Enqvistin puheenvuoro

"Pitäisi miettiä mitkä tapahtumat ovat suotuisia ja mitkä epäsuotuisia. Suotuisten ja epäsuotuisten tapahtumien luokkien määrittely muuttaa kaiken. Pitäisi tohtorismiehen se ymmärtää ... ."

Tapahtuman todennäköisyyden laskeminen ja tietäminen ei riipu suotuisan tapauksen etukäteen määrittelystä mitenkään, kuten JC painottaa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Pitäisi miettiä mitkä tapahtumat ovat suotuisia ja mitkä epäsuotuisia. Suotuisten ja epäsuotuisten tapahtumien luokkien määrittely muuttaa kaiken. Pitäisi tohtorismiehen se ymmärtää ... ."

Tapahtuman todennäköisyyden laskeminen ja tietäminen ei riipu suotuisan tapauksen etukäteen määrittelystä mitenkään, kuten JC painottaa.

Lue lisää

Ja sinun mielestä kaikkien tapahtuneiden kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisyys on yksi, koska ne ovat tapahtuneet.(:

kvasi kirjoitti:

Ja sinun mielestä kaikkien tapahtuneiden kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisyys on yksi, koska ne ovat tapahtuneet.(:

"Ja sinun mielestä kaikkien tapahtuneiden kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisyys on yksi, koska ne ovat tapahtuneet.(: "

Nii, eikä pelkästään minun mielestäni, vaan kaikkien, jotka ymmärtävät todennäköisyyslaskentaa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Ja sinun mielestä kaikkien tapahtuneiden kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisyys on yksi, koska ne ovat tapahtuneet.(: "

Nii, eikä pelkästään minun mielestäni, vaan kaikkien, jotka ymmärtävät todennäköisyyslaskentaa.

Lue lisää

Huomaa, että Enqvist kirjoittaa tässä menneisyydestä:

"Mutta koko havaintomaailmamme koostuu juuri tämänkaltaisista tapahtumista. Maa olisi voinut syntyä vähän lähemmäs Aurinkoa. Silmä olisi voinut kehittyä vähän siniherkemmäksi. Nämä ovat valtaisan monipolvisia ja ainutkertaisia tapahtumia, joihin liittyvä tilastollinen todennäköisyys on aina mikroskooppinen. Tästä pystyisi jopa muotoilemaan yleispätevän lain:

´Kaikkien kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisuudet ovat niin mitättömiä, että voisimme aina halutessamme kutsua niitä ihmeiksi.´

kvasi kirjoitti:

Huomaa, että Enqvist kirjoittaa tässä menneisyydestä:

"Mutta koko havaintomaailmamme koostuu juuri tämänkaltaisista tapahtumista. Maa olisi voinut syntyä vähän lähemmäs Aurinkoa. Silmä olisi voinut kehittyä vähän siniherkemmäksi. Nämä ovat valtaisan monipolvisia ja ainutkertaisia tapahtumia, joihin liittyvä tilastollinen todennäköisyys on aina mikroskooppinen. Tästä pystyisi jopa muotoilemaan yleispätevän lain:

´Kaikkien kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisuudet ovat niin mitättömiä, että voisimme aina halutessamme kutsua niitä ihmeiksi.´

Lue lisää

"´Kaikkien kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisuudet ovat niin mitättömiä, että voisimme aina halutessamme kutsua niitä ihmeiksi.´"

Juu, näin on.

moloch_horridus kirjoitti:

"´Kaikkien kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisuudet ovat niin mitättömiä, että voisimme aina halutessamme kutsua niitä ihmeiksi.´"

Juu, näin on.

Onko siis yksi mielestäsi mitätön todennäköisyys?

kvasi kirjoitti:

Onko siis yksi mielestäsi mitätön todennäköisyys?

"Onko siis yksi mielestäsi mitätön todennäköisyys?"

Ei. Todennäköisyys yksi tarkoittaa varmaa tapausta.

kvasi kirjoitti:

Ja sinun mielestä kaikkien tapahtuneiden kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisyys on yksi, koska ne ovat tapahtuneet.(:

Yritätkö sekoittaa asiaa vai sekoiletko itse:

"..esiintymistodennäköisyys on yksi, koska ne ovat tapahtuneet.(:"

Todennäköisyys on yksi sitten, kun ne ovat tapahtuneet (a posteriori). Sitä ennen (a priori) se on mitättömän pieni.

"Asiaín ymmärtämiseksi ne on yksinkertaistettava niin pitkälle kuin mahdollista, mutta ei pitemmälle." (Einstein)

asianharrastaja kirjoitti:

Yritätkö sekoittaa asiaa vai sekoiletko itse:

"..esiintymistodennäköisyys on yksi, koska ne ovat tapahtuneet.(:"

Todennäköisyys on yksi sitten, kun ne ovat tapahtuneet (a posteriori). Sitä ennen (a priori) se on mitättömän pieni.

"Asiaín ymmärtämiseksi ne on yksinkertaistettava niin pitkälle kuin mahdollista, mutta ei pitemmälle." (Einstein)

Lue lisää

Et ehkä huomannut, että Enqvist kirjoitti menneistä asioista.

moloch_horridus kirjoitti:

"Onko siis yksi mielestäsi mitätön todennäköisyys?"

Ei. Todennäköisyys yksi tarkoittaa varmaa tapausta.

Kirjoituksesi on hämmästyttävän ristiriitaista.

moloch_horridus kirjoitti:

"Pitäisi miettiä mitkä tapahtumat ovat suotuisia ja mitkä epäsuotuisia. Suotuisten ja epäsuotuisten tapahtumien luokkien määrittely muuttaa kaiken. Pitäisi tohtorismiehen se ymmärtää ... ."

Tapahtuman todennäköisyyden laskeminen ja tietäminen ei riipu suotuisan tapauksen etukäteen määrittelystä mitenkään, kuten JC painottaa.

Lue lisää

moloch, vääristelet kirjoituksiani toistuvasti. Olet hukkaamassa paitsi järkesi myös moraalisi. Totuus on armoton, etkä voi siltä piiloutua kieroilemalla.

Yrität kävelyttää kuollutta koiraa. E:n esimerkki on todistettu moneen kertaan huijaukseksi, monella eri tavalla. Koska asia on ratkaistu keskustelun voi hyvin lopettaa tähän. Oikeastaan se olisi pitänyt lopettaa jo kauan sitten.

Kiitos vielä toiselle huijauksen paljastajalle. Lottoesimerkissäsi ei ollut mitään korjattavaa, se osoitti jälleen yhdellä tavalla E:n esimerkin mielettömyyden. Kirjoitit hyvin, mutta ole lyhytsanainen molochin kanssa. Hän on jankkaavan uuvutustaktiikan mestari, itsekin sain siitä kärsiä.

JC kirjoitti:

moloch, vääristelet kirjoituksiani toistuvasti. Olet hukkaamassa paitsi järkesi myös moraalisi. Totuus on armoton, etkä voi siltä piiloutua kieroilemalla.

Yrität kävelyttää kuollutta koiraa. E:n esimerkki on todistettu moneen kertaan huijaukseksi, monella eri tavalla. Koska asia on ratkaistu keskustelun voi hyvin lopettaa tähän. Oikeastaan se olisi pitänyt lopettaa jo kauan sitten.

Kiitos vielä toiselle huijauksen paljastajalle. Lottoesimerkissäsi ei ollut mitään korjattavaa, se osoitti jälleen yhdellä tavalla E:n esimerkin mielettömyyden. Kirjoitit hyvin, mutta ole lyhytsanainen molochin kanssa. Hän on jankkaavan uuvutustaktiikan mestari, itsekin sain siitä kärsiä.

Lue lisää

"Kiitos vielä toiselle huijauksen paljastajalle. Lottoesimerkissäsi ei ollut mitään korjattavaa, se osoitti jälleen yhdellä tavalla E:n esimerkin mielettömyyden. Kirjoitit hyvin, mutta ole lyhytsanainen molochin kanssa. Hän on jankkaavan uuvutustaktiikan mestari, itsekin sain siitä kärsiä."

Kiitos ohjeista ja palautteesta. Jos lotossa on vaikea saada 7 oikein, niin Enqvistin esimerkissä, joka on paljon vaikeampi tapaus, ja joka toteutuu tosta vain, niin kyllä jokaisella pitäisi alkaa raksuttamaan, onko tämä totta. Mutta ei.

Olen yrittänyt pitää mielessä kaavaa: Tapahtuman (A) todennäköisyys = suotuisten alkeistapahtumien lukumäärä/kaikkien alkeistaphtumien lukumäärä.

Toinen kuitenkin lähtee siitä, että Enqvist on oikeassa ja Tapahtuman A todennäköisyys on toteutunut, vaikka ei paljasteta mitä arvoja kaavassa on käytetty.

Missä tässä on tieteen itsekorjautuvuus prosessi? Tämähän kuuluu kokeellisen luonnotieteen piiriin. Asianhan voi käytännössä kokeilla. Totuus ei tässä asiassa taida olla kunniallinen, joten asia jätetään tähän. Aivan kuin joissain tiedelehdessä, oliko se päätoimittaja, joka kertoi, että kaikkia virheitä ei korjata. Eli, virheellisellä tiedollakin on oma merkityksensä.

kvasi kirjoitti:

Et ehkä huomannut, että Enqvist kirjoitti menneistä asioista.

Todistapa tuo sitaatilla alkutekstiä. Samassa lauseessa voi kyllä puhua sekä menneistä että tulevista asioista.

asianharrastaja kirjoitti:

Todistapa tuo sitaatilla alkutekstiä. Samassa lauseessa voi kyllä puhua sekä menneistä että tulevista asioista.

"Maa olisi voinut syntyä vähän lähemmäs Aurinkoa. Silmä olisi voinut kehittyä vähän siniherkemmäksi. Nämä ovat valtaisan monipolvisia ja ainutkertaisia tapahtumia, joihin liittyvä tilastollinen todennäköisyys on aina mikroskooppinen."

se toinen kirjoitti:

"Kiitos vielä toiselle huijauksen paljastajalle. Lottoesimerkissäsi ei ollut mitään korjattavaa, se osoitti jälleen yhdellä tavalla E:n esimerkin mielettömyyden. Kirjoitit hyvin, mutta ole lyhytsanainen molochin kanssa. Hän on jankkaavan uuvutustaktiikan mestari, itsekin sain siitä kärsiä."

Kiitos ohjeista ja palautteesta. Jos lotossa on vaikea saada 7 oikein, niin Enqvistin esimerkissä, joka on paljon vaikeampi tapaus, ja joka toteutuu tosta vain, niin kyllä jokaisella pitäisi alkaa raksuttamaan, onko tämä totta. Mutta ei.

Olen yrittänyt pitää mielessä kaavaa: Tapahtuman (A) todennäköisyys = suotuisten alkeistapahtumien lukumäärä/kaikkien alkeistaphtumien lukumäärä.

Toinen kuitenkin lähtee siitä, että Enqvist on oikeassa ja Tapahtuman A todennäköisyys on toteutunut, vaikka ei paljasteta mitä arvoja kaavassa on käytetty.

Missä tässä on tieteen itsekorjautuvuus prosessi? Tämähän kuuluu kokeellisen luonnotieteen piiriin. Asianhan voi käytännössä kokeilla. Totuus ei tässä asiassa taida olla kunniallinen, joten asia jätetään tähän. Aivan kuin joissain tiedelehdessä, oliko se päätoimittaja, joka kertoi, että kaikkia virheitä ei korjata. Eli, virheellisellä tiedollakin on oma merkityksensä.

Lue lisää

Kaavasi kyllä täsmää:

"Tapahtuman (A) todennäköisyys = suotuisten alkeistapahtumien lukumäärä/kaikkien alkeistaphtumien lukumäärä."

Tilastomatematiikassa ei suotuisa alkeistapahtuma kuitenkaan tarkoita pelkästään kottovoittoa. Jos niin halutaan määritellä, se voi olla "alkavassa arvonnassa tuleva (juuri se) rivi" (hyvin pieni todennäköisyys") "rivi, jossa ei ole numeroa 10" (isompi, laskettavissa oleva todennäköisyys) tai jopa "mikä tahansa rivi" (todennäköisyys yksi). Tai muuta määriteltävissä olevaa.

kvasi kirjoitti:

"Maa olisi voinut syntyä vähän lähemmäs Aurinkoa. Silmä olisi voinut kehittyä vähän siniherkemmäksi. Nämä ovat valtaisan monipolvisia ja ainutkertaisia tapahtumia, joihin liittyvä tilastollinen todennäköisyys on aina mikroskooppinen."

Lue lisää

Katsotaanpa vähän myös rivien väliin:

"Maa olisi voinut syntyä vähän lähemmäs aurinkoa[, mutta siinä se nyt kiertää, missä kiertää]"

Esimerkissään, josta tuossa vängätään hän kirjoittaessaan oli "Maan syntymisen" ajankohdassa, mutta viittasi myös kuviteltuun tulevaan aikaan, jossa se "kiertää paikallaan".

Vai mitähän oikeastaan mahdoit tarkoittaa.

kvasi kirjoitti:

Kirjoituksesi on hämmästyttävän ristiriitaista.

"Kirjoituksesi on hämmästyttävän ristiriitaista."

Ei ole. Jo tapahtuneen asian todennäköisyys on aina yksi, mutta silloin kun kompleksisia asioita vasta tapahtuu, niiden todennäköisyydet voivat olla hämmästyttävän pieniä. Aivan kuten Enqvist kertoo.

JC kirjoitti:

moloch, vääristelet kirjoituksiani toistuvasti. Olet hukkaamassa paitsi järkesi myös moraalisi. Totuus on armoton, etkä voi siltä piiloutua kieroilemalla.

Yrität kävelyttää kuollutta koiraa. E:n esimerkki on todistettu moneen kertaan huijaukseksi, monella eri tavalla. Koska asia on ratkaistu keskustelun voi hyvin lopettaa tähän. Oikeastaan se olisi pitänyt lopettaa jo kauan sitten.

Kiitos vielä toiselle huijauksen paljastajalle. Lottoesimerkissäsi ei ollut mitään korjattavaa, se osoitti jälleen yhdellä tavalla E:n esimerkin mielettömyyden. Kirjoitit hyvin, mutta ole lyhytsanainen molochin kanssa. Hän on jankkaavan uuvutustaktiikan mestari, itsekin sain siitä kärsiä.

Lue lisää

"moloch, vääristelet kirjoituksiani toistuvasti."

Höpsis. Jos minä kysyn sinulta näin:

"Kerropas sinä, kun sinun järkesi riittää ja esiinnyt rehellisenä uskovana, että tiedämmekö nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ennen heittoa, vaikka emme valitsisi suotuisaa tapausta, kun nopassa on kuusi tahkoa ja jokainen niistä on yhtä todennäköinen."

ja sinä vastaat tiivistettynä näin:

"Eri silmäluvut esiintyvät tuloksessa, kukin todennäköisyydellä 1/6."

"Silmälukujen esiintymistodennäköisyydet tiedetään jo ennestään."

"Jos ei ole suotuisaa tapausta eikä nopanheittoa, jäljelle jää eri silmälukujen esiintymistodennäköisyys, ei muuta. Se tiedetään jo ennestään."

niin kyseessä ei ole lainkaan vääristely. Jos olisin halunnut vääristellä sitä mitä kerroit, niin olisin käyttänyt sinun omia sanojasi, jotka kirjoitit jo aikaisemmin, mutta jotka kerroit jostakin syystä jota en ymmärtänyt, koska ne olivat oikein ja rehellisiä vatsauksi, olevan epätarkkoja:

"Aivan kuin ennen nopanheittoa tiedät, että jokaisen noppaluvun esiintymistodennäköisyys on 1/6. Vai tiedätkö?"

Tiedän. Huomaatko, että asian tietämiseen ei tarvitse edes heittää noppaa?"

"Ei tarvitse edes heittää noppaa tietääkseen, että kaikkien tulosten todennäköisyys on sama, 1/6."

En käyttänyt noita, koska kiistit kirjoittamasi.

"Olet hukkaamassa paitsi järkesi myös moraalisi."

Hohhoh. Se olet sinä, joka on ristiriidassa itsensä kanssa ja kiistää mainion esimerkin vain siksi koska sen esittäjä on Enqvist.

"Totuus on armoton, etkä voi siltä piiloutua kieroilemalla."

Totuudelta tosiaan ei voi suojautua kieroilemalla, minkä olet joutunut huomaamaan paljastaessani epäjohtonmukaisuuksiasi ja loogisia virheitäsi. katsos kun valehtelee, niin sitten joutuu kiistämään paitsi totuuden niin usein myös aikaisempia sanomisiaan.

"Yrität kävelyttää kuollutta koiraa. E:n esimerkki on todistettu moneen kertaan huijaukseksi, monella eri tavalla."

Ei ole. Se on edelleen mainio, pätevä esimerkki.

"Koska asia on ratkaistu keskustelun voi hyvin lopettaa tähän. Oikeastaan se olisi pitänyt lopettaa jo kauan sitten."

Sinun ei olisi kannattanut sitä alkaakaan. Olisit vain ollut kuunteluoppilaana, niin et olisi nolannut itseäsi niin pahasti.

"Kiitos vielä toiselle huijauksen paljastajalle. Lottoesimerkissäsi ei ollut mitään korjattavaa, se osoitti jälleen yhdellä tavalla E:n esimerkin mielettömyyden. Kirjoitit hyvin, mutta ole lyhytsanainen molochin kanssa. Hän on jankkaavan uuvutustaktiikan mestari, itsekin sain siitä kärsiä."

Pahoittelen kärsimyksiäsi, mutta valheesi piti paljastaa perusteellisesti.

se toinen kirjoitti:

"Kiitos vielä toiselle huijauksen paljastajalle. Lottoesimerkissäsi ei ollut mitään korjattavaa, se osoitti jälleen yhdellä tavalla E:n esimerkin mielettömyyden. Kirjoitit hyvin, mutta ole lyhytsanainen molochin kanssa. Hän on jankkaavan uuvutustaktiikan mestari, itsekin sain siitä kärsiä."

Kiitos ohjeista ja palautteesta. Jos lotossa on vaikea saada 7 oikein, niin Enqvistin esimerkissä, joka on paljon vaikeampi tapaus, ja joka toteutuu tosta vain, niin kyllä jokaisella pitäisi alkaa raksuttamaan, onko tämä totta. Mutta ei.

Olen yrittänyt pitää mielessä kaavaa: Tapahtuman (A) todennäköisyys = suotuisten alkeistapahtumien lukumäärä/kaikkien alkeistaphtumien lukumäärä.

Toinen kuitenkin lähtee siitä, että Enqvist on oikeassa ja Tapahtuman A todennäköisyys on toteutunut, vaikka ei paljasteta mitä arvoja kaavassa on käytetty.

Missä tässä on tieteen itsekorjautuvuus prosessi? Tämähän kuuluu kokeellisen luonnotieteen piiriin. Asianhan voi käytännössä kokeilla. Totuus ei tässä asiassa taida olla kunniallinen, joten asia jätetään tähän. Aivan kuin joissain tiedelehdessä, oliko se päätoimittaja, joka kertoi, että kaikkia virheitä ei korjata. Eli, virheellisellä tiedollakin on oma merkityksensä.

Lue lisää

"Kiitos ohjeista ja palautteesta. Jos lotossa on vaikea saada 7 oikein, niin Enqvistin esimerkissä, joka on paljon vaikeampi tapaus, ja joka toteutuu tosta vain, niin kyllä jokaisella pitäisi alkaa raksuttamaan, onko tämä totta. Mutta ei."

Ei se toteudu tuosta vaan. Kukaan ei esimerkiksi koskaan tule heittämään samaa riviä, jonka minä eilen heitin. Ei ikinä.

"Olen yrittänyt pitää mielessä kaavaa: Tapahtuman (A) todennäköisyys = suotuisten alkeistapahtumien lukumäärä/kaikkien alkeistaphtumien lukumäärä."

Se on mainio kaava, mutta koska tässä tapauksessa ei määritellä suotuisaa tapausta, tuo kaava ei sovellu tämän todennäköisyyden laskemiseen. Tässä käytetään kaavaa (P(jono1) P(jono2) P(jono3) .... P(jono2^100 - 2) P(jono2^100 - 1 P(jono2^100)) = 1.

"Toinen kuitenkin lähtee siitä, että Enqvist on oikeassa ja Tapahtuman A todennäköisyys on toteutunut, vaikka ei paljasteta mitä arvoja kaavassa on käytetty."

Se on paljastettu aivan alusta alkaen. Yhden alkeistapauksen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Sinulla vain on väärä kaava.

"Missä tässä on tieteen itsekorjautuvuus prosessi?"

Tässä ei ole tieteessä mitään vikaa, vaan teidän ymmääryksessänne, jonka pidätte tietoisesti matalana, jotta voisitte muka kiistää Enqvistin esimerkin.

"Tämähän kuuluu kokeellisen luonnotieteen piiriin."

Ei. Tämä on matematiikkaa.

"Asianhan voi käytännössä kokeilla."

Rivejä on niin lukematon määrä, että koko ihmiskunnalta ei riittäisi maailmankaikkeuden ikä heitellä noppaa, jotta kaikki nuo erilaiset rivit toteutuisivat.

"Totuus ei tässä asiassa taida olla kunniallinen, joten asia jätetään tähän. Aivan kuin joissain tiedelehdessä, oliko se päätoimittaja, joka kertoi, että kaikkia virheitä ei korjata. Eli, virheellisellä tiedollakin on oma merkityksensä."

Tässäpä ei ole lainkaan kyse virheestä matematiikassa, vaan teidän uskonnollisista käsityksistänne, joiden vuoksi pyritte kiistämään ateistin esimerkin.

moloch_horridus kirjoitti:

"Kiitos ohjeista ja palautteesta. Jos lotossa on vaikea saada 7 oikein, niin Enqvistin esimerkissä, joka on paljon vaikeampi tapaus, ja joka toteutuu tosta vain, niin kyllä jokaisella pitäisi alkaa raksuttamaan, onko tämä totta. Mutta ei."

Ei se toteudu tuosta vaan. Kukaan ei esimerkiksi koskaan tule heittämään samaa riviä, jonka minä eilen heitin. Ei ikinä.

"Olen yrittänyt pitää mielessä kaavaa: Tapahtuman (A) todennäköisyys = suotuisten alkeistapahtumien lukumäärä/kaikkien alkeistaphtumien lukumäärä."

Se on mainio kaava, mutta koska tässä tapauksessa ei määritellä suotuisaa tapausta, tuo kaava ei sovellu tämän todennäköisyyden laskemiseen. Tässä käytetään kaavaa (P(jono1) P(jono2) P(jono3) .... P(jono2^100 - 2) P(jono2^100 - 1 P(jono2^100)) = 1.

"Toinen kuitenkin lähtee siitä, että Enqvist on oikeassa ja Tapahtuman A todennäköisyys on toteutunut, vaikka ei paljasteta mitä arvoja kaavassa on käytetty."

Se on paljastettu aivan alusta alkaen. Yhden alkeistapauksen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Sinulla vain on väärä kaava.

"Missä tässä on tieteen itsekorjautuvuus prosessi?"

Tässä ei ole tieteessä mitään vikaa, vaan teidän ymmääryksessänne, jonka pidätte tietoisesti matalana, jotta voisitte muka kiistää Enqvistin esimerkin.

"Tämähän kuuluu kokeellisen luonnotieteen piiriin."

Ei. Tämä on matematiikkaa.

"Asianhan voi käytännössä kokeilla."

Rivejä on niin lukematon määrä, että koko ihmiskunnalta ei riittäisi maailmankaikkeuden ikä heitellä noppaa, jotta kaikki nuo erilaiset rivit toteutuisivat.

"Totuus ei tässä asiassa taida olla kunniallinen, joten asia jätetään tähän. Aivan kuin joissain tiedelehdessä, oliko se päätoimittaja, joka kertoi, että kaikkia virheitä ei korjata. Eli, virheellisellä tiedollakin on oma merkityksensä."

Tässäpä ei ole lainkaan kyse virheestä matematiikassa, vaan teidän uskonnollisista käsityksistänne, joiden vuoksi pyritte kiistämään ateistin esimerkin.

Lue lisää

"Se on mainio kaava, mutta koska tässä tapauksessa ei määritellä suotuisaa tapausta, tuo kaava ei sovellu tämän todennäköisyyden laskemiseen. Tässä käytetään kaavaa (P(jono1) P(jono2) P(jono3) .... P(jono2^100 - 2) P(jono2^100 - 1 P(jono2^100)) = 1."

Millaista kaavaa Enqvistä käytti, kun hän sai todennäköisyydeksi 1/triljoonaan triljoonaan, joksi sinä sait 1?

Enqvist väittää, että todennköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja sinä väität, että todennäköisyys on 1.

Kumpi teistä on oikeassa?

no niin katsotaampa kirjoitti:

"Se on mainio kaava, mutta koska tässä tapauksessa ei määritellä suotuisaa tapausta, tuo kaava ei sovellu tämän todennäköisyyden laskemiseen. Tässä käytetään kaavaa (P(jono1) P(jono2) P(jono3) .... P(jono2^100 - 2) P(jono2^100 - 1 P(jono2^100)) = 1."

Millaista kaavaa Enqvistä käytti, kun hän sai todennäköisyydeksi 1/triljoonaan triljoonaan, joksi sinä sait 1?

Enqvist väittää, että todennköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja sinä väität, että todennäköisyys on 1.

Kumpi teistä on oikeassa?

Lue lisää

"Millaista kaavaa Enqvistä käytti, kun hän sai todennäköisyydeksi 1/triljoonaan triljoonaan, joksi sinä sait 1?"

Sain rivin syntymisen todennäköisyydeksi 1, erilaisten vaihtoehtoisten rivien todennäköisyydet ovat nuo P(jono1), P(jono2) jne. eli niillä jokaisella on yhden suhde triljoonaan

"Enqvist väittää, että todennköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja sinä väität, että todennäköisyys on 1."

En väitä. Minä kerroin, että jonon saamisen todennäköisyys on yksi ja tietyn jonon saamisen tulokseksi todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, koska kaikkien noiden jonojen todennäköisyys on sama yhden suhde triljoonaan trilojoonaan.

"Kumpi teistä on oikeassa?"

Molemmat. Yritä oppia ymmärtämään mitä sinulle kerrotaan.

moloch_horridus kirjoitti:

"Millaista kaavaa Enqvistä käytti, kun hän sai todennäköisyydeksi 1/triljoonaan triljoonaan, joksi sinä sait 1?"

Sain rivin syntymisen todennäköisyydeksi 1, erilaisten vaihtoehtoisten rivien todennäköisyydet ovat nuo P(jono1), P(jono2) jne. eli niillä jokaisella on yhden suhde triljoonaan

"Enqvist väittää, että todennköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja sinä väität, että todennäköisyys on 1."

En väitä. Minä kerroin, että jonon saamisen todennäköisyys on yksi ja tietyn jonon saamisen tulokseksi todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, koska kaikkien noiden jonojen todennäköisyys on sama yhden suhde triljoonaan trilojoonaan.

"Kumpi teistä on oikeassa?"

Molemmat. Yritä oppia ymmärtämään mitä sinulle kerrotaan.

Lue lisää

""Millaista kaavaa Enqvistä käytti, kun hän sai todennäköisyydeksi 1/triljoonaan triljoonaan, joksi sinä sait 1?""

Sain rivin syntymisen todennäköisyydeksi 1, erilaisten vaihtoehtoisten rivien todennäköisyydet ovat nuo P(jono1), P(jono2) jne. eli niillä jokaisella on yhden suhde triljoonaan

Nyt ei ole kysymys sinun kaavasta vaan siitä millaista kaavaa Enqvist käytti?

