Kateellinen kauniille naisille

minä olen

Onko muita, jotka tunnustaisivat asian?

En siis pysty olemaan samoissa piireissä kauniiden naisten kanssa, koska olen niin järjettömän kateellinen heille. Vihaan kaikkia kauniita naisia ja toivon heille vain pahaa.

Olen ruma ja ilkeä, mutta kauniit naiset ärsyttävät minua. Heille elämä on niin helppoa, saavat KAIKEN pelkällä ulkokuorellaan.

189

15032

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • OletTyperä

      joka kauniilla naisilla on. Ehkä sinä et olisikaan ansainnut sitä kauneutta.

    • olekaan..

      elämä aina helppoa kauniina. ei todellakaan, itse ainakin olen koko elämäni kärsinyt ulkonäöstäni; miehet kyllä tykkäävät, mutta naiset sitäki vähemmän. Ystäviä on vaikea saada, mutta vihamiehiä kyllä löytyy, vaikka aina olen yrittänyt olla mahdollisimman ystävällinen. Ne harvat ystävät, joita minulla on, ovat sanoneet, että olen aivan liian kiltti. Olisin siis mieluummin rumempi, jolla olisi ystäviä enempi.

      • kaunis ja kiltti

        ja lisäksi minulla on paljon hyviä ihmissuhteita. Tunnen myös useita kauniita ja kilttejä ihmisiä, joilla on paljon hyviä ihmissuhteita. Kaikkia meitä yhdistää kyky ottaa myös muut ihmiset huomioon.


      • homma täällä

        kirjoituksesi oli kuin suoraan omasta elämästäni-yhdyn kirjoitukseesi =)


      • minullakin

        Minuakin kehutaan kauniiksi, se on totta, että naiset katsovat vihaisesti ja supisevat selän takana, se on varmasti sitä kateutta. Minäkin olen kiltti luonteeltani, kai se on osa syyksi sitäkin että on tottunut siihen , että vaikka mitä tekisi aina on niitä naisia jotka kuiskivat selän takana ja katsovat kieroon. Usein käy niin että esimerkiksi miehensä kanssa liikkuvat naiset rupeevat haukkumaan heti miehelleen minua että katso nyt totakin ja naisporukkojen kanssa ihan sama juttu. Naiset kilpailevat miehistä ja aina niitä kauniita mollataan jotta nämä "tavallisennäköiset" tuntisivatitsensä paremmaksi ja jotta miehet ajattelisivat vai on siinä sitä ja sitä vikaa ja nämä jutut on yleensä ihan keksittyjä. Ei ole kivaa todellakaan kuunnella kavereilta, mutta kun sä olet niin kunis jne niin sä saat sen ja sen ja mä on vaan tälläen ruma, sano siinä nyt sitten jotain? anteeksiko pitäisi pyytää sitä minkä näköisenä on syntynyt! Miettikää nyt vähän kaikissa on hyviä ja huonoja piirteitä, toinen on kaunis ja toine esimerkiksi hyvä laulamaan, ei yhdessä ihmisessä voi olla kaikki hyvää. Ei minusta kauneudesta pitäisi joutua kärsimään, kuten ei rumuudestakaan, rumaa voi haukkua rumaksi, mutta se miten kauniille sanotaan kauneudesta voi tuntua ihan yhtä pahalta kun se, että rumaa haukutaan jatkuvasti.


      • kauneuden kirous
        minullakin kirjoitti:

        Minuakin kehutaan kauniiksi, se on totta, että naiset katsovat vihaisesti ja supisevat selän takana, se on varmasti sitä kateutta. Minäkin olen kiltti luonteeltani, kai se on osa syyksi sitäkin että on tottunut siihen , että vaikka mitä tekisi aina on niitä naisia jotka kuiskivat selän takana ja katsovat kieroon. Usein käy niin että esimerkiksi miehensä kanssa liikkuvat naiset rupeevat haukkumaan heti miehelleen minua että katso nyt totakin ja naisporukkojen kanssa ihan sama juttu. Naiset kilpailevat miehistä ja aina niitä kauniita mollataan jotta nämä "tavallisennäköiset" tuntisivatitsensä paremmaksi ja jotta miehet ajattelisivat vai on siinä sitä ja sitä vikaa ja nämä jutut on yleensä ihan keksittyjä. Ei ole kivaa todellakaan kuunnella kavereilta, mutta kun sä olet niin kunis jne niin sä saat sen ja sen ja mä on vaan tälläen ruma, sano siinä nyt sitten jotain? anteeksiko pitäisi pyytää sitä minkä näköisenä on syntynyt! Miettikää nyt vähän kaikissa on hyviä ja huonoja piirteitä, toinen on kaunis ja toine esimerkiksi hyvä laulamaan, ei yhdessä ihmisessä voi olla kaikki hyvää. Ei minusta kauneudesta pitäisi joutua kärsimään, kuten ei rumuudestakaan, rumaa voi haukkua rumaksi, mutta se miten kauniille sanotaan kauneudesta voi tuntua ihan yhtä pahalta kun se, että rumaa haukutaan jatkuvasti.

        Harvemmin kaunista "haukutaan" ulkonäöstään yleensä ei sanota mitään tai miehet tietty kännissä ja etelän mailla kehuu.Se on harhaluulo, että kaunis saisi jatkuvasti kuulla kauneudestaan, ei ole totta.Nimittäin jos kehuttaisiin , niin kaunis voisi vaikka ylpistyä ja sellaista ei sietäisi kukaan siis parempi vaan puhua pahaa selän takana ja olla ilkee.


      • xzvzx
        kaunis ja kiltti kirjoitti:

        ja lisäksi minulla on paljon hyviä ihmissuhteita. Tunnen myös useita kauniita ja kilttejä ihmisiä, joilla on paljon hyviä ihmissuhteita. Kaikkia meitä yhdistää kyky ottaa myös muut ihmiset huomioon.

        Tai se ulkonäkö!


      • 20+8

        Hae ystäviä jotka ovat onnellisessa parisuhteessa. Itse olen aivan tavallisen näköinen, en kaunis jollen rumakaan, mutta suhtaudun kauniisiin naisiin aivan myötämielisesti koska:
        -Luotan mieheeni täysin, kauniit naiset eivät ole uhka.
        -Kunnioitan miestäni ja pidän häntä erittäin kiinnostavana ihmisenä; luulen siis että jos hän olisi halunnut jonkun mallin niin hän olisi sellaisen voinut ottaa, joten jos ei niin tehnyt niin johtui siitä ettei halunnut.
        -Kauneuden perustarkoitushan on miehen saaminen, joten kun ulkomuotoni riitti siihen että sain juuri mieleiseni, niin se riitti niin pitkälle kuin pitikin. =)


      • :( :(
        kauneuden kirous kirjoitti:

        Harvemmin kaunista "haukutaan" ulkonäöstään yleensä ei sanota mitään tai miehet tietty kännissä ja etelän mailla kehuu.Se on harhaluulo, että kaunis saisi jatkuvasti kuulla kauneudestaan, ei ole totta.Nimittäin jos kehuttaisiin , niin kaunis voisi vaikka ylpistyä ja sellaista ei sietäisi kukaan siis parempi vaan puhua pahaa selän takana ja olla ilkee.

        juuri eilen viimeksi julkisesti sanottiin kauniiksi, sitä ennen edellisenä päivänä hoettiin moneen otteeseen. Tänään en ole poistunut kotoa mihinkään..saanpa olla vapaana kommenteista.
        Aina ei kehuta, mutta kuvittelevat että kuka vaan voi kommentoida ulkonäköäni ja kertoa miten minun pitäisi olla. Kuinka pitäisi laittaa hiukset ja kuinka pukeutua.
        Ehkä olen kaunis, ehkä käännän miesten päät, mutta olen surullinen ja yksinäinen. Jatkuvasti pitää olla jotain muuta kuin on, että olisi hyväksytty ja pitää perunasäkkiä päällä, jotta voisi olla rauhassa.

        yksinäinen vissiin sen vuoksi, että näytän kalliilta.. tämmöisen kommentin sain viimeksi. Tyyppi sanoi, et katso ympärillesi ei oo sun paikka. Pitää mennä siihen kermaclubiin. Kukaan mies ei tuu lähestyy, koska ne pelkää laskua. aha.
        mmm miehet jotka lähestyy ovat etelän miehiä ja toimareita tai superkännissä.


      • Anonyymi
        homma täällä kirjoitti:

        kirjoituksesi oli kuin suoraan omasta elämästäni-yhdyn kirjoitukseesi =)

        Mulla sama ongelma, kiusaaminen oli aivan hirveää varsinkin yläasteella ja lukiossa.


    • onnenlahjat,

      niinhän sanonta kuuluu. Maailma on täynnä vääryyksiä, sairauksia, köyhyyttä...
      Jonkun kauniimpi ulkonäkö ei TAKAA hänelle onnellisuutta.

      Koitahan löytää itsesi, elä omaa elämääsi.
      Älä ole ilkeä vaan ystävällinen niin saavutat PALJON enemmän.

      Kateus on rasite josta kannattaa systemaattisesti pyrkiä eroon.

      • kadehdi

        tai vihaa kauniita naisia. Tai,no,ehkä hiukan kadehdin,koska heillä riittää ystäviä ja miehet kohtelevat heitä paremmin ja ystävällisemmin kuin minunlaista rumilusta. Kouluaikanakin minua kiusattiin,mutta nätit tytöt saivat olla rauhassa. Kauniimmalla ulkonäöllä olisi työnsaantikin ollut pikkusen helpompaa. Kyllä kauniimmat naiset saavat muutenkin parempaa kohtelua paikassa kuin paikassa. Ei siinä ystävällisyys tai hymyily auta,jos ulkonäkö ei miehiä miellytä. Yritänkin hyväksyä sen etten tosiaan kelpaa mihinkään tai kenellekään ulkonäköni tähden. Kun on rumaksi luotu,niin minkäs teet. Eipä ainakaan minua kukaan kadehdi.


      • Yksi syy.
        kadehdi kirjoitti:

        tai vihaa kauniita naisia. Tai,no,ehkä hiukan kadehdin,koska heillä riittää ystäviä ja miehet kohtelevat heitä paremmin ja ystävällisemmin kuin minunlaista rumilusta. Kouluaikanakin minua kiusattiin,mutta nätit tytöt saivat olla rauhassa. Kauniimmalla ulkonäöllä olisi työnsaantikin ollut pikkusen helpompaa. Kyllä kauniimmat naiset saavat muutenkin parempaa kohtelua paikassa kuin paikassa. Ei siinä ystävällisyys tai hymyily auta,jos ulkonäkö ei miehiä miellytä. Yritänkin hyväksyä sen etten tosiaan kelpaa mihinkään tai kenellekään ulkonäköni tähden. Kun on rumaksi luotu,niin minkäs teet. Eipä ainakaan minua kukaan kadehdi.

        Alkuperäisen kirjoittajan vihamielisessä, katkerassa vuodatuksessa tuli yksi syy työpaikkakiusaamiseen. Naiset ovat inhottavia itseään kauniimpia naisia kohtaan.

        Toisten naisten kateus on hirveä rangaistus, en voi muuta sanoa.
        Koko ikäni siitä kärsinyt.

        Minä en mitään muuta ole koskaan halunnut kuin saada rauhassa hoitaa työni, mutta se ei kateellisille naisille sovi. Aina pitää tulla nälvimään ja nokkimaan milloin mistäkin asiasta. Ymmärrän hyvin, että joku ei halua kaveerata kanssani mutta jättäisivät sitten rauhaan.

        Minä olen useasti kokenut aivan kuten ap kirjoittaa...minä en saisi olla olemassa. Se on hirveä tunne.

        Jossain minunkin täytyy saada käydä töissä.


      • ei totta...
        kadehdi kirjoitti:

        tai vihaa kauniita naisia. Tai,no,ehkä hiukan kadehdin,koska heillä riittää ystäviä ja miehet kohtelevat heitä paremmin ja ystävällisemmin kuin minunlaista rumilusta. Kouluaikanakin minua kiusattiin,mutta nätit tytöt saivat olla rauhassa. Kauniimmalla ulkonäöllä olisi työnsaantikin ollut pikkusen helpompaa. Kyllä kauniimmat naiset saavat muutenkin parempaa kohtelua paikassa kuin paikassa. Ei siinä ystävällisyys tai hymyily auta,jos ulkonäkö ei miehiä miellytä. Yritänkin hyväksyä sen etten tosiaan kelpaa mihinkään tai kenellekään ulkonäköni tähden. Kun on rumaksi luotu,niin minkäs teet. Eipä ainakaan minua kukaan kadehdi.

        "Kouluaikanakin minua kiusattiin,mutta nätit tytöt saivat olla rauhassa."

        Jaa, mua kyllä kiusattiin enemmän kuin muita, vaikka olen kaunis, myönnettäköön. Olin kyllä myös yksi ujoimmista ja syrjäänvetäytyneimmistä, joten ehkä siinä syy... Ennemminkin olisin kateellinen sosiaalisille ja puheliaille naisille. Itse olen ehkä kaunis ja hoikka, mutta melkoinen tuppisuu miesseurassa... ei sekään hyvä..


      • kuriin
        Yksi syy. kirjoitti:

        Alkuperäisen kirjoittajan vihamielisessä, katkerassa vuodatuksessa tuli yksi syy työpaikkakiusaamiseen. Naiset ovat inhottavia itseään kauniimpia naisia kohtaan.

        Toisten naisten kateus on hirveä rangaistus, en voi muuta sanoa.
        Koko ikäni siitä kärsinyt.

        Minä en mitään muuta ole koskaan halunnut kuin saada rauhassa hoitaa työni, mutta se ei kateellisille naisille sovi. Aina pitää tulla nälvimään ja nokkimaan milloin mistäkin asiasta. Ymmärrän hyvin, että joku ei halua kaveerata kanssani mutta jättäisivät sitten rauhaan.

        Minä olen useasti kokenut aivan kuten ap kirjoittaa...minä en saisi olla olemassa. Se on hirveä tunne.

        Jossain minunkin täytyy saada käydä töissä.

        Aivan samaa olen joutunut kokemaan, voisi olla minun kirjoittamani.Viheliäinen tilanne, kun haluasi vain tehdä työnsä mutta kateelliset kanssasisaret heittelevät kapuloita rattaisiin ja levittelevät perättömiä juoruja.Onneksi on vielä olemassa ymmärtäväisiä miespomoja ja tämä tietysti suututtaa kadehtijoita. Mutta periksi ei anneta vaan kauneuden taakka kannetaan pystypäin.


      • Uskomatonta mutta...
        Yksi syy. kirjoitti:

        Alkuperäisen kirjoittajan vihamielisessä, katkerassa vuodatuksessa tuli yksi syy työpaikkakiusaamiseen. Naiset ovat inhottavia itseään kauniimpia naisia kohtaan.

        Toisten naisten kateus on hirveä rangaistus, en voi muuta sanoa.
        Koko ikäni siitä kärsinyt.

        Minä en mitään muuta ole koskaan halunnut kuin saada rauhassa hoitaa työni, mutta se ei kateellisille naisille sovi. Aina pitää tulla nälvimään ja nokkimaan milloin mistäkin asiasta. Ymmärrän hyvin, että joku ei halua kaveerata kanssani mutta jättäisivät sitten rauhaan.

        Minä olen useasti kokenut aivan kuten ap kirjoittaa...minä en saisi olla olemassa. Se on hirveä tunne.

        Jossain minunkin täytyy saada käydä töissä.

        Juu, kuulostaa tutulta. Olen naisvaltaisella alalla. Korviini on kantautunut mitä uskomattomampia juoruja työpaikalla. Kaikkia mahdollisia ruumiinosiani on ruodittu kahvipöytäkeskusteluissa. Hiuksia, ihoa, kynsiä, luomia, silmiä, ripsiä, vyötäröä, takapuolta, reisiä. Etnistä taustaani, vartaloni rasvaisuutta yms. On puhuttu minun käyttävän muotoilevia alusvaatteita, puristeltu peppuani (naiset).

        Minun on epäilty käyttävän värillisiä piilolinssejä, kun kerron hiusteni olevan luonnostaan kiharat, minut leimataan valehtelijaksi. Yleensä kaikki mitä puhun on valhetta. Nyt minua on alettu epäillä myös varkaaksi.

        Osa haukkuu minua, mutta yrittää epätoivoisesti matkia. Osa on myöntänyt suoraan kadehtivansa esim. hiuksiani. Kukaan joka ei itse ole kokenut tällaista, ei voi ymmärtää miten ahdistavaa on joutua suljetuksi ulkopuolelle. Ja oikeasti olen mukava lämmin ihminen.


      • toyotatyttö92
        ei totta... kirjoitti:

        "Kouluaikanakin minua kiusattiin,mutta nätit tytöt saivat olla rauhassa."

        Jaa, mua kyllä kiusattiin enemmän kuin muita, vaikka olen kaunis, myönnettäköön. Olin kyllä myös yksi ujoimmista ja syrjäänvetäytyneimmistä, joten ehkä siinä syy... Ennemminkin olisin kateellinen sosiaalisille ja puheliaille naisille. Itse olen ehkä kaunis ja hoikka, mutta melkoinen tuppisuu miesseurassa... ei sekään hyvä..

        ^Sama mulla, itse kanssa täysi tuppisuu ja ujo ja syrjäänvetäytyvä :D ja se ei ole hyvä mut ei voi minkään. Minulla on ruskeat silmät ja tummat todella pitkät hiukset, minulta on naiset monta kertaa kysetty onko mulla piilarit ja hiuksista et onko hiusten pidennykset kun vastaan et, ei on ihan luonnolliset ni ei meinata uskoa:D Lähes kaikki kehuu minua todella kauniiksi, miehet varsinkin ja lähentelee, toiset naiset taas katsoo kieroo ja puhuu seläntakana. Mietin vaa et jos en ois tälläi älyttömän ujo vaan todella sosiaalinen ni kuinkahan kateellisia toiset naiset sit ois :D En vaa ymmärrä sitä et miten nää kateelliset naiset jaksaa, eikö voisivat keskittyä omaa elämää eikä kuluttaa itteesä olemalla kateellinen jollekin toiselle?


    • MiesVastaa

      Kyllä se väistämättä ihmisessä näkyy, jos häntä on pienestä pitäen ihailtu kauniina prinsessana. Varsinkin jos perheessä on ollut vain yksi lapsi tai kaksi kaunista prinsessaa. He ovat jo pieninä tottuneet siihen, että saavat paljon huomiota.

      Sitten tulee teini-ikä ja kaikki luokan pojat rakastuvat tähän kaunokaiseen ja hän saa nimettömiä ihailijakirjeitä solkenaan ja hänellä on varaa olla tyly niile, joita ei pidä arvoisinaan.

      Ja kun ollaan aikuisuudenkynnyksellä, naisella on mistä valita ja koska kaikki on aina ollut niin itsestäänselvää, niin tietenkin sitä oppii matkan varrella käyttämään tilannetta edukseen.

      Kyllä se valitettavasti vaan niin on, että kauniilla naisella on yleensä aika tyhjä sydän ja sieluton elämä. Kaunis nainen on tottunut, että kaikki on kaunista, kivaa ja kaikki ongelmat ratkeavat kuin itsekseen hymyilemällä vaan sopivaan suuntaan.

      Mutta kauneus ei ole ikuista. Ja niin siitä kauniista nuoresta naisesta, pedestaalille nostetusta jumalattaresta tulee keski-ikäinen nainen ja vaikka olisi yhä hyvän näköinen, niin nuoruus voittaa. Sitten tulee se päivä, kun hänen arvoisena mies onkin yhä charmantti hurmaaja ja nainen vain yksi monista. Hirveästi ei säälitä silloin tuon naisen kohtalo. Sieluttomuus saa palkkansa. Muiden on ainakin syytä toivoa niin, koska muutenhan tavallisen näköinen nainen voisi lopettaa tämän peliln alkuunsa.

      Vanha viisaus sanoo, että kauneus * viisaus on vakio.

      • edelliselle.

        Olet täysin väärässä olettamuksiesi kanssa. Kaunis tyttö saa maistaa jo vauvana toisten naisten aiheetonta ilkeilyä, kateutta ja syrjintää. Pikku tyttö itkee kun ei kelpaa. Ei se miesten huomio koskaan voi tuollaista naisten harjoittamaa ilkeilyä ja syrjintää korvata. Pienelle tytölle opetetaan että miehet ovat ystävällisiä koska haluavat seksiä mutta eivät välitä tytöstä ihmisenä. Moni kaunis nainen on ujo ja arka sen vuoksi.

        Aika katkera oli edellisenkin vuodatus. Eihän sinun tarvitse seurustella kauniiden naisten kanssa, jos koet heidät noin vastenmielisinä. Itse en ainakaan lähtisi ulkonäön perusteella ketään teilaamaan.

        Mitä kauniin tytön pitää tehdä saadakseen hyväksyntää osakseen, milloin kelpaa. Nähtävästi ei koskaan kelpaa jos asenteet ovat jo valmiiksi negatiivisia.

        Eiköhän maailmassa ole tavallisen näköisiä naisia, joten siitä joukosta voi sitten jokainen valita mieleisensä seuralaisen.

        Kaunis nainen ei kelpaa muuta kuin miehille seksiobjektiksi. Ja siitäkin jotkut näyttävät olevan kateellisia. Uskomatonta, mutta totta.


      • nuori nainen

        Itse en kauniina ole ainakaan saanut ulkönäköni vuoksi juuri mitään hyvää. Koko ajan täytyy kaikille olla todistamassa olevansa muutakin kuin vain kaunis, älykkyyttäni epäillään aina. Entä sitten nämä ap:n kaltaiset naiset, joille olet todellakin vain se vihankohde. Miehille seksiobjekti. Yksinäistä on ja kumma kyllä, siihen ei koskaan totu.


      • Mies Vastaa
        edelliselle. kirjoitti:

        Olet täysin väärässä olettamuksiesi kanssa. Kaunis tyttö saa maistaa jo vauvana toisten naisten aiheetonta ilkeilyä, kateutta ja syrjintää. Pikku tyttö itkee kun ei kelpaa. Ei se miesten huomio koskaan voi tuollaista naisten harjoittamaa ilkeilyä ja syrjintää korvata. Pienelle tytölle opetetaan että miehet ovat ystävällisiä koska haluavat seksiä mutta eivät välitä tytöstä ihmisenä. Moni kaunis nainen on ujo ja arka sen vuoksi.

        Aika katkera oli edellisenkin vuodatus. Eihän sinun tarvitse seurustella kauniiden naisten kanssa, jos koet heidät noin vastenmielisinä. Itse en ainakaan lähtisi ulkonäön perusteella ketään teilaamaan.

        Mitä kauniin tytön pitää tehdä saadakseen hyväksyntää osakseen, milloin kelpaa. Nähtävästi ei koskaan kelpaa jos asenteet ovat jo valmiiksi negatiivisia.

        Eiköhän maailmassa ole tavallisen näköisiä naisia, joten siitä joukosta voi sitten jokainen valita mieleisensä seuralaisen.

        Kaunis nainen ei kelpaa muuta kuin miehille seksiobjektiksi. Ja siitäkin jotkut näyttävät olevan kateellisia. Uskomatonta, mutta totta.

        Kun kaunis nainen, joka ei ole eläissään kokenut päivääkään olla tavallisen näköinen nainen, sanoo, että kauneus on hänelle rangaistus, se on kuin lihava ihminen sanoisi, ettei mansikkakakku kelpaa vaan sen on oltava tuore Sacherkakku. Ikunnan ulkopuolella katsoo se, joka ei saa mahaansa edes kaurapuuroa.

        HÄPEÄ!


      • noin voimaperäistä.
        Mies Vastaa kirjoitti:

        Kun kaunis nainen, joka ei ole eläissään kokenut päivääkään olla tavallisen näköinen nainen, sanoo, että kauneus on hänelle rangaistus, se on kuin lihava ihminen sanoisi, ettei mansikkakakku kelpaa vaan sen on oltava tuore Sacherkakku. Ikunnan ulkopuolella katsoo se, joka ei saa mahaansa edes kaurapuuroa.

