mutta ei sitä jaksa eikä pysty kovin fiksuja ajattelemaan, kun elämä on yhtä kuvotusta ja oksentamista. Toki olen älyttömän onnellinen ja kiitollinen tästä vauvasta, ja toivon sydämestäni että kaikki menee hyvin! Mutta sen tiedän myös, että tämä jää viimeiseksi lapseksi!!!! En enää ikinä halua olla raskaana. (Vaikka moni sanoo, että seuraava raskaus voisi olla ihan erilainen ja helppo... en uskalla ottaa riskiä....)
e, kun me jotenkin jaksettaisiin vielä sinnitellä. Jos saat jostain apua, niin kerro heti mullekin! Pidetään yhteyttä!

Lue lisää

nenna5 kattavasta vastauksesta.
Itse joudun kanssa käymään psykologilla keskustelee kun tää ottaa niin koville, diaknosoitu lievä masennus ja sopeutumishäiriö. en syö mitään lääkkeitä, vaan käyn keskustelemassa.
päänsärky on kanssa joka päiväinen kaveri jos sitä siksi voi kutsua. Kävin neurologilla ja en saanut mitään apua. Käskettiin syödä panadolia ja mennä nukkuu kun päätä särkee. No ei poikkea normaalista päivästä, aina kun saa vaan maata ja kerätä voimia, jos vaikka jaksais suihkussa käydä tai jotain muuta vastaavaa.
Kerron heti jos löydän tai keksin jonkun konstin joka auttaa. Ja pidetään yhteyttä!
Vertaistukea tässä tarvitaankin.

e kirjoitti:

nenna5 kattavasta vastauksesta.
Itse joudun kanssa käymään psykologilla keskustelee kun tää ottaa niin koville, diaknosoitu lievä masennus ja sopeutumishäiriö. en syö mitään lääkkeitä, vaan käyn keskustelemassa.
päänsärky on kanssa joka päiväinen kaveri jos sitä siksi voi kutsua. Kävin neurologilla ja en saanut mitään apua. Käskettiin syödä panadolia ja mennä nukkuu kun päätä särkee. No ei poikkea normaalista päivästä, aina kun saa vaan maata ja kerätä voimia, jos vaikka jaksais suihkussa käydä tai jotain muuta vastaavaa.
Kerron heti jos löydän tai keksin jonkun konstin joka auttaa. Ja pidetään yhteyttä!
Vertaistukea tässä tarvitaankin.

Lue lisää

Miten te jakselette? Etenkin ketjun aloittaja ja e? Joko helpottaa? Toivottavasti!
Mä olen ollut tän kaiken lisäksi vielä viikon kovassa flunssassa ja viime yönä alkoi vatsatauti. Lievä tosin, mutta saa vatsan kouristelemaan, on huono-olo, ruoka ei maistu ja vatsa on sekaisin. Voi itku, eikö tässä ole jo "hieman" liikaa....? Kävin viime viikolla neuvola-lääkärillä juttelemassa mahdollisesta lääkityksestä tähän paniikkihäiriöön, mutta ei siihen kuulema aloiteta mitään. Pitää vaan kestää ja jaksaa päivä kerrallaan. Synnytyksen jälkeen katsotaan tilanne uudestaan.. Aika pitkä aika vaan odottaa syksyyn asti tässä kunnossa, kun olen vain kaiket päivät kotosalla ja pelkkä ajatuskin jonnekin lähtemisestä saa sydämen heittämään kärrynpyörää, silmissä mustenee ja pyörryttää valtavasti!
Ei tässä auta... päivä kerrallaan vaan... Mutta toivottavasti edes tämä flunssa ja vatsapöpö nyt helpottaisi, niin sekin jo auttaisi oloon!
Halauksia teille kohtalotovereille!

Nenna5 kirjoitti:

Miten te jakselette? Etenkin ketjun aloittaja ja e? Joko helpottaa? Toivottavasti!
Mä olen ollut tän kaiken lisäksi vielä viikon kovassa flunssassa ja viime yönä alkoi vatsatauti. Lievä tosin, mutta saa vatsan kouristelemaan, on huono-olo, ruoka ei maistu ja vatsa on sekaisin. Voi itku, eikö tässä ole jo "hieman" liikaa....? Kävin viime viikolla neuvola-lääkärillä juttelemassa mahdollisesta lääkityksestä tähän paniikkihäiriöön, mutta ei siihen kuulema aloiteta mitään. Pitää vaan kestää ja jaksaa päivä kerrallaan. Synnytyksen jälkeen katsotaan tilanne uudestaan.. Aika pitkä aika vaan odottaa syksyyn asti tässä kunnossa, kun olen vain kaiket päivät kotosalla ja pelkkä ajatuskin jonnekin lähtemisestä saa sydämen heittämään kärrynpyörää, silmissä mustenee ja pyörryttää valtavasti!
Ei tässä auta... päivä kerrallaan vaan... Mutta toivottavasti edes tämä flunssa ja vatsapöpö nyt helpottaisi, niin sekin jo auttaisi oloon!
Halauksia teille kohtalotovereille!

