Nettideittailu

yhhyre

Oletteko kokeilleet? Millaisia kokemuksia teillä on siitä? Itse loin profiilin yhdelle nettideittipalstalle, mutta en kyllä juurikaan kertonut siinä itsestäni mitään. Tiedän, että tuollainen profiili on tosi persoonaton ja tylsä, eikä kerro minusta juuri mitään eivätkä muut kiinnostunut siitä ollenkaan samoissa määrin kuin kuvallisista ja esittelytekstillisistä profiileista. No pari miestä otti kyllä siitäkin huolimatta yhteyttä.

Itse suhtaudun hieman kriittisesti nettideitti palstoihin, enkä halua paljastaa siellä kaikille henkilöllisyyttäni. Minusta olisi myös hieman kiusallista jos tuttuni löytäisivät ilmoituksen sivuilta. Haluan ensin tutustua ihmiseen ihan pelkän kirjoittelun perusteella, ja jos paljastuu että olemme samalla aaltopituudella ja ajattelemme asioista jokseenkin samalla tavalla niin olen valmis tutustumaan mieheen syvemminkin, antamaan kuvani...ym. Haluan varmistua etten juttele jonkun hörhön kanssa tai minun kanssa ei vain pelleillä.

Ihmisestä saa kuitenkin aika paljon selville kun juttelee vaan ihan niitä näitä...Enemmän kuin pelkän profiilikuvauksen perusteella. Jos mies ehdottaa melkein heti jotain tapaamista, kyselee liian henkilökohtaisia tai ei ole oikeastaan ole aidosti kiinnostunut minusta ihmisenä, lyön itse usein jarrun pohjaan. En halua että minulle kirjoitellaan vain siksi että olen nuori nainen.

Haluan siis edetä melko hitaasti, ja tutustua rauhassa miehen ajatuksiin, mielipiteisiin ja luonteeseen. Miten tämän palstan sinkut? Menettekö nettideittailussa nopeasti asiaan vai oletteko hitaammin lämpenevää sorttia?

33

384

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • brbrgrg

      Monet kirjoittelee mitä sattuu. Sitten kun tavataan niin huomaa että ehkä 10% kirjoitetusta oli totta. Sen takia ei viitsi kovin pitkään kirjoitella ennen tapaamista.

      • gergwrg

        Kannattaa sopia tapaaminen mahd nopeasti, ettei tuhlaa turhaan aikaansa toiseen ihmiseen. Tehokkuus on valttia. Paskat ihmiset ei edes ansaitse treffejä.


      • gergwrg kirjoitti:

        Kannattaa sopia tapaaminen mahd nopeasti, ettei tuhlaa turhaan aikaansa toiseen ihmiseen. Tehokkuus on valttia. Paskat ihmiset ei edes ansaitse treffejä.

        Miten sen tapaamisen sopii, jos naiset eivät koskaan halua tavata?


      • aloittajaa..
        M1978 kirjoitti:

        Miten sen tapaamisen sopii, jos naiset eivät koskaan halua tavata?

        Kyllä minä ainakin haluan tavata, jos mies vaikuttaa kiinnostavalta. Mutta en heti. Ihmetyttää miehet, jotka eivät tiedä minusta juuri mitään mutta ovat heti sopimassa tapaamista.


    • aloittajaa..

      Kyllä itse tunnistan aika hyvin sellaiset ei-aidosti-kiinnostuneet ja puuta heinää kertoilevat joukosta. Jotain epäloogisuuksia niistä jutuista silloin löytyy, ja kärsimättömät seksin perässä juoksijat ei jaksa kuunnella mun syvällisiä juttuja ja luovuttavat jossain vaiheessa. mistä siis huomaa etteivät he oikeasti olleet edes kiinnostuneita.

    • On mulla ollut profiili useamman vuoden eri sivustoilla. Mutta ensimmäistäkään viestiä en ole saanut.

      • wrwrwerwer

        Pistä pullo pois. Ne luulee että olet juoppo.


    • crocuta_crocuta

      Mulle tapaa jonkun verran vastauksia tullakin. Ongelma on se, että en niitä hyväkseni käytä -.-

      Taidan käydä nyt yhden profiilin piilottamassa.

    • Saattaapi olla..

      ihmisiä todella (TODELLA) laidasta laitaan.
      Kannattaa kirjoitella hetki, niitä näitä, mieluiten chatissa, ja aika nopeasti huomaa, tuleeko juttuun.
      Mutta liian kauaa ei kannata odotella. Ensinnäkin siksi, että silloin ehtii liiaksi muodostaa vahvankin mielikuvan ihmisestä etukäteen, ja se saattaa haitata, jopa huomaamasta toisen ihmisen hyviä puolia itse tapaamisessa "..ei se ollukkaan sellanen..". Ja toiseksi, ihminen saattaa olla liian erilainen (ei hyvällä tavalla) tavattuasi, jolloin olet tavallaan tuhlannut aikaasi, mahdollisesti jo rakennellut pilvilinnoja turhaan.
      Muista kuunnella sisäistä ääntäsi..

      Onnea :)

    • Ei mitään hyötyä.

      Miehen on netissäkin oltava sosiaalinen, ja jos ei ole, se on siinä sitten sekin homma.

      Naiset eivät tee aloitetta.

      • Niceasiawinner

        Miksi kukaan kiinnostuisi epäsosiaalisesta ihmisestä? Mitään kautta??


    • se lähtee siitä

      turhat pelleilyt pois, pitää olla aito ilmoitus, muuten naiset luulee et tuo hakee vaan hetken heilaa.
      Eikä kannata olla liian laitettu, se ahdistaa, tulee tunne et mies vaatii myös naiselta täydellisyyttä.
      Rehellisesti kerrottava jos on alkoholi tai velkaongelma, myös jos on väkivaltainen.

      • miss tuppukylä

        Vaikka luullaan että nainen kuin nainen saa aina miehen, niin
        tulee naisillekkin paineita siitä, jos mies on liian täydellinen.
        Sellainen pukumies, komea ja raamikas, mies kuin amerikkalaisista
        saippuasarjoista ei välttämättä ole kenenkään naisen ihannemies.
        Kauniitkin naiset nimittäin saattavat aamulla näyttää silmäpusseineen,
        sotkuisine hiuksineen ja yönaikana nenään kasvaneen finnin vuoksi
        kaikkea muuta kuin kauniilta. Sellainen komea unelmamies odottaa,
        että nainen näyttää aina, ympäri vuorokauden, Miss Maailma finalistilta
        hetkellä ennen kuin titteli julkaistaan Miss Maailma kilpailuissa.
        Naisia ahdistaa sellainen täydellisyyden vaade liian komeiden miesten
        taholta.
        .