        HÄPEÄ!

        Aika harva mies jaksaa tuollaisesta asiasta meuhkata, kyllä tuo kauniiden naisten vihaaminen on yleensä toisten naisten juttuja.

        Mistä sinä tiedät miltä tuntuu olla tavallisen näköinen nainen jos olet mies? Ethän sinä silloin itsekään ole oikeutettu kommentoimaan sellaista mitä et ole itse kokenut. Jos näin minulle sanot.

        Toinen pointti on tuo kauniin naisen kelpaaminen vieraille miehille. Asialla ei ole kauniille naisille juurikaan merkitystä, koska valtaosa kauniista naisista on lähes koko elämänsä varattuja. Valtaosa kauniista naisista menee nuorena naimisiin ja kuten tiedämme, ainakin 50% avioliitoista kestää, joten vapaana olevien kauniiden naisten osuus ei ole kovin suuri. Ja kyllä kaunis nainen löytää aviopuolison minkä ikäisenä tahansa.

        Ja kuten jo aiemmin kirjoitin. Miesten huomio ei koskaan poista sitä itkua mikä tulee siitä kun pikkutytöstä asti ei koskaan kelpaa muille naisille. Itsetunto murskautuu kun joka päivä julistetaan kelpaamattomaksi toisten naisten toimesta.


      • Mies Vastaa
        noin voimaperäistä. kirjoitti:

        Aika harva mies jaksaa tuollaisesta asiasta meuhkata, kyllä tuo kauniiden naisten vihaaminen on yleensä toisten naisten juttuja.

        Mistä sinä tiedät miltä tuntuu olla tavallisen näköinen nainen jos olet mies? Ethän sinä silloin itsekään ole oikeutettu kommentoimaan sellaista mitä et ole itse kokenut. Jos näin minulle sanot.

        Toinen pointti on tuo kauniin naisen kelpaaminen vieraille miehille. Asialla ei ole kauniille naisille juurikaan merkitystä, koska valtaosa kauniista naisista on lähes koko elämänsä varattuja. Valtaosa kauniista naisista menee nuorena naimisiin ja kuten tiedämme, ainakin 50% avioliitoista kestää, joten vapaana olevien kauniiden naisten osuus ei ole kovin suuri. Ja kyllä kaunis nainen löytää aviopuolison minkä ikäisenä tahansa.

        Ja kuten jo aiemmin kirjoitin. Miesten huomio ei koskaan poista sitä itkua mikä tulee siitä kun pikkutytöstä asti ei koskaan kelpaa muille naisille. Itsetunto murskautuu kun joka päivä julistetaan kelpaamattomaksi toisten naisten toimesta.

        Kysyit, miksi kiinnostukseni on noin voimaperäistä?

        Onko se sittenkään. Minulla on ollut kaikenlaisia suhteita ja olen naisista paljon oppinut puolen vuosisadan matkallani. Ehkä osa "kiinnostuksestani" johtuu siitä, että olen kauniiden naisten rinnalla elänyt pitkän matkaa. Nuorena naine oli kuin jokin maaginen ihmeolento. Nyt nainen, nimenomaan sellainen kauniilla maailmalla ympäröity nainen vaikuttaa vain kuplalta. Se äärettömän kaunis ja pyhä jumalainen olento on tippunut minun jalustaltani.

        Olen myös havainnut ilmiön toisinpäin. Ruma nainen on katkeroitunut rumuutensa tähden ja sisältä kauniista ihmisestä on tullut ruma. Se on helvetin surullista ja se on ennenkaikkea meidän miesten vika, koska huomiotamme niin auliisti vain kauniille jaamme.

        Kun selitetään, että kauniin naisen täytyy olla tuplasti parempi, jotta hän saa tunnustusta, on täyttä paskaa. Kaunis nainen saa töissä anteeksi paljon sellaista, mitä kukaan muu ei saa.

        Kauneus on etuoikeus, rumuus on kirous. Mitkään selittelyt eivät muuta asiaa. Minulta ei sääliä heltiä kauniille naiselle, joka selittää, että kärsii kauneutensa tähden. Hoh hoh.


      • edelliselle.
        Mies Vastaa kirjoitti:

        Kysyit, miksi kiinnostukseni on noin voimaperäistä?

        Onko se sittenkään. Minulla on ollut kaikenlaisia suhteita ja olen naisista paljon oppinut puolen vuosisadan matkallani. Ehkä osa "kiinnostuksestani" johtuu siitä, että olen kauniiden naisten rinnalla elänyt pitkän matkaa. Nuorena naine oli kuin jokin maaginen ihmeolento. Nyt nainen, nimenomaan sellainen kauniilla maailmalla ympäröity nainen vaikuttaa vain kuplalta. Se äärettömän kaunis ja pyhä jumalainen olento on tippunut minun jalustaltani.

        Olen myös havainnut ilmiön toisinpäin. Ruma nainen on katkeroitunut rumuutensa tähden ja sisältä kauniista ihmisestä on tullut ruma. Se on helvetin surullista ja se on ennenkaikkea meidän miesten vika, koska huomiotamme niin auliisti vain kauniille jaamme.

        Kun selitetään, että kauniin naisen täytyy olla tuplasti parempi, jotta hän saa tunnustusta, on täyttä paskaa. Kaunis nainen saa töissä anteeksi paljon sellaista, mitä kukaan muu ei saa.

        Kauneus on etuoikeus, rumuus on kirous. Mitkään selittelyt eivät muuta asiaa. Minulta ei sääliä heltiä kauniille naiselle, joka selittää, että kärsii kauneutensa tähden. Hoh hoh.

        Kauniin naisen pitää olla aina todistelemassa töissä omaa älykkyyttään.
        Kauniilta naiselta vaaditaan enemmän, koska hänen virheitään kytätään suurennuslasilla, jatkuvaa kyttäämistä, vahtimista ja tarkkailua.

        Rekrytointitilanteessa ulkonäöästä on apua ainoastaan tilanteessa, jossa valitsijat ovat miehiä. Jos joukossa on yksikin nainen, kaunis nainen jätetään rannelle. Tavallisen näköiset naiset vihaavat itseään kauniimpia yksilöitä.
        Ainut poikkeus tuossa ovat kauniit naiset. Oma kokemukseni on se, että kauniit naiset ovat mukavia työkavereita. Nykyisin kaveeraan paljon itseäni nuorempien kaunottarien kanssa.

        Mutta, sinun kanssasi tästä asiasta on turha keskustella. Ainut järkevä kommentti sinulta oli tuo miesten huomio kauniille naisille. Kun kaunis nainen saa miehiltä huomioita työpaikalla, muut naiset kostavat sen sitten kaksinverroin olemalla entistä ilkeämpiä. Olisikin todella hyvä, jos miehet lakkaisivat huomioimasta kauniita naisia ja olisimme töissä vain ihmisenä. Se olisi ainakin minun tavoitteeni. En kaipaa miesten huomioita töissä enkä vapaa-aikana. Ainoastaan sen oman rakkaan huomiolla on merkitystä.


      • Mies Vastaa
        edelliselle. kirjoitti:

        Kauniin naisen pitää olla aina todistelemassa töissä omaa älykkyyttään.
        Kauniilta naiselta vaaditaan enemmän, koska hänen virheitään kytätään suurennuslasilla, jatkuvaa kyttäämistä, vahtimista ja tarkkailua.

        Rekrytointitilanteessa ulkonäöästä on apua ainoastaan tilanteessa, jossa valitsijat ovat miehiä. Jos joukossa on yksikin nainen, kaunis nainen jätetään rannelle. Tavallisen näköiset naiset vihaavat itseään kauniimpia yksilöitä.
        Ainut poikkeus tuossa ovat kauniit naiset. Oma kokemukseni on se, että kauniit naiset ovat mukavia työkavereita. Nykyisin kaveeraan paljon itseäni nuorempien kaunottarien kanssa.

        Mutta, sinun kanssasi tästä asiasta on turha keskustella. Ainut järkevä kommentti sinulta oli tuo miesten huomio kauniille naisille. Kun kaunis nainen saa miehiltä huomioita työpaikalla, muut naiset kostavat sen sitten kaksinverroin olemalla entistä ilkeämpiä. Olisikin todella hyvä, jos miehet lakkaisivat huomioimasta kauniita naisia ja olisimme töissä vain ihmisenä. Se olisi ainakin minun tavoitteeni. En kaipaa miesten huomioita töissä enkä vapaa-aikana. Ainoastaan sen oman rakkaan huomiolla on merkitystä.

        Hyväksty vain sellaiset vastaukset, jotka ovat sinulle edullisia. Yrität kääntää kauniin ulkonäkösi itsellesi rasitteeksi työpaikalla, vaikka aivan varmasti saat sen avulla anteeksi vaikka mitä, nimenomaan miesesimiehiltä.

        Todistat jälleen sen, että nainen ei ole koskaan väärässä - omasta mielestään.

        Ja kun argumenttisi loppuvat, niin sitten tulee tämä: "Mutta, sinun kanssasi tästä asiasta on turha keskustella. Ainut järkevä kommentti sinulta..."


      • PussiPäähänJaMenoksi
        Mies Vastaa kirjoitti:

        Kysyit, miksi kiinnostukseni on noin voimaperäistä?

        Onko se sittenkään. Minulla on ollut kaikenlaisia suhteita ja olen naisista paljon oppinut puolen vuosisadan matkallani. Ehkä osa "kiinnostuksestani" johtuu siitä, että olen kauniiden naisten rinnalla elänyt pitkän matkaa. Nuorena naine oli kuin jokin maaginen ihmeolento. Nyt nainen, nimenomaan sellainen kauniilla maailmalla ympäröity nainen vaikuttaa vain kuplalta. Se äärettömän kaunis ja pyhä jumalainen olento on tippunut minun jalustaltani.

        Olen myös havainnut ilmiön toisinpäin. Ruma nainen on katkeroitunut rumuutensa tähden ja sisältä kauniista ihmisestä on tullut ruma. Se on helvetin surullista ja se on ennenkaikkea meidän miesten vika, koska huomiotamme niin auliisti vain kauniille jaamme.

        Kun selitetään, että kauniin naisen täytyy olla tuplasti parempi, jotta hän saa tunnustusta, on täyttä paskaa. Kaunis nainen saa töissä anteeksi paljon sellaista, mitä kukaan muu ei saa.

        Kauneus on etuoikeus, rumuus on kirous. Mitkään selittelyt eivät muuta asiaa. Minulta ei sääliä heltiä kauniille naiselle, joka selittää, että kärsii kauneutensa tähden. Hoh hoh.

        Kyllä se kuule ihan oikeasti on niin, että kauniin naisen pitää olla tuplasti parempi jotta saa tunnustusta. Ja vaikka olisikin niin ei se automaattisesti tarkoita sitä, että mitään tunnustusta edes tulisi. Miehet pitävät kaunista naista tyhmänä ja naiset tyrkkynä. Vaikka mitään merkkejä tyhmyydestä tai itsensä tyrkyttämisestä edes olisi. Se kateus ja ulkoiset raamit vain saavat aikaan niin voimakkaita tunteita ja mielikuvia toisissa ihmisissä.

        "Ihanaa" kun kaikki kateelliset naiset mulkoilee ja käyttäytyy töykeästi ilman mitään syytä, miehet kuvittelee, että kaunis nainen ei tee muuta kuin peilaa ja että kauniista naisesta ei ole samanlaiseksi pullantuoksuiseksi äidiksi kuin vähemmän kauniista naisesta. Tai että kauniista naisesta ylipäätään olisi yhtään miksikään. Myös miehet saattavat osoittaa katkeruutensa jos ovat saaneet useilta naisilta pakkeja. Ja kun koittavat iskeä sitä kaunista naista joka nyt ei välttämättä halua sitä alkoholisoitunutta ja väkivaltaista miestä ja kieltäytyy miehen ehdotuksista, saa nainen kuulla olevansa ties mikä ylimielinen ja itserakas h***a. Että sillä lailla. Kylläpä on kivaa kun voi "iloita" siitä kauneudestaan.


      • lisäisin vielä.
        PussiPäähänJaMenoksi kirjoitti:

        Kyllä se kuule ihan oikeasti on niin, että kauniin naisen pitää olla tuplasti parempi jotta saa tunnustusta. Ja vaikka olisikin niin ei se automaattisesti tarkoita sitä, että mitään tunnustusta edes tulisi. Miehet pitävät kaunista naista tyhmänä ja naiset tyrkkynä. Vaikka mitään merkkejä tyhmyydestä tai itsensä tyrkyttämisestä edes olisi. Se kateus ja ulkoiset raamit vain saavat aikaan niin voimakkaita tunteita ja mielikuvia toisissa ihmisissä.

        "Ihanaa" kun kaikki kateelliset naiset mulkoilee ja käyttäytyy töykeästi ilman mitään syytä, miehet kuvittelee, että kaunis nainen ei tee muuta kuin peilaa ja että kauniista naisesta ei ole samanlaiseksi pullantuoksuiseksi äidiksi kuin vähemmän kauniista naisesta. Tai että kauniista naisesta ylipäätään olisi yhtään miksikään. Myös miehet saattavat osoittaa katkeruutensa jos ovat saaneet useilta naisilta pakkeja. Ja kun koittavat iskeä sitä kaunista naista joka nyt ei välttämättä halua sitä alkoholisoitunutta ja väkivaltaista miestä ja kieltäytyy miehen ehdotuksista, saa nainen kuulla olevansa ties mikä ylimielinen ja itserakas h***a. Että sillä lailla. Kylläpä on kivaa kun voi "iloita" siitä kauneudestaan.

        Miehillä on myös usein sellainen käsitys, että kaunis nainen on uskoton ja soveltumaton puolisoksi myös sen vuoksi.
        ¨
        En minä tuon mieskirjoittajan kommenttia siitä, että kaunis nainen mukamas saisi jotain anteeksi herkemmin miesesimieheltä kyllä mitenkään allekirjoita. Päinvastoin, kauniin naisen pitää todistella osaamistaan kaiken aikaa.
        Ylipäätään naisia vähätellään työelämässä, kauniita erityisesti.

        Edelleen olen sitä mieltä että se naisten kateus on kaikkein pahinta.


      • ---

        Hyvä että olemme päässeet ennakkoluuloista. Ansaitsisit wiisaudellasi sielutaiteen Nobelin.


      • eräs kaunis
        Mies Vastaa kirjoitti:

        Hyväksty vain sellaiset vastaukset, jotka ovat sinulle edullisia. Yrität kääntää kauniin ulkonäkösi itsellesi rasitteeksi työpaikalla, vaikka aivan varmasti saat sen avulla anteeksi vaikka mitä, nimenomaan miesesimiehiltä.

        Todistat jälleen sen, että nainen ei ole koskaan väärässä - omasta mielestään.

        Ja kun argumenttisi loppuvat, niin sitten tulee tämä: "Mutta, sinun kanssasi tästä asiasta on turha keskustella. Ainut järkevä kommentti sinulta..."

        olen sun kanssa mies ihan samaa mieltä! kauniin naisen ei tarvitse yrittää niin paljon. Mulla ei ole koskaan ollut ongelmaa työn saannissa ja ei ole tosiaan tarvinnut yrittä niin paljon. joihinkin työpaikkoihin jopa vaaditaan hakemuksessa valokuva ja kaikista kauneimmat pääse haastatteluun ja valitaan. Miksi ihmeessä jotkut naiset sanovat että kauneus on kirous? pitäisi olla tyytyväinen, jokainen nainen haluaa olla kaunis, se on tosi tärkeää naiselle että näyttää hyvältä.

        itse en pidä omaa ulkonäköäni erikoisena, mutta jo synnytyslaitoksella musta sanottiin että tämä lapsi on kaunis ja sen jälkeen siitä saa kuulla tasaseen tahtiin eri puolilta. Mutta koskaan en ole kärsinyt sen takia. mulle on annettu paljon muita virheitä anteeksi ja kateutta en ole huomannut muitten naisten osalta, ihan muutaman kerran olen epäillyt että sellasta olis, muttan en ole varma.
        töissä en ole huomannut kateutta työkavereitten osalta. miksi mua edes pitäisi kadehtia, en ole sen ihmeempi kuin kukaan muukaan.

        niin ja lopuksi ...kauneus on katsojan silmissä...eli jokainen voi olla kaunis ja joku joka on toisen mielestä kaunis ei toisen mielestä välttämättä ole.....muistakaa tämä! jokainen nainen on kaunis.


      • JustJustJoo
        eräs kaunis kirjoitti:

        olen sun kanssa mies ihan samaa mieltä! kauniin naisen ei tarvitse yrittää niin paljon. Mulla ei ole koskaan ollut ongelmaa työn saannissa ja ei ole tosiaan tarvinnut yrittä niin paljon. joihinkin työpaikkoihin jopa vaaditaan hakemuksessa valokuva ja kaikista kauneimmat pääse haastatteluun ja valitaan. Miksi ihmeessä jotkut naiset sanovat että kauneus on kirous? pitäisi olla tyytyväinen, jokainen nainen haluaa olla kaunis, se on tosi tärkeää naiselle että näyttää hyvältä.

        itse en pidä omaa ulkonäköäni erikoisena, mutta jo synnytyslaitoksella musta sanottiin että tämä lapsi on kaunis ja sen jälkeen siitä saa kuulla tasaseen tahtiin eri puolilta. Mutta koskaan en ole kärsinyt sen takia. mulle on annettu paljon muita virheitä anteeksi ja kateutta en ole huomannut muitten naisten osalta, ihan muutaman kerran olen epäillyt että sellasta olis, muttan en ole varma.
        töissä en ole huomannut kateutta työkavereitten osalta. miksi mua edes pitäisi kadehtia, en ole sen ihmeempi kuin kukaan muukaan.

        niin ja lopuksi ...kauneus on katsojan silmissä...eli jokainen voi olla kaunis ja joku joka on toisen mielestä kaunis ei toisen mielestä välttämättä ole.....muistakaa tämä! jokainen nainen on kaunis.

        jonkun äijän provo tai sitten sä olet hakenut sellaisiin paikkoihin töihin jotka liittyvät kauneudenhoitoalaan. Sitten kun oikeasti haet niitä ns. kovemman luokan työpaikkoja niin ulkonäölläsi ei ole yhtään mitään merkitystä vaan osaamisellasi.

        Jos et kertaakaan elämäsi aikana ole kärsinyt kauneudestasi niin sitten veikkaan, että olet ennemminkin sellaista söpöä sorttia jota ihmiset ehkä vähän säälittelevätkin. Kyllä kauneus herättää usein kateutta toisissa.


      • Ja Taas Samaa mieltä.
        JustJustJoo kirjoitti:

        jonkun äijän provo tai sitten sä olet hakenut sellaisiin paikkoihin töihin jotka liittyvät kauneudenhoitoalaan. Sitten kun oikeasti haet niitä ns. kovemman luokan työpaikkoja niin ulkonäölläsi ei ole yhtään mitään merkitystä vaan osaamisellasi.

        Jos et kertaakaan elämäsi aikana ole kärsinyt kauneudestasi niin sitten veikkaan, että olet ennemminkin sellaista söpöä sorttia jota ihmiset ehkä vähän säälittelevätkin. Kyllä kauneus herättää usein kateutta toisissa.

        Lisäisin vielä tuohon, että kaunis nainen kelpaa töissä miehille niin kauan kun kaunis nainen tyytyy rooliinsa, tekemään "naisten töitä" pienellä palkalla, palvelemaan miehiä, mutta jättää sitten naisellisesti ne tärkeät asiat miesten hoidettavaksi. Mutta, ongelma tulee siinä vaiheessa kun kaunis nainen haluaisi saada tasavertaista kohtelua miesten kanssa, se ei sitten olekaan enää niin helppoa.

        Itse valitsin ammattini sen mukaan, että meidän alalla sp-jakauma on 50/50. Eli miesvaltainen työyhteisö (esim. tekniikka) ei tule kyseeseen koska siellä on liikaa ennakkoluuloja kun taas naisvaltaisella alalla on tuo naisten kateus ja työpaikkakiusaaminen on suurin ongelmana.

        Mieluummin menisin miesten kanssa kisaamaan kuin naisvaltaiselle alalle kiusattavaksi, jos valita pitäisi. Ukoilla on sentäs jonkinlaista huumorintajua, yleensä.


      • eräs kaunis nainen
        JustJustJoo kirjoitti:

        jonkun äijän provo tai sitten sä olet hakenut sellaisiin paikkoihin töihin jotka liittyvät kauneudenhoitoalaan. Sitten kun oikeasti haet niitä ns. kovemman luokan työpaikkoja niin ulkonäölläsi ei ole yhtään mitään merkitystä vaan osaamisellasi.

        Jos et kertaakaan elämäsi aikana ole kärsinyt kauneudestasi niin sitten veikkaan, että olet ennemminkin sellaista söpöä sorttia jota ihmiset ehkä vähän säälittelevätkin. Kyllä kauneus herättää usein kateutta toisissa.

        mitähän tarkotat kovemman luokan hommilla? en nyt ainakaan mihinkään äijien hommiin menis. Olen ollut kaupan alalla ja tällä hetkellä terveydenhoitoalalla. Kyllä sillä kuule haastattelu hetkellä on merkitystä miltä näytät, jos olet lihava ja ruma niin se voi näyttä siltä että olet laiska tai tyhmä. Jos taas olet laitettu, hoikka kaunis niin se on merkki siitä että pidät itsestäsi huolta niin luultavasti olet myös työssäsi ahkera ja tarkka. ja tiedän esim.kauppoja mihin tosiaan lähetetään
        valokuva ennenkuin pääsee edes haastatteluun.

        en tiedä olenko vain söpö, mutta tuskin esim.miehet pysähtyy paikoilleen vaikka kaupassa ja jää tuojottaan jos olen vain söpö ja tuskimpa mun asiakkaat sanos mulle että mitä teen siinä työssä, mun kuulemma pitäis olla missikisoissa. listaa kommenteista mitä olen kuullut vois jatkaa vaikka miten kauan. edelleenkin ihmettelen noita kommentteja, mutta pikkuhiljaa olen alkanut uskomaan että joku ehkä noin ajattelee...

        nii ja tosiaan en ole kärsinyt kauneudestani. lapsena mulle sanottiin jos en jotain oppinut että ei se mitään olet niin kaunis että pärjäät vaikka et opikkaan....tuo nyt kertoo jotain siitä että siitä on hyötyä. mulla on huono itsetunto, olen aina ollut vähän huono joka asiassa koulussa ja muutenkin, ainut mikä on auttanut siinä että en ole vajonnut ihan pohjalle on mun ulkonäkö, ainut asia mikä mussa on hyvää ja siitä olen onnellinen. tyhmiä olette te jotka valitatte hyvästä ulkonäöstä!


      • JustJustJooJoo
        eräs kaunis nainen kirjoitti:

        mitähän tarkotat kovemman luokan hommilla? en nyt ainakaan mihinkään äijien hommiin menis. Olen ollut kaupan alalla ja tällä hetkellä terveydenhoitoalalla. Kyllä sillä kuule haastattelu hetkellä on merkitystä miltä näytät, jos olet lihava ja ruma niin se voi näyttä siltä että olet laiska tai tyhmä. Jos taas olet laitettu, hoikka kaunis niin se on merkki siitä että pidät itsestäsi huolta niin luultavasti olet myös työssäsi ahkera ja tarkka. ja tiedän esim.kauppoja mihin tosiaan lähetetään
        valokuva ennenkuin pääsee edes haastatteluun.

        en tiedä olenko vain söpö, mutta tuskin esim.miehet pysähtyy paikoilleen vaikka kaupassa ja jää tuojottaan jos olen vain söpö ja tuskimpa mun asiakkaat sanos mulle että mitä teen siinä työssä, mun kuulemma pitäis olla missikisoissa. listaa kommenteista mitä olen kuullut vois jatkaa vaikka miten kauan. edelleenkin ihmettelen noita kommentteja, mutta pikkuhiljaa olen alkanut uskomaan että joku ehkä noin ajattelee...

        nii ja tosiaan en ole kärsinyt kauneudestani. lapsena mulle sanottiin jos en jotain oppinut että ei se mitään olet niin kaunis että pärjäät vaikka et opikkaan....tuo nyt kertoo jotain siitä että siitä on hyötyä. mulla on huono itsetunto, olen aina ollut vähän huono joka asiassa koulussa ja muutenkin, ainut mikä on auttanut siinä että en ole vajonnut ihan pohjalle on mun ulkonäkö, ainut asia mikä mussa on hyvää ja siitä olen onnellinen. tyhmiä olette te jotka valitatte hyvästä ulkonäöstä!