""Enqvist väittää, että todennköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja sinä väität, että todennäköisyys on 1.""

"En väitä. Minä kerroin, että jonon saamisen todennäköisyys on yksi ja tietyn jonon saamisen tulokseksi todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, koska kaikkien noiden jonojen todennäköisyys on sama yhden suhde triljoonaan trilojoonaan. "

Älä sekoitta sitä, mitä Enqvist väittää siihen mitä sinä väität.

""Kumpi teistä on oikeassa?""

"Molemmat. Yritä oppia ymmärtämään mitä sinulle kerrotaan."

Ehei, toinen teistä on väärässä, koska kyse on saman asian laskemisesta.

uusi kierros kirjoitti:

""Millaista kaavaa Enqvistä käytti, kun hän sai todennäköisyydeksi 1/triljoonaan triljoonaan, joksi sinä sait 1?""

Sain rivin syntymisen todennäköisyydeksi 1, erilaisten vaihtoehtoisten rivien todennäköisyydet ovat nuo P(jono1), P(jono2) jne. eli niillä jokaisella on yhden suhde triljoonaan

Nyt ei ole kysymys sinun kaavasta vaan siitä millaista kaavaa Enqvist käytti?

""Enqvist väittää, että todennköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja sinä väität, että todennäköisyys on 1.""

"En väitä. Minä kerroin, että jonon saamisen todennäköisyys on yksi ja tietyn jonon saamisen tulokseksi todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, koska kaikkien noiden jonojen todennäköisyys on sama yhden suhde triljoonaan trilojoonaan. "

Älä sekoitta sitä, mitä Enqvist väittää siihen mitä sinä väität.

""Kumpi teistä on oikeassa?""

"Molemmat. Yritä oppia ymmärtämään mitä sinulle kerrotaan."

Ehei, toinen teistä on väärässä, koska kyse on saman asian laskemisesta.

Lue lisää

"Nyt ei ole kysymys sinun kaavasta vaan siitä millaista kaavaa Enqvist käytti?"

Enqvist ilmoitti, että arvonnassa tulokseksi saatavan rivin todennäköisys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan eli hän on laskenut kuinka monta eri mahdollisuutta tuolla tavalla arpomalla on mahdollista saada.

"Älä sekoitta sitä, mitä Enqvist väittää siihen mitä sinä väität."

Haha. Korjasin sinun virheesi minun väitteestäni. Etkö osaa lukea?

"Ehei, toinen teistä on väärässä, koska kyse on saman asian laskemisesta."

Ehei. Enqvist ei laskenut rivin saamisen todennäköisyyttä, koska se on ilmiselvää. Minä laskin sen sinulle, kun et sitä ollut ymmärtänyt.

uusi kierros kirjoitti:

""Millaista kaavaa Enqvistä käytti, kun hän sai todennäköisyydeksi 1/triljoonaan triljoonaan, joksi sinä sait 1?""

Sain rivin syntymisen todennäköisyydeksi 1, erilaisten vaihtoehtoisten rivien todennäköisyydet ovat nuo P(jono1), P(jono2) jne. eli niillä jokaisella on yhden suhde triljoonaan

Nyt ei ole kysymys sinun kaavasta vaan siitä millaista kaavaa Enqvist käytti?

""Enqvist väittää, että todennköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja sinä väität, että todennäköisyys on 1.""

"En väitä. Minä kerroin, että jonon saamisen todennäköisyys on yksi ja tietyn jonon saamisen tulokseksi todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, koska kaikkien noiden jonojen todennäköisyys on sama yhden suhde triljoonaan trilojoonaan. "

Älä sekoitta sitä, mitä Enqvist väittää siihen mitä sinä väität.

""Kumpi teistä on oikeassa?""

"Molemmat. Yritä oppia ymmärtämään mitä sinulle kerrotaan."

Ehei, toinen teistä on väärässä, koska kyse on saman asian laskemisesta.

Lue lisää

>Ehei, toinen teistä on väärässä, koska kyse on saman asian laskemisesta.

Minäkin ymmärsin että _EI_ ole, vaikka mulla on pitkästä matikasta vain c.

moloch_horridus kirjoitti:

"Nyt ei ole kysymys sinun kaavasta vaan siitä millaista kaavaa Enqvist käytti?"

Enqvist ilmoitti, että arvonnassa tulokseksi saatavan rivin todennäköisys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan eli hän on laskenut kuinka monta eri mahdollisuutta tuolla tavalla arpomalla on mahdollista saada.

"Älä sekoitta sitä, mitä Enqvist väittää siihen mitä sinä väität."

Haha. Korjasin sinun virheesi minun väitteestäni. Etkö osaa lukea?

"Ehei, toinen teistä on väärässä, koska kyse on saman asian laskemisesta."

Ehei. Enqvist ei laskenut rivin saamisen todennäköisyyttä, koska se on ilmiselvää. Minä laskin sen sinulle, kun et sitä ollut ymmärtänyt.

Lue lisää

"Enqvist ilmoitti, että arvonnassa tulokseksi saatavan rivin todennäköisys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan eli hän on laskenut kuinka monta eri mahdollisuutta tuolla tavalla arpomalla on mahdollista saada."

Ymmärrät kai, että yhden suhde triljoonaan triljoonaan ei kuvaa mahdollisuuksia, niinkuin väität. Eli, huomaatko, olet ajautunut tilanteeseen, josta ei ole muuta ulospääsyä, kun väärässä olemisen myöntäminen, tai epätoivoiset selitysyritykset

"Ehei. Enqvist ei laskenut rivin saamisen todennäköisyyttä, koska se on ilmiselvää. Minä laskin sen sinulle, kun et sitä ollut ymmärtänyt."

Eipä sinulla ole enää muuta mahdollisuutta, kun kieltää päivän selvä asia.

asianharrastaja kirjoitti:

Kaavasi kyllä täsmää:

"Tapahtuman (A) todennäköisyys = suotuisten alkeistapahtumien lukumäärä/kaikkien alkeistaphtumien lukumäärä."

Tilastomatematiikassa ei suotuisa alkeistapahtuma kuitenkaan tarkoita pelkästään kottovoittoa. Jos niin halutaan määritellä, se voi olla "alkavassa arvonnassa tuleva (juuri se) rivi" (hyvin pieni todennäköisyys") "rivi, jossa ei ole numeroa 10" (isompi, laskettavissa oleva todennäköisyys) tai jopa "mikä tahansa rivi" (todennäköisyys yksi). Tai muuta määriteltävissä olevaa.

Lue lisää

"Tilastomatematiikassa ei suotuisa alkeistapahtuma kuitenkaan tarkoita pelkästään kottovoittoa. Jos niin halutaan määritellä, se voi olla "alkavassa arvonnassa tuleva (juuri se) rivi" (hyvin pieni todennäköisyys") "rivi, jossa ei ole numeroa 10" (isompi, laskettavissa oleva todennäköisyys) tai jopa "mikä tahansa rivi" (todennäköisyys yksi). Tai muuta määriteltävissä olevaa."

Niin, eihän suotuisa alkeistapahtuma kaavassa tarkoita koskaan lottovoittoa. Lottovoiton todennäköisyys voidaan laskea kaavasta, kuitenkaan siitä ei voida laskea lottovoittoa. Lottovoitto ja lottovoiton todennäköisyys ovat eri asioita.

epätoivoisel näyttää kirjoitti:

"Enqvist ilmoitti, että arvonnassa tulokseksi saatavan rivin todennäköisys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan eli hän on laskenut kuinka monta eri mahdollisuutta tuolla tavalla arpomalla on mahdollista saada."

Ymmärrät kai, että yhden suhde triljoonaan triljoonaan ei kuvaa mahdollisuuksia, niinkuin väität. Eli, huomaatko, olet ajautunut tilanteeseen, josta ei ole muuta ulospääsyä, kun väärässä olemisen myöntäminen, tai epätoivoiset selitysyritykset

"Ehei. Enqvist ei laskenut rivin saamisen todennäköisyyttä, koska se on ilmiselvää. Minä laskin sen sinulle, kun et sitä ollut ymmärtänyt."

Eipä sinulla ole enää muuta mahdollisuutta, kun kieltää päivän selvä asia.

Lue lisää

"Ymmärrät kai, että yhden suhde triljoonaan triljoonaan ei kuvaa mahdollisuuksia, niinkuin väität."

Etkö osaa vieläkään lukea? Minä kirjoitan, että se kuvaa todennäköisyyttä:

"Enqvist ilmoitti, että arvonnassa tulokseksi saatavan rivin todennäköisys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan eli hän on laskenut kuinka monta eri mahdollisuutta tuolla tavalla arpomalla on mahdollista saada."

"Eli, huomaatko, olet ajautunut tilanteeseen, josta ei ole muuta ulospääsyä, kun väärässä olemisen myöntäminen, tai epätoivoiset selitysyritykset"

Huomaan, että lukutaidossasi on parantamisen varaa. Katsopa nyt tarkasti mitä yllä kirjoitan:

"Enqvist ilmoitti, että arvonnassa tulokseksi saatavan rivin todennäköisys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan"

ja katso mitä sinä luulit siinä lukevan:

"Ymmärrät kai, että yhden suhde triljoonaan triljoonaan ei kuvaa mahdollisuuksia, niinkuin väität."

Selvennykseksi vielä, että tuolla rivillä on triljoona triljoona mahdollisuutta olla erilainen.

"Eipä sinulla ole enää muuta mahdollisuutta, kun kieltää päivän selvä asia."

Haha. No näytäpä missä Enqvist laski tuon rivin saamisen mahdollisuuden. Ja tuossa on sinulle laskettu rivin saamisen todennäköisyys minun toimestani:

(P(jono1) P(jono2) P(jono3) .... P(jono2^100 - 2) P(jono2^100 - 1 P(jono2^100)) = 1

Kummallista, että Mortonin demonisi estää sinua sitä näkemästä.

moloch_horridus kirjoitti:

"Ymmärrät kai, että yhden suhde triljoonaan triljoonaan ei kuvaa mahdollisuuksia, niinkuin väität."

Etkö osaa vieläkään lukea? Minä kirjoitan, että se kuvaa todennäköisyyttä:

"Enqvist ilmoitti, että arvonnassa tulokseksi saatavan rivin todennäköisys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan eli hän on laskenut kuinka monta eri mahdollisuutta tuolla tavalla arpomalla on mahdollista saada."

"Eli, huomaatko, olet ajautunut tilanteeseen, josta ei ole muuta ulospääsyä, kun väärässä olemisen myöntäminen, tai epätoivoiset selitysyritykset"

Huomaan, että lukutaidossasi on parantamisen varaa. Katsopa nyt tarkasti mitä yllä kirjoitan:

"Enqvist ilmoitti, että arvonnassa tulokseksi saatavan rivin todennäköisys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan"

ja katso mitä sinä luulit siinä lukevan:

"Ymmärrät kai, että yhden suhde triljoonaan triljoonaan ei kuvaa mahdollisuuksia, niinkuin väität."

Selvennykseksi vielä, että tuolla rivillä on triljoona triljoona mahdollisuutta olla erilainen.

"Eipä sinulla ole enää muuta mahdollisuutta, kun kieltää päivän selvä asia."

Haha. No näytäpä missä Enqvist laski tuon rivin saamisen mahdollisuuden. Ja tuossa on sinulle laskettu rivin saamisen todennäköisyys minun toimestani:

(P(jono1) P(jono2) P(jono3) .... P(jono2^100 - 2) P(jono2^100 - 1 P(jono2^100)) = 1

Kummallista, että Mortonin demonisi estää sinua sitä näkemästä.

Lue lisää

"Enqvist ilmoitti, että arvonnassa tulokseksi saatavan rivin todennäköisys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan"

Aivan, eli yksi on määritelty suotuiseksi alkeistapaukseksi ja triljoonaa triljoonaa kaikkien alkeistapausten lukumääräksi.

Miksi jätit yllä olevasta tämän rinnastuksen pois: "eli hän on laskenut kuinka monta eri mahdollisuutta tuolla tavalla arpomalla on mahdollista saada."

"Haha. No näytäpä missä Enqvist laski tuon rivin saamisen mahdollisuuden. Ja tuossa on sinulle laskettu rivin saamisen todennäköisyys minun toimestani:

No tietysti se on tuossa yllä olevassa, sinun ensimmäisessä lauseessa. Etkö ymmärrä edes sitä? Tee vain tuo laskutoimitus, niin todennäköisyys selviää. Onko se yksi vai lähellä 0 selviää sitten. Eli ,jaa ykkönen triljoonaa triljoonalla.

ekassa lauseessa kirjoitti:

"Enqvist ilmoitti, että arvonnassa tulokseksi saatavan rivin todennäköisys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan"

Aivan, eli yksi on määritelty suotuiseksi alkeistapaukseksi ja triljoonaa triljoonaa kaikkien alkeistapausten lukumääräksi.

Miksi jätit yllä olevasta tämän rinnastuksen pois: "eli hän on laskenut kuinka monta eri mahdollisuutta tuolla tavalla arpomalla on mahdollista saada."

"Haha. No näytäpä missä Enqvist laski tuon rivin saamisen mahdollisuuden. Ja tuossa on sinulle laskettu rivin saamisen todennäköisyys minun toimestani:

No tietysti se on tuossa yllä olevassa, sinun ensimmäisessä lauseessa. Etkö ymmärrä edes sitä? Tee vain tuo laskutoimitus, niin todennäköisyys selviää. Onko se yksi vai lähellä 0 selviää sitten. Eli ,jaa ykkönen triljoonaa triljoonalla.

Lue lisää

"Aivan, eli yksi on määritelty suotuiseksi alkeistapaukseksi ja triljoonaa triljoonaa kaikkien alkeistapausten lukumääräksi."

Ei. Suotuisa tapaus tarkoittaa sitä, että ennakkoon asetetaan ehto, jonka rivi tai rivijoukko täyttää. Tässä tapauksessahan Enqvist ei asettanut ennakkoon mitään ehtoja, vai mitä? Älä siis valehtele.

"Miksi jätit yllä olevasta tämän rinnastuksen pois: "eli hän on laskenut kuinka monta eri mahdollisuutta tuolla tavalla arpomalla on mahdollista saada."

Siksi, että yhden suhde triljoonaan triljoonaan kuvaa todennäköisyyttä, kuten kerroin. Mahdollisuuksia kuvaa triljoona triljoonaa, koska niitä on niin monta erilaista.

"No tietysti se on tuossa yllä olevassa, sinun ensimmäisessä lauseessa."

Ei. Siinä Enqvist ei laskenut rivin saamisen mahdollisuutta, vaan sen, mikä on todennäköisyys sille, että rivi on juuri tuo rivi, joka lantiheitossa saadaan tulokseksi.

"Etkö ymmärrä edes sitä?"

Lue vain yltä, mitä sinä itse et ymmärtänyt.

"Tee vain tuo laskutoimitus, niin todennäköisyys selviää. Onko se yksi vai lähellä 0 selviää sitten. Eli ,jaa ykkönen triljoonaa triljoonalla."

No niin. Tätä minä olen koko ajan kertonutkin. Todennäköisyys että rivi on juuri tuo rivi on siis yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Kiitos keskustelusta nyt kun vihdoinkin ymmärsit ja myönsit, että Enqvistin esimerkissä selviää juuri tuon rivin todennäköisyys.

moloch_horridus kirjoitti:

"Aivan, eli yksi on määritelty suotuiseksi alkeistapaukseksi ja triljoonaa triljoonaa kaikkien alkeistapausten lukumääräksi."

Ei. Suotuisa tapaus tarkoittaa sitä, että ennakkoon asetetaan ehto, jonka rivi tai rivijoukko täyttää. Tässä tapauksessahan Enqvist ei asettanut ennakkoon mitään ehtoja, vai mitä? Älä siis valehtele.

"Miksi jätit yllä olevasta tämän rinnastuksen pois: "eli hän on laskenut kuinka monta eri mahdollisuutta tuolla tavalla arpomalla on mahdollista saada."

Siksi, että yhden suhde triljoonaan triljoonaan kuvaa todennäköisyyttä, kuten kerroin. Mahdollisuuksia kuvaa triljoona triljoonaa, koska niitä on niin monta erilaista.

"No tietysti se on tuossa yllä olevassa, sinun ensimmäisessä lauseessa."

Ei. Siinä Enqvist ei laskenut rivin saamisen mahdollisuutta, vaan sen, mikä on todennäköisyys sille, että rivi on juuri tuo rivi, joka lantiheitossa saadaan tulokseksi.

"Etkö ymmärrä edes sitä?"

Lue vain yltä, mitä sinä itse et ymmärtänyt.

"Tee vain tuo laskutoimitus, niin todennäköisyys selviää. Onko se yksi vai lähellä 0 selviää sitten. Eli ,jaa ykkönen triljoonaa triljoonalla."

No niin. Tätä minä olen koko ajan kertonutkin. Todennäköisyys että rivi on juuri tuo rivi on siis yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Kiitos keskustelusta nyt kun vihdoinkin ymmärsit ja myönsit, että Enqvistin esimerkissä selviää juuri tuon rivin todennäköisyys.

Lue lisää

"Suotuisa tapaus tarkoittaa sitä, että ennakkoon asetetaan ehto, jonka rivi tai rivijoukko täyttää."

Tarkemmin:

Suotuisa tapaus tarkoittaa sitä, että ennakkoon asetetaan ehto, jonka joku rivi tai osajoukko kaikista mahdollisista riveistä täyttää.

moloch_horridus kirjoitti:

"Kirjoituksesi on hämmästyttävän ristiriitaista."

Ei ole. Jo tapahtuneen asian todennäköisyys on aina yksi, mutta silloin kun kompleksisia asioita vasta tapahtuu, niiden todennäköisyydet voivat olla hämmästyttävän pieniä. Aivan kuten Enqvist kertoo.

Lue lisää

No jatketaan sitten, kun et näytä totuutta lainkaan kunnioittavan.

"Jo tapahtuneen asian todennäköisyys on aina yksi, mutta silloin kun kompleksisia asioita vasta tapahtuu, niiden todennäköisyydet voivat olla hämmästyttävän pieniä. Aivan kuten Enqvist kertoo. "

Täysin tolkutonta tekstiä. Todennäköisyysmatematiikka ei tunne käsitettä "vasta tapahtuu". On yksiselitteisesti aika ennen tapahtumaa ja aika tapahtuman jälkeen. Ennen tapahtumaa voimme laskea vain eri mahdollisuuksien todennäköisyyksiä. Ne ovat pelkkää matematiikkaa, eivät reaalimaailman tapahtumia.

Tapahtuman jälkeisen todennäköisyyden sentään jotenkin ymmärrät. Valitettavasti sekoitat sen jatkuvasti ennen tapahtumaa olleeseen mahdollisuuden todennäköisyyteen, esiintymistodennäköisyyteen. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Myönnä E:n kelvoton esimerkki virheelliseksi. Toinen vaihtoehto, valheen tie, tulee olemaan sinulle pitkä ja raskas. Sitä se on varmasti jo ollut.

JC kirjoitti:

No jatketaan sitten, kun et näytä totuutta lainkaan kunnioittavan.

"Jo tapahtuneen asian todennäköisyys on aina yksi, mutta silloin kun kompleksisia asioita vasta tapahtuu, niiden todennäköisyydet voivat olla hämmästyttävän pieniä. Aivan kuten Enqvist kertoo. "

Täysin tolkutonta tekstiä. Todennäköisyysmatematiikka ei tunne käsitettä "vasta tapahtuu". On yksiselitteisesti aika ennen tapahtumaa ja aika tapahtuman jälkeen. Ennen tapahtumaa voimme laskea vain eri mahdollisuuksien todennäköisyyksiä. Ne ovat pelkkää matematiikkaa, eivät reaalimaailman tapahtumia.

Tapahtuman jälkeisen todennäköisyyden sentään jotenkin ymmärrät. Valitettavasti sekoitat sen jatkuvasti ennen tapahtumaa olleeseen mahdollisuuden todennäköisyyteen, esiintymistodennäköisyyteen. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Myönnä E:n kelvoton esimerkki virheelliseksi. Toinen vaihtoehto, valheen tie, tulee olemaan sinulle pitkä ja raskas. Sitä se on varmasti jo ollut.

Lue lisää

"Täysin tolkutonta tekstiä. Todennäköisyysmatematiikka ei tunne käsitettä "vasta tapahtuu". On yksiselitteisesti aika ennen tapahtumaa ja aika tapahtuman jälkeen. Ennen tapahtumaa voimme laskea vain eri mahdollisuuksien todennäköisyyksiä. Ne ovat pelkkää matematiikkaa, eivät reaalimaailman tapahtumia."

Ja niistä voidaan puhua, kuten esim. Enqvist puhuu esimerkissään.

"Tapahtuman jälkeisen todennäköisyyden sentään jotenkin ymmärrät. Valitettavasti sekoitat sen jatkuvasti ennen tapahtumaa olleeseen mahdollisuuden todennäköisyyteen, esiintymistodennäköisyyteen. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa."

En lainkaan sekoita: ennen tapahtumaa todennäköisyydet ovat laskettavissa (ilman suotuisan tapahtuman valintaa) ja kun tapahtuma on tapahtunut, tiedämme mikä todennäköisyysrealisoitui ja tuon tapahtuman todennäköisyys on yksi. Kompleksisissa pitkäkestoisissa tapahtumissa on aivan järkevää puhua siitä ajasta kun tuo tapahtuma tapahtuu.

"Myönnä E:n kelvoton esimerkki virheelliseksi. Toinen vaihtoehto, valheen tie, tulee olemaan sinulle pitkä ja raskas. Sitä se on varmasti jo ollut."

Haha. Sinähän tässäkin jouduit valehtelemaan, että minä sekoittaisin etukäteistodennäköisyyden jälkikäteistodennäköisyyteen.

se toinen kirjoitti:

"Kiitos vielä toiselle huijauksen paljastajalle. Lottoesimerkissäsi ei ollut mitään korjattavaa, se osoitti jälleen yhdellä tavalla E:n esimerkin mielettömyyden. Kirjoitit hyvin, mutta ole lyhytsanainen molochin kanssa. Hän on jankkaavan uuvutustaktiikan mestari, itsekin sain siitä kärsiä."

Kiitos ohjeista ja palautteesta. Jos lotossa on vaikea saada 7 oikein, niin Enqvistin esimerkissä, joka on paljon vaikeampi tapaus, ja joka toteutuu tosta vain, niin kyllä jokaisella pitäisi alkaa raksuttamaan, onko tämä totta. Mutta ei.

Olen yrittänyt pitää mielessä kaavaa: Tapahtuman (A) todennäköisyys = suotuisten alkeistapahtumien lukumäärä/kaikkien alkeistaphtumien lukumäärä.

Toinen kuitenkin lähtee siitä, että Enqvist on oikeassa ja Tapahtuman A todennäköisyys on toteutunut, vaikka ei paljasteta mitä arvoja kaavassa on käytetty.

Missä tässä on tieteen itsekorjautuvuus prosessi? Tämähän kuuluu kokeellisen luonnotieteen piiriin. Asianhan voi käytännössä kokeilla. Totuus ei tässä asiassa taida olla kunniallinen, joten asia jätetään tähän. Aivan kuin joissain tiedelehdessä, oliko se päätoimittaja, joka kertoi, että kaikkia virheitä ei korjata. Eli, virheellisellä tiedollakin on oma merkityksensä.

Lue lisää

"Enqvistin esimerkissä, joka on paljon vaikeampi tapaus, ja joka toteutuu tosta vain, niin kyllä jokaisella pitäisi alkaa raksuttamaan, onko tämä totta. Mutta ei."

Moloch on demoninsa otteessa. Lapsikin ymmärtää, että äärimmäisen epätodennäköinen asia ei voi tapahtua joka ainoa kerta E:n esimerkkiä toistettaessa.

"Missä tässä on tieteen itsekorjautuvuus prosessi? Tämähän kuuluu kokeellisen luonnotieteen piiriin. Asianhan voi käytännössä kokeilla."

Esimerkkiä, tai vaikkapa vastaavaa nopanheittoa toistamalla totuus paljastuu heti. Asiaa voi aivan hyvin kokeilla. Demoninsa otteessa oleva moloch on asiassa jyrkästi tiedettä vastaan.

Totuus on kyllä kunniallinen, mutta tietenkin huijarille kiusallinen. Jos moloch edes hieman osoittaisi arvostusta totuutta kohtaan, asian voisi hyvin jättää. Huijausta ja valehtelua on vaikea jättää korjaamatta.

moloch_horridus kirjoitti:

"Aivan, eli yksi on määritelty suotuiseksi alkeistapaukseksi ja triljoonaa triljoonaa kaikkien alkeistapausten lukumääräksi."

Ei. Suotuisa tapaus tarkoittaa sitä, että ennakkoon asetetaan ehto, jonka rivi tai rivijoukko täyttää. Tässä tapauksessahan Enqvist ei asettanut ennakkoon mitään ehtoja, vai mitä? Älä siis valehtele.

"Miksi jätit yllä olevasta tämän rinnastuksen pois: "eli hän on laskenut kuinka monta eri mahdollisuutta tuolla tavalla arpomalla on mahdollista saada."

Siksi, että yhden suhde triljoonaan triljoonaan kuvaa todennäköisyyttä, kuten kerroin. Mahdollisuuksia kuvaa triljoona triljoonaa, koska niitä on niin monta erilaista.

"No tietysti se on tuossa yllä olevassa, sinun ensimmäisessä lauseessa."

Ei. Siinä Enqvist ei laskenut rivin saamisen mahdollisuutta, vaan sen, mikä on todennäköisyys sille, että rivi on juuri tuo rivi, joka lantiheitossa saadaan tulokseksi.

"Etkö ymmärrä edes sitä?"

Lue vain yltä, mitä sinä itse et ymmärtänyt.

"Tee vain tuo laskutoimitus, niin todennäköisyys selviää. Onko se yksi vai lähellä 0 selviää sitten. Eli ,jaa ykkönen triljoonaa triljoonalla."

No niin. Tätä minä olen koko ajan kertonutkin. Todennäköisyys että rivi on juuri tuo rivi on siis yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Kiitos keskustelusta nyt kun vihdoinkin ymmärsit ja myönsit, että Enqvistin esimerkissä selviää juuri tuon rivin todennäköisyys.

Lue lisää

"Ei. Suotuisa tapaus tarkoittaa sitä, että ennakkoon asetetaan ehto, jonka rivi tai rivijoukko täyttää. Tässä tapauksessahan Enqvist ei asettanut ennakkoon mitään ehtoja, vai mitä? Älä siis valehtele."

Niinhän se menisi rehellisessä todennäköisyyslaskussa, mutta kun kyseessä on huijaus, niin tuon ykkkösen voi laittaa suotuisaksi tapaukseksi kun tarve sitä vaatii, vaikka heittojen jälkeen, niinkuin tässä tapauksessa. Ykkönen ei ole oikea luku tässä tapauksessa siihen kohtaan.

"Siksi, että yhden suhde triljoonaan triljoonaan kuvaa todennäköisyyttä, kuten kerroin. Mahdollisuuksia kuvaa triljoona triljoonaa, koska niitä on niin monta erilaista."

Ja näistä tiedoista on helppo laskea/tietää mitä käytettiin suotuisten tapausten lukumääränä. Vastaus tähän on yksi

"Ei. Siinä Enqvist ei laskenut rivin saamisen mahdollisuutta, vaan sen, mikä on todennäköisyys sille, että rivi on juuri tuo rivi, joka lantiheitossa saadaan tulokseksi."

No, koska tässä tapauksessa, kaikki saadut rivit hyväksytään, niin mahdollisuus vastaa todennäköisyyttä.

