Sinun lähtötilanne?

kodinlämpö

Sillä on merkitystä koko loppuelämän kannalta minkälaiseen perheeseen syntyy.
Ajatellaampa vaikka kahden esimerkin kautta asioita.

MIKKO on alkoholisoituneen, työttömän yksinhuoltaja äidin ainoa lapsi ja isäänsä hän ei ole koskaan nähnytkään. Mikolla ei ole juurikaan rahaa harrastuksiin ja nuorten rientoihin, lisäksi häntä kiusataan äitinsä alkoholismin takia.
Mikolla ei myöskään ole kotonaan omaa rauhaa, äidin alkoholisoituneiden
kavereiden vierailujen takia. Mikko häpeää äitiään ja kotiaan, niin paljon
ettei kehtaa tuoda kavereitaan kotiin.

JAAKKO on ehjän hyvätuloisen perheen lapsista toinen.
Jaakon vanhemmat ovat kumpikin akateemisia hyvätuloisia, perhe asuu omakotitalossa, heillä on ystäviä ja harrastuksia. Lapsilla on varaa harrastaa
ja heitä kannustetaan opiskelemaan.
Kodin ilmapiiri on aina ollut lämmin ja turvallinen.

On päivänselvää että Jaakolla on paremmat lähtökohdat kun Mikolla.

Saiko sinä elämällesi hyvät lähtökohdat?

88

270

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 17+9

      Kyllä sain, mutta minusta tuli ihan samanlainen luuseri kuin näistä muistakin tämän palstan miehistä.

    • Playerstation

      Mikko joutuu toki taistelemaan elämässään paljon enemmän saavuttaakseen päämääränsä, mutta jos jaksaa taistella, niin on paljon vahvempi kuin Jaakko.

      Jaakko saattaa syrjäytyä paljon pienemmästä vastoinkäymisestä ja osaa arvostaa saavutuksiaan huomattavasti vähemmän kuin Mikko.

      Lapsuus vaikuttaa ainoastaan todennäköisyyksiin. Oma luonne ja kaverit ratkaisevat hyvin paljon.

      Jostain heidän välimaastostaan olen. Lähempänä Mikkoa kuin Jaakkoa.

    • m30.

      Haistan tässä hiukan jotain sellaista vanhanaikaista kommarihenkistä herravihaa, jossa ajatellaan, että raha ratkaisee kaiken.

      Vasemmistolaisuudessa ei ole mitään vikaa, eikä punavihreydessä, mutta vanhanaikaisessa kommarihengessä on. Se nimittäin sokaisee näkemästä asioita kuten ne oikeasti ovat. Kommarihenkisyys on suunnilleen yhtä vaarallista kuin persujen ahdasmielisyys tai kokoomuksen oikean laidan äärikapitalistien itsekkyyden manifesti.

      Itse olen hyvätuloisesta kodista, mutta se ei mitenkään näkynyt harrastuksissani tai vaatteissani tai että olisin saanut enemmän vaatteita tai leluja tai muuta. Pikemminkin sain vähemmän kuin lapset keskimäärin, jos sillä muka onnellisuutta mitataan. Hyvätuloiset (isät) ovat usein myös saitoja, kannattaa muistaa. Siihen on monia syitä, miten ihmiset päätyvät hyvätuloisiksi ja lopulta varakkaiksi, ja yksi niistä syistä on usein saituus ja piheys.

      Muutenkin typerää stereotypisointia aloituksessa. Meidän yläasteella, joka olikin muuten sellainen gettoyläaste, että tuskin kukaan palstalaisista on sellaisella ollut, kiusaajista ja pahoinpitelijöistä monet olivat juuri alkoholistien tai yksinhuoltajien lapsia. Eivät kaikki tietenkään, mutta enemmän kiusaajissa oli näiden lapsia kuin kiusatuissa.

      • Naisasialooseri.

        Olet ihan oikeassa. Itsekin olen hyvätuloisesta perheestä, jossa isäni on hyvätuloinen ja todellakin myös erittäin saita, joka ei paljon kallilla lahjoilla ja merkkivaatteilla hemmotellut tai antanut rahaa tuhlattavaksi"turhuuksiin" Äitini oli sitten huomattavasti lepsumpi ja osti kaikkea kun vähän aikaa jaksoin kärttää. Kyllä isänikin joskus osti jonkun isomman ja kalliimman jutun kuten lumilaudan tai uuden mopon, mutta oli kuitenkin aina sitä mieltä että rahat pitää tienata itse eivätkä ne kasva puussa.

        Ja koulukiusaajani todellakin olivat huonompituloisista alkoholistiperheistä. Yksi oli täysalkkiksen yh-äidin poika, jonka kotona ravasi kaikenlaisia äidin mieskandidaatteja.

        Myös pääkiusaajani oli eronneiden vanhempien lapsi ja isä oli alkkis.


      • sir_eino
        Naisasialooseri. kirjoitti:

        Olet ihan oikeassa. Itsekin olen hyvätuloisesta perheestä, jossa isäni on hyvätuloinen ja todellakin myös erittäin saita, joka ei paljon kallilla lahjoilla ja merkkivaatteilla hemmotellut tai antanut rahaa tuhlattavaksi"turhuuksiin" Äitini oli sitten huomattavasti lepsumpi ja osti kaikkea kun vähän aikaa jaksoin kärttää. Kyllä isänikin joskus osti jonkun isomman ja kalliimman jutun kuten lumilaudan tai uuden mopon, mutta oli kuitenkin aina sitä mieltä että rahat pitää tienata itse eivätkä ne kasva puussa.

        Ja koulukiusaajani todellakin olivat huonompituloisista alkoholistiperheistä. Yksi oli täysalkkiksen yh-äidin poika, jonka kotona ravasi kaikenlaisia äidin mieskandidaatteja.

        Myös pääkiusaajani oli eronneiden vanhempien lapsi ja isä oli alkkis.

        Mä alan ymmärtää teitä AT-miehiä. On teillä vaikeaa. Ihan peräti ei ole isi aina m30:lle ja Naisasialuuserille ostanut uusia vaatteita tai lumilautoja. Voi hurjaa.

        Sori mutta jotenkin mua niin naurattaa teidän kahden avautumiset tässä ketjussa.


      • Ei sympatiaa teille

        Tää menee m30lle ja naisasialooserille, teillä ei ole ikinä ollut vaikeaa.

        Mua kiusattiin koulussa 9 vuotta, pojat nimitteli päivittäin mitä pahimmilla nimityksillä, turpaankin sain niiltä aika ajoin. Koulumatkat oli yhtä helvettiä. Elin pelko perseessä koko peruskoulun ajan, todistukset oli mitä oli. Eli huonot, ei kai sellaisessa ilmapiirissä mitään opi.
        Kotonakin koulattiin koska isän mielestä pitää kestää, vain siten voi pärjätä elämässä. Äiti oli masentunut ja pillitti päivittäin, isä haukkui sitäkin ihan avoimesti nynneröksi jne. Isä ryyppäsi kaikki vapaansa. Isän lempiharrastus oli lasten nöyryttäminen ja seksiasioista karkeasti puhuminen. Se oli kova jätkä. Isovanhemmatkin ryyppäsi. Mitään turvaa mulla ei ole elämässä ollut, kaikki oon saanu aikaan itse.
        En mä mitään lapsena harrastanut, enhän mä enää koulumatkojen lisäksi halunnut enää traumaattisia harrastusmatkoja. Viikkorahaa en saanut, isällä oli rahoille parempaa käyttöä. Autokoulun se maksoi kyllä.
        En ryyppää, opiskelin itse tienaamilla rahoilla, nyt käyn töissä.
        Miestä ei elämässäni ole ollut eikä tule. Sen päätin jo nuorena. Ajattelin silloin että kun näistä miehistä pääsen en halua elämääni enää yhtäkään kiusaajaa. Mulla menee nyt yksin hyvin.
        Tällä palstalla on miehillä vaikeaa kun eivät saa pillua, V*tun naurettavaa, toivottavasti elämä koulaa teitä sen verran että tiedätte mitä ovat oikeat vastoinkäymiset.


      • m30.
        Ei sympatiaa teille kirjoitti:

        Tää menee m30lle ja naisasialooserille, teillä ei ole ikinä ollut vaikeaa.

        Mua kiusattiin koulussa 9 vuotta, pojat nimitteli päivittäin mitä pahimmilla nimityksillä, turpaankin sain niiltä aika ajoin. Koulumatkat oli yhtä helvettiä. Elin pelko perseessä koko peruskoulun ajan, todistukset oli mitä oli. Eli huonot, ei kai sellaisessa ilmapiirissä mitään opi.
        Kotonakin koulattiin koska isän mielestä pitää kestää, vain siten voi pärjätä elämässä. Äiti oli masentunut ja pillitti päivittäin, isä haukkui sitäkin ihan avoimesti nynneröksi jne. Isä ryyppäsi kaikki vapaansa. Isän lempiharrastus oli lasten nöyryttäminen ja seksiasioista karkeasti puhuminen. Se oli kova jätkä. Isovanhemmatkin ryyppäsi. Mitään turvaa mulla ei ole elämässä ollut, kaikki oon saanu aikaan itse.
        En mä mitään lapsena harrastanut, enhän mä enää koulumatkojen lisäksi halunnut enää traumaattisia harrastusmatkoja. Viikkorahaa en saanut, isällä oli rahoille parempaa käyttöä. Autokoulun se maksoi kyllä.
        En ryyppää, opiskelin itse tienaamilla rahoilla, nyt käyn töissä.
        Miestä ei elämässäni ole ollut eikä tule. Sen päätin jo nuorena. Ajattelin silloin että kun näistä miehistä pääsen en halua elämääni enää yhtäkään kiusaajaa. Mulla menee nyt yksin hyvin.
        Tällä palstalla on miehillä vaikeaa kun eivät saa pillua, V*tun naurettavaa, toivottavasti elämä koulaa teitä sen verran että tiedätte mitä ovat oikeat vastoinkäymiset.

        Mulle on oikeastaan aika lailla sama mitä sinä minusta ajattelet. Et sinä minua tunne etkä tiedä millaista elämää olen elänyt.
        http://www.lolbot.net/pix/4612.jpg


      • .-,
        m30. kirjoitti:

        Mulle on oikeastaan aika lailla sama mitä sinä minusta ajattelet. Et sinä minua tunne etkä tiedä millaista elämää olen elänyt.
        http://www.lolbot.net/pix/4612.jpg

        On helppo uskoa, että sua ei kiinnosta mikään muu kuin oma napa ja omat "vaikeudet".


    • Todellakin hyvä

      Joo, sain, olen perheen ainut lapsi, isäni prinsessa ja hyvin rakas äidillekin. Meidän perheessä on aina ollut rahaa, isä osti minulle mitä ikinä halusin, kalliin auton, stereot, vaatteet ym. Olen varttunut omakotitalossa, mökki meillä on ollut siitä lähtien kun olin 10 vuotias, siellä kokoontuivat melkein koko suku kesälauantaisin, voi kuinka hauskaa aikaa se olikin, alkoholia meidän perheessä ja juhlissa ei käytetty (ei liity mihinkään vakaamukseen) käytiin kesäisin myös asuntovaunulla kiertämässä Suomea, siihen aikaan leirintäalueilla oli ehkä viisi asuntovaunua. Sain opiskella niin pitkään kuin halusin ja kotoa kaikki maksettiin. Minulla oli jo nuorena paljon ystäviä ja
      olin suosittu koulussa
      Koen että olen syntynut kultalusikka suussa, olen saanut sekä rakkautta että materiaa,
      Perin muutama vuosi sitten koko omaisuuden vanhemmiltani, sijoitusasunnon, metsää, hulppean mökin järvenrannalla (ei sama mökki kun rakennettiin kun olin 10 vuotias), rahaa.
      Ei raha tuo onnea, mutta turvallisuutta se tuo, ei tarvitse menettää yöunensä, kun ei tiedä kuinka saisi laskut maksettua.
      Olen tänä päivänä tosi tyytyväinen elämääni ja kiitollinen vanhemmalleni, jotka antoivat minulle niin hyvät lähtökohdat.
      Tiedostan nyt aikuisena, että minua lellittiin hieman liikaa, siltikin minulla on erittäin vaikeata olla tekemättä samoin lapselleni, ostan hänelle merkkivaatteita, maksan matkoja ym. ja hänkin on saanut kouluttautua ilman opintolainoja niin pitkään kuin haluaa (onneksi haluaa kouluttautua).
      Olen eronnut muutama vuosi sitten, eroa en kokenut kovin raskaaksi, se oli kaikkien kannalta oikea ratkaisu. Minulla on laaja ystävänpiiri ja ystävät käyvät mielellään luonani, uskoaksi olen onnistunut luomaan omassa kodissa sen saman rakastavan ilmapiirin joka lapsuudenkodissani oli.
      Voin rehellisesti sanoa, että minua ei ole koskaan potkittu päähän, ei kotona, ei koulussa eikä työelämässä. Toki vastoinkäymisiä on ollut, ihan kuten kaikilla on,
      mutta tuntuu että toisilla on niitä paljon enemmän kuin toisilla.

      • JOO..............

        Synnyit ns. " Kultalusikka suussa"


      • ES
        JOO.............. kirjoitti:

        Synnyit ns. " Kultalusikka suussa"

        Siltähän tuo vaikuttaa, kultalusikka suussa -syntyneeltä. Saako se sinut katkeraksi?

        Minä olen kai niin sekaisin ja toivoton, että minua vain naurattaa, että jollain on aina mennyt kaikki hyvin ja nappiin.

        Määritelmät, tuomiot... Tunnen tavallaan sympatiaa "kulta lusikka suussa" -syntyneitä kohtaan. Yhtä lailla heitä kuin minua määritellään, tuomaroidaan ja tyrmätään sillä perusteella, mihin on sattunut syntymään ja mihin ei ole voinut itse vaikuttaa.


