NaapurienNarinaaJoutavasta

Lapsen itkusta valittamaan kenellekkään. Minun oma poika huusi kuin hinaaja joka ilta kolme tuntia ennen nukahtamista. Sitä kesti aikansa. Eikä kukaan tullut valittamaan, vaikka asuttiin silloin kerrostalossa. Ja hyvä poika hänestä kasvoi. Opiskelee fysiikkaa Helsingissä.
Kuule. Hymyile kauniisti valittamaan tulevalle naapurille ja sano että joo: kyllähän se vähän tahtoo huutaa tuo meidän lapsi, muuta jospa se lopettaa sen joskus. Muista mainita, että neuvolassa on asiasta jo keskusteltu. Ja sitten unohdat koko naapurin.
Ei niistä kannata tressiä ottaa. Marisijoita on maailma pullollaan eikä niistä ikinä eroon pääse, pitää yrittää vain sietää.

On tietysti luonnollista, että lapsiperheen elämästä kuuluu ääniä ja jokainen varmasti ymmärtää sen, mutta ymmärrän kyllä naapureitakin. Jos itku ja huuto on jokailtaista, niin kyllä siihen voi hermostua. Varsinkin, jos huuto kestää ja kestää ja itse pitäisi yrittää nukkua. Illalla ja yöllä äänet kuuluvat helpostikin kerrosten yli, kun on hiljaisempaa. Jokainen ymmärtää, että koliikkinen vauva ei tuosta vain lopeta itkuaan, mutta isompien lasten kanssa kyllä pitäisi löytyä konsteja.

Ja eihän tässä naapuri ole suurin "kärsijä" vaan itse lapset. Eikö sen luulisi olevan lapselle hyvin stressaavaa ja turvatonta, että joka ilta nukkumaan meno on yhtä tahtojen taistelua ja nukkumaanmenoaika venyy ja venyy ja unet jäävät lyhyiksi, jos aamulla pitää herätä aikaisin. Siksi siihen kannattaisi hakea apuja ja vinkkejä vaikka neuvolasta. Ja tuleehan nykyään melkein joka kanavalta jotain "supernanny"-ohjelmia, missä annetaan hyviä neuvoja mm. unihetkien rauhoittamiseen.
Onko teillä mitään iltarutiineja? Iltasadun lukeminen, lapsen silittäminen uneen, taustalla hiljaisella jotain rauhallista klassista musiikkia vaikka tai laulat lapselle... jne. Ja ehdottomasti säännölliset nukkumaanmenoajat. Eikä mitään tietokonepelejä tai "hurjia" tv-ohjelmia liian myöhään. Eikä missään nimessä valvomista keskiyöhön, vaikka lapsi saisikin nukkua aamulla myöhään. Rajat ja rutiinit ovat lapselle vain hyväksi, ne tuovat turvallisuutta pienen ihmisen elämään.

Onhan toki olemassa myös ihan oikeasti turhasta valittavia, varmaan joka talosta löytyy sellaisia. Tällaisia kyttääjiä, jotka narisevat jokaisesta vessan vetämisestä ja aivastuksesta ja nurmikon vinossa olevasta ruohosta.

Mutta ehkä kannattaa jättää naapurin valitukset omaan arvoonsa. Antaa hänen valittaa niin paljon kuin jaksaa. Jos naapuri tästä tekisi valituksen, niin ehkä äänet luettaisiin kuitenkin normaaleihin asumisen ääniin. Mutta kannattaa miettiä, mitä voisi tehdä asialle lastensa hyväksi. Luulen, että sekä lapsille että vanhemille olisi paljon parempi rauhalliset iltahetket. Silloin teillä vanhemmillakin jäisi illoista hyvä mieli, kun lapsi ei ole vihdoin jopa tuntien taistelun jälkeen vihdoin nukahtanut itkuunsa ja huutoonsa. Ehkä tekään ette olisi nukuttamisoperaation jälkeen aivan poikki vaan jaksaisitte keskittyä rauhassa omaan aikaanne.