Lue lisää

Mun pitää ihan kysyä, et mitä te syötte? Siis kun mä en enää keksi mitä söis. Mitään ei oikeen tee mieli tai ainakin on harvinaista et tekis mieli. Ajatuskin ruoasta ällöttää ja puhekin siitä saa usein oksentamaan. Mut sitten jos ei syö on entistäkin huonompi olo ja saa yökkiä tyhjää/mahanesteitä. Aluks sai edes hedelmiä meneen mut nyt tuntuu ettei maha kestä mitään hapanta. Ärsyttää ku joka päivä elämä pyörii vaan ruoan ympärillä, et mitä ihmettä sitä söis. Joka päivä syön valion vanilja jogurttia, yleensä yökkien. Eikä sekään pysy usein alhaalla. Ja sitä siks ku en muutakaan keksi. Ois vaan kiva tietää et mikä teillä menee alas jos sais edes jotain vinkkiä siitä.. Tää on niin turhauttavaa.

nnmm kirjoitti:

Mun pitää ihan kysyä, et mitä te syötte? Siis kun mä en enää keksi mitä söis. Mitään ei oikeen tee mieli tai ainakin on harvinaista et tekis mieli. Ajatuskin ruoasta ällöttää ja puhekin siitä saa usein oksentamaan. Mut sitten jos ei syö on entistäkin huonompi olo ja saa yökkiä tyhjää/mahanesteitä. Aluks sai edes hedelmiä meneen mut nyt tuntuu ettei maha kestä mitään hapanta. Ärsyttää ku joka päivä elämä pyörii vaan ruoan ympärillä, et mitä ihmettä sitä söis. Joka päivä syön valion vanilja jogurttia, yleensä yökkien. Eikä sekään pysy usein alhaalla. Ja sitä siks ku en muutakaan keksi. Ois vaan kiva tietää et mikä teillä menee alas jos sais edes jotain vinkkiä siitä.. Tää on niin turhauttavaa.

Lue lisää

e kirjoittaa pitkästä aikaan. Tietokone oli rikki viikon ja nyt saatiin korjattua, siksi jonkin aikaa pois kirjoittelemasta.
Ei ole tullut helpotusta. oksentelen, kärsin päänsärystä ja hengenahdistuksesta, ja huimauksesta. Viime viikolla olin taas 3 päivää sänkypotilaana. olin käymässä neuvolalääkärillä. otettiin kilpirauhasverikokeet ja jotain muutakin. Vatsa on kuulema liian iso viikkoihin verrattuna ja lapsi poikkitilasssa. Olen tänään menossa neuvolaan, jossa saan kuulla kaikki tulokset ja sitten taas mietitään mitä tehdään vai tehdäänkö mitään, taaskaan. Pulssi on levossa 110-130. Sitäkin ihmetellään mistä johtuu?!
En jaksa enää, mutta jostain se voima tulee millä luovii päivästä toiseen.
kirjoittelen uudelleen tänään kun saan tietää tuloksia. ja muuten edelleen on verta virtsassa ja sitäkin tutkitaan.

nnmm kirjoitti:

Mun pitää ihan kysyä, et mitä te syötte? Siis kun mä en enää keksi mitä söis. Mitään ei oikeen tee mieli tai ainakin on harvinaista et tekis mieli. Ajatuskin ruoasta ällöttää ja puhekin siitä saa usein oksentamaan. Mut sitten jos ei syö on entistäkin huonompi olo ja saa yökkiä tyhjää/mahanesteitä. Aluks sai edes hedelmiä meneen mut nyt tuntuu ettei maha kestä mitään hapanta. Ärsyttää ku joka päivä elämä pyörii vaan ruoan ympärillä, et mitä ihmettä sitä söis. Joka päivä syön valion vanilja jogurttia, yleensä yökkien. Eikä sekään pysy usein alhaalla. Ja sitä siks ku en muutakaan keksi. Ois vaan kiva tietää et mikä teillä menee alas jos sais edes jotain vinkkiä siitä.. Tää on niin turhauttavaa.

Lue lisää

menee alas mm. vesimeloni, mansikat, persikat, nektariinit, banaani, kurkku , tomaatti, salaatti, ateriajuusto (teen usein ns. fetasalaattia, eli sipulia, salaattia, kurkkua, tomaattia ja tuota juustoa, balsamicoa, oliiviöljyä ja mustapippuria, nam, nam..)

Teen kylmää tomaattikeittoa, kylmää kurkkukeittoa ym. Kaikki raikas tuntuu onneksi menevän alas.
Onneksi on kesä ja tarjolla kaikkea hyvää hevi-puolella.

Broileri menee alas, sen sijaan punainen liha tökkii. Kalaa syön kahdesti viikossa, usein lohta, ihan vain pariloimalla valmistettua. Uusia perunoita seurana.

Toivon mukaan teillä alkaa helpottamaan!

14+5 kirjoitti:

menee alas mm. vesimeloni, mansikat, persikat, nektariinit, banaani, kurkku , tomaatti, salaatti, ateriajuusto (teen usein ns. fetasalaattia, eli sipulia, salaattia, kurkkua, tomaattia ja tuota juustoa, balsamicoa, oliiviöljyä ja mustapippuria, nam, nam..)

Teen kylmää tomaattikeittoa, kylmää kurkkukeittoa ym. Kaikki raikas tuntuu onneksi menevän alas.
Onneksi on kesä ja tarjolla kaikkea hyvää hevi-puolella.