      • sir_eino
        ES kirjoitti:

        Siltähän tuo vaikuttaa, kultalusikka suussa -syntyneeltä. Saako se sinut katkeraksi?

        Minä olen kai niin sekaisin ja toivoton, että minua vain naurattaa, että jollain on aina mennyt kaikki hyvin ja nappiin.

        Määritelmät, tuomiot... Tunnen tavallaan sympatiaa "kulta lusikka suussa" -syntyneitä kohtaan. Yhtä lailla heitä kuin minua määritellään, tuomaroidaan ja tyrmätään sillä perusteella, mihin on sattunut syntymään ja mihin ei ole voinut itse vaikuttaa.

        Minustakin on tosi hyvä ja positiivinen juttu jos joku on elänyt vakaassa perheessä, käynyt peruskoulun normaalisti ja jos kaikki on ihan... Ok. Siinä ei ole mitään hävettävää. Ei kaikilla tarvitse olla traumaattinen tai vaikea lapsuus.

        Kyllä mä ainakin olen aina ajatellut että jos hankin jonkun kivan naisen kanssa lapsia niin mä haluan tarjota niille mukavan, turvallisen ja vakaan lapsuuden. En tiedä onko minusta siihen. Mutta missään tapauksessa en toimisi kuten vanhempani esim. rahan suhteen. Jos ei ole varaa lapsiin niin ei niitä tarvitse hankkia.


    • Itse olen aika vakaasta kodista lähtöisin. Pääsin harrastamaan mitä halusin ja tapaamaan ketä halusin, siis mua kuskattiin kun oli pitkiä matkoja. Siis suht. normaali lapsuus/nuoruus. No ei aivan normaalikaan kun suurin osa kavereista oli tyttöjä. Ja vielä tänäkin päivänä kaveruutta on, tosin suurin osa on katkennut elämäntilanteiden muuttuessa.

      Mutta joo periaatteessa ihan ok lähtökohdat, jos vertaa huonoimpaan mahdolliseen tilanteeseen.

    • ES

      Paska lähtötilanne, monin tavoin. Pitäisikö minun määritellä sillä itseni kokonaan? Selittääkö se kaiken? Oikeuttaako se mihinkään? Eips, eips, eips.

    • Vakaasta perheestä myöskin. Tosin alemmasta keskiluokasta. Vanhemmat melko pieni palkkaisia duunareita. Ei olisi tullut kuuloonkaan että olisi harrastanut jotain minne pitää autolla kuskata. Muutoin kyllä rahaa oli normaaliin elämiseen ja opiskeluaikana sain riittävästi taloudellista tukea.

      Eniten vaikuttaneet kaveripiirit, tai oikeastaan niiden puute.

    • ATM4EVA.

      Sain hyvät lähtökohdat ja olen siitä kiitollinen.

    • Naisasialooseri.

      Eivät ne kotiolot ja varallisuus vaikuta alempitasoisuuteen vaan se joutuuko koulukiusatuksi vai ei. ATM jos on ollut koko peruskoulun kiusattu niin silloin lähtökohdat ovat surkeat kotioloista huolimatta.


      Ja moni huonon ja varattoman perheen kiusaajakovislapsi on saanut naisen ja perustanut perheen. Tosin naiset eivät ole mitään kaunottaria olleet.

      • kkkgsjgfrtyewgchbx

        Kerro koulukiusaamisestasi! Olivatko koulukiusaajasi
        a) poikia
        b) tyttöjä

        Miten sinua kiusattiin? Nimiteltiin? Fyysistä? Eristämistä? Jotain muuta? Miksi kiusattiin?

        Kerro... En minä vittuile, Kerro ihan itsesi takia. Rehellisesti. Sinähän pidät itseäsi rehellisenä vai mitä?

        Ja... olet 25-30 -vuotias.... Miten koulukiusaaminen vaikutta yhä? En sano ettei vaikuttaisi. Ihmettelen vain että miten.


      • Naisasialooseri.
        kkkgsjgfrtyewgchbx kirjoitti:

        Kerro koulukiusaamisestasi! Olivatko koulukiusaajasi
        a) poikia
        b) tyttöjä

        Miten sinua kiusattiin? Nimiteltiin? Fyysistä? Eristämistä? Jotain muuta? Miksi kiusattiin?

        Kerro... En minä vittuile, Kerro ihan itsesi takia. Rehellisesti. Sinähän pidät itseäsi rehellisenä vai mitä?

        Ja... olet 25-30 -vuotias.... Miten koulukiusaaminen vaikutta yhä? En sano ettei vaikuttaisi. Ihmettelen vain että miten.

        Kiusaajani olivat poikia, mutta muistan myös muutaman yksittäistapauksen jossa tytöt naureskelivat pilkallisesti ja tekivät harvinaisen selväksi markkina-arvoni jo ala-aste aikoina. En väitä, etteikö se voisi muuttua aikuisena, mutta eipä ole minun kohdallani muuttunut.

        Ja sitten kiusaamisen syihin. Olin helppo maalitaulu inborn ujouteni, estyneisyyteni ja aspergerin takia, josta johtuu mm se, että en tuntenut oloani koskaan mukavaksi vertaisryhmässäni ja kaikki muut as-lapsille ominaiset erilaisuudet, jotka huvittavat normaaleita lapsia.Tämä on sitten saanut aikaan love-shynesin.

        Kiusaaminen oli siis pääasiassa nimittelyä ja naureskelua ja omitusuuksistani huomauttelua ja pilkkaamista. Joskus pääkiusaajani yritti myös saada minua tappelemaan kanssaan ja ylä-asteella oli jotain satunnaista tönimistä yms.

        Ja tottakai se kiusaaminen vaikuttaa, sehän se muokkaa sen lopullisen paketin, minkälainen ihmisestä tulee, Ja kyllä se luo niin suuren epävarmuuden ja itsetunnottomuuden, että naisten lähestyminen on lähes mahdotonta ja sitten kun ei sitä naista kuitenkaan saa niin se vain ruokkii sitä huonoa minäkuvaa ja saa uskomaan, että kiusaajat olivat sittenkin oikeassa.
        Naisen saamattomuus on siitä selkeä merkki.

        Tiedän myös sellaisia miehiä, jotka ovat alkaneet saamaan naista kouluhelvetin jälkeen ja tuntevat itsensä lähes normaaleiksi ihmisiksi, mutta kiusaaminen vaikuttaa silti heihin yhä.


      • ES
        Naisasialooseri. kirjoitti:

        Kiusaajani olivat poikia, mutta muistan myös muutaman yksittäistapauksen jossa tytöt naureskelivat pilkallisesti ja tekivät harvinaisen selväksi markkina-arvoni jo ala-aste aikoina. En väitä, etteikö se voisi muuttua aikuisena, mutta eipä ole minun kohdallani muuttunut.

        Ja sitten kiusaamisen syihin. Olin helppo maalitaulu inborn ujouteni, estyneisyyteni ja aspergerin takia, josta johtuu mm se, että en tuntenut oloani koskaan mukavaksi vertaisryhmässäni ja kaikki muut as-lapsille ominaiset erilaisuudet, jotka huvittavat normaaleita lapsia.Tämä on sitten saanut aikaan love-shynesin.

        Kiusaaminen oli siis pääasiassa nimittelyä ja naureskelua ja omitusuuksistani huomauttelua ja pilkkaamista. Joskus pääkiusaajani yritti myös saada minua tappelemaan kanssaan ja ylä-asteella oli jotain satunnaista tönimistä yms.

        Ja tottakai se kiusaaminen vaikuttaa, sehän se muokkaa sen lopullisen paketin, minkälainen ihmisestä tulee, Ja kyllä se luo niin suuren epävarmuuden ja itsetunnottomuuden, että naisten lähestyminen on lähes mahdotonta ja sitten kun ei sitä naista kuitenkaan saa niin se vain ruokkii sitä huonoa minäkuvaa ja saa uskomaan, että kiusaajat olivat sittenkin oikeassa.
        Naisen saamattomuus on siitä selkeä merkki.

        Tiedän myös sellaisia miehiä, jotka ovat alkaneet saamaan naista kouluhelvetin jälkeen ja tuntevat itsensä lähes normaaleiksi ihmisiksi, mutta kiusaaminen vaikuttaa silti heihin yhä.

        "Eivät ne kotiolot ja varallisuus vaikuta alempitasoisuuteen vaan se joutuuko koulukiusatuksi vai ei."

        "Kiusaajani olivat poikia"


        Loogisesti ajatellen voisi olettaa, että vihaat miehiä sen sijaan, että vihaat naisia.

        Vai ajatteletko kuin umpityhmä, avuton lapsi, että jonkun naisen, jonkun "äidin", olisi pitänyt sinut pelastaa koulukiusaajiltasi?

        Myönnä. Myönnä! Niin teet. Syyttelet irrationaalisesti kaikesta sitä yhtä maagista, kaikkeen pystyvää, pelastavaa "äitiä". Madonnaa joka ei ollutkaa "puyhä - siis se on paha. Lutka. Paha nainen. KAIKKI naiset ovat pahoja...

        Todella typerää! Epärehellistä! Alkeellista!

        Mikset syytellyt kaikesta ISÄÄSI ? Vihaa MIEHIÄ tästä lähtien! Onhan sille enemmän perusteluja: mielestäsi koulukiusaamisesi on vaikuttanut olennaisesti elämääsi ja sinun nkoulukiusaajasi olivat lähinnä poikia - johtopäätös: miehet ovat pahoja.

        Hip hei hurraa! tästä lähtien Naisasialooseri loogisuutta kunnoittaien stalkkaa vain miehiä.


      • Naisasialooseri.
        ES kirjoitti:

        "Eivät ne kotiolot ja varallisuus vaikuta alempitasoisuuteen vaan se joutuuko koulukiusatuksi vai ei."

        "Kiusaajani olivat poikia"


        Loogisesti ajatellen voisi olettaa, että vihaat miehiä sen sijaan, että vihaat naisia.

        Vai ajatteletko kuin umpityhmä, avuton lapsi, että jonkun naisen, jonkun "äidin", olisi pitänyt sinut pelastaa koulukiusaajiltasi?

        Myönnä. Myönnä! Niin teet. Syyttelet irrationaalisesti kaikesta sitä yhtä maagista, kaikkeen pystyvää, pelastavaa "äitiä". Madonnaa joka ei ollutkaa "puyhä - siis se on paha. Lutka. Paha nainen. KAIKKI naiset ovat pahoja...

        Todella typerää! Epärehellistä! Alkeellista!

        Mikset syytellyt kaikesta ISÄÄSI ? Vihaa MIEHIÄ tästä lähtien! Onhan sille enemmän perusteluja: mielestäsi koulukiusaamisesi on vaikuttanut olennaisesti elämääsi ja sinun nkoulukiusaajasi olivat lähinnä poikia - johtopäätös: miehet ovat pahoja.

        Hip hei hurraa! tästä lähtien Naisasialooseri loogisuutta kunnoittaien stalkkaa vain miehiä.

        Ei se miesten vika ole, että ei saa naista. Koulukiusaaminen loppui aikanaan ja kiusaajani ovat nykyään ihan ok-tyyppejä. Naisensaamattomuus sen sijaan ei lopu koskaan ja naisista ei tule ok-tyyppejä.


      • m30.
        ES kirjoitti:

        "Eivät ne kotiolot ja varallisuus vaikuta alempitasoisuuteen vaan se joutuuko koulukiusatuksi vai ei."

        "Kiusaajani olivat poikia"


        Loogisesti ajatellen voisi olettaa, että vihaat miehiä sen sijaan, että vihaat naisia.

        Vai ajatteletko kuin umpityhmä, avuton lapsi, että jonkun naisen, jonkun "äidin", olisi pitänyt sinut pelastaa koulukiusaajiltasi?

        Myönnä. Myönnä! Niin teet. Syyttelet irrationaalisesti kaikesta sitä yhtä maagista, kaikkeen pystyvää, pelastavaa "äitiä". Madonnaa joka ei ollutkaa "puyhä - siis se on paha. Lutka. Paha nainen. KAIKKI naiset ovat pahoja...

        Todella typerää! Epärehellistä! Alkeellista!

        Mikset syytellyt kaikesta ISÄÄSI ? Vihaa MIEHIÄ tästä lähtien! Onhan sille enemmän perusteluja: mielestäsi koulukiusaamisesi on vaikuttanut olennaisesti elämääsi ja sinun nkoulukiusaajasi olivat lähinnä poikia - johtopäätös: miehet ovat pahoja.

        Hip hei hurraa! tästä lähtien Naisasialooseri loogisuutta kunnoittaien stalkkaa vain miehiä.

        ES:lle vastaus:
        Kiusaajat ovat toisia poikia, koska kiusaamalla saa tyttöjen suosiota. Jos teinitytöillä ei pöksyt kostuisi kun nörttiä hakataan, niin mitään sellaista ilmiötä kuin koulukiusaaminen ei olisi edes olemassa siinä mielessä kuin se nykyään tunnetaan.


      • Mtm.
        m30. kirjoitti:

        ES:lle vastaus:
        Kiusaajat ovat toisia poikia, koska kiusaamalla saa tyttöjen suosiota. Jos teinitytöillä ei pöksyt kostuisi kun nörttiä hakataan, niin mitään sellaista ilmiötä kuin koulukiusaaminen ei olisi edes olemassa siinä mielessä kuin se nykyään tunnetaan.

        Olet oikeassa.
        Myös koulujen jälkeen nuoret miehet pyrkivät alistamaan toisia ikätovereitaan,
        että tekisivät vaikutuksen naisiin tai ainakin karkottaisivat osan potentiaalisista
        " kilpakosijoista" pois.


      • ES
        Naisasialooseri. kirjoitti:

        Ei se miesten vika ole, että ei saa naista. Koulukiusaaminen loppui aikanaan ja kiusaajani ovat nykyään ihan ok-tyyppejä. Naisensaamattomuus sen sijaan ei lopu koskaan ja naisista ei tule ok-tyyppejä.