    • On ollut profiili muutamallakin sivustolla. Ja kyllä on otettu yhteyttä vaikka en ole tehnyt mitään. Ilmeisesti naama miellyttää joitakin. Mutta onko ykskään johtanut mihinkään? No ei ole. Tosin tällä hetkellä ei ole yhtään ilmoitusta aktiivisena, miksi? Pidän vähän taukoa keskittymällä liveen.

      Mutta joo olen joskus hitaasti lämpenevä tapaus ja joskus nopeasti, riippuu siitä onko toinen miten aktiivinen.

      • ghghgh78799hghgjhghj

        Paa kuva sun Suomi24-profiiliin. Onhan täällä aika monella muullakin.


    • sir_eino
    • sir_eino

      Pitikö tähän vastata?

      En ole nettideitannut. Joskus nuorempana selailin joskus deittinettiä mutten laittanut omaa ilmoitusta enkä vastannut kenellekään.

      Sen sijaan eräältä keskustelupalstalta löysin tyttöseuraa kun muutin Helsinkiin kymmenkunta vuotta sitten. Sovimme tapaamisen ja kävimme sitten muutaman kerran treffeillä ja tapailimme jonkun aikaa. Seksiä suhteeseen ei sisältynyt, pari vähän kiihkeämpää halailutuokiota vaan (ja suuria turhaumia minulle, mutta se on toinen asia...). Ensimmäinen tyttöystäväntapainen se mulle ole, mutta ei se kehittynyt kun oltiin molemmat sen verran nuoria, vähän ujoja ja hyvin kokemattomia. Niin, ja täysin erilaisia ihmisiä. Sekin vielä...

    • Kirjoittelu ja tap.

      "Oletteko kokeilleet?"

      En ole kokeillut, mutta olen joskus viestitellyt sähköpostilla melko, melko, kauan. Kyseisestä tapahtuma muutti ajatuksiani sen verran, etten alkaisi pitkään viestittelyyn netissä (ainakaan mistään syvälliä viestejä), vaan pyrkisin aika nopeasti ehdottamaan tapaamista (tai ensin ääni yhteyteen, ainakin jos toinen asuu kaukana). Toki voisin viestitellä pitkään jos toinen ei näytä lämpevenemän tapaamiselle ja puhelimelle silloin kun ehdotantan, mutta yrittäisin olla antamatta sille kovin suurta painoa arvoa (eli yritäisin mennä enemmän (kirje)kaverityylisellä linjalla, enkä ehkä lähtisi funtsimaan sitä onko toinen sopiva kumppaniksi). Mulle sopisi myös se, että tavataan heti tai nopeasti.


      "Haluan varmistua etten juttele jonkun hörhön kanssa tai minun kanssa ei vain pelleillä."

      Sehän selviää myös tapaamisella tai puhelimessa, (ja varmaan sähköpostillakin selviää nopeasti toisesta aika paljon asioita). Pitkä viestittely voi päättyä siihen, että juttu loppuu lyhyeen silloin kun tavataan, tai siinä ihastuu enemmän mielikuviin kuin todelliseen henkilöön, tai toinen ei ole oikeasti koskaan kiinnostunut tapaamisesta (kunhan vain kirjoittelee), toisen ajatukset lähtevät mukautumaan ihastumisen seurauksena siihen mitä toinen on hakemassa. Pitkään viestittelyssäkin on siis myös omat huonot puolensa, sillä siinä voi tuhalta myös aikaansa, (viestittelee pitkään ja sitten homma lopahtaa, ilman että jäljelle jää edes mitään kaveruutta).


      "Haluan siis edetä melko hitaasti, ja tutustua rauhassa miehen ajatuksiin, mielipiteisiin ja luonteeseen."

      Eikö se rauhassa eteneminen voi olla sitä, että tavataaan ensin rauhassa, ja vasta sitten aletaan vaihtamaan syvempiä ajatuksia ja tutustua luonteeseen ja mielipiteisiin. Miksi se eteneminen pitää aloittaa, kirjakaverityylillä, tutustumalla ajatuksiin ja mielipiteisiin ennen kuin tavataan?


      "En halua että minulle kirjoitellaan vain siksi että olen nuori nainen."

      Kuinka nuori olet? ;-)


      "Menettekö nettideittailussa nopeasti asiaan vai oletteko hitaammin lämpenevää sorttia?"

      Mielestäni se miten nopeasti tavataan, ei ole aivan sama asia kuin miten nopeasti lämpeää, ja olisi hienoa jos voisi tavata rennosti, ja katsoa mitä tulee, ilman että ensin pitää olla joku iso ihastumis/lämpemisvaihe tai vaihe jossa kytään ja testaillaan, (perus asiathan saa vaihdettua varsin äkkiä). Eli todennäköisesti ehdottaisin melko pian tapaamista.

      Vietän tietokoneen ääressä muutoinkin paljon aikaan (verttauna "oikeaan" kanssa käymiseen ihmisten kanssa), joten senkään takia kirjoittelu pitkään tutustuen ei oikein kiinnosta....

      • aloittajaa..

        No, joo oon itsekin viestitellyt aika pitkään melko syvällisiäkin asioita yhden miehen kanssa. Kuvat kyllä vaihdettiin suht. nopeasti, mutta tapaamisasteelle tai puhelimessa puhumiseenkaan asti ei päästy ollenkaan. Oli kyllä välimatkaakin sen verran että ei se ois ihan vaivattomasti tapahtunutkaan. No meidän kirjoittelu kuitenkin loppui kuin seinään yhdessä vaiheessa, enkä tiedä vieläkään syytä. Silloin vähän ärsytti kun olin tullut kertoneeksi jo kaikenlaista.