Broileri menee alas, sen sijaan punainen liha tökkii. Kalaa syön kahdesti viikossa, usein lohta, ihan vain pariloimalla valmistettua. Uusia perunoita seurana.

Toivon mukaan teillä alkaa helpottamaan!

Lue lisää

käyty. Millekkään ei tehdä/ voida tehdä mitään eli kärsittävä on. Ths oli 1,5 ja T4v oli 13,5. toivottavasti noi etumerkit meni oikein päin. Jos joku noista arvoista jotain ymmärtää niin saa kertoa. Viimeksi kun on otettu noi arvot niin ne oli Ths 0,86 ja T4v 16,9 eli aika suuret erot ovat! itse en niistä mitään ymmärrä ja neuvolan mielestä oli ok?!!
Ja verta edelleen virtsassa, ei tiedetä miksi ja sille ei tehdä mitään. huimaus kuuluu raskauteen ja päänsärky joka voi vaan johtua hormoneista.
Oksentelulle ja pahoinvoinnille ei kanssa voi mitään kun lääkkeetkin on jo käytössä.
Siis kärsittävä on viellä yli 10 viikkoa kait tää synnnytykseen loppuu.

e kirjoitti:

käyty. Millekkään ei tehdä/ voida tehdä mitään eli kärsittävä on. Ths oli 1,5 ja T4v oli 13,5. toivottavasti noi etumerkit meni oikein päin. Jos joku noista arvoista jotain ymmärtää niin saa kertoa. Viimeksi kun on otettu noi arvot niin ne oli Ths 0,86 ja T4v 16,9 eli aika suuret erot ovat! itse en niistä mitään ymmärrä ja neuvolan mielestä oli ok?!!
Ja verta edelleen virtsassa, ei tiedetä miksi ja sille ei tehdä mitään. huimaus kuuluu raskauteen ja päänsärky joka voi vaan johtua hormoneista.
Oksentelulle ja pahoinvoinnille ei kanssa voi mitään kun lääkkeetkin on jo käytössä.
Siis kärsittävä on viellä yli 10 viikkoa kait tää synnnytykseen loppuu.

Lue lisää

Voi kurjuus, kun sullakaan ei ole vielä helpottanut! Voi meitä raasuja poloisia!
Mulla otettiin kans viime viikolla kaikenmaailman kokeet ja sydänfilmikin. Ja mulla myös pulssi levossa 90-111!!! Siitä olivat huolissaan, että ei sais yli 90 nousta!!! No milläs sen alas saa? Se tekee olosta levottoman ja huonon, kun sydän hakkaa hulluna, ja mulla kun vielä on verenpaineet liian alhaalla... Kilpirauhasarvot sulla, e, on mun mielestä ok. Mulla oli toi TSH 0.01 ja sen takia nostettiin Tyrazol annosta. Eli mulla selkeästi liikatoimintaa. Ens viikolla lääkäri soittaa, ja kysyy onko olo parempi. Kilpirauhasen liikatoiminta aiheuttaa monille paniikkikohtauksia, koska siinä sydän hakkaa hulluna, pyörryttää, mahassa kiertää, on epätodellinen olo jne. (Sen takia kait mulle ei niitä paniikkihäiriölääkkeitä aloitettukaan, koska oireet johtuu osittain kilpirauhasesta)
Päätä särkee mullakin joka päivä, pitää ottaa Panadolia, mutta sitten iskee huoli, että saako sitä joka päivä ottaa..Pakko on, koska päänsärky tekee olosta kahta kauheamman. Mulla nyt pari HIUKAN parempaa päivää takana, mutta viime viikon lopulla oli taas niin hirveitä oloja, että makasin jälleen vessan lattialla ja itkin. Kun jostain sais voimia loppuviikkoihin.... Millon sulla e on laskettu aika? Mulla syyskuun lopussa.
Halauksia ja voimia!

Nenna5 kirjoitti:

Voi kurjuus, kun sullakaan ei ole vielä helpottanut! Voi meitä raasuja poloisia!
Mulla otettiin kans viime viikolla kaikenmaailman kokeet ja sydänfilmikin. Ja mulla myös pulssi levossa 90-111!!! Siitä olivat huolissaan, että ei sais yli 90 nousta!!! No milläs sen alas saa? Se tekee olosta levottoman ja huonon, kun sydän hakkaa hulluna, ja mulla kun vielä on verenpaineet liian alhaalla... Kilpirauhasarvot sulla, e, on mun mielestä ok. Mulla oli toi TSH 0.01 ja sen takia nostettiin Tyrazol annosta. Eli mulla selkeästi liikatoimintaa. Ens viikolla lääkäri soittaa, ja kysyy onko olo parempi. Kilpirauhasen liikatoiminta aiheuttaa monille paniikkikohtauksia, koska siinä sydän hakkaa hulluna, pyörryttää, mahassa kiertää, on epätodellinen olo jne. (Sen takia kait mulle ei niitä paniikkihäiriölääkkeitä aloitettukaan, koska oireet johtuu osittain kilpirauhasesta)
Päätä särkee mullakin joka päivä, pitää ottaa Panadolia, mutta sitten iskee huoli, että saako sitä joka päivä ottaa..Pakko on, koska päänsärky tekee olosta kahta kauheamman. Mulla nyt pari HIUKAN parempaa päivää takana, mutta viime viikon lopulla oli taas niin hirveitä oloja, että makasin jälleen vessan lattialla ja itkin. Kun jostain sais voimia loppuviikkoihin.... Millon sulla e on laskettu aika? Mulla syyskuun lopussa.
Halauksia ja voimia!

Lue lisää

kun taas vastasit. Kiva kulla ettei noissa kilpirauhasarvoissa ole mitään huolestuttavaa.
laskettu aika on mulla syyskuun alussa, 8 pvä. eli pääsen vähän aikaisemmin eroon tästä kidutuksesta kun sinä nenna5.
Olen kuullut ja lukenut että akupunktiota käytetään edistämään synnytystä. Eli niillä jolla menee yliaikaiseksi niin on saanut avun akupunktiosta että synnytys käynnistyisi normaalisti, ilman käynnistystä. Niin itse ajattelin mennä viikolla 38 kokeilemaan sitä jos vaikka pääsis aikaisemmin tästä olosta.
Voimia tarvitaan ja ihme parantumista että selviää nää loppuviikot.
Mulle neurologi ja neuvolan täti sanos että buranaa on turvallista syödä viikkoihin 33 asti. syön sitä siis päänsärkyyn kun panadolista ei mitään apua.
hassua ettei mulle olla yhtään huolissaan vaikka mun pulssi on koko ajan korkealla. Täytyy muistaa sitäkin kysyä taas seuraavalla käynnillä.

e kirjoitti:

kun taas vastasit. Kiva kulla ettei noissa kilpirauhasarvoissa ole mitään huolestuttavaa.
laskettu aika on mulla syyskuun alussa, 8 pvä. eli pääsen vähän aikaisemmin eroon tästä kidutuksesta kun sinä nenna5.
Olen kuullut ja lukenut että akupunktiota käytetään edistämään synnytystä. Eli niillä jolla menee yliaikaiseksi niin on saanut avun akupunktiosta että synnytys käynnistyisi normaalisti, ilman käynnistystä. Niin itse ajattelin mennä viikolla 38 kokeilemaan sitä jos vaikka pääsis aikaisemmin tästä olosta.
Voimia tarvitaan ja ihme parantumista että selviää nää loppuviikot.
Mulle neurologi ja neuvolan täti sanos että buranaa on turvallista syödä viikkoihin 33 asti. syön sitä siis päänsärkyyn kun panadolista ei mitään apua.
hassua ettei mulle olla yhtään huolissaan vaikka mun pulssi on koko ajan korkealla. Täytyy muistaa sitäkin kysyä taas seuraavalla käynnillä.

Lue lisää

Hei e, joko kävit sokerirasituksessa? Miten se meni? Mulla se olis 2vkon päästä ja jo nyt pelkään & jännitän sitä, että miten siitä selviää... Onko sun vauva kasvanut hyvin? Onko sulle tullut painoa minkä verran? Mulla on painoa tullut muutama kilo, koska se mitä mä syön, on lihottavaa... :( Ja herkkuja tekee jostain syystä mieli, vaikka en ennen raskautta juurikaan karkkia, suklaata, keksiä yms. syönyt kuin satunnaisesti. Mulla on nyt ollut ihan kohtalainen olo, jos ei pyörryttävää oloa lasketa. Aloitin syömään magnesium-tabletteja suonenvetoon, ja joku joskus on sanonut, että se voi auttaa pahoinvointiin. Enkä nyt tiedä onko "hyvä olo" siitä johtuvaa vai jostain muusta. Ei tässä uskalla kuitenkaan innostua ollenkaan, koska pahoinvointi voi tulla ryminällä ihan milloin vain takaisin. :/
Neuvolassa eilen juttelin korkeasta pulssista, ja terkkari sanoi, että pulssi nousee normaalistikin raskauden aikana, koska sydän joutuu huolehtimaan kahdesta ihmisestä eikä siitä tarvitse kovin huolissaan edes olla. On se kumma, kun toiset sanoo erilailla kuin toiset...
Pidetään yhteyttä! Voimia ja tsemppiä sulle e!

Nenna5 kirjoitti:

Hei e, joko kävit sokerirasituksessa? Miten se meni? Mulla se olis 2vkon päästä ja jo nyt pelkään & jännitän sitä, että miten siitä selviää... Onko sun vauva kasvanut hyvin? Onko sulle tullut painoa minkä verran? Mulla on painoa tullut muutama kilo, koska se mitä mä syön, on lihottavaa... :( Ja herkkuja tekee jostain syystä mieli, vaikka en ennen raskautta juurikaan karkkia, suklaata, keksiä yms. syönyt kuin satunnaisesti. Mulla on nyt ollut ihan kohtalainen olo, jos ei pyörryttävää oloa lasketa. Aloitin syömään magnesium-tabletteja suonenvetoon, ja joku joskus on sanonut, että se voi auttaa pahoinvointiin. Enkä nyt tiedä onko "hyvä olo" siitä johtuvaa vai jostain muusta. Ei tässä uskalla kuitenkaan innostua ollenkaan, koska pahoinvointi voi tulla ryminällä ihan milloin vain takaisin. :/
Neuvolassa eilen juttelin korkeasta pulssista, ja terkkari sanoi, että pulssi nousee normaalistikin raskauden aikana, koska sydän joutuu huolehtimaan kahdesta ihmisestä eikä siitä tarvitse kovin huolissaan edes olla. On se kumma, kun toiset sanoo erilailla kuin toiset...
Pidetään yhteyttä! Voimia ja tsemppiä sulle e!