        Olet epärehellinen. Se on sinun ongelmasi.


      • ES
        m30. kirjoitti:

        ES:lle vastaus:
        Kiusaajat ovat toisia poikia, koska kiusaamalla saa tyttöjen suosiota. Jos teinitytöillä ei pöksyt kostuisi kun nörttiä hakataan, niin mitään sellaista ilmiötä kuin koulukiusaaminen ei olisi edes olemassa siinä mielessä kuin se nykyään tunnetaan.

        Kysymys: Kenellä tytöllä kostuu pöksyt, jos jotain kiusataan?

        Vastaus: Vain jollain todella ilkeäluonteisella pissapääidiottilla.

        Sellaisenko haluat? Sellaisiako ihailet? Ilkeitä pissapääidioottityttöjä/naisia?

        Onhan muunkinlaisia. Suurin osa on muunlaisia.


      • m30.
        ES kirjoitti:

        Kysymys: Kenellä tytöllä kostuu pöksyt, jos jotain kiusataan?

        Vastaus: Vain jollain todella ilkeäluonteisella pissapääidiottilla.

        Sellaisenko haluat? Sellaisiako ihailet? Ilkeitä pissapääidioottityttöjä/naisia?

        Onhan muunkinlaisia. Suurin osa on muunlaisia.

        Olin sellaisella yläasteella, joka oli todella rankka paikka ollakseen suomalainen koulu. Mitenkään liioittelematta kyseisellä yläasteella opettajat pelkäsivät, veri lensi, pillereitä kaupattiin, ikkunoita hajosi, ja koulun seiniä peittyi tussiin ja spraymaaliin.

        En tiedä muista yläasteista, mutta ainakin meidän koulussa myös kiltit tytöt nauroivat ja katselivat ihastuneina kun nörttiä hakattiin.


      • ES
        m30. kirjoitti:

        Olin sellaisella yläasteella, joka oli todella rankka paikka ollakseen suomalainen koulu. Mitenkään liioittelematta kyseisellä yläasteella opettajat pelkäsivät, veri lensi, pillereitä kaupattiin, ikkunoita hajosi, ja koulun seiniä peittyi tussiin ja spraymaaliin.

        En tiedä muista yläasteista, mutta ainakin meidän koulussa myös kiltit tytöt nauroivat ja katselivat ihastuneina kun nörttiä hakattiin.

        "myös kiltit tytöt nauroivat ja katselivat ihastuneina kun nörttiä hakattiin"

        Siltä sinusta tuntuu tai ihmiset voivat olla vielä pahempia kuin luulinkaan. Minua ei olisi naurattanut.

        Siiliä on satutettu. Oikeuttaako se siilin satuttamaan muita? Niinh... filosofinen kysymys.

        Onko ihminen kone? Jokin projektiokone? Vai "koira-näkee-makkaran-ja-kuolaa" - kone? Jokin muu kone?

        Eikö mitään mahdollisuuksia, irtipääsyä... Unohdusta? Ei pahoilla siileillä eikä kissanpennun raadoilla eikä kellään?

        (En tiedä).


      • Enok
        ES kirjoitti:

        "myös kiltit tytöt nauroivat ja katselivat ihastuneina kun nörttiä hakattiin"

        Siltä sinusta tuntuu tai ihmiset voivat olla vielä pahempia kuin luulinkaan. Minua ei olisi naurattanut.

        Siiliä on satutettu. Oikeuttaako se siilin satuttamaan muita? Niinh... filosofinen kysymys.

        Onko ihminen kone? Jokin projektiokone? Vai "koira-näkee-makkaran-ja-kuolaa" - kone? Jokin muu kone?

        Eikö mitään mahdollisuuksia, irtipääsyä... Unohdusta? Ei pahoilla siileillä eikä kissanpennun raadoilla eikä kellään?

        (En tiedä).

        "Onko ihminen kone? Jokin projektiokone? Vai "koira-näkee-makkaran-ja-kuolaa" - kone? Jokin muu kone?"

        Tietysti. Kone on kuitenkin hyvin monimutkainen. Niin monimutkainen että ei itse käsitä omaa toimintaansa.


      • sir_eino
        Naisasialooseri. kirjoitti:

        Kiusaajani olivat poikia, mutta muistan myös muutaman yksittäistapauksen jossa tytöt naureskelivat pilkallisesti ja tekivät harvinaisen selväksi markkina-arvoni jo ala-aste aikoina. En väitä, etteikö se voisi muuttua aikuisena, mutta eipä ole minun kohdallani muuttunut.

        Ja sitten kiusaamisen syihin. Olin helppo maalitaulu inborn ujouteni, estyneisyyteni ja aspergerin takia, josta johtuu mm se, että en tuntenut oloani koskaan mukavaksi vertaisryhmässäni ja kaikki muut as-lapsille ominaiset erilaisuudet, jotka huvittavat normaaleita lapsia.Tämä on sitten saanut aikaan love-shynesin.

        Kiusaaminen oli siis pääasiassa nimittelyä ja naureskelua ja omitusuuksistani huomauttelua ja pilkkaamista. Joskus pääkiusaajani yritti myös saada minua tappelemaan kanssaan ja ylä-asteella oli jotain satunnaista tönimistä yms.

        Ja tottakai se kiusaaminen vaikuttaa, sehän se muokkaa sen lopullisen paketin, minkälainen ihmisestä tulee, Ja kyllä se luo niin suuren epävarmuuden ja itsetunnottomuuden, että naisten lähestyminen on lähes mahdotonta ja sitten kun ei sitä naista kuitenkaan saa niin se vain ruokkii sitä huonoa minäkuvaa ja saa uskomaan, että kiusaajat olivat sittenkin oikeassa.
        Naisen saamattomuus on siitä selkeä merkki.

        Tiedän myös sellaisia miehiä, jotka ovat alkaneet saamaan naista kouluhelvetin jälkeen ja tuntevat itsensä lähes normaaleiksi ihmisiksi, mutta kiusaaminen vaikuttaa silti heihin yhä.

        Eli et saanut isältäsi lumilautaa ja kiusaamisesi oli pientä nimittelyä?

        Voi helvetti...

        Ei teitä AT-miehiä mikään vaikea lapsuus estä naisia saamasta vaan se että teille jokainen pieni vastoinkäyminen on maailmanloppu.

        Olisin ollut onnellinen jos oma kiusaamiseni olisi ollut pelkkää nimittelyä ja pientä tönimistä ja isä olisi ostanut minulle luistimet. No ei ostanut eikä tullut tästä jätkästä lätkänpelaajaa. Heh.


      • 0987654sdfghj
        Naisasialooseri. kirjoitti:

        Kiusaajani olivat poikia, mutta muistan myös muutaman yksittäistapauksen jossa tytöt naureskelivat pilkallisesti ja tekivät harvinaisen selväksi markkina-arvoni jo ala-aste aikoina. En väitä, etteikö se voisi muuttua aikuisena, mutta eipä ole minun kohdallani muuttunut.

        Ja sitten kiusaamisen syihin. Olin helppo maalitaulu inborn ujouteni, estyneisyyteni ja aspergerin takia, josta johtuu mm se, että en tuntenut oloani koskaan mukavaksi vertaisryhmässäni ja kaikki muut as-lapsille ominaiset erilaisuudet, jotka huvittavat normaaleita lapsia.Tämä on sitten saanut aikaan love-shynesin.

        Kiusaaminen oli siis pääasiassa nimittelyä ja naureskelua ja omitusuuksistani huomauttelua ja pilkkaamista. Joskus pääkiusaajani yritti myös saada minua tappelemaan kanssaan ja ylä-asteella oli jotain satunnaista tönimistä yms.

        Ja tottakai se kiusaaminen vaikuttaa, sehän se muokkaa sen lopullisen paketin, minkälainen ihmisestä tulee, Ja kyllä se luo niin suuren epävarmuuden ja itsetunnottomuuden, että naisten lähestyminen on lähes mahdotonta ja sitten kun ei sitä naista kuitenkaan saa niin se vain ruokkii sitä huonoa minäkuvaa ja saa uskomaan, että kiusaajat olivat sittenkin oikeassa.
        Naisen saamattomuus on siitä selkeä merkki.

        Tiedän myös sellaisia miehiä, jotka ovat alkaneet saamaan naista kouluhelvetin jälkeen ja tuntevat itsensä lähes normaaleiksi ihmisiksi, mutta kiusaaminen vaikuttaa silti heihin yhä.

        En usko, että kiusaajat oli oikeassa. Muutama yksittäinen tyttö on saanut sinut uskomaan valheeseen. En usko, että teini-ikäiset ymmärtävät mitä tekevät. Ihan oikeasti, en usko, että kiusaajat tajuavat markkina-arvoista tai tajuavat jättävänsä pitkäaikaisjälkiä, en usko että teini tajuaa maailmaa sillä tavalla. Joku yksi on aloittanut, ja muut vain laumana menevät perässä, ihminen on tyhmä, mutta en usko, että ne naisetkaan (nykyäänhän he ovat sitä?) ajattelevat niin enää. Tai jos ovat koskaan ajatelleet, ehkä he naureskelivat, mutta eihän ALA-ASTEELLA luoda kenenkään koko elämää. Eihän ala-asteikäiset lapset ole edes teini-ikäisiä. Tuskin he ovat edes tajunneet koko asiaa, tai muistavat sitä. Onhan aikuisissakin mulkvisteja, mutta ethän sinä heidänkään joka sanaansa usko?

        Sinä et ole osannut toimia paremmin, pitää puoliasi, opettajat eivät ole osanneet, vanhempasi eivät ole osanneet: eivätkä kiusaajat ole osanneet. He ovat tehneet väärin, mutta ei se ole sinun identiteettisi, etkä se ole Sinä. He huutelevat ja pilkkaavat Omaa paskaansa, mutta se et ole sinä. Sinä et ole nynny, vaan et vaan ole tiennyt, mitä tehdä. He ovat olleet lapsellisia ja lapsia. Opettajat ja muut aikuiset ovat ehkä olleet sokeita. Tarkoitan tällä, että se on ymmärtämättömyyden summa, ei aina ja 100%:sti kaikkien ilkeyttä, osaamattomuutta tai heikkoutta. Eikä etenkään sinun identiteettisi lopullinen leima.

        Kiusaamisen ei todellakaan tarvitse muokata lopullista pakettiasi, vaan sinulla on siihen oikeasti valtaa. Sinä olet elämäsi tekijä. Okei, sinulla on haasteita voitettavanasi, mutta sinä pystyt ne voittamaan: koska ne on sinun ja sinä tunnet ne. Naisen saamattomuus ei ole mikään merkki mistään eikä mikään lopullinen tuomio, ei sun elämäs ole ohi!

        Ikävät ja traumaattiset kokemukset vaikuttavat varmaan aina, mutta ne voi voittaa. Ei tarvitse tyytyä uhrin osaan. Sä voit olla normaali ihminen, se että on vähän ujo tai estynyt ja joku asperger ei kyllä vielä ole pahakaan vika ihmisessä. Ja nyt tulee se osuus, mitä sinä et ihan ehkä purematta niele, mutta... Viha ei ole parannus vaan pahennus ja ainoa keino on käsitellä asiat, ottaa ohjat omiin käsiinsä ja antaa anteeksi. Myös itselleen.
        Mä toivotan sulle lempeitä kevät iltoja ja raikkaita aamuja, toivottavasti voitat menneisyytesi vielä!


      • ei näin?
        m30. kirjoitti:

        Olin sellaisella yläasteella, joka oli todella rankka paikka ollakseen suomalainen koulu. Mitenkään liioittelematta kyseisellä yläasteella opettajat pelkäsivät, veri lensi, pillereitä kaupattiin, ikkunoita hajosi, ja koulun seiniä peittyi tussiin ja spraymaaliin.

        En tiedä muista yläasteista, mutta ainakin meidän koulussa myös kiltit tytöt nauroivat ja katselivat ihastuneina kun nörttiä hakattiin.

        Toi on kyllä harhaa "En tiedä muista yläasteista, mutta ainakin meidän koulussa myös kiltit tytöt nauroivat ja katselivat ihastuneina kun nörttiä hakattiin. "
        Suurin osa ihmisistä eivät pidä väkivallasta eivätkä etenkään epätasaisesta taistelusta. Ei edes yläasteella. Se on sun huonon itsetunnon luomaa harhaa. Kyllä suurin osa pelkää, tuntee myötätuntoa, suree, säälii, ja on uhrin puolella, mutta se pelko estää tekemästä ja toimimasta. Ole sinä rohkeampi ja ala tehdä jotain. Tai anna sitten hieman anteeksi sitä pelkuruutta: on niin vaikeaa laittaa itsensä likoon. Eikö totta?

        Älkää lietsoko itseenne harhoja, suurin osa ihmisistä on rauhaa rakastavia: muuten täällä olisi sota koko ajan.


      • Naisasialooseri.
        sir_eino kirjoitti:

        Eli et saanut isältäsi lumilautaa ja kiusaamisesi oli pientä nimittelyä?

        Voi helvetti...

        Ei teitä AT-miehiä mikään vaikea lapsuus estä naisia saamasta vaan se että teille jokainen pieni vastoinkäyminen on maailmanloppu.

        Olisin ollut onnellinen jos oma kiusaamiseni olisi ollut pelkkää nimittelyä ja pientä tönimistä ja isä olisi ostanut minulle luistimet. No ei ostanut eikä tullut tästä jätkästä lätkänpelaajaa. Heh.

        Minulla oli luistimet ja isäni vei minut myös jalkapallokouluun, mutta me asperger/loveshy pojat emme ole kiinnostuneita joukkuepeleistä tosipoikien tapaan enkä kyllä osannut pelatakkaan mitään pallopeliä ja minut aina valittiin viimeisenä joukkueeseen ja sain haukut huonosta pelaamisestani sporttisilta yt-pojilta.