        "Sehän selviää myös tapaamisella tai puhelimessa, (ja varmaan sähköpostillakin selviää nopeasti toisesta aika paljon asioita)." Niinkai se selviääkin. Itse varmaan vaan kuvittelen että jos tapaamani henkilö osoittautuukin joksikin hulluksi niin hänestä on sitten vaikeampi päästä eroon kun ollaan jo tavattu. Ja viestittelyssä on hyvää myös se, että niistä syvällisemmistä asioista on monesti helpompi avautua kirjoittamalla kuin puhumalla ja toisesta saa ehkä tällöin enemmän irti.

        "Eikö se rauhassa eteneminen voi olla sitä, että tavataaan ensin rauhassa, ja vasta sitten aletaan vaihtamaan syvempiä ajatuksia ja tutustua luonteeseen ja mielipiteisiin." Niin, voihan se :) Suhtaudun tuohon tapaamiseen varmaan vähän turhan vakavasti. Kyllähän sitä tosiaan voisi mennä ihan rennolla fiiliksellä katsomaan että tuleeko toisen kanssa juttuun.Tuon sun kirjoitukses myötä alan jo melkeen ajattelemaankin tästä asiasta eritavalla.

        Olen 22 -vuotias.


      • Kirjoittelu ja tap.
        aloittajaa.. kirjoitti:

        No, joo oon itsekin viestitellyt aika pitkään melko syvällisiäkin asioita yhden miehen kanssa. Kuvat kyllä vaihdettiin suht. nopeasti, mutta tapaamisasteelle tai puhelimessa puhumiseenkaan asti ei päästy ollenkaan. Oli kyllä välimatkaakin sen verran että ei se ois ihan vaivattomasti tapahtunutkaan. No meidän kirjoittelu kuitenkin loppui kuin seinään yhdessä vaiheessa, enkä tiedä vieläkään syytä. Silloin vähän ärsytti kun olin tullut kertoneeksi jo kaikenlaista.

        "Sehän selviää myös tapaamisella tai puhelimessa, (ja varmaan sähköpostillakin selviää nopeasti toisesta aika paljon asioita)." Niinkai se selviääkin. Itse varmaan vaan kuvittelen että jos tapaamani henkilö osoittautuukin joksikin hulluksi niin hänestä on sitten vaikeampi päästä eroon kun ollaan jo tavattu. Ja viestittelyssä on hyvää myös se, että niistä syvällisemmistä asioista on monesti helpompi avautua kirjoittamalla kuin puhumalla ja toisesta saa ehkä tällöin enemmän irti.

        "Eikö se rauhassa eteneminen voi olla sitä, että tavataaan ensin rauhassa, ja vasta sitten aletaan vaihtamaan syvempiä ajatuksia ja tutustua luonteeseen ja mielipiteisiin." Niin, voihan se :) Suhtaudun tuohon tapaamiseen varmaan vähän turhan vakavasti. Kyllähän sitä tosiaan voisi mennä ihan rennolla fiiliksellä katsomaan että tuleeko toisen kanssa juttuun.Tuon sun kirjoitukses myötä alan jo melkeen ajattelemaankin tästä asiasta eritavalla.

        Olen 22 -vuotias.

        "Ja viestittelyssä on hyvää myös se, että niistä syvällisemmistä asioista on monesti helpompi avautua kirjoittamalla kuin puhumalla ja toisesta saa ehkä tällöin enemmän irti."

        Onhan siinä pitkässä viestittelyssä myös nuo hyvät puolet, mutta tosiaan en usko pelkkien kirjoitusten kertovaan kovin paljoakaan yhteensopivuudesta parisuhde mielessä, vaan tarvitaan kumpaakin. Kirjoittaen viestittely kuitenkin on niin erinlaista kuin se, että ollaan kasvotusten tai muutoin livenä. Kirjoittaessa jää pois toisen ilmeet, eleet, äänen paino, katseet, miten suhtautuu hiljaisiin hetkiin tai kuinka paljon tai vähän tulee juttua, vaatteet, ulkonäkö, ulkoinen olemus, miten käyttäytyy, miten huomioi, yms.

        Kirjoituksessa on monta tuntia aikaa luoda vaikutelmaa, ja niiden tekstien perusteella vastapuoli sitten muodostaa vaikutelman toisen ulkoisesta olemuksesta ja käyttäytymisestä. Kirjoittaminen voi avata juuri niitä syvempiä asioita ja ajattelua toisesta, joka on onkin kirjoittelun hyvä puoli, mutta kuitenkin kumppanin valinnassa iso tekijä (ainakin monelle) on myös niillä pinallisilla ja ulkoisilla asioilla (toisen ulkoinen olemus, käyttäytyminen, jne.), joten pelkkässä kirjoittelussa jää yksi tärkeä puoli kokonaan pois. Pelkällä kirjoittelu ja kuvien tasolla tapahtuva "sitoutuminen" ei välttämättä ole myöskään niin vahvaa monellle, etteikö toinen voisi tavata livenä sinä aika jotakin toista, jonka kanssa "kemiat" näyttää menevän yksiin tai joka mielyttää sillä tasolla, ja sitten päättä panostaa yrittämisen ja tutustumisen vain häneen, ja ehkä jopa lopettaa kirjoittaminen ilman asiasta kertomista :(


        "Itse varmaan vaan kuvittelen että jos tapaamani henkilö osoittautuukin joksikin hulluksi niin hänestä on sitten vaikeampi päästä eroon kun ollaan jo tavattu. "

        Voihan se olla, mutta voihan se myös olla, että siellä on joku ihan mukava ja kiva tyyppi, joka ei vain jaksa tai halua kirjoitella pitkiä aikoja. Voihan olla, että tulee painjainen, voi olla että on ihan mukavaa mutta ei tule mitään, tai voi olla että homma lähtee menemään niin rauhallisesti kuin haluaisit. Riskinsä siis tapaamisessakin. Helpoiten tietsyti vaikutuksen tekisi toiseen, kun toimisi kuten vastapuoli haluaa, mutta sillon tietty joutuu elämään enemmän toisen ehdoilla, (mahdollisesti viestittelee elämästään yli puoli vuotta jonka jälkeen bänks, tai mahdollisesti menee tapaamaan heti ilman mitään tietämättä ja sitten saa jonkun ääliön riasakseen). Jotenkin vain jokaisen pitää valita missä välimaastossa tasapainoilee ja mihin on valmis.