"No niin. Tätä minä olen koko ajan kertonutkin. Todennäköisyys että rivi on juuri tuo rivi on siis yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Kiitos keskustelusta nyt kun vihdoinkin ymmärsit ja myönsit, että Enqvistin esimerkissä selviää juuri tuon rivin todennäköisyys."

Aivan, se selviää, mutta sehän ei ole tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan, vaan niiden lukujen suhde, joka antaa vastaukseksi ykkösen.

ja väittely jatkuu kirjoitti:

"Ei. Suotuisa tapaus tarkoittaa sitä, että ennakkoon asetetaan ehto, jonka rivi tai rivijoukko täyttää. Tässä tapauksessahan Enqvist ei asettanut ennakkoon mitään ehtoja, vai mitä? Älä siis valehtele."

Niinhän se menisi rehellisessä todennäköisyyslaskussa, mutta kun kyseessä on huijaus, niin tuon ykkkösen voi laittaa suotuisaksi tapaukseksi kun tarve sitä vaatii, vaikka heittojen jälkeen, niinkuin tässä tapauksessa. Ykkönen ei ole oikea luku tässä tapauksessa siihen kohtaan.

"Siksi, että yhden suhde triljoonaan triljoonaan kuvaa todennäköisyyttä, kuten kerroin. Mahdollisuuksia kuvaa triljoona triljoonaa, koska niitä on niin monta erilaista."

Ja näistä tiedoista on helppo laskea/tietää mitä käytettiin suotuisten tapausten lukumääränä. Vastaus tähän on yksi

"Ei. Siinä Enqvist ei laskenut rivin saamisen mahdollisuutta, vaan sen, mikä on todennäköisyys sille, että rivi on juuri tuo rivi, joka lantiheitossa saadaan tulokseksi."

No, koska tässä tapauksessa, kaikki saadut rivit hyväksytään, niin mahdollisuus vastaa todennäköisyyttä.

"No niin. Tätä minä olen koko ajan kertonutkin. Todennäköisyys että rivi on juuri tuo rivi on siis yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Kiitos keskustelusta nyt kun vihdoinkin ymmärsit ja myönsit, että Enqvistin esimerkissä selviää juuri tuon rivin todennäköisyys."

Aivan, se selviää, mutta sehän ei ole tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan, vaan niiden lukujen suhde, joka antaa vastaukseksi ykkösen.

Lue lisää

"Niinhän se menisi rehellisessä todennäköisyyslaskussa, mutta kun kyseessä on huijaus, niin tuon ykkkösen voi laittaa suotuisaksi tapaukseksi kun tarve sitä vaatii, vaikka heittojen jälkeen, niinkuin tässä tapauksessa. Ykkönen ei ole oikea luku tässä tapauksessa siihen kohtaan."

Älä huijaa, niin sinun ei tarvitse asettaa sitä suotuista tapausta tai esittää, että joku muu niin tekisi.

"Ja näistä tiedoista on helppo laskea/tietää mitä käytettiin suotuisten tapausten lukumääränä. Vastaus tähän on yksi."

Ei. Ennakkoehtoa ei asetettu lainkaan, joten suotuisaa tapausta ei määritetty ollenkaan.

"No, koska tässä tapauksessa, kaikki saadut rivit hyväksytään, niin mahdollisuus vastaa todennäköisyyttä."

Ei vastaa. Se on siitä mahdollisuudesta laskettavissa mutta se ei ole sama.

"Aivan, se selviää, mutta sehän ei ole tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan, vaan niiden lukujen suhde, joka antaa vastaukseksi ykkösen."

Minkä todennäköisyys sitten on tuon pyytämäsi laskutoimituksen tulos, jos ei juuri tuon saatavan rivin todennäköisyys:

"Tee vain tuo laskutoimitus, niin todennäköisyys selviää. Onko se yksi vai lähellä 0 selviää sitten. Eli ,jaa ykkönen triljoonaa triljoonalla." ?

JC kirjoitti:

"Enqvistin esimerkissä, joka on paljon vaikeampi tapaus, ja joka toteutuu tosta vain, niin kyllä jokaisella pitäisi alkaa raksuttamaan, onko tämä totta. Mutta ei."

Moloch on demoninsa otteessa. Lapsikin ymmärtää, että äärimmäisen epätodennäköinen asia ei voi tapahtua joka ainoa kerta E:n esimerkkiä toistettaessa.

"Missä tässä on tieteen itsekorjautuvuus prosessi? Tämähän kuuluu kokeellisen luonnotieteen piiriin. Asianhan voi käytännössä kokeilla."

Esimerkkiä, tai vaikkapa vastaavaa nopanheittoa toistamalla totuus paljastuu heti. Asiaa voi aivan hyvin kokeilla. Demoninsa otteessa oleva moloch on asiassa jyrkästi tiedettä vastaan.

Totuus on kyllä kunniallinen, mutta tietenkin huijarille kiusallinen. Jos moloch edes hieman osoittaisi arvostusta totuutta kohtaan, asian voisi hyvin jättää. Huijausta ja valehtelua on vaikea jättää korjaamatta.

Lue lisää

"Moloch on demoninsa otteessa. Lapsikin ymmärtää, että äärimmäisen epätodennäköinen asia ei voi tapahtua joka ainoa kerta E:n esimerkkiä toistettaessa."

Lapsikin ymmärtää, että jos hirvittävän suuresta joukosta mahdollisuuksia, joilla on yhtä suuret esiintymistiheydet valitsemme satunnaisella menetelmällä yhden, niin erittäin epätodennäköinen vaihtoehto realisoituu.

"Esimerkkiä, tai vaikkapa vastaavaa nopanheittoa toistamalla totuus paljastuu heti."

Aivan. Minä heitin rivin, jollaista sinä tai kukaan muukaan ihminen ei tule ikinä heittämään ja näin paljastui, ettei sen todennäköisyys voinut olla yksi.

"Asiaa voi aivan hyvin kokeilla. Demoninsa otteessa oleva moloch on asiassa jyrkästi tiedettä vastaan."

Kokeilla voi, mutta kaikkia mahdollisuuksia ei ole realistisia mahdollisuuksia testata.

"Totuus on kyllä kunniallinen, mutta tietenkin huijarille kiusallinen."

Aivan. Sinule ja siksi haluaisit lopettaa keskustelun.

"Jos moloch edes hieman osoittaisi arvostusta totuutta kohtaan, asian voisi hyvin jättää. Huijausta ja valehtelua on vaikea jättää korjaamatta."

Huomaan, että haluat paeta valheitasi. Täällä ne ovat kaikkien luettavissa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Täysin tolkutonta tekstiä. Todennäköisyysmatematiikka ei tunne käsitettä "vasta tapahtuu". On yksiselitteisesti aika ennen tapahtumaa ja aika tapahtuman jälkeen. Ennen tapahtumaa voimme laskea vain eri mahdollisuuksien todennäköisyyksiä. Ne ovat pelkkää matematiikkaa, eivät reaalimaailman tapahtumia."

Ja niistä voidaan puhua, kuten esim. Enqvist puhuu esimerkissään.

"Tapahtuman jälkeisen todennäköisyyden sentään jotenkin ymmärrät. Valitettavasti sekoitat sen jatkuvasti ennen tapahtumaa olleeseen mahdollisuuden todennäköisyyteen, esiintymistodennäköisyyteen. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa."

En lainkaan sekoita: ennen tapahtumaa todennäköisyydet ovat laskettavissa (ilman suotuisan tapahtuman valintaa) ja kun tapahtuma on tapahtunut, tiedämme mikä todennäköisyysrealisoitui ja tuon tapahtuman todennäköisyys on yksi. Kompleksisissa pitkäkestoisissa tapahtumissa on aivan järkevää puhua siitä ajasta kun tuo tapahtuma tapahtuu.

"Myönnä E:n kelvoton esimerkki virheelliseksi. Toinen vaihtoehto, valheen tie, tulee olemaan sinulle pitkä ja raskas. Sitä se on varmasti jo ollut."

Haha. Sinähän tässäkin jouduit valehtelemaan, että minä sekoittaisin etukäteistodennäköisyyden jälkikäteistodennäköisyyteen.

Lue lisää

"...ja kun tapahtuma on tapahtunut, tiedämme mikä todennäköisyysrealisoitui ja tuon tapahtuman todennäköisyys on yksi."

Aivan oikein. Täsmälleen tämä tilanne oli E: huijauksessa. Tapahtuman tapahduttua tulos merkitiin muistiin eli tuli tietoon mikä todennäköisyys realisoitui. Enqvist ilmoitti sitten todennäköisyydeksi kuitenkin triljoonasosan triljoonasosan eikä yksi kuten aivan oikein kirjoitat.

Tunnustat siis E.n todennäköisyyden olevan virheellinen. Tämä tarkoittaa, että olet taas sitä mieltä, että esimerkki on huijaus. Jo aiemmin myönsit, että mikä tahansa jono on sama asia kuin "juuri tuo jono". Myös siinä myönsit esimerkin huijaukseksi.

Koska asia on viimeistään nyt kiistaton en korjaa enää virheellisyyksiä yllä olevasta kirjoituksestasi. Älä ota erehdystäsi turhan vakavasti, sillä erehtyihän maineikas Enqvistkin. Olet hyvä kirjoittaja, mutta älä käytä taitojasi väärin.

asianharrastaja kirjoitti:

Katsotaanpa vähän myös rivien väliin:

"Maa olisi voinut syntyä vähän lähemmäs aurinkoa[, mutta siinä se nyt kiertää, missä kiertää]"

Esimerkissään, josta tuossa vängätään hän kirjoittaessaan oli "Maan syntymisen" ajankohdassa, mutta viittasi myös kuviteltuun tulevaan aikaan, jossa se "kiertää paikallaan".

Vai mitähän oikeastaan mahdoit tarkoittaa.

Lue lisää

Minulle on ihan sama milloin todennäköisyyksiä arvioidaan, mutta molochille ei:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9476139#comment-46826181

JC kirjoitti:

"...ja kun tapahtuma on tapahtunut, tiedämme mikä todennäköisyysrealisoitui ja tuon tapahtuman todennäköisyys on yksi."

Aivan oikein. Täsmälleen tämä tilanne oli E: huijauksessa. Tapahtuman tapahduttua tulos merkitiin muistiin eli tuli tietoon mikä todennäköisyys realisoitui. Enqvist ilmoitti sitten todennäköisyydeksi kuitenkin triljoonasosan triljoonasosan eikä yksi kuten aivan oikein kirjoitat.

Tunnustat siis E.n todennäköisyyden olevan virheellinen. Tämä tarkoittaa, että olet taas sitä mieltä, että esimerkki on huijaus. Jo aiemmin myönsit, että mikä tahansa jono on sama asia kuin "juuri tuo jono". Myös siinä myönsit esimerkin huijaukseksi.

Koska asia on viimeistään nyt kiistaton en korjaa enää virheellisyyksiä yllä olevasta kirjoituksestasi. Älä ota erehdystäsi turhan vakavasti, sillä erehtyihän maineikas Enqvistkin. Olet hyvä kirjoittaja, mutta älä käytä taitojasi väärin.

Lue lisää

"Aivan oikein. Täsmälleen tämä tilanne oli E: huijauksessa. Tapahtuman tapahduttua tulos merkitiin muistiin eli tuli tietoon mikä todennäköisyys realisoitui."

Tulos merkitään muistiin sitä mukaa kun se valmistuu. Ja todellakin näin saimme tietää, mikä rivi realisoitui, senhän tiesimme jo ennenestään, että jokaisella rivillä oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan todennäköisyys toteutua.

"Enqvist ilmoitti sitten todennäköisyydeksi kuitenkin triljoonasosan triljoonasosan eikä yksi kuten aivan oikein kirjoitat."

Jälkikäteen tuon rivin todennäköisyys on yksi, mutta Enqvist antaa tässä vasta ohjeet arvonnan suorittamiseksi eikä kukaan ole ohjeiden aikana vielä heittänyt riviä.

"Tunnustat siis E.n todennäköisyyden olevan virheellinen."

Mikis sinä nyt valehtelet jo minunkin sanomisistani? Olen koko ajan kertonut ja kerron edelleen, että Enqvistin esimerkki on oikein ja pätevä. Kreationistien täytyy näemmä valehdella aivan joka asiasta: ensin Enqvistin esimerkistä ja sitten siitä mitä minä olen siitä esimerkistä mieltä. Teíssä on valheen henki.

"Tämä tarkoittaa, että olet taas sitä mieltä, että esimerkki on huijaus."

Se ei ole huijaus enkä koskaan ole kertonut, että se olisi virheellinen täysin päinvastoin kuin sinä valehtelet.

"Jo aiemmin myönsit, että mikä tahansa jono on sama asia kuin "juuri tuo jono". Myös siinä myönsit esimerkin huijaukseksi."

Mikä tahansa jono ei ole sama asia kuin juuri tuo jono. Sen sijaan arvonnassa mistä tahansa jonosta voi muodostua juuri tuo jono, kuten olen sanonut. Eikä esimerkki siinäkään suhteessa siis ollut vastoin valhettasi minun mielkestäni huijaus.

"Koska asia on viimeistään nyt kiistaton en korjaa enää virheellisyyksiä yllä olevasta kirjoituksestasi."

Asia on täysin selvä: koska et kyennyt kiistämään Enqvistin esimerkin oikeellisuutta, siirryit valehtelmaan siitä, mitä minä olen siitä mieltä ja mitä olen siitä esittänyt.

"Älä ota erehdystäsi turhan vakavasti, sillä erehtyihän maineikas Enqvistkin. Olet hyvä kirjoittaja, mutta älä käytä taitojasi väärin."

En tietenkään. Paljastan niillä teidän valheitanne.

moloch_horridus kirjoitti:

"Aivan oikein. Täsmälleen tämä tilanne oli E: huijauksessa. Tapahtuman tapahduttua tulos merkitiin muistiin eli tuli tietoon mikä todennäköisyys realisoitui."

Tulos merkitään muistiin sitä mukaa kun se valmistuu. Ja todellakin näin saimme tietää, mikä rivi realisoitui, senhän tiesimme jo ennenestään, että jokaisella rivillä oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan todennäköisyys toteutua.

"Enqvist ilmoitti sitten todennäköisyydeksi kuitenkin triljoonasosan triljoonasosan eikä yksi kuten aivan oikein kirjoitat."

Jälkikäteen tuon rivin todennäköisyys on yksi, mutta Enqvist antaa tässä vasta ohjeet arvonnan suorittamiseksi eikä kukaan ole ohjeiden aikana vielä heittänyt riviä.

"Tunnustat siis E.n todennäköisyyden olevan virheellinen."

Mikis sinä nyt valehtelet jo minunkin sanomisistani? Olen koko ajan kertonut ja kerron edelleen, että Enqvistin esimerkki on oikein ja pätevä. Kreationistien täytyy näemmä valehdella aivan joka asiasta: ensin Enqvistin esimerkistä ja sitten siitä mitä minä olen siitä esimerkistä mieltä. Teíssä on valheen henki.

"Tämä tarkoittaa, että olet taas sitä mieltä, että esimerkki on huijaus."

Se ei ole huijaus enkä koskaan ole kertonut, että se olisi virheellinen täysin päinvastoin kuin sinä valehtelet.

"Jo aiemmin myönsit, että mikä tahansa jono on sama asia kuin "juuri tuo jono". Myös siinä myönsit esimerkin huijaukseksi."

Mikä tahansa jono ei ole sama asia kuin juuri tuo jono. Sen sijaan arvonnassa mistä tahansa jonosta voi muodostua juuri tuo jono, kuten olen sanonut. Eikä esimerkki siinäkään suhteessa siis ollut vastoin valhettasi minun mielkestäni huijaus.

"Koska asia on viimeistään nyt kiistaton en korjaa enää virheellisyyksiä yllä olevasta kirjoituksestasi."

Asia on täysin selvä: koska et kyennyt kiistämään Enqvistin esimerkin oikeellisuutta, siirryit valehtelmaan siitä, mitä minä olen siitä mieltä ja mitä olen siitä esittänyt.

"Älä ota erehdystäsi turhan vakavasti, sillä erehtyihän maineikas Enqvistkin. Olet hyvä kirjoittaja, mutta älä käytä taitojasi väärin."

En tietenkään. Paljastan niillä teidän valheitanne.

Lue lisää

"Jälkikäteen tuon rivin todennäköisyys on yksi, mutta Enqvist antaa tässä vasta ohjeet arvonnan suorittamiseksi eikä kukaan ole ohjeiden aikana vielä heittänyt riviä."

On täysin merkityksetöntä, milloin E ohjeensa antaa. Reaalimaailman tapahtumat määräävät todennäköisyydet. Jonon muistiinmerkintä voi tapahtua vasta arvonnan jälkeen. Kuten kirjoitit se on realisoitunut todennäköisyys, tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1. Ennen kolikonheittoa ei ole tapahtumaa.

"Jälkikäteen tuon rivin todennäköisyys on yksi, mutta Enqvist antaa tässä vasta ohjeet arvonnan suorittamiseksi eikä kukaan ole ohjeiden aikana vielä heittänyt riviä."

E esitti todennäköisyytensä arvotulle riville sen muistiinmerkinnän (arvonnan) jälkeen. Kirjoitit aivan oikein, että realisoituneen rivin todennäköisyys on 1, samoin arvonnan jälkeen. Todistit siten E:n todennäköisyyden vääräksi ja E:n esimerkin huijaukseksi.

Jätän muut kirjoituksesi omaan arvoonsa. Pidän sinua edelleen hyvänä kirjoittajana, kuten varmasti muutkin palstalaiset. Anna tämän asian jo jäädä sikseen.

Asia on loppuunkäsitelty.

JC kirjoitti:

"Jälkikäteen tuon rivin todennäköisyys on yksi, mutta Enqvist antaa tässä vasta ohjeet arvonnan suorittamiseksi eikä kukaan ole ohjeiden aikana vielä heittänyt riviä."

On täysin merkityksetöntä, milloin E ohjeensa antaa. Reaalimaailman tapahtumat määräävät todennäköisyydet. Jonon muistiinmerkintä voi tapahtua vasta arvonnan jälkeen. Kuten kirjoitit se on realisoitunut todennäköisyys, tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1. Ennen kolikonheittoa ei ole tapahtumaa.

"Jälkikäteen tuon rivin todennäköisyys on yksi, mutta Enqvist antaa tässä vasta ohjeet arvonnan suorittamiseksi eikä kukaan ole ohjeiden aikana vielä heittänyt riviä."

E esitti todennäköisyytensä arvotulle riville sen muistiinmerkinnän (arvonnan) jälkeen. Kirjoitit aivan oikein, että realisoituneen rivin todennäköisyys on 1, samoin arvonnan jälkeen. Todistit siten E:n todennäköisyyden vääräksi ja E:n esimerkin huijaukseksi.

Jätän muut kirjoituksesi omaan arvoonsa. Pidän sinua edelleen hyvänä kirjoittajana, kuten varmasti muutkin palstalaiset. Anna tämän asian jo jäädä sikseen.

Asia on loppuunkäsitelty.

Lue lisää

"On täysin merkityksetöntä, milloin E ohjeensa antaa."

Ei suinkaan. Ohjeet annetaan ennen heittoa ja silloin tulokseksi syntyvän rivin todennäköisyydeksi lasketaan yhden suden triljoonaan triljoonaan. Jälkikäteen se on yksi.

"Reaalimaailman tapahtumat määräävät todennäköisyydet. Jonon muistiinmerkintä voi tapahtua vasta arvonnan jälkeen."

Itse tein sen arvonnan aikana, koska olisi mahdotonta ensin heittää ja sitten muistaa kaikki mitä on heittänyt.

"Kuten kirjoitit se on realisoitunut todennäköisyys, tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1. Ennen kolikonheittoa ei ole tapahtumaa."

Aivan. Voimme kuitenkin Enqvistin tapaan ennen tapahtumaa kertoa mikä on syntyvän rivin todennäköisyys, koska osaamme sen ohjeiden perusteella laskea.

"E esitti todennäköisyytensä arvotulle riville sen muistiinmerkinnän (arvonnan) jälkeen. Kirjoitit aivan oikein, että realisoituneen rivin todennäköisyys on 1, samoin arvonnan jälkeen. Todistit siten E:n todennäköisyyden vääräksi ja E:n esimerkin huijaukseksi."

Ehei. Enqvist vasta antoi ohjeet, kukaan ei ole esittänyt, että tuo rivi olisi Enqvistin ohjeilla heitetty, ennen kuin minä sen äskettäin tein. juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan, mutta todennäköisyys, että minä sen sain on nyt 1, koska se on realisoitunut.

"Jätän muut kirjoituksesi omaan arvoonsa. Pidän sinua edelleen hyvänä kirjoittajana, kuten varmasti muutkin palstalaiset. Anna tämän asian jo jäädä sikseen."

Tietenkin jätät, koska jäit niin törkeistä valheista kminun väitteitäni koskien kiinni rysän päältä.

"Asia on loppuunkäsitelty."

Niin, näin tuli todistettua, ettei kreationisti voi hyväksyä tuota esimerkkiä oikeaksi, koska sen esittää Enqvist.

moloch_horridus kirjoitti:

"Kirjoituksesi on hämmästyttävän ristiriitaista."

Ei ole. Jo tapahtuneen asian todennäköisyys on aina yksi, mutta silloin kun kompleksisia asioita vasta tapahtuu, niiden todennäköisyydet voivat olla hämmästyttävän pieniä. Aivan kuten Enqvist kertoo.

Lue lisää

Etkö huomannut, että Enqvist kirjoitti menneisyydestä?

asianharrastaja kirjoitti:

Katsotaanpa vähän myös rivien väliin:

"Maa olisi voinut syntyä vähän lähemmäs aurinkoa[, mutta siinä se nyt kiertää, missä kiertää]"

Esimerkissään, josta tuossa vängätään hän kirjoittaessaan oli "Maan syntymisen" ajankohdassa, mutta viittasi myös kuviteltuun tulevaan aikaan, jossa se "kiertää paikallaan".

Vai mitähän oikeastaan mahdoit tarkoittaa.

Lue lisää

Selvästikin Enqvist kirjoitti menneisyydestä. Miksi venkoilet?

kvasi kirjoitti:

Etkö huomannut, että Enqvist kirjoitti menneisyydestä?

"Etkö huomannut, että Enqvist kirjoitti menneisyydestä?"

Huomasin. Hän kertoo, että Maa olisi voinut syntyä vähän lähemmäs Aurinkoa. Silmä olisi voinut kehittyä vähän siniherkemmäksi. Nämä ovat valtaisan monipolvisia ja ainutkertaisia tapahtumia, joihin liittyvä tilastollinen todennäköisyys on aina mikroskooppinen.

Maan syntyminen juuri tälle etäisyydelle Auringosta oli siis valtavan monimutkainen tapahtumasarja, jonka todennäköisyys ennen tuota tapahtumaa oli minimaalinen ja nyt silti se on yksi, koska se tapahtui. Aivan yksinkertaista.

moloch_horridus kirjoitti:

"On täysin merkityksetöntä, milloin E ohjeensa antaa."

Ei suinkaan. Ohjeet annetaan ennen heittoa ja silloin tulokseksi syntyvän rivin todennäköisyydeksi lasketaan yhden suden triljoonaan triljoonaan. Jälkikäteen se on yksi.

"Reaalimaailman tapahtumat määräävät todennäköisyydet. Jonon muistiinmerkintä voi tapahtua vasta arvonnan jälkeen."

Itse tein sen arvonnan aikana, koska olisi mahdotonta ensin heittää ja sitten muistaa kaikki mitä on heittänyt.

"Kuten kirjoitit se on realisoitunut todennäköisyys, tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1. Ennen kolikonheittoa ei ole tapahtumaa."

Aivan. Voimme kuitenkin Enqvistin tapaan ennen tapahtumaa kertoa mikä on syntyvän rivin todennäköisyys, koska osaamme sen ohjeiden perusteella laskea.

"E esitti todennäköisyytensä arvotulle riville sen muistiinmerkinnän (arvonnan) jälkeen. Kirjoitit aivan oikein, että realisoituneen rivin todennäköisyys on 1, samoin arvonnan jälkeen. Todistit siten E:n todennäköisyyden vääräksi ja E:n esimerkin huijaukseksi."

Ehei. Enqvist vasta antoi ohjeet, kukaan ei ole esittänyt, että tuo rivi olisi Enqvistin ohjeilla heitetty, ennen kuin minä sen äskettäin tein. juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan, mutta todennäköisyys, että minä sen sain on nyt 1, koska se on realisoitunut.

"Jätän muut kirjoituksesi omaan arvoonsa. Pidän sinua edelleen hyvänä kirjoittajana, kuten varmasti muutkin palstalaiset. Anna tämän asian jo jäädä sikseen."

Tietenkin jätät, koska jäit niin törkeistä valheista kminun väitteitäni koskien kiinni rysän päältä.

"Asia on loppuunkäsitelty."

Niin, näin tuli todistettua, ettei kreationisti voi hyväksyä tuota esimerkkiä oikeaksi, koska sen esittää Enqvist.

Lue lisää

"Itse tein sen arvonnan aikana, koska olisi mahdotonta ensin heittää ja sitten muistaa kaikki mitä on heittänyt

Arvonta on valmis viimeisen kolikon heiton jälkeen. Sen jälkeen valmistuu muistiinmerkintä.

"Aivan. Voimme kuitenkin Enqvistin tapaan ennen tapahtumaa kertoa mikä on syntyvän rivin todennäköisyys, koska osaamme sen ohjeiden perusteella laskea."

"Ohjeita" ei siihen tarvita. Vain alkeellista todennäköisyysmatematikkaa. Esiintymistodennäköisyyttä ei saa sotkea arvotun rivin, tapahtuman, todennäköisyyden kanssa. Se on realisoitunut tulos, jolle esitit oikein todennäköisyyden 1. Sitä on järjetöntä kutsua sanalla "ihme".

Miksi jatkat vielä jankkaamistasi? Kaikki muut ovat tienneet totuuden asiasta jo pitkään. Asia on loppuunkäsitelty eivätkä merkityksettömät kirjoituksesi voi sitä muuksi muuttaa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Niinhän se menisi rehellisessä todennäköisyyslaskussa, mutta kun kyseessä on huijaus, niin tuon ykkkösen voi laittaa suotuisaksi tapaukseksi kun tarve sitä vaatii, vaikka heittojen jälkeen, niinkuin tässä tapauksessa. Ykkönen ei ole oikea luku tässä tapauksessa siihen kohtaan."

Älä huijaa, niin sinun ei tarvitse asettaa sitä suotuista tapausta tai esittää, että joku muu niin tekisi.

"Ja näistä tiedoista on helppo laskea/tietää mitä käytettiin suotuisten tapausten lukumääränä. Vastaus tähän on yksi."

Ei. Ennakkoehtoa ei asetettu lainkaan, joten suotuisaa tapausta ei määritetty ollenkaan.

"No, koska tässä tapauksessa, kaikki saadut rivit hyväksytään, niin mahdollisuus vastaa todennäköisyyttä."

Ei vastaa. Se on siitä mahdollisuudesta laskettavissa mutta se ei ole sama.

"Aivan, se selviää, mutta sehän ei ole tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan, vaan niiden lukujen suhde, joka antaa vastaukseksi ykkösen."

Minkä todennäköisyys sitten on tuon pyytämäsi laskutoimituksen tulos, jos ei juuri tuon saatavan rivin todennäköisyys:

"Tee vain tuo laskutoimitus, niin todennäköisyys selviää. Onko se yksi vai lähellä 0 selviää sitten. Eli ,jaa ykkönen triljoonaa triljoonalla." ?