      • sir_eino
        Naisasialooseri. kirjoitti:

        Minulla oli luistimet ja isäni vei minut myös jalkapallokouluun, mutta me asperger/loveshy pojat emme ole kiinnostuneita joukkuepeleistä tosipoikien tapaan enkä kyllä osannut pelatakkaan mitään pallopeliä ja minut aina valittiin viimeisenä joukkueeseen ja sain haukut huonosta pelaamisestani sporttisilta yt-pojilta.

        En minäkään osaa pelata jääkiekkoa. Hyvä kun osaan luistella. Pitäisikö nyt tulla trauma?

        Ei se niin vakavaa ole.


      • ....................
        0987654sdfghj kirjoitti:

        En usko, että kiusaajat oli oikeassa. Muutama yksittäinen tyttö on saanut sinut uskomaan valheeseen. En usko, että teini-ikäiset ymmärtävät mitä tekevät. Ihan oikeasti, en usko, että kiusaajat tajuavat markkina-arvoista tai tajuavat jättävänsä pitkäaikaisjälkiä, en usko että teini tajuaa maailmaa sillä tavalla. Joku yksi on aloittanut, ja muut vain laumana menevät perässä, ihminen on tyhmä, mutta en usko, että ne naisetkaan (nykyäänhän he ovat sitä?) ajattelevat niin enää. Tai jos ovat koskaan ajatelleet, ehkä he naureskelivat, mutta eihän ALA-ASTEELLA luoda kenenkään koko elämää. Eihän ala-asteikäiset lapset ole edes teini-ikäisiä. Tuskin he ovat edes tajunneet koko asiaa, tai muistavat sitä. Onhan aikuisissakin mulkvisteja, mutta ethän sinä heidänkään joka sanaansa usko?

        Sinä et ole osannut toimia paremmin, pitää puoliasi, opettajat eivät ole osanneet, vanhempasi eivät ole osanneet: eivätkä kiusaajat ole osanneet. He ovat tehneet väärin, mutta ei se ole sinun identiteettisi, etkä se ole Sinä. He huutelevat ja pilkkaavat Omaa paskaansa, mutta se et ole sinä. Sinä et ole nynny, vaan et vaan ole tiennyt, mitä tehdä. He ovat olleet lapsellisia ja lapsia. Opettajat ja muut aikuiset ovat ehkä olleet sokeita. Tarkoitan tällä, että se on ymmärtämättömyyden summa, ei aina ja 100%:sti kaikkien ilkeyttä, osaamattomuutta tai heikkoutta. Eikä etenkään sinun identiteettisi lopullinen leima.

        Kiusaamisen ei todellakaan tarvitse muokata lopullista pakettiasi, vaan sinulla on siihen oikeasti valtaa. Sinä olet elämäsi tekijä. Okei, sinulla on haasteita voitettavanasi, mutta sinä pystyt ne voittamaan: koska ne on sinun ja sinä tunnet ne. Naisen saamattomuus ei ole mikään merkki mistään eikä mikään lopullinen tuomio, ei sun elämäs ole ohi!

        Ikävät ja traumaattiset kokemukset vaikuttavat varmaan aina, mutta ne voi voittaa. Ei tarvitse tyytyä uhrin osaan. Sä voit olla normaali ihminen, se että on vähän ujo tai estynyt ja joku asperger ei kyllä vielä ole pahakaan vika ihmisessä. Ja nyt tulee se osuus, mitä sinä et ihan ehkä purematta niele, mutta... Viha ei ole parannus vaan pahennus ja ainoa keino on käsitellä asiat, ottaa ohjat omiin käsiinsä ja antaa anteeksi. Myös itselleen.
        Mä toivotan sulle lempeitä kevät iltoja ja raikkaita aamuja, toivottavasti voitat menneisyytesi vielä!

        Niin juuri. Suomalaiset on nössöjä, jotka ei osaa pitää puoliaan, koska väkivaltahan on aina väärin

        ja vitut

        jos sä annat pedolle tilaa, peto ottaa sen tilan.
        http://www.youtube.com/watch?v=TTONZfhgEAI


      • å+po9i87u65ter
        .................... kirjoitti:

        Niin juuri. Suomalaiset on nössöjä, jotka ei osaa pitää puoliaan, koska väkivaltahan on aina väärin

        ja vitut

        jos sä annat pedolle tilaa, peto ottaa sen tilan.
        http://www.youtube.com/watch?v=TTONZfhgEAI

        En videotas katsonut, mutta tuohon ensimmäiseen kommenttiin, että mä luulen, että suomalaiset eivät osaa pitää puoliaan, koska täällä niin sitä väkivaltaa ihaillaan. Siis ei saa puhua, ei saa valittaa, ja kaikkeen pitää suhtautua vaan huumorilla: että se saa sanoa, että nyt perkele riittää ja minähän huudan tämän asian koko maailmalle! Että pitäisi nimenomaan mennä puhumaan opettajille, rehtorille, terveyden hoitajalle, vanhemmille ja marssia suoraan sen kiusaajan vanhempienkin luo (jos ne on yhtään tervejärkisiä) ja sanoa, että nyt se loppuu joko hyvällä tai pahalla.

        Jotenkin täällä uhriudutaan eikä kiusattu saisi pitää puoliaan muulla, kun "samoilla aseilla", mutta miksi? Mitä järkeä? Jos joku on tappelija ja fyysisesti vahvempi, niin millä sille pärjäät voimalla? Et, vaan puheella ja selvittämällä, hankkimalla muita puolellesi. Tai jos joku haukkuu ja nimittelee, ja itse on hiljainen, no, miten siihen "tuleen vastataan tulella"? Ei millään, paitsi: kun kirjoittaa! Kirjoittaa voi ujompikin, voi kirjoittaa niille henkilöille ja vaikka lehteen, jos muu ei auta. Joskus uusi koulukin voisi olla hyvä idea: saa aloittaa alusta.

        Tommoinen jos sä annat pedolle tilaa, se ottaa tilan, joo, hirveen runollista ajattelua, mutta tosiasiassa ihmiset on vaan ihmisiä ja se siitä. Ehkä sekin on ongelmallista, että aletaan pitämään joitain jonain "yliluonnollisempina", ei kaikki ihmiset on vain ihmisiä. Typeriä, kökköjä, erehtyväisiä, ajattelemattomia, reagoivia, kipeitä jne. Siksi kannattaa sekin muistaa, myös kiusattuna, että ihmiset ovat vaan ihmisiä. Mitään muuta ei ole. Vain ihmisiä, se siitä. Totuus on tarua ihmeellisempää.


    • ........

      Älkää peittäkö silmiänne!

      Uskokaa vaan, niin juuri sellaista normaalia elämää vanhempiensa kanssa viettävät lapset voivat voida kaikista huonoimmin.

      On perheväkivaltaa, jatkuvaa riitelyä ja huutamista, lasten kurittamista, mielenterveysongelmia..

      Ei se nyt sitä tarkoita että jos ei ole täysi alkoholisti tai narkkari, niin lapset tulevat selviämään hyvin. Iso osa perheväkivallastakin tapahtuu kulissien takana!

      Ja saatko siitä kertoa? ET, koska sinullahan on hyvä koti, jos menet höpisemään omiasi niin sinä olet se HULLU, joka kuvittelee asioita..
      Jos alkoholistin lapsi avaa suunsa, häntä uskotaan.
      Jos normaalien vanhempien lapsi avaa suunsa, niin...never.

      Yksikin lyönti, sekä jatkuva huuto saa lapsen voimaan TODELLA pahoin!

    • sir_eino

      Äiti ja isä alkoivat tehdä lapsia kun olivat itse lapsia. Meitä on monta. Kummallakaan vanhemmistani ei ole koulutusta. Mutsi on ollut kotona sossuäitinä tai tehnyt matalapalkkaduuneja, faija on sekatyömies/pikkurikollinen/osa-aikajuoppo. Nälkää ei tarvinnut koskaan nähdä mutta ei me missään etelänmatkoilla käyty kesällä. Kun muutin kotoa pois en ole saanut vanhemmiltani taloudellsta tukea mihinkään. Ei niillä ole varaa. Viikkorahaa tai vastaavia ei saatu. Mutta isän ryyppykaverit, anteeksi ystävät, tarjosivat silloin tällöin rahaa työpanosta vastaan.

      Mulla oli ensimmäinen ja viimeinen lapsuudenaikainen maksullinen harrastus lukiossa. Sain silloin opintotukea. Maksoin sen siitä. Ei se kovin kallis ollut.

      Isä maksoi minulle ajokortin. Se oli outoa. Olen ainoa meidän lapsista jolle isä sen maksoi. En tiedä mistä se repi siihen rahat.

      Kun olin pieni niin oli meillä telkkari, radio, levysoitin ja auto. Ja marsu ja kissakin muistaaksen joskus. Kerran tai kaksi käytiin risteilyllä. Eli en mä kuitenkaan koe että me todella köyhiä oltaisiin oltu. Ei Suomessa sellaista köyhyyttä taida edes olla?

      Vanhempani ovat idiootteja. He vihaavat toisiaan, ovat eroamassa jatkuvasti, tappelevat ja ovat olleet uskottomia toisilleen. Lapsuudesta muistan jo niitä riitoja.

      Isä juo joskus. Kun isä juo, isä juo. Isä voi sammua johonkin tai kadota.

      Joskus mutsi jättää isän. Se vaan lähtee pois ja tulee parin päivän päästä takaisin. Ei ilmoittele mitään.

      Isä vihaa minua. Tai vihata on liian kova sana. Isä olisi halunnut ainoasta pojastaan toisenlaisen. Mulla on vääränlainen luonne ja ulkonäkö. Näytän omasta mielestä faijalta mutta faijaa on aina rieponut se että olen tumma kuten mutsi. Minä en oikein tiedä mitä ajattelen isästä. En pidä häneen oma-aloittesesti yhteyttä. Isä soittelee minulle kännissä.

      Koulussa minua kiusattin. Ei ollut kavereita. Isosisko oli, ja sen kaverit. Isosisko on mulle läheisin perheenjäsen. Olemme tekemisissä lähes päivittäin, soittelemme ja sellaista. Näemme liian harvoin.

      En silti koe että lapsuuteni olisi ollut huono. On mulla paljon hyviäkin muistoja. Sekä isästä että sisaruksista että äidistä. Ettei ihan ruikutukseksi mene. Faija osaa olla ihan mukava joskus.

      • sir_eino

        Enkä sitten todellakaan ala avautua mistään lapsuudentraumoistani enempää. Paperilla katsottuna lapsuuteni oli kai aika paska mutta en minä sitä pahemmin murehdi. Monilla on mennyt huonomminkin.


      • m30.

        Sä voisit alkaa tekemään Karpon jalanjäljillä ajankohtaisohjelmia. Ei "Karpolla on asiaa" vaan "Einolla on asiaa". Ohjelman idea olisi myös vähän muokattu; toisin kuin Karpo, että haastattelisi kohtalokkailla äänenpainoilla muita ihmisiä, vaan itseäsi.


      • sir_eino
        m30. kirjoitti:

        Sä voisit alkaa tekemään Karpon jalanjäljillä ajankohtaisohjelmia. Ei "Karpolla on asiaa" vaan "Einolla on asiaa". Ohjelman idea olisi myös vähän muokattu; toisin kuin Karpo, että haastattelisi kohtalokkailla äänenpainoilla muita ihmisiä, vaan itseäsi.

        Joo. Sori. Itken itseni uneen tänään kun ajattelen sitä "ghettoyläastettasi" ja sitä kuinka et saanut varakkaalta isältäsi kaikkea mitä halusit.

        Sä olet jätkä niin kultalusikka perseessä syntynyt ettet edes tajua ja vaan valitat kaikesta.


      • m30.
        sir_eino kirjoitti:

        Joo. Sori. Itken itseni uneen tänään kun ajattelen sitä "ghettoyläastettasi" ja sitä kuinka et saanut varakkaalta isältäsi kaikkea mitä halusit.

        Sä olet jätkä niin kultalusikka perseessä syntynyt ettet edes tajua ja vaan valitat kaikesta.

        Tämä on nyt sellainen aihe josta voit jatkaa vaikka yksinäsi. http://www.crunkcodes.com/media/1/42ba812f487b697472c0fe3cae7f2d11.jpg


      • sir_eino
        m30. kirjoitti:

        Tämä on nyt sellainen aihe josta voit jatkaa vaikka yksinäsi. http://www.crunkcodes.com/media/1/42ba812f487b697472c0fe3cae7f2d11.jpg

        No tajuatko oikeasti miten naurettava jätkä olet? Itket täällä joitain pikkutraumojasi siitä kuinka isi ei ostanut ihan kaikkea mitä halusit ja että yläasteella oli koviksia (oli niitä oikeasti muidenkin yläasteilla) ja kuinka naiset on pahoja ja ilkeitä.

        Ei sulla ole vaikeaa. Tykkäät vaan itkeä ja ruikuttaa ja vihata kaikkea. Ei ihme ettet saa naista tai että ne jättää heti kun löytää paremman.


      • ES

      • ES
        ES kirjoitti:

        Olet ilkeä mies, m30.

        Olen yrittänyt ymmärtää ja vääntänyt siilivitsejä. Paskat. Senkun oot.


      • ES
        ES kirjoitti:

        Olen yrittänyt ymmärtää ja vääntänyt siilivitsejä. Paskat. Senkun oot.

        Ja tätä et tajua, mutta mitään "nussijamestaruuksia" tms. tähän ei liity ollenkaan.


      • sir_eino
        ES kirjoitti:

        Olet ilkeä mies, m30.

        En sanoisi että ilkeä. Se on vaan kultalusikka perseessä syntynyt reppana joka ei tajua miten onnekas on ja jolla on pessimistinen asenne kaikkeen. Kaikki on niin vaikeaa vaikka lähtökohdat ovat olleet sellaiset joista moni antaisi melkein mitä vaan.