Lue lisää

viikko sitten sokerirasituksessa. Kauhea olo siitä litkusta tuli, mutta en sentään labrassa oksentanut. Kotiin kun pääsin niin nukuin 4h ja siitä sitten alkoi taas 4 päivän helvetti. Siis oksensin ja makasin ja voin huonosti. En sitten tiedä alkoiko kaikki sokerirasituksesta, mutta sen jälkeen oli taas super paha olo monta päivää. Toivottavasti en nyt pelottanyt sua lisää kokeella kun on silti tärkeetä sinne mennä.
Painoa on tullut 6 kiloa. Viimeisen 2viikon aikana 2kg. Siis nestettä on kertynyt tosi paljon ja käsketään vaan juoda juoda ja juoda. Mutta kun toi veden juominen on niin vaikeaa kun helposti tulee yök olo. Koitan kumminkin kun illat olat kauheat kun kaikki sukat, jos sellaiset on jalassa niin muurautuvat jalkoihin kiinni.
Vatsan se s.. joku mitta on mulla kuulema liian iso?!? se on jo 29. Oman mielenrauhan vuoksi menen ens viikolla yksityiselle ultraan kun kunnalliselle puolelle ei pääse jollei olee todellinen hätä. Saa sitten ainakin nähdä miten vatsa asukki siellä jakselee.
voimia ja jaksamista sullekin nenna5 ja pidetään yhteyttä.
Kaupasta saa muuten ostaa sellaista juomaa kun ginger alea ja se sisältää inkivääriä ja voi helpottaa myös pahaa oloa. Kuulin tämän laboratorio hoitajalta jolla oli ollut kanssa kauheaa pahoinvointia ja oksentelua. Nyt olen ostanut tölkkejä kotiin ja juonut niitä kun vähänkin ällöttää. vähän auttaa, mutta jos pääsee yltyy oksentamiseksi asti niin siihen ei auta mikään. Mutta kannattaa kokeilla.

e kirjoitti:

viikko sitten sokerirasituksessa. Kauhea olo siitä litkusta tuli, mutta en sentään labrassa oksentanut. Kotiin kun pääsin niin nukuin 4h ja siitä sitten alkoi taas 4 päivän helvetti. Siis oksensin ja makasin ja voin huonosti. En sitten tiedä alkoiko kaikki sokerirasituksesta, mutta sen jälkeen oli taas super paha olo monta päivää. Toivottavasti en nyt pelottanyt sua lisää kokeella kun on silti tärkeetä sinne mennä.
Painoa on tullut 6 kiloa. Viimeisen 2viikon aikana 2kg. Siis nestettä on kertynyt tosi paljon ja käsketään vaan juoda juoda ja juoda. Mutta kun toi veden juominen on niin vaikeaa kun helposti tulee yök olo. Koitan kumminkin kun illat olat kauheat kun kaikki sukat, jos sellaiset on jalassa niin muurautuvat jalkoihin kiinni.
Vatsan se s.. joku mitta on mulla kuulema liian iso?!? se on jo 29. Oman mielenrauhan vuoksi menen ens viikolla yksityiselle ultraan kun kunnalliselle puolelle ei pääse jollei olee todellinen hätä. Saa sitten ainakin nähdä miten vatsa asukki siellä jakselee.
voimia ja jaksamista sullekin nenna5 ja pidetään yhteyttä.
Kaupasta saa muuten ostaa sellaista juomaa kun ginger alea ja se sisältää inkivääriä ja voi helpottaa myös pahaa oloa. Kuulin tämän laboratorio hoitajalta jolla oli ollut kanssa kauheaa pahoinvointia ja oksentelua. Nyt olen ostanut tölkkejä kotiin ja juonut niitä kun vähänkin ällöttää. vähän auttaa, mutta jos pääsee yltyy oksentamiseksi asti niin siihen ei auta mikään. Mutta kannattaa kokeilla.

Lue lisää

kaikilla pahoinvointi jo loppunut? Mulla ei, juuri tulin oksentamasta.
olin eilen taas keskustelemassa psykologin kanssa, kysyn siltä että mitä sitten tapahtuu jos minä luovutan enkä jaksa enää edes yrittää syödä ja juoda ja taistella?! Ei osannut vastata, kun ei siihen kai osaa ketään muukaan.
olen välillä niin valmis luovuttamaan..... ei ihminen ole luotu tälläistä kestämään. Tai voi olla että jotkut on niin vahvoja, mutta mun voimat loppuu ja taistelutahto hiipuu.
itsekin on vaikea hyväksyä sitä että ei jaksa ja on heikko. Kai lääkäreiden on helppo sanoa että olet jo voiton puolella kun enää runsas 2kk jäljellä.
Joo, onhan sitä jo 6kk takana, sitä oksentelua, mutta välillä toi 2kk tuntuu liian pitkältä.
Miten sitä ikinä jaksaakaan sitä vauvaa hoitaa kun yleiskunto on mennyt niin heikoksi oksentelusta ja makaamisesta?
taas tätä vuodatusta, mutta koittakaa yrittää edes ymmärtää.

e kirjoitti:

kaikilla pahoinvointi jo loppunut? Mulla ei, juuri tulin oksentamasta.
olin eilen taas keskustelemassa psykologin kanssa, kysyn siltä että mitä sitten tapahtuu jos minä luovutan enkä jaksa enää edes yrittää syödä ja juoda ja taistella?! Ei osannut vastata, kun ei siihen kai osaa ketään muukaan.
olen välillä niin valmis luovuttamaan..... ei ihminen ole luotu tälläistä kestämään. Tai voi olla että jotkut on niin vahvoja, mutta mun voimat loppuu ja taistelutahto hiipuu.
itsekin on vaikea hyväksyä sitä että ei jaksa ja on heikko. Kai lääkäreiden on helppo sanoa että olet jo voiton puolella kun enää runsas 2kk jäljellä.
Joo, onhan sitä jo 6kk takana, sitä oksentelua, mutta välillä toi 2kk tuntuu liian pitkältä.
Miten sitä ikinä jaksaakaan sitä vauvaa hoitaa kun yleiskunto on mennyt niin heikoksi oksentelusta ja makaamisesta?
taas tätä vuodatusta, mutta koittakaa yrittää edes ymmärtää.

Lue lisää

Hei e! Voi itku, kun sulla on noin kamalan vaikeaa ja hankalaa!!! :( Olen hengessä vahvasti mukana, vaikka eihän se mitään auta, mutta tiedät että on meitä muitakin... Mä kans just eilen illalla mietin tuolla sängyn pohjalla, että en jaksais enää päivääkään... Jotenkin on niin paha olla sekä henkisesti että fyysisesti... Mutta odotan innolla vauvan syntymää, parempaa oloa ja uskon, että kyllä sinäkin siitä pikkuhiljaa palaudut ja kuntoudut, kun oksentaminen yms. loppuu. Onko sulla vanhempia, appivanhempia, ystäviä, naapureita tms. siinä lähellä, jotka voisivat sitten auttaa kun vauva syntyy? Vai jaksatko edes ajatella vielä sinne saakka..? Voi kun voisin sua auttaa jotenkin... Lähetän kovasti lämpimiä ja voimaannuttavia ajatuksia virtuaalisesti edes! :) Hyvää Juhannusta!

Nenna5 kirjoitti:

Hei e! Voi itku, kun sulla on noin kamalan vaikeaa ja hankalaa!!! :( Olen hengessä vahvasti mukana, vaikka eihän se mitään auta, mutta tiedät että on meitä muitakin... Mä kans just eilen illalla mietin tuolla sängyn pohjalla, että en jaksais enää päivääkään... Jotenkin on niin paha olla sekä henkisesti että fyysisesti... Mutta odotan innolla vauvan syntymää, parempaa oloa ja uskon, että kyllä sinäkin siitä pikkuhiljaa palaudut ja kuntoudut, kun oksentaminen yms. loppuu. Onko sulla vanhempia, appivanhempia, ystäviä, naapureita tms. siinä lähellä, jotka voisivat sitten auttaa kun vauva syntyy? Vai jaksatko edes ajatella vielä sinne saakka..? Voi kun voisin sua auttaa jotenkin... Lähetän kovasti lämpimiä ja voimaannuttavia ajatuksia virtuaalisesti edes! :) Hyvää Juhannusta!

Lue lisää

taas vastauksesta. kyllä mulla on appivanhemmat, äitini,siskoni,mieheni apuna ja ystävätkin auttaa miten omilta kiireiltä ehtii. ajatukset eivät aina jaksa riittää lapsen syntymään asti, niin paljon pitäisi jaksaa tehdä sitä ennen mutta kun ei pysty.
Itku on kurkussa koko ajan.
Mistään särky kautta pahoinvointi lääkkeistä ei apua. Luulisi nykypäivään että olisi keksitty jotain apuja näihin oloihin. Kai tässä toivoisi jostain vaan apua kun ei jaksa.
juhannus tulee ja taitaa mennä sängyssä maaten. sekin tietenkin ahdistaa kun haluaisi olla mukana jutuissa.
kyllä pistää tää olo katkeraksi, voisi koittaa lotota kun kuuluu siihen 1% joka oksentaa koko raskauden.

e kirjoitti:

taas vastauksesta. kyllä mulla on appivanhemmat, äitini,siskoni,mieheni apuna ja ystävätkin auttaa miten omilta kiireiltä ehtii. ajatukset eivät aina jaksa riittää lapsen syntymään asti, niin paljon pitäisi jaksaa tehdä sitä ennen mutta kun ei pysty.
Itku on kurkussa koko ajan.
Mistään särky kautta pahoinvointi lääkkeistä ei apua. Luulisi nykypäivään että olisi keksitty jotain apuja näihin oloihin. Kai tässä toivoisi jostain vaan apua kun ei jaksa.
juhannus tulee ja taitaa mennä sängyssä maaten. sekin tietenkin ahdistaa kun haluaisi olla mukana jutuissa.
kyllä pistää tää olo katkeraksi, voisi koittaa lotota kun kuuluu siihen 1% joka oksentaa koko raskauden.

Lue lisää

Hei e!

Kokeile vielä akupunktiota! Monet saavat avun parin-kolmen hoitokerran jälkeen mutta joillakin auttaa jo ensimmäinen kerta.
Semmonen akupunktio on kuulemma tehokasta missä laitetaan neulat etu- ja keskisormiin. Tsemppiä!!

akuaku kirjoitti:

Hei e!

Kokeile vielä akupunktiota! Monet saavat avun parin-kolmen hoitokerran jälkeen mutta joillakin auttaa jo ensimmäinen kerta.
Semmonen akupunktio on kuulemma tehokasta missä laitetaan neulat etu- ja keskisormiin. Tsemppiä!!

Lue lisää

raskauspahoinvoinnista kärsivät pärjäsitte juhannuksen? entä sinä nenna5?
kaksi päivää olin oksentamatta eli pe ja la mutta tänään taas alkoi oksentaminen. Päätä särkee päivitäin enemmäm ja enemmän. Huomenna olisi taas fysioterapia ja saa nähdä millaisessa kunnossa niskat on ja keksiikö se jotain apua taas.
kyllä joku tosiaan on kehunut tota akupunktiota, mutta siellä missä käyn fysioterapiassa niin tehdään myös akupunktiota. Kysyin sieltä saisiko tähän pahaan oloon ja oksentamiseen apua, niin tämä sanoi että ei tee hoitoja raskauspahoinvointiin kun voi käynnistää synnytyksen.

e kirjoitti:

raskauspahoinvoinnista kärsivät pärjäsitte juhannuksen? entä sinä nenna5?
kaksi päivää olin oksentamatta eli pe ja la mutta tänään taas alkoi oksentaminen. Päätä särkee päivitäin enemmäm ja enemmän. Huomenna olisi taas fysioterapia ja saa nähdä millaisessa kunnossa niskat on ja keksiikö se jotain apua taas.
kyllä joku tosiaan on kehunut tota akupunktiota, mutta siellä missä käyn fysioterapiassa niin tehdään myös akupunktiota. Kysyin sieltä saisiko tähän pahaan oloon ja oksentamiseen apua, niin tämä sanoi että ei tee hoitoja raskauspahoinvointiin kun voi käynnistää synnytyksen.

Lue lisää

Voi että tuntui hyvältä, kun e kyselit kuulumisia! :)
Mun juhannus on mennyt ihmeen hyvin, mitä nyt päänsärkyä ja väsymystä ollut, mutta pahoinvointia ei ole ollut oikeestaan ollenkaan. Siis toki on kuvotusta ja pyörrytystä, mutta olen saanut syötyä hyvin yms. Varmaan maisenmanvaihdos on auttanut... me oltiin mökillä ja sukuloimassa, ja ihmettelen itsekin miten jaksoin / pystyin! Yöt me oltiin kuitenkin kotosalla (varmuuden vuoksi...), mutta muuten menossa ja teki kyllä hyvää. Huomenna paluu arkeen, joten katsotaan miten käy...
Onneksi sinäkin e olit edes sen 2 pvää oksentamatta. Sekin jo antaa toivoa ja uskoa, että kyllä tästä selviää. Mutta sitten kun se taas alkaa, ei mistään tule mitään. Mä ymmärrän sua enemmän ku paljon!!!!
Mä aloin suunnittelemaan varovasti pientä reissuakin kesälle, kun nyt meni kaikki niin hyvin, mutta katsotaan uskallanko minnekään kauemmaksi lähteä.. Ei pahoinvointisena todellakaan reissata kuin vessaan ja sänkyyn! :(
Toivon sulle e hyvävointista viikkoa!

Nenna5 kirjoitti:

Voi että tuntui hyvältä, kun e kyselit kuulumisia! :)
Mun juhannus on mennyt ihmeen hyvin, mitä nyt päänsärkyä ja väsymystä ollut, mutta pahoinvointia ei ole ollut oikeestaan ollenkaan. Siis toki on kuvotusta ja pyörrytystä, mutta olen saanut syötyä hyvin yms. Varmaan maisenmanvaihdos on auttanut... me oltiin mökillä ja sukuloimassa, ja ihmettelen itsekin miten jaksoin / pystyin! Yöt me oltiin kuitenkin kotosalla (varmuuden vuoksi...), mutta muuten menossa ja teki kyllä hyvää. Huomenna paluu arkeen, joten katsotaan miten käy...
Onneksi sinäkin e olit edes sen 2 pvää oksentamatta. Sekin jo antaa toivoa ja uskoa, että kyllä tästä selviää. Mutta sitten kun se taas alkaa, ei mistään tule mitään. Mä ymmärrän sua enemmän ku paljon!!!!
Mä aloin suunnittelemaan varovasti pientä reissuakin kesälle, kun nyt meni kaikki niin hyvin, mutta katsotaan uskallanko minnekään kauemmaksi lähteä.. Ei pahoinvointisena todellakaan reissata kuin vessaan ja sänkyyn! :(
Toivon sulle e hyvävointista viikkoa!

Lue lisää

olitko nenna5 jo siellä sokerirasituksessa ja miten sulla meni se?
mulla on kaikkien vaivojen päälle alkanut viellä selkä/iskias vaivaa. Yöt on kauheita kun herää siihen että lonkat ovat aivan puuduksissa/tulessa ja asentoa on vaikea vaihtaa. Siis nyt nukun yöt huonosti ja se lisää taas huonovointisuutta.
Käyn viellä siellä fysioterapiassa ja on kolme kertaa käymättä, niin jos vaikka vois auttaa ton selän kanssa.
Kyllä tää elämä on kuin eläisi sumuverhon takana ja kesä kauniimillaan ja ohi taitaa mennä kun nauttia ei voi.
mulla vauva on masussa muuttunut niin rauhalliseksi enkä saa sitä aina liikkeelle, niin kävin eilen neuvolassa. Kyllä siellä sydän sykki kiivaasti, mutta kun on niin rauhallinen ja vähäliikkeinen. Ens viikolla uusi neuvola ja katotaan sitten lähetetäänkö munt kontrolli ultraan.
hyviä vointeja kaikille pahoinvoiville.

e kirjoitti:

olitko nenna5 jo siellä sokerirasituksessa ja miten sulla meni se?
mulla on kaikkien vaivojen päälle alkanut viellä selkä/iskias vaivaa. Yöt on kauheita kun herää siihen että lonkat ovat aivan puuduksissa/tulessa ja asentoa on vaikea vaihtaa. Siis nyt nukun yöt huonosti ja se lisää taas huonovointisuutta.
Käyn viellä siellä fysioterapiassa ja on kolme kertaa käymättä, niin jos vaikka vois auttaa ton selän kanssa.
Kyllä tää elämä on kuin eläisi sumuverhon takana ja kesä kauniimillaan ja ohi taitaa mennä kun nauttia ei voi.
mulla vauva on masussa muuttunut niin rauhalliseksi enkä saa sitä aina liikkeelle, niin kävin eilen neuvolassa. Kyllä siellä sydän sykki kiivaasti, mutta kun on niin rauhallinen ja vähäliikkeinen. Ens viikolla uusi neuvola ja katotaan sitten lähetetäänkö munt kontrolli ultraan.
hyviä vointeja kaikille pahoinvoiville.

Lue lisää

Kiitos kun taas kyselet kuulumisiani! Vaikka sulla on tosi kurja olla, niin jaksat silti huolehtia myös muista!

Nenna5 kirjoitti:

Kiitos kun taas kyselet kuulumisiani! Vaikka sulla on tosi kurja olla, niin jaksat silti huolehtia myös muista!

vaan sähköposti osoitetta. Voiko sen vaan laittaa ihan tänne näkyviin vai rupeaako jotkut ei asialliset pommittamaan asiattomilla viesteillä?
onko sulla joku idea sähköpostin antamiselle kun mä en ole mikään kauhean hyvä hakkeri?
tosiaan joku voi närkästyä täällä meidän kahdenkeskisiin keskusteluihin.....

e kirjoitti:

vaan sähköposti osoitetta. Voiko sen vaan laittaa ihan tänne näkyviin vai rupeaako jotkut ei asialliset pommittamaan asiattomilla viesteillä?
onko sulla joku idea sähköpostin antamiselle kun mä en ole mikään kauhean hyvä hakkeri?
tosiaan joku voi närkästyä täällä meidän kahdenkeskisiin keskusteluihin.....

Lue lisää

Pitäis varmaan avata uusi sähköposti, mun sähköposti on nimittäin omalla nimellä ja sitä en ainakaan tänne halua laittaa... Mutta jos saan aikaiseksi, niin avaan uuden meiliosotteen ja ilmotan sen sulle tänne sitten. Nyt on ollut 2 pvää taas niin kammottavaa oloa, ettei mitään tolkkua. :( :( Eilen sain taas asua vessassa ja tänäänkin ollut jo aivan hirveetä... vielä ei oo oksennus lentänyt, mutta ei se kaukana ole, sen verran on pahoinvoiva ja pyörryttävä olo. Voi tsiisus... ja tämmönen helle.... Piti mökille lähteä päiväksi touhuamaan, mutta en mä minnekään pysty tässä kunnossa... lapset kyllä harmistuu asiasta.... :(
Mutta mä yritän jaksaa saada jonkunlaisen osotteen tänne, ja kirjoitellaan sitten enemmän!!

Nenna5 kirjoitti:

Pitäis varmaan avata uusi sähköposti, mun sähköposti on nimittäin omalla nimellä ja sitä en ainakaan tänne halua laittaa... Mutta jos saan aikaiseksi, niin avaan uuden meiliosotteen ja ilmotan sen sulle tänne sitten. Nyt on ollut 2 pvää taas niin kammottavaa oloa, ettei mitään tolkkua. :( :( Eilen sain taas asua vessassa ja tänäänkin ollut jo aivan hirveetä... vielä ei oo oksennus lentänyt, mutta ei se kaukana ole, sen verran on pahoinvoiva ja pyörryttävä olo. Voi tsiisus... ja tämmönen helle.... Piti mökille lähteä päiväksi touhuamaan, mutta en mä minnekään pysty tässä kunnossa... lapset kyllä harmistuu asiasta.... :(
Mutta mä yritän jaksaa saada jonkunlaisen osotteen tänne, ja kirjoitellaan sitten enemmän!!

Lue lisää

...Mulla olikin yks tollanen meiliosoite, jonka olin unohtanut, joten tänne voit kirjoitella, e!! :)
[email protected]

Muutkin pahoinvoivat saa kirjoitella! Ja miksei toki muutkin raskaana olevat / äidit! Uusia ystäviä ei ole koskaan liikaa! :)