        Muiden nettideitti kokemuksia lukeneena suurin riski, viestittelyn pituudesta riippumatta, touhussa tuntuisi olevan liian suuret etukäteis odotukset, jotka johtavat pettymykseen ja turhatumiseen, (toinen ei ollutkaan ihan sitä mitä odotti, toisen kiinostus lopahti ensi tapaamiseen jälkeen tai jopa ennen, toinen ei haluaa samoja asioita, toinen ei vastannut mitään viestiin, jne.). Ja toinen asia mikä nousee pintaan, näyttäisi olevan se, että se että jotkut valehtelvat asioista (ikä, tms.) tai jatkavat pommittamista viesteillä vaikka vaikka toinen ilmoittanut ettei kiinnosta tai ei ole edes vastannut.


        "Tuon sun kirjoitukses myötä alan jo melkeen ajattelemaankin tästä asiasta eritavalla. "

        Ei ollut tarkoitus yrittää vaikuttaa, tarkoitus oli että voisit nähdä tapaamisen perustuvan tutustumisen vähän positiivisemmin ja myös ettei sen pidä olla niin vakavaa tai pidä tarkoittaa nopeata etemistä, ja että pitkään kirjoittelussakin on huonot puolensa, ja se että vaikka joku haluaa jotain nopeammin tai hitaammin, ei suinkaan tarkoita sitä että se joku olisi välttämättä hörhö ääliö, (silloin voi vain todeta ettei itse halua, ja sitten jos toiselle ei sovi, niin sitten ei vain todeta ettei natsaa). Eli jos sulle tulee fiilistä että pitää lyödä jarrut pohjaan, niin ehkä silloin on kuitenkin parempi niin tehdä.


      • aloittajaa..
        Kirjoittelu ja tap. kirjoitti:

        "Ja viestittelyssä on hyvää myös se, että niistä syvällisemmistä asioista on monesti helpompi avautua kirjoittamalla kuin puhumalla ja toisesta saa ehkä tällöin enemmän irti."

        Onhan siinä pitkässä viestittelyssä myös nuo hyvät puolet, mutta tosiaan en usko pelkkien kirjoitusten kertovaan kovin paljoakaan yhteensopivuudesta parisuhde mielessä, vaan tarvitaan kumpaakin. Kirjoittaen viestittely kuitenkin on niin erinlaista kuin se, että ollaan kasvotusten tai muutoin livenä. Kirjoittaessa jää pois toisen ilmeet, eleet, äänen paino, katseet, miten suhtautuu hiljaisiin hetkiin tai kuinka paljon tai vähän tulee juttua, vaatteet, ulkonäkö, ulkoinen olemus, miten käyttäytyy, miten huomioi, yms.

        Kirjoituksessa on monta tuntia aikaa luoda vaikutelmaa, ja niiden tekstien perusteella vastapuoli sitten muodostaa vaikutelman toisen ulkoisesta olemuksesta ja käyttäytymisestä. Kirjoittaminen voi avata juuri niitä syvempiä asioita ja ajattelua toisesta, joka on onkin kirjoittelun hyvä puoli, mutta kuitenkin kumppanin valinnassa iso tekijä (ainakin monelle) on myös niillä pinallisilla ja ulkoisilla asioilla (toisen ulkoinen olemus, käyttäytyminen, jne.), joten pelkkässä kirjoittelussa jää yksi tärkeä puoli kokonaan pois. Pelkällä kirjoittelu ja kuvien tasolla tapahtuva "sitoutuminen" ei välttämättä ole myöskään niin vahvaa monellle, etteikö toinen voisi tavata livenä sinä aika jotakin toista, jonka kanssa "kemiat" näyttää menevän yksiin tai joka mielyttää sillä tasolla, ja sitten päättä panostaa yrittämisen ja tutustumisen vain häneen, ja ehkä jopa lopettaa kirjoittaminen ilman asiasta kertomista :(


        "Itse varmaan vaan kuvittelen että jos tapaamani henkilö osoittautuukin joksikin hulluksi niin hänestä on sitten vaikeampi päästä eroon kun ollaan jo tavattu. "

        Voihan se olla, mutta voihan se myös olla, että siellä on joku ihan mukava ja kiva tyyppi, joka ei vain jaksa tai halua kirjoitella pitkiä aikoja. Voihan olla, että tulee painjainen, voi olla että on ihan mukavaa mutta ei tule mitään, tai voi olla että homma lähtee menemään niin rauhallisesti kuin haluaisit. Riskinsä siis tapaamisessakin. Helpoiten tietsyti vaikutuksen tekisi toiseen, kun toimisi kuten vastapuoli haluaa, mutta sillon tietty joutuu elämään enemmän toisen ehdoilla, (mahdollisesti viestittelee elämästään yli puoli vuotta jonka jälkeen bänks, tai mahdollisesti menee tapaamaan heti ilman mitään tietämättä ja sitten saa jonkun ääliön riasakseen). Jotenkin vain jokaisen pitää valita missä välimaastossa tasapainoilee ja mihin on valmis.

        Muiden nettideitti kokemuksia lukeneena suurin riski, viestittelyn pituudesta riippumatta, touhussa tuntuisi olevan liian suuret etukäteis odotukset, jotka johtavat pettymykseen ja turhatumiseen, (toinen ei ollutkaan ihan sitä mitä odotti, toisen kiinostus lopahti ensi tapaamiseen jälkeen tai jopa ennen, toinen ei haluaa samoja asioita, toinen ei vastannut mitään viestiin, jne.). Ja toinen asia mikä nousee pintaan, näyttäisi olevan se, että se että jotkut valehtelvat asioista (ikä, tms.) tai jatkavat pommittamista viesteillä vaikka vaikka toinen ilmoittanut ettei kiinnosta tai ei ole edes vastannut.


        "Tuon sun kirjoitukses myötä alan jo melkeen ajattelemaankin tästä asiasta eritavalla. "

        Ei ollut tarkoitus yrittää vaikuttaa, tarkoitus oli että voisit nähdä tapaamisen perustuvan tutustumisen vähän positiivisemmin ja myös ettei sen pidä olla niin vakavaa tai pidä tarkoittaa nopeata etemistä, ja että pitkään kirjoittelussakin on huonot puolensa, ja se että vaikka joku haluaa jotain nopeammin tai hitaammin, ei suinkaan tarkoita sitä että se joku olisi välttämättä hörhö ääliö, (silloin voi vain todeta ettei itse halua, ja sitten jos toiselle ei sovi, niin sitten ei vain todeta ettei natsaa). Eli jos sulle tulee fiilistä että pitää lyödä jarrut pohjaan, niin ehkä silloin on kuitenkin parempi niin tehdä.

        "Kirjoittaen viestittely kuitenkin on niin erinlaista kuin se, että ollaan kasvotusten tai muutoin livenä."

        Jep, tuo on kyllä ihan totta. Pelkän kirjoittelun perusteella ei pysty vielä sanomaan, että tuleeko toisen kanssa juttuun ihan livenäkin. Toiset saattavat olla todella taitavia kirjoittamaan, mutta eivät niin taitavia puhumaan, ja tämä paljastuu vasta sitten kun tavataan. Joku saattaa taas kirjallisita taidoiltaan olla heikompi, mutta sitten sosiaalisesti tosi lahjakas, joka ei tuu viestittelyssä myöskään ilmi.

        "Pelkällä kirjoittelu ja kuvien tasolla tapahtuva "sitoutuminen" ei välttämättä ole myöskään niin vahvaa monellle, etteikö toinen voisi tavata livenä sinä aika jotakin toista, jonka kanssa "kemiat" näyttää menevän yksiin tai joka mielyttää sillä tasolla, ja sitten päättä panostaa yrittämisen ja tutustumisen vain häneen, ja ehkä jopa lopettaa kirjoittaminen ilman asiasta kertomista :("

        Niinpä. Oiskohan juuri näin käyny tuossa mun tapauksessa. Mutta aika perseestä kun ei voi edes kertoa, miksi lopettaa viestittelyn.

        "Jotenkin vain jokaisen pitää valita missä välimaastossa tasapainoilee ja mihin on valmis. " Niin. En itsekään kyllä puolta vuotta lähtisi viestittelemään, vaan nopeammin haluaisin nähdä jos ois oikeasti kiinnostava tyyppi. Mutta mulla kyllä tekee mieli vähän jarrutella jos joku heti ehdottaa tapaamista tietäen ainoastaan mun iän, sukupuolen ja asuinpaikan. Eihän se tietenkään välttämättä tarkoita että kyseessä on joku hörhö, mutta itse haluan kuitenkin tietää vähän enemmän toisesta ennen tapaamista. Ja kai se mies jaksaa vähän aikaa odottaakin jos on oikeasti kiinnostunut.


      • Kirjoittelu ja tap.
        aloittajaa.. kirjoitti:

        "Kirjoittaen viestittely kuitenkin on niin erinlaista kuin se, että ollaan kasvotusten tai muutoin livenä."

        Jep, tuo on kyllä ihan totta. Pelkän kirjoittelun perusteella ei pysty vielä sanomaan, että tuleeko toisen kanssa juttuun ihan livenäkin. Toiset saattavat olla todella taitavia kirjoittamaan, mutta eivät niin taitavia puhumaan, ja tämä paljastuu vasta sitten kun tavataan. Joku saattaa taas kirjallisita taidoiltaan olla heikompi, mutta sitten sosiaalisesti tosi lahjakas, joka ei tuu viestittelyssä myöskään ilmi.

        "Pelkällä kirjoittelu ja kuvien tasolla tapahtuva "sitoutuminen" ei välttämättä ole myöskään niin vahvaa monellle, etteikö toinen voisi tavata livenä sinä aika jotakin toista, jonka kanssa "kemiat" näyttää menevän yksiin tai joka mielyttää sillä tasolla, ja sitten päättä panostaa yrittämisen ja tutustumisen vain häneen, ja ehkä jopa lopettaa kirjoittaminen ilman asiasta kertomista :("

        Niinpä. Oiskohan juuri näin käyny tuossa mun tapauksessa. Mutta aika perseestä kun ei voi edes kertoa, miksi lopettaa viestittelyn.

        "Jotenkin vain jokaisen pitää valita missä välimaastossa tasapainoilee ja mihin on valmis. " Niin. En itsekään kyllä puolta vuotta lähtisi viestittelemään, vaan nopeammin haluaisin nähdä jos ois oikeasti kiinnostava tyyppi. Mutta mulla kyllä tekee mieli vähän jarrutella jos joku heti ehdottaa tapaamista tietäen ainoastaan mun iän, sukupuolen ja asuinpaikan. Eihän se tietenkään välttämättä tarkoita että kyseessä on joku hörhö, mutta itse haluan kuitenkin tietää vähän enemmän toisesta ennen tapaamista. Ja kai se mies jaksaa vähän aikaa odottaakin jos on oikeasti kiinnostunut.

        "Niinpä. Oiskohan juuri näin käyny tuossa mun tapauksessa. Mutta aika perseestä kun ei voi edes kertoa, miksi lopettaa viestittelyn."

        Onhan tuo perseestä. Veikkaisin (jos ei ole kuollut) että on löytänyt livenä tai netistä jonkun toisen, ja piti asiasta kertomista liian vaikeana, joten vaikeni mielummin kuin valehteli.


        "Ja kai se mies jaksaa vähän aikaa odottaakin jos on oikeasti kiinnostunut."

        Kyllä kai useimmiten. Aikataulu asioissa kysymys voi olla monasti ihan yleisestä yhteensopivuudesta (halutaan asioita erillä/samalla aikataululla) kuin suoranaisesti "oikeasta" kiinnostuksesta. Elämä on kuitenkin lyhyt ja rajallinen, joten kaikki ei ole välttämättä valmiit odottamaan yhtä kauan, oli kysymys sitten tapaamisesta, yhteenmuutosta, lapsen tekemisestä, avioliitosta, seksistä, tai mistä tahansa. Toisaalta osa haluaa ehkä varmistua josatakin tietystä asiasta odotuttamalla, ja osa ehkä haluaa varmistautua jostakin asiassa yrittämällä ottaa asian nopeasti esille, vaikka kumpikin loppujen lopuksi haluaa samaa.


        "Mutta mulla kyllä tekee mieli vähän jarrutella jos joku heti ehdottaa tapaamista tietäen ainoastaan mun iän, sukupuolen ja asuinpaikan"

        Laita profiliin enemmän tietoa ;-) Toisaalta ei muussa kuin netti ympäristössäkään (työ, koulu, harrastus, baari, jne.) tapahtuva tutustuminen/tapmaaminen lähde liikkeelle kovin kummoisista tiedoista, vaan enemmän ehkä pinalllisilla (tietää toisen ulkonältä) ja halusta tutustua.

        Mä ite kokisin tuollaisen suoraan tapaamisen hyödyn aika paljon siinä, että silloin tietäisi voiko yleensäkän tulla mitään, ja kannattaako sitten jatkaa syvemmin tutustumista. Taitaa asiat aika paljon voi riippua siitä, haluaako paljastaa enemmän syvempiä vai ulkoisia asioita itsestään, tai kaipaako toiselta enemmän hyväksyntää ulkoisille vai sisäisille asioille, tai miellyttääkö toisessa enemmän ulkoiset vai sisäit jutut....


      • aloittajaa..
        Kirjoittelu ja tap. kirjoitti:

        "Niinpä. Oiskohan juuri näin käyny tuossa mun tapauksessa. Mutta aika perseestä kun ei voi edes kertoa, miksi lopettaa viestittelyn."

        Onhan tuo perseestä. Veikkaisin (jos ei ole kuollut) että on löytänyt livenä tai netistä jonkun toisen, ja piti asiasta kertomista liian vaikeana, joten vaikeni mielummin kuin valehteli.


        "Ja kai se mies jaksaa vähän aikaa odottaakin jos on oikeasti kiinnostunut."

        Kyllä kai useimmiten. Aikataulu asioissa kysymys voi olla monasti ihan yleisestä yhteensopivuudesta (halutaan asioita erillä/samalla aikataululla) kuin suoranaisesti "oikeasta" kiinnostuksesta. Elämä on kuitenkin lyhyt ja rajallinen, joten kaikki ei ole välttämättä valmiit odottamaan yhtä kauan, oli kysymys sitten tapaamisesta, yhteenmuutosta, lapsen tekemisestä, avioliitosta, seksistä, tai mistä tahansa. Toisaalta osa haluaa ehkä varmistua josatakin tietystä asiasta odotuttamalla, ja osa ehkä haluaa varmistautua jostakin asiassa yrittämällä ottaa asian nopeasti esille, vaikka kumpikin loppujen lopuksi haluaa samaa.


        "Mutta mulla kyllä tekee mieli vähän jarrutella jos joku heti ehdottaa tapaamista tietäen ainoastaan mun iän, sukupuolen ja asuinpaikan"

        Laita profiliin enemmän tietoa ;-) Toisaalta ei muussa kuin netti ympäristössäkään (työ, koulu, harrastus, baari, jne.) tapahtuva tutustuminen/tapmaaminen lähde liikkeelle kovin kummoisista tiedoista, vaan enemmän ehkä pinalllisilla (tietää toisen ulkonältä) ja halusta tutustua.

        Mä ite kokisin tuollaisen suoraan tapaamisen hyödyn aika paljon siinä, että silloin tietäisi voiko yleensäkän tulla mitään, ja kannattaako sitten jatkaa syvemmin tutustumista. Taitaa asiat aika paljon voi riippua siitä, haluaako paljastaa enemmän syvempiä vai ulkoisia asioita itsestään, tai kaipaako toiselta enemmän hyväksyntää ulkoisille vai sisäisille asioille, tai miellyttääkö toisessa enemmän ulkoiset vai sisäit jutut....

        "Onhan tuo perseestä. Veikkaisin (jos ei ole kuollut) että on löytänyt livenä tai netistä jonkun toisen, ja piti asiasta kertomista liian vaikeana, joten vaikeni mielummin kuin valehteli." Näinpä, vaikka eihän tuon luulis sähköpostin välityksellä olevan kovin vaikeaa kertoa. Ei mua se totuuden kertominen ois läheskään yhtä paljon ärsyttäny ku tuollanen viestittelyn lopettaminen seinään.

        "Elämä on kuitenkin lyhyt ja rajallinen, joten kaikki ei ole välttämättä valmiit odottamaan yhtä kauan, oli kysymys sitten tapaamisesta, yhteenmuutosta, lapsen tekemisestä, avioliitosta, seksistä, tai mistä tahansa."

        En minäkään maailman tappiin jaksa jäädä odottelemaan. Mutta haluan kuitenkin seurustelun aloittaessa olla melko varma että tää nyt tulee kestämäänkin aika kauan. Nykyään monet tuntuu solmivan suhteita tosi löyhinkin perustein ja sitten vähän ajan kuluttua erotaan kun ei tunnettukaan toisia oikeastaan ollenkaan, ja huomataan et se toinen onkin liian erilainen.
        Itse haluan tietää tarpeeksi miehen elämäntyylistä esim. päihteiden käytöstä, uskonnollisesta vakaumuksesta, siitä haluaako mies lapsia, arvoista, elämänkatsomuksesta, rahankäytöstä, siitä mihin tulisimme asettumaan (jos olisimme esim. eri paikkakunnilta kotoisin)...ym. Nämä kaikki kuitenkin vaikuttaa siihen, miten se arki alkaa sitten yhdessä rullaamaan.

        "Laita profiliin enemmän tietoa ;-)" No niin kai sitä vois laittaakin, ehkä sillon vastailis enemmän sellaiset tyypit, joiden kanssa ois enemmän yhteistä. Mutta ongelmana on se, että haluaisin kuitenkin pysyä anonyyminä tuolla deittipalstoilla. Itse haluaisin kyllä mielummin livenä tutustua ihmisiin, mutta on nyt vähän vähissä nuo paikat, joissa miehiä tapaisin niin täytyy nettiäkin sitten kokeilla. Livenäkin parasta ois jos mieheen tutustuisi esim. harrastusryhmässä jonkun yhteisen tekemisen kautta tai koulussa vaikka yhteisen ryhmätyön kautta, ja tutustuis silleen pikkuhiljaa ja sitten jossain vaiheessa päätyis mahd. siihen treffeillekin.

        "Mä ite kokisin tuollaisen suoraan tapaamisen hyödyn aika paljon siinä, että silloin tietäisi voiko yleensäkän tulla mitään, ja kannattaako sitten jatkaa syvemmin tutustumista."

        Mutta toisaalta kyllähän siinäkin tavallaan saattaa tuhlata aikaansa, jos sopii heti tapaamisen kysymättä toisesta mitään. Siinä on suurempi todennäköisyys että se toinen ei ole sitä mitä olet etsimässä. Jonkun aikaa viestitellessä tuo asia olisi saattanut tulla esille, eikä tarvitsisi turhaan raahautua tapaamiseen vaan voisi jättää tutustumisen siihen.


    • jackaroo

      Enpä ole kokeillut, mutta kyllä kai tuota pitää jossain vaiheessa kokeilla. Itsekin olen pohtinut tuota hitaasti etenemistä noiden nettitreffien suhteen, onko se edes mahdollista? Jos alkaa kirjoittelemaan pitkiä aikoja toisen kanssa ennen tapaamista, niin sitten sitä todennäköisesti pettyy kun toinen ei vastaakaan sitä omassa mielessä syntynyttä mielikuvaa. Ja jos taas tapaa nopeasti parin viestin jälkeen, niin sitten sitä pitäisi osata pärjätä todella hyvin siinä treffitilanteessa jotta homma voisi jatkua.

      Myös se herättää minussa hämmennystä että mistä sitä oikein noissa viesteissä pitäisi sitten keskustella. Ei voi alkaa ihan heti utelemaan kauhean henkilökohtaisia asioita, mutta ei voi myöskään jutella pelkästään niistä arkisista asioita, vaan pitää pystyä löytämään se "kultainen keskitie" tässä asiassa. Helpommin sanottu kuin tehty. Kaikkea tätä vaikeuttaa tietenkin se ettei itselläni ole oikeastaan mitään kokemusta siitä miten niitä naisia pitäisi osata "naurattaa" että ne treffit järjestyisivät ja kiinnostusta olisi pidempäänkin. Minä tarvitsisin jonkinlaisen slowdating nettideittipalvelun joka olisi suunnattu meille vähän kokemattomimmille ja hitaammin eteneville ihmisille.

    • Joskus 2 vuotta sitten kokeilin ja petyin.
      Omalta paikkakunnalta löytyi vain kaksi oman ikäluokan naisen profiilia ja lähipaikkakunniltakaan ei kauheesti niitä profiileja löytynyt paitsi parista isommasta kaupungista mutta niihin on etäisyyttä sen verran, että tapailusta tulisi hieman hankalaa, kun itsellä ei ole autoa/korttia enkä tykkää liikkua julkisilla.

      Ja itse ajauduin nettideittailuun siitä syystä, kun olen liian ujo tekemään aloitteita ja ajattelin, että ehkä naiset on aloitteellisempia netissä mutta ei ne siellä netissäkään ole aloitteellisia, kun pidin profiilia treffipalstalla 5 kuukautta ja ainoastaan kahdeksalta tytöltä sain viestiä.

      Tapaamiseen asti en koskaan päässyt mutta itse haluaisin ainakin 1-2 viikon ajan viestitellä ennen treffejä eli taidan olla hitaammin lämpenevää sorttia.
      Jos aikoo viestitellä pitkään niin kannattaa ainakin kuvat vaihtaa melko pian.
      Se voi tuntua hieman kiusalliselta, jos esim. parin viikon viestittelyn jälkeen joutuu antamaan pakit, kun näkee toisen kuvan ja pettyy siihen.
      Eikä sekään varmaan kovin kivalta tunnu, jos toisen kiinnostus lopahtaa parin viikon viestittelyn jälkeen kuvan takia.

      • "pidin profiilia treffipalstalla 5 kuukautta ja ainoastaan kahdeksalta tytöltä sain viestiä."

        Tuohan on jo pirun hyvin!


    • hämätty

      kuvat ei kerro mitään, joku voi laittaa jopa 10 vuotta vanhan kuvan ja tapaamalla eron huomaa.

    • sihveli98

      Olen täysin eri mieltä ap:n kanssa, ja nuorehko naishenkilö minäkin. Tylyä, mutta totta: ulkonäöllä on väliä tämäntyyppisessä deittailussa, joten haluan vaihtaa kuvat mahd. pian ja jos siltä tuntuu, niin tavata myös, sillä livetapaaminen kertoo vasta sen, natsaako kemiat sun muut. Itse ajattelen, että jotenkin tyhmää avautua kirjoittelemalla ihmiselle, jota ei oleva tavannut, mutta eri juttu tietenkin jos juuri sellaista kaveria etsii.

    • Juu, profiilia pidin parisen vuotta Suomi24:ssa, ja yhteydenottojakin yllätyksekseni tuli. Ei hirveästi, mutta kuitenkin. Tavannut en ketään. Olin alussa itsekin aika aktiivinen yhteydenottaja, mutta usein kävi niin, ettei vastausta kuulunut, joten jätin omat lähestymiset sittemmin vähemmälle.

      Pienenä ongelmana koin sen, että asuin tuolloin pienellä paikkakunnalla, josta ei kiinnostavaa naisseuraa hevin löytynyt, ainakaan netistä. Kaikki yhteydenototkin ovat olleet pääosin isommista kaupungeista, mikä nyt oli ennustettavissakin.

    • Kokemusta on

      Kannattaa tosiaan tavata toinen mahd nopeasti. Ihminen voi olla täysin erilainen kuin esim. se kuva, minkä antaa chatissä.

      Sujuvasanainen velikulta - suorastaan casanova - chatissa voi olla elävässä elämässä onneton nurkkaan vetäytyjä, mammanpoika.. joka jatkaa edelleen valloituksiaan kammarin nurkasta.

    • ajattelija1

      Ennen kuin lähdet koko touhuun, sinun kannattaa olla tosissaan varma, että haluat löytää jonkun täältä netistä etkä ole vain "katselemassa" tai muuten "leikkimässä"... et vahingossa riko kennenkään sydäntä jos joudut pakit antamaan.

      Itse kannatan pitkää ja rauhallista tutustumista, varsinaiseen viestittelyyn näiden treffipalstojen s-posteilla ei kannata mielestäni liiaksi vaivautua, sen, että saa selville, onko vastapeluri kiinnostava.. 2-4 viestiä max ja sen pohjalta tehdä siirto vaikka meseen, jos vastapeluri sen hyväksyy ni sinulla on jo hyvä alku.. ja jos mesessä paljastuu, että vastassa on joku häirikkö, voi sen suht helposti plokata pois.. Mesen jälkee voi ja kannattaa pyytää puhelinnumero tai mieluiten skype (saa puhua ilmaseksi ja näkee toisen ).. kokonaisuutena itse kannatan sellasta 5 viikon tutustumista jos päivittäin kirjoittelee tai soitelee..

      Tosin, jos käy tapaamassa, ei sen ekan kerran pohjalta kannata liikoja päätösiä tehdä (jännitys pilaa paljon...) , itse kannatan mieluiten muutamaa tapaamista, (vaikka olisi kirjoitellut pitkäänkin), saa jonkinlaisen järkevän kuvan toisesta. Vaikka nämä seukka-parisuhde -asiat ei ole mitää rakettitiedettä hidas eteneminen on valttia.. jos annat pakit, anna ne järkevällä syyllä, sellaisella jolla on oikeasti merkitystä parisuhteen kannalta.. ei sen takia, että treffipalstalla on joku ehkä mielenkiintoisempi tyyppi lähestynyt...

    • Tietysti olen. Jo silloin 90-luvun jälkipuoliskolla arvelin sen olevan jokseenkin paras keino tutustua tyttöihin. Tämän vuosituhannen puolella olen ehkä vuoden parin välein innostunut aina laittamaan profiilin pystyyn, ja yleensä en ole saanut en ensimmäistäkään vastausta. Pari-kolme kertaa kylläkin olen päässyt oikein treffeille asti, ja yhden naisen kanssa olin jopa muutamilla treffeillä... kunnes hän ilmoitti tapailleensa samaan aikaan useampaa, ja tehneensä sitten lopulta valinnan, ja "tällä kertaa valintamme ei osunut sinuun". Kun oikein niitä nettityttöjä muistelee, niin ollut joskus oikeinkin söpöjä tapauksia - en tosin ole varma, oliko yhdelläkin tamperelaisella leipuritytöllä, mikäli oikein muistan hänen kotipaikkansa, minun kuvaa lainkaan, mutta hän ainakin oli söpö kuin mikä. Ja mukava ja fiksukin (en ainakaan muista että olisi kovin bimbolta vaikuttanut). Taisi sähköpostittelu jäädä aikoinaan siihen, että minä vain lopetin jostain syystä. En muista.

      Joka tapauksessa suhtaudun nykyään hieman epäillen nettideittailuun. Tietysti tällä Jabba the Hutt -lookilla on hankala viehättää niitä otsatukkaisia, silmälasipäisiä ja minua pienempiä nörttityttöjä, joista haaveilen, mutta vaikka olisinkin hyvännäköinen, niin jotenkin tuntuu että netti ensinnäkin vääristää vaatimuksia: on aika helppo laatia vakavissaan vaatimuslista, jolla ei toisessa ympäristössä (baareissa, yhteisen kaverin aiheuttamissa kohtaamisissa ja sen sellaisissa) olisi mitään merkitystä. Toisekseen, sujuvasti kirjoittava saattaa antaa liian hyvän kuvan itsestään. Kun todellisuus paljastuukin vaatimattomammaksi, suistaa välittömästi seuraava pettymys todennäköisesti koko orastavan suhteen raiteiltaan, vaikka tämä vaatimaton ihminen olisi kelvannut täysin "kylmiltään" tavattaessa.

      Vielä oleellisempaa on se, että kuvittelen ainakin etteivät kaikki (sosiaalisetkaan) ihmiset tule toimeen kaikkien kanssa. Käytän nyt naisten suosikkitekosyytä, eli puhun "kemiasta". Omissa kanssakäymisissänikin olen huomannut, että joidenkin kanssa tulee ennemmin tai myöhemmin, yleensä ennemmin, vastaan kiusallinen hiljaisuus. Muiden kanssa vain hiljaisuus. Väitän, ettei tätä havaitse sähköpostittelussa, jossa on tosiaan aika harkita ja muotoilla sanomisiaan.

    • GanjaMan------------

      Kerran kokeilin tota ku muutin vantaalle. Ihan sitsoja muijia tuolta tahto löytyä. Oli kai siellä niitä tavallisiakin mut ei ne mulle mitään vastannu ku mul oli kuva esillä. Pitäis vissii kokeilla nyt uudestaan ku näytän nyt kuulemma jo ihan ihmiseltä ku leikkasin rastat pois. Melko paljo tuolla sai kyl pistää viestii noille muijille et pääsi ketää tapaamaan, lähetin varmaan se parisataa viestiä ja sain tavattuu 4 muijaa. Mut ihasama, yhen kans oltiin yhesä melkein 2 vuotta et ei toi ihan hukkaan menny.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Romaanien ammuskelu

      Romaanit vähän ammuskeli härmän häjy,osu sivullisiin,ja nyt nää romanit ihmettelee miksi heitä ei päästetä ravintoloihin
      Seinäjoki
      227
      4897
    2. Onneksi olkoon sait mut vittuuntumaan

      Sapettanu koko helvetin päivän.
      Ikävä
      79
      3084
    3. Siis oikeasti S... En ymmärrä...

      Oletko se sinä joka täällä kaipailee? Kaikki täsmää.
      Ikävä
      83
      2802
    4. Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa

      Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä
      Ikävä
      40
      2249
    5. Keksin sinulle tänään uuden lempinimen

      Olet kisu-muija. Mitäs tykkäät älynväläyxestäni?
      Ikävä
      81
      2067
    6. Mitä sitten ikinä teetkin

      Mun on aika mennä J mies. Olen ollut niin tyhmä. Kaikkea mukavaa elämääsi edelleen toivotan ja ihanaa elämän jatkoa. Mei
      Ikävä
      44
      1707
    7. Saanko selityksen?

      Mikä minus oli vialla? Ulkonäkö, teinkö jotain väärin, sanoinko jotain..? Haluisin vaa tietää :(
      Ikävä
      65
      1655
    8. Seinäjoen ampumistapaus

      Kyseessä olivat helluntainkirkkoon kuuluvia. Niin myös Jyväskylän tapauksessa. Mistä he saavat aseet ?
      Seinäjoki
      46
      1620
    9. Mies mistä oikein suutuit?

      Yhtäkkiä vaan häippäsit täältä... 😢
      Ikävä
      24
      1618
    10. Kun istuit

      vierelläni penkillä, olin hetken onnellinen. Se hetki kimaltelee mieleni sopukoissa ja valvottaa öisin. Salainen kaipau
      Ikävä
      58
      1459
    Aihe