        Ja pitää alleviivata, minä en ole lapsuuteni traumatisoima. Olen tavannut elämäni aikana paljon pahemman lapsuuden eläneitä ihmisiä. Esimerkiksi ihmisiä joiden lapsuudenkodissa on ollut insestiä. Osastolla näki paljon.


      • sir_eino

        Ai niin. Olen tehnyt faijasta lastensuojeluilmoituksen aikusiällä kolmesti koska osa siskoistani asuu / asui kotona. Se ei tykännyt.


      • ...
        sir_eino kirjoitti:

        Enkä sitten todellakaan ala avautua mistään lapsuudentraumoistani enempää. Paperilla katsottuna lapsuuteni oli kai aika paska mutta en minä sitä pahemmin murehdi. Monilla on mennyt huonomminkin.

        Sir eino ei tällä palstalla mitään muuta teekään kuin avaudu itsestään - vai onko kaikki keksittyä läppää kuten voi olettaa?


      • ......
        sir_eino kirjoitti:

        En sanoisi että ilkeä. Se on vaan kultalusikka perseessä syntynyt reppana joka ei tajua miten onnekas on ja jolla on pessimistinen asenne kaikkeen. Kaikki on niin vaikeaa vaikka lähtökohdat ovat olleet sellaiset joista moni antaisi melkein mitä vaan.

        Ja pitää alleviivata, minä en ole lapsuuteni traumatisoima. Olen tavannut elämäni aikana paljon pahemman lapsuuden eläneitä ihmisiä. Esimerkiksi ihmisiä joiden lapsuudenkodissa on ollut insestiä. Osastolla näki paljon.

        Olen tavannut elämäni aikana paljon pahemman lapsuuden eläneitä ihmisiä. Esimerkiksi ihmisiä joiden lapsuudenkodissa on ollut insestiä.

        Joo niin varmaan olet. Kas kummaa kun muutama viesti takaperin osasi jo etukäteen odottaa että kohta sanot noin. Koitahan keksiä omaperäisempää skeidaa jatkossa, kiitos.


      • sir_eino
        ...... kirjoitti:

        Olen tavannut elämäni aikana paljon pahemman lapsuuden eläneitä ihmisiä. Esimerkiksi ihmisiä joiden lapsuudenkodissa on ollut insestiä.

        Joo niin varmaan olet. Kas kummaa kun muutama viesti takaperin osasi jo etukäteen odottaa että kohta sanot noin. Koitahan keksiä omaperäisempää skeidaa jatkossa, kiitos.

        Kas kummaa joo. Niinhän sinä osasit.

        Oletko sinäkin joku kultalusikka perseessä syntynyt inisijä? Se nyt on vaan fakta että vaikka mun lapsuudenperhe ei ole täydellinen niin maailmassa on ihmisiä joilla on ollut paljon kovempi kohtalo. Siitähän sä et tietenkään mitään tiedä.


      • Twin Six

        Onkohan oikeasti vaikean lapsuuden/nuoruuden kokeneiden ihmisten kuitenkin helpompi suhtautua omaan tilanteeseensa? Ehkä niillä on tavallaan tiedossa syyt, mitkä asiat olivat väärin?

        Esim. sir_eino tunnustaa, että hänellä oli vaikeat perheolot. Hänen mt-ongelmansa eivät jääneet teini-iässä ulkopuolisiltakaan huomaamatta ja hän sai niihin hoitoa, joka on kuulemma auttanut. Eino on rehellinen itselleen ja tietää oman tilansa, asiasta on mustaa valkoisella, joten psykologikin tietää. Hän on pystynyt hyväksymään heikkoutensa ja on kai nykyään ihan tyytyväinen elämäänsä?

        Entä sitten se "hyvän perheen" lapsi? Entä jos taustassa ei ole mitään "vikaa"? Täällähän oli aika monella ATM/ATN:llä hyvä koulumenestys (ES:llä jopa 6 ällää)? Ja on silti krooninen alisuoriutuja ja elämänlaatu on heikko? Eihän näillä numeroilla voi epäonnistua?

        Onko tällainen ihminen väliinputoaja? Onko kuoren alla piilossa ongelma, jota ei näy? Eihän mikään voi mennä väärin, jos kaikki näyttää hyvältä? Kun et vedä ranteita auki, ei kukaan huomaa tuskaasi, et edes sinä itse?

        Hyviä neuvoja satelee: ajattele positiivisemmin, ota itseäsi niskasta kiinni. Kuitenkin ihmisellä on ollut aikaa 20-30 vuotta tehdä niin. Miksi se ei tee niin? Ehkä se ei pysty? Kaiken menestyksen keskellä jotain olennaista on jäänyt puuttumaan: sosiaaliset taidot.

        Onko kyseessä kuitenkin heikko ihminen, joka tekee vain lisää vahinkoa, kun ei voi myöntää sitä itselleen? "Kun mullahan on autot ja kämpät sun muut jne." Ulospäin elämä näyttää kiiltokuvalta, mutta lopputuloksena on silti kolmikymppinen yksinäinen ikisinkku ATM/ATN?


      • sir_eino
        Twin Six kirjoitti:

        Onkohan oikeasti vaikean lapsuuden/nuoruuden kokeneiden ihmisten kuitenkin helpompi suhtautua omaan tilanteeseensa? Ehkä niillä on tavallaan tiedossa syyt, mitkä asiat olivat väärin?

        Esim. sir_eino tunnustaa, että hänellä oli vaikeat perheolot. Hänen mt-ongelmansa eivät jääneet teini-iässä ulkopuolisiltakaan huomaamatta ja hän sai niihin hoitoa, joka on kuulemma auttanut. Eino on rehellinen itselleen ja tietää oman tilansa, asiasta on mustaa valkoisella, joten psykologikin tietää. Hän on pystynyt hyväksymään heikkoutensa ja on kai nykyään ihan tyytyväinen elämäänsä?

        Entä sitten se "hyvän perheen" lapsi? Entä jos taustassa ei ole mitään "vikaa"? Täällähän oli aika monella ATM/ATN:llä hyvä koulumenestys (ES:llä jopa 6 ällää)? Ja on silti krooninen alisuoriutuja ja elämänlaatu on heikko? Eihän näillä numeroilla voi epäonnistua?

        Onko tällainen ihminen väliinputoaja? Onko kuoren alla piilossa ongelma, jota ei näy? Eihän mikään voi mennä väärin, jos kaikki näyttää hyvältä? Kun et vedä ranteita auki, ei kukaan huomaa tuskaasi, et edes sinä itse?

        Hyviä neuvoja satelee: ajattele positiivisemmin, ota itseäsi niskasta kiinni. Kuitenkin ihmisellä on ollut aikaa 20-30 vuotta tehdä niin. Miksi se ei tee niin? Ehkä se ei pysty? Kaiken menestyksen keskellä jotain olennaista on jäänyt puuttumaan: sosiaaliset taidot.

        Onko kyseessä kuitenkin heikko ihminen, joka tekee vain lisää vahinkoa, kun ei voi myöntää sitä itselleen? "Kun mullahan on autot ja kämpät sun muut jne." Ulospäin elämä näyttää kiiltokuvalta, mutta lopputuloksena on silti kolmikymppinen yksinäinen ikisinkku ATM/ATN?

        Niin... entä jos odotukset on korkealla eikä niitä täytä? Se on varmasti vaikeampaa. Koska silloin se aallonpohja tulee nyt. Mä voin tavallaan olla ihan ylpeä sitä että mulla on tutkinto, duuni ja ollut parisuhteita. Se on enemmän kun odotin. Entä jos odotti tuota mutta ei saanut sitä? Siihen pettyy, se käy varmaan mielenterveyden päälle. Jos kaikki oli ok mutta mikään ei mennyt putkeen?

        Kaikki tietävät hyvien perheiden lapsia joiden elämä on mennyt alamäkeä. Joskus niin käy.

        Ja loppuun... Haluan nyt vielä kerran alleviivata että juoppojen, pienituloisten vanhempien lapsia nyt Suomi on täynnä, lapsuuteni ei todellakaan ole ollut poikkeuksellisen traumaattinen. Eikä meidän faija koko ajan juonut eikä juo, se on kausittaista. Joskus se vetää parin viikon rännin, joskus se on monta kuukautta selvin päin. Juoppo se silti on.


      • ....
        sir_eino kirjoitti:

        Kas kummaa joo. Niinhän sinä osasit.

        Oletko sinäkin joku kultalusikka perseessä syntynyt inisijä? Se nyt on vaan fakta että vaikka mun lapsuudenperhe ei ole täydellinen niin maailmassa on ihmisiä joilla on ollut paljon kovempi kohtalo. Siitähän sä et tietenkään mitään tiedä.

        Joo ja Heinolassa jyrää. Sun lapsuudenperhekuvauksesi kuulostaa liikaa juuri sellaiselta kuin roolihahmollasi tällä palstalla tuleekin olla. Kun on liian hyvä ei ole enää uskottava. Sä olet sortunut täällä juuri siihen. Stoorisi ovat jo rasittavia.


      • ,-.
        .... kirjoitti:

        Joo ja Heinolassa jyrää. Sun lapsuudenperhekuvauksesi kuulostaa liikaa juuri sellaiselta kuin roolihahmollasi tällä palstalla tuleekin olla. Kun on liian hyvä ei ole enää uskottava. Sä olet sortunut täällä juuri siihen. Stoorisi ovat jo rasittavia.

        Sivusta vaan huutelen sen verran että minäkin tiedän naisia joita on käytetty hyväksi lapsena tai jotka on poikaystävä/tuttava raiskannut.
        Että pidä atm vaan turpasi kiinni niitten pikkuongelmiesi osalta!


      • sir_eino
        .... kirjoitti:

        Joo ja Heinolassa jyrää. Sun lapsuudenperhekuvauksesi kuulostaa liikaa juuri sellaiselta kuin roolihahmollasi tällä palstalla tuleekin olla. Kun on liian hyvä ei ole enää uskottava. Sä olet sortunut täällä juuri siihen. Stoorisi ovat jo rasittavia.

        No ei ole pakko lukea. Olen mä täällä aiemminkin kirjoittanut lapsuudenperheestäni, ei tuossa paketissa kenellekään mun kirjoituksia enemmän lukeneelle pitäisi mitään uutta tietoa olla.

        En pidä siitä että kotiolojani tai mielenterveysongelmiani kyseenalaistetaan. En tiedä miksi. Eihän sillä kai näin anonyympalstalla mitään väliä pitäisi olla mutta ne on kuitenkin arkoja asioita joista kertominen edes anonyymisti on vähän vaikeaa. Jos et ymmärrä tätä, ihmettelen.


      • Jiiihaaad
        ,-. kirjoitti:

        Sivusta vaan huutelen sen verran että minäkin tiedän naisia joita on käytetty hyväksi lapsena tai jotka on poikaystävä/tuttava raiskannut.
        Että pidä atm vaan turpasi kiinni niitten pikkuongelmiesi osalta!

        Iranissa raiskatut naiset ruoskitaan julkisesti.


      • ES
        Twin Six kirjoitti:

        Onkohan oikeasti vaikean lapsuuden/nuoruuden kokeneiden ihmisten kuitenkin helpompi suhtautua omaan tilanteeseensa? Ehkä niillä on tavallaan tiedossa syyt, mitkä asiat olivat väärin?

        Esim. sir_eino tunnustaa, että hänellä oli vaikeat perheolot. Hänen mt-ongelmansa eivät jääneet teini-iässä ulkopuolisiltakaan huomaamatta ja hän sai niihin hoitoa, joka on kuulemma auttanut. Eino on rehellinen itselleen ja tietää oman tilansa, asiasta on mustaa valkoisella, joten psykologikin tietää. Hän on pystynyt hyväksymään heikkoutensa ja on kai nykyään ihan tyytyväinen elämäänsä?

        Entä sitten se "hyvän perheen" lapsi? Entä jos taustassa ei ole mitään "vikaa"? Täällähän oli aika monella ATM/ATN:llä hyvä koulumenestys (ES:llä jopa 6 ällää)? Ja on silti krooninen alisuoriutuja ja elämänlaatu on heikko? Eihän näillä numeroilla voi epäonnistua?

        Onko tällainen ihminen väliinputoaja? Onko kuoren alla piilossa ongelma, jota ei näy? Eihän mikään voi mennä väärin, jos kaikki näyttää hyvältä? Kun et vedä ranteita auki, ei kukaan huomaa tuskaasi, et edes sinä itse?

        Hyviä neuvoja satelee: ajattele positiivisemmin, ota itseäsi niskasta kiinni. Kuitenkin ihmisellä on ollut aikaa 20-30 vuotta tehdä niin. Miksi se ei tee niin? Ehkä se ei pysty? Kaiken menestyksen keskellä jotain olennaista on jäänyt puuttumaan: sosiaaliset taidot.

        Onko kyseessä kuitenkin heikko ihminen, joka tekee vain lisää vahinkoa, kun ei voi myöntää sitä itselleen? "Kun mullahan on autot ja kämpät sun muut jne." Ulospäin elämä näyttää kiiltokuvalta, mutta lopputuloksena on silti kolmikymppinen yksinäinen ikisinkku ATM/ATN?

        Olen päinvastaisen kuin "hyvän perheen" lapsi eikä minulla ollut kuutta ällää, yleisarvosanana vain l, ja yo-todistushan on ylipäätään ihan yhdentekevä elämässä menestymisen suhteen.

        Monista ihmisistä tuntuu kivemmalta jos on jokin "syy" ja mielellään joku jota syyttää. Monet jotain kurjaa (kotona/koulussa) kokeneet tarraavatkin siihen kuin mustaan miekkaan jolla mäiskiä muita. Jolla vaientaa muut. Jolla vihata.

        Ihmiselle syntyy harha että on perustelu ja oikeutus vaikka mihin, vaikkei sellaista oikeasti ole yhtään sen enempää kuin muillakaan. Vittumaista mutta totta.


