Saatteko mielestänne tällä touhulla lisää taloudellista tuottoa metsällenne?
http://www.ecolan.fi/kasvu-a-tuotto?gclid=CNTDrYmgsqcCFYYXzQodt3dzAA
http://www.ecolan.fi/kasvu-a-tuotto?gclid=CNTDrYmgsqcCFYYXzQodt3dzAA
Kannattaako metsän lannoitus?
erkkiepäilevä
246881
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Jos ei muuta tekemistä enää keksi eli taimikonhoidot ja harvennukset tehty ajallaan niin voihan lantojen kanssa touhuilua harkita. Kuitenkin varauksella varsinkin jos mitään ravinnepuutoksia ei ole todettu.
Toivottavasti edellisen kirjoittajan rahat ovat metsässä vain virkistysarvojen takia. Oheisessa linkissä lisätietoa: http://www.farmit.net/metsae/metsaenlannoitus/lannoitus-tuottava-investointi
"Kasvaahan se muutenkin", mutta itse olen saanut järkyttäviä tuloksia lannoituksen jälkeen! Metsäni satakunnassa.
Kasvaahan se, mutta niin tuo kaatoia Astamyrsky 2v. aiemmin lannoitetun, kuin lannoittamattomankin, eli lannoitus meni ihan ite eestään.
Kasvatuslannoitukset
* Arvokasvun ja järeytymisen vaikutus voi olla suurempi kuin kuutiokasvun lisäyksen arvo
* Kiertoaika lyhenee 2-4 vuotta / lannoituskerta
Lannoitus nopeuttaa runkojen järeytymistä ja aikaistaa hakkuutuloja
Kasvatuslannoitus tuottaa Etelä- ja Keski-Suomessa tyypillisesti noin 15% vuotuisen sisäisen koron lannoituksen vaikutusajalle. Tähän päästään kun lannoituskustannus on noin 350€/ha (sis. lannoite, levitys, työnjohto) ja lisäkasvun arvo noin 1000 € (20 mottia tukkia, a' 50 €/motti) ja lannoitusinvestoinnin pitoaika on kahdeksan vuotta.
Terveyslannoituksissa kannattavuutta parantaa kasvunlisäyksen ohella terveysriskien väheneminen, hidastuvan kasvun kääntyminen nousuun ja aikaisemmin tehtyjen metsänhoitotöiden tulosten turvaaminen."
Mihinkähän nämä laskelmat perustuvat? Metsän kiertoaika on niin pitkä että muutamalla vuodella ei ole merkitystä. Metsätaloudessakin tulos tehdään ostamalla halvalla ja myymällä kalliilla tai yleisimmin maksamalla perintövero joka ei ole kuin murt-osa metsän arvosta.
"Kasvatuslannoitus tuottaa Etelä- ja Keski-Suomessa tyypillisesti noin 15% vuotuisen sisäisen koron lannoituksen vaikutusajalle".
Mikä lie tuo sisäinen korko?
Tarkoittaneeko se sitä, että jos kasvua tapahtuu 5 prosenttia, niin lannoitus kiihdyttää sen 5% Jaettuna sadalla krtaa 15 ?
Eihän se oo mitään.
Ainoa, mihin lannoitus voi vaikuttaa, niin nopeuttaa hakkuu kietoa.
-Vaan maailmassa kun on aikaa :)
Saattaa kiertoaikaa lyhentää 2-4 vuotta jos kiertoaika on 40 vuotta... Muutoin se on lähempänä 10 vuotta kiertoajasta pois...
Karkeasti ottaen lannoitus kannattaa terveisiin , varttuneisiin, hyvälaatuisiin metsiköihin josta sijoitus on saatavissa kohtuullisessa ajassa takaisin. Kuitua ja energiapuuta ei kannata lannalla kasvatella niiden alhaisen hinnan vuoksi.
Metsäterveyslannoitus kannattaa käytännössä aina ja kasvatuslannoitus melko usein. Kannattaa käydä lukemassa ravinnetutkimuksesta ja lannoituksesta juttu: http://www.puuntuottaja.com/neulasanalyysilla-kuusen-ravinnetilamaaritysta/
Tuhkalannoitus kannattaa suometsiin, mutta ei kangasmetsiin. Tuhkassa ei ole ole mukana typpeä mitä kangasmetsät kaipaavat. Kaikki muut ravinteet tulevat tuhkan mukana. Tuolta voi käydä katsomassa, että miten paljon tuhkassa on ravinteita mukana: http://www.tuhka.info/ravinnelaskelma.html . Määrät voi suhteuttaa ensimmäisen linkin taulukkoon.
Tuolla on puolituoretta juttua myös tuhkalannoituksesta: http://www.puuntuottaja.com/suometsa-kasvuun-tuhkalannoituksella/
Sisäinen korko tarkoittaa sijoitukselle tietyn ajan kuluessa saatavaa vuotuista korkoa. Metsän typpilannoituksen vaikutusaika on 6-8 vuotta ja sinä aikana saadaan yhteensä 15-20 mottia lisää puuta. Kun hakkuu tehdään tuon 6-8v kuluttua, niin 15 prosentin korkoon päästään. Vertaa vaikka pankkitalletukseen. Sille voi nykyisin saada kai 1 prosentin sisäisen koron. Lannoitus tuottaa niin hyvin, että investointirahat kannattaa vaikka lainata pankista. Tuottoa ei tietenkään saa jos puuta ei myy...
Saahan sitä korkoja laskea lämpimikseen,mutta puun reaalihinta ei muutu siitä miksikään,että se laahaa 20 v takasissa nimellishinnoissa
Puun reaalihinta ei ole kehittynyt suotuisasti. Siihen ei yksittäinen metsänomistaja voi vaikuttaa. Oman metsätalouden kannattavuuteen kuitenkin voi. Jos puuntuottaminen ei tunnu kannattavalta, niin parempi myydä metsätila pois, metsätilojen hinnat ovat nousseet voimakkaasti.Syitä on monia kuten metsävähennys, alhainen korkotaso ja aikaisempaa parempi metsävaratieto.
Korkoprosenteilla ei osteta kaupasta maitoa tai mersua. Siihen tarvitaan euroja. Euroja saa kun hoitaa metsää oikea-aikaisesti ja jämptisti ja pitää kulut kurissa. Tavoitteena lyhyt kiertoaika ja tukkipuu. Lannoituksen seurauksena saa niitä euroja enemmän ja aikaisemmin.
Paskalla on mettässäni käyny ja paperit jättänyt kannon nokkaan pyyhkästyäni. Kuusitukit kasvavat komiasti kun lannotus on ollut jiirissä! Ja halpaa o.
Sen olen huomannut näistä kasvatusmetsien lannoituksista, että varsinkin mäntyjen kohdalla keskirungon kohdalta katkeamiset, myrskyjen tai lumikuorman rasittamana, lisääntyvät huomattavasti.
Ehkä se johtuu siitä, että lannoituksen tuloksena puuhun muodostuu harvasyisiä kerrostumia ja sitkeys katoaa.
Taitaisi metsän lannoituksen kohdalla olla viisain vaihtoehto se, jota täällä on jo esitettykin, että lannoitus ajoitettaisiin päätehakkuuvaihetta lähestyvään tukkimetsään. Näinhän lannoituksen lanseeraamisen alkuvuosina meneteltiinkin.
Tai puus katketa ku oli harvennus tehty liian myöhään ja lannoituksella yritetty paikata tilannetta. Ei se lannoitus lumituhouhkaa muutamassa vuodessa ehi poistaa jos puut on ihan honteloita.
Harvennus ja sen jälkeinen lannoitus lisää katkeamisia kyllä, johtuu neulasmassan nopeasta lisääntymisestä joka kerää lumikuormaa ja tuuli hoitaa loppuhomman, harvennuksen jälkeen pitää muutama vuosi puiden elpyä ja vasta sitten lannoittaa.
Kangasmetsissä yleistä typen vajetta voi torjua myös luontaisesti suosimalla
taimikon alkuvaiheessa leppiä. Lehtipuun maan rakennetta kuohkeuttavan ominaisuuden lisäksi leppä sitoo ilmasta yllättävän paljon typpeä, joka juuristobakteerien avulla muuttuu puille käyttökelpoiseen muotoon.
Myös hakkuutähteiden keräys vähentää typen määrää tulevalta puusukupolvelta.
Varsinkaan kantoja ei kannata keruuttaa pois. Hakkuutähteistä saatava nimellinen
hinta ei korvaa ravinteiden hävikkiä.
Avohakkuun jälkeen lepikko, 30 v. Ja siitä saa energia puuta.
Hakkuutähteet ja kannot kannattaa jättää metsään.
Lepikon jälkeen kuuset kasvamaan.
Puukohtainen lannoitus on kannattavaa käsin tehtynä 200g/puu. Jos runkoluku 500kpl/ha niin
lantaa menee 100kg/ha ja levityskuluineen kustannus on alle 100€/ha .Tällöin lannan kuljetus metsään on helppoa.
Helppo se on levittää lannoite metsään ihan tavallisella maataloustraktorilla ja pintalevittimellä, kun ajelee ajouria myöten. Muutamassa tunnissa levittää isolle alalle lannoitetta. Pressu kannattaa kiristää levittimen päälle (jos sellaista ei ole valmiina), ettei lannoitetta törskähdä laidan ylitse maaston epätasaisuuksissa.
Metsänlannoitus on tosi kannattavaa, kun vain lannoittaa oikeilla lannoitteilla. Ensin neulasanalyysi ja sen mukaan lannoitteet. Mitään "monopoli" lannoitteita ei kannata hankkia, joten halvimmat ravinteet käyttöön, taskulaskinta on lupa käyttää.
Ei missään nimessä lannoitusta. Lannoituksella saadaan puun kasvua nopeutettua, samalla
kesän kasvukausi jatkuu pitempään. Tästä jotuu, ettei puu ennätä valmistautua talveen. Kostea
pintaosa puusta jäätyy ensimmäisillä pakkasilla ja tämä antaa erilaisille tuhohyönteisille kevääksi
oivan kasvualustan.
Aikanaan olin sahalla homissa. Tämä saha toimitti talotehtaille tavaraa. Ensimmäinen ehto saha-
tavaran suhteen oli se ettei lannoitettua puuta saa olla mukana lainkaan. Näin tukkiosasto ei osta-
nut lannoitemetsän puita ollenkaan. Lannoitetun puun lujuusominaisuudet huononevat, eikä niistä
saa lujuusluokiteltua tavaraa lainkaan. Paneelit ovat niin haperia lannoitetusta puusta höylättynä,
että panelit eivät kestä kiinnittämistä.
Varmaan noin, mutta metsäfirma maksaa kuutioista, ei laadusta. Ja lannoittamalla tukkien osuus kasvaa ja tavara järeytyy, molemmat tuovat lisähintaa.
Rakennustarpeisiin ja esimerkiksi huonekaluihin ja veneisiin pitää puutavara sitten tuoda Venäjältä tai Kanadasta, kun omat metsät eivät kelpaa kuin selluksi.
Ongelmakos tuo...
Aina niitä huonekalu ja venepuita löytyy. Ja kunhan nyt kunhan nyt ostaisivat sen kunnollisenkin suomalaisen puun, mitä tarjolla on!
Jo aikoinaan isäukko tarjosi yhdelle ikkunafirmalle todella tiukkasyistä laadukasta mäntyä, ei kelvannut, Venäjältä kuulemma sai halvalla puuta. No, sitten nähtiin niitä ikkunoita, jotka oli tehty siitä venäläisestä puusta, oksatkin niin isoja, että karmilankun leveys ei tahtonut riittää.
Näin myös pirttikaluston tehtynä venäläisestä puusta, kovin ole "ruovia" puuta, isojaoksia ja todellista räkämäntyä.
Eipä ne Kanadan puutkaan niin hyviä ole aina olleet, se on niin suuripiirteistä sielläkin puiden kanssa.