Muurari (varoitus: KUVOTTAVAA kerrontaa)

Kerska osoitti mielenvikaisuuden merkkejä kusemalla kaivamaansa kuoppaan valtavan lammikon ja raahaamalla sinne sen jälkeen lusikoittain ihmisen, koiran ja hirven paskaa. Kun poliisi tuli häntä pällistelemään, alkoi hän panikoida ja julisti lammikkoa ympäröineet sankat metsät itsenäiseksi tasavallaksi. Poliisi alkoi nauraa niin räkäistä naurua, että Kerska oli käydä tähän käsiksi. Tällöin poliisi teloitti Kerskan maanpetturina ilman oikeudenkäyntiä, noukki ruumiin autoon ja naurahti: "Kyyl!". Kotonaan hän söi osan Kerskan aivoista. Loput ruumiista hän sulloi säkkiin. Se oli tarkoitus heittää seuraavana päivänä mereen, jossa se alkaisi luultavasti haista aika pahalle. Ai niin! Poliisi ei kuitenkaan ollut lähdössä merelle vielä yli kuukauteen. Niinpä hän päätti syödä vielä Kerskan maksan ja pohtia samalla ruumiin lopullista kohtaloa. Kenties sen voisi kätkeä dementoituneen mummon kellariin tai paloitella ja ahdata ärsyttävän kollegan työhuoneen pöytälaatikoihin?

Poliisin häärätessä keittiössä ovikello soi. Ovella oli hänen veljensä - uusnatsi, kommunisti, rattijuoppo ja hip hop -"taiteilija" Makkaraatsa, joka toki sai kutsun peremmälle. Keittiössä tämä yllättyi. Poliisi heilutteli nauraen virka-asettaan ja teloitti veljensä näytöstyyliin ilman armoa. Näin hän sai aivan ilmaiseksi lisää pientä purtavaa. Poliisi oli mennyt metsään etsimään lapsia, mutta ei olisi voinut arvata, mihin kaikki johtaisi. Aika sairasta. Seuraavana päivänä poliisi sai päähänsä muurata ruumiit lomalla olleen hyvän ystävänsä talon rakenteisiin. Tosi sairasta.