      • ....
        sir_eino kirjoitti:

        No ei ole pakko lukea. Olen mä täällä aiemminkin kirjoittanut lapsuudenperheestäni, ei tuossa paketissa kenellekään mun kirjoituksia enemmän lukeneelle pitäisi mitään uutta tietoa olla.

        En pidä siitä että kotiolojani tai mielenterveysongelmiani kyseenalaistetaan. En tiedä miksi. Eihän sillä kai näin anonyympalstalla mitään väliä pitäisi olla mutta ne on kuitenkin arkoja asioita joista kertominen edes anonyymisti on vähän vaikeaa. Jos et ymmärrä tätä, ihmettelen.

        Ai vaikeaa! Käsittämättömällä vauhdilla kuitenkin suollat avautumisiasi tänne, jos se niin vaiketa on. Miten paljon niitä täällä olisikaan, jos se olisi helppoa?


      • ,-.
        Jiiihaaad kirjoitti:

        Iranissa raiskatut naiset ruoskitaan julkisesti.

        Se on kamalaa se! Mietihän sitä ennen kuin tuot atm-paskaasi tänne seuraavan kerran!


      • ,-.
        .... kirjoitti:

        Ai vaikeaa! Käsittämättömällä vauhdilla kuitenkin suollat avautumisiasi tänne, jos se niin vaiketa on. Miten paljon niitä täällä olisikaan, jos se olisi helppoa?

        Niin, eino yrittää takoa atmn kalloon järkeä kertomalla OIKEISTA ongelmista. Oikea ongelma ei ole pillunpuute. Useat ATMt ovat todellisia idiootteja joiden maailma pyörii oman navan ympärillä, muista ja muiden ongelmista viis.

        "Ihan sama vaikka tyttöä käytettiin hyväksi vuosikaudet, ihan sama vaikka poika sai turpaan koko lapsuusikänsä, mutta kun mä en saa aikuisena pillua tosta noin vaan..äääääääääääääää!!!!Nyt täytyy romuttaa naisten ihmisarvo jotta mä saan sormia napsauttamalla pillua keneltä ikinä satun haluamaan vääääääääääh!!!"


      • sir_eino
        .... kirjoitti:

        Ai vaikeaa! Käsittämättömällä vauhdilla kuitenkin suollat avautumisiasi tänne, jos se niin vaiketa on. Miten paljon niitä täällä olisikaan, jos se olisi helppoa?

        Niin. Reaktio nyt on sieltäkin mitä arvata saattaa. Arvaa mikä reaktio mt-potilaaseen on muualla? Se on asia mikä pitää salata. Iso asia, koko elämään vaikuttava asia joka pitää piilottaa lähes kaikilta. Töissä, muuallakin. Ei siitä jutella ruokapöydässä vieraiden kanssa.

        Vaikka mitäpä kultalusikka perseessä syntynyt tajuaisi. Ei mitään ilmeisesti. Herää kysymys miksi edes yrittää, edes netissä, edes anonyymistä tuoda tälläisiä asioita esiin. Ei se ole mun vika että faija on mitä on eikä se ole mun vika että mä olen sairas mutta sunkaltaiset ihmiset tekevät siitä sairastamisesta vaikeampaa, paljon vaikeampaa kun mitä se muuten olisi.


      • Twin Six
        sir_eino kirjoitti:

        Niin... entä jos odotukset on korkealla eikä niitä täytä? Se on varmasti vaikeampaa. Koska silloin se aallonpohja tulee nyt. Mä voin tavallaan olla ihan ylpeä sitä että mulla on tutkinto, duuni ja ollut parisuhteita. Se on enemmän kun odotin. Entä jos odotti tuota mutta ei saanut sitä? Siihen pettyy, se käy varmaan mielenterveyden päälle. Jos kaikki oli ok mutta mikään ei mennyt putkeen?

        Kaikki tietävät hyvien perheiden lapsia joiden elämä on mennyt alamäkeä. Joskus niin käy.

        Ja loppuun... Haluan nyt vielä kerran alleviivata että juoppojen, pienituloisten vanhempien lapsia nyt Suomi on täynnä, lapsuuteni ei todellakaan ole ollut poikkeuksellisen traumaattinen. Eikä meidän faija koko ajan juonut eikä juo, se on kausittaista. Joskus se vetää parin viikon rännin, joskus se on monta kuukautta selvin päin. Juoppo se silti on.

        Joo... pisti vähän miettimään, kun silloin ehdotit mulle terapiaa... o_O

        Eli vähän omaelämänkerrallinen teksti oli tuo. Oma ongelma tosin on ollut enemmänkin, että ei ole ollut mitään tavoitteita. Pärjäsin hyvin niin kauan, kun eteen tuotiin koepaperi ja se piti täyttää. Sitten, kun olisi pitänyt pärjätä omillaan, tulikin ongelmia.

        Sitä vaan tarkoitin, että näissä valituskeskusteluissahan on aina arkkityyppinä se "kovia kokenut" ihminen joka väittää, että vaikka hän on kokenut väkivaltaa/insestiä/kiusaamista/whatever..., niin on silti pärjännyt elämässä ("toisin kuin te kultalusikkaperseet..."). Ehkä se on osannut hakea muutosta ajoissa?


      • sir_eino
        sir_eino kirjoitti:

        Niin. Reaktio nyt on sieltäkin mitä arvata saattaa. Arvaa mikä reaktio mt-potilaaseen on muualla? Se on asia mikä pitää salata. Iso asia, koko elämään vaikuttava asia joka pitää piilottaa lähes kaikilta. Töissä, muuallakin. Ei siitä jutella ruokapöydässä vieraiden kanssa.

        Vaikka mitäpä kultalusikka perseessä syntynyt tajuaisi. Ei mitään ilmeisesti. Herää kysymys miksi edes yrittää, edes netissä, edes anonyymistä tuoda tälläisiä asioita esiin. Ei se ole mun vika että faija on mitä on eikä se ole mun vika että mä olen sairas mutta sunkaltaiset ihmiset tekevät siitä sairastamisesta vaikeampaa, paljon vaikeampaa kun mitä se muuten olisi.

        Niin. Toisaalta sehän sinunkaltaistesi tarkoitus varmaan onkin. Isi ei ostanut lumilautaa, eristetään ne joilla on mt-ongelmia ja käydään viikonloppuna tönimässä rullatuolipotilasta.


      • sir_eino
        Twin Six kirjoitti:

        Joo... pisti vähän miettimään, kun silloin ehdotit mulle terapiaa... o_O

        Eli vähän omaelämänkerrallinen teksti oli tuo. Oma ongelma tosin on ollut enemmänkin, että ei ole ollut mitään tavoitteita. Pärjäsin hyvin niin kauan, kun eteen tuotiin koepaperi ja se piti täyttää. Sitten, kun olisi pitänyt pärjätä omillaan, tulikin ongelmia.

        Sitä vaan tarkoitin, että näissä valituskeskusteluissahan on aina arkkityyppinä se "kovia kokenut" ihminen joka väittää, että vaikka hän on kokenut väkivaltaa/insestiä/kiusaamista/whatever..., niin on silti pärjännyt elämässä ("toisin kuin te kultalusikkaperseet..."). Ehkä se on osannut hakea muutosta ajoissa?

        Niinhän se on. En mä varmaan olisi hengissä ilman ammattiapua ja isosiskoa. Tai ainakin mulla menisi huonommin.

        En mitenkään väitä että olen niitä jotka "taistelee" vaikeuksista voittoon tai ovat "vahvoja". En ole. Mä olen heikko mutta mulla on hyvät lääkkeet, hyvä terapeutti ja muutama vahva ihmissuhde. Niillä pärjää.


      • Twin Six
        ES kirjoitti:

        Olen päinvastaisen kuin "hyvän perheen" lapsi eikä minulla ollut kuutta ällää, yleisarvosanana vain l, ja yo-todistushan on ylipäätään ihan yhdentekevä elämässä menestymisen suhteen.

        Monista ihmisistä tuntuu kivemmalta jos on jokin "syy" ja mielellään joku jota syyttää. Monet jotain kurjaa (kotona/koulussa) kokeneet tarraavatkin siihen kuin mustaan miekkaan jolla mäiskiä muita. Jolla vaientaa muut. Jolla vihata.

        Ihmiselle syntyy harha että on perustelu ja oikeutus vaikka mihin, vaikkei sellaista oikeasti ole yhtään sen enempää kuin muillakaan. Vittumaista mutta totta.

        Sori, ei ollutkaan kuutta ällää, muistin väärin...

        Kyllähän se varmasti vituttaa jotain oikeasti kärsinyttä, kuunnella kun toiset valittaa kuinka kultakala kuoli eikä mutsi suostu viemään Milanoon ostoksille...


      • ....
        sir_eino kirjoitti:

        Niin. Reaktio nyt on sieltäkin mitä arvata saattaa. Arvaa mikä reaktio mt-potilaaseen on muualla? Se on asia mikä pitää salata. Iso asia, koko elämään vaikuttava asia joka pitää piilottaa lähes kaikilta. Töissä, muuallakin. Ei siitä jutella ruokapöydässä vieraiden kanssa.

        Vaikka mitäpä kultalusikka perseessä syntynyt tajuaisi. Ei mitään ilmeisesti. Herää kysymys miksi edes yrittää, edes netissä, edes anonyymistä tuoda tälläisiä asioita esiin. Ei se ole mun vika että faija on mitä on eikä se ole mun vika että mä olen sairas mutta sunkaltaiset ihmiset tekevät siitä sairastamisesta vaikeampaa, paljon vaikeampaa kun mitä se muuten olisi.

        Arvaa mikä reaktio mt-potilaaseen on muualla?

        Negatiivinen ja sama pätee fyysisiin sairauksiiinkin. Vaivoistaan ylipäänsä ei juttele kahvipöydissä juuri muut kuin vanhukset.

        Se on asia mikä pitää salata.

        Ainakin tällä palstalla muistat melkein joka viestissäsi mainostaa "biboasi". Keräät sillä huomiota ja teet itsestäsi erikoisemman. Enkä edelleenkään usko todellisuuteesi, vaan olet fiktiivinen, tätä palstaa varten luotu hahmo.


      • sir_eino
        .... kirjoitti:

        Arvaa mikä reaktio mt-potilaaseen on muualla?

        Negatiivinen ja sama pätee fyysisiin sairauksiiinkin. Vaivoistaan ylipäänsä ei juttele kahvipöydissä juuri muut kuin vanhukset.

        Se on asia mikä pitää salata.

        Ainakin tällä palstalla muistat melkein joka viestissäsi mainostaa "biboasi". Keräät sillä huomiota ja teet itsestäsi erikoisemman. Enkä edelleenkään usko todellisuuteesi, vaan olet fiktiivinen, tätä palstaa varten luotu hahmo.

        "Negatiivinen ja sama pätee fyysisiin sairauksiiinkin."

        Ei samassa määrin päde. Mt-ongelmiin liittyy tietty stigma.

        "Enkä edelleenkään usko todellisuuteesi, vaan olet fiktiivinen, tätä palstaa varten luotu hahmo."

        Jos näin on niin luulisi että kirjoittelisin itseni kanssa aika pahasti ristiin. Eikö vaan.


      • kestä se kuin mies!
        .... kirjoitti:

        Arvaa mikä reaktio mt-potilaaseen on muualla?

        Negatiivinen ja sama pätee fyysisiin sairauksiiinkin. Vaivoistaan ylipäänsä ei juttele kahvipöydissä juuri muut kuin vanhukset.

        Se on asia mikä pitää salata.

        Ainakin tällä palstalla muistat melkein joka viestissäsi mainostaa "biboasi". Keräät sillä huomiota ja teet itsestäsi erikoisemman. Enkä edelleenkään usko todellisuuteesi, vaan olet fiktiivinen, tätä palstaa varten luotu hahmo.

        Miehen pitää kestää! Ei edes anonyymisti saa heikkouksiaan eikä sairauksiaan tunnustaa! Hyvin pidätte te miehet yllä käytäntöä, josta naisia (aivan turhaan) syyllistätte!


      • sir_eino
        kestä se kuin mies! kirjoitti:

        Miehen pitää kestää! Ei edes anonyymisti saa heikkouksiaan eikä sairauksiaan tunnustaa! Hyvin pidätte te miehet yllä käytäntöä, josta naisia (aivan turhaan) syyllistätte!

        Ei. Jos miehellä on mielenterveysongelma ja se käy töissä ja sillä on ollut joskus naisystävä se on trolli.

        Hohhoijaa. Tervetuloa vaan tosielämään. Useimmat mt-potilaat käy töissä ja on niistä useimmat joskus pilluakin saaneet toisin kun tämän palstan tapauksista.

        Mutta nyt logout ja elämään sitä elämää loppuviikonlopuksi.


      • sir_eino
        sir_eino kirjoitti:

        Ei. Jos miehellä on mielenterveysongelma ja se käy töissä ja sillä on ollut joskus naisystävä se on trolli.

        Hohhoijaa. Tervetuloa vaan tosielämään. Useimmat mt-potilaat käy töissä ja on niistä useimmat joskus pilluakin saaneet toisin kun tämän palstan tapauksista.

        Mutta nyt logout ja elämään sitä elämää loppuviikonlopuksi.

        Piti vielä logata sisään ja todeta että otan tämän keskustelun vähän henkilökohtaisesti. Ärsyttää näin ihan oikeista mielenterveysongelmista kärsivänä se vähättely. "Sun täytyy olla trolli, mt-potilaat sitä ja tätä, et voi käydä töissä koska olet bipo..." Juuri sitä samaa paskaa mitä ihmiset oikeastikin ajattelevat mielenterveyspotilaista. Kyllä, minusta on ihan älyttömän loukkaava ajatus ettei bipo voisi olla töissä tai parisuhteessa kun iso osa bipoista on. Minusta on loukkaavaa että joku väittää nettikirjoitteluni perusteella etten ole bipo vaikkei tiedä paskaakaan siitä millaisen helvetin olen tän sairauden kanssa käynyt läpi ja mitä käyn läpi.