Lue lisää

*Minkä todennäköisyys sitten on tuon pyytämäsi laskutoimituksen tulos, jos ei juuri tuon saatavan rivin todennäköisyys:
"Tee vain tuo laskutoimitus, niin todennäköisyys selviää. Onko se yksi vai lähellä 0 selviää sitten. Eli ,jaa ykkönen triljoonaa triljoonalla." ?*

Ole kai jo huomannut, että jos noudattaa Envistin esimerkkiä, niin hänen mukaansa satunnainen tapahtumaa antaa aina meidän mielemme mukaisen tuloksen, eli se toteutuu varmasti. Kuitenkin Enqvistin laskeman todennäköisyyden mukaan sattuman pitäisi huolehtia siitä, että emme koskaan saisi mielemme mukaista tulosta, koska ylläoleva laskutoimitus antaa vastaukseksi käytännössä 0, siis ei mitään mahiksia kyseiselle tapahtumalle.

moloch_horridus kirjoitti:

"Etkö huomannut, että Enqvist kirjoitti menneisyydestä?"

Huomasin. Hän kertoo, että Maa olisi voinut syntyä vähän lähemmäs Aurinkoa. Silmä olisi voinut kehittyä vähän siniherkemmäksi. Nämä ovat valtaisan monipolvisia ja ainutkertaisia tapahtumia, joihin liittyvä tilastollinen todennäköisyys on aina mikroskooppinen.

Maan syntyminen juuri tälle etäisyydelle Auringosta oli siis valtavan monimutkainen tapahtumasarja, jonka todennäköisyys ennen tuota tapahtumaa oli minimaalinen ja nyt silti se on yksi, koska se tapahtui. Aivan yksinkertaista.

Lue lisää

Asia ei ole noin.Jos toistetaan tapahtumia, että tapahtuu jotain, niin tietysti todennäköisyys on ykkönen jo heti alussa. Aikamoinen skandaali tiedeyhteisössä tuollainen tietämättömyys.

kvasi kirjoitti:

Asia ei ole noin.Jos toistetaan tapahtumia, että tapahtuu jotain, niin tietysti todennäköisyys on ykkönen jo heti alussa. Aikamoinen skandaali tiedeyhteisössä tuollainen tietämättömyys.

Lue lisää

Esi- ja jälkitodennäköisyydet ovat erikoistapauksia ehdollisesta todennäköisyydestä p(jotakin tapahtuu, jos jotakin on jo tapahtunut).

Esimerkkimme kolikkosarjan heittämisen alussa (ei yhtään heitetty) "juuri tuon" sarjan saamisen, joka lopuksi tullaan saamaan, (esi)todennäköisyys on 1/2E100 eli se yksi per triljoonat. Jokaisen heiton jälkeen on olemassa ehdollinen todennäköisyys p(n) sille, että koko sarja on "juuri tuo", ehdolla että n heittoa on jo heitetty.Tämä todennäköisyys kahdentuu jokaisella heitolla ja on siis viimeisen heiton edellä 1/2 ja sen jälkeen 1 (jälkitodennäköisyys).

Se, että "juuri tuon" sarjan sisältö on tiedossa vasta viimeisen heiton jälkeen ei muuta tätä matematiikkaa mitenkään, koska sen hyvin voi olettaa tunnetuksi jo sitä ennenkin.

asianharrastaja kirjoitti:

Esi- ja jälkitodennäköisyydet ovat erikoistapauksia ehdollisesta todennäköisyydestä p(jotakin tapahtuu, jos jotakin on jo tapahtunut).

Esimerkkimme kolikkosarjan heittämisen alussa (ei yhtään heitetty) "juuri tuon" sarjan saamisen, joka lopuksi tullaan saamaan, (esi)todennäköisyys on 1/2E100 eli se yksi per triljoonat. Jokaisen heiton jälkeen on olemassa ehdollinen todennäköisyys p(n) sille, että koko sarja on "juuri tuo", ehdolla että n heittoa on jo heitetty.Tämä todennäköisyys kahdentuu jokaisella heitolla ja on siis viimeisen heiton edellä 1/2 ja sen jälkeen 1 (jälkitodennäköisyys).

Se, että "juuri tuon" sarjan sisältö on tiedossa vasta viimeisen heiton jälkeen ei muuta tätä matematiikkaa mitenkään, koska sen hyvin voi olettaa tunnetuksi jo sitä ennenkin.

Lue lisää

Todennköisyys lasketaan tapahtumalle, joka on edeltäkäsin oletettu, esimerkiksi täytetylle lottoruudukolle. Todennköisyyttä ei siis lasketa satunnaisprosessille, joka tuottaa tapahtuman, joka ratkaiseen sen, toteutuiko oletus, eli vastasiko tehdyt lottonumerot arvottuja. Lottoprosessille ei tarvitse laskea todennäköisyyttä, koska on varmaa, että yksi vaihtoehto toteutuu varmasti.

Sinulla on mennyt niin sanotusti puurot ja vellit sekaisin, mutta ei se mitään, et ole ainoa lajissasi. Monilla on sama ongelma kun vaaditaan maalaisjärjen käyttöä. Oppineisuus ampuu joskus pahasti yli, kun on kyse aivan yksinkertaisesta asiasta.

miksi lasket....? kirjoitti:

Todennköisyys lasketaan tapahtumalle, joka on edeltäkäsin oletettu, esimerkiksi täytetylle lottoruudukolle. Todennköisyyttä ei siis lasketa satunnaisprosessille, joka tuottaa tapahtuman, joka ratkaiseen sen, toteutuiko oletus, eli vastasiko tehdyt lottonumerot arvottuja. Lottoprosessille ei tarvitse laskea todennäköisyyttä, koska on varmaa, että yksi vaihtoehto toteutuu varmasti.

Sinulla on mennyt niin sanotusti puurot ja vellit sekaisin, mutta ei se mitään, et ole ainoa lajissasi. Monilla on sama ongelma kun vaaditaan maalaisjärjen käyttöä. Oppineisuus ampuu joskus pahasti yli, kun on kyse aivan yksinkertaisesta asiasta.

Lue lisää

Maaslaisjärki ei ymmärrä matematiikkaa. Se vaatii työtä ja vaivaa opiskeluun sekä valmiutta hylätä ilmeiseltä tuntuvat, mutta loogisesti väärät ajatusmallit.

"Todennköisyys lasketaan tapahtumalle, joka on edeltäkäsin oletettu,."

Kyllä, ja tuon oletuksen tekemiseksi sen tapahtuman ei ole pakko koskaan edes sattua; se vain täytyy pystyä määrittelemään tarkoin.

"..esimerkiksi täytetylle lottoruudukolle."

Pelkkää lottoruudukon täyttöä ajatellen et mitenkään voi tajuta todennäköisyyslaskentaa, vielä paljon vähemmän stokastisia prosesseja.

Palstalla keskustellaan tästä aiheesta siksi, että kreationisteilla on taipumus laskea todennäköisyyksia kompleksisten asioiden sattumiselle sen "todistamiseksi", etteivät ne voi olla sattuman tuotetta. Tällöin he ottavat todella tapahtuneen vaihtoehdon (nykyiset eliöt nyt tunnetulla evoluutiolla syntyneinä) ainoaksi hyväksyttäväksi lopputapahtumaksi (niinkuin oikean lottorivin). Todellisuudessa tälle tulokselle on meille tuntematon, mutta valtava määrä kelvollisia vaihtoehtoja, vaikkakaan tietysti eivät kaikki mahdolliset tapahtumasarjat.

Kreationistinen todennäköisyysjärkeily menee vikaan toisellakin tavalla. Evoluutiokehitys ei ole sokkona etenevä tapahtumaketju kuten lottorivin arvonta, vaan siihen tulee joka vaiheessa palautetta luonnonvalinnan kautta. Tällaisenkin prosessin todennäköisyyksia on mahdollista laskea oikein, vaikka se onkin mutkikasta.

JC kirjoitti:

"Itse tein sen arvonnan aikana, koska olisi mahdotonta ensin heittää ja sitten muistaa kaikki mitä on heittänyt

Arvonta on valmis viimeisen kolikon heiton jälkeen. Sen jälkeen valmistuu muistiinmerkintä.

"Aivan. Voimme kuitenkin Enqvistin tapaan ennen tapahtumaa kertoa mikä on syntyvän rivin todennäköisyys, koska osaamme sen ohjeiden perusteella laskea."

"Ohjeita" ei siihen tarvita. Vain alkeellista todennäköisyysmatematikkaa. Esiintymistodennäköisyyttä ei saa sotkea arvotun rivin, tapahtuman, todennäköisyyden kanssa. Se on realisoitunut tulos, jolle esitit oikein todennäköisyyden 1. Sitä on järjetöntä kutsua sanalla "ihme".

Miksi jatkat vielä jankkaamistasi? Kaikki muut ovat tienneet totuuden asiasta jo pitkään. Asia on loppuunkäsitelty eivätkä merkityksettömät kirjoituksesi voi sitä muuksi muuttaa.

Lue lisää

"Arvonta on valmis viimeisen kolikon heiton jälkeen. Sen jälkeen valmistuu muistiinmerkintä."

Jeps. Suurin osa rivistä on kuitenkin jo valmis ennen viimeistä heittoa.

""Ohjeita" ei siihen tarvita."

Tietenkin tarvitaan. Esim. 6 lantin heitolla on aivan eri todennäköisyydet kuin 100:lla lantiheitolla. Ohjeissa kerrotaan kuinka monta kertaa lanttia tulee heittää.

"Vain alkeellista todennäköisyysmatematikkaa."

Ja sillä saadaan helposti selville ohjeita noudattamalla syntyvän rivin todennäköisyys.

"Esiintymistodennäköisyyttä ei saa sotkea arvotun rivin, tapahtuman, todennäköisyyden kanssa."

Voimme helposti laskea syntyneen rivin esiintymistodennäköisyyden ja jopa tietää sen etukäteen, kun tiedämme, että arvonnassa on triljoona triljoonaa erilaista mahdollisuutta saada aikaan rivi ja tiedämme että jokainen niistä on yhtä todennnäköinen.

"Se on realisoitunut tulos, jolle esitit oikein todennäköisyyden 1. Sitä on järjetöntä kutsua sanalla "ihme"."

Minusta on erittäin ihmeellistä, että olen koko maailmankaikkeudessa ainoa ihminen, joka lantinheitolla on saanut tuon rivin tai koskaan tulee sen saamaan.

"Miksi jatkat vielä jankkaamistasi?"

Siksi että minua naurattaa se, että te ette voi hyväksyä tuota esimerkkiä validiksi siksi, että sen on laatinut Enqvist.

"Kaikki muut ovat tienneet totuuden asiasta jo pitkään."

Me kaikki tiedämme totuuden siitä: esimerkki on mainio.

"Asia on loppuunkäsitelty eivätkä merkityksettömät kirjoituksesi voi sitä muuksi muuttaa."

Huomaan, että sinulla on kova hinku paeta keskustelusta, koska perusteesi ovat osoittautuneet ontoiksi.

kvasi kirjoitti:

Asia ei ole noin.Jos toistetaan tapahtumia, että tapahtuu jotain, niin tietysti todennäköisyys on ykkönen jo heti alussa. Aikamoinen skandaali tiedeyhteisössä tuollainen tietämättömyys.

Lue lisää

"Asia ei ole noin."

On se, älä huoli.

"Jos toistetaan tapahtumia, että tapahtuu jotain, niin tietysti todennäköisyys on ykkönen jo heti alussa."

Aivan. Kukaan ei kuitenkaan luule, että samasta alkutilanteesta todellisuudessa realisoituisivat samat tapahtumat ja lopputilanteet esim. maapallon synnyssä kuin nyt. Syinä mm. Heisenbergin epätarkkuusperiaate ja radioaktiivisuuden tilastollinen luonne.

"Aikamoinen skandaali tiedeyhteisössä tuollainen tietämättömyys."

Se tietämättömyys ja ymmärtämättömyys siitä mistä Enqvist puhui olikin sinulla. Tiedeyhteisössä tiedetään, ettei sama alkutila takaa samaa lopputilannetta kompleksisissa pitkäkestoisissa tilnteissa, joten tapahtumien todennäköisyydet eivät ole 1, vaan kompleksissa pitkäkestoisissa tapahtumissa ne voivat olla etukäteen laskettuina minimaalisen pieniä.

mieti tätä kirjoitti:

*Minkä todennäköisyys sitten on tuon pyytämäsi laskutoimituksen tulos, jos ei juuri tuon saatavan rivin todennäköisyys:
"Tee vain tuo laskutoimitus, niin todennäköisyys selviää. Onko se yksi vai lähellä 0 selviää sitten. Eli ,jaa ykkönen triljoonaa triljoonalla." ?*

Ole kai jo huomannut, että jos noudattaa Envistin esimerkkiä, niin hänen mukaansa satunnainen tapahtumaa antaa aina meidän mielemme mukaisen tuloksen, eli se toteutuu varmasti. Kuitenkin Enqvistin laskeman todennäköisyyden mukaan sattuman pitäisi huolehtia siitä, että emme koskaan saisi mielemme mukaista tulosta, koska ylläoleva laskutoimitus antaa vastaukseksi käytännössä 0, siis ei mitään mahiksia kyseiselle tapahtumalle.

Lue lisää

"Ole kai jo huomannut, että jos noudattaa Envistin esimerkkiä, niin hänen mukaansa satunnainen tapahtumaa antaa aina meidän mielemme mukaisen tuloksen, eli se toteutuu varmasti."

Ei. Olepa nyt kerrankin tarkkana: rivi syntyy varmasti, mutta kukaan ei ollut toivonut tai edes ajatellut etukäteen juuri tuota syntyvää riviä. Eikä juuri sen rivin syntymisen todennäköisyys ollut yksi, vaan sen todennäköisyys oli juuri tuon laskutoimituksesi perusteella syntyvä todennäköisyys.

"Kuitenkin Enqvistin laskeman todennäköisyyden mukaan sattuman pitäisi huolehtia siitä, että emme koskaan saisi mielemme mukaista tulosta, koska ylläoleva laskutoimitus antaa vastaukseksi käytännössä 0, siis ei mitään mahiksia kyseiselle tapahtumalle."

Emme koskaan saakaan juuri etukäteen ajattelemaamme mielemme mukaista riviä, vaikka tiedämme, että jonkun rivin saamme. Sellaisen rivin todennäköisyys kun on sama kuin jokaisen muunkin rivin eli yhden suhde trilojoonaan triljoonaan.

Olit kuitenkin lainannut kirjoituksesta tuon kohdan:

*Minkä todennäköisyys sitten on tuon pyytämäsi laskutoimituksen tulos, jos ei juuri tuon saatavan rivin todennäköisyys:
"Tee vain tuo laskutoimitus, niin todennäköisyys selviää. Onko se yksi vai lähellä 0 selviää sitten. Eli ,jaa ykkönen triljoonaa triljoonalla." ?*

joten voitko kertoa siihen vastauksenkin?

miksi lasket....? kirjoitti:

Todennköisyys lasketaan tapahtumalle, joka on edeltäkäsin oletettu, esimerkiksi täytetylle lottoruudukolle. Todennköisyyttä ei siis lasketa satunnaisprosessille, joka tuottaa tapahtuman, joka ratkaiseen sen, toteutuiko oletus, eli vastasiko tehdyt lottonumerot arvottuja. Lottoprosessille ei tarvitse laskea todennäköisyyttä, koska on varmaa, että yksi vaihtoehto toteutuu varmasti.

Sinulla on mennyt niin sanotusti puurot ja vellit sekaisin, mutta ei se mitään, et ole ainoa lajissasi. Monilla on sama ongelma kun vaaditaan maalaisjärjen käyttöä. Oppineisuus ampuu joskus pahasti yli, kun on kyse aivan yksinkertaisesta asiasta.

Lue lisää

"Lottoprosessille ei tarvitse laskea todennäköisyyttä, koska on varmaa, että yksi vaihtoehto toteutuu varmasti."

Lottoprosessille kannattaa laskea todennököisyys jo ennakkon, jotta ylipäätään tietää kannattaako riviä palauttaa sen hinnalla ja mahdollisten voittojen todennäköisyyksillä ja summilla. Näin tietysti selvää, että lottoaminen on rahanhukkaa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Lottoprosessille ei tarvitse laskea todennäköisyyttä, koska on varmaa, että yksi vaihtoehto toteutuu varmasti."

Lottoprosessille kannattaa laskea todennököisyys jo ennakkon, jotta ylipäätään tietää kannattaako riviä palauttaa sen hinnalla ja mahdollisten voittojen todennäköisyyksillä ja summilla. Näin tietysti selvää, että lottoaminen on rahanhukkaa.

Lue lisää

Yksinkertaistat liikaa.

"Näin tietysti selvää, että lottoaminen on rahanhukkaa."

Jännitykselle ja toivossa elämisen ilolle voi asettaa positiivisen - ja pettymykselle negatiivisen raha-arvon. Kokonaissummasta vasta näkee, ajanhukkaa vai ei.

asianharrastaja kirjoitti:

Yksinkertaistat liikaa.

"Näin tietysti selvää, että lottoaminen on rahanhukkaa."

Jännitykselle ja toivossa elämisen ilolle voi asettaa positiivisen - ja pettymykselle negatiivisen raha-arvon. Kokonaissummasta vasta näkee, ajanhukkaa vai ei.

Lue lisää

Lienen itsekin syyllistynyt tuohon jännityksen ja toivon ostamiseen muutamalla eurolla silloin tällöin.

moloch_horridus kirjoitti:

Lienen itsekin syyllistynyt tuohon jännityksen ja toivon ostamiseen muutamalla eurolla silloin tällöin.

Minulle taas on tuo laji täysin arvotonta tavaraa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Asia ei ole noin."

On se, älä huoli.

"Jos toistetaan tapahtumia, että tapahtuu jotain, niin tietysti todennäköisyys on ykkönen jo heti alussa."

Aivan. Kukaan ei kuitenkaan luule, että samasta alkutilanteesta todellisuudessa realisoituisivat samat tapahtumat ja lopputilanteet esim. maapallon synnyssä kuin nyt. Syinä mm. Heisenbergin epätarkkuusperiaate ja radioaktiivisuuden tilastollinen luonne.

"Aikamoinen skandaali tiedeyhteisössä tuollainen tietämättömyys."

Se tietämättömyys ja ymmärtämättömyys siitä mistä Enqvist puhui olikin sinulla. Tiedeyhteisössä tiedetään, ettei sama alkutila takaa samaa lopputilannetta kompleksisissa pitkäkestoisissa tilnteissa, joten tapahtumien todennäköisyydet eivät ole 1, vaan kompleksissa pitkäkestoisissa tapahtumissa ne voivat olla etukäteen laskettuina minimaalisen pieniä.

Lue lisää

Höpsistä, jos todennäköisyys saada jotain on 1, niin toistamalla jotain pysyy todennäköisyyskin ykkösenä alusta alkaen niin kauan kuin asioita tapahtuu.
Lopuksi on saatu jotain ja senkin todennäköisyys on 1.

moloch_horridus kirjoitti:

"Arvonta on valmis viimeisen kolikon heiton jälkeen. Sen jälkeen valmistuu muistiinmerkintä."

Jeps. Suurin osa rivistä on kuitenkin jo valmis ennen viimeistä heittoa.

""Ohjeita" ei siihen tarvita."

Tietenkin tarvitaan. Esim. 6 lantin heitolla on aivan eri todennäköisyydet kuin 100:lla lantiheitolla. Ohjeissa kerrotaan kuinka monta kertaa lanttia tulee heittää.

"Vain alkeellista todennäköisyysmatematikkaa."

Ja sillä saadaan helposti selville ohjeita noudattamalla syntyvän rivin todennäköisyys.

"Esiintymistodennäköisyyttä ei saa sotkea arvotun rivin, tapahtuman, todennäköisyyden kanssa."

Voimme helposti laskea syntyneen rivin esiintymistodennäköisyyden ja jopa tietää sen etukäteen, kun tiedämme, että arvonnassa on triljoona triljoonaa erilaista mahdollisuutta saada aikaan rivi ja tiedämme että jokainen niistä on yhtä todennnäköinen.

"Se on realisoitunut tulos, jolle esitit oikein todennäköisyyden 1. Sitä on järjetöntä kutsua sanalla "ihme"."

Minusta on erittäin ihmeellistä, että olen koko maailmankaikkeudessa ainoa ihminen, joka lantinheitolla on saanut tuon rivin tai koskaan tulee sen saamaan.

"Miksi jatkat vielä jankkaamistasi?"

Siksi että minua naurattaa se, että te ette voi hyväksyä tuota esimerkkiä validiksi siksi, että sen on laatinut Enqvist.

"Kaikki muut ovat tienneet totuuden asiasta jo pitkään."

Me kaikki tiedämme totuuden siitä: esimerkki on mainio.

"Asia on loppuunkäsitelty eivätkä merkityksettömät kirjoituksesi voi sitä muuksi muuttaa."

Huomaan, että sinulla on kova hinku paeta keskustelusta, koska perusteesi ovat osoittautuneet ontoiksi.

Lue lisää

"Jeps."

Myönsit viimein itsestään selvän asian, että muistiinmerkintä tapahtui arvonnan jälkeen. Muistiinmerkitty rivi on siis satunnaisen arvonnan tulos, mikä tahansa rivi, realisoitunut todennäköisyys, jonka todennäköisyys on 1 - kuten itse tunnustit.

"Suurin osa rivistä on kuitenkin jo valmis ennen viimeistä heittoa."

Täysin tarpeeton huomio. Vaikka kolikonheitto kestäisi tuhat vuotta, se on valmis välittömästi viimeisen heiton jälkeen.

"Minusta on erittäin ihmeellistä, että olen koko maailmankaikkeudessa ainoa ihminen, joka lantinheitolla on saanut tuon rivin tai koskaan tulee sen saamaan."

Se on varmuudella toteutunut arvonnan tulos. Täysin merkityksetön kruunien ja klaavojen jono. Sen ihmettely on yhtä typerää kuin ihmetellä hiekanjyvästen järjestystä Saharassa. Sekin on taatusti ainutlaatuinen maailmankaikkeudessa.

Kirjoituksesi ovat turhia, valheellisia ja järjettömiä. Olet joutunut pinteeseen kieron huijauksen ja demonisi otteen takia. Totuuden tunnustaminen on ainoa mahdollisuutesi selvitä tilanteesta.

JC kirjoitti:

"Jeps."

Myönsit viimein itsestään selvän asian, että muistiinmerkintä tapahtui arvonnan jälkeen. Muistiinmerkitty rivi on siis satunnaisen arvonnan tulos, mikä tahansa rivi, realisoitunut todennäköisyys, jonka todennäköisyys on 1 - kuten itse tunnustit.

"Suurin osa rivistä on kuitenkin jo valmis ennen viimeistä heittoa."

Täysin tarpeeton huomio. Vaikka kolikonheitto kestäisi tuhat vuotta, se on valmis välittömästi viimeisen heiton jälkeen.

"Minusta on erittäin ihmeellistä, että olen koko maailmankaikkeudessa ainoa ihminen, joka lantinheitolla on saanut tuon rivin tai koskaan tulee sen saamaan."

Se on varmuudella toteutunut arvonnan tulos. Täysin merkityksetön kruunien ja klaavojen jono. Sen ihmettely on yhtä typerää kuin ihmetellä hiekanjyvästen järjestystä Saharassa. Sekin on taatusti ainutlaatuinen maailmankaikkeudessa.

Kirjoituksesi ovat turhia, valheellisia ja järjettömiä. Olet joutunut pinteeseen kieron huijauksen ja demonisi otteen takia. Totuuden tunnustaminen on ainoa mahdollisuutesi selvitä tilanteesta.

Lue lisää

"Myönsit viimein itsestään selvän asian, että muistiinmerkintä tapahtui arvonnan jälkeen."

Viimein? Myönsin sen heti, mutta siitähän ei tässä ole edes väitelty.

"Muistiinmerkitty rivi on siis satunnaisen arvonnan tulos, mikä tahansa rivi, realisoitunut todennäköisyys, jonka todennäköisyys on 1 - kuten itse tunnustit."

Rivin todennäköisyys sitten kun se on syntynyt ja näin realisoitunut, on toki yksi kuten koko ajan olen kertonut. Sen sijaan tuo todennäköisyys ennen heittoja on kullekin erilaiselle riville yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja siksi tiedämme, että kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Ei nolla tai yksi kuten sinä ehdotit, mutta jonka sitten korjasit tunnustamalla että voimme tietää rivin todennäköisyyden ilman suotuisan tapauksen valintaa ennakkoon, jo ohjeita annettaessa.

"Täysin tarpeeton huomio. Vaikka kolikonheitto kestäisi tuhat vuotta, se on valmis välittömästi viimeisen heiton jälkeen."

Kyllä siitä vain suurin osa valmistuu heittojen aikana.

"Se on varmuudella toteutunut arvonnan tulos. Täysin merkityksetön kruunien ja klaavojen jono."

Ei se merkityksetön ollut, koska juuri tuolla jonolla pystyin selittämään teille todennäköisyyslaskun periaatteita.

"Sen ihmettely on yhtä typerää kuin ihmetellä hiekanjyvästen järjestystä Saharassa. Sekin on taatusti ainutlaatuinen maailmankaikkeudessa."

Aivan. Tuon järjestyksen todennäköisyys olisi huikeasti pienempi. Mutta tuohan osoittaa nyt, että alat ymmärtää Enqvistin pointtia: on mieletöntä laskea todennäköisyyksiä kreationistien tapaan ja luulla, että nuo kaikki luonnolliset tapahtumat, jotka toteutuvat olisivat ihmeitä, koska ne ovat kompleksisia. Juuri täsmälleen sitä mitä Enqvist tarkoitti. Hänhän sanoi näin tuon esimerkkinsä jälkeen:

"Se ei todista aistien takaisesta maailmasta tai mystisestä kädestä, joka ohjailee kolikkoa. ”Ihme” on kuitenkin tapahtunut – pelkästään satunnaisuuden ansiosta. Kun väitetään olevan paljon todennäköisempää, ettei mitään olisi olemassa kuin että jotakin on olemassa ja kerrotaan tämän viittaavaan älylliseen suunnittelijaan, tehdään pelkästään halpaa demagogiaa."

"Kirjoituksesi ovat turhia, valheellisia ja järjettömiä. Olet joutunut pinteeseen kieron huijauksen ja demonisi otteen takia."

LOL. Minä en ole pinteessä, vaan se olet sinä logiikkasi pettämisen takia. Se pettää siksi, että puolustat valhetta.

"Totuuden tunnustaminen on ainoa mahdollisuutesi selvitä tilanteesta."

Olen jo tunnustanut totuuden: Enqvistin esimerkki on mainio kuvaus siitä, että satunnainen tapahtuma voi tapahtua, vaikka sillä on erittäin pieni todennäköisyys tapahtua ja että siksi hiekan jyvien järjestyksiä ei ole mielekästä laskea kreationistien tapaan. Mainiota, että sinä ymmärsit vihdoinkin mikä oli Enqvistin pointti..

kvasi kirjoitti:

Höpsistä, jos todennäköisyys saada jotain on 1, niin toistamalla jotain pysyy todennäköisyyskin ykkösenä alusta alkaen niin kauan kuin asioita tapahtuu.
Lopuksi on saatu jotain ja senkin todennäköisyys on 1.

Lue lisää

"Höpsistä, jos todennäköisyys saada jotain on 1, niin toistamalla jotain pysyy todennäköisyyskin ykkösenä alusta alkaen niin kauan kuin asioita tapahtuu."

Tässä tapauksessa tapahtuman todennäköisyys on yksi eli se on varma tapaus vain sikis, että se on jo tapahtunut. Sen sijaan tuon tapahtumasarajan toistuminen etukäteen ei ole lainkaan varmaa, ensinnäkin siksi, että kukaan ei sitä tehnyt, toisekseen kertomistani syistä.

"Lopuksi on saatu jotain ja senkin todennäköisyys on 1."

Vasta kun tuollainen kompleksinen tapahtumasarja on tapahtunut, voimme sanoa, että sen todennäköisyys oli yksi. Ei ennen.

moloch_horridus kirjoitti:

"Myönsit viimein itsestään selvän asian, että muistiinmerkintä tapahtui arvonnan jälkeen."

Viimein? Myönsin sen heti, mutta siitähän ei tässä ole edes väitelty.

"Muistiinmerkitty rivi on siis satunnaisen arvonnan tulos, mikä tahansa rivi, realisoitunut todennäköisyys, jonka todennäköisyys on 1 - kuten itse tunnustit."

Rivin todennäköisyys sitten kun se on syntynyt ja näin realisoitunut, on toki yksi kuten koko ajan olen kertonut. Sen sijaan tuo todennäköisyys ennen heittoja on kullekin erilaiselle riville yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja siksi tiedämme, että kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Ei nolla tai yksi kuten sinä ehdotit, mutta jonka sitten korjasit tunnustamalla että voimme tietää rivin todennäköisyyden ilman suotuisan tapauksen valintaa ennakkoon, jo ohjeita annettaessa.

"Täysin tarpeeton huomio. Vaikka kolikonheitto kestäisi tuhat vuotta, se on valmis välittömästi viimeisen heiton jälkeen."

Kyllä siitä vain suurin osa valmistuu heittojen aikana.

"Se on varmuudella toteutunut arvonnan tulos. Täysin merkityksetön kruunien ja klaavojen jono."

Ei se merkityksetön ollut, koska juuri tuolla jonolla pystyin selittämään teille todennäköisyyslaskun periaatteita.

"Sen ihmettely on yhtä typerää kuin ihmetellä hiekanjyvästen järjestystä Saharassa. Sekin on taatusti ainutlaatuinen maailmankaikkeudessa."

Aivan. Tuon järjestyksen todennäköisyys olisi huikeasti pienempi. Mutta tuohan osoittaa nyt, että alat ymmärtää Enqvistin pointtia: on mieletöntä laskea todennäköisyyksiä kreationistien tapaan ja luulla, että nuo kaikki luonnolliset tapahtumat, jotka toteutuvat olisivat ihmeitä, koska ne ovat kompleksisia. Juuri täsmälleen sitä mitä Enqvist tarkoitti. Hänhän sanoi näin tuon esimerkkinsä jälkeen:

"Se ei todista aistien takaisesta maailmasta tai mystisestä kädestä, joka ohjailee kolikkoa. ”Ihme” on kuitenkin tapahtunut – pelkästään satunnaisuuden ansiosta. Kun väitetään olevan paljon todennäköisempää, ettei mitään olisi olemassa kuin että jotakin on olemassa ja kerrotaan tämän viittaavaan älylliseen suunnittelijaan, tehdään pelkästään halpaa demagogiaa."

"Kirjoituksesi ovat turhia, valheellisia ja järjettömiä. Olet joutunut pinteeseen kieron huijauksen ja demonisi otteen takia."

LOL. Minä en ole pinteessä, vaan se olet sinä logiikkasi pettämisen takia. Se pettää siksi, että puolustat valhetta.

"Totuuden tunnustaminen on ainoa mahdollisuutesi selvitä tilanteesta."

Olen jo tunnustanut totuuden: Enqvistin esimerkki on mainio kuvaus siitä, että satunnainen tapahtuma voi tapahtua, vaikka sillä on erittäin pieni todennäköisyys tapahtua ja että siksi hiekan jyvien järjestyksiä ei ole mielekästä laskea kreationistien tapaan. Mainiota, että sinä ymmärsit vihdoinkin mikä oli Enqvistin pointti..

Lue lisää

"Rivin todennäköisyys sitten kun se on syntynyt ja näin realisoitunut, on toki yksi "

"...kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Mielipuolinen ristiriita. Todistit juuri, kolmannen kerran, E:n esimerkin huijaukseksi.

Miksi jatkat arvotonta jankkaamistasi? Tunnusta totuus, muuta et voi.

JC kirjoitti:

"Rivin todennäköisyys sitten kun se on syntynyt ja näin realisoitunut, on toki yksi "

"...kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Mielipuolinen ristiriita. Todistit juuri, kolmannen kerran, E:n esimerkin huijaukseksi.

Miksi jatkat arvotonta jankkaamistasi? Tunnusta totuus, muuta et voi.

Lue lisää

"Mielipuolinen ristiriita. Todistit juuri, kolmannen kerran, E:n esimerkin huijaukseksi."

Höpsis. Ristiriitaa on vain sinun omissa kirjoituksissasi. Koko ajan olen johdonmukaisesti kertonut, että rivin syntyminen ohjeita noudattamalla on yksi. Sen sijaan sen että juuri joku tietty rivi realisoituu todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, koska rivejä on triljoona triljoonaa erilaista ja jokaisella on sama todennäköisyys yhden suhde triljoonaan triljoonaan toteutua.

"Miksi jatkat arvotonta jankkaamistasi? Tunnusta totuus, muuta et voi."

Minähän olen tunnustanut totuuden: Enqvistin esimerkki on mainoa. Tunnusta sinä totuus, että piillä ei ole tarkkaa arvoa kymmenjärjestelmässä.

asianharrastaja kirjoitti:

Maaslaisjärki ei ymmärrä matematiikkaa. Se vaatii työtä ja vaivaa opiskeluun sekä valmiutta hylätä ilmeiseltä tuntuvat, mutta loogisesti väärät ajatusmallit.

"Todennköisyys lasketaan tapahtumalle, joka on edeltäkäsin oletettu,."

Kyllä, ja tuon oletuksen tekemiseksi sen tapahtuman ei ole pakko koskaan edes sattua; se vain täytyy pystyä määrittelemään tarkoin.

"..esimerkiksi täytetylle lottoruudukolle."

Pelkkää lottoruudukon täyttöä ajatellen et mitenkään voi tajuta todennäköisyyslaskentaa, vielä paljon vähemmän stokastisia prosesseja.

Palstalla keskustellaan tästä aiheesta siksi, että kreationisteilla on taipumus laskea todennäköisyyksia kompleksisten asioiden sattumiselle sen "todistamiseksi", etteivät ne voi olla sattuman tuotetta. Tällöin he ottavat todella tapahtuneen vaihtoehdon (nykyiset eliöt nyt tunnetulla evoluutiolla syntyneinä) ainoaksi hyväksyttäväksi lopputapahtumaksi (niinkuin oikean lottorivin). Todellisuudessa tälle tulokselle on meille tuntematon, mutta valtava määrä kelvollisia vaihtoehtoja, vaikkakaan tietysti eivät kaikki mahdolliset tapahtumasarjat.

Kreationistinen todennäköisyysjärkeily menee vikaan toisellakin tavalla. Evoluutiokehitys ei ole sokkona etenevä tapahtumaketju kuten lottorivin arvonta, vaan siihen tulee joka vaiheessa palautetta luonnonvalinnan kautta. Tällaisenkin prosessin todennäköisyyksia on mahdollista laskea oikein, vaikka se onkin mutkikasta.

Lue lisää

"Pelkkää lottoruudukon täyttöä ajatellen et mitenkään voi tajuta todennäköisyyslaskentaa, vielä paljon vähemmän stokastisia prosesseja."

Kyllä todennäköisyyslaskentaa voi käyttää sen arvioimiseen, mikä on todennäköisyys, että tekemäni ruudukko vastaa voittoon oikeuttavaa tapahtumaa arvonnassa. Lasken todennäköisyyden tuolle täyttämälleni ruudukolle. En ota numeroita ylös lottoarvonnassa ja laske niille todennäköisyyttä. Eihän lottoarvonnan tuloksen ylöskirjaaminen ja siitä tehty johtopäätös, että todennäköisyys sille, että sain juuri tuon tuon ylöskirjaamani rivin, on yhden suhde n15 miljoonaan toteutuneena, joten lottoruudukolle laskemani todennäkösyys toteutui ja olen voittanut lotossa. Ei, vaan otan numerot ylös ja vertaan niitä tekemiinin numeroihin ja jos ne vastaavat toisiaan, olen voittanut lotossa.

Siis, todennäköisyys lasketaan tehdylle lottoruudukolle, ennen lottoarvontaa ei arvotuille numeroille, lottoarvonnan jälkeen.

ymmärrys hoi kirjoitti:

"Pelkkää lottoruudukon täyttöä ajatellen et mitenkään voi tajuta todennäköisyyslaskentaa, vielä paljon vähemmän stokastisia prosesseja."

Kyllä todennäköisyyslaskentaa voi käyttää sen arvioimiseen, mikä on todennäköisyys, että tekemäni ruudukko vastaa voittoon oikeuttavaa tapahtumaa arvonnassa. Lasken todennäköisyyden tuolle täyttämälleni ruudukolle. En ota numeroita ylös lottoarvonnassa ja laske niille todennäköisyyttä. Eihän lottoarvonnan tuloksen ylöskirjaaminen ja siitä tehty johtopäätös, että todennäköisyys sille, että sain juuri tuon tuon ylöskirjaamani rivin, on yhden suhde n15 miljoonaan toteutuneena, joten lottoruudukolle laskemani todennäkösyys toteutui ja olen voittanut lotossa. Ei, vaan otan numerot ylös ja vertaan niitä tekemiinin numeroihin ja jos ne vastaavat toisiaan, olen voittanut lotossa.

Siis, todennäköisyys lasketaan tehdylle lottoruudukolle, ennen lottoarvontaa ei arvotuille numeroille, lottoarvonnan jälkeen.

Lue lisää

Voihan tietokonettakin läyttää vaikka lasinalusena:

"Kyllä todennäköisyyslaskentaa voi käyttää sen arvioimiseen, mikä on todennäköisyys, että tekemäni ruudukko vastaa voittoon oikeuttavaa tapahtumaa arvonnassa."

Tuossa ei silti ole koko todennäköisyysmatematiikka. Eikä se, että osaat panna juomalasin tietokoneen päälle auta sinua ymmärtämään, miten kone toimii.

asianharrastaja kirjoitti:

Voihan tietokonettakin läyttää vaikka lasinalusena:

"Kyllä todennäköisyyslaskentaa voi käyttää sen arvioimiseen, mikä on todennäköisyys, että tekemäni ruudukko vastaa voittoon oikeuttavaa tapahtumaa arvonnassa."

Tuossa ei silti ole koko todennäköisyysmatematiikka. Eikä se, että osaat panna juomalasin tietokoneen päälle auta sinua ymmärtämään, miten kone toimii.

Lue lisää

"Voihan tietokonettakin läyttää vaikka lasinalusena:"

Aivan, ja todennäköisyyden voi laskea lottoarvonan tippuville numeroillekin, aivan kuin Enqvist tekee lantiheiton tuloksellekin. Näissä tapauksissa todennäköisyyden laskemisesta ei ole kyllä mitään järkevää tarkoitusta, kun ei siinäkään, että tietokonetta pidetään lasinalusena.

"Tuossa ei silti ole koko todennäköisyysmatematiikka. Eikä se, että osaat panna juomalasin tietokoneen päälle auta sinua ymmärtämään, miten kone toimii. "

No, nythän ei ole kysymys koko todennäköisyysmatematiikan ymmärtämisestä, vaan siitä, miten lottovoiton todennäköisyys lasketaan täytetylle ruudukolle, eikä tippuville numeroille.

ymmärrys hoi kirjoitti:

"Voihan tietokonettakin läyttää vaikka lasinalusena:"

Aivan, ja todennäköisyyden voi laskea lottoarvonan tippuville numeroillekin, aivan kuin Enqvist tekee lantiheiton tuloksellekin. Näissä tapauksissa todennäköisyyden laskemisesta ei ole kyllä mitään järkevää tarkoitusta, kun ei siinäkään, että tietokonetta pidetään lasinalusena.

"Tuossa ei silti ole koko todennäköisyysmatematiikka. Eikä se, että osaat panna juomalasin tietokoneen päälle auta sinua ymmärtämään, miten kone toimii. "

No, nythän ei ole kysymys koko todennäköisyysmatematiikan ymmärtämisestä, vaan siitä, miten lottovoiton todennäköisyys lasketaan täytetylle ruudukolle, eikä tippuville numeroille.

Lue lisää

"Näissä tapauksissa todennäköisyyden laskemisesta ei ole kyllä mitään järkevää tarkoitusta, kun ei siinäkään, että tietokonetta pidetään lasinalusena."

Järkevä tarkoitus tuolla laskulla on osoittaa kreationistien käyttämät todennäköisyyslaskut mielettömiksi.

ymmärrys hoi kirjoitti:

"Voihan tietokonettakin läyttää vaikka lasinalusena:"

Aivan, ja todennäköisyyden voi laskea lottoarvonan tippuville numeroillekin, aivan kuin Enqvist tekee lantiheiton tuloksellekin. Näissä tapauksissa todennäköisyyden laskemisesta ei ole kyllä mitään järkevää tarkoitusta, kun ei siinäkään, että tietokonetta pidetään lasinalusena.

"Tuossa ei silti ole koko todennäköisyysmatematiikka. Eikä se, että osaat panna juomalasin tietokoneen päälle auta sinua ymmärtämään, miten kone toimii. "

No, nythän ei ole kysymys koko todennäköisyysmatematiikan ymmärtämisestä, vaan siitä, miten lottovoiton todennäköisyys lasketaan täytetylle ruudukolle, eikä tippuville numeroille.

Lue lisää

Saitpa yhdellä lauseella antetuksi taas lisäosoituksen todennäköisyyden ymmärryksestäsi.:

"..miten lottovoiton todennäköisyys lasketaan täytetylle ruudukolle, eikä tippuville numeroille."

Kun olet täyttänyt ruudukon, siinä ei enää ole mitään satunnaisuutta. Todennäköisyys lasketaan sille, tippuuko koneesta niitä numeroita, joita siihen olet kirjoittanut. Montakin eri todennäköisyyttä (neljä oikein, viisi oikein,..).

moloch_horridus kirjoitti:

"Mielipuolinen ristiriita. Todistit juuri, kolmannen kerran, E:n esimerkin huijaukseksi."

Höpsis. Ristiriitaa on vain sinun omissa kirjoituksissasi. Koko ajan olen johdonmukaisesti kertonut, että rivin syntyminen ohjeita noudattamalla on yksi. Sen sijaan sen että juuri joku tietty rivi realisoituu todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, koska rivejä on triljoona triljoonaa erilaista ja jokaisella on sama todennäköisyys yhden suhde triljoonaan triljoonaan toteutua.

"Miksi jatkat arvotonta jankkaamistasi? Tunnusta totuus, muuta et voi."

Minähän olen tunnustanut totuuden: Enqvistin esimerkki on mainoa. Tunnusta sinä totuus, että piillä ei ole tarkkaa arvoa kymmenjärjestelmässä.

Lue lisää

"...että juuri joku tietty rivi realisoituu todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan..."

Jankutat itsestään selvyyksiä, jotka eivät liity E:n esimerkkiin. Kaikki näkevät jo hämäysyritystesi läpi.

E:n huijauksessa ei ollut tiettyä riviä. Oli vain arvottu ja sitten muistiinmertkitty rivi, jota E nimitti kierosti ja hämäävästi sanoilla "juuri tuo rivi".

Itse nimitit riviä yksiselitteisesti, aivan oikein, realisoituneeksi todennäköisyydeksi ja annoit sille todennäköisyydeksi 1. Tällöin tunnustit E:n esimerkin huijaukseksi. Demonisi estää sinua lausumasta asiaa ääneen.

Jos haluat kulkea valheen tietä, kulje sitten. Totuus on, että E:n esimerkki on huijaus. Kieroilulla ja jankkaamisella et voi asiaan vaikuttaa mitenkään.

JC kirjoitti:

"...että juuri joku tietty rivi realisoituu todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan..."

Jankutat itsestään selvyyksiä, jotka eivät liity E:n esimerkkiin. Kaikki näkevät jo hämäysyritystesi läpi.

E:n huijauksessa ei ollut tiettyä riviä. Oli vain arvottu ja sitten muistiinmertkitty rivi, jota E nimitti kierosti ja hämäävästi sanoilla "juuri tuo rivi".

Itse nimitit riviä yksiselitteisesti, aivan oikein, realisoituneeksi todennäköisyydeksi ja annoit sille todennäköisyydeksi 1. Tällöin tunnustit E:n esimerkin huijaukseksi. Demonisi estää sinua lausumasta asiaa ääneen.

Jos haluat kulkea valheen tietä, kulje sitten. Totuus on, että E:n esimerkki on huijaus. Kieroilulla ja jankkaamisella et voi asiaan vaikuttaa mitenkään.

Lue lisää

"Jankutat itsestään selvyyksiä, jotka eivät liity E:n esimerkkiin. Kaikki näkevät jo hämäysyritystesi läpi."

Heh. Tuohan oli juuri se kohta Enqvistin esimerkistä, jota olet yrittänyt kiistää. Nyt toki olet muuttanut maalitauluasi, kun tulit tunnustaneeksi, että voimme tietää etukäteen nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ilman suotuisan tapauksen valintaa.

"E:n huijauksessa ei ollut tiettyä riviä. Oli vain arvottu ja sitten muistiinmertkitty rivi, jota E nimitti kierosti ja hämäävästi sanoilla "juuri tuo rivi"."

Se on juuri tuo rivi, joka tulee lantinheiton tuloksena, ei mikään muu triljoonista triljoonista mahdollisista eri riveistä.

"Itse nimitit riviä yksiselitteisesti, aivan oikein, realisoituneeksi todennäköisyydeksi ja annoit sille todennäköisyydeksi 1."

Aivan. jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu eikä siitä ole enää mitään epävarmuutta, joten sen todennäköisyys on yksi.

"Tällöin tunnustit E:n esimerkin huijaukseksi."

Ehei. Minä puhui jälkikäteisestä tilanteesta, kuten voisit päätellä sanan syntyä ja realisoitua aikamuodosta. Jos osaisit. Yritäpä uudelleen, tässä tuo lauseeni:

"Rivin todennäköisyys sitten kun se on syntynyt ja näin realisoitunut, on toki yksi "

"Demonisi estää sinua lausumasta asiaa ääneen."

Heh. Kerro ensin perusteet, että miksi minun pitäisi pitää Enqvistin esimerkkiä huijauksena eikä sinun väitteitäsi, mm. että tuon rivin todennäköisyys on nolla ja yksi.

"Jos haluat kulkea valheen tietä, kulje sitten. Totuus on, että E:n esimerkki on huijaus. Kieroilulla ja jankkaamisella et voi asiaan vaikuttaa mitenkään."

Tituus on, että Enqvistin esimerkki on mainio ja aivan oikein. Sinulla ei ole mitään perusteita kiistää sitä.

Haluatko sinä kulkea valheen tiellä piin tarkan arvon suhteen?

asianharrastaja kirjoitti:

Saitpa yhdellä lauseella antetuksi taas lisäosoituksen todennäköisyyden ymmärryksestäsi.:

"..miten lottovoiton todennäköisyys lasketaan täytetylle ruudukolle, eikä tippuville numeroille."

Kun olet täyttänyt ruudukon, siinä ei enää ole mitään satunnaisuutta. Todennäköisyys lasketaan sille, tippuuko koneesta niitä numeroita, joita siihen olet kirjoittanut. Montakin eri todennäköisyyttä (neljä oikein, viisi oikein,..).

Lue lisää

"Kun olet täyttänyt ruudukon, siinä ei enää ole mitään satunnaisuutta. Todennäköisyys lasketaan sille, tippuuko koneesta niitä numeroita, joita siihen olet kirjoittanut. Montakin eri todennäköisyyttä (neljä oikein, viisi oikein,..)."

Kuitekin kyse oli todennäköisyyden laskemisesta 7 oikein tulokselle lotossa. Ja mielestäni se voidaan laskea. Todennäköisyyttä ei kuitenkaan lasketa niinkuin Envistin esimerkkiä mukaillen, että lottoarvonnassa otetaan numerot ylös ja sanotaan, että todennäköisyys että sain juuri nuo numerot, on yhden suhde 15 miljoonaan. Tätä tarkoitin, tippuville numeroille laskemisella. Eli, mitä hyötyä minulle on tästä Envistin laskusta? Voitinko lotossa vai en?

moloch_horridus kirjoitti:

"Jankutat itsestään selvyyksiä, jotka eivät liity E:n esimerkkiin. Kaikki näkevät jo hämäysyritystesi läpi."

Heh. Tuohan oli juuri se kohta Enqvistin esimerkistä, jota olet yrittänyt kiistää. Nyt toki olet muuttanut maalitauluasi, kun tulit tunnustaneeksi, että voimme tietää etukäteen nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ilman suotuisan tapauksen valintaa.

"E:n huijauksessa ei ollut tiettyä riviä. Oli vain arvottu ja sitten muistiinmertkitty rivi, jota E nimitti kierosti ja hämäävästi sanoilla "juuri tuo rivi"."

Se on juuri tuo rivi, joka tulee lantinheiton tuloksena, ei mikään muu triljoonista triljoonista mahdollisista eri riveistä.

"Itse nimitit riviä yksiselitteisesti, aivan oikein, realisoituneeksi todennäköisyydeksi ja annoit sille todennäköisyydeksi 1."

Aivan. jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu eikä siitä ole enää mitään epävarmuutta, joten sen todennäköisyys on yksi.

"Tällöin tunnustit E:n esimerkin huijaukseksi."

Ehei. Minä puhui jälkikäteisestä tilanteesta, kuten voisit päätellä sanan syntyä ja realisoitua aikamuodosta. Jos osaisit. Yritäpä uudelleen, tässä tuo lauseeni:

"Rivin todennäköisyys sitten kun se on syntynyt ja näin realisoitunut, on toki yksi "

"Demonisi estää sinua lausumasta asiaa ääneen."

Heh. Kerro ensin perusteet, että miksi minun pitäisi pitää Enqvistin esimerkkiä huijauksena eikä sinun väitteitäsi, mm. että tuon rivin todennäköisyys on nolla ja yksi.

"Jos haluat kulkea valheen tietä, kulje sitten. Totuus on, että E:n esimerkki on huijaus. Kieroilulla ja jankkaamisella et voi asiaan vaikuttaa mitenkään."

Tituus on, että Enqvistin esimerkki on mainio ja aivan oikein. Sinulla ei ole mitään perusteita kiistää sitä.

Haluatko sinä kulkea valheen tiellä piin tarkan arvon suhteen?

Lue lisää

"Se on juuri tuo rivi, joka tulee lantinheiton tuloksena, ei mikään muu triljoonista triljoonista mahdollisista eri riveistä."

Aiemmin kirjoitit:

"Mikä tahansa rivi kelpaa tuoksi tietyksi riviksi, kunhan se on arvonnan tulos"

Olet jälleen karkeassa ristiriidassa itsesi kanssa. Valehteletko vai oletko vain sekaisin on jo merkityksetöntä. Et ole enää vakavasti otettava ja kirjoituksesi ovat täysin turhia ja valheellisia.

JC kirjoitti:

"Se on juuri tuo rivi, joka tulee lantinheiton tuloksena, ei mikään muu triljoonista triljoonista mahdollisista eri riveistä."

Aiemmin kirjoitit:

"Mikä tahansa rivi kelpaa tuoksi tietyksi riviksi, kunhan se on arvonnan tulos"

Olet jälleen karkeassa ristiriidassa itsesi kanssa. Valehteletko vai oletko vain sekaisin on jo merkityksetöntä. Et ole enää vakavasti otettava ja kirjoituksesi ovat täysin turhia ja valheellisia.

Lue lisää

""Se on juuri tuo rivi, joka tulee lantinheiton tuloksena, ei mikään muu triljoonista triljoonista mahdollisista eri riveistä."

Aiemmin kirjoitit:

"Mikä tahansa rivi kelpaa tuoksi tietyksi riviksi, kunhan se on arvonnan tulos"

Olet jälleen karkeassa ristiriidassa itsesi kanssa. Valehteletko vai oletko vain sekaisin on jo merkityksetöntä. Et ole enää vakavasti otettava ja kirjoituksesi ovat täysin turhia ja valheellisia."

En ole lainkaan. Arvonnassa toteutuu mikä tahansa noista triljoonista triljoonista vaihtoehdoista ja sen jälkeen sitä voidaan kutsua juuri tuoksi riviksi joka arvottiin.

Opettele suomea.

moloch_horridus kirjoitti:

""Se on juuri tuo rivi, joka tulee lantinheiton tuloksena, ei mikään muu triljoonista triljoonista mahdollisista eri riveistä."

Aiemmin kirjoitit:

"Mikä tahansa rivi kelpaa tuoksi tietyksi riviksi, kunhan se on arvonnan tulos"

Olet jälleen karkeassa ristiriidassa itsesi kanssa. Valehteletko vai oletko vain sekaisin on jo merkityksetöntä. Et ole enää vakavasti otettava ja kirjoituksesi ovat täysin turhia ja valheellisia."

En ole lainkaan. Arvonnassa toteutuu mikä tahansa noista triljoonista triljoonista vaihtoehdoista ja sen jälkeen sitä voidaan kutsua juuri tuoksi riviksi joka arvottiin.

Opettele suomea.

Lue lisää

"En ole lainkaan."

Tämä oli tietysti vastaus väitteeseesi, että olenko sekaisin.

"Arvonnassa toteutuu mikä tahansa noista triljoonista triljoonista vaihtoehdoista ja sen jälkeen sitä voidaan kutsua juuri tuoksi riviksi joka arvottiin."

Juuri tuoksi riviksi voidaan toki kutsua tulevaa riviä myös ennakkoon.

moloch_horridus kirjoitti:

"En ole lainkaan."

Tämä oli tietysti vastaus väitteeseesi, että olenko sekaisin.

"Arvonnassa toteutuu mikä tahansa noista triljoonista triljoonista vaihtoehdoista ja sen jälkeen sitä voidaan kutsua juuri tuoksi riviksi joka arvottiin."

Juuri tuoksi riviksi voidaan toki kutsua tulevaa riviä myös ennakkoon.

Lue lisää

Olet tehnyt seuraavat väitteet:

"Aivan. jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu eikä siitä ole enää mitään epävarmuutta, joten sen todennäköisyys on yksi."

"Sen sijaan tuo todennäköisyys ennen heittoja on kullekin erilaiselle riville yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja siksi tiedämme, että kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Selittäistkö?

ohjeiden mukaan kirjoitti:

Olet tehnyt seuraavat väitteet:

"Aivan. jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu eikä siitä ole enää mitään epävarmuutta, joten sen todennäköisyys on yksi."

"Sen sijaan tuo todennäköisyys ennen heittoja on kullekin erilaiselle riville yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja siksi tiedämme, että kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Selittäistkö?

Lue lisää

"Selittäistkö?"

Siinähän ne oli selitetty.

moloch_horridus kirjoitti:

"Selittäistkö?"

Siinähän ne oli selitetty.

Jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu, joten todennäkösyys on yksi

kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Kumpi on määräävämpi?

ohjeiden mukaan kirjoitti:

Jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu, joten todennäkösyys on yksi

kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Kumpi on määräävämpi?

Lue lisää

"Jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu, joten todennäkösyys on yksi

kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Kumpi on määräävämpi?"

Molemmat.

ohjeiden mukaan kirjoitti:

Jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu, joten todennäkösyys on yksi

kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Kumpi on määräävämpi?

Lue lisää

Koetapa vastata itse:

"Kumpi on määräävämpi?"

Ajattelepa ensi viikon lottorivin todennäköisyyttä nyt. Ensiviikolla, kun se on arvottu, ajattele sitä uudelleen. Onko todennäköisyys vielä sama kun ensimmäisessä ajattelussa? Onko ensi viikon lottorivin todennäköisyyttä mahdollista ajatella, vaikka sen sisältöä ei tiedetä? Määrittääkö ilmaus "ensi viikon lottorivi" tuon rivin yksikäsitteisesti, vaikka sitä ei vielä olekaan arvottu?

Voiko yhden ja saman lottorivin todennäköisuus olla yhdessä tilanteessa yksi ja toisessa toinen?

moloch_horridus kirjoitti:

""Se on juuri tuo rivi, joka tulee lantinheiton tuloksena, ei mikään muu triljoonista triljoonista mahdollisista eri riveistä."

Aiemmin kirjoitit:

"Mikä tahansa rivi kelpaa tuoksi tietyksi riviksi, kunhan se on arvonnan tulos"

Olet jälleen karkeassa ristiriidassa itsesi kanssa. Valehteletko vai oletko vain sekaisin on jo merkityksetöntä. Et ole enää vakavasti otettava ja kirjoituksesi ovat täysin turhia ja valheellisia."

En ole lainkaan. Arvonnassa toteutuu mikä tahansa noista triljoonista triljoonista vaihtoehdoista ja sen jälkeen sitä voidaan kutsua juuri tuoksi riviksi joka arvottiin.

Opettele suomea.

Lue lisää

"Se on juuri tuo rivi, ei mikään muu...eri riveistä - Mikä tahansa rivi kelpaa tuoksi tietyksi riviksi..."

Mikä tahansa rivi on siis "juuri tuo rivi", ei mikään muu eri riveistä. Olet sotkeutunut toivottomasti valheisiisi.

ymmärrys hoi kirjoitti:

"Kun olet täyttänyt ruudukon, siinä ei enää ole mitään satunnaisuutta. Todennäköisyys lasketaan sille, tippuuko koneesta niitä numeroita, joita siihen olet kirjoittanut. Montakin eri todennäköisyyttä (neljä oikein, viisi oikein,..)."

Kuitekin kyse oli todennäköisyyden laskemisesta 7 oikein tulokselle lotossa. Ja mielestäni se voidaan laskea. Todennäköisyyttä ei kuitenkaan lasketa niinkuin Envistin esimerkkiä mukaillen, että lottoarvonnassa otetaan numerot ylös ja sanotaan, että todennäköisyys että sain juuri nuo numerot, on yhden suhde 15 miljoonaan. Tätä tarkoitin, tippuville numeroille laskemisella. Eli, mitä hyötyä minulle on tästä Envistin laskusta? Voitinko lotossa vai en?

Lue lisää

Tuohonkin on jo tässä keskustelussa vastattu:

"Eli, mitä hyötyä minulle on tästä Envistin laskusta? Voitinko lotossa vai en?"

Sen tietämiseen, voititko lotossa, et tarvitse todennäköisyyslaskentaa ollenkaan. Enqvistin laskutavasta on apua, jos haluat tietää, miten muodostuu lottoamisen keskimääräinen (miinusmerkkinen) pelaajakannattavuus kuponkimaksut ja voitot huomioon ottaen. Senkin saa selville helpommin muulla tavoin.

Enqvistin esimerkin päähyöty on kreationistisen todennäköisyyskikkailun perusvirheen osoittaminen. Sinulle se ei taida olla hyöty ollenkaan inttämisestäsi päätellen.

JC kirjoitti:

"Se on juuri tuo rivi, ei mikään muu...eri riveistä - Mikä tahansa rivi kelpaa tuoksi tietyksi riviksi..."

Mikä tahansa rivi on siis "juuri tuo rivi", ei mikään muu eri riveistä. Olet sotkeutunut toivottomasti valheisiisi.

Lue lisää

"Mikä tahansa rivi on siis "juuri tuo rivi", ei mikään muu eri riveistä."

Mistä tahansa rivistä voi tulla juuri tuo rivi, kuten sanoin.

"Olet sotkeutunut toivottomasti valheisiisi."

Yritäpä keskittyä hieman argumentteihin. Ymmärrätkö yllä olevan vastaukseni?

asianharrastaja kirjoitti:

Koetapa vastata itse:

"Kumpi on määräävämpi?"

Ajattelepa ensi viikon lottorivin todennäköisyyttä nyt. Ensiviikolla, kun se on arvottu, ajattele sitä uudelleen. Onko todennäköisyys vielä sama kun ensimmäisessä ajattelussa? Onko ensi viikon lottorivin todennäköisyyttä mahdollista ajatella, vaikka sen sisältöä ei tiedetä? Määrittääkö ilmaus "ensi viikon lottorivi" tuon rivin yksikäsitteisesti, vaikka sitä ei vielä olekaan arvottu?

Voiko yhden ja saman lottorivin todennäköisuus olla yhdessä tilanteessa yksi ja toisessa toinen?

Lue lisää

"Voiko yhden ja saman lottorivin todennäköisuus olla yhdessä tilanteessa yksi ja toisessa toinen?"

Ennen tapahtumaa on vain esiintymistodennäköisyys, mahdollisuus. Se todennäköisyys on pelkkää matematiikkaa. Se tiedetään ilman arvontaa, tapahtumaa. Se ei edusta tapahtumaa, vaan mahdollisuutta.

Arvonnan jälkeen on reaalimaailman tapahtuma. Jos arvottu rivi on tietty rivi, sen todennäköisyys on minimaalinen. Jos arvottua riviä ei ole määritetty, siksi kelpaa mikä tahansa rivi. Silloin sen todennäköisyys on 1.

Joko tämä yksinkertainen asia viimein alkaa mennä kovapäisten evokkien tajuntaan?

moloch_horridus kirjoitti:

"Mikä tahansa rivi on siis "juuri tuo rivi", ei mikään muu eri riveistä."

Mistä tahansa rivistä voi tulla juuri tuo rivi, kuten sanoin.

"Olet sotkeutunut toivottomasti valheisiisi."

Yritäpä keskittyä hieman argumentteihin. Ymmärrätkö yllä olevan vastaukseni?

Lue lisää

"Mistä tahansa rivistä voi tulla juuri tuo rivi, kuten sanoin."

Ainoastaan silloin, kun syntyvä rivi on "juuri tuo rivi". Enqvistin kiero ja valheellinen nimitys ei siihen riitä. Vain idiootti luulee sanojen muuttavan arvotun, satunnaisen rivin olemusta.

Seuraavassa väännän rautalangasta milloin rivi olisi ollut tietty, juuri tuo.

Jos Enqvistillä olisi ollut paperilla, ilman tietoa arvonnasta, rivi, joka osoittautuisi arvonnan jälkeen samaksi arvotun rivin kanssa, hän olisi voinut rehellisesti sanoa: JUURI TUO RIVI syntyi, sen todennäköisyys syntyä oli triljoonasosan triljoonasosa, ihme!

Koska E on joko huijari tai ei ymmärrä kirjoittamaansa, hän kirjoitti kuten kirjoitti.

JC kirjoitti:

"Se on juuri tuo rivi, ei mikään muu...eri riveistä - Mikä tahansa rivi kelpaa tuoksi tietyksi riviksi..."

Mikä tahansa rivi on siis "juuri tuo rivi", ei mikään muu eri riveistä. Olet sotkeutunut toivottomasti valheisiisi.

Lue lisää

Sivullisille tiedoksi, JC on väärässä rivin määrittelyn kohdalla.

"Jos arvottua riviä ei ole määritetty, siksi kelpaa mikä tahansa rivi. Silloin sen todennäköisyys on 1."

Rivi voi olla määritelty saantitavan kautta, vaikka sen sisältöä ei vielä tiedetä. Ensi viikon lottoriviksi ei kelpaa mikä tahansa rivi, vaan vain se, joka ensi viikolla tulee arvonnan tulokseksi. Sen saantitodennäköisyys ennen arvonnan aloittamista on noin yksi 15 miljoonasta.Silloin se on yhtä todennäköinen kuin mikä tahansa muu rivi, mutta vain yksi niistä kelpaa "tuoksi riviksi"

Kun kuusi palloa on arvottu, "tuon rivin" saannin todennäköisyys on 1/33 ja viiden pallon jälkeen 2/34 * 1/33. Samalla tapaa voi laskea edelleen aina arvonnan alkuun, josta tuo yllä todettu todennäköisyys saadaan.

Monivaiheisessa arvonnassa toteutuvan rivin todennäköisyys vaihtelee arvonnan edetessä. Yksivaiheisessa arvonnassa on vain vaihtoehtojen määrästä riippuva ennakkotodennäköisyys sekä jälkitodennäköisyys 1.

asianharrastaja kirjoitti:

Sivullisille tiedoksi, JC on väärässä rivin määrittelyn kohdalla.

"Jos arvottua riviä ei ole määritetty, siksi kelpaa mikä tahansa rivi. Silloin sen todennäköisyys on 1."

Rivi voi olla määritelty saantitavan kautta, vaikka sen sisältöä ei vielä tiedetä. Ensi viikon lottoriviksi ei kelpaa mikä tahansa rivi, vaan vain se, joka ensi viikolla tulee arvonnan tulokseksi. Sen saantitodennäköisyys ennen arvonnan aloittamista on noin yksi 15 miljoonasta.Silloin se on yhtä todennäköinen kuin mikä tahansa muu rivi, mutta vain yksi niistä kelpaa "tuoksi riviksi"

Kun kuusi palloa on arvottu, "tuon rivin" saannin todennäköisyys on 1/33 ja viiden pallon jälkeen 2/34 * 1/33. Samalla tapaa voi laskea edelleen aina arvonnan alkuun, josta tuo yllä todettu todennäköisyys saadaan.

Monivaiheisessa arvonnassa toteutuvan rivin todennäköisyys vaihtelee arvonnan edetessä. Yksivaiheisessa arvonnassa on vain vaihtoehtojen määrästä riippuva ennakkotodennäköisyys sekä jälkitodennäköisyys 1.

Lue lisää

"Rivi voi olla määritelty saantitavan kautta, vaikka sen sisältöä ei vielä tiedetä. Ensi viikon lottoriviksi ei kelpaa mikä tahansa rivi, vaan vain se, joka ensi viikolla tulee arvonnan tulokseksi."

Komppaan asiantuntijaa (ja moloch horridusta).

Kun tätä jankaamista on jo riittävän kauan seurannut, en voi päätyä kuin siihen johtopäätökseen, että kressuressuilla on erittäin suuria vaikeuksia ymmärtää Enqvistin niin yksinkertaista ja hyvää esimerkkiä tuollaisesta kressuressujen tyypillisestä todennäköisyyslaskuista.

Ymmärtäisivät nyt sitten vastedes hämmästellä kressuressujen esittämiä todennäköisyyslaskelmia toteutuneille tapahtumille.

asianharrastaja kirjoitti:

Sivullisille tiedoksi, JC on väärässä rivin määrittelyn kohdalla.

"Jos arvottua riviä ei ole määritetty, siksi kelpaa mikä tahansa rivi. Silloin sen todennäköisyys on 1."

Rivi voi olla määritelty saantitavan kautta, vaikka sen sisältöä ei vielä tiedetä. Ensi viikon lottoriviksi ei kelpaa mikä tahansa rivi, vaan vain se, joka ensi viikolla tulee arvonnan tulokseksi. Sen saantitodennäköisyys ennen arvonnan aloittamista on noin yksi 15 miljoonasta.Silloin se on yhtä todennäköinen kuin mikä tahansa muu rivi, mutta vain yksi niistä kelpaa "tuoksi riviksi"

Kun kuusi palloa on arvottu, "tuon rivin" saannin todennäköisyys on 1/33 ja viiden pallon jälkeen 2/34 * 1/33. Samalla tapaa voi laskea edelleen aina arvonnan alkuun, josta tuo yllä todettu todennäköisyys saadaan.

Monivaiheisessa arvonnassa toteutuvan rivin todennäköisyys vaihtelee arvonnan edetessä. Yksivaiheisessa arvonnassa on vain vaihtoehtojen määrästä riippuva ennakkotodennäköisyys sekä jälkitodennäköisyys 1.

Lue lisää

Sivullisille tiedoksi, asianharrastaja on sekoilun ja kieroilun tiellä.

"Ensi viikon lottoriviksi ei kelpaa mikä tahansa rivi, vaan vain se, joka ensi viikolla tulee arvonnan tulokseksi. Sen saantitodennäköisyys ennen arvonnan aloittamista on noin yksi 15 miljoonasta.Silloin se on yhtä todennäköinen kuin mikä tahansa muu rivi, mutta vain yksi niistä kelpaa "tuoksi riviksi""

Arvonnan tulos määritetään arpomalla. Ennen arvontaa ei ole mitään riviä, joka odottaa toteutumistaan. Kirjoituksesi on muuten sekavaa löpinää.

"Monivaiheisessa arvonnassa toteutuvan rivin todennäköisyys vaihtelee arvonnan edetessä."

Täysin merkityksetöntä löpinää. Arvonta on valmis kun se on valmis, vaikka siinä menisi tuhat vuotta ja vaikka olisi kuinka monta vaihetta hyvänsä.

moloch_horridus kirjoitti:

"Jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu, joten todennäkösyys on yksi

kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Kumpi on määräävämpi?"

Molemmat.

Lue lisää

"Jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu, joten todennäkösyys on yksi

kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Täydellinen, yksiselitteinen ristiriita. Tunnusta jo viimein erehtyneesi, vaikka se kipeää tekeekin. Erehtyihän Enqvistkin, tai ainakin kirjoitti harhaanjohtavasti.

Palstalaiset tuntevat taitosi kirjoittajana ja arvostavat asiantuntemustasi tästä huolimatta. Pidän enimmäkseen tyylistäsi ja arvostan uutteruuttasi ja voimiasi vastata mitä erilaisimpiin kirjoituksiin. Vahingoitat vain itseäsi jatkamalla tätä arvotonta keskustelua.

asianharrastaja kirjoitti:

Koetapa vastata itse:

"Kumpi on määräävämpi?"

Ajattelepa ensi viikon lottorivin todennäköisyyttä nyt. Ensiviikolla, kun se on arvottu, ajattele sitä uudelleen. Onko todennäköisyys vielä sama kun ensimmäisessä ajattelussa? Onko ensi viikon lottorivin todennäköisyyttä mahdollista ajatella, vaikka sen sisältöä ei tiedetä? Määrittääkö ilmaus "ensi viikon lottorivi" tuon rivin yksikäsitteisesti, vaikka sitä ei vielä olekaan arvottu?

Voiko yhden ja saman lottorivin todennäköisuus olla yhdessä tilanteessa yksi ja toisessa toinen?

Lue lisää

"Ajattelepa ensi viikon lottorivin todennäköisyyttä nyt. Ensiviikolla, kun se on arvottu, ajattele sitä uudelleen. Onko todennäköisyys vielä sama kun ensimmäisessä ajattelussa? Onko ensi viikon lottorivin todennäköisyyttä mahdollista ajatella, vaikka sen sisältöä ei tiedetä? Määrittääkö ilmaus "ensi viikon lottorivi" tuon rivin yksikäsitteisesti, vaikka sitä ei vielä olekaan arvottu?"

Et taida olla oikein jyvällä tästä lottoasiasta, etkä myöskään todennäköisyyslaskennan alkeista. Minä en ajattele ensi viikon lottorivin todennäköisyyttä, vaan eri vaihtoehtojen määrää. Niiden lukumäärän saa selville laskemalla, ja niitä on noin 15 miljoonaa. Jos teen yhden ruudukon, minulla on 1 suhde noin 15 miljoonaan saada 7 oikein tulos.

Kun lottoarvonta suoritetaan, joku näistä noin 15 miljoonasta vaihtoehdosta toteutuu. Jos tämän toteutuneen vaihtoehdon numerot täsmäävät omiini olen voittanut.

"Voiko yhden ja saman lottorivin todennäköisuus olla yhdessä tilanteessa yksi ja toisessa toinen?"

Kysymys paljastaa karun totuuden osaamattomuudestasi lotto-ja todennäköisyysasioissa.

asianharrastaja kirjoitti:

Sivullisille tiedoksi, JC on väärässä rivin määrittelyn kohdalla.

"Jos arvottua riviä ei ole määritetty, siksi kelpaa mikä tahansa rivi. Silloin sen todennäköisyys on 1."

Rivi voi olla määritelty saantitavan kautta, vaikka sen sisältöä ei vielä tiedetä. Ensi viikon lottoriviksi ei kelpaa mikä tahansa rivi, vaan vain se, joka ensi viikolla tulee arvonnan tulokseksi. Sen saantitodennäköisyys ennen arvonnan aloittamista on noin yksi 15 miljoonasta.Silloin se on yhtä todennäköinen kuin mikä tahansa muu rivi, mutta vain yksi niistä kelpaa "tuoksi riviksi"

Kun kuusi palloa on arvottu, "tuon rivin" saannin todennäköisyys on 1/33 ja viiden pallon jälkeen 2/34 * 1/33. Samalla tapaa voi laskea edelleen aina arvonnan alkuun, josta tuo yllä todettu todennäköisyys saadaan.

Monivaiheisessa arvonnassa toteutuvan rivin todennäköisyys vaihtelee arvonnan edetessä. Yksivaiheisessa arvonnassa on vain vaihtoehtojen määrästä riippuva ennakkotodennäköisyys sekä jälkitodennäköisyys 1.

Lue lisää

""Rivi voi olla määritelty saantitavan kautta, vaikka sen sisältöä ei vielä tiedetä. Ensi viikon lottoriviksi ei kelpaa mikä tahansa rivi, vaan vain se, joka ensi viikolla tulee arvonnan tulokseksi. Sen saantitodennäköisyys ennen arvonnan aloittamista on noin yksi 15 miljoonasta.Silloin se on yhtä todennäköinen kuin mikä tahansa muu rivi, mutta vain yksi niistä kelpaa "tuoksi riviksi""

Riviä ei voi määritellä saantitavan kautta, vaan loton tapauksessa (normaalisti) 7 numeroa tietystä määrästä. Ensi viikon lottoriviksi kelpaa mikä tahansa rivi, joka täyttää sille annetut kriteerit. Mutta saadakseen 7 oikein lottoarvonnassa, täytetyn rivin on oltava sama kuin mitä lottoarvonnassa saadaan.

JC kirjoitti:

"Jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu, joten todennäkösyys on yksi

kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Täydellinen, yksiselitteinen ristiriita. Tunnusta jo viimein erehtyneesi, vaikka se kipeää tekeekin. Erehtyihän Enqvistkin, tai ainakin kirjoitti harhaanjohtavasti.

Palstalaiset tuntevat taitosi kirjoittajana ja arvostavat asiantuntemustasi tästä huolimatta. Pidän enimmäkseen tyylistäsi ja arvostan uutteruuttasi ja voimiasi vastata mitä erilaisimpiin kirjoituksiin. Vahingoitat vain itseäsi jatkamalla tätä arvotonta keskustelua.

Lue lisää

""Jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu, joten todennäkösyys on yksi

kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Täydellinen, yksiselitteinen ristiriita. Tunnusta jo viimein erehtyneesi, vaikka se kipeää tekeekin. Erehtyihän Enqvistkin, tai ainakin kirjoitti harhaanjohtavasti."

Kas. Onnistut saamaan ristiriidan kirjoituksissani lainaamalla lauseitani vain osittain. Laitetaanpa tuo jälkimmäinen lause kokonaisuudessaan:

"Sen sijaan tuo todennäköisyys ennen heittoja on kullekin erilaiselle riville yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja siksi tiedämme, että kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Toisessa lauseessa siis puhutaan jälkikäteistodennäköisyydestä ja toisessa etukäteistodennäköisyydestä.

Minäkin voisin taatusti saada sinun kirjoituksesi ristiriitaan keskenään lainaamalla niitä vain osittain, mutta pidän sitä halpamaisena valehteluna ja lukijoiden aliarvioimisena. Tiesin kyllä, että tuo on yleinen kreationistien taktiikka, mutta en ihan heti odottanut tuota sinulta. No, paljastitpa vain todellisen karvasi: epätoivoissasi olet valmis valehtelemaan ja käyttämään epärehellisiä keskustelutaktiikoita, koska argumentteja sinulla ei ole.

"Palstalaiset tuntevat taitosi kirjoittajana ja arvostavat asiantuntemustasi tästä huolimatta."

Palstalaiset tuntevat taitosi väittää mustaa valkoiseksi mutta eivät arvosta epärehellisyyttäsi.

"Pidän enimmäkseen tyylistäsi ja arvostan uutteruuttasi ja voimiasi vastata mitä erilaisimpiin kirjoituksiin. Vahingoitat vain itseäsi jatkamalla tätä arvotonta keskustelua."

Minusta sinä vahingoitat itseäsi ja aatettasi syyllistymällä yllä mainittuihin törkyksiin. Etkö ole ymmärtänyt, että kun lainaat tekstiä vain osittain, alkuperäinen teksti on täällä helposti löydettävissä ja jäät heti kiinni tuollaisesta arvottomasta epärehellisyydestä?

moloch_horridus kirjoitti:

""Jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu, joten todennäkösyys on yksi

kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Täydellinen, yksiselitteinen ristiriita. Tunnusta jo viimein erehtyneesi, vaikka se kipeää tekeekin. Erehtyihän Enqvistkin, tai ainakin kirjoitti harhaanjohtavasti."

Kas. Onnistut saamaan ristiriidan kirjoituksissani lainaamalla lauseitani vain osittain. Laitetaanpa tuo jälkimmäinen lause kokonaisuudessaan:

"Sen sijaan tuo todennäköisyys ennen heittoja on kullekin erilaiselle riville yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja siksi tiedämme, että kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Toisessa lauseessa siis puhutaan jälkikäteistodennäköisyydestä ja toisessa etukäteistodennäköisyydestä.

Minäkin voisin taatusti saada sinun kirjoituksesi ristiriitaan keskenään lainaamalla niitä vain osittain, mutta pidän sitä halpamaisena valehteluna ja lukijoiden aliarvioimisena. Tiesin kyllä, että tuo on yleinen kreationistien taktiikka, mutta en ihan heti odottanut tuota sinulta. No, paljastitpa vain todellisen karvasi: epätoivoissasi olet valmis valehtelemaan ja käyttämään epärehellisiä keskustelutaktiikoita, koska argumentteja sinulla ei ole.

"Palstalaiset tuntevat taitosi kirjoittajana ja arvostavat asiantuntemustasi tästä huolimatta."

Palstalaiset tuntevat taitosi väittää mustaa valkoiseksi mutta eivät arvosta epärehellisyyttäsi.

"Pidän enimmäkseen tyylistäsi ja arvostan uutteruuttasi ja voimiasi vastata mitä erilaisimpiin kirjoituksiin. Vahingoitat vain itseäsi jatkamalla tätä arvotonta keskustelua."

Minusta sinä vahingoitat itseäsi ja aatettasi syyllistymällä yllä mainittuihin törkyksiin. Etkö ole ymmärtänyt, että kun lainaat tekstiä vain osittain, alkuperäinen teksti on täällä helposti löydettävissä ja jäät heti kiinni tuollaisesta arvottomasta epärehellisyydestä?

Lue lisää

Poisjättämäni osa on täysin merkityksetön, sillä etukäteistodennäköisyys ei liity E:n esimerkkiin millään tavalla.

"Jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu, joten todennäkösyys on yksi

kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Molemmissa kirjoitat rivin heitosta ja tuloksen saamisesta ohjeiden mukaan. On kaksi täsmälleen samaa reaalimaailman tapahtumaa, jolle annat kaksi täysin erilaista todennäköisyyttä.

Ristiriitaa on mahdoton kiistää.

JC kirjoitti:

"Mistä tahansa rivistä voi tulla juuri tuo rivi, kuten sanoin."

Ainoastaan silloin, kun syntyvä rivi on "juuri tuo rivi". Enqvistin kiero ja valheellinen nimitys ei siihen riitä. Vain idiootti luulee sanojen muuttavan arvotun, satunnaisen rivin olemusta.

Seuraavassa väännän rautalangasta milloin rivi olisi ollut tietty, juuri tuo.

Jos Enqvistillä olisi ollut paperilla, ilman tietoa arvonnasta, rivi, joka osoittautuisi arvonnan jälkeen samaksi arvotun rivin kanssa, hän olisi voinut rehellisesti sanoa: JUURI TUO RIVI syntyi, sen todennäköisyys syntyä oli triljoonasosan triljoonasosa, ihme!

Koska E on joko huijari tai ei ymmärrä kirjoittamaansa, hän kirjoitti kuten kirjoitti.

Lue lisää

Tähän on hyvä lopettaa. Aikansa kutakin.

Hyvää pääsiäistä kaikille.

missä ymmärrys kirjoitti:

""Rivi voi olla määritelty saantitavan kautta, vaikka sen sisältöä ei vielä tiedetä. Ensi viikon lottoriviksi ei kelpaa mikä tahansa rivi, vaan vain se, joka ensi viikolla tulee arvonnan tulokseksi. Sen saantitodennäköisyys ennen arvonnan aloittamista on noin yksi 15 miljoonasta.Silloin se on yhtä todennäköinen kuin mikä tahansa muu rivi, mutta vain yksi niistä kelpaa "tuoksi riviksi""

Riviä ei voi määritellä saantitavan kautta, vaan loton tapauksessa (normaalisti) 7 numeroa tietystä määrästä. Ensi viikon lottoriviksi kelpaa mikä tahansa rivi, joka täyttää sille annetut kriteerit. Mutta saadakseen 7 oikein lottoarvonnassa, täytetyn rivin on oltava sama kuin mitä lottoarvonnassa saadaan.

Lue lisää

Lottokoneen tuottamiin todennäköisyyksiin ei tietenkään vaikuta pätkääkään, täytätkö sinä tai kukaan lottokupongin ja millaisilla riveillä.

asianharrastaja kirjoitti:

Lottokoneen tuottamiin todennäköisyyksiin ei tietenkään vaikuta pätkääkään, täytätkö sinä tai kukaan lottokupongin ja millaisilla riveillä.

"Lottokoneen tuottamiin todennäköisyyksiin ei tietenkään vaikuta pätkääkään, täytätkö sinä tai kukaan lottokupongin ja millaisilla riveillä."

Lottokonehan ei tuota todennäköisyyksiä, vaan palloja joissa on eri numerot.

JC kirjoitti:

Poisjättämäni osa on täysin merkityksetön, sillä etukäteistodennäköisyys ei liity E:n esimerkkiin millään tavalla.

"Jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu, joten todennäkösyys on yksi

kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Molemmissa kirjoitat rivin heitosta ja tuloksen saamisesta ohjeiden mukaan. On kaksi täsmälleen samaa reaalimaailman tapahtumaa, jolle annat kaksi täysin erilaista todennäköisyyttä.

Ristiriitaa on mahdoton kiistää.

Lue lisää

"Poisjättämäni osa on täysin merkityksetön, sillä etukäteistodennäköisyys ei liity E:n esimerkkiin millään tavalla."

Haha. Törkeä vale. Tietenki se liittyy. Kiero keskustelutaktiikkasi, jossa lainaat lauseita vain osittain muutti kirjoittamani lauseenmerkityksen ja siksi sait aikaan ristiriidan kirjoituksieni väleillä. Etukäteistodennäköisyys on aivan eri asia kuin jälkikäteinen varma tapaus.

"Jos rivi heitetään ohjeiden mukaan, se realisoituu, joten todennäkösyys on yksi

kun heitämme rivin ohjeiden mukaan, saamme tuloksen, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

"Molemmissa kirjoitat rivin heitosta ja tuloksen saamisesta ohjeiden mukaan. On kaksi täsmälleen samaa reaalimaailman tapahtumaa, jolle annat kaksi täysin erilaista todennäköisyyttä."

Paitsi että toisessa lauseessa pois jättämässäsi kohdassa kerron, että tuo todennäköisyys on ennen heittoa. Epärehellisyytesi on kerta kaikkiaan hämnmästyttävää.

"Ristiriitaa on mahdoton kiistää."

Ristiriita noide kirjoitusten välillä on olemassa ja se johtuu törkeästä lainaamisesta, jossa jätät tärkeän lauseen osan pois. Kreationisteissa on valheen henki.

Eipä oikeastaan lisättävää. Lainauslouhintavaikutuksen poistamiseksi viimeisen kappaleen ensimmäiselle riville olisi lisättävä kaksi ensimmäisen kappaleen alusta löytyvää sanaa. Arvaapa mitkä.

Vihje: todennäköisyyden arviointiin riittävä on eri asia kuin vedonlyöntiin riittävä.

Pitäisin kyllä Enqvistin muotoilua varmempana.

"Lukemattomista" on laskettavissa oleva luku. Ellei sitä jaksa laskea, olisi parempi sanoa vaikka "hyvin suuresta määrästä vaihtoehtoja, ettei mysteeri taas pujahtaisi sisään tuosta kohtaa.

Jos sanoo "on toteutunut", voi katsoa väitettävän nuo kaikki erilaiset sarjat todella heitetyiksi. Koska se on käytännössä mahdotonta, on parempi sanoa "toteutuu" (futuurissa).

"Olen Enqvistin ja hänen tässä siteeraamansa filosofi William Jamesin kanssa samaa mieltä muusta kuin tuosta pakkopullasta."

Minä en kyllä löydä tuosta Enqvist- siteerauksesta mitään pakkopulla- ajatusta. Minusta hän siinä vain kuvaa monien ihmisten päättelyketjua, miksi heidän mielestään Jumalan täytyy olla olemassa.
"joten pidettäköön Hänen olemassaoloaan totena ainakin minulle.”
Ihminen siis tuon kuvatun päättelyn seurauksena pitää Jumalaa totena ainakin itselleen. Mikään ei silti pakota ottamaan päättelyketjun viimeistä askelta.

"Mielihyvin totean Enqvistin terminologian samaksi kuin omani; hänelle antiteisti on ateisti ja hän itse uskonnoton."

Minä taas en. Enqvist on kyllä selittänytkin sen, miksi hän ei halua määrittää itseään ateistiksi. Se johtuu sanaan liitetyistä negatiivisista merkityksistä, siksi mieluummin uskonnoton. Antiteistin rinnastaminen ateistiin on minusta virhe, teki sen virheen proffa, tai joku muu.

Ei sen, ettei usko jumaliin tarvitse tarkoittaa, että aktiivisesti taistelee uskomista vastaan. Tästäkin olen kyllä E:n eri mieltä: "Koska ateisti hyväksyy teismin ikään kuin tasavertaiseksi, joskin tyrmäyksen tarpeessa olevaksi harjoitusvastustajaksi..."
En kyllä tunnista itseäni tuosta.

Sitäpaitsi uskonnoton on eri asia, kuin ateisti. Ateistilla voi olla uskonto ilman jumalolentoja ja uskonnoton voi olla teisti.

O'ou kirjoitti:

"Olen Enqvistin ja hänen tässä siteeraamansa filosofi William Jamesin kanssa samaa mieltä muusta kuin tuosta pakkopullasta."

Minä en kyllä löydä tuosta Enqvist- siteerauksesta mitään pakkopulla- ajatusta. Minusta hän siinä vain kuvaa monien ihmisten päättelyketjua, miksi heidän mielestään Jumalan täytyy olla olemassa.
"joten pidettäköön Hänen olemassaoloaan totena ainakin minulle.”
Ihminen siis tuon kuvatun päättelyn seurauksena pitää Jumalaa totena ainakin itselleen. Mikään ei silti pakota ottamaan päättelyketjun viimeistä askelta.

"Mielihyvin totean Enqvistin terminologian samaksi kuin omani; hänelle antiteisti on ateisti ja hän itse uskonnoton."

Minä taas en. Enqvist on kyllä selittänytkin sen, miksi hän ei halua määrittää itseään ateistiksi. Se johtuu sanaan liitetyistä negatiivisista merkityksistä, siksi mieluummin uskonnoton. Antiteistin rinnastaminen ateistiin on minusta virhe, teki sen virheen proffa, tai joku muu.

Ei sen, ettei usko jumaliin tarvitse tarkoittaa, että aktiivisesti taistelee uskomista vastaan. Tästäkin olen kyllä E:n eri mieltä: "Koska ateisti hyväksyy teismin ikään kuin tasavertaiseksi, joskin tyrmäyksen tarpeessa olevaksi harjoitusvastustajaksi..."
En kyllä tunnista itseäni tuosta.

Sitäpaitsi uskonnoton on eri asia, kuin ateisti. Ateistilla voi olla uskonto ilman jumalolentoja ja uskonnoton voi olla teisti.

Lue lisää

"Mikään ei silti pakota ottamaan päättelyketjun viimeistä askelta."

Tarkemmin katsoen huomaat, että purnasin viimeistä edellisen askelen välttämättömyydestä, vaikka viimeisen ottaisikin.

Terminologiseen käydenvetoon en tahdo lähteä, viittasin vain siihen, että Enqvist käyttää sanoja niinkuin itse tekisin. Uudemmassa kirjassaanhan hän on luonut joukon uusia termejä selventääkseen ajatuksiaan.

Kiittelen avauksesta, joka saattaa kyllä valitettavasti olla helmiä ja hopealusikoita lukijoiden pääosalle.

En malta olla kommentoimatta muutamaa kohtaa:

"Ainakin itse pidän oikeutenani koettaa elää niin kuin Jumala olisi olemassa,"

- Millä tavalla tuo jumalaoletus varsinaisesti vaikuttaa elämäntapaan, etenkään kun Jumalaa ei oleteta Raamatun Jahveksi tai muuksi tarkemmin kuvatuksi hahmoksi. Olisiko eläminen erilaista ilman tuota jumalaoletusta ja jos niin miten?

Itse pidän jumalaoletusta tarpeettomana hypoteesina ja koetan pikemminkin elää niin kuin Jumalaa ei olisi olemassa :)

"Totta kai moraali löytyy (erilaisin vääristymin) monesta maailmanuskonnosta; kysymys onkin, miten se ennen niitä tuli ihmisen psyykeen. Ainakin itsekäs geeni ja Darwinin luonnonvalinta antaisivat moraalille keskisormea aina, kun sen voi tehdä joutumatta kiinni."

- Eihän tämä kai tarkoita sitä, että moraali olisi uskontojen yksinoikeus? Pohjimmaiset moraalikäsityksethän ovat hyvin samanlaiset kaikissa ihmisissä uskonnoista riippumatta, kun riisutaan päältä enimmät sopimuksenvaraiset sääntörakennelmat. Uskonnothan pikemminkin syntyvät moraalisäännöistä, eikä päinvastoin. Ja eikö moraalille silti usein annetakin keskisormea? Toisaalta moraalille voi löytää myös itsekkäät syyt, sillä moraalin tavoitteenahan on yksilöiden keskimääräisen hyvinvoinnin edistäminen, eikä siinä ole ristiriitaa itsekkään geenin tai evoluution kanssa.

O'ou kirjoitti:

"Olen Enqvistin ja hänen tässä siteeraamansa filosofi William Jamesin kanssa samaa mieltä muusta kuin tuosta pakkopullasta."

Minä en kyllä löydä tuosta Enqvist- siteerauksesta mitään pakkopulla- ajatusta. Minusta hän siinä vain kuvaa monien ihmisten päättelyketjua, miksi heidän mielestään Jumalan täytyy olla olemassa.
"joten pidettäköön Hänen olemassaoloaan totena ainakin minulle.”
Ihminen siis tuon kuvatun päättelyn seurauksena pitää Jumalaa totena ainakin itselleen. Mikään ei silti pakota ottamaan päättelyketjun viimeistä askelta.

"Mielihyvin totean Enqvistin terminologian samaksi kuin omani; hänelle antiteisti on ateisti ja hän itse uskonnoton."

Minä taas en. Enqvist on kyllä selittänytkin sen, miksi hän ei halua määrittää itseään ateistiksi. Se johtuu sanaan liitetyistä negatiivisista merkityksistä, siksi mieluummin uskonnoton. Antiteistin rinnastaminen ateistiin on minusta virhe, teki sen virheen proffa, tai joku muu.

Ei sen, ettei usko jumaliin tarvitse tarkoittaa, että aktiivisesti taistelee uskomista vastaan. Tästäkin olen kyllä E:n eri mieltä: "Koska ateisti hyväksyy teismin ikään kuin tasavertaiseksi, joskin tyrmäyksen tarpeessa olevaksi harjoitusvastustajaksi..."
En kyllä tunnista itseäni tuosta.

Sitäpaitsi uskonnoton on eri asia, kuin ateisti. Ateistilla voi olla uskonto ilman jumalolentoja ja uskonnoton voi olla teisti.

Lue lisää

>Ei sen, ettei usko jumaliin tarvitse tarkoittaa, että aktiivisesti taistelee uskomista vastaan.

Paitsi monien kreationistien mielestä. Ihminenhän suorastaan vihaa kristittyjä ja kristinuskoa heti kun hän ei usko siten kuin kreationistin oman lahkon saarnaajat vaativat. Kuulostaa pähkähullulta ja sitä se onkin, mutta todellisuutta valitettavan monessa pääkopassa.

juutas. kirjoitti:

Kiittelen avauksesta, joka saattaa kyllä valitettavasti olla helmiä ja hopealusikoita lukijoiden pääosalle.

En malta olla kommentoimatta muutamaa kohtaa:

"Ainakin itse pidän oikeutenani koettaa elää niin kuin Jumala olisi olemassa,"

- Millä tavalla tuo jumalaoletus varsinaisesti vaikuttaa elämäntapaan, etenkään kun Jumalaa ei oleteta Raamatun Jahveksi tai muuksi tarkemmin kuvatuksi hahmoksi. Olisiko eläminen erilaista ilman tuota jumalaoletusta ja jos niin miten?

Itse pidän jumalaoletusta tarpeettomana hypoteesina ja koetan pikemminkin elää niin kuin Jumalaa ei olisi olemassa :)

"Totta kai moraali löytyy (erilaisin vääristymin) monesta maailmanuskonnosta; kysymys onkin, miten se ennen niitä tuli ihmisen psyykeen. Ainakin itsekäs geeni ja Darwinin luonnonvalinta antaisivat moraalille keskisormea aina, kun sen voi tehdä joutumatta kiinni."

- Eihän tämä kai tarkoita sitä, että moraali olisi uskontojen yksinoikeus? Pohjimmaiset moraalikäsityksethän ovat hyvin samanlaiset kaikissa ihmisissä uskonnoista riippumatta, kun riisutaan päältä enimmät sopimuksenvaraiset sääntörakennelmat. Uskonnothan pikemminkin syntyvät moraalisäännöistä, eikä päinvastoin. Ja eikö moraalille silti usein annetakin keskisormea? Toisaalta moraalille voi löytää myös itsekkäät syyt, sillä moraalin tavoitteenahan on yksilöiden keskimääräisen hyvinvoinnin edistäminen, eikä siinä ole ristiriitaa itsekkään geenin tai evoluution kanssa.

Lue lisää

Aika syvämielisiä nuo kysymyksesi:

"Olisiko eläminen erilaista ilman tuota jumalaoletusta ja jos niin miten?"

Pitäisi voida verrata meitä kahta keskenään aika syvätasolla, ja silloinkin olisi merkittäviä virhetekijöitä. Omalla kohdallani ainakin tuntuu siltä, että kuvitelmani elämäni rekordin säilymisestä mukana johonkin tulevaan jonkin verran ohjaa sitä mitä teen ja ajattelen. Tietäähän tuota ei voi, kun ei pysty kahta elämää elämään rinnakkain.

"Eihän tämä kai tarkoita sitä, että moraali olisi uskontojen yksinoikeus?"

Ei toki, minusta moraali on tietoisen ihmisen yksinoikeus ja uskontoja vanhempi asia. Näen siinä kyllä ristiriidan evoluution kanssa; yksilöiden "keskimääräisen hyvinvoinnin edistämiseen" ohjaava valintapaine ei tunnu uskottavalta elämän biologisen kehityksen moottorilta. Dawkins (Jumalharha, s.224-) pohtii pitkään tätä samaa kysymystä löytäen eläimiltä peräti neljä eri darwiniaanista moraaliyhteyttä, joista hän sitten loikkaa "sivutuote"-johtopäätökseen selittääkseen ihmisen kovin erilaisen näköisen tapauksen.

Seuraavaksi (s. 232-) Dawkins esittelee Hauserin ja Singerin tutkimukset osoituksena, ettei moraali ole peräisin pyhista kirjoista, vaan on päätynyt niihin ihmisen psyykestä. Sitähän minäkin. Ei vain ole havaintoja siitä, mistä ja miten se sinne psyykeen on päätynyt, vain erilaisia spekulaatioita, joihin tässä olen lisännyt yhden.

Tottakai ihminenkin antaa ajoittain moraalille keskisormea. Asian ydin on silti, että hän (ellei ole henkisesti sairas) silloin tietää tekevänsä niin eikä välttämättä ole mielissään asiasta.

Melko hyvin, kaksi tarkennusta vain.

Siitä, onko ulkoinen toimija ohjannut myös biologisen evoluution yksityiskohtia, minulla ei ole kunnon mielipidettä. Tunne sanoo, että ennemminkin alkuräjähdystä ja abiogeneesiä kuin sitä, aitotumaisuuden ja monisoluisuuden syntymiset ehkä poikkeuksina. Kulttuurievoluution varhaiset vaiheet ovat tietenkin vaikuttaneet valinnan kautta aivojen evoluutioon myös luomumutaatioiden tapauksessa.

Viestinnän salaamisen syy ei mielestäni ole ymmärryksemme tuollapuolen - onhan minullakin siitä yksi ymmärrettävä uskomus. Viestijän olemus sensijaan on.

asianharrastaja kirjoitti:

Melko hyvin, kaksi tarkennusta vain.

Siitä, onko ulkoinen toimija ohjannut myös biologisen evoluution yksityiskohtia, minulla ei ole kunnon mielipidettä. Tunne sanoo, että ennemminkin alkuräjähdystä ja abiogeneesiä kuin sitä, aitotumaisuuden ja monisoluisuuden syntymiset ehkä poikkeuksina. Kulttuurievoluution varhaiset vaiheet ovat tietenkin vaikuttaneet valinnan kautta aivojen evoluutioon myös luomumutaatioiden tapauksessa.

Viestinnän salaamisen syy ei mielestäni ole ymmärryksemme tuollapuolen - onhan minullakin siitä yksi ymmärrettävä uskomus. Viestijän olemus sensijaan on.

Lue lisää

Kulttuurievoluutio siis kasaa ihmisen tietämystä ulkoisestä älystä. Ei ehkä niinkään älyn luonteesta, vaan älyn välittämistä ajatuksista: siitä mikä on hyvää ja mikä pahaa. Biologisen evoluution merkitys on vähäinen. Ehkä niin, että hyvät ihmiset lisääntyvät paremmin kuin pahat.

puuöljy kirjoitti:

Kulttuurievoluutio siis kasaa ihmisen tietämystä ulkoisestä älystä. Ei ehkä niinkään älyn luonteesta, vaan älyn välittämistä ajatuksista: siitä mikä on hyvää ja mikä pahaa. Biologisen evoluution merkitys on vähäinen. Ehkä niin, että hyvät ihmiset lisääntyvät paremmin kuin pahat.

Lue lisää

Tai että ulkoisen älyn viestin paremmin kuulevat saavat biologistakin selviytymisetua.

asianharrastaja kirjoitti:

Tai että ulkoisen älyn viestin paremmin kuulevat saavat biologistakin selviytymisetua.

Stefan Einhornilla taitaa olla samanlaisia ajatuksia. Ohessa linkki Einhornin kirjan "Salattu Jumala. Usko, tieto ja etsintä." kirja-arvosteluun. En ole kyseistä kirjaa lukenut, mutta muita Einhornin kirjoja. Esimerkiksi kirjassa "Ihmisen tehtävä" kerrottiin salatun juutalaisen tradition siirtämisestä isältä pojalle. Tuo traditio oli ikäänkuin kulttuurievoluutiossa hiotunutta salattua tietoa Jumalasta.

http://www.ksml.fi/uutiset/viihde/kirjat/stefan-einhorn-salattu-jumala-usko-tieto-ja-etsinta/820983

puuöljy kirjoitti:

Stefan Einhornilla taitaa olla samanlaisia ajatuksia. Ohessa linkki Einhornin kirjan "Salattu Jumala. Usko, tieto ja etsintä." kirja-arvosteluun. En ole kyseistä kirjaa lukenut, mutta muita Einhornin kirjoja. Esimerkiksi kirjassa "Ihmisen tehtävä" kerrottiin salatun juutalaisen tradition siirtämisestä isältä pojalle. Tuo traditio oli ikäänkuin kulttuurievoluutiossa hiotunutta salattua tietoa Jumalasta.

http://www.ksml.fi/uutiset/viihde/kirjat/stefan-einhorn-salattu-jumala-usko-tieto-ja-etsinta/820983

Lue lisää

Kiitos, taidan vilkaista kirjaa.

asianharrastaja kirjoitti:

Melko hyvin, kaksi tarkennusta vain.

Siitä, onko ulkoinen toimija ohjannut myös biologisen evoluution yksityiskohtia, minulla ei ole kunnon mielipidettä. Tunne sanoo, että ennemminkin alkuräjähdystä ja abiogeneesiä kuin sitä, aitotumaisuuden ja monisoluisuuden syntymiset ehkä poikkeuksina. Kulttuurievoluution varhaiset vaiheet ovat tietenkin vaikuttaneet valinnan kautta aivojen evoluutioon myös luomumutaatioiden tapauksessa.

Viestinnän salaamisen syy ei mielestäni ole ymmärryksemme tuollapuolen - onhan minullakin siitä yksi ymmärrettävä uskomus. Viestijän olemus sensijaan on.

Lue lisää

"Siitä, onko ulkoinen toimija ohjannut myös biologisen evoluution yksityiskohtia, minulla ei ole kunnon mielipidettä. Tunne sanoo, että ennemminkin alkuräjähdystä ja abiogeneesiä kuin sitä, aitotumaisuuden ja monisoluisuuden syntymiset ehkä poikkeuksina."

- Miten minusta tuntuu että ulkoisella toimijalla ei päästä oikein puusta pitkään vaan pikemminkin munasta kanaan - tai sotkan munasta sotkaan, jos etnisempiä vertauskuvia halutaan.

Alkuperäiseen kysymykseen tulee sitten vastaukseksi vielä entistä isompi kysymys.

juutas. kirjoitti:

"Siitä, onko ulkoinen toimija ohjannut myös biologisen evoluution yksityiskohtia, minulla ei ole kunnon mielipidettä. Tunne sanoo, että ennemminkin alkuräjähdystä ja abiogeneesiä kuin sitä, aitotumaisuuden ja monisoluisuuden syntymiset ehkä poikkeuksina."

- Miten minusta tuntuu että ulkoisella toimijalla ei päästä oikein puusta pitkään vaan pikemminkin munasta kanaan - tai sotkan munasta sotkaan, jos etnisempiä vertauskuvia halutaan.

Alkuperäiseen kysymykseen tulee sitten vastaukseksi vielä entistä isompi kysymys.

Lue lisää

Pitää vain koettaa kestää:

"Alkuperäiseen kysymykseen tulee sitten vastaukseksi vielä entistä isompi kysymys."

Kysymysmerkkihän siellä seista jököttää kosmologiatieteenkin alkupäässä. Kaikkensa pinnistäen Davies sai aikaan neljä "naturalistista" vastausvaihtoehtoa:

- maailmankaikeudessa vain nyt on ominaisuus, joka tuottaa tuon kaiken:
- kvanttikierre ajassa ja tulevat ihmiset (tai vastaavat otukset) toimijana
- sattumankauppa ja satumainen onni
- kaikki vaihtoehdot kattava multiversumi

Näitä samoja myös Enqvist pohdiskelee eikä suuresti näytä luottavan ihmisen kykyihin löytää vastaus. Miksei siis uskomusvaihtoehdon alussa saisi olla isoa kysymysmerkliä?

asianharrastaja kirjoitti:

Pitää vain koettaa kestää:

"Alkuperäiseen kysymykseen tulee sitten vastaukseksi vielä entistä isompi kysymys."

Kysymysmerkkihän siellä seista jököttää kosmologiatieteenkin alkupäässä. Kaikkensa pinnistäen Davies sai aikaan neljä "naturalistista" vastausvaihtoehtoa:

- maailmankaikeudessa vain nyt on ominaisuus, joka tuottaa tuon kaiken:
- kvanttikierre ajassa ja tulevat ihmiset (tai vastaavat otukset) toimijana
- sattumankauppa ja satumainen onni
- kaikki vaihtoehdot kattava multiversumi

Näitä samoja myös Enqvist pohdiskelee eikä suuresti näytä luottavan ihmisen kykyihin löytää vastaus. Miksei siis uskomusvaihtoehdon alussa saisi olla isoa kysymysmerkliä?

Lue lisää

Kyllähän minä sen kestänkin.

En vain ymmärrä, mitä lisäarvoa tuottaa tällätä jumalattomaan aukkoon ulkoinen toimija tulpaksi ja siirtää kysymysmerkki sen taakse.

Eikö riitä jo se ensimmäinen kysymysmerkki sellaisenaan? Onko sen kanssa enemmän vaikeuksia kestää?

asianharrastaja kirjoitti:

Melko hyvin, kaksi tarkennusta vain.

Siitä, onko ulkoinen toimija ohjannut myös biologisen evoluution yksityiskohtia, minulla ei ole kunnon mielipidettä. Tunne sanoo, että ennemminkin alkuräjähdystä ja abiogeneesiä kuin sitä, aitotumaisuuden ja monisoluisuuden syntymiset ehkä poikkeuksina. Kulttuurievoluution varhaiset vaiheet ovat tietenkin vaikuttaneet valinnan kautta aivojen evoluutioon myös luomumutaatioiden tapauksessa.

Viestinnän salaamisen syy ei mielestäni ole ymmärryksemme tuollapuolen - onhan minullakin siitä yksi ymmärrettävä uskomus. Viestijän olemus sensijaan on.

Lue lisää

"Siitä, onko ulkoinen toimija ohjannut myös biologisen evoluution yksityiskohtia, minulla ei ole kunnon mielipidettä."

Jos ajattelee ulkoisen toimijan ohjanneen evoluution yksityiskohtia, niin silloin voi koko evoluutioteorialla heittää vesilintua ja alkaa reilusti kretuksi. Tässä ajattelussa evoluutiosta poistuu yksi oleellinen tekijä, eli satunnaiset mutaatiot. Tilalle tulee Jumala, tai määrittelemätön älyllinen ulkoinen toimija, joka on näper näper näperrellyt tarkoituksellisia, harkittuja mutaatioita.

Samoin tämän toimijan on täytynyt harkiten väsäillä luonnonkatasrofeja aikaansaadakseen sopivat sukupuutot, ym. Jos taas ajattelee ulkoisen toimijan vain antaneen evoluutiolle mahdollisuuden ja odotelleen vain kaikessa rauhassa, saako se älyä aikaan, niin sitten ei ole ongelmaa.

juutas. kirjoitti:

Kyllähän minä sen kestänkin.

En vain ymmärrä, mitä lisäarvoa tuottaa tällätä jumalattomaan aukkoon ulkoinen toimija tulpaksi ja siirtää kysymysmerkki sen taakse.

Eikö riitä jo se ensimmäinen kysymysmerkki sellaisenaan? Onko sen kanssa enemmän vaikeuksia kestää?

Lue lisää

"En vain ymmärrä, mitä lisäarvoa tuottaa tällätä jumalattomaan aukkoon ulkoinen toimija tulpaksi ja siirtää kysymysmerkki sen taakse"

Koska ihmiset ajattelevat asioita tavoitteellisten agenttien kautta ihan luonnostaan. Evoluutio on aivomme sellaiseksi muokannut.. Aivot ovat kehittyneet sosiaalisten tilanteiden hallintaan - pohtimaan mitä lauman muut jäsenet ajattelevat.

Tämän takia kaikki luonnonkansat näkevät luonnon täynnä henkiä, ihmisenkaltaisia toimijoita, jotka selittävät luonnon tapahtumat. Saman syyn takia yhä edelleen osaamme ajatella esimerkiksi viruksia tai vaikkapa siittiösolua agenttina, jolla on tavoite ja joka toimii tavoitteensa mukaan. Toki tiedämme, että "oikeasti" virukset eivät lymyä Aasiassa tai aloita hyökkäystään sieltä, mutta kielikuva tekee asian ymmärrettäväksi.

Jopa kielemme toimii subjektista, verbistä ja objektista koostuvin rakentein. Emme kerta kaikkiaan osaa ajatella muuten kuin tavoitteellisten agenttien kautta.

Tämän näemme tarkoituksia ja tavoitteellista toimintaa ympärillämme. Ukkosen Jumala ei ratkaissut ukkosen ongelmaa - ongelma vain siirtyi, kuten omassa viestissäsi toteat. Mutta ukkosenjumala selityksenä oli luonnollinen, koska siinä tavoitteellinen agentti (jumala) toimii tarkoituksenmukaisesti (heittelee kiukkuissaan salamia) koska hänen tahtoaan vastaan on rikottu.

O'ou kirjoitti:

"Siitä, onko ulkoinen toimija ohjannut myös biologisen evoluution yksityiskohtia, minulla ei ole kunnon mielipidettä."

Jos ajattelee ulkoisen toimijan ohjanneen evoluution yksityiskohtia, niin silloin voi koko evoluutioteorialla heittää vesilintua ja alkaa reilusti kretuksi. Tässä ajattelussa evoluutiosta poistuu yksi oleellinen tekijä, eli satunnaiset mutaatiot. Tilalle tulee Jumala, tai määrittelemätön älyllinen ulkoinen toimija, joka on näper näper näperrellyt tarkoituksellisia, harkittuja mutaatioita.

Samoin tämän toimijan on täytynyt harkiten väsäillä luonnonkatasrofeja aikaansaadakseen sopivat sukupuutot, ym. Jos taas ajattelee ulkoisen toimijan vain antaneen evoluutiolle mahdollisuuden ja odotelleen vain kaikessa rauhassa, saako se älyä aikaan, niin sitten ei ole ongelmaa.

Lue lisää

Näin minäkin olen pähkäillyt, jos siis teistisen evoluution kannattaja ajattelee jumalan välillä puuttuvan evoluution kulkuun.

O'ou kirjoitti:

"Siitä, onko ulkoinen toimija ohjannut myös biologisen evoluution yksityiskohtia, minulla ei ole kunnon mielipidettä."

Jos ajattelee ulkoisen toimijan ohjanneen evoluution yksityiskohtia, niin silloin voi koko evoluutioteorialla heittää vesilintua ja alkaa reilusti kretuksi. Tässä ajattelussa evoluutiosta poistuu yksi oleellinen tekijä, eli satunnaiset mutaatiot. Tilalle tulee Jumala, tai määrittelemätön älyllinen ulkoinen toimija, joka on näper näper näperrellyt tarkoituksellisia, harkittuja mutaatioita.

Samoin tämän toimijan on täytynyt harkiten väsäillä luonnonkatasrofeja aikaansaadakseen sopivat sukupuutot, ym. Jos taas ajattelee ulkoisen toimijan vain antaneen evoluutiolle mahdollisuuden ja odotelleen vain kaikessa rauhassa, saako se älyä aikaan, niin sitten ei ole ongelmaa.

Lue lisää

Juuri esittämästäsi syystä olen haluton hyväksymään ohjatun evoluution ajatusta. Dawkins (Jumalharha, s.154) se minut johdatti kiusaukseen sanomaan muuta:

"Silti voi olla, että elämän synty ei ole evolutiivisen kertomuksen ainoa merkittävä aukko, joka ylitettiin silkalla antrooppisesti perustellulla onnella. [...] ..aitotumaisten solujen [...] synty oli vielä merkittävämpi, vaikeampi ja tilastollisesti epätodennälöisempi askel kuin elämän synty. Tietoisuuden synty on kolmas aukko, jonka täyttämisen epätodennäköisyys on samaa suuruusluokkaa."

Jos Dawkinsille sopii tarjota antrooppista hyvää tuuria tilkkeiksi noihin itse esittämiinsä aukkoihin, ajattelin ettei teistillekään olisi sopimatonta ehdotella Jumalaa muihinkin kuin viimemainittuun, etenkään kun ei edes väitä noin ihan varmasti tapahtuneen.

puuöljy kirjoitti:

"En vain ymmärrä, mitä lisäarvoa tuottaa tällätä jumalattomaan aukkoon ulkoinen toimija tulpaksi ja siirtää kysymysmerkki sen taakse"

Koska ihmiset ajattelevat asioita tavoitteellisten agenttien kautta ihan luonnostaan. Evoluutio on aivomme sellaiseksi muokannut.. Aivot ovat kehittyneet sosiaalisten tilanteiden hallintaan - pohtimaan mitä lauman muut jäsenet ajattelevat.

Tämän takia kaikki luonnonkansat näkevät luonnon täynnä henkiä, ihmisenkaltaisia toimijoita, jotka selittävät luonnon tapahtumat. Saman syyn takia yhä edelleen osaamme ajatella esimerkiksi viruksia tai vaikkapa siittiösolua agenttina, jolla on tavoite ja joka toimii tavoitteensa mukaan. Toki tiedämme, että "oikeasti" virukset eivät lymyä Aasiassa tai aloita hyökkäystään sieltä, mutta kielikuva tekee asian ymmärrettäväksi.

Jopa kielemme toimii subjektista, verbistä ja objektista koostuvin rakentein. Emme kerta kaikkiaan osaa ajatella muuten kuin tavoitteellisten agenttien kautta.

Tämän näemme tarkoituksia ja tavoitteellista toimintaa ympärillämme. Ukkosen Jumala ei ratkaissut ukkosen ongelmaa - ongelma vain siirtyi, kuten omassa viestissäsi toteat. Mutta ukkosenjumala selityksenä oli luonnollinen, koska siinä tavoitteellinen agentti (jumala) toimii tarkoituksenmukaisesti (heittelee kiukkuissaan salamia) koska hänen tahtoaan vastaan on rikottu.

Lue lisää

Tuossahan se syy näyttäisi olevan:

"Koska ihmiset ajattelevat asioita tavoitteellisten agenttien kautta ihan luonnostaan. Evoluutio on aivomme sellaiseksi muokannut.."

Ongelmana on, ettei pelkkä biologinen evoluutio ole riittävä selitys, vaan suuri osa tuosta mielenmallista on oppimalla periytyvää ja (evolutiivisesti) äsken kehittynyttä kulttuuria.

Ulkoisen toimijan tulppalisäarvon syynä on ihmisillä laajalti esiintyvä tunne, että toimija on olemassa. Tunteen on ihmisen psyykeen voinut asettaa joko pelkkä evoluutio tai lisävaikutuksena kyseisen toimijan olemassaolo. Selvää todistetta puoleen tai toiseen ei ole, paitsi Occamin partaveitsi. Tieteelle se on vahva sana, tunteelle ei niinkään.

asianharrastaja kirjoitti:

Tuossahan se syy näyttäisi olevan:

"Koska ihmiset ajattelevat asioita tavoitteellisten agenttien kautta ihan luonnostaan. Evoluutio on aivomme sellaiseksi muokannut.."

Ongelmana on, ettei pelkkä biologinen evoluutio ole riittävä selitys, vaan suuri osa tuosta mielenmallista on oppimalla periytyvää ja (evolutiivisesti) äsken kehittynyttä kulttuuria.

Ulkoisen toimijan tulppalisäarvon syynä on ihmisillä laajalti esiintyvä tunne, että toimija on olemassa. Tunteen on ihmisen psyykeen voinut asettaa joko pelkkä evoluutio tai lisävaikutuksena kyseisen toimijan olemassaolo. Selvää todistetta puoleen tai toiseen ei ole, paitsi Occamin partaveitsi. Tieteelle se on vahva sana, tunteelle ei niinkään.

Lue lisää

"suuri osa tuosta mielenmallista on oppimalla periytyvää "

Toisaalta eristyksissä olevilla luonnonkansat ovat lähes poikkeuksetta animisteja: Siihen liittyy usko lukemattomiin henkiolentoihin, jotka asuvat esimerkiksi eläimissä ja kasveissa valvoen maailman tapahtumia ja vaikuttaen niihin. Toki evoluution mittakaavassa nuo kansat eivät ole kovin kauan olleet eristyksissä ja heidän uskontonsa voisi selittää kaukaa perityllä kulttuurievoluutiolla. Todennäköisempää kuitenkin on, että ihmismieli on taipuvainen kuvittelemaan ulkoisia toimijoita sinne missä niitä ei ole: muun muassa luonnonilmiöiden taustalle.

"Ulkoisen toimijan tulppalisäarvon syynä on ihmisillä laajalti esiintyvä tunne, että toimija on olemassa."

Niinpä. Olen parissa viime viestissäni yrittänyt selittää, mistä se tunne tulee.

Lisäksi ihmisillä on voimakas taipumus luottaa tunteisiinsa ja arvostaa niitä enemmän kuin järkeään. Yhä edelleen kehotetaan luottamaan vaistoonsa ja kuuntelemaan sydämensä ääntä. Tunteet ovat voimakkaita, aitoja, puhtaimmillaan ristiriidattomia. Puhtaimmillaan tunteet ovat niin aidon tuntuisia, että koemme niiden olevan jotakin enemmän, totta. Koemme näkevämme ideoiden maailmaan ja kokevamme absoluuttisia totuuksia.

puuöljy kirjoitti:

"suuri osa tuosta mielenmallista on oppimalla periytyvää "

Toisaalta eristyksissä olevilla luonnonkansat ovat lähes poikkeuksetta animisteja: Siihen liittyy usko lukemattomiin henkiolentoihin, jotka asuvat esimerkiksi eläimissä ja kasveissa valvoen maailman tapahtumia ja vaikuttaen niihin. Toki evoluution mittakaavassa nuo kansat eivät ole kovin kauan olleet eristyksissä ja heidän uskontonsa voisi selittää kaukaa perityllä kulttuurievoluutiolla. Todennäköisempää kuitenkin on, että ihmismieli on taipuvainen kuvittelemaan ulkoisia toimijoita sinne missä niitä ei ole: muun muassa luonnonilmiöiden taustalle.

"Ulkoisen toimijan tulppalisäarvon syynä on ihmisillä laajalti esiintyvä tunne, että toimija on olemassa."

Niinpä. Olen parissa viime viestissäni yrittänyt selittää, mistä se tunne tulee.

Lisäksi ihmisillä on voimakas taipumus luottaa tunteisiinsa ja arvostaa niitä enemmän kuin järkeään. Yhä edelleen kehotetaan luottamaan vaistoonsa ja kuuntelemaan sydämensä ääntä. Tunteet ovat voimakkaita, aitoja, puhtaimmillaan ristiriidattomia. Puhtaimmillaan tunteet ovat niin aidon tuntuisia, että koemme niiden olevan jotakin enemmän, totta. Koemme näkevämme ideoiden maailmaan ja kokevamme absoluuttisia totuuksia.

Lue lisää

Hyvin oletkin selittänyt, mistä se tunne sinun uskosi mukaan tulee:

"Niinpä. Olen parissa viime viestissäni yrittänyt selittää, mistä se tunne tulee."

Vastaukseksi olen koettanut kertoa, mitä minä sen alkuperästä uskon. Oletko huomannut? Havaintotodisteita vaihtoehdolleni en ole esittänyt, mutta etpä ole sinäkään.

asianharrastaja kirjoitti:

Hyvin oletkin selittänyt, mistä se tunne sinun uskosi mukaan tulee:

"Niinpä. Olen parissa viime viestissäni yrittänyt selittää, mistä se tunne tulee."

Vastaukseksi olen koettanut kertoa, mitä minä sen alkuperästä uskon. Oletko huomannut? Havaintotodisteita vaihtoehdolleni en ole esittänyt, mutta etpä ole sinäkään.

Lue lisää

"Vastaukseksi olen koettanut kertoa, mitä minä sen alkuperästä uskon. Oletko huomannut? "

Kyllä. Kommenttini ovatkin pyrkineet olemaan vastauksia siihen, miksi ulkoinen toimija on hyvä selitys. Esimerkiksi miksi tuntuu paremmalta ja oikeammalta ajatella, että jokin ulkoinen toimija on abiogeneesin taustalla kuin että se olisi ei-tavoitteellisen, suunnitelmaa vailla olevan kemiallisen evoluution tulos.

Edelleen, vaikka sinäkin miellät Occamin partaterän suosivan kemiallisen evoluution selitystä, moni kallistuu ulkoisen toimijan selitykseen. Väitän, että valinta on tunnepohjainen. Me ihmiset valitsemme ennemmin argumentein "luota sydämesi ääneen" tai "seuraa vaistoasi" kuin hyväksymällä kylmän logiikan tarjoaman vaihtoehdon. Tämänhän me opimme mm. Gazzanigalta: tunneaivojen valta päätöksiimme on huomattavan suuri ja järki on lähinnä perustelujen keksijä tunneaivojen tekemälle päätökselle.

"Havaintotodisteita vaihtoehdolleni en ole esittänyt, mutta etpä ole sinäkään"

Yritin todistella, että ihminen keksii ulkoisen toimijan selityksiä sellaisiin asioihin, jotka todistettavasti eivät pidä paikkaansa. Esim. ukkosenjumalat, luonnon inhimillistäminen. Mielestäni tämä osoittaa, että ihmisellä tuollainen taipumus on. Siitä hyppään olettamaan, että tämä taipumus selittäisi myös uskon jumalasta maailmankaikkeuden luojana tai abiogeneesin taustalla. Toki on mahdollista, että ulkoinen toimija on olemassa ja tunnemme hänet sydämessämme. Meille sattuu vain olemaan taipumus liioitella hänen rooliaan tai ymmärtää hänet väärin sijoittamalla hänet rooleihin joihin hän ei kuulu.

En siis väitä todistaneeni Jumalan olemattomuutta, mutta mielestäni olen esittänyt todisteita, miksi kokemukseen ulkoisesta toimijasta ei kannata luottaa.

puuöljy kirjoitti:

"Vastaukseksi olen koettanut kertoa, mitä minä sen alkuperästä uskon. Oletko huomannut? "

Kyllä. Kommenttini ovatkin pyrkineet olemaan vastauksia siihen, miksi ulkoinen toimija on hyvä selitys. Esimerkiksi miksi tuntuu paremmalta ja oikeammalta ajatella, että jokin ulkoinen toimija on abiogeneesin taustalla kuin että se olisi ei-tavoitteellisen, suunnitelmaa vailla olevan kemiallisen evoluution tulos.

Edelleen, vaikka sinäkin miellät Occamin partaterän suosivan kemiallisen evoluution selitystä, moni kallistuu ulkoisen toimijan selitykseen. Väitän, että valinta on tunnepohjainen. Me ihmiset valitsemme ennemmin argumentein "luota sydämesi ääneen" tai "seuraa vaistoasi" kuin hyväksymällä kylmän logiikan tarjoaman vaihtoehdon. Tämänhän me opimme mm. Gazzanigalta: tunneaivojen valta päätöksiimme on huomattavan suuri ja järki on lähinnä perustelujen keksijä tunneaivojen tekemälle päätökselle.

"Havaintotodisteita vaihtoehdolleni en ole esittänyt, mutta etpä ole sinäkään"

Yritin todistella, että ihminen keksii ulkoisen toimijan selityksiä sellaisiin asioihin, jotka todistettavasti eivät pidä paikkaansa. Esim. ukkosenjumalat, luonnon inhimillistäminen. Mielestäni tämä osoittaa, että ihmisellä tuollainen taipumus on. Siitä hyppään olettamaan, että tämä taipumus selittäisi myös uskon jumalasta maailmankaikkeuden luojana tai abiogeneesin taustalla. Toki on mahdollista, että ulkoinen toimija on olemassa ja tunnemme hänet sydämessämme. Meille sattuu vain olemaan taipumus liioitella hänen rooliaan tai ymmärtää hänet väärin sijoittamalla hänet rooleihin joihin hän ei kuulu.

En siis väitä todistaneeni Jumalan olemattomuutta, mutta mielestäni olen esittänyt todisteita, miksi kokemukseen ulkoisesta toimijasta ei kannata luottaa.

Lue lisää

Arvostan kyllä hyväksi kokemaani tarkoitustasi:

"En siis väitä todistaneeni Jumalan olemattomuutta, mutta mielestäni olen esittänyt todisteita, miksi kokemukseen ulkoisesta toimijasta ei kannata luottaa."

Todistelusi näyttää minusta tiivistettynä siltä, että koska joukko aikaisempia ihmisten tuntemuksia on osoittautunut virheellisiksi, niin samoin käy kaikille nykyisille ja tulevillekin. Muistelen Puolimatkan todistelleen vastaavalla tavalla, ettei tieteen tuloksiin voi nyt eikä jatkossakaan luottaa, kun niitä on jouduttu koko ajan korjaamaan.

Ihmisen taipumuksen uskoa (liikaakin) ulkoiseen toimijaan sekä tunneaivojen suuren vallan olen ostanut ajatusteni kalupakkiin jo kauan sitten. Nythän pohdimme sitä, millä verstaalla ne oikeastaan on tehty ja miten sinne ihmispäähän toimitettu.

En väitä esittäneeni todisteita Jumalan olemassaolosta, mutta olen koettanut perustella, miksi ilmankin niitä voi uskoa.

asianharrastaja kirjoitti:

Arvostan kyllä hyväksi kokemaani tarkoitustasi:

"En siis väitä todistaneeni Jumalan olemattomuutta, mutta mielestäni olen esittänyt todisteita, miksi kokemukseen ulkoisesta toimijasta ei kannata luottaa."

Todistelusi näyttää minusta tiivistettynä siltä, että koska joukko aikaisempia ihmisten tuntemuksia on osoittautunut virheellisiksi, niin samoin käy kaikille nykyisille ja tulevillekin. Muistelen Puolimatkan todistelleen vastaavalla tavalla, ettei tieteen tuloksiin voi nyt eikä jatkossakaan luottaa, kun niitä on jouduttu koko ajan korjaamaan.

Ihmisen taipumuksen uskoa (liikaakin) ulkoiseen toimijaan sekä tunneaivojen suuren vallan olen ostanut ajatusteni kalupakkiin jo kauan sitten. Nythän pohdimme sitä, millä verstaalla ne oikeastaan on tehty ja miten sinne ihmispäähän toimitettu.

En väitä esittäneeni todisteita Jumalan olemassaolosta, mutta olen koettanut perustella, miksi ilmankin niitä voi uskoa.

Lue lisää

"Todistelusi näyttää minusta tiivistettynä siltä, että koska joukko aikaisempia ihmisten tuntemuksia on osoittautunut virheellisiksi, niin samoin käy kaikille nykyisille ja tulevillekin"

Tuo oli kyllä liikaa yleistetty.

Todisteluni toimii ainoastaan ulkoisen toimijan taustalla vaikuttavien syiden selitykseksi. Mutta kuten sanoit, on mahdollista että ulkoinen äly on tehnyt meistä sellaisia, että koemme hänet samoin mielen mallein joita käytämme keskinäisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

puuöljy kirjoitti:

"Todistelusi näyttää minusta tiivistettynä siltä, että koska joukko aikaisempia ihmisten tuntemuksia on osoittautunut virheellisiksi, niin samoin käy kaikille nykyisille ja tulevillekin"

Tuo oli kyllä liikaa yleistetty.

Todisteluni toimii ainoastaan ulkoisen toimijan taustalla vaikuttavien syiden selitykseksi. Mutta kuten sanoit, on mahdollista että ulkoinen äly on tehnyt meistä sellaisia, että koemme hänet samoin mielen mallein joita käytämme keskinäisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Lue lisää

OK

asianharrastaja kirjoitti:

Kiitos, taidan vilkaista kirjaa.

Sainkin tuon Einhornin nopeasti käsiini ja luetuksikin. Hyvää siinä oli juuri tuo uskontojen yhteisen ytimen etsintä sekä suurten maailmanuskontojen tiiviit yleiskatsaukset. Muuten kirja oli vähän pettymys pitkine filosofointeineen, erilaisten profeettojen sitaatteineen sekä hartauspuhetta lähenevine salatun jumalan etsintäohjeineen. Tiedeosiokin oli selvästi vanhanaikaisempi kuin kirja ikäkään edellytti. Tottakai on myönnettävä, että kokonaista kirjaa ei synny, ellei tekstiä ole tarpeeksi.

Tällaisen tiivistelmän löysin kirjan loppupuolelta:

"..on kaksi mahdollista selitysmallia (jotka eivät tietenkään sulje toisiaan pois). Joko Jumala on ihmisaivojen biokemiallinen prosessi, jonka tehtävä on suojata älyä merkityksettömyyden ja turvattomuuden kokemuksilta; tunteilta, jotka evoluution näkökulmasta olisivat voineet aiheuttaa ihmissuvun tuhoutumisen. Tai sitten on olemassa Jumala [..] maailmankaikkeudessa salattuna ja sanoin kuvailemattomana voimana."

Suunnilleen noinhan se olimme jo tuossa alempana keskenämme päättäneet.

asianharrastaja kirjoitti:

Sainkin tuon Einhornin nopeasti käsiini ja luetuksikin. Hyvää siinä oli juuri tuo uskontojen yhteisen ytimen etsintä sekä suurten maailmanuskontojen tiiviit yleiskatsaukset. Muuten kirja oli vähän pettymys pitkine filosofointeineen, erilaisten profeettojen sitaatteineen sekä hartauspuhetta lähenevine salatun jumalan etsintäohjeineen. Tiedeosiokin oli selvästi vanhanaikaisempi kuin kirja ikäkään edellytti. Tottakai on myönnettävä, että kokonaista kirjaa ei synny, ellei tekstiä ole tarpeeksi.

Tällaisen tiivistelmän löysin kirjan loppupuolelta:

"..on kaksi mahdollista selitysmallia (jotka eivät tietenkään sulje toisiaan pois). Joko Jumala on ihmisaivojen biokemiallinen prosessi, jonka tehtävä on suojata älyä merkityksettömyyden ja turvattomuuden kokemuksilta; tunteilta, jotka evoluution näkökulmasta olisivat voineet aiheuttaa ihmissuvun tuhoutumisen. Tai sitten on olemassa Jumala [..] maailmankaikkeudessa salattuna ja sanoin kuvailemattomana voimana."

Suunnilleen noinhan se olimme jo tuossa alempana keskenämme päättäneet.

Lue lisää

Aivan. Tosin Einhornin selitysmalli 1:ssä hahmottama Jumalan tehtävä on yksi monien joukossa.

Uskoisin että salattu, persoonaton Jumala on länsimaisen ihmisen yleisin tapa uskoa. Hyvin harva enää uskoo niin kuin kirkko opettaa. Miksi sitten ei ole syntynyt sellaista uskontoa, joka opettaisi niin kuin enemmistö uskoo?

puuöljy kirjoitti:

Aivan. Tosin Einhornin selitysmalli 1:ssä hahmottama Jumalan tehtävä on yksi monien joukossa.

Uskoisin että salattu, persoonaton Jumala on länsimaisen ihmisen yleisin tapa uskoa. Hyvin harva enää uskoo niin kuin kirkko opettaa. Miksi sitten ei ole syntynyt sellaista uskontoa, joka opettaisi niin kuin enemmistö uskoo?

Lue lisää

En täysin osta päätelmääsi:

"Uskoisin että salattu, persoonaton Jumala on länsimaisen ihmisen yleisin tapa uskoa."

Minustakin enemmistö länsimaiden uskovista ymmärtää, ettei mikään usko voi olla ainoa oikea eikä näe pyhinä pidettyjä kirjoja absoluuttisina totuuksina. Sensijaan usko Jumalan persoonalliseen kiinnostukseen ihmisyksilöä kohtaan näyttää minusta yhtä keskeiseltä uskonkappaleelta kuin ennenkin.

Ihmisluonnon mukaisesti enemmistö uskovista edelleen pitänee totuttua uskoaan ainakin hyvänä tai jopa parhaana, vaikka ei olisikaan sitä mieltä, että muut ovat täysin vääriä. Siksi uusia uskontoja syntyy vain harvakseltaan ja yleensä ilman kovin laajoja vaikutuksia.

asianharrastaja kirjoitti:

Arvostan kyllä hyväksi kokemaani tarkoitustasi:

"En siis väitä todistaneeni Jumalan olemattomuutta, mutta mielestäni olen esittänyt todisteita, miksi kokemukseen ulkoisesta toimijasta ei kannata luottaa."

Todistelusi näyttää minusta tiivistettynä siltä, että koska joukko aikaisempia ihmisten tuntemuksia on osoittautunut virheellisiksi, niin samoin käy kaikille nykyisille ja tulevillekin. Muistelen Puolimatkan todistelleen vastaavalla tavalla, ettei tieteen tuloksiin voi nyt eikä jatkossakaan luottaa, kun niitä on jouduttu koko ajan korjaamaan.

Ihmisen taipumuksen uskoa (liikaakin) ulkoiseen toimijaan sekä tunneaivojen suuren vallan olen ostanut ajatusteni kalupakkiin jo kauan sitten. Nythän pohdimme sitä, millä verstaalla ne oikeastaan on tehty ja miten sinne ihmispäähän toimitettu.

En väitä esittäneeni todisteita Jumalan olemassaolosta, mutta olen koettanut perustella, miksi ilmankin niitä voi uskoa.

Lue lisää

"En väitä esittäneeni todisteita Jumalan olemassaolosta, mutta olen koettanut perustella, miksi ilmankin niitä voi uskoa. "

- Uskominenhan tapahtuukin yleensä nimenomaan ilman todisteita. Miksi omaa uskomustaan pitäisi ylipäätään yritää perustella, ja kenelle, koska kyse on omaan subjektiiviseen tunteeseen perustuvasta uskosta eikä objektiivisiin todisteisiin perustuvasta tiedosta?

juutas. kirjoitti:

"En väitä esittäneeni todisteita Jumalan olemassaolosta, mutta olen koettanut perustella, miksi ilmankin niitä voi uskoa. "

- Uskominenhan tapahtuukin yleensä nimenomaan ilman todisteita. Miksi omaa uskomustaan pitäisi ylipäätään yritää perustella, ja kenelle, koska kyse on omaan subjektiiviseen tunteeseen perustuvasta uskosta eikä objektiivisiin todisteisiin perustuvasta tiedosta?

Lue lisää

Pääasiassa olet ihan oikeassa.

"Miksi omaa uskomustaan pitäisi ylipäätään yritää perustella, ja kenelle,.."

Itsekin taidat olla kerran kirjoittanut minulle ihan yleisenä väitteenä, ettei uskomisessa ole mitään mieltä, ellei sen puolesta ole (objektiivisia) todisteita. Ellet, moni muu on ainakin palstalla sanonut noin, ja siihen pitää mielestäni vastata.

Ainakin uskovien kesken halutaan joskus vertailla (subjektiivisia) syitä, miksi kukin pitää oikeana uskoa; itse nimitän niitä joskus "toivon perusteiksi". On silti ilmeistä, ettei monikaan osaa nähdä niitä tai ainakaan kaikkia niistä selvästi.

asianharrastaja kirjoitti:

Pääasiassa olet ihan oikeassa.

"Miksi omaa uskomustaan pitäisi ylipäätään yritää perustella, ja kenelle,.."

Itsekin taidat olla kerran kirjoittanut minulle ihan yleisenä väitteenä, ettei uskomisessa ole mitään mieltä, ellei sen puolesta ole (objektiivisia) todisteita. Ellet, moni muu on ainakin palstalla sanonut noin, ja siihen pitää mielestäni vastata.

Ainakin uskovien kesken halutaan joskus vertailla (subjektiivisia) syitä, miksi kukin pitää oikeana uskoa; itse nimitän niitä joskus "toivon perusteiksi". On silti ilmeistä, ettei monikaan osaa nähdä niitä tai ainakaan kaikkia niistä selvästi.

Lue lisää

Minusta vahvasti näyttää siltä, että elämme kvantittuneessa, digitaalisessa virtuaalimaailmasta, jossa tietoisuus edustaa jatkuvuutta (mind of God). Hyvin luonnollinen suunta kaikille uskonnoille. Tulevaisuudessa voimme jopa puhua matemaattisesta uskontotieteestä.

kvasi kirjoitti:

Minusta vahvasti näyttää siltä, että elämme kvantittuneessa, digitaalisessa virtuaalimaailmasta, jossa tietoisuus edustaa jatkuvuutta (mind of God). Hyvin luonnollinen suunta kaikille uskonnoille. Tulevaisuudessa voimme jopa puhua matemaattisesta uskontotieteestä.

Lue lisää

Olen jo aikaisemin huomannut, miltä sinusta näyttää. Vaikka olisitkin oikeassa (ei todistettavissa mahdottomaksi), sillä ei ole merkitystä, koska tuo tieto ei vaikuttaisi mihinkään mitä teemme.

Minusta näyttää, että näkysi on sairaan pään hyödytön harha.

asianharrastaja kirjoitti:

Olen jo aikaisemin huomannut, miltä sinusta näyttää. Vaikka olisitkin oikeassa (ei todistettavissa mahdottomaksi), sillä ei ole merkitystä, koska tuo tieto ei vaikuttaisi mihinkään mitä teemme.

Minusta näyttää, että näkysi on sairaan pään hyödytön harha.

Lue lisää

Hyvää Pääsiäistä vaan sinnekin päin.

Ja tämä "älykäs suunnittelija" joka "täsmentää",on nimeltään evolutiivinen paine.

Tuollahan tuo taas kerrotaan, mitä olen tässä useampaan otteeseen jo korostanut:

"Esimerkiksi 1000 peräkkäisen kolikonheiton tuloksena on välttämättä joku tulos, ja kaikki tulokset ovat yhtä todennäköisiä."

Tällöin juuri sen rivin todennäköisyys mikä syntyy tuhannella kolikonheitolla on vielä hirvittävän paljon pienempi kuin Enqvistin esimerkissä.

"Luonnonvalinnan syy on luonnonlait, eli moloc-horriduksen hiukkaskimpun tuotokset aivoissa ovat vain luonnonlakien ilmentymiä. Niinkuin minunkin kirjoitus ja vuorijumalan ja Enqvistin. Niin on siis jos uskomme materialismiin Enqvistin ja Dawkinsin tavoin."

Miksipä emme niin uskoisi?

Paul Davies pohtii mahdollisuutta, että marssijärjestys olisi

informaatio->luonnonlait->aine

kvasi kirjoitti:

Paul Davies pohtii mahdollisuutta, että marssijärjestys olisi

informaatio->luonnonlait->aine

Pohtipa hyvinkin; myös sitä, mitä tuo informaatio saattaisi tulla.