        Voi poju. Ei nää sun provot nyt ihan mene kuule läpi.


      • Taas samaa MIeltä.
        JustJustJooJoo kirjoitti:

        Voi poju. Ei nää sun provot nyt ihan mene kuule läpi.

        Ei kukaan ole niin tyhmä kuin mitä tuossa kirjoituksessa esitetään.
        Lisäksi missitasoinen yksinkertainen kaunotar ei istu koneen ääressä pe iltana eikä muulloinkaan.


      • eräs kaunis nainen
        Taas samaa MIeltä. kirjoitti:

        Ei kukaan ole niin tyhmä kuin mitä tuossa kirjoituksessa esitetään.
        Lisäksi missitasoinen yksinkertainen kaunotar ei istu koneen ääressä pe iltana eikä muulloinkaan.

        onko se teille jotankin kove pala kun olen höytynyt ulkonäöstäni. Annappa arvaan...olette jotain rumia lehmiä ketkä katkeria kun joku hyötynyt ulkonäöstä. No ihan sama mulle, mun kokemukset nyt tollasia ja ei mua kiinnosta se mitä te niistä ajattelette.
        Miksi missitasoinen ei ikinä istu koneella? oletko jotenkin tyhmä?


      • Kaunis nainen
        Mies Vastaa kirjoitti:

        Kysyit, miksi kiinnostukseni on noin voimaperäistä?

        Onko se sittenkään. Minulla on ollut kaikenlaisia suhteita ja olen naisista paljon oppinut puolen vuosisadan matkallani. Ehkä osa "kiinnostuksestani" johtuu siitä, että olen kauniiden naisten rinnalla elänyt pitkän matkaa. Nuorena naine oli kuin jokin maaginen ihmeolento. Nyt nainen, nimenomaan sellainen kauniilla maailmalla ympäröity nainen vaikuttaa vain kuplalta. Se äärettömän kaunis ja pyhä jumalainen olento on tippunut minun jalustaltani.

        Olen myös havainnut ilmiön toisinpäin. Ruma nainen on katkeroitunut rumuutensa tähden ja sisältä kauniista ihmisestä on tullut ruma. Se on helvetin surullista ja se on ennenkaikkea meidän miesten vika, koska huomiotamme niin auliisti vain kauniille jaamme.

        Kun selitetään, että kauniin naisen täytyy olla tuplasti parempi, jotta hän saa tunnustusta, on täyttä paskaa. Kaunis nainen saa töissä anteeksi paljon sellaista, mitä kukaan muu ei saa.

        Kauneus on etuoikeus, rumuus on kirous. Mitkään selittelyt eivät muuta asiaa. Minulta ei sääliä heltiä kauniille naiselle, joka selittää, että kärsii kauneutensa tähden. Hoh hoh.

        itse paskaa. Olen sairastanut syvän masennuksen siksi, etten kelpaa ulkonäköni takia. Minulla ei ollut oikeutta olla olemassa - mahdatko ymmärtää, miltä sellainen tuntuu? Voin vain vastata, että henkiseltä murhalta ja elävältä hautaamiselta, sielun tapolta.

        Olen ollut sekä koulu- että työpaikkakiusattu. Menetin työpaikkani henkisen väkivallan ja kiusaamisen takia (työskentelin naisvaltaisessa työpaikassa), samoin parisuhteeni mureni, koska mies oli mustasukkainen ja arvaamaton. Hän ei voinut luottaa siihen, että minulla (yleisten kriteerien mukaan kauniilla naisella) olisi arvostelukykyä, elämänarvoja tai ylipäätään ihmisyyttä, koska hän vain halusi omistaa minut. Se oli vankila.

        Myös miehet ovat kyseenalaistaneet "kunnollisuuteni" naisena ulkonäköni takia ja kohdelleet minua vain ja ainoastaan esineellistäen. Parannuttuani olen korostanut "kauneuttani" ihan vain kateellisia kiusatakseni ja ääliöitä ärsyttääkseni. Sillä ääliöitähän he ovat, jos tuomitsevat ihmisen ulkonäön perusteella, täyttipä ihmisen ulkonäkö yleisiä kauneusihanteita tai ei. Kateellisten kauneudentaju on äärimmäisen stereotyyppinen ja perustuu kuvalehtien yms. tarjoamiin malleihin - eikö se ole pinnallista ja sydämetöntä, jos mikä? Minun elämäni arvot perustuvat muuhun kuin ulkonäköön. Ne arvot ovat syntyneet rankkojen elämänkokemusten kautta, niin rankkojen, että jos niistä kertoisin, kukaan ei haluaisi vaihtaa kanssani paikkaa. Ihmisyyttäni ei haluta tunnustaa, koska ihmisten huomio kiinnittyy vain ja ainoastaan ulkokuoreen. Kuka on pinnallinen, kuka ei?

        Kiusaajani eivät koskaan tule ymmärtämään sitä, mitä haavoja ovat minulle aiheuttaneet. Toistaiseksi olen päättänyt viettää elämääni yksin, ilman miehiä ja vain harvoihin tosiystäviin luottaen. Näin on jo nyt, vaikka olen nuori nainen. Elämäni on siksi rajoittunutta, mutta ainakaan minun ei tarvitse olla tallottavana. Enkä tallottavaksi enää suostuisikaan - sen opin, että kiltteys on virhe, ja että kateellisia ei tarvitse miellyttää, kun hoitaa velvollisuutensa vastuuntuntoisesti. Samoin minä toivon rauhaa työlleni ja tekemisilleni. Ystävällinen ja oikeudenmukainen olen edelleen, mutta opettelen olemaan välittämättä kateellisten julmuudesta - koska julmuudesta todella on kysymys. Toivottavasti joskus kohtaan ihmisen (miehen), joka katsoo rehellisesti, avoimesti ja suoraan silmiini sieluuni näkien. Sellaisen ihmisen kanssa voisin kuvitella jotain rakentavanikin, muuten jatkan yksineloa. En ole, enkä halua olla mikään maaginen olento: sellainen on sinun omassasi ja monen muun miehen päässä ja sen kautta arvotatte naista. Mitä enemmän olen arvottamista niin naisilta kuin miehiltä (liiankin kärsivällisesti) kohdannut, sitä etäisempi, ulospäin kylmempi ja kovempi ihminen minusta on tullut. Sisältä olen muuta, sisimmässäni suojassa on minä, jota kukaan ei enää haavoita tai lyön häntä turpaan :). Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, nainen on naiselle susi, kauneus on katsojan silmässä.


      • voisi sanoa..
        Kaunis nainen kirjoitti:

        itse paskaa. Olen sairastanut syvän masennuksen siksi, etten kelpaa ulkonäköni takia. Minulla ei ollut oikeutta olla olemassa - mahdatko ymmärtää, miltä sellainen tuntuu? Voin vain vastata, että henkiseltä murhalta ja elävältä hautaamiselta, sielun tapolta.

        Olen ollut sekä koulu- että työpaikkakiusattu. Menetin työpaikkani henkisen väkivallan ja kiusaamisen takia (työskentelin naisvaltaisessa työpaikassa), samoin parisuhteeni mureni, koska mies oli mustasukkainen ja arvaamaton. Hän ei voinut luottaa siihen, että minulla (yleisten kriteerien mukaan kauniilla naisella) olisi arvostelukykyä, elämänarvoja tai ylipäätään ihmisyyttä, koska hän vain halusi omistaa minut. Se oli vankila.

        Myös miehet ovat kyseenalaistaneet "kunnollisuuteni" naisena ulkonäköni takia ja kohdelleet minua vain ja ainoastaan esineellistäen. Parannuttuani olen korostanut "kauneuttani" ihan vain kateellisia kiusatakseni ja ääliöitä ärsyttääkseni. Sillä ääliöitähän he ovat, jos tuomitsevat ihmisen ulkonäön perusteella, täyttipä ihmisen ulkonäkö yleisiä kauneusihanteita tai ei. Kateellisten kauneudentaju on äärimmäisen stereotyyppinen ja perustuu kuvalehtien yms. tarjoamiin malleihin - eikö se ole pinnallista ja sydämetöntä, jos mikä? Minun elämäni arvot perustuvat muuhun kuin ulkonäköön. Ne arvot ovat syntyneet rankkojen elämänkokemusten kautta, niin rankkojen, että jos niistä kertoisin, kukaan ei haluaisi vaihtaa kanssani paikkaa. Ihmisyyttäni ei haluta tunnustaa, koska ihmisten huomio kiinnittyy vain ja ainoastaan ulkokuoreen. Kuka on pinnallinen, kuka ei?

        Kiusaajani eivät koskaan tule ymmärtämään sitä, mitä haavoja ovat minulle aiheuttaneet. Toistaiseksi olen päättänyt viettää elämääni yksin, ilman miehiä ja vain harvoihin tosiystäviin luottaen. Näin on jo nyt, vaikka olen nuori nainen. Elämäni on siksi rajoittunutta, mutta ainakaan minun ei tarvitse olla tallottavana. Enkä tallottavaksi enää suostuisikaan - sen opin, että kiltteys on virhe, ja että kateellisia ei tarvitse miellyttää, kun hoitaa velvollisuutensa vastuuntuntoisesti. Samoin minä toivon rauhaa työlleni ja tekemisilleni. Ystävällinen ja oikeudenmukainen olen edelleen, mutta opettelen olemaan välittämättä kateellisten julmuudesta - koska julmuudesta todella on kysymys. Toivottavasti joskus kohtaan ihmisen (miehen), joka katsoo rehellisesti, avoimesti ja suoraan silmiini sieluuni näkien. Sellaisen ihmisen kanssa voisin kuvitella jotain rakentavanikin, muuten jatkan yksineloa. En ole, enkä halua olla mikään maaginen olento: sellainen on sinun omassasi ja monen muun miehen päässä ja sen kautta arvotatte naista. Mitä enemmän olen arvottamista niin naisilta kuin miehiltä (liiankin kärsivällisesti) kohdannut, sitä etäisempi, ulospäin kylmempi ja kovempi ihminen minusta on tullut. Sisältä olen muuta, sisimmässäni suojassa on minä, jota kukaan ei enää haavoita tai lyön häntä turpaan :). Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, nainen on naiselle susi, kauneus on katsojan silmässä.

        että pilkulleen kuin minun suustani. olen luullut, että olen tässä elämässä ihan yksin tämän asian kanssa! olen luullut, että minä olen ainoa, joka on maksanut ulkonäöstään kovan hinnan, mutta ilmeisesti (enkä haluaisi sanoa, että onneksi) näin ei ole:) Tieto siitä, etten ole ainoa, helpottaa jo kummasti.

        Terv. kokemuksien kovettama ulospäin kylmä kauniiksi haukuttu nainen.


      • kuin
        Kaunis nainen kirjoitti:

        itse paskaa. Olen sairastanut syvän masennuksen siksi, etten kelpaa ulkonäköni takia. Minulla ei ollut oikeutta olla olemassa - mahdatko ymmärtää, miltä sellainen tuntuu? Voin vain vastata, että henkiseltä murhalta ja elävältä hautaamiselta, sielun tapolta.

        Olen ollut sekä koulu- että työpaikkakiusattu. Menetin työpaikkani henkisen väkivallan ja kiusaamisen takia (työskentelin naisvaltaisessa työpaikassa), samoin parisuhteeni mureni, koska mies oli mustasukkainen ja arvaamaton. Hän ei voinut luottaa siihen, että minulla (yleisten kriteerien mukaan kauniilla naisella) olisi arvostelukykyä, elämänarvoja tai ylipäätään ihmisyyttä, koska hän vain halusi omistaa minut. Se oli vankila.

        Myös miehet ovat kyseenalaistaneet "kunnollisuuteni" naisena ulkonäköni takia ja kohdelleet minua vain ja ainoastaan esineellistäen. Parannuttuani olen korostanut "kauneuttani" ihan vain kateellisia kiusatakseni ja ääliöitä ärsyttääkseni. Sillä ääliöitähän he ovat, jos tuomitsevat ihmisen ulkonäön perusteella, täyttipä ihmisen ulkonäkö yleisiä kauneusihanteita tai ei. Kateellisten kauneudentaju on äärimmäisen stereotyyppinen ja perustuu kuvalehtien yms. tarjoamiin malleihin - eikö se ole pinnallista ja sydämetöntä, jos mikä? Minun elämäni arvot perustuvat muuhun kuin ulkonäköön. Ne arvot ovat syntyneet rankkojen elämänkokemusten kautta, niin rankkojen, että jos niistä kertoisin, kukaan ei haluaisi vaihtaa kanssani paikkaa. Ihmisyyttäni ei haluta tunnustaa, koska ihmisten huomio kiinnittyy vain ja ainoastaan ulkokuoreen. Kuka on pinnallinen, kuka ei?

        Kiusaajani eivät koskaan tule ymmärtämään sitä, mitä haavoja ovat minulle aiheuttaneet. Toistaiseksi olen päättänyt viettää elämääni yksin, ilman miehiä ja vain harvoihin tosiystäviin luottaen. Näin on jo nyt, vaikka olen nuori nainen. Elämäni on siksi rajoittunutta, mutta ainakaan minun ei tarvitse olla tallottavana. Enkä tallottavaksi enää suostuisikaan - sen opin, että kiltteys on virhe, ja että kateellisia ei tarvitse miellyttää, kun hoitaa velvollisuutensa vastuuntuntoisesti. Samoin minä toivon rauhaa työlleni ja tekemisilleni. Ystävällinen ja oikeudenmukainen olen edelleen, mutta opettelen olemaan välittämättä kateellisten julmuudesta - koska julmuudesta todella on kysymys. Toivottavasti joskus kohtaan ihmisen (miehen), joka katsoo rehellisesti, avoimesti ja suoraan silmiini sieluuni näkien. Sellaisen ihmisen kanssa voisin kuvitella jotain rakentavanikin, muuten jatkan yksineloa. En ole, enkä halua olla mikään maaginen olento: sellainen on sinun omassasi ja monen muun miehen päässä ja sen kautta arvotatte naista. Mitä enemmän olen arvottamista niin naisilta kuin miehiltä (liiankin kärsivällisesti) kohdannut, sitä etäisempi, ulospäin kylmempi ja kovempi ihminen minusta on tullut. Sisältä olen muuta, sisimmässäni suojassa on minä, jota kukaan ei enää haavoita tai lyön häntä turpaan :). Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, nainen on naiselle susi, kauneus on katsojan silmässä.

        minä oisin tuon kirjoittanut, paitsi en kyllä ole sairastanut mitään masennusta, koska olen niin vahva persoona. Otan kaiken vähän liiankin lunkisti:)


      • Noitakin on,

        mutta nehän erottuvat joukosta. Epätoivoiset puleeraajat eivät ole oikeasti kauniita ja heissä on paljon vihaa, etenkin niitä kohtaan jotka ovat vaivattomasti freesejä ja jopa kauniita. Voi voi. No, tarkka mies näkee eron.


      • että sisäisesti
        edelliselle. kirjoitti:

        Kauniin naisen pitää olla aina todistelemassa töissä omaa älykkyyttään.
        Kauniilta naiselta vaaditaan enemmän, koska hänen virheitään kytätään suurennuslasilla, jatkuvaa kyttäämistä, vahtimista ja tarkkailua.

        Rekrytointitilanteessa ulkonäöästä on apua ainoastaan tilanteessa, jossa valitsijat ovat miehiä. Jos joukossa on yksikin nainen, kaunis nainen jätetään rannelle. Tavallisen näköiset naiset vihaavat itseään kauniimpia yksilöitä.
        Ainut poikkeus tuossa ovat kauniit naiset. Oma kokemukseni on se, että kauniit naiset ovat mukavia työkavereita. Nykyisin kaveeraan paljon itseäni nuorempien kaunottarien kanssa.

        Mutta, sinun kanssasi tästä asiasta on turha keskustella. Ainut järkevä kommentti sinulta oli tuo miesten huomio kauniille naisille. Kun kaunis nainen saa miehiltä huomioita työpaikalla, muut naiset kostavat sen sitten kaksinverroin olemalla entistä ilkeämpiä. Olisikin todella hyvä, jos miehet lakkaisivat huomioimasta kauniita naisia ja olisimme töissä vain ihmisenä. Se olisi ainakin minun tavoitteeni. En kaipaa miesten huomioita töissä enkä vapaa-aikana. Ainoastaan sen oman rakkaan huomiolla on merkitystä.

        Tuo on juuri noin.Olen huomannut, että vanhemmat kauniit naiset ovat kaikista ystävällisimpiä, mistä lie johtuu.Onko heidän kauneutensa suojellut heitä katkeroitumasta vaan ovatko he syntyneet sekä ulkoisesti että sisäisesti kauniiksi.Jos tää teoria pitää paikkansa, silloin on todella syytäkin kadehtia kauniita.


      • peiliin

        Vai tyhjä sydän ja sieluton elämä. Voin vaan sanoa että siitä miten paljon kauneudesta joutuu kärsimään kasvaa ihmisenä kyllä todella paljon, en voi todellakaan sanoa olevani kylmä tai vastaavaa. Minusta kateus on se joka tappaa ihmisen sisältä, miten sellainen ihminen voi olla onnellinen joka keskittyy vaan muiden vikoihin? ja ehkä luokan pojat rakastuu, mutta onko se kivaa kun kukaan luokan tytyöistä ei halua olla kanssasi ja sinulla ei ole yhtään ystävää? mitä poikien ihailu siinä enää auttaa kun joudut olemaan joka päivä koulussa yksin ja sen lisäksi kaikki luokkasi tytöt haukkuvat sinua?
        Miten kauneutta vai käyttää aina hyväkseen, ei se pelkkä kauneus yksin kauaksi kanna, vai onko se tosiaan niin, että vaikka kuinka paskasti työsi hoidat kaikki katsotaan läpi sormien koska olet kaunis? ei todellakaan kuule, ole omalla kohdallani se on niin, että on koko ajan todistettava kuinka hyvä on koska kaikki koko ajan epäilevät, eihän kaunis voi olla viisas jne....

        Ja anteeksi vaan minulla on kyllä ihana, komea, minua koko sydämestään rakastava mies, joka kyllä on varakas ja muidenkin naisten unelmissa, mutta hän on monta kertaa sanonnut minulle että minä olen maailman kypsin, viisain, syvällisin, lämpimin, ystävällisin, hyväsydämmisin, kiltein ja kaunein ihminen minkä hän on koskaan tavannut ja uskon että tulen todellakin pysymään sellaisena, vaikka tavallisen näköisiä paljon parempia naisia olisi pilvinpimein satavilla.. minärakastan myös häntä ja näytän sen, en keskity muiden kadehtimiseen, vaan omaan elämääni ja mieheni rakastamiseen.


      • ki
        Kaunis nainen kirjoitti:

        itse paskaa. Olen sairastanut syvän masennuksen siksi, etten kelpaa ulkonäköni takia. Minulla ei ollut oikeutta olla olemassa - mahdatko ymmärtää, miltä sellainen tuntuu? Voin vain vastata, että henkiseltä murhalta ja elävältä hautaamiselta, sielun tapolta.

        Olen ollut sekä koulu- että työpaikkakiusattu. Menetin työpaikkani henkisen väkivallan ja kiusaamisen takia (työskentelin naisvaltaisessa työpaikassa), samoin parisuhteeni mureni, koska mies oli mustasukkainen ja arvaamaton. Hän ei voinut luottaa siihen, että minulla (yleisten kriteerien mukaan kauniilla naisella) olisi arvostelukykyä, elämänarvoja tai ylipäätään ihmisyyttä, koska hän vain halusi omistaa minut. Se oli vankila.

        Myös miehet ovat kyseenalaistaneet "kunnollisuuteni" naisena ulkonäköni takia ja kohdelleet minua vain ja ainoastaan esineellistäen. Parannuttuani olen korostanut "kauneuttani" ihan vain kateellisia kiusatakseni ja ääliöitä ärsyttääkseni. Sillä ääliöitähän he ovat, jos tuomitsevat ihmisen ulkonäön perusteella, täyttipä ihmisen ulkonäkö yleisiä kauneusihanteita tai ei. Kateellisten kauneudentaju on äärimmäisen stereotyyppinen ja perustuu kuvalehtien yms. tarjoamiin malleihin - eikö se ole pinnallista ja sydämetöntä, jos mikä? Minun elämäni arvot perustuvat muuhun kuin ulkonäköön. Ne arvot ovat syntyneet rankkojen elämänkokemusten kautta, niin rankkojen, että jos niistä kertoisin, kukaan ei haluaisi vaihtaa kanssani paikkaa. Ihmisyyttäni ei haluta tunnustaa, koska ihmisten huomio kiinnittyy vain ja ainoastaan ulkokuoreen. Kuka on pinnallinen, kuka ei?

        Kiusaajani eivät koskaan tule ymmärtämään sitä, mitä haavoja ovat minulle aiheuttaneet. Toistaiseksi olen päättänyt viettää elämääni yksin, ilman miehiä ja vain harvoihin tosiystäviin luottaen. Näin on jo nyt, vaikka olen nuori nainen. Elämäni on siksi rajoittunutta, mutta ainakaan minun ei tarvitse olla tallottavana. Enkä tallottavaksi enää suostuisikaan - sen opin, että kiltteys on virhe, ja että kateellisia ei tarvitse miellyttää, kun hoitaa velvollisuutensa vastuuntuntoisesti. Samoin minä toivon rauhaa työlleni ja tekemisilleni. Ystävällinen ja oikeudenmukainen olen edelleen, mutta opettelen olemaan välittämättä kateellisten julmuudesta - koska julmuudesta todella on kysymys. Toivottavasti joskus kohtaan ihmisen (miehen), joka katsoo rehellisesti, avoimesti ja suoraan silmiini sieluuni näkien. Sellaisen ihmisen kanssa voisin kuvitella jotain rakentavanikin, muuten jatkan yksineloa. En ole, enkä halua olla mikään maaginen olento: sellainen on sinun omassasi ja monen muun miehen päässä ja sen kautta arvotatte naista. Mitä enemmän olen arvottamista niin naisilta kuin miehiltä (liiankin kärsivällisesti) kohdannut, sitä etäisempi, ulospäin kylmempi ja kovempi ihminen minusta on tullut. Sisältä olen muuta, sisimmässäni suojassa on minä, jota kukaan ei enää haavoita tai lyön häntä turpaan :). Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, nainen on naiselle susi, kauneus on katsojan silmässä.

        toinen kohtalotoveri, juuri toipumassa erittäin rankasta masennuksesta...
        Tuo tekstisi oli kuin minun kirjoittamaani.


      • tietäjä_iänikuinen
        edelliselle. kirjoitti:

        Kauniin naisen pitää olla aina todistelemassa töissä omaa älykkyyttään.
        Kauniilta naiselta vaaditaan enemmän, koska hänen virheitään kytätään suurennuslasilla, jatkuvaa kyttäämistä, vahtimista ja tarkkailua.

        Rekrytointitilanteessa ulkonäöästä on apua ainoastaan tilanteessa, jossa valitsijat ovat miehiä. Jos joukossa on yksikin nainen, kaunis nainen jätetään rannelle. Tavallisen näköiset naiset vihaavat itseään kauniimpia yksilöitä.
        Ainut poikkeus tuossa ovat kauniit naiset. Oma kokemukseni on se, että kauniit naiset ovat mukavia työkavereita. Nykyisin kaveeraan paljon itseäni nuorempien kaunottarien kanssa.