        Ja minusta on loukkaavaa... No se halveksunta mikä mielenterveyspotilaita kohtaan näkyy täälläkin. Kun se tarkoittaa sitä että mä huomaan taas niin konkreettisesti mikä mussa on vialla ja miksi jotkut asiat on vaikeita.


      • ...
        sir_eino kirjoitti:

        "Negatiivinen ja sama pätee fyysisiin sairauksiiinkin."

        Ei samassa määrin päde. Mt-ongelmiin liittyy tietty stigma.

        "Enkä edelleenkään usko todellisuuteesi, vaan olet fiktiivinen, tätä palstaa varten luotu hahmo."

        Jos näin on niin luulisi että kirjoittelisin itseni kanssa aika pahasti ristiin. Eikö vaan.

        Ei samassa määrin päde. Mt-ongelmiin liittyy tietty stigma.

        Sun hahmosi ei siitä ainakaan kärsi. Kukaan muu ei täällä pukahdakaan sairauksistaan (paitsi ehkä työtön ATM), vaikka monenlaista kremppaa on varmasti usealla. Huomiohuoraamista.


        Jos näin on niin luulisi että kirjoittelisin itseni kanssa aika pahasti ristiin. Eikö vaan.

        Jos pitäisit vuosien taukoa voisi roolihahmo unohtua, mutta kun suoltaa joka päivä tekstiä ei ole vaikeata. Kuin romaania kirjoittaisi.


      • ES
        sir_eino kirjoitti:

        Piti vielä logata sisään ja todeta että otan tämän keskustelun vähän henkilökohtaisesti. Ärsyttää näin ihan oikeista mielenterveysongelmista kärsivänä se vähättely. "Sun täytyy olla trolli, mt-potilaat sitä ja tätä, et voi käydä töissä koska olet bipo..." Juuri sitä samaa paskaa mitä ihmiset oikeastikin ajattelevat mielenterveyspotilaista. Kyllä, minusta on ihan älyttömän loukkaava ajatus ettei bipo voisi olla töissä tai parisuhteessa kun iso osa bipoista on. Minusta on loukkaavaa että joku väittää nettikirjoitteluni perusteella etten ole bipo vaikkei tiedä paskaakaan siitä millaisen helvetin olen tän sairauden kanssa käynyt läpi ja mitä käyn läpi.

        Ja minusta on loukkaavaa... No se halveksunta mikä mielenterveyspotilaita kohtaan näkyy täälläkin. Kun se tarkoittaa sitä että mä huomaan taas niin konkreettisesti mikä mussa on vialla ja miksi jotkut asiat on vaikeita.

        Kurjalta noita kommentteja lukea tuntuu mustakin. Vähättelyä, mitätöintiä, julmuutta. Eivät ollenkaan kaikki täällä noin ajattele ja suhtaudu ja osa pystyy jotain ymmärtämäänkin. Mölöjen asenteet ovat usein vain niin kylmiä ja epäinhimillisiä, ettei niihin osaa edes sanoa mitään.


      • 9+878t7yuf
        Twin Six kirjoitti:

        Sori, ei ollutkaan kuutta ällää, muistin väärin...

        Kyllähän se varmasti vituttaa jotain oikeasti kärsinyttä, kuunnella kun toiset valittaa kuinka kultakala kuoli eikä mutsi suostu viemään Milanoon ostoksille...

        "Kyllähän se varmasti vituttaa jotain oikeasti kärsinyttä, kuunnella kun toiset valittaa kuinka kultakala kuoli eikä mutsi suostu viemään Milanoon ostoksille..."

        Tämä kiteyttää sen, että totta tosiaan. Ja sitten vielä kun ne ketkä eniten ruikuttaa ja avautuu, ja käyttää toisia roskiksinaan, on yleensä sellaisia ihan keskivertoja, joilla on itseasiassa mennyt aina ihan hyvin, mutta kun on niin vaikeeta ja anteeksi vaan kaikki, mutta suurin osa näistä nykypäivän "masennuksista" on juurikin pelkkää muotia ja huomion kerjäämistä. Kun on heti ihan ylivoimasen vaikeeta kun mikä tahansa vastoinkäyminen tulee ja kun ei vaan kestä. Siis en väitä että kaikki, mutta tunnen useamman tapauksen, missä sopivampi diagnoosi olisi: huomion haku, säälin kerjääminen, laiskuus ja kaljan juonti ennemmin kun elämästään vastuun kanto, erikoisuuden tavoittelu ja pettymys, kun kaikki ei menekään kun iltasaduissa ja itte tahtoo!

        En sano, että kukaan voi ikuisesti "syyttää", mutta vakavista asioista voi olla vakavia ja kauas kantoisia seurauksia ja toipuminen voi viedä vuosikausia: sen jälkeen kun pystyy hakemaan apua ylipäätään. Kyllä siinä se kultakalan kuoleminen harmittaa, ei ole kivaa, jos on jollain suru, vaikka olisi kohtuu pienikin, mutta ei sitä vaan jaksa hautajaisia olla omaan piikkiinsä järjestämässä.


    • jackaroo

      Itselläni oli kyllä melko hyvä lapsuus ja minua kannustettiin kouluttautumaan. Lapsuuteni oli kuitenkin melko eristäytynyttä kun maalla asuttiin ja eipä minulla lapsena koskaan paljoa omanikäistäni seuraa ollut. Rahaa oli kyllä ihan kohtuullisesti, vaikkei vanhempani nyt mitään rikkaita olleet, äiti oli paljon työttömänä kun oli lapsi. Ei minua koskaan koulussa paljoa kiusattu, ja muutenkin lapsuuteni oli hyvin turvallista ja tasaista. Silti tuosta kaikesta huolimatta olen ollut koko elämäni sinkkuna ja eikä tämä elämä ole oikein lähtenyt etenemään siten kuten olen toivonut.

    • Mette-Matilda

      Tiedän muutamia todella "hyvistä perheistä" lähtöisin olevia ihmisiä. Joilla on kaikki mennyt enemmän tai vähemmän pöpelikköön.
      Siinä ehkä osasyy siihen, etten usko mihinkään kiveen kirjoitettuun luokitteluun.
      Itselläni ei oikeastaan ollut perhettä. Siis vanhempia. Opiskelumahdollisuuksiin asia on vaikuttanut, en tiedä jos muutoin negatiivisesti. Olisi tietysti ollut mukava, jos olisi ollut joku joskus neuvomassa, ettei ihan kaikkea olisi tarvinnut opetella kantapään kautta.. :) Mutta asialla tietty myös hyviä -kasvattavia- vaikutuksia.

    • deft

      Kyseessä olevien johtopäätösten valossa voin sanoa, että ei ole olleet "hyvät lähtökohdat" omalle elämälle.
      Toki aivan liian moni asia tuossa yhtälössä ei ole niin mustavalkoinen kuin useimmiten ylemmän luokan ihmiset ajattelevat. Kulttuurikin vaikuttaa.
      Mikolla taitaa olla suomalaisen leima otsassa, eikä sen perheenkään (pelkkä äiti?) tarvitse olla alempaa keskiluokkaa huonompi.

      Tilastojen valossa tämä(kin) asia saadaan varmasti näyttämään siltä, että huono-osaiset eivät saa parisuhteita yms. jne.

    • Darth

      Kyllä ja ei. Moni asia oli hyvin, mutta moni toinen oli aivan väärin. Kuri oli ankara ja periaatteena oli, että lapsi on nujerrattava kiltiksi ja nöyräksi. Erilainen persoona olisi sen ehkä paremmin kestänyt ja jopa kuria kaivannut. Mutta jos lapsi on poikkeuksellisen herkkä, ujo ja hiljainen, niin ei sellainen lapsi enää nujertamista kaipaa vaan kannustusta. Tai tavallaan sen kesti kun lakkasi kokonaan olemasta. Jokainen lapsi pitäisi huomioida omana persoonana, eikä mennä siitä mistä aita on matalin, että lapset eivät saa näkyä tai kuulua. Ja kun tähän kotona nujertamiseen, vielä lisätään koulukiusaus, niin hauskaa oli.

      Joskus säännöt olivat täysin koomisia. Kun kuri oli kova, eikä muutenkaan päässyt rientoihin, niin lainasin sitten kirjoja kirjastosta ja luin niitä. Eikös vanhemmat siitä keksineet, että minä luen aivan liikaa ja en saa enää lainata kirjoja. Lapsena usein veljen kanssa katsottiin viikoloppu aamuisin piirrettyjä. Isä oli nukkumassa yövuorosta tulleena. Sitten äijä tulee olohuoneeseen täysin unenpöpperössä kesken uniensa ja alkaa karjumaan, että toiselta kanavalta tulee HIIHTOA! Meillä ei amerikkalaisia piirrettyjä katsella kun televisiosta tulee hiidon maailmancup osakilpailu. Sitten äijä vaihtaa kanavan ja menee takaisin nukkumaan vanhempien makuuhuoneeseen. Me tietysti odotettiin 5 minuuttia, että isä taas nukahtaa ja vaihdettiin kanava takaisin.

      15-20 minuuttia myöhemmin isä herää taas ja tulee räyhäämään hiihdon maailmancupista. Perkele silloin ei piirrettyjä katsella kun toiselta kanavalta tulee HIIHTOA! Nyt hän jää nukkumaan sohvalle kuola suusta valuen avonaisen TV:n eteen ja tässä vaiheessa minun ja veljen oli aina viisainta suorittaa taktinen vetäytyminen omaan huoneeseen selkäsaunan pelossa. Hiihto on pyhäasia.

      Tämä hiihdon maailmancup riita käytiin varmasti kymmeniä kertoja yövuorosta tulleen isän kanssa ja se jatkui läpi koko varhaislapsuuden pitkälle teini-ikään täysin samaa kaavaa noudattaen. Ja vaikka piirretyt vaihtuivat toisiin ohjelmiin, ikinä ne eivät isälleni kelvanneet vaikkei hiihtoa tai yleisurheilun eliittikisoja olisi tv:stä samaanaikaan tullutkaan ja isä ei olisi tv:tä katsonutkaan. Sääntö näytti olevan, että jos jokin ohjelma tai sarja kiinnosti minua ja veljeäni oma-aloitteisesti, se kiellettiin ihan vain periaatteesta, hyvänä tarkoituksena opettaa nöyryyttä. Jos siis tahtoi elää ilman konfliktia, riitaa ja kasvatuksellisia kieltoja, oli parasta ettei koskaan kiinnostunut yhtään mistään. Ei ainakaan mistään sellaisesta, mikä on oman pään ulkopuolella. Vanhempien ero ja isän poismuutto oli helvetinmoinen helpotus. Muistan sen helpotuksen jonka tunsin isän lähtiessä kun tajusin, ettei enää tarvitse elää ylihallitsevan ihmisen ikeen alla. Joskus 25 vuotiaana, vasta pystyin antamaan isälleni anteeksi, kun koin ettei hänellä enää ole sellaista henkistä valtaa.

      Lisäksi vielä elettiin kädestä suuhun, ja minun tarpeet oli ne mistä säästettiin muidenkin puolesta. Osaltaan varattomuus vaikutti myös kavereista syrjäytymiseen noin 14 vuotiaana, kun ei ollut rahaa mihinkään ja kurikin oli, ettei oltaisi edes laskettu.

      • hdgegffe9989786

        Isäsi vaikuttaa olleen despootti. Älä anna hänen hallita enää!


      • jackaroo

        Kyllä tuota kovaa kuria löytyy myös minun lapsuudestani, mutta ei tosin ehkä ihan tuossa mittakaavassa, meidän perheessä äiti oli se joka määräsi tahdin. Eipä tuo tiukka kuri nyt lapsena paljoa haitannut, eikä minun missään pelossa pitänyt elää, mutta joskus teininä koin tuon keskimääräistä tiukemman kotikurin kyllä melko kahlitsevaksi. En esimerkiksi saanut mennä iltaisin yhtään mihinkään, vaan minun piti olla kotona vielä 16 vuotiaanakin jo reilusti ennen ilta 8:ää. Menetin paljon sitä tärkeää ihmissuhde kokemusta kun jouduin olemaan kotona kun muut ikäiseni olivat jossain kotibileissä, nuorisodiskossa tai ihan vain kylällä "hengailemassa" toisten oman ikäistensä kanssa.


      • Darth
        hdgegffe9989786 kirjoitti:

        Isäsi vaikuttaa olleen despootti. Älä anna hänen hallita enää!

        Anteeksianto oli mahdotonta, ennenkuin tasavertainen suhde oli mahdollista. Tavallaan isä kasvoi aikuiseksi yhdessä lastensa kanssa. Hänkin on kasvanut, vaikka jokin osa perusluonteesta olisikin sama.


      • Darth
        jackaroo kirjoitti:

        Kyllä tuota kovaa kuria löytyy myös minun lapsuudestani, mutta ei tosin ehkä ihan tuossa mittakaavassa, meidän perheessä äiti oli se joka määräsi tahdin. Eipä tuo tiukka kuri nyt lapsena paljoa haitannut, eikä minun missään pelossa pitänyt elää, mutta joskus teininä koin tuon keskimääräistä tiukemman kotikurin kyllä melko kahlitsevaksi. En esimerkiksi saanut mennä iltaisin yhtään mihinkään, vaan minun piti olla kotona vielä 16 vuotiaanakin jo reilusti ennen ilta 8:ää. Menetin paljon sitä tärkeää ihmissuhde kokemusta kun jouduin olemaan kotona kun muut ikäiseni olivat jossain kotibileissä, nuorisodiskossa tai ihan vain kylällä "hengailemassa" toisten oman ikäistensä kanssa.

        Isä oli "tämän talon kuningas", kuten hän tapasi sanoa. Ylihallitsevilla tyranneilla toisinaan nuo säännöt menevät yli ja muuttuvat sekä koomisiksi, että myös kaksinaismoraalisiksi ja näitä sääntöjä riitti. Isä oli jossain määrin agressiivinen ja vaikka selkäsaunat kyllä kesti, niin oli myös perheväkivaltaa.

        Tuo ettei saanut katsoa televisiosta kuin isän sallimaa kanavaa, vaikka itse olisi nukkumassa oli aika naurettava. Sitten oli ala-asteella sellaisia sääntöjä, ettei kavereiden luokse saa mennä sisälle kylään tai tulee selkään. Käry tosin kävi vain kerran, kun 7 vuotiaana jouduin ristikuulusteluun. Veli kuulusteltiin toisessa huoneessa ja kielsi kaiken. Sitten kuulusteltiin minut ja aloitus oli, että veli tunnusti jo kaiken ja myönsi, että oltiin aika pitkään kylässä. Minä olin nyt saamassa yksin selkääni, kun veli kerta tunnusti. Lapsena sitä meni kerran halpaan ja molemmille selkäsauna, kun sanoin, että ei oltu kuin vähän aikaa, koska kaveri pyysi. Sen jälkeen opittiin kierimään kuralätäkössä ennen kotia menoa, jos oltiin menty sisälle kylään. Sitten oli tietysti sellaisia sääntöjä, että kaikesta mitä kylässä tarjotaan tulee aina kieltäytyä.

        Äiti otti lukua joskus aika ankarasti. Ihmisen kasvot voi turvota yhdestä iskusta niin, että naama muistuttaa enemmän ilmapalloa kuin ihmistä. Kyseessä ei siis ole vain mustasilmä, vaan täydellinen kasvojen turpoaminen muodottomaksi ja tunnistamattomaksi. Äiti makasi kaksiviikkoa sängyssä ja oli kuukauden sisällä. Lääkäriin ei päässyt, vaikka naama muistutti elefanttia eikä edes ihmiseksi tunnistanut. En ole koskaan nähnyt vastaavaa edes televisiossa.

        Kerran äiti tuli nukkumaan minun huoneen lattialle, kun ei uskaltanut nukkua omassaan. Yhtäkkiä isä ryntäsi sisään ja alkoi takomaan äitiä vartaloon. Äiti kaatui minun sängyn päälle ja iskuja tuli ainakin parikymmentä, kaikki niin vahvoja niin että tuntui minunkin ruumissa. Kun äijä nosti rautaa pitkälti yli 150 kiloa, ei siinä pikkupoikana mitään uskaltanut, eikä edes olisi mahtanut. Toki isä aina perusteli, ettei koskaan lyönyt täysillä.

        Aseella uhkailua muistan 3-5 kertaa, vaikka sanallisesti ehkä vielä useammin. Ensimmäinen oli hyvin pienenä ehkä 7 vuotiaana. Isä oli tullut yöllä humalassa ravintolasta ja riiteli äidin kanssa. Isä sitten haki revolverin ja alkoi pelaamaan venäläistä rulettia. Itkin hiljaa peitonalla enkä uskaltanut päästää ääntäkään. Sitten isä sammui vähäksi aikaa. Äiti otti panoslaatikon ja piilotti sen lastenhuoneeseen patjan alle. Isä heräsi ja alkoi sitten humalassa etsimään panoksia, muttei löytänyt. Ehkä minun traumaattisin lapsuuskokemus. Kerran heitti ladatulla revolverilla äitiä makuuhuoneen sängystä eteiseen, mutta meni ohi ja onneksi ase ei lauennut. Muutaman muun satunnaisen kerran muistaakseni otti aseen riidan aikana ja ajoi äidin pihalle. Vanhempien erotessa otti vielä aseen esille ja uhkaili äitiä, että nyt pelataan venäläistä rulettia. Toki isä teki selväksi, että jos hänet ilmiannetaan, hän ampuu välittömästi itsensä. Kavereiden mielestä minulla oli maailman paras isä, ja kaikki tuttava naisetkin hän aina onnistui hurmaamaan silmin nähtävästi. Yksi täydellinen syy olla luottamatta naisten arviointikykyyn, vaikka ehkä pitäisi vihata enemmän miehiä.

        Kun isä sitten muutti toistakymmentä vuotta nuoremman lapsettoman naisen kanssa yhteen, joka vielä suvaitsi olla mustasukkainen lapsista, niin hän muuttui täysin toiseksi. Miehestä joka ei koskaan tee kotitöitä, tulikin siivoava ja tiskaava kodinhengetär, joka ottaa sämpylänkin pussista haarukalla.


      • ES
        Darth kirjoitti:

        Isä oli "tämän talon kuningas", kuten hän tapasi sanoa. Ylihallitsevilla tyranneilla toisinaan nuo säännöt menevät yli ja muuttuvat sekä koomisiksi, että myös kaksinaismoraalisiksi ja näitä sääntöjä riitti. Isä oli jossain määrin agressiivinen ja vaikka selkäsaunat kyllä kesti, niin oli myös perheväkivaltaa.

        Tuo ettei saanut katsoa televisiosta kuin isän sallimaa kanavaa, vaikka itse olisi nukkumassa oli aika naurettava. Sitten oli ala-asteella sellaisia sääntöjä, ettei kavereiden luokse saa mennä sisälle kylään tai tulee selkään. Käry tosin kävi vain kerran, kun 7 vuotiaana jouduin ristikuulusteluun. Veli kuulusteltiin toisessa huoneessa ja kielsi kaiken. Sitten kuulusteltiin minut ja aloitus oli, että veli tunnusti jo kaiken ja myönsi, että oltiin aika pitkään kylässä. Minä olin nyt saamassa yksin selkääni, kun veli kerta tunnusti. Lapsena sitä meni kerran halpaan ja molemmille selkäsauna, kun sanoin, että ei oltu kuin vähän aikaa, koska kaveri pyysi. Sen jälkeen opittiin kierimään kuralätäkössä ennen kotia menoa, jos oltiin menty sisälle kylään. Sitten oli tietysti sellaisia sääntöjä, että kaikesta mitä kylässä tarjotaan tulee aina kieltäytyä.

        Äiti otti lukua joskus aika ankarasti. Ihmisen kasvot voi turvota yhdestä iskusta niin, että naama muistuttaa enemmän ilmapalloa kuin ihmistä. Kyseessä ei siis ole vain mustasilmä, vaan täydellinen kasvojen turpoaminen muodottomaksi ja tunnistamattomaksi. Äiti makasi kaksiviikkoa sängyssä ja oli kuukauden sisällä. Lääkäriin ei päässyt, vaikka naama muistutti elefanttia eikä edes ihmiseksi tunnistanut. En ole koskaan nähnyt vastaavaa edes televisiossa.

        Kerran äiti tuli nukkumaan minun huoneen lattialle, kun ei uskaltanut nukkua omassaan. Yhtäkkiä isä ryntäsi sisään ja alkoi takomaan äitiä vartaloon. Äiti kaatui minun sängyn päälle ja iskuja tuli ainakin parikymmentä, kaikki niin vahvoja niin että tuntui minunkin ruumissa. Kun äijä nosti rautaa pitkälti yli 150 kiloa, ei siinä pikkupoikana mitään uskaltanut, eikä edes olisi mahtanut. Toki isä aina perusteli, ettei koskaan lyönyt täysillä.

        Aseella uhkailua muistan 3-5 kertaa, vaikka sanallisesti ehkä vielä useammin. Ensimmäinen oli hyvin pienenä ehkä 7 vuotiaana. Isä oli tullut yöllä humalassa ravintolasta ja riiteli äidin kanssa. Isä sitten haki revolverin ja alkoi pelaamaan venäläistä rulettia. Itkin hiljaa peitonalla enkä uskaltanut päästää ääntäkään. Sitten isä sammui vähäksi aikaa. Äiti otti panoslaatikon ja piilotti sen lastenhuoneeseen patjan alle. Isä heräsi ja alkoi sitten humalassa etsimään panoksia, muttei löytänyt. Ehkä minun traumaattisin lapsuuskokemus. Kerran heitti ladatulla revolverilla äitiä makuuhuoneen sängystä eteiseen, mutta meni ohi ja onneksi ase ei lauennut. Muutaman muun satunnaisen kerran muistaakseni otti aseen riidan aikana ja ajoi äidin pihalle. Vanhempien erotessa otti vielä aseen esille ja uhkaili äitiä, että nyt pelataan venäläistä rulettia. Toki isä teki selväksi, että jos hänet ilmiannetaan, hän ampuu välittömästi itsensä. Kavereiden mielestä minulla oli maailman paras isä, ja kaikki tuttava naisetkin hän aina onnistui hurmaamaan silmin nähtävästi. Yksi täydellinen syy olla luottamatta naisten arviointikykyyn, vaikka ehkä pitäisi vihata enemmän miehiä.

        Kun isä sitten muutti toistakymmentä vuotta nuoremman lapsettoman naisen kanssa yhteen, joka vielä suvaitsi olla mustasukkainen lapsista, niin hän muuttui täysin toiseksi. Miehestä joka ei koskaan tee kotitöitä, tulikin siivoava ja tiskaava kodinhengetär, joka ottaa sämpylänkin pussista haarukalla.

        Virtuaalihali Darthille! Hienoa että uskalsit kirjoittaa tuosta, vaikka onkin kammottavia asioita.

        Minunkin isäni uhkaili joskus ampua meidät kaikki. Se on vaan niin saatanallisen avutonta olla lapsi. Kuka vain voi tehdä mitä vain.


    • :`(

      Järkyttävää :(

      Toivottavasti mahdollisimman moni seksin perään itkevä mies lukee tämän ajatuksella ja edes yrittää tajuta kuinka helppoa oma elämä on ollut ja on.

      Minulla on ollut vaikeaa, alkoholismia perheessä ja yleistä turvattomuutta, ei ollut yhtäkään "kunnon" aikuista perheessä, mutta ikinä ei lyöty.

      Voimia Sinulle. Toivottavasti elämä tuo jotakin ihanaa sinulle kaikkien vastoinkäymisten kumoamiseksi.

      • :`(

        Tämä siis Darthille, en näemmä enää osaa vastata viesteihin, palsta on muuttunut sekavammaksi sitten viime näkemän.


      • ncnvbmvbm

        Niin, ja Afrikassa lapset näkevät jatkuvasti nälkää, joten kenelläpä täällä Suomessa nyt olisi varaa itkeä.


      • 6+13
        ncnvbmvbm kirjoitti:

        Niin, ja Afrikassa lapset näkevät jatkuvasti nälkää, joten kenelläpä täällä Suomessa nyt olisi varaa itkeä.

        Afrikkaan tarvittaisiin ehkäisyvälineet kun miehet sielläkin tunteetta painavat naisia paksuksi seuraamuksista välittämättä. Turhaan lisää nälkäisiä suita sinne. Naisten kouluttamattomuus ja alhainen asema edesauttavat kuvaamaasi ongelmia. Tasa-arvo on pelastuksemme.


      • Luihu A
        6+13 kirjoitti:

        Afrikkaan tarvittaisiin ehkäisyvälineet kun miehet sielläkin tunteetta painavat naisia paksuksi seuraamuksista välittämättä. Turhaan lisää nälkäisiä suita sinne. Naisten kouluttamattomuus ja alhainen asema edesauttavat kuvaamaasi ongelmia. Tasa-arvo on pelastuksemme.

        Afrikkalaiset naiset haluavat lapsia ja tulla äideiksi ihan yhtä lailla kuin naiset kaikkialla maailmassa. Ei heitä miesten tarvitse väkisin painaa paksuiksi.


    • ei lapsia liikaa

      Ei se neljäs lapsi ole mitenkään haluttu kun toiset on nälkäkuoleman partaalla. Aasiassa naiset sanoivat eräässä dokumentissa suoraan että saavat itse riisiannoksen kerran viikossa ja pelkäävät joka kerta tulevansa raskaaksi kun aiemmat lapsetkin ovat alikehittyneitä tai nälkäkuoleman partaalla. Naiset myös tunnustivat että miehet tahtovat panna ja siihen ei auta mikään. En usko tilanteen olevan Afrikassa sen kummempi vaikka dokumentteja minulla aiheesta ei ole.

      Olet tyhmä jos luulet naisen tahtovan nälkiintyneitä lapsia.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Romaanien ammuskelu

      Romaanit vähän ammuskeli härmän häjy,osu sivullisiin,ja nyt nää romanit ihmettelee miksi heitä ei päästetä ravintoloihin
      Seinäjoki
      258
      5434
    2. Onneksi olkoon sait mut vittuuntumaan

      Sapettanu koko helvetin päivän.
      Ikävä
      79
      3184
    3. Siis oikeasti S... En ymmärrä...

      Oletko se sinä joka täällä kaipailee? Kaikki täsmää.
      Ikävä
      83
      2832
    4. Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa

      Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä
      Ikävä
      40
      2269
    5. Keksin sinulle tänään uuden lempinimen

      Olet kisu-muija. Mitäs tykkäät älynväläyxestäni?
      Ikävä
      82
      2086
    6. Seinäjoen ampumistapaus

      Kyseessä olivat helluntainkirkkoon kuuluvia. Niin myös Jyväskylän tapauksessa. Mistä he saavat aseet ?
      Seinäjoki
      48
      1876
    7. Mitä sitten ikinä teetkin

      Mun on aika mennä J mies. Olen ollut niin tyhmä. Kaikkea mukavaa elämääsi edelleen toivotan ja ihanaa elämän jatkoa. Mei
      Ikävä
      44
      1707
    8. Saanko selityksen?

      Mikä minus oli vialla? Ulkonäkö, teinkö jotain väärin, sanoinko jotain..? Haluisin vaa tietää :(
      Ikävä
      65
      1675
    9. Mies mistä oikein suutuit?

      Yhtäkkiä vaan häippäsit täältä... 😢
      Ikävä
      25
      1647
    10. Pakotteet purevat

      Asiallinen artikkeli Helsingin Sanomissa miten pakotteet purevat Venäjään. Kulutusjuhlat, ei työttömyyttä, elintason nou
      NATO
      253
      1494
    Aihe