Kestävämmäksi uimariksi

Mitä tarkoitta "olen nopea uimari"? Paljonko menee 50, 100 tai 200 m? Vapaauintiako?

58/175 kuulostaa todella laihalta, eikös se ole jo aliravitsemuksen rajoilla. Olen samamittainen ja en ole koskaan painanut alle 70 kg ja tuolloin ei juuri läskiä ollut enkä kuitenkaan todellakaan ole mikään bodari.

Kyllä minustakin uinti tuntuu raskaalta parin sadan metrin kohdalla, kun en ole uinut kuin muutaman kerran vuodessa viime vuosina pidempää matkaa. Mutta puristamalla vain eteenpäin pääsee kuitenkin lähes samaa vauhtia vaikka kilometrin, tosin en yleensä viitsi uida kuin 500 m ja sitten levon jälkeen toinen 500 m. Hidasta vauhtia tai ui useasti se 200 m. Kyllä se siitä lähtee sujumaan. Voit kokeilla myös vaihtaa välillä tyyliä eli vaikkapa joka viides altaanväli selkää tai rintauintia.

Vapaauintitekniikassa kannattaa tutustua ns. Total Immersion -tyyliin. Amerikkalaiseen tapaan tyylin evankelista ja kehittäjä haukkuu muut suohon ja heiltä löytyy se oikea tieto, tuon voi ohittaa olan kohautuksella. Mutta suurin osa tyylin neuvoista toimii. Mallivideoita löytyy vaikkapa YouTubesta.

Pääasialliset ajatukset:
- vapaauinti ei tapahdu vetämällä ja työntämällä, vaan siirtymällä kyljeltä kyljelle
- vedot tapahtuvat tasapainon siirron aikana, hyödyntäen vartalon liikettä ja kohdistaen vetoliike taaksepäin
- tasapaino eteen, pää vedessä, ainakin toinen käsi koko ajan hartioiden kohdalla tai edempänä
- virtaviivaistaminen: koko vartalo etummaisen käden - pään - hartioiden takana

Jos juoksussa tehosta saa irti 90 % ja vastuksiin menee 10 %, niin uinnissa tuo suhde on piemminkin päin vastoin - joten virtaviivaistamalla ja pienentämällä vastusta on alussa hyvin paljon suurempi merkitys, kuin kunnolla.

Annan sellaisen neuvon, että alat rauhallisesti uimaan, ja vaikka alkaisi tuntua kuinka pahalta niin jatkat vaan uintia. Tietyssä vaiheessa tuo voimattomuuden tunne menee ohi, ja sitten alkaa uinti kulkea koko ajan mukavammin mitä enemmän uit. Itellä tuntuu joka kerta ekat 400m tosi pahalta, mut 400 metrin jälkee meneekin helposti 2-3km putkeen suhteellisen kovaa vauhtia (3km/50min). Eli kun alkaa tuntua pahalle, niin uit vaan vaikka tuntuisi pahalle Tulokset alkaa näkyä aika nopeesti, oikeastaan jokaisella uintikerralla on helpompaa.

T. Ex-uimari 19w.

Vanha kysymys, mutta korjaussarja on edelleen yleispätevä. Kuulostaa nimittäin hengitysongelmalta? Tämän voi varmistaa tarkistamalla hyytyykö uinti lyhyen matkan jälkeen maksimisykkeeseen vai hengästymiseen. Jos dyke pysyy kohtuudessa mutta happi loppuu, ongelman poistamiseksi ei riitä pelkkä hidas uinti. Rauhallisen rytmin avulla ja sen lisäksi pitää opetella myös hyvä hengitystekniikka. Sen jälkeen omat rajat tulevat vastaan sykkeen tai käsien ja jalkojen maitohapon kautta.

Vapaauimari hengittää koko ajan. Pinnan alla nenän kautta ulospäin juuri ennen hapen ottoa loput ilmat pois puhaltaen, jolloin hapen otto on tehokas. Hengityksen pidättäminen johtaa tehottomaan pinnalliseen läähätykseen. Sitä hetkeä kun nokka on pinnalla ei tuhlata uloshengitykseen! Tasainen tai kiihtyvä ulos puhallus ja nopea sisäänhengitys joka kolmannella vedolla vie vauhdilla ja pitkälle.

Kisavauhdilla hapen otto voi jäädä tarkoituksella toispuoleiseksi, mutta kiputilojen välttämiseksi treenien pidentyessä yli 2 - 3 kilometrin kannattaa vaparin hengitys harjoitella symmetriseksi molemmin puolin niskan ja hartiaseudun jumien välttämiseksi.

Kapeat hartiat estävät lyhyen nopean repäisyn voiman puutteeseen. Kun tekniikka on kunnossa, pitkä matka kulkee kyllä hyvin. Olen ollut kanssasi samaa kokoluokkaa 181 cm / 65 kg jo yli 40 vuotta. Kolmekymppiselle erinomaisen uinticooperin 600 m vedän edelleen viidesti putkeen tauotta yhden tunnin aikana kevyellä noin 120 syketasolla, vaikka lakisääteinen eläkeikä on jo takana. Vaan eipä näillä harteilla vauhti tuosta paljon kovene vaikka repisin kuinka lyhyttä matkaa.