        Mutta, sinun kanssasi tästä asiasta on turha keskustella. Ainut järkevä kommentti sinulta oli tuo miesten huomio kauniille naisille. Kun kaunis nainen saa miehiltä huomioita työpaikalla, muut naiset kostavat sen sitten kaksinverroin olemalla entistä ilkeämpiä. Olisikin todella hyvä, jos miehet lakkaisivat huomioimasta kauniita naisia ja olisimme töissä vain ihmisenä. Se olisi ainakin minun tavoitteeni. En kaipaa miesten huomioita töissä enkä vapaa-aikana. Ainoastaan sen oman rakkaan huomiolla on merkitystä.

        Olet niin oikeassa. Kauniit naiset joutuvat ponnistelemaan paljon enemmän kuin muut, jotta saisivat saman tunnustuksen. Olen niin kyllästynyt siihen, että kun tutustun uusiin ihmisiin, minun oletetaan ulkonäköni perusteella olevan tyhmä ja minun täytyy todistelemalla raivata tieni ylös muiden fiksujen joukkoon. Kun nämä kateelliset ihmiset tapaavat uusia, tavallisen näköisiä ihmisiä, on heidän "mielipidemittarinsa" yleensä nollassa, josta se sitten nousee tai laskee pakkasen puolelle sen mukaan, miten tämä ihminen käyttäytyy ja kuinka paljon hänen luonteestaan pidetään. Kun nämä kateelliset naiset tapaavat kauniin ihmisen, on "mielipidemittari" heti luvussa -100. Siitä täytyy kauniin sitten alkaa todistella, että "tiedän, paljonko on 1 1, ja kyllä, minullakin on tunteet, ja ei, en ole itseäni täynnä ulkonäköni vuoksi jne..."

        Huvittavin ilmiö on se, että myös (suomalaiset) miehet jollain tavalla kadehtivat kauniita naisia. Ehkä he tuntevat niin kovin suurta alemmuudentuntoa ym., että heidän täytyy lytätä naista heti alkuunsa tuntien itsensä edes vähän paremmiksi. Olen myös huomannut sen, että miehet välttelevät kauniita naisia esimerkiksi lavatansseissa. He eivät varmaan uskalla hakea tanssimaan, koska ajattelevat kauniin olevan nirppanokka tai sitten he eivät uskalla tutustua kauniiseen naiseen, koska eivät luota itseensä tarpeeksi. On se hassua, kun kauniit naiset seisovat seinäruusuina, mutta ehkä ihan hyvä niin, sillä näin kateellisilla naisilla on edes yksi syy olla vähemmän kateellinen.


      • ymmärrän_hyvin
        Kaunis nainen kirjoitti:

        itse paskaa. Olen sairastanut syvän masennuksen siksi, etten kelpaa ulkonäköni takia. Minulla ei ollut oikeutta olla olemassa - mahdatko ymmärtää, miltä sellainen tuntuu? Voin vain vastata, että henkiseltä murhalta ja elävältä hautaamiselta, sielun tapolta.

        Olen ollut sekä koulu- että työpaikkakiusattu. Menetin työpaikkani henkisen väkivallan ja kiusaamisen takia (työskentelin naisvaltaisessa työpaikassa), samoin parisuhteeni mureni, koska mies oli mustasukkainen ja arvaamaton. Hän ei voinut luottaa siihen, että minulla (yleisten kriteerien mukaan kauniilla naisella) olisi arvostelukykyä, elämänarvoja tai ylipäätään ihmisyyttä, koska hän vain halusi omistaa minut. Se oli vankila.

        Myös miehet ovat kyseenalaistaneet "kunnollisuuteni" naisena ulkonäköni takia ja kohdelleet minua vain ja ainoastaan esineellistäen. Parannuttuani olen korostanut "kauneuttani" ihan vain kateellisia kiusatakseni ja ääliöitä ärsyttääkseni. Sillä ääliöitähän he ovat, jos tuomitsevat ihmisen ulkonäön perusteella, täyttipä ihmisen ulkonäkö yleisiä kauneusihanteita tai ei. Kateellisten kauneudentaju on äärimmäisen stereotyyppinen ja perustuu kuvalehtien yms. tarjoamiin malleihin - eikö se ole pinnallista ja sydämetöntä, jos mikä? Minun elämäni arvot perustuvat muuhun kuin ulkonäköön. Ne arvot ovat syntyneet rankkojen elämänkokemusten kautta, niin rankkojen, että jos niistä kertoisin, kukaan ei haluaisi vaihtaa kanssani paikkaa. Ihmisyyttäni ei haluta tunnustaa, koska ihmisten huomio kiinnittyy vain ja ainoastaan ulkokuoreen. Kuka on pinnallinen, kuka ei?

        Kiusaajani eivät koskaan tule ymmärtämään sitä, mitä haavoja ovat minulle aiheuttaneet. Toistaiseksi olen päättänyt viettää elämääni yksin, ilman miehiä ja vain harvoihin tosiystäviin luottaen. Näin on jo nyt, vaikka olen nuori nainen. Elämäni on siksi rajoittunutta, mutta ainakaan minun ei tarvitse olla tallottavana. Enkä tallottavaksi enää suostuisikaan - sen opin, että kiltteys on virhe, ja että kateellisia ei tarvitse miellyttää, kun hoitaa velvollisuutensa vastuuntuntoisesti. Samoin minä toivon rauhaa työlleni ja tekemisilleni. Ystävällinen ja oikeudenmukainen olen edelleen, mutta opettelen olemaan välittämättä kateellisten julmuudesta - koska julmuudesta todella on kysymys. Toivottavasti joskus kohtaan ihmisen (miehen), joka katsoo rehellisesti, avoimesti ja suoraan silmiini sieluuni näkien. Sellaisen ihmisen kanssa voisin kuvitella jotain rakentavanikin, muuten jatkan yksineloa. En ole, enkä halua olla mikään maaginen olento: sellainen on sinun omassasi ja monen muun miehen päässä ja sen kautta arvotatte naista. Mitä enemmän olen arvottamista niin naisilta kuin miehiltä (liiankin kärsivällisesti) kohdannut, sitä etäisempi, ulospäin kylmempi ja kovempi ihminen minusta on tullut. Sisältä olen muuta, sisimmässäni suojassa on minä, jota kukaan ei enää haavoita tai lyön häntä turpaan :). Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, nainen on naiselle susi, kauneus on katsojan silmässä.

        VOIMIA SINULLE "Kaunis nainen". Olen kokenut samaa, minulla on ollut todella huono itsetunto sen takia, että koskaan kelvannut, koska olen liian nätti joidenkin mielestä. Ystäviä on vaikea saada, kun useimmiten nämä naispuoliset kaverit alkavat jossain vaiheessa sen piikittelyn ja nälvimisen paljastaen näin oman kateutensa. Samalla he kuitenkin yrittävät jäljitellä minua kaikessa. Jos olen niin huono, miksi he sitten yrittävät tehdä itsestään minun kaltaista? Olen niin kyllästynyt siihen, että näen kaverini kasvoilla hymyn, kun minulla menee huonosti, ja näen hänen kasvoillaan tympeän ilmeen, jos kerron minulle sattuneen jotain hyvää. Asiasta kertoo varmasti paljon se, että esimerkiksi kolme parasta ystävääni on jokainen kadehtinut minua ystävyytemme aikana ja satuttanut. He ovat kuitenkin päässeet kateudestaan yli ja myöntäneetkin asian ja nyt voin luottaa siihen, etteivät he salaa toivo minulle pahaa.

        Olen niin KYLLÄSTYNYT niihin yrmynaamaisiin naisiin, joita joudun näkemään joka paikassa ulkonäköni vuoksi. Edes metromatkaa en saa matkustaa rauhassa, kun kaveri naureskelee vieressä, että "katso tuo vastapäinen muija on tuijottanut sua nyt 20 min putkeen murhaavasti eikä lopeta, vaikka kuinka yritetään katsoa takaisin." Välillä mietin, miten nämä kateelliset naiset KEHTAAVAT näyttää kateutensa ja vihansa tuntematonta ihmistä kohtaa niin avoimesti. Eivätkö he itse huomaa, miten läpinäkyvää se on? Kyllä minä kateellisen naisen tunnistan, kun minua on 8-vuotiaasta asti kadehdittu. Pienenä olin äärimmäisen ujo, herkkä ja arka, ja nyt parikymppisenä olen saanut kasvattaa itselleni melkoisen suojamuurin että "antaa olla viimeinen kerta, kun minua mitätöit!"


      • yksi kohtalotoverisi
        Kaunis nainen kirjoitti:

        itse paskaa. Olen sairastanut syvän masennuksen siksi, etten kelpaa ulkonäköni takia. Minulla ei ollut oikeutta olla olemassa - mahdatko ymmärtää, miltä sellainen tuntuu? Voin vain vastata, että henkiseltä murhalta ja elävältä hautaamiselta, sielun tapolta.

        Olen ollut sekä koulu- että työpaikkakiusattu. Menetin työpaikkani henkisen väkivallan ja kiusaamisen takia (työskentelin naisvaltaisessa työpaikassa), samoin parisuhteeni mureni, koska mies oli mustasukkainen ja arvaamaton. Hän ei voinut luottaa siihen, että minulla (yleisten kriteerien mukaan kauniilla naisella) olisi arvostelukykyä, elämänarvoja tai ylipäätään ihmisyyttä, koska hän vain halusi omistaa minut. Se oli vankila.

        Myös miehet ovat kyseenalaistaneet "kunnollisuuteni" naisena ulkonäköni takia ja kohdelleet minua vain ja ainoastaan esineellistäen. Parannuttuani olen korostanut "kauneuttani" ihan vain kateellisia kiusatakseni ja ääliöitä ärsyttääkseni. Sillä ääliöitähän he ovat, jos tuomitsevat ihmisen ulkonäön perusteella, täyttipä ihmisen ulkonäkö yleisiä kauneusihanteita tai ei. Kateellisten kauneudentaju on äärimmäisen stereotyyppinen ja perustuu kuvalehtien yms. tarjoamiin malleihin - eikö se ole pinnallista ja sydämetöntä, jos mikä? Minun elämäni arvot perustuvat muuhun kuin ulkonäköön. Ne arvot ovat syntyneet rankkojen elämänkokemusten kautta, niin rankkojen, että jos niistä kertoisin, kukaan ei haluaisi vaihtaa kanssani paikkaa. Ihmisyyttäni ei haluta tunnustaa, koska ihmisten huomio kiinnittyy vain ja ainoastaan ulkokuoreen. Kuka on pinnallinen, kuka ei?

        Kiusaajani eivät koskaan tule ymmärtämään sitä, mitä haavoja ovat minulle aiheuttaneet. Toistaiseksi olen päättänyt viettää elämääni yksin, ilman miehiä ja vain harvoihin tosiystäviin luottaen. Näin on jo nyt, vaikka olen nuori nainen. Elämäni on siksi rajoittunutta, mutta ainakaan minun ei tarvitse olla tallottavana. Enkä tallottavaksi enää suostuisikaan - sen opin, että kiltteys on virhe, ja että kateellisia ei tarvitse miellyttää, kun hoitaa velvollisuutensa vastuuntuntoisesti. Samoin minä toivon rauhaa työlleni ja tekemisilleni. Ystävällinen ja oikeudenmukainen olen edelleen, mutta opettelen olemaan välittämättä kateellisten julmuudesta - koska julmuudesta todella on kysymys. Toivottavasti joskus kohtaan ihmisen (miehen), joka katsoo rehellisesti, avoimesti ja suoraan silmiini sieluuni näkien. Sellaisen ihmisen kanssa voisin kuvitella jotain rakentavanikin, muuten jatkan yksineloa. En ole, enkä halua olla mikään maaginen olento: sellainen on sinun omassasi ja monen muun miehen päässä ja sen kautta arvotatte naista. Mitä enemmän olen arvottamista niin naisilta kuin miehiltä (liiankin kärsivällisesti) kohdannut, sitä etäisempi, ulospäin kylmempi ja kovempi ihminen minusta on tullut. Sisältä olen muuta, sisimmässäni suojassa on minä, jota kukaan ei enää haavoita tai lyön häntä turpaan :). Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, nainen on naiselle susi, kauneus on katsojan silmässä.

        Tässä vielä yksi kohtalotoveri lisää! Olen aivan tuohduksissani löydettyäni tämän viestiketju. Ihan kaikkia juttuja en lukenut, mutta tarpeeksi.

        Ei voi muuta sanoa kuin että tismalleen samat kokemukset kuin muilla viehättävillä naisilla!

        Lyhyesti: kaikki alkoi kun täytin 13-vee ja ilmeisesti puhkesin kukkaan. Sen jälkeen elämä on ollut tätä: naiset vihaavat, miehet tykkäävät. Ihan helvettiä. Yksinäisyyttä, työpaikka- ja koulukiusaamista... Myös minä jouduin lähtemään naisvaltaiselta alalta toisten naisten kiusaamisen vuoksi. Ja kiusaaminen ja vihanpito alkoi heti ensimmäisesti päivästä lähtien (ensimmäiset katseetkin olivat vihaisia mulkaisuja) ja olen liian kiltti ihminen taistelemaan ilkeitä ja kateellisia ihmisiä vastaan :(

        Kaikkein pahimmalta tuntuu tyhmäksi leimaaminen, täytyy saada jotenkin alennettua ihminen, jos on liian viehättävä... Tätä tyhmäksi bimboksi leimaamista tapahtunut sekä työ- että kouluelämässä. Menestyin hyvin koulussa ja tyttöjen mielestä sain miesopettajilta kymppejä vain ulkonäköni vuoksi? En sitten tiedä, miten selittivät itselleen naisopettajilta saamani kympit...

        Olen jo yli kolmekymppinen, mutta en ilmeisesti vieläkään tarpeeksi rupsahtanut, koska tilanne on sama aina vaan: miehet tykkää, naiset vihaa. Ei auta vaikka olisi kuinka ystävällinen naisille, aina saa ilkeyttä ja kieroilua, kiusaamista, vihaisia katseita...

        Tällä hetkellä on vain yksi läheinen ystävä, toinen kaunis nainen. Muita naisystäviä ei sitten tarvitakaan!

        Yksi asia mitä olen kokemusteni perusteella oppinut: vihaan kateutta ylin kaiken! Kateelliset ihmiset yrittävät kaikkensa pahoittaakseen kateutensa kohteen mielen ja aiheuttaakseen tälle tuskaa. Se ei ole oikein! Vihaan sitä kun joku on minulle kateellinen. Siitä tulee minulle sellainen "Anteeksi että olen olemassa" -tunne, koska en halua olemassaolollani aiheuttaa mielipahaa toisille.

        Nyt vanhemmiten olen jo hieman alkanut saamaan hieman uhmakkuuta ja ylpeyttä ja ihan kiusallani usein laittaudun nätiksi ja pidän huolta ulkonäöstäni. Yritän epätoivosesti alkaa nauttimaan kateuden kohteeksi joutumisesta sen sijaan, että näen itseni uhrina. Toivottavasti viekä onnistun... Haluaisin jotenkin oppia nauttimaan siitä, että naiset usein tuijottelevat murhaavasti... että voisin olla ylpeä, sen sijaan ett murrun ja masennun...


      • elämästäännauttiva
        yksi kohtalotoverisi kirjoitti:

        Tässä vielä yksi kohtalotoveri lisää! Olen aivan tuohduksissani löydettyäni tämän viestiketju. Ihan kaikkia juttuja en lukenut, mutta tarpeeksi.

        Ei voi muuta sanoa kuin että tismalleen samat kokemukset kuin muilla viehättävillä naisilla!

        Lyhyesti: kaikki alkoi kun täytin 13-vee ja ilmeisesti puhkesin kukkaan. Sen jälkeen elämä on ollut tätä: naiset vihaavat, miehet tykkäävät. Ihan helvettiä. Yksinäisyyttä, työpaikka- ja koulukiusaamista... Myös minä jouduin lähtemään naisvaltaiselta alalta toisten naisten kiusaamisen vuoksi. Ja kiusaaminen ja vihanpito alkoi heti ensimmäisesti päivästä lähtien (ensimmäiset katseetkin olivat vihaisia mulkaisuja) ja olen liian kiltti ihminen taistelemaan ilkeitä ja kateellisia ihmisiä vastaan :(

        Kaikkein pahimmalta tuntuu tyhmäksi leimaaminen, täytyy saada jotenkin alennettua ihminen, jos on liian viehättävä... Tätä tyhmäksi bimboksi leimaamista tapahtunut sekä työ- että kouluelämässä. Menestyin hyvin koulussa ja tyttöjen mielestä sain miesopettajilta kymppejä vain ulkonäköni vuoksi? En sitten tiedä, miten selittivät itselleen naisopettajilta saamani kympit...

        Olen jo yli kolmekymppinen, mutta en ilmeisesti vieläkään tarpeeksi rupsahtanut, koska tilanne on sama aina vaan: miehet tykkää, naiset vihaa. Ei auta vaikka olisi kuinka ystävällinen naisille, aina saa ilkeyttä ja kieroilua, kiusaamista, vihaisia katseita...

        Tällä hetkellä on vain yksi läheinen ystävä, toinen kaunis nainen. Muita naisystäviä ei sitten tarvitakaan!

        Yksi asia mitä olen kokemusteni perusteella oppinut: vihaan kateutta ylin kaiken! Kateelliset ihmiset yrittävät kaikkensa pahoittaakseen kateutensa kohteen mielen ja aiheuttaakseen tälle tuskaa. Se ei ole oikein! Vihaan sitä kun joku on minulle kateellinen. Siitä tulee minulle sellainen "Anteeksi että olen olemassa" -tunne, koska en halua olemassaolollani aiheuttaa mielipahaa toisille.

        Nyt vanhemmiten olen jo hieman alkanut saamaan hieman uhmakkuuta ja ylpeyttä ja ihan kiusallani usein laittaudun nätiksi ja pidän huolta ulkonäöstäni. Yritän epätoivosesti alkaa nauttimaan kateuden kohteeksi joutumisesta sen sijaan, että näen itseni uhrina. Toivottavasti viekä onnistun... Haluaisin jotenkin oppia nauttimaan siitä, että naiset usein tuijottelevat murhaavasti... että voisin olla ylpeä, sen sijaan ett murrun ja masennun...

        Aivan oikein! Olen joutunut kärsimään todella paljon myös toisten naisten vuoksi. Itsetuntoni on ollut monet vuodet todella alhaalla mikä on johtanut esimerkiksi siihen, että olen aina vaan pyrkinyt parempaan ja parempaan. Harvemmin kukaaan nainen varsinkaan kehuu minua ja piikittelyä, ulkopuolelle jättämistä ja suoraa "vittuiluakin" olen joutunut kuulemaan. Sisältä minut on monet kerrat revitty rikki, muttä nyt viimeisimpinä vuosina olen huomannut, että tästä syrjimisestä on ollut muös apua. Minusta on kasvanut mielestäni äärettömän vahva nainen, joka ei jaksa enää välittää piikittelyista vaan ottaa sen lähinnä niin, että "Kiitos, tästä taas lisävoimaa siihen, että jaksan pitää itseni kunnossa". Ne vuodet ja varsinkin nuoruusvuodet, jolloin kärsin eniten tästä jättivät jäljet, mutta loivat minusta sen mikä nyt olen. Kiusaamisen ja kehujen puuttuminen johti minut aina vaan tekemään enemmän ja pitämään itsestäni huolta, joten kiitos teille ketkä minua olette sortaneet tai tulette sortamaan, minulle siitä tulee vaan voimaa.


      • ,,,,,
        edelliselle. kirjoitti:

        Olet täysin väärässä olettamuksiesi kanssa. Kaunis tyttö saa maistaa jo vauvana toisten naisten aiheetonta ilkeilyä, kateutta ja syrjintää. Pikku tyttö itkee kun ei kelpaa. Ei se miesten huomio koskaan voi tuollaista naisten harjoittamaa ilkeilyä ja syrjintää korvata. Pienelle tytölle opetetaan että miehet ovat ystävällisiä koska haluavat seksiä mutta eivät välitä tytöstä ihmisenä. Moni kaunis nainen on ujo ja arka sen vuoksi.

        Aika katkera oli edellisenkin vuodatus. Eihän sinun tarvitse seurustella kauniiden naisten kanssa, jos koet heidät noin vastenmielisinä. Itse en ainakaan lähtisi ulkonäön perusteella ketään teilaamaan.

        Mitä kauniin tytön pitää tehdä saadakseen hyväksyntää osakseen, milloin kelpaa. Nähtävästi ei koskaan kelpaa jos asenteet ovat jo valmiiksi negatiivisia.

        Eiköhän maailmassa ole tavallisen näköisiä naisia, joten siitä joukosta voi sitten jokainen valita mieleisensä seuralaisen.

        Kaunis nainen ei kelpaa muuta kuin miehille seksiobjektiksi. Ja siitäkin jotkut näyttävät olevan kateellisia. Uskomatonta, mutta totta.

        "Pienelle tytölle opetetaan että miehet ovat ystävällisiä koska haluavat seksiä mutta eivät välitä tytöstä ihmisenä"

        Kaikkia ne sullekkin opettaa, sinä varmaan sait alkunsa jostain yhen illan jutusta...
        otan osaa, vahinkoja sattuu...


    • eräs nuorehko mies

      Olen nuorehko mies ja muutama vuosi ennen opiskelujen jatkamista työskentelin jonkin aikaa. Huomasin kans ensimmäistä kertaa elämässäni tämän naisten välisen kyräilyn. Tosin aika vaikea sanoa, että kuka siinä nälvi ketäkin, koska naisten vittuilu toisillensa on kyllä niin hyvin piilotettua.

      Mutta kyllä se vain niin oli, että kauniilla naisella oli huonosti kavereita muista työkaverinaisista. Eräskin meidän kanssa samassa kerroksessa/mun viereisellä työpisteellä ollut oli tällainen ja vaikka olikin minua jonkin verran vanhempi. Päätin sitten, että minä voin työn ohella jutustella ja pitää seuraa, kun työpiste oli minun vieressä ja kun ei kerta sillä muuten ole kavereita. Kaikista muiden naisten levittämistä jutuista huolimatta tosi mukava ihminenhän hän oli, jutteli oikein mielellään vaikka mistä, antoi mulle neuvoja työtä koskien paljon ja tosi syvällisen oloinen ihminen. Ihan äitiainesta, näin vähän vanhempana jo ajatellen. Ei todellakaan mikään kaunis hupakko, vaan kaunis mamma!

      Harmitti kovasti, että joutui muuttamaan pois ensinnäkin tuosta kaupungista opiskelujen takia monen sadan kilometrin päähän. Olisi ollut kiva olla töissä vaikka kesällä, niin olisi tullut juteltua taas. Olisi kiva tietää miten hänellä menee, toivottavasti ei ole taas palautunut yksinäiseksi. En viitsinyt silloin pyytää yhteystietoja, koska olin sen verta vielä nuori kaveri, että ei meinannu edes oman ikäisiltä uskaltaa ilman humalan apua.

      No, miehillä tätä samaa ongelmaa ei ole kuin naisilla. Mutta lapsuudessa ja nuoruudessa taas toisenlaiset seikat vaikuttavat. Olin pitkään luokan lyhyin poika ja yläaste oli tämän takia hyvin vaikea. Itsetunto koetuksella, kun on sellainen heittopussi. Noh, kasvupyrähdys tuli lopulta hiukan myöhemmin kuin muilla, että normaalimittoihin kasvoin. Maailma yhtäkkiä erilainen, kun itsessä ei ollutkaan mitään ulkoista vikaa ja naamakin sellainen, että naiset pitävät. Sitten kuitenkin opiskellessa on tullut vastaan näitä miespuolisia, jotka ovat kateellisia, kun minä olen jonkun naisen rinnalleni onnistunut hankkimaan. Yhtäkkiä olenkin kaiken kokemani jälkeen joidenkin ihmisten silmissä pinnallinen paska ja onnistumiseni ja jonkin positiivisen saaminen elämääni vihdoin onkin vääryys. Eli vaikka hyvin harvinaista, niin kyllä miehissäkin on selän takana paskan puhujia, jotka voivat olla kateellisia siitä, että toisella pyyhkii hyvin. Mikä "hienointa" on tietysti se, että tätä harrastavat ihmiset, jotka eivät tiedä sinusta ja menneisyydestäsi yhtään mitään. Kaikki äärimmäisen "tarkat" arviot tehdään pienen pinta-arvion perusteella.

      Sanoisin, että kateus on aikamoinen riesa. Ihmeellistä tosiaan kokea, että joku puhuu itsestänikin kateellisena, siis minusta, joka oli vain perus luuseri silloin joskus aikoinaan varmaan suurimman osan silmissä. Kauhea vain todeta tällaista, että sitten kun vihdoin näkyy tunnelin päässä itsellä valoa, niin jonkun mielestä jokin asia sinnussa on väärin ja alkaa lyödä kapulaa rattaisiin. Onneksi tosin on paljon hyviä kavereita tukena, jotka tuntevat tällaiset ihmiset ja puhujat, mutta käy kyllä sääliksi alussa mainitsemani työkaveri, jolla tuskin oli ketään hyviä ystäviä, vaikka olisi sellaisen ansainnut.

      Kun olen naista hakenut, niin hymyilevää ja kaunista olenkin tottavie aina hakenut. Mukavia ihmisiä ovat olleet ja eivät puhu muista paskaa, kun ei ole tarvetta olla kateellinen pessimisti. Olen kyllä huomannut, että muut naiset kateellisena kyyläävät, mutta siksi sen teenkin entistä suuremmalla ilolla. Onneksi on hyvät suhteet ympärillä pyöriviin ihmisiin, niin kuulee kyllä heti, jos joku rupeaa omasta daamista puhumaan perättömiä. Minä siinä kohtaa henkilökohtaisesti otan asian ajaakseni ja katson, että tällainen ihminen saa justiin omaa lääkettään.

      • en_koskaan_kelpaa

        Todella hieno kirjoitus sinulta, "eräs nuorehko mies." Minulla, naisella, on ollut vähän samankaltaisia kokemuksia. En nimittäin pienenä ollut erityisen nätti, ja sain tästä kuullakin, mutta minulla oli kuitenkin kavereita ja olin hyvä koulussa. Minua kadehdittiin paljon siksi, että olin yleisesti pidetty ja fiksu. Eli kun on paljon kavereita niin on yhtä paljon vihaajia. Kun pääsin lukioikään, aloin kaunistua, ja yhtäkkiä kavereita alkoi olla vaikea saada kateuden takia. Sama kateus siis jatkui, mutta eri syistä. Minua ei myöskään pidetty enää fiksuna, ja minun piti koko ajan olla todistamassa, että minullakin on älliä. Rumasta älyköstä tulikin kaunis bimbo.

        Tuntuu siis siltä, että kun olin pienenä hyvä koulussa ja älykäs ja opettajat pitivät minusta, minua piti mitätöidä sillä, että tuo on kuitenkin aika kauhean näköinen. Kun sitten kaunistuin, minua piti alkaa mitätöidä sillä, että olen bimbo. Havaitseeko joku tässä pientä ristiriitaa?


      • yksiankanpoikanen
        en_koskaan_kelpaa kirjoitti:

        Todella hieno kirjoitus sinulta, "eräs nuorehko mies." Minulla, naisella, on ollut vähän samankaltaisia kokemuksia. En nimittäin pienenä ollut erityisen nätti, ja sain tästä kuullakin, mutta minulla oli kuitenkin kavereita ja olin hyvä koulussa. Minua kadehdittiin paljon siksi, että olin yleisesti pidetty ja fiksu. Eli kun on paljon kavereita niin on yhtä paljon vihaajia. Kun pääsin lukioikään, aloin kaunistua, ja yhtäkkiä kavereita alkoi olla vaikea saada kateuden takia. Sama kateus siis jatkui, mutta eri syistä. Minua ei myöskään pidetty enää fiksuna, ja minun piti koko ajan olla todistamassa, että minullakin on älliä. Rumasta älyköstä tulikin kaunis bimbo.

        Tuntuu siis siltä, että kun olin pienenä hyvä koulussa ja älykäs ja opettajat pitivät minusta, minua piti mitätöidä sillä, että tuo on kuitenkin aika kauhean näköinen. Kun sitten kaunistuin, minua piti alkaa mitätöidä sillä, että olen bimbo. Havaitseeko joku tässä pientä ristiriitaa?

        en_koskaan_kelpaa, tarinasi kuulostaa todella tutulle !

        Voin samaistua tuntemuksiisi hyvinkin. Olin ala-asteella se luokan ns. tunnollinen ja fiksu tyttö. Sain jatkuvasti kuulla olevani hikke tms. ja minusta puhuttiin jatkuvasti pahaa. Luokan tytöt puhuivat pahaa ja pojat puolestaan kiusasivat (esim. löivät kirjalla päähän ohikulkiessa, varastivat penaalin heitelläkseen sitä ympäriinsä luokassa yms.) Muistan monen monta kertaa, kun nieleskelin kyyneleitäni enkä halunnut näyttää, kuinka pahalta minusta tuntui.
        Opettaja puolestaan tykkäsi minusta kovasti, koska tein kaiken tunnollisesti ja olin ns. mallioppilas. Sain eräästä äidinkielen kokeesta 10 ja opettaja kailotti tätä koko luokan kuullen ja en ikinä unohda sitä tunnetta, kun toivoin sydämestäni, että en olisi siinä tilassa, kun tunsin kaikkien kateelliset, ilkeät katseet.

        Sitten koitti yläaste ja lukio. Sain lukiossa ystäviä ihmisistä, jotka olivat olleet kanssani samalla alaasteella. Sain jopa kuulla tunnustuksia, että he olivat aina haukkuneet minua ja puhuneet minusta pahaa aikoinaan, mutta kuulemma olenkin hyvä tyyppi. Ja minä puolestani vilpittömästi pystyin sanomaan, että minulla ei ollut heistä koskaan pahoja ajatuksia.

        Nykyisin tiedän olevani hyvännäköinen ja saan lähinnä positiivista palautetta siitä. En ole tavannut ihmisiä, jotka syrjisivät minua tämän takia. Enemmänkin olen saanut esimerkiksi baarissa tuntemattomilta naisilta kehuja. Väittäisin, että se on pitkälti oma asenne, joka ratkaisee. Jos asennoituu jo valmiiksi itsekin niin, että "Olen kaunis, joten sinulla on varmasti jotain ennakkoluuloja minua kohtaan tai olet kuitenkin kateellinen minulle", niin se paistaa jo omasta käytöksestäkin.
        Totta kai välillä edelleen huomaa, että omaa älykkyyttään joutuu todistelemaan ja tuntuu, että ei oteta vakavasti samalla tavalla. Mutta kaikkeen tottuu.


    • Miesssssssssssssssss

      mukava toisille, niin puolet painolastistasi putoaisi pois ja ainakin minun silmissäni nainen "kaunistuisi".

      Mukava kaunis = OK
      Mukava ei nätti = OK
      Paha kaunis = ei OK
      Paha ei nätti = ei OK

      • hyvä, mutta

        paha kaunis on usein myös ok.


    • kaunis ja "kaunis"

      On olemassa kaksi ryhmää:

      Ryhmä 1:een kuuluvat "kauniit" naiset, jotka koska meikkaavat runsaasti, pukeutuvat hutsumaisesti jne. Tälläisia itse ainakin paheksun ja vieroksun. He näyttävät todella usein leuhkoilta ja itseriittoisilta, ilkeiltä.

      Ryhmä 2 on kauniit naiset, jotka ovat luonnollisen kauniita (eivät meikkaa paljoa/lainkaan) ja pukeutuvat "normaalisti". Tälläiset naiset eivät aina itse tiedosta kauneuttaan ja ovat siksi oikein ja ystävällisiä.

      Toisen ryhmän kauniit naiset eivät jää yksin, sillä he ovat lämpimiä naisia. Ensimmäisen ryhmän naisista puhutaan pahaa ja he saavat ilkeitä katseita.

      • ryhmä2

        Ei se auta, että on aviomies jos muut naiset meinaavat kiusata töissä opinnoissa ja harrastuksissa hengiltä.

        Itse olen ryhmä2, ja silti saan osakseni törkeää kohtelua.

        Lisäksi miehet ovat niin mustasukkaisia että vaikka kulkisi vanhoissa verryttelyhousuissa niin silti sitä kiukuttelua joutuu sietämään jos haluaa seurustella.

        ystävällinen olen, mutta en minä enää jaksa ihmisten kynnysmattona olla, eli välttelen kyllä ilkeitä ja pahoja ihmisiä.

        Mainittakoon, että kaikki työpaikkakiusaajat ovat mitättömän näköisiä naisia.


      • 1234567789

        kyllä noi kakkostyypit ja kaiken loan niskaansa kun "kehtaavat" olla kauniita ilman meikkiäkin. Noita ykköstyyppejä lähinnä säälitään koska ne yrittävät paikata sitä huonoa itsetuntoaan ulkonäöllään, usein tuollaiset naiset ovat luonteeltaan just niitä ilkeitä (siinä olet siis oikeassa) ja ehkä heitä vähän pelätäänkin.

        Usein ne katkerat naiset on sellaisia jotka eivät voisi kirveelläkään myöntää kateuttansa vaan verhoavat sen kateuden mitä ihmeellisimpiin asioihin.


      • ...,,,...
        ryhmä2 kirjoitti:

        Ei se auta, että on aviomies jos muut naiset meinaavat kiusata töissä opinnoissa ja harrastuksissa hengiltä.

        Itse olen ryhmä2, ja silti saan osakseni törkeää kohtelua.

        Lisäksi miehet ovat niin mustasukkaisia että vaikka kulkisi vanhoissa verryttelyhousuissa niin silti sitä kiukuttelua joutuu sietämään jos haluaa seurustella.

        ystävällinen olen, mutta en minä enää jaksa ihmisten kynnysmattona olla, eli välttelen kyllä ilkeitä ja pahoja ihmisiä.

        Mainittakoon, että kaikki työpaikkakiusaajat ovat mitättömän näköisiä naisia.

        Jokin kumma meissä naisissa on, että meidän välillä tuota kyräilyä on paljon enemmän, kuin miesten välillä keskenään. Töissä sen huomaa erityisen hyvin, mutta myös kouluaikoina. Kateus on ehkä maailman turhin asia, se ei anna kantajalleen mitään hyvää. Mielestäni jokaisella on omat murheensa ja ilonsa, ja kannattaisi keskittyä tekemään omia juttujaan, ja parantamaan omaa elämäänsä, eikä haikailla muiden elämää.

        Kauneus on yksi kateuden aihe, samoin se, jos olet huomattavasti varakkaampi kuin muut. Jotenkin tällaisten ihmisten on pakko pitää "matalampaa" profiilia, ettei vaikuttaisi ylpeältä muiden silmissä. Mielestäni olen melko kaunis nainen, mutta töissä haluan, että minua arvostetaan taitojeni ja tekojeni takia, eikä ulkonäön. Lisäksi en menetä siinä mitään, että olen ystävällinen työkavereilleni, ja keskustelen heidän kanssaan. Yllättävän moni paljastuu todella mukavaksi, kun vain itse vaivautuu menemään juttelemaan. Kyllähän sitä voi äröttämäänkin jäädä jos haluaa, olipa ruma tai kaunis. Luulisi, että suurimmalle osalle aikuisista ihmisistä pinnallisilla asioilla ei ainakaan töissä ole niin paljon merkitystä, kuin luonteella. Toista se ehkä oli jossain yläasteella. Ja se, että on muille mukava ja kyselee kuulumisia yms. ei tarkoita sitä, että olisi kenenkään kynnysmattona.

        Työnhaussa uskon ulkonäöllä olevan merkitystä ehkä siinä vaiheessa, kun hakemus saapuu perille. Mutta haastattelutilanteessa vaikuttaa luonne ja persoona. Esimerkiksi asiakaspalvelutyössä on henkilön oltava reipas ja ystävällisen oloinen yms. Ei siinä pelkällä ulkonäöllä pitkälle pötkitä, jos ei näitä ominaisuuksia ole.

        Mielestäni siis, pois turha kateus, ja rohkeammin tutustumaan työkavereihin yms. Avoimella asenteella, olitpa sitten sitä tai tätä... jokainenhan tässä on omanlaisensa persoona, ja sillä mennään mitä on:)


      • ryhmiin jakaja

        tietää tasan mistä puhuu. Näinhän se on. Bingo.


      • kaunis ja kiusattu
        ryhmä2 kirjoitti:

        Ei se auta, että on aviomies jos muut naiset meinaavat kiusata töissä opinnoissa ja harrastuksissa hengiltä.

        Itse olen ryhmä2, ja silti saan osakseni törkeää kohtelua.

        Lisäksi miehet ovat niin mustasukkaisia että vaikka kulkisi vanhoissa verryttelyhousuissa niin silti sitä kiukuttelua joutuu sietämään jos haluaa seurustella.

        ystävällinen olen, mutta en minä enää jaksa ihmisten kynnysmattona olla, eli välttelen kyllä ilkeitä ja pahoja ihmisiä.

        Mainittakoon, että kaikki työpaikkakiusaajat ovat mitättömän näköisiä naisia.

        On tosi rankkaa olla tavallisten/vaatimattomannäköisten naisten sylkykuppina naisvaltaisella työpaikalla.Kauniillakin naisilla on oikeus käydä häiriöttä töissä.Vaikea mennä pomolle valittaan ,että kuule boss, mua kiusataan, kun olen niin kaunis.Tuollaista ei kukaan päästä selvinpäin suustaan.Onneksi on netti, jossa saa tuoda tän asian esille.Tuntuu olevan aika yleistä kauniiden mollaaminen ja mitätöinti.
        Mahtaako komeilla miehillä olla sama ongelma?


    • kateus on sairaus.

      Revi siitä.

      Kauneus tulee sisältä, ja kateellinen ei voi olla kaunis. Sorry!

    • rumempikin

      enhän kaikille kelpaa tällaisenäkään.

    • ketjussa

      paljon ah niin "kauniita" ja voi niin "onnettomia" naisia...
      Paras ystäväni on minun ja monen muunkin mielestä maailman kaunein nainen enkä ole koskaan kuullut kenenkään puhuvan hänestä mitään pahaa. Päinvastoin: hänestä pitävät lähestulkoon kaikki, niin miehet kuin naisetkin. Hän on häkellyttävän kaunis ja siro, mukava, hauska, kiltti, fiksu, toiset huomioonottava, iloinen, epäitsekäs, ystävällinen, luotettava jne. Joskus mietin, että onko hän tottakaan vai tullut suoraan taivaasta... Eli yksinäisyys ei TODELLAKAAN ole kauneudesta kiinni.

      • eräs vaan.

        Onko se sinun kaunis naisystäväsi koskaan käynyt töissä? Työpaikat ovat täynnä kateellisia naisia jotka ottavat nuoret kauniit naiset hampaisiin ja kurmottavat ja kiusaavat.

        Kateuden kohteeksi voi joutua kaunis nainen ja se ei todellakaan ole kivaa.

        Hienoa, että kauniilla ystävälläsi on ystäviä ja asiat ovat hyvin. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita siinä suhteessa.


      • kanssa..
        eräs vaan. kirjoitti:

        Onko se sinun kaunis naisystäväsi koskaan käynyt töissä? Työpaikat ovat täynnä kateellisia naisia jotka ottavat nuoret kauniit naiset hampaisiin ja kurmottavat ja kiusaavat.

        Kateuden kohteeksi voi joutua kaunis nainen ja se ei todellakaan ole kivaa.

        Hienoa, että kauniilla ystävälläsi on ystäviä ja asiat ovat hyvin. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita siinä suhteessa.

        .. on tästä aiheesta turha väitellä. Sen tietää vain todella kaunis nainen, että minkälaista se on. Kiltteyden ja hyväntahtoisuuden takana voi hyvinkin piillä, erittäin rankka koulutus.
        Mieheni sanoi minulle, kun usein valitin että mitä mä nyt taas oon tehnyt kun sain paskaa niskaan, että helvetin kateellista porukkaa on sun töissäs että mitäs jos käyttäisit sitä vittuilun määrää mittarina sille että miten hyvältä näytät? Joten lakkasin välittämästä muiden sanomisista ja heitin turhan kiltteyden roskikseen. Mitä enemmän sain vittuilua, sitä paremmalta pyrin näyttämään :) Ja nyt oonkin saanut oman itsetuntoni muutamassa vuodessa loisto kuntoon, enkä pyytele enää MITÄÄN anteeksi. Vittuilen ihan suoraan takasin..
        Ja joo, olen saanut kuulla IHAN KAIKESTA, ihan niistäkin ominaisuuksista jotka on tullut synnyinlahjana. Jostain syystä sitä kuvitellaan että kaunista naista SAA arvostella ? En mäkään mene ketään haukkumaan, oli miten kaunis/ruma tahansa mutta jos mulle tullaan vinoilemaan ulkonäöstäni suoraan niin käsittääkseni silloin mulla on ihan yhtäläinen oikeus vittuilla takaisin, se on vaan harvinaista että se "ruma" ihminen ottaa sen yhtä lunkisti... :D
        Noo, tästä vääjäämättä sitten ruvetaan puimaan että ihan hirvee on kyllä luonteeltaan!! Just, ja itse ollaan niin täydellisiä kun ollaan ensin vinoiltu toisen ulkonäöstä. :DDD
        Kauniin ihmisen on vaan opittava elämään ulkonäkönsä kanssa ja totuttava siihen, että se on ihan sama mitä tekee tai miten on, se huomionmäärä, maalitauluna oleminen on kuitenkin aina läsnä ja siihen ei auta mikään enkelimäisyys ja anteeksipyyntely.


      • käynyt töissä
        eräs vaan. kirjoitti:

        Onko se sinun kaunis naisystäväsi koskaan käynyt töissä? Työpaikat ovat täynnä kateellisia naisia jotka ottavat nuoret kauniit naiset hampaisiin ja kurmottavat ja kiusaavat.

        Kateuden kohteeksi voi joutua kaunis nainen ja se ei todellakaan ole kivaa.

        Hienoa, että kauniilla ystävälläsi on ystäviä ja asiat ovat hyvin. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita siinä suhteessa.

        useammassakin eri työpaikassa eikä ole koskaan kertonut kokeneensa työpaikkakiusaamista.
        Uskokaa jo, te ns. kauniit naiset, että on olemassa myös kauniita ja pidettyjä naisia.
        Se, millainen ulkoinen olemus on merkitsee paljon. Ystäväni käyttää "tavallisia" vaatteita, ei meikkaa juuri ollenkaan ja on aina ystävällisen ja positiivisen näköinen. Ehkäpä juuri hänen viehätysvoimansa ansioista hänestä pidetään. Jos niin kaunis nainen olisi ilkeä, töykeä tms., niin tokkopa hänestä silloin pidettäisiin...


      • tuosta.
        käynyt töissä kirjoitti:

        useammassakin eri työpaikassa eikä ole koskaan kertonut kokeneensa työpaikkakiusaamista.
        Uskokaa jo, te ns. kauniit naiset, että on olemassa myös kauniita ja pidettyjä naisia.
        Se, millainen ulkoinen olemus on merkitsee paljon. Ystäväni käyttää "tavallisia" vaatteita, ei meikkaa juuri ollenkaan ja on aina ystävällisen ja positiivisen näköinen. Ehkäpä juuri hänen viehätysvoimansa ansioista hänestä pidetään. Jos niin kaunis nainen olisi ilkeä, töykeä tms., niin tokkopa hänestä silloin pidettäisiin...

        No, minun työpaikkakiusaajani kiusaavat kaikkia itseään kauniimpia naisia joten aivan sama kuka siihen ryhmään tuli. Aina samaa nälvimistä milloin mistäkin.

        Osittain olen kyllä samaa mieltä kanssasi siitä, että oma käytös vaikuttaa kyllä.
        Olen huomannut, että sellaisissa työpaikoissa, missä on kauniita ja menestyviä ihmisiä, pidetään samanlaisista ihmisistä kun taas noissa maailmanlopun työpaikoissa (sellaisissa missä kukaan ei viihdy) kiusataan kyllä kauniita.
        (ja muitakin)

        Mutta tuo perustava laatua oleva naisten kateus on kyllä sellaista mitä kohtaa lähes missä tahansa, ei se aina tietenkään työpaikkakiusaamiseksi mene.

        Entäs jos se teidän kaunis ystävänne onkin vaan tavallisen kaunis. Siis oikeasti missitasoisia kaunottaria kyllä nälvitään ja syrjitään melkeinpä missä tahansa. Naiset vihaavat "täydellisen kauniita" naisia.
        Kroppa on tärkeämpi kuin kuteet, sori vaan. Vaatteita saa kaupasta kroppa vaatii treeniä.

        Se, että muut naiset pitävät jostain kaunottaresta voi johtua myös siitä, että ne naiset haluavat antaa itsestään positiivisen kuvan ulospäin.

        Tulin kerran työpaikan kuntosalilta ja naiset älysivät että minulla ei ollut meikkiä. Saivat raivokohtauksen kun miehet kutsuivat minua luonnonkauniiksi.
        Se oli jo useimmille liikaa.

        Eräässä työpaikassa oikein nuorena eräs tyttö yritti lyödä minua kännispäissään kun oli mustasukkainen eräästä miehestä.

        En ole ikinä loukannut ketään työpaikalla enkä muutenkaan. En minä voi sille mitään että naiset alkavat aina puhumaan ulkonäköasioista minut kohdatessaan.


      • .......
        tuosta. kirjoitti:

        No, minun työpaikkakiusaajani kiusaavat kaikkia itseään kauniimpia naisia joten aivan sama kuka siihen ryhmään tuli. Aina samaa nälvimistä milloin mistäkin.

        Osittain olen kyllä samaa mieltä kanssasi siitä, että oma käytös vaikuttaa kyllä.
        Olen huomannut, että sellaisissa työpaikoissa, missä on kauniita ja menestyviä ihmisiä, pidetään samanlaisista ihmisistä kun taas noissa maailmanlopun työpaikoissa (sellaisissa missä kukaan ei viihdy) kiusataan kyllä kauniita.
        (ja muitakin)

        Mutta tuo perustava laatua oleva naisten kateus on kyllä sellaista mitä kohtaa lähes missä tahansa, ei se aina tietenkään työpaikkakiusaamiseksi mene.

        Entäs jos se teidän kaunis ystävänne onkin vaan tavallisen kaunis. Siis oikeasti missitasoisia kaunottaria kyllä nälvitään ja syrjitään melkeinpä missä tahansa. Naiset vihaavat "täydellisen kauniita" naisia.
        Kroppa on tärkeämpi kuin kuteet, sori vaan. Vaatteita saa kaupasta kroppa vaatii treeniä.

        Se, että muut naiset pitävät jostain kaunottaresta voi johtua myös siitä, että ne naiset haluavat antaa itsestään positiivisen kuvan ulospäin.

        Tulin kerran työpaikan kuntosalilta ja naiset älysivät että minulla ei ollut meikkiä. Saivat raivokohtauksen kun miehet kutsuivat minua luonnonkauniiksi.
        Se oli jo useimmille liikaa.

        Eräässä työpaikassa oikein nuorena eräs tyttö yritti lyödä minua kännispäissään kun oli mustasukkainen eräästä miehestä.

        En ole ikinä loukannut ketään työpaikalla enkä muutenkaan. En minä voi sille mitään että naiset alkavat aina puhumaan ulkonäköasioista minut kohdatessaan.

        kyllä hän on nimenomaan eksoottisen kaunis eikä tavallisen kaunis. Ei tämä kuulosta tavalliselta: sirot kasvot, pieni suora nenä, tummat hieman vinot silmät, tummat kulmat, tummat pitkät luonnonkiharat hiukset, korkeat poskipäät, täyteläiset huulet, siro ja urheilullinen vartalo, pituus noin 168cm ja erittäin kaunis hymy.
        Mielipiteesi oli järkevin kauniiden naisten kirjoittama tässä ketjussa. Tämä on mielestäni mielenkiintoinen keskustelu juuri siksi, koska monet itkevät kauneutensa olevan vain haitallista. Toki uskon sen silloin, jos nainen on ERITTÄIN kaunis (kuten ystäväni). Mutta hän ei ole milloinkaan kokenut kiusaamista ulkonäkönsä vuoksi.

        Loppuun "lohdutus" kaikille kauniille naisille: "Kauneus on katoavaista". ;)


      • kauneus..
        ....... kirjoitti:

        kyllä hän on nimenomaan eksoottisen kaunis eikä tavallisen kaunis. Ei tämä kuulosta tavalliselta: sirot kasvot, pieni suora nenä, tummat hieman vinot silmät, tummat kulmat, tummat pitkät luonnonkiharat hiukset, korkeat poskipäät, täyteläiset huulet, siro ja urheilullinen vartalo, pituus noin 168cm ja erittäin kaunis hymy.
        Mielipiteesi oli järkevin kauniiden naisten kirjoittama tässä ketjussa. Tämä on mielestäni mielenkiintoinen keskustelu juuri siksi, koska monet itkevät kauneutensa olevan vain haitallista. Toki uskon sen silloin, jos nainen on ERITTÄIN kaunis (kuten ystäväni). Mutta hän ei ole milloinkaan kokenut kiusaamista ulkonäkönsä vuoksi.

        Loppuun "lohdutus" kaikille kauniille naisille: "Kauneus on katoavaista". ;)

        .. niin katoavaista ole jos se tulee sydämestä asti ja nimenomaan TODELLA kauniin naisen sisinkin on yleensä kultaa ;)


      • sisältäkin kultanen
        kauneus.. kirjoitti:

        .. niin katoavaista ole jos se tulee sydämestä asti ja nimenomaan TODELLA kauniin naisen sisinkin on yleensä kultaa ;)

        niin, mikäpä siinä ollessa kultaa sisin. Kaikki on elämässä helppoa ja kaiken saat mitä haluat, voit valita suurinpiirtein työn, ihmissuhteet ammatin, voit vaikuttaa asioihin miten haluat, ja mikäpä siinä ollessa ihana, kun elämä rullaa hienosti. Oleppas ruma ja tee samat asiat, ei se sisin kuule ole aina kultaa. Ei sen jälkeen kun opit, että sun arvos oli se, ettei sitä ollut kun se ei ollut ulkonäössä.
        Ei paljon kaunista naista mikään katkeruus, eikä viha, eikä varsinkaan kateus paina. Ei tarvi ikinä miettiä kelpaako eikä tehdä töitä sen eteen, vaan vaan valita, mitä itse haluaa.

        Tai kun sua petetään, kun toinen oli kauniimpi, tai kun sut jätetään valitsematta töihin tai maksetaan surkeempaa palkkaa tai sun ihmissuhteet koostuu niistä, joita sä itse kovalla työllä saat aikaan, ei niistä, että joku haluisi lähtökohtaisesti itse sinusta kiinnostuen olla sun kanssa.

        Kyllähän kauniin on helppo hymyillä, helppo olla sisältäkin kultaa. mikä siinä ollessa. Koitas rumalla pärställä olla yhtä kultainen.. Mitä se auttaa.


      • jdfosjgosdpgjdop

        Kauniin naisen oletetaan automaattisesti olevan itseään täynnä. Jos hän ei ole, hänen täytyy olla mielettömän tyhmä, koska ei tajua, että pitäisi olla itseään täynnä.

        Tällainen ajattelumaailma on kateellisteb päässä. Suo siellä, vetelä täällä. Kaunis nainen ei koskaan kelpaa.


      • tuttu=juttu
        kanssa.. kirjoitti:

        .. on tästä aiheesta turha väitellä. Sen tietää vain todella kaunis nainen, että minkälaista se on. Kiltteyden ja hyväntahtoisuuden takana voi hyvinkin piillä, erittäin rankka koulutus.
        Mieheni sanoi minulle, kun usein valitin että mitä mä nyt taas oon tehnyt kun sain paskaa niskaan, että helvetin kateellista porukkaa on sun töissäs että mitäs jos käyttäisit sitä vittuilun määrää mittarina sille että miten hyvältä näytät? Joten lakkasin välittämästä muiden sanomisista ja heitin turhan kiltteyden roskikseen. Mitä enemmän sain vittuilua, sitä paremmalta pyrin näyttämään :) Ja nyt oonkin saanut oman itsetuntoni muutamassa vuodessa loisto kuntoon, enkä pyytele enää MITÄÄN anteeksi. Vittuilen ihan suoraan takasin..
        Ja joo, olen saanut kuulla IHAN KAIKESTA, ihan niistäkin ominaisuuksista jotka on tullut synnyinlahjana. Jostain syystä sitä kuvitellaan että kaunista naista SAA arvostella ? En mäkään mene ketään haukkumaan, oli miten kaunis/ruma tahansa mutta jos mulle tullaan vinoilemaan ulkonäöstäni suoraan niin käsittääkseni silloin mulla on ihan yhtäläinen oikeus vittuilla takaisin, se on vaan harvinaista että se "ruma" ihminen ottaa sen yhtä lunkisti... :D
        Noo, tästä vääjäämättä sitten ruvetaan puimaan että ihan hirvee on kyllä luonteeltaan!! Just, ja itse ollaan niin täydellisiä kun ollaan ensin vinoiltu toisen ulkonäöstä. :DDD
        Kauniin ihmisen on vaan opittava elämään ulkonäkönsä kanssa ja totuttava siihen, että se on ihan sama mitä tekee tai miten on, se huomionmäärä, maalitauluna oleminen on kuitenkin aina läsnä ja siihen ei auta mikään enkelimäisyys ja anteeksipyyntely.

        "eräs vaan", asia on juuri näin! Tuokin on niin tuttua, että kaunista naista saa arvostella naama hymyssä ja se on ihan OK. Kauniille saa sanoa esimerkiksi, että "sulla olis muuten hienot jalat, mutta ne ei ole kun sulla toi yksi varvas on liian suuri (kateelliset yrittävät kaivamalla kaivaa jotain haukuttavaa)." Jos kaunis ihminen vastaa tähän, että "niin, olet oikeassa, kiitos, vaikken arviota jalkojeni kauneudesta/rumuudesta pyytänytkään. Itselläsi taas on eriparia olevat silmät, toinen on vihertävä ja toinen rusehtava." Niin annas olla mikä järkytys siitä syntyy! "Mitä se oikeen kuvittelee itsestään! Se on just tollanen itteään täynnä oleva ja arvostelee muita! NIin just, sellanen ylpeä nirppanokka! Kaikki hyvännäköiset on just tollasiam kauniita ulkoa mutta sisältä rumia."


    • ...

      ei, kaunis nainen ei saa kaikkea pelkän ulkokuoren avulla. Minulle on ainakin käynyt, että kun saan työpaikan, kaikki ajattelevat, että olen saanut sen ulkonäöllä, vaikka minulla on paljon koulutusta ja kokemusta. Ja monesti on käynyt, että minua ei valita töihin, vaan se vähemmän kauniimpi ja vähemmän kokeneempi ja vähemmän kivempi valitaan töihin. Keski-ikäiset naiset ovat kamalimpia, luulevat, että juoksen jokaisen vastaan tulevan miehen perässä (vaikka itse asiassa en ole kiinnostunut miehistä ollenkaan). Baarissa kaunis nainen ei saa toista naista, koska naiset haluavat rumemman kuin itse, joten lähes aina saan olla yksin. Tanssilaittialtakin ympäriltä katoavat kaikki kun menen tanssimaan.

      Minua on paljon kiusattu koulussa, aina on keksimällä keksitty jokin asia miksi pitää kiusata. Minä en ole koskaan kiusannut ketään, aina olen ollut kilti muille ihmisille. Kiusaminen jatkuu myös työpaikalla, vähemmän kauniimmat ja vähemmän älykkäämmät puhuvat selän takana minusta pahaa, keksivät jotain tekaistuja juttuja minusta, sulkevat työyhteisön ulkopuolelle ja vähentävät minulta työvuoroja. Jos haen uudestaan töitä samasta paikasta, minua ei oteta takaisin, koska minusta on keksitty valheellisia juttuja, vaikka oikeasti olen tehnyt todella hyvin työni.

      Kauneudesta on myös haittaa sikäli, että kun kulkee kadulla, saa aina kaiken maailman hörhöt, raiskaajat ja itsensä paljastajat kimppuun. Junassakin ulkomaalaiset tulevat läähättämään korvaan ja seuraavat kotitalolle asti. Ei todellakaan ole kivaa.

      Ja todettakoon vielä, minulla on kultainen sydän, olen muille todella kiltti,huomaavainen ja rakastavainen, silti saan välillä ihan kamalasti sontaa vain päälleni ja paljon pakkeja, joten ei se ulkonäkö onnelliseksi tee. Ikinä myöskään elämäni ei ole ollut helppoa, päinvastoin paljon vaikeampaa kuin monien "tavisten". En ole myöskään ilkeä rumemmille ihmisille vaan kohtelen heitä todella hyvin. Pakkeja saan paljon rumemmilta ihmisiltä, koska kaiketi he saavat jotain "kiksejä" siitä, että voivat antaa pakkeja kauniille naisille.

      • hioiopj

        Voimia sinulle, nimimerkki "...", vaikutat todella mukavalta ja sympaattiselta ihmiseltä. Minä uskon karmaan, kyllä sinä saat vielä kaiken sen hyvän, minkä ansaitset, ja kateelliset kyräilijät saavat jäädä nuolemaan näppejään. Älä anna toisten nälvinnän vaikuttaa itsetuntoosi. Mitä enemmän sinua haukutaan, sitä enemmän sinussa on haukuttavaa (=kadehdittavia ominaisuuksia).


    • ketjun lukenut

      Useissa työpaikoissa olleena tein havainnon näin naisen näkökulmasta, että mukavinta oli työskennellä paikassa, jossa eniten oli miehiä. Miesten välillä ei ole tuollaista typerää kateutta tai korkeintaan sitä käydään avoimin kortein jostain autoista keskustelemalla.

      Tälläkin hetkellä työskentelen miesvaltaisessa työyhteisössä, jossa on myös naisia. Tulen kaikkien kanssa toimeen. Kaikki ovat nuoria ja suvaitsevaisia ja muutama hiukan iäkkäämpi, jotka ovat myös suvaitsevaisia niin erilaisia suomalaisia kohtaan kuin myös ulkomaalaisia kohtaan.

      Suvaitsevaisuus ei koske pelkästään etnisyyttä. Meidän tulee pystyä suvaitsemaan myös erilaisia suomalaisia.

      Eräässä entisessä työpaikassani oli yksi lievästi kehitysvammainen apulainen. Jotkut eivät jutelleet hänen kanssaan, mutta aloin sitten puhua toisille, kuinka kiva hän on ja miten hänen kanssaan tulee juttuun kahvitunnilla, lopulta alkoi porukka tulla samaan pöytään ja rupesivat juttelemaan hänellekin ja hän pääsi porukkaan. Muutenkin yhteishenki siellä parani.

    • Sydämen sivistys

      Joskus voi muuten homma mennä myös niin, että miehet eivät uskalla lähestyä kaunista naista, koska arvelevat hänen olevan kuitenkin varattu, tai sitten eivät usko "kelpaavansa". Monet kauniit ja mukavat naiset ovat yksin vastoin tahtoaan.

      Toinen juttu on lisäksi se, että kauneus on todellakin vaikeasti määriteltävä asia. Aina on maailmassa joku, joka on "kauniimpi" kuin itse ja aina löytyy niitä, jotka eivät pidä kauniina. Jos vaikkapa Pertti on vakuuttunut siitä, että tässä on maailman kaunein nainen, voikin Martti olla siitä eri mieltä. Ainoa mihin voi siis itsetuntonsa perustaa, on käsitys siitä, kuinka hyvin täyttää käsityksen hyvästä ihmisestä omilla mittapuilla. Se millainen tämä ihminen on ulkonaisesti ja kuinka suuri merkitys sillä on, on itsestä kiinni.

      • eräs kaunis nainen.

        Kauniita naisia haukutaa ja ulkonäköä lytätään ja veraillaan joihinkin vielä kauniimpiin naisiin tarkoituksena murskata sen kauniin naisen itsetunto. Naiset ovat inhottavia ja miehet ovat silloin inhottavia jos kokevat etteivät kelpaa.

        En minä usko että tavallinen ihminen, joka on kaunis (siis ei toimi mallina tai muuten ulkonäkökeskeisessä ammatissa) vertailisi itseään kovinkaan paljon kehenkään toiseen. Ei minua ainakaan kiinnosta kuinka paljon kauniipia nuoret missitytöt ovat kuin minä. Mutta, myönnän kyllä etten ole koskaan rasittanut ketään jatkuvalla ulkonäkövalituksellani, siis minulle ei tarvitse koko ajan vakuutella että olen riittävän hyvän näköinen tai kelpaan. Enkä myöskään ole mustasukkainen lainkaan. Näistä asioista olen saanut kiitosta parisuhteessa.


    • Nätti nainen

      Etkä toivo pahaa etkä vihaa. Kaikkea ei voi saada pelkällä ulkokuorella vai onko sinulle kaikki sitä että saa miehiä jotka näkevät sinusta vain ulkokuoren tai saa työpaikan siksi että sinulla on hyvä perse? Onnellisuus on ihan eri asia kuin ulkoinen kauneus. Sinulla on paljon paremmat mahdollisuudet löytää oikea onni kuin sellaisella joka näyttää kauniilta.

      Minä tunnen monia kauniita ja komeita jotka ovat onnettomia ja minä tunnen monia rumia jotka ovat onnellisia ja siksi paljon kauniimpia.

    • Kaunis nainen*

      En halua kuunnella, kun joku sanoo kauniiksi. Tiedän, että siellä on joku taka-ajatus. Miehille olen AINA objekti ja aina tulee jotain kismaa. Miesten huomio ällöttää. Minua ärsyttää, että minua tuijotetaan. Selkäni takana panetellaan, varsinkin jotkut juoruilijat. Ei kauniiden ihmisten elämä ole yhtään helpompaa. Monesti olisin mieluummin mies. Toivottavasti seuraavassa elämässä saan syntyä mieheksi.

    • ylpeä,koppava

      niin tämä yhdistelmä ei ainakaan ole helppo! jos olet kaunis,nätti, söpö ja luonteeltasi ujo, luullaan sinua melkein aina ylpeäksi ja koppavaksi ihmiseksi. ompa siinä mukava yrittää saada uusia ystäviä tai edes tutustua joten kuten johonkin, kun kukaan ei halua.

      • ujo ja kaunis

        Ei ole tosiaan helppoa olla sekä kaunis että ujo. Luullaan aivan liian helposti ylimieliseksi ja sekös ärsyttää :(


      • kaikkia naisia,

    • sairas vitsi?

      Kauneus on katsojan silmissä. Kukahan teistä kaunottareista voi oikeasti sanoa että "minä olen kaunis ja toi ruma"????? Minä tavallisennäköisenä (omasta mielstäni, muiden mielestä kauniin) voin löytää jokaikisessä teistä miljoona virhettä, joka on mielestäni ruma jos vain haluan....

      Jokainen nainen on kaunis. Rumia naisia ei ole, on vain niitä jotka evät huolehdi itsestään.

      • turhan takia vaivaa

        ulkonäöstä, kun on rumaksi syntynyt. Helpommalla pääsee, kun antaa olla. Samanlailla on tullut rumaksi haukutuksi vaikka kuinka olisi huolehtinut itsestään. Ei se rumuus meikkaamalla katoa, sama ruma naama sieltä peilistä tuijottaa. itse saatan meikkaamalla laittaa naamion kasvoille aivan kuin sirkuksen pelle. Vielä kun osais olla näyttämättä tunteitaan joutuessa loukatuksi. Siinä olis sellainen taito jonka haluaisin osata hallita. Ja sen kovan kuoren kun saisi kasvatettua itsensä ympärille.


    • x

      Omasta ja varmaan muidenkin mielstä olen kaunis (kuten myös monet muut naiset), enkä kyllä ole koskaan huomannut kenenkää minua viistoon katsovan! Yleisesti ottaen ihmiset ovat tosi mukavia. Itse joskus kadehdin naisia jotka osaavat kantaa itseään hienosti, mutta ehkä siinä on sitten ihailua sen verran mukana ettei sitä vielä lasketa pahansuovuudeksi.
      Jotenkin tuntuu siltä, että ihmiset joilla on huono itsetunto luulevat, että kaikki muut jatkuvasti kyräilevät heidän selkänsä takana.

      • blaaablaa

        BB-Kätlin on maailman kaunein nainen, mutta myös kavereita on hänellä loputtomiin. Ehkä ootte vaan harmaita hiljasia hiirulaisia ja siks yksin ?


      • heräähyväihminen

        Älä pistä kaikkea muiden syyksi. Ai nyt kauniiden ihmisten kadehtiminenkin on vain näiden kauniiden ihmisten mielikuvitusta vai? Jos sinulla on käynyt niin hyvä tuuri, että et ole joutunut tuntemattomien naisten ilkeiden kielten ja katseiden kohteeksi, älä automaattisesti oleta, että juuri Sinun kokemuksesi on itseisarvo ja normaaliuden mitta. Ole pikemminkin kiitollinen.


      • Suvisammakko
        blaaablaa kirjoitti:

        BB-Kätlin on maailman kaunein nainen, mutta myös kavereita on hänellä loputtomiin. Ehkä ootte vaan harmaita hiljasia hiirulaisia ja siks yksin ?

        Kun toi Kätlin on musta ihan tavallisen näköinen naapurintyttö. Sellaisella onkin kavereita aina.


    • eeeeericaaaa

      kuulehan kateellinen kauniille naisille! en nyt halua kuulostaa itserakkaalta mutta olen ollut koko ikäni hyvän näköinen. en liho vaikka miten söisin, olen tumma 175 cm. kaikki luulevat että laittaudun aivan kauheasti vaikka oikeasti lähtisinkin suoraan lenkiltä ulos. useat naiset vihaavat tai ainakin halveksivat minua ennen jos tutustuvat. olenkin kuullut että he eivät halua tutustua minuun koska näyttävät itse minun rinnallani huonommilta eikä miehet kiinnittäisi heihin mitään huomiota... tietysti siitä on otettu jos joku sanoo hyvännäköiseksi vaan siitä on kuule oikeasti haittaakin koska ihmisillä on sellaiset asenteet heti sinua kohtaan... koita ymmärtää myös tämä näkökulma.

    • normipäivä22

      Kyllähän kaudeudella saa maallista hyvää. Siihen se jääkin. Älykkyyttä ei saa kauneudella ja viisauden eteen pitää tehdä paljon töitä. Ketä kiinnostaa jos hyvännäköiset ihmiset pärjäävät elämässä? Suppeaksi niiden elämän sisältö yleensä jääkin. Itse olen ihan ok näköinen. Tosin huomannut että kaikki itsensä sisäinen parantaminen on kaiken ydin. Voin vaikka opetella soittamaan musaa, kerätä tietoa netistä, säveltää tai kehittää muita taitoja. Lisäksi kauneushan on vain median luomaa aivopesua pitääkseen ihmiset kateellisina. Pitää olla erittäin tyhmä ihminen jotta jää siihen loukkuun.

      Vielä pari sanaa näistä keskustelijoista. Hyvännäköiset ja menestyvät kuulostavat todella ylepeiltä ja itserakkailta. Sen avulla he pitävät teidät kateelliset ihmiset kateellisina. Lopettakaa toisiin tuijottaminen ja tutustukaa itseenne.

    • varjele

      jos on vielä äly samassa paketissa niin johan kaikki vihaa, miehet ja naiset. Inhoan kateellisia ihmisiä. Kun kuitenkaan ei ole mitään syytä olla muille kateellinen. Keskittykää kaikki vaan oman itsenne kehittämiseen.

    • Kaunis nainen

      Minä olen kaunis nainen, jos muihin on uskomista enkä minä ole saanut mitään!!! MIehet eivät lähesty minua, johtuuko se siitä että he pelkäävät minua en tiedä, mutta en ole heille ilkeä enkä epäystävällinen. He eivät vain jostain syystä lähesty minua. Minä en ole saanut töitä koska valmistuin juuri kun lama puhkesi ja alani on sellainen mikä ensimmäisenä kärsii. Minulla ei ole lapsia, ei edes lemmikkiä, vain kasvoni jotka eivät ole antanut minulle muuta kuin epämääräisiä kehuja sillointällöin. MIKSI HELVETISSÄ SINÄ OLISIST KATEELLINEN MINULLE???? Ei se kauneus yleensä tuo mukanaan kuin yksinäisyyttä ja epäluotettavia ihmsiä!

      • Krista_

        Miehet ei uskalla tosiaan lähestyä! esimerkkinä se kun kerran kuulin yhdeltä mieheltä,että hän ei ollut uskaltanut tulla juttelemaan baarissa ku olen kuulemma niin kaunis.Hän oli nähnyt minut pari kolme kertaa kyseisessä baarissa ennenkin,mutta uskalsi vasta niiden jälkeen tulla sanomaan jotain.Jotenkin niin uskomatonta..! ja lisäksi minulla on vain muutama kaveri ja niillekin olen varakaveri..


    • "nätti" fil. maist.

      Vai on kauniille naisille elämä helppoa...

      Onko juolahtanut mieleesi, että heihin sattuu toisten naisten ilkeät katseet ja sanat, varsinkin kun he saavat niitä koko ajan, kaduilla kävellessään, bussissa istuessaan, työpaikallaan, tutustuessaan kavereiden kavereihin jne... Tämä voi tulla sinulle yllätyksenä, mutta myös kauniilla ihmisillä on tunteet, ja ainainen vihankohteena oleminen vuodesta toiseen sattuu. Sitä alkaa miettiä, pitäisikö alkaa kulkea pussi päässä kun sinua rakastavat vihata sekä tutut että tuntemattomat.

      Uusiin ihmisiin voi olla myös vaikea tutustua koska kateelliset naiset ajattelevat heti automaattisesti, että "toi on tollanen bimbo." Sitten he kääntävät ja käsittävät kaiken sanomasi ja tekemäsi tahallaan väärin, jotta saavat sinut väkisin huonoon valoon. Kaiken tämän tarkoitushan on vain päästä sanomaan, että "tyhmä mikä tyhmä", ja näin he tuntevat itsensä edes pienen hetken ajan paremmaksi.

      Joten ei niillä kauniillakaan ihmisillä aina helppoa ole.

      • lukijaaaaa

        Niinpä, varsinkaan maassa, jossa kateus on kansantauti.


      • ääääh.

        Ne kateelliset, ilkeät, kaikkia nokkivat henkilöt ovat kateellisia, ilkeitä kaikki nokkivia KAIKILLE.

        Onko juolahtanut mieleesi, että kaikennäköisiä ihmisiä sattuu toisten naisten ilkeät katseet ja sanat?


      • Sisarrr
        ääääh. kirjoitti:

        Ne kateelliset, ilkeät, kaikkia nokkivat henkilöt ovat kateellisia, ilkeitä kaikki nokkivia KAIKILLE.

        Onko juolahtanut mieleesi, että kaikennäköisiä ihmisiä sattuu toisten naisten ilkeät katseet ja sanat?

        Nimimerkille "ääääh": Et oikein ymmärtänyt lukemaasi. Puhehan oli nimenomaan kauniista ulkonäöstä johtuvasta kateudesta ja siitä johtuvasta vihaisesta vastaanotosta. Tottahan toki kaikennäköisiä ihmisiä sattuu ilkeät katseet ja sanat, eihän kirjoittaja sitä ole kieltänytkään! Nyt ei ollut kyse siitä. Kirjoittaja tarkoitti sitä, että jos on kaunis, saa koko ajan vihaisia katseita kanssasisarilta osakseen joka paikassa, esim. bussissakin, vaikka olisi itse miten ystävällinen tahansa ja haluaisi vain olla rauhassa. Kaikennäköisiä ihmisiä pahat katseet sattuvat samalla lailla, mutta tuskin he saavat niin paljon juuri näitä pahoja ja KATEELLISIA kauniista ulkonäöstä johtuvia katseita osakseen, kun nimenomaan puhutaan ulkonäkökateudesta tällä palstalla ja jos he ovat "minkä näköisiä tahansa". Kyllä kaunis ihminen herättää paljon enemmän kateutta ympäristössään ja juuri näitä vihaisia katseita kuin ns. normaalin näköinen ihminen, turha sitä on kieltää.

        Hyvää argumentointia ei ole se, että (tahallaan) ymmärtää toisen kirjoituksen väärin, jotta pystyy sitten paremmin kumoamaan tämän argumentin. Kannattaa kehittää semanttista ymmärrystä ja sisälukutaitoa, ennen kuin alkaa kirjoitella näkemyksiään. ;)


    • suht kaunis

      kauneutta on monenlaista: sisäistä, luonnollista, teennäistä.. mitä nyt ikinä keksiikään, mutta jos nyt esim miettii hirveen " tällättyä " ja meikattua ihmistä, no hän saattaa näyttää kauniilta niin, mutta jos miettii ilman meikkiä nii asia voi olla toisin.. no jotkut voi olla rumia mutta suuri sydämmisiä, toisten ei tarvitse meikata koska ovat luonnostaan kauniita, monesti ihmiset myös luokittelevat lihavat rumiksi, vaikka olisi kuinka kauniit kasvot tahansa.. mutta onhan ne liian laihatkin rumia, ainaki mun mielestä..
      itsestäni en voi sanoa että olisin ruma, ihan tarpeeks kaunis, mut yhdyn kyl siihen et ei kauniilla oo helppookaan !!!

      • kyllä näin on

        Vai ei kauniilla ole helppoa? Voin suoraan sanoa ja mikä ei ole kateutta, että kauniit ovat myös ylpeitä ja todellakin saavat kaiken liian helpolla! Itseäni ainakin kuvottaa nämä niin sanotut kauniit, jotka ovat niin itseään täynnä ja tunkevat itsensä joka paikkaan. Turha silloin valittaa, jos on niin itseään täynnä, että ketään ei jaksa olla itserakkaan ihmisen seurassa. Itse en edes viitsi vaivautua tutustumaan kauniisiin naisiin ja vaihdan ennen seuraakin kuin kuuntelen sellaisen ihmisen vuodatusta siitä miten häntä muka sorretaan.


      • kauneusko tärkein
        kyllä näin on kirjoitti:

        Vai ei kauniilla ole helppoa? Voin suoraan sanoa ja mikä ei ole kateutta, että kauniit ovat myös ylpeitä ja todellakin saavat kaiken liian helpolla! Itseäni ainakin kuvottaa nämä niin sanotut kauniit, jotka ovat niin itseään täynnä ja tunkevat itsensä joka paikkaan. Turha silloin valittaa, jos on niin itseään täynnä, että ketään ei jaksa olla itserakkaan ihmisen seurassa. Itse en edes viitsi vaivautua tutustumaan kauniisiin naisiin ja vaihdan ennen seuraakin kuin kuuntelen sellaisen ihmisen vuodatusta siitä miten häntä muka sorretaan.

        Olen kaunis nainen, mutta elämäni on ollut kaikkea muuta kuin helppoa, enkä todellakaan ole saanut kaikkea. Jäi saamatta se kaikkein tärkein lahja eli terveys. Näyttäisin oikein mielelläni vaikka petolinnun takapuolelta jos olisin terve. Terveyden puutetta kun ei kompensoida sillä kauneudella, ei edes luonteella. Miestä ei ole löytynyt, mutta onneksi on jokunen kaveri, joka välittää ja hyväksyy sen, että olen tällä tavalla erilainen. Yritän nauttia jokaisesta päivästä, jonka saan maan päällä, olin sitten yksin tai kaksin. Joskus pilkahtaa mieleen kateus terveitä kohtaan, mutta minkäs sille mahtaa minkälaiset kortit on saanut. En muutu yhtään terveemmäksi, vaikka kuinka kadehtisin.


      • läheltä nähnyt
        kauneusko tärkein kirjoitti:

        Olen kaunis nainen, mutta elämäni on ollut kaikkea muuta kuin helppoa, enkä todellakaan ole saanut kaikkea. Jäi saamatta se kaikkein tärkein lahja eli terveys. Näyttäisin oikein mielelläni vaikka petolinnun takapuolelta jos olisin terve. Terveyden puutetta kun ei kompensoida sillä kauneudella, ei edes luonteella. Miestä ei ole löytynyt, mutta onneksi on jokunen kaveri, joka välittää ja hyväksyy sen, että olen tällä tavalla erilainen. Yritän nauttia jokaisesta päivästä, jonka saan maan päällä, olin sitten yksin tai kaksin. Joskus pilkahtaa mieleen kateus terveitä kohtaan, mutta minkäs sille mahtaa minkälaiset kortit on saanut. En muutu yhtään terveemmäksi, vaikka kuinka kadehtisin.

        On näissä jutuissa jotain perää ja luulen, että on todella yleistä, että kauniita kiusataan, piikitellään ja heistä levitellään juoruja. Asun keskikokoisessa kaupungissa ja täällä asuu ainakin kaksi ns. todella kaunista naista. Molempien facebook sivuilla ei esimerkiksi ole heidän kuviaan juurikaan kehuttu kauniiksi tai muutenkaan kehuttu, kun taas näiden tavallisten muiden naisten kuvia muutkin naiset kehuvat ja muutoinkin kommentoivat enemmän. Ja totta taitaa olla sekin, että miehet eivät taida uskaltaa lähestyä näitä naisia sillä ei miehetkään näiden todella kauniiden naisten kuvia ole erikoisemmin kommentoineet, eivät sitten varmaan ole uskaltaneet. Luonteessa en näe kummallakaan sen kummempaa vikaa, vaikka toista en kauhean hyvin tunnekaan. Tämä toinen on serkkuni ja koen välillä itsekin alemmuudentunteita hänen seurassaan, mutta omalla tavallani jopa säälin häntä. Annetaan näiden kauniiden naisten olla ja otetaan se viha ja kateus haasteena, jonka avulla aletaan huolehtimaan myös itsestämme.


    • Elämästä paitsi

      Vihaan pohjattomasti kauniita naisia. Olen mies.

      • aina ei mene niin

        Miksi vihaat kauniita naisia. Luulis olevan päinvastoin, että vihaisit rumia ja rakastaisit kauniita. Itse olisin halunnut olla kaunis tai edes nätti. Olisin silloin saattanut pärjätä paremmin elämässä ja olisin kelvannut muille ihmisille.


      • kunnia luuloja

        Joo olen huomannut että miehet pitää kauniita tai sieviä ujoja naisia helppoina nakkeina ja suhtautuvat kuin vajaa mieliseen jota voi huiputtqa.. ärsyttää huomata sellainen asia ja toinen on että kaikenlaiset keikarit ja pelkän seksi tavoittelijat vain lähestyvät.Kunnon miehet ei koskaan.Vaimo otetaan rumista muu huvi pidetään kauniden kanssa.


    • njnjnjnjn

      Se joka on kaunis minun mielestäni ei ehkä ole minkään näköinen jonkun toisen mielestä. Ja vaikea uskoa että juuri ulkonäkö vaikuttaa niin kauheasti että pitää jotain vihata. Itse en tiedä olenko kaunis vai ruma, en ole koskaan uhrannut ajatustakaan asialle, ystäviä on, ulos pyyntöjä saa, ja olen tyytyväinen kun saan olla terve ja tehdä asioita mistä pidän. Jotenkauneus on katsojan määriteltävissä.

    • hölmö ujo rumilus :3

      Minäkin olen kateellinen kauniille naisille. Tai no minun mielestäni kauniille, en välttämättä missinnäköisille tai joillekin näyttelijöille yms. yleisen kauneuskäsityksen mukaisille. Minusta sellaiset luonnolliset naiset jotka eivät meikkaa, mutta ovat hoikkia ja joilla on kauniit värjäämättömät hiukset ovat sen näköisiä kuin itse haluaisin olla. Pidän myös ns. söpöjä kasvoja miellyttävän näköisinä enemmän kun sellaisia joita yleensä kutsutaan kauniiksi. Enkä minä mitenkään vihaa tällaisia ihmisiä, joita itse pidän kauniina. Minusta on mukava katsella ja ihailla heitä ja unelmoida minkälaista olisi olla itse jonkun luonnollisen kauniin näköinen. Tietysti se välillä sattuu ja tuntuu pahalta ajatella ettei ole kaunis ja että se on omaa syytäni, sillä en ole hoikka, koska söin lapsena makeisia aina kun halusin ja vielläkin syön välillä liikaa jotain hyvänmakuista. Ja nuorempana en tajunnut aloittaa taistelemista kauneuden eteen: liikuntaa ja terveellistä ruokaa. Nyt sitä kovasti yritän ja toivon saavuttavani kauneuden tai edes jotain sen tapaista jonain päivänä.

      Toki uskon teitä, että kauneudessa on huonoja puolia, ilmeisesti jopa ihan kamaliakin hintoja siitä voi joutua maksamaan. Mutta kyllä rumuudestakin kärsii. Minua on kiusattu ala- ja yläasteella siksi että olin ruma, ja pojat eivät halunneet istua luokassa vieressäni ja heitä ällötti jos he joutuivat pitämään minua kädestä tai halaamaan jonkun ryhmäleikin aikana. Myös tytöt ovat haukkuneet minua ulkonäöstäni, eikä minulla ollut yläasteella kavereita koulussa. Luulin silloin ettei kukaan halunnut olla kaverini koska olin ruma ja lihava, mutta olin myös ujo, enkä uskaltanut puhua kenellekään mitään. Nykyään ajattelen että se johtui ujoudestani. Kyllä olisin varmaan saanut kavereita rumana jos olisin ollut puhelias ja ystävällinen ja uskaltanut jotenkin näyttää sen että ylipäätään halusin kavereita enkä inhonnut muita tyttöjä, vaikka kaikki luokallani olivat minua kauniimpia. Yksi poika oli kyllä aivan ihana. Hän oli minulle ystävällinen ja jaksoi jutella kanssani aina välillä, vaikka minusta ei saanut kunnon juttukaveria ja olin ruma ja tavallaan altistin hänetkin kiusattavaksi. Eihän ole kovin coolia kaveerata ruman tytön kanssa.

      Nykyään joskus peilistä katsoessani ajattelen että näytän välillä ihan söpöltä, mutta pelkään että se on vain toiveajattelua, ja että olen muiden mielestä aivan yhtä ruma kuin ennenkin. En ole kyllä edes varma haluaisinko olla kaunis tai söpö. Olisi myös ihanaa olla niin tavallisen näköinen, että olisi melkein näkymätön. Silloin ei tarvitsisi pelätä muiden katseita kun kukaan ei edes tunnistaisi minua kun näkisi toisen kerran. Eikä kukaan olettaisi mitään ulkonäön perusteella. Haaveilen myös siitä että voisin olla joskus sosiaalinen ja oikeasti mukava, enkä se joka hymyilee ja hihittää taas vain siksi että sitä pelottaa. Olenko teistä paha kun olen kateellinen? Vai olenko vain todella surkea? Itsestäni tuntuu että olen sekä paha että heikko pelkuri, mutta joskus taas pidän itsestäni, siis luonteestani, mutta sekin tuntuu jotenkin väärältä. Tuntuu etten saisi tytkätä itsestäni ja toisaalta olen ihan kamala jos en tykkää itsestäni, koska jos ei rakasta itseään ei voi kuulemma rakastaa muitakaan. Minulla taitaa olla huono itsetunto.. Mutta en ole masentunut. Osaan kyllä nauttia elämästä silloin kun keskityn ympäristöön enkä itseeni ja siihen mikä minussa on tai ehkä on pielessä.

      Huoh.. kamala vuodatus. Anteeksi tuosta, jos tuhlasit aikaasi lukemalla sen. "Anteeksi että olen olemassa" tyyliä, tiedän kyllä. Mutta en minä halua olla sellainenkaan joka kehuu itseään ja syyttää muita kun ne ei ymmärrä. Uskon että joku kuitenkin ymmärtää. Ja jos ei niin on ihan kiva olla niin outo ettei ymmärretä. Sitten ois ainakin vähän erityinen. Joskus minusta tuntuu että olen älykäs ja joskus taas että olen kamalan tyhmä. Mitä mieltä sinä olet? En oikein tunne itseäni. Olisi mukavaa jos joku auttaisi kertomalla totuuden siitä millainen olen tämän tekstin perusteella. Ei haittaa vaikka se sattuisi. joskus kipukin on ihan kivaa, on kivaa olla marttyyri. Ehkä minä en oikeasti edes halua olla onnellinen. Ehkä haluan vain sääliä ja vihata itseäni. Ehkä haluan kirjoittaa typeriä viestejä ei kenellekään ja saada niihin ilkeitä kommentteja tai sitten huomata ettei kukaan vaivaudu kommentoimaan niihin mitään. No oli miten oli ehkä nyt viimein lopetan tähän.. Ei kun yks juttu vielä: minusta tuntuu että olen jotenkin ällöttävän itserakas.

      • n_merkki

        Olet selvästi mukava ja fiksu. Toivon että olet saanut paljon kavereita, joiden seurassa voit olla täysin oma itsesi.

        Kaikenlaisia negatiivisia tunteita saa tuntea, mutta niiden vangiksi ei tule jäädä. Tunteet on hyvä analysoida, ja mennä sitten eteenpäin.

        Minä ymmärrän sinua, koska mietin usein samoja asioita. Kiva huomata, että sinunlaisia ihmisiä on olemassa :)


    • Zebe.

      Tuli yllätyksenä lukea näitä ns. kauniiden naisten viestejä. Mutta tässä on siltikin vaan hyvin pieni osa teitä. Eiköhän joukkoon mahdu ihan liikaakin näitä itseään täynnä olevia vatipäitä, jotka sitten pilaavat kaikkien maineen. Me ns. normaalin/tavallisen näköiset jatketaan varautuneella ja kenties pelokkaallakin linjalla kun teihin törmätään.

    • menkää itseenne

      OHHOH! Onpas Suomi24:ssa paljon "kauniita" naisia :`D
      Aivan todella säälittävää ruikutusta.

      Ruman elämä on miljoonasti vaikeampaa kuin kauniin. Kaunis saa työpaikat, kaunis saa parhaat miehet.
      Ruma joutuu tyytymään rumaan mieheen ja varasijaan työnhaussa.

      Voisikohan olla, että te "kauniit" ette ole mitään maailman mukavimpia ja "jalat maassa" -naisia? Voisiko olla, että teistä ei vain yksinkertaisesti pidetä?? Ei kasvojen piirteet vaikuta siihen oletteko mukavia vaiko ette! HALOO!

    • kaunis ja yksin

      Täällä väitetään paljon, että kauniilla on kaikki helpompaa ja on paljon ystäviä yms. Olen minäkin kaunis, muut huomioon ottava, ystävällinen etc, mutta ei minulla ole paljon ystäviä. Jotenkin kauniille on "oikeutetumpaa" olla inhottava..

    • kadehdin kauneutta

      Mietin että mistä joku nainen tietää olevansa kaunis. Onko jotkut sen hänelle sanoneet ja kertoneet. Mä tiedän olevani ruma, koska se on mulle niin monta kertaa suoraan sanottu. En vihaa kauniita naisia vaan kadehdin. Heitä huomioidaan ja miehet eivät hauku, puhuttele rumasti, vaan imartelevat heitä. Mulla ei ole ystäviä, koska monet häpeävät liikkua näin ruman ihmisen kanssa missään. Jos olisin ollut yhtä nätti kuin luokan muut tytöt, niin ehkä en olisi joutunut aikoinani monta vuotta kestäneen kiusaamisen kohteeksi. Tai jos joku olis kiusannut niin olisivat puolustaneet mua häntä vastaan. Mutta eipä kukaan tällästä rumilusta puolustanut tai auttanut, ei edes se yks "ystävä", joka jälkeenpäin kertoi sanoneensa siskollensa mun kiusaamisesta. Siskonsa oli ihmetellyt miksei hän ollut mua puolustanut, niin "ystäväni" siihen vaan sanonut että kun se mun kiusaaja on niin mukava poika, kun häntäkin oli pepulle taputellut. Se "ystävä" kuului niihin luokan nätteihin tyttöihin. Olen saanut yhdestä paikasta potkutkin liian ruman naaman takia, kun työnantaja vaihtui työpaikassani. Eli helppoahan tämän ruman elämä on verrattuna kauniin elämään.

    • yksinäinen kaunis

      Olipas mahtavaa lukea näin monesta samoista asioista kärsivistä ihmisistä.. Olin pienenä "ruma", minua haukuttiin hirveästi eikä haluttu tulla kosketusetäisyydelle. Tämän takia itsetuntoni tippui olemattomiin. 15 ikävuoden jälkeen ilmeisesti puhkesin kukkaan ja yhtäkkiä olinkin kaikkien mielestä uskomattoman kaunis, vasta muutama vuosi tästä ymmärsin olevani oikeasti kaunis. Olen nyt reilu parikymppinen, todella yksinäinen ihminen. Suurin osa naisista kiertää kaukaa eikä halua tutustua minuun. Opiskelen naisporukassa ja kahvipöydässä puhutaan usein meikeistä, kuntoilusta yms. Kun tulen paikalle ja yritän liittyä keskusteluun, minulle on suoraan sanottu että "sinä et näistä ongelmista tiedä mitään", ja "kaikilla ei ole aikaa tuollaiseen pynttäytymiseen ja salilla juoksemiseen", vaikka pidän laittautumisesta ja kuntosalilla käymisestä. Olen myös kuullut selän takana puhuttuja juttuja jotka loukkaavat kovasti, ne ovat liittyneet siihen että olen mukamas ylpeä kun olen niin kaunis ja olen myös kuullut huhuja siitä että olisin käynyt kauneusleikkauksessa. Miksi olen aina niin laittautunut koulupäivänä, olenko niin itsekäs ja huomionkipeä.
      Nämä puheet satuttavat hirveästi! Minulla ei ole hyviä ystäviä kuin pari ja heiltäkin olen kuullut outoja kommentteja varsinkin humalassa, suoraan ovat sanoneet olevansa kateellisia, sitten jos heille sanon jonkun ihmisen ovan minulle kateellinen, he hyökkäävät minua vastaan. "miksi joku olisi kateellinen ulkonäöstäsi, oletko noin itsekäs ja pinnallinen"..
      On outoa se että minua haukuttiin pienenä rumuudestani, nyt kauneudestani. Ja "hävettää" myöntää se, se tuntuu niin itsekkäälle mutta on totta. Olemme tänään lähdössä mieheni kanssa jonnekin, ja meikatessa taas ajattelin että pitäisikö sittenkin laittaa vähemmän meikkiä ja yrittää olla tavallisemman näköinen. Ei ole varmasti "rumillakaan" helppoa, muttei kauniillakaan. Kateus sattuu, ja toivoisin kovasti että vaikka täällä joku samankaltainen haluaisi ottaa yhteyttä ja jutella asioista enemmän kahdenkesken.

    • Kaunis blondi

      Ihanaa, että täällä on samanhenkisiä ihmisiä!

      Itse olen vasta 18-vuotias tyttö, mutta elämäni on aika pyllystä juurikin muiden naisten takia. Ja netti on ainoa paikka, jossa voin puhua tästä, koska jos puhun omalla nimelläni ja omilla kasvoillani, olen muiden mielestä pinnallinen kusipäinen idiootti, joka kuvittelee itsestään liikoja. Eli toisinsanoen, en saisi avata suutani ollenkaan.

      Yhdeksännen luokan loputtua aloitin uudessa koulussa opiskelun. Kukaan luokallani olleista ei ollut minulle ennestään tuttu, mutta he olivat toisilleen. Istuin hiljaa luokassa, kun muut kohelsivat ja höpöttelivät. Yritin hymyillä kaikille, mutta tytöt nyrpistelivät nenäänsä. Sen sijaan urheilijapoikien keskuudessa oli kuhinaa ja kaikki katselivat vuoronperään. Ristiriitaista. Herätin siis sekä tytöissä että pojissa suuria tunteita, kun istuin siellä hiljaa paikallani ja yritin keskittyä opettajan juttuihin. Tytöt puhuivat selkeästi pahaa, katselivat nyrpeällä ilmeellä, eivätkä huomioineet ja pojat olivat omassa ryhmässään, vilkuilivat, puhuivat ja vilkuilivat taas, flirttiäkin tuli.
      En saanut kavereita koulusta. Oli kamalaa kulkea yksin käytävillä kaikkien katsellessa, poikien vihellellessä ja tyttöjen mulkoillessa pahasti, tuli sieltä jotain kommenttiakin joskus, että "voi vittu!" ja naurua päälle. Itse olen todella ujo ja teki mieli lähteä yhden tunnin jälkeen jo kotiin. Aloin lintsailemaan, koska en kestänyt tyttöjen kommentteja, syrjimistä ja tuijotuksia. Ja minä todellakin yritin tehdä heihin tuttavuutta epätoivoisesti, kysyä esim. lukujärjestyksestä tms, mutta tytöt eivät vastanneet mitään, katsoi vaan ilmeellä: "Ööö okei?"

      Lopetin koulun kesken. Itkuja on itketty niin paljon ja masennukset käyty läpi. Myös poikaystävän kanssa alkoi menemään huonommin, koska ainoat tuttavuudet joita sain olivat jätkät. Mutta tosiaan kuten joku jo sanoikin aiemmin, poikien palvonta verrattuna tyttöjen vihaan on jotain niin eri kastia. Tottakai olen imarreltu, mutta se ei paljoa hyödytä kouluelämässä, että joku jätkä sanoo minusta "vittu panisin tota muijaa".

      Ja mistäkö tiedän olevani hyvännäköinen? No, olen just sitä missikastia enemmän. Miehet pitävät sitä itsestäänselvyytenä, että olen kaunis, he kruunasivat minut koulun kauneimmaksi jne. Ja tytöt alkavat haukkumaan, kun kävelen ohi. Niin, mistäköhän on kyse? Onko tämä luulo päässäni? Olenko oikeasti ruma hiirulainen?

      "OHHOH! Onpas Suomi24:ssa paljon "kauniita" naisia :`D
      Aivan todella säälittävää ruikutusta.

      Ruman elämä on miljoonasti vaikeampaa kuin kauniin. Kaunis saa työpaikat, kaunis saa parhaat miehet.
      Ruma joutuu tyytymään rumaan mieheen ja varasijaan työnhaussa.

      Voisikohan olla, että te "kauniit" ette ole mitään maailman mukavimpia ja "jalat maassa" -naisia? Voisiko olla, että teistä ei vain yksinkertaisesti pidetä?? Ei kasvojen piirteet vaikuta siihen oletteko mukavia vaiko ette! HALOO!"

      Tässä on taas sitä mitäänsanomattoman näköisen naisen ruikutusta, jota kuulee jokaisen suusta. Siis etkö tajua, puhut itse nimenomaan samalla tavalla kuin kaikki ne naiset, joita kutsumme tässä keskustelussa kateellisiksi!:D Siis just tosta se kateus syntyy, luullaan, että meillä menee paremmin, me vingutaan joka asiasta eikä ymmärretä elämästä yhtään mitään. Mistä päättelet, että kaunis saa työpaikat? Kumman ottaisit itse töihin mieluummin: naisen, joka on hillitty, hiukset reippaasti ponnarilla, kivat yksinkertaiset vaatteet ja iloinen hymy kasvoilla vai naisen, jolla on pitkät vaaleat hiukset, ruskettunut iho, siniset silmät, ripsienpidennykset, muhkeat pusuhuulet, hoidetut kulmakarvat, pitkät rakennekynnet jne. Ehkä se ensimmäinen olisi kuitenkin luotettavampi ja reippaamman oloinen, toi toinen vaihtoehto vaikuttaa just siltä, että jos kynsi katkeaa niin sitten tulee itku ja työnteko loppuu. Eikö niin?
      Ehkä kaunis saa parhaat miehet, mutta niitä miehiä ei luonnollisesti ole monia, vaan se yksi ja ainoa jonka kanssa ruvetaan yhteistä tulevaisuutta rakentamaan. Niin että älä turhaan syyllistä yhtä kaunista naista KAIKKIEN miesten viemisistä.
      Ja tosiaan, ehken ole luonteeltani jonkun mielestä mukava, mutta miten selität sen, että istun paikallani ja katselen muualle ja tyttöjen keskuudessa alkaa hirveä kuhina, mulle nauretaan ja katsotaan nyrpeästi koko matkan kun joudun jonkun edestä kulkemaan. Johtuuko se mun luonteesta? Enpä usko. Ainakaan näiden haukkujien kanssa en ole mitään muuta päässyt puhumaan kuin moikannut iloisesti heidän tullessaan vastaan. Silti vihataan.

      • luonne on tärkein

        Harkitsisit terapiaa "kaunis blondi" :`D
        Minulla on kolme erittäin kaunista ja seksikästä korkeasti koulutettua ystävää ja voin sanoa, että heillä on suuri kaveripiiri. Eivät varmasti ole ikinä kärsineet yksinäisyydestä. Miehet kuolaavat heidän peräänsä kyllä joka paikassa, mutta ei se ole noussut näille kaunottarille hattuun (toisin kuin sinun kaltaisillesi...).


    • Kaunis blondi

      Ja toi yks juttu oli täydellinen tuolla ylempänä! Olen AINA yrittänyt sanoa tota samaa poikaystävälleni. Eli siis se, että jos tutustun uuteen naispuoliseen henkilöön, mulle on annettu ulkonäön perusteella jo valmiiksi -100 pistettä, kun tavallisen näköiset voivat aloittaa puhtaasta nollasta. Nimenomaan!! Eli mulla on kauheet todistelut ja täytyy saada kaikki mahdolliset ennakkoluulot ja päättömät väitteet karistettua harteiltani ennen kuin voin alkaa kunnolla TUTUSTUMAAN ihmiseen. Rumempien ei tarvi kuin tutustua.

      • yksinäinen kaunis

        Onko täällä mahdollista privaatisti antaa oma sähköpostiosoite? "Kaunis blondi", olisi mukava vaihtaa ajatuksia muuallakin kuin täällä keskustelupalstalla. Asiasta tosiaan on vaikea puhua ääneen koska tilanne todellakin pahenee, kokeiltu on.. :(


      • liian ruma

        Mulla on ihan samaa kokemusta ollut kuin teillä kauniilla blondeilla etenkin muiden naisten keskuudessa, paitsi, että olen todella ruma. Todella rumia naisia kohtaan naiset käyttäytyvät ihan samalla lailla kuin todella kauniita kohtaan. Jo valmiiksi on ennakkoluulot ihmisillä, vaikka ei ole suutaan kerinnyt aukaista, mutta olettavat, että kun on niin ruma on jotenki idiootti kun on syntynyt näin rumaksi. Porukassa tytöt jo koulussa kääntyivät katsomaan naureskellen ja haukkuivatkin suoraan milloin mistäkin vaikken mitään ollut tehnyt. Koko koulu haukkui ja syrji ja kyllä siihen pojatkin osallistui.

        Nyt ihmiset vaan tuojottaa kaupungilla ja joka paikassa samoin kuin liian kauniita samoin on liian rumilla.


    • uglyduckling

      Nimimerkki Kaunis blondi: no etpä itsekään vaikuta mitenkään mukavalta, kun haukut täällä jotain mitäänsanomattoman näköiseksi...

      En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä, jotka voivat pokerinaamalla sanoa olevansa kauniita. Siis miten kukaan voi olla niin itserakas, että kykenee sanomaan noin, vieläpä toisten ihmisten keskuudessa? Nyt sitten nämä "kauniit" tulevat varmaan haukkumaan minuakin rumaksi, kiitos vain. Ikävä kuitenkin sanoa, että kyllä vain, rumilla ihmisillä on vaikeampaa ja varmasti ruma ihminen tietää tämän ihan tasan tarkkaan. Itse olen aina ollut se, joka jää ilman miesten huomiota jos ympärillä on nättejä kavereita. Voitte vaan kuvitella miten hauskaa se on. Olla aina se, joka joutuu tuijottelemaan seinää ja laskemaan minuutteja tilanteesta pois pääsemiseen. Tai sitten se, että menettää työpaikan itseä "kauniimmalle", yleensä sellaiselle suhteellisen (normien mukaiselle) tavallisen näköiselle ihmiselle. Itse olen aina kokenut syrjintää poikkeavan ulkonäköni suhteen: olen aina ollut hieman ylipainoinen ja minulla oli monta vuotta rastat. Kasvoni ovat myös olleet ikäistään nuoremman näköiset. En siis ole mitenkään ollut "miellyttävää katseltavaa". Minkäs sitä kuitenkaan geeneilleen mitään tekee, eipä tässä oikein voi ketään paalulle pistää. Eipä tässä hyvin pukeutumiset ja hygieniat mitään auta, jos on ruma niin silloin on ruma.

      Siis jotenkin vain pännii se, että joku vielä oikein kehtaa vääntää veistä haavassa ilmoittamalla olevansa niin kaunis. Miltä se meistä ei-niin-näteistä ihmisistä tuntuu? Jos joku nyt tietää olevansa kaunis, niin tarviiko sitä tulla kehuskelemaan vielä nettiinkin asti? Eikö riitä, että kaunis ihminen ohittaa ruman lähes kaikissa elämän isoimmissa asioissa (työ, koulupaikka, kumppani, ihmisten arvostus)? No, eipä kai ihmisille ikinä riitä mikään. Jos on saanut ulkonäön, koulutuksen, työn ja perheen, mitä muuta ihminen vielä tarvitsee? Sääliä siitä, että on kaunis ja kokee joskus pahaa silmää? Voi jösses... Sori vaan, ei heru empatiaa täältä.

      En kuitenkaan vihaa "kauniita" ihmisiä, olen vain niin tajuttoman katkera siitä etten itse ole enkä tule olemaan kaunis. Silloin vasta tulee peliin viha, jos joku suureen ääneen kehuu itseään ja vaatii muilta ymmärrystä. Silloin voin vain ihmetellä, miten joku julkeaa.

      Toivoisin, että minäkin joskus voisin olla kaunis.

    • Kaunis blondi

      Yksinäinen kaunis, oon erittäin kiinnostunut jakamaan kokemuksia. En tiedä privaateista viesteistä, kai niitä saa lähetettyä vain rekisteröityneet? Olen kuitenkin valmis tekemään uuden sähköpostin vain sinua varten. :)

      Uglyduckling, oot just sellanen mistä me kaikki täällä valitetaan, oot yks niistä. Toi teksti oli just samaa mitä saadaan aina kuulla, eli siis vaikka oltaisiin itsemurhan partaalla teikäläisten takia, emme saisi valittaa siitä. Vain teikäläisillä on oikeus. Eli siis emme voi kertoa julkisesti, millaista syrjintää joudumme kokemaan, jos samassa lauseessa ilmaisemme olevamme paremman näköisiä kuin muut. Mutta kun se olisi aika mielenkiintoinen tieto siinä mielessä, että muuten meitä luultaisiin esimerkiksi erittäin rumiksi, joita kiusataan jonkun ulkonäöllisen vian vuoksi.

      No, hyvä että itsekin myönsit olevasi katkera, koska silloin kommenttisi ovat paremmin ymmärrettävissä. Harvoin kukaan oikeasti myöntää katkeruuttaan ja silloin me kärsimme siitä, koska luulemme meidän ulkonäössämme olevan vikaa. Mutta heti kun kuulee sanan katkeruus, se helpottaa haukkukommenttejen hyväksymistä.

    • lkdfglkdfdfö

      No mutta hyvä kaunis blondi, miksette te kauniit ihmiset tee mitään ongelmanne eteen? Jos se kauneus on teidän mielestänne onnenne edessa, miksette vaikka lihota itseänne tai viiltele naamanne auki? Kaunis ihminen pystyy aina pilaamaan kauneutensa, ruma ihminen ei oikein pysty tekemään itseään kauniiksi varsinkaan jos ei ole rahaa.

    • yksi vaan

      "Itse olen aina kokenut syrjintää poikkeavan ulkonäköni suhteen: olen aina ollut hieman ylipainoinen ja minulla oli monta vuotta rastat. Kasvoni ovat myös olleet ikäistään nuoremman näköiset. En siis ole mitenkään ollut "miellyttävää katseltavaa"."

      En oikein jaksav muuten kommentoida tekstiäsi mutta tuohon pakko sanoa että voithan sinä rastasi leikata ja kähteä kuntosalille!!

    • uglyduckling

      Heippa jäikö luetunymmärtämisen opettelu väliin koulussa: minähän sanoin että minulla oli rastat - eip oo enää. Kuntosalillakin on käyty, kaikkiin ei vain kuntoilu auta. :) Omille geeneilleen ei sen sijaan mitään voi, jos on ruma niin sitten on ruma.

    • vompatti90

      Hmm, minusta tämä "rumat vs. kauniit"-juttu on aika naurettavaa. Eiköhän jokainen ole kaunis omalla tavallaan, ja jokaiselle löytyy ottajaansa. :) Minä esimerkiksi en omasta mielestäni ole kaunis, mutta en anna sen vaikuttaa. Tottakai on huonoja päiviä, jolloin katsoo peilistä ja toteaa olevansa ruma, mutta eiköhän niitä päiviä ole lähes kaikilla. Kyllä omasta mielestään rumallekin löytyy joku, löysinhän minäkin 4 vuotta sitten. Olihan se vähän vaikea uskoa, että joku aidosti välitti, mutta niin vain se on. :) Ei saa lannistua, eikä ajatella koko ajan niin paljon omaa ulkonäköään. Kyllä se näkyy päälle jos ajattelee olevansa epämiellyttävä.

      Kauniit ihmiset saavat olla kauniita, onhan se suotu heille ja saahan siitä kaiken irti ottaa. Kerranhan sitä tässä vaan eletään. Mutta liian ylpeä ei silti kannata olla, onhan se ehkä vähän tökeröä. En minä ainakaan pitäisi, jos joku ystävä koko ajan huokailisi peilin edessä olevansa niin kaunis. :D Se on vähän sama, jos joku juuri synnyttänyt huokailisi uuden vauvansa koliikin takia ja vieressä istuisi ystävä, joka ei voi saada lapsia vaikka haluaisi. Onhan vauvan koliikki ikävä asia ja saa siitä puhua, mutta voi toki miettiä missä seurassa. Tai jos henkilö saa ylennyksen ja menee kertomaan jollekin, joka on juuri saanut potkut. Seuraa vähän sellainen rub-it-in-your-face-asia. Asioita voi aina koittaa miettiä myös muiden ihmisten näkökulmasta. :) Hyvä tilannetaju on aina plussaa.

      Elämässä kannattaa keskittyä johonkin muuhun, kuin oman tai muiden ulkonäön ruotimiseen. Ei se siitä mihinkään muutu, kannattaa vaan luovuttaa suosiolla. Jokaiselta varmasti löytyy jotain piirteitä, joista olla ylpeä. Sitten vain antaa palaa!

      • vanha,ruma,läski..

        Tuon olenkin jo tehnyt eli luovuttanut suosiolla ja hyväksynyt sen ettei näin rumalle tullutkaan ketään ikinä kohdalle joka olis voinut tälläsestä otuksesta pitää. Mussa ei ole mitään piirteitä joista kannattais olla ylpeä. Olen oppinut ettei tämän näkösen kannata ketään miestä pahemmin katsella. Joku saattaa jopa hermostua kun ruma ämmä edes vilkaisee häneen päin. Ainoat jotka ovat jotain huomiota osoittaneet joskus, olivat pappaikäisiä yli 70 v tai tuhannen kännissä seuraa vonkaavia, kun baarista eivät seuraa yöksi olleet saaneet. Eipä nuo seurankaipaajat pahemmin mieltä lämmittäneet ja nostaneet. Pakko se on jo näin vanhana uskoa ettei sitä rakkautta koskaan tullutkaan mun kohdalle. No, en mä arpajaisissakaan koskaan mitään voita, joten se siitä.


    • ruma on naama

      Se on kyllä luonteesta kiinni saako ystäviä. Minä olen myös syyttäny rumaa ulkonäköäni siitä että olen yksinäinen, mutta oikeastihan luonne ratkaisee.
      Tiedän nimittäin rumempia kuin itse olen joilla on paljon ystäviä ja tiedän kauniita ihmisiä joillaon paljon ystäviä :) tiedän myös erään todella kauniin naisen jollaei ole kavereita paljoa, mutta hän on aika tylsää seuraa.

      • aina yksin....

        Mä olen aika ujo ja arka ja rumakin. Olin koulukiusattuna viidenneltä tuonne yläasteen loppuun asti. Jos en muuta opin siitä, niin ainakin pitämään suuni kiinni toisten seurassa. Monet eivät edes halua tutustua muhun mun ulkonäön takia. Jotkut luulevat mun ehkä olevan ylpeä kun en puhu mitään, mutt se on oikeasti arkuutta ja ujoutta. Muutamat ovat olleet yllättyneitä sitten kun ovat tutustuneet muhun ja huomanneet ett mä olen ihan tavallinen jalat maassa oleva ihminen. Mutt muutamat sitten eivät halunneet olla missään tekemisissä just mun ulkonäön takia. Minkäs ihminen ujoudelleen voi, ei mitään. Minkäs sille voi ett opetettiin olemaan aina hiljaa muitten seurassa, ei mitään. Eli yksin näköjään täytyy vaan olla ja elää. Ja tylsähän mä olen, eikä sillekään voi mitään. Mutt silti kaikesta huolimatta, olen tunteva ihminen ja se satuttaa, kun aina jätetään porukoista ulkopuoliseksi, kun ei viitsi väkisinkään omaa tylsää seuraa muille tyrkyttää ='(


    • Kaunis vai ruma?

      Mielenkiintoinen keskustelu tämä. Itse olen kokenut kiusaamista ja syrjintää ylä-aste ja ammattikoulu vuosieni aikana. Ylä-asteella tunsin olevani luokan rumilus ja sain kuulla haukkumista ulkonäkööni liittyen parilta pojalta. Muut kiusasivat minua syrjimisellä ja muuten vain nälvivät jokaisesta asiasta mitä tein. Kiusaajat olivat sekä tyttöjä, että poikia.
      Olen ollut koko lapsuuteni todella ujo ja kiusaaminen aiheutti sen, että en tuntenut kuuluvani joukkoon. Rupesin ajattelemaan, että olen todella vastenmielisen ja ruman näköinen. Ystävien vakuuttelut, että olen kaunis eivät auttaneet. Koin vain olevani yksinkertaisesti ruma. Ulkonäköongelmani menivät niin pitkälle, että rupesin litsaamaan koulusta ja jos en lintsannut menin joka päivä kouluun vähintään pari tuntia myöhässä, koska meikkasin aamulla vähintää kolme tuntia ja pahimmillaan viisi tuntia. Mielessäni ei enää tuossa vaiheessa pyörinyt mikään muu kuin se, että halusin kerätä rahat kauneusleikkauksiin ja muokata koko naamani ihan uuteen uskoon. Eihän tuollainen ajattelutapa ollut ollenkaan normaalia ja ystäväni huolestuivat minusta ja patistivat koulukuraattorin juttusille. Jonne meninkin yhden kerran ja sain heti ajan psykologilta. Jonkin vuoksi häpesin ongelmaani liikaa ja jätin menemättä psykologin juttusille.
      Tässä vaiheessa olin kärsinyt koko ylä-aste vuoteni ulkonäköongelmistani. Tuli kesäloma ja tämän jälkeen alkoi ammattikoulu. Kesän aikana olin saanut tosi paljon uusia kavereita ja itsetuntoni ja ulkonäköongelmani alkoivat helpottaa. Koin kuuluvani joukkoon ja sain usein kuulla olevani kaunis, joka jollain tapaa nostatti itsetuntoani ja rupesin ajattelemaan, että ehkä en olekkaan niin ruma mitä ajattelin. Hetken aikaa oli hyvä olla, kunnes luokkalaiseni alkoivat taas haukkumaan minua. Kaikki liittyi aina jollain tapaa ulkonäkööni ja rupesin taas ajattelemaan, että olen ruma. Alkoi taas lintsausputki ja jos ei menin taas kouluun vähintään pari tuntia myöhässä. Melkein vuoden jaksoin siellä olla, kunnes koin kouluun menemisen niin masentavaksi, että lopetin.
      Tuli kesäloma ja mietin, että mitä oikein tekisin ja päädyin siihen, että haen töitä. Tein töitä vuoden ajan ja sitten hain taas kouluun ja aloitin opinnot. Kiusaamista tuli taas parilta tytöltä, mutta muuten luokkalaiseni olivat ihan mukavia.

      En oikein itsekkään tiedä vieläkään mistä kiusaamiseni johtui. Johtuiko se siitä, että olin niin ruma vai olinko sittenkin kaunis, jonka vuoksi ihmiset kiusasivat. En varmaan saakkaan ikinä tätä selville. Tänä päivänä voin jo itse myöntää, että olen kaunis nuori nainen. Entiset ulkonäköongelmani ovat jo miltei kokonaan poissa. Tottakai vieläkin tulee hetkiä, jolloin koen olevani ruma, mutta enimmikseen koen olevani kaunis ja itseluottamukseni on noussut. Olen saanut paljon uusia kavereita ja entinen ujouteni on hävinnyt. Tämä on aiheuttanut sen, että saan nykyään paljon huomiota miehiltä ja miehet kohtelevat ystävällisesti.
      Tässä jokusen aikaa sitten kerroin eräälle miehelle, että minua on kiusattu koulussa ja mies oli ällistynyt. Hän kysyi, että olinko liian kaunis, jonka vuoksi muut kiusasivat. Tämä herrättikin sitten kysymyksen, että johtuiko kiusaaminen siitä vai mikä oli oikein syynä.

      • rumin kaikista

        Mua kiusattiin koulussa rumuuden takia. Yläasteella taisin olla luokan ainut tyttö, joka ei meikannut ja seurustellut poikien kans. Silti yks poika huoritteli mua, ei se muita kiusannut. Vanhoja luokkakuvia katsomalla olen tajunnut ett olin tosiaan sen luokan rumin tyttö. Minkäpä sitä ulkonäölleen voi. Jos olisin ollut nätti, niin tuskin olisi mua kiusannut ja jotkut olisi puolustanut nättiä tyttöä. Näin rumaa ei puolustanut kukaan. Olen saanut kuulla jopa töissäkin muutamalta työkaverilta, että olen ruma. Entisistä tuttavista muutamat sanoivat ihan suoraan että olen luontaantyöntävän näköinen. En oikeastaan ole koskaan kauheasti meikannut itseäni, pelkään ehkä että jotkut ajattelevat että kuvittelen olevani nättikin ja että joku saattaisi taas kerran ottaa rumilukselta liiat luulot pois. Mieluummin nykyään yritän olla entistä huomaamaton ja hiljaa muitten seurassa etten vaan enää ärsyttäisi muita niin paljon. Ruma on ruma ja kaunista tai nättiä ei musta saa meikeillä tai vaatteilla. Aina tulen olemaan yksin rumuuteni kanssa, sen olen jo hyväksynyt.


    • Naikkonen90.

      vitsi olin just tulossa tänne vuodattamaan kateudestani, mutta täällähän on puhuttu aiheesta jo usean sivun verran =)

      Itse olen kateellinen kauniille nuorille naisille.
      Oma nuoruus meni rumana ankanpoikasena, vasta nyt parikymppisenä olen ruvennut näyttämään "aikuiselta" enkä teini-ikäiseltä nörttipojalta.
      Siksi olen kateellinen noille teineille. Olisin itsekin halunnut olla 16-vuotiaana se nätti-tyttö, enkä mikään mörkö, mutta eipä sille enää mitään voi.

      • vanha varis

        Kunpa olisikin jossain vaiheessa ruvennut näyttämään ihmiseltä, mutt näköjään mun kohdalla pitää paikkansa sanonta, ett rumuus sen kun lisääntyy vanhetessa. Aina olen se "ruma ankanpoikanen" vaikka ikää on melkein puoli vuosisataa. Kunpa edes nuorena olisi ollut nätti, mutt mä olin aina se luokan rumin tyttö. Eipä menneille mitään voi ja eikä tulevaankaan pysty vaikuttamaan. Kateellinen olen kauniille naisille, koska he saavat työpaikan rumaa naista helpommin, heillä on ystäviä ja miehet pitävät heitä paremmassa arvossa kuin rumempaa naista.


    • KaunisIhminen35

      Viesti 1.Minusta on hienoa, että sinä uskallat ääneen tunnustaa kateutesi. Kateus on hyvin inhimillinen tunne ja jokainen ihminen on kokenut sitä ainakin joskus hetkittäin.

      Minusta sinulla on aika vääristynyt käsitys kauniista ihmisistä. Sinusta he saavat kaiken pelkällä ulkokuorellaan. Varmasti on naisia, joiden kohdalla tämä voi pitääkin paikkansa, mutta useimpien kohdalla tämä ei pidä paikkaansa. Kyllä kauniitkit ihmiset joutuvat tekemään asioiden eteen työtä saadakseen suoritettua loppututkinnon, löytääkseen työpaikan, puolison.. he joutuvat myös synnyttämään ja ratkomaan kaikenlaisia ongelmia liittyen parisuhteesen ja lapsiin. Vai kuvitteletko, että kauneus itsessään saa kaikki elämän ongelmat ratkeamaan?

      Jos ihminen on kaunis ja sen lisäksi mukava, niin on varmasti totta, että tietyissä tilanteissa hän on paremmassa asemassa kuin tavallisen näköinen kanssa sisarensa. Kaunis nainen saa miesten huomion ja ihailun, mutta kaunis nainen saa tuntea myös naisten ilkeyden ja pahansuopuuden. Kilttiä kaunista tyttöä kiusataan todennäköisemmin koulussa kuin tavallaisen näköistä tyttöä. Teini-ikäisenä tytöillä on heikko itsetunto ja toisten tyttöjen kauneus koetaan uhkana. Tytöt voivat olla tosi ilkeitä ja pahoja saadakseen kauniin tytön huonoon valoon.

      Minusta kuulostaa siltä, että sinulla on huono itsetunto? MIllainen oli sinun lapsuutesi? Saitko rakkautta vanhemmilta? Muistiko isä ja äiti sanoa, että olet heidän kaunis prinsessa ja he rakastavat sinua? Jokaisen pienen tytön pitäisi saada tuntea olevansa prinsessa vanhempien silmissä.

      MInun vanhempani eivät koskaan sanoneet mitään minun ulkonäöstäni, eikä mistään muustakaan tekemisistäni. En muista koskaan olleeni vanhempieni sylissä. Kun olin teini ikäinen koin itseni rumaksi ja riittämättömäksi. Ajattelin, ettei kukaan mies voisi koskaan rakastaa minua.

      Kun olin noin 18 menin ulkomaille au pairiksi. Siellä minussa tapahtui jokin herääminen ja tajusin, että olen oikeastaan aika kivannäköinen. Kun palasin suomeen takaisin, niin minulla alkoin ihan uudenlainen elämä. Aloin käydä ravintoloissa ja pokasin miehiä. Minä olin ihastuksissani uudesta valtistani.. minussahan oli valtava vetovoima. Olin puhelias, avoin, rohkea ja hyvännäköinen.

      • oletko typerä?

        sinäkin luulet että kauneuden vuoksi kiusataan. Kaikkia kiusataan ja ainakin kokeillaan, mutta rumia eniten. Ilkeyttää ja pahansuopuutta kokee kaikki, miesten huomiota ei koe kaikki, kauniit kuitenkin saa sen ilmaiseksi, rumemmat ei millään työllä eikä millään ominaisuuksilla. Kukaan ei selviä töitä tekemällä, mutta kauniilta ei vaadita asioihin läheskään yhtä paljon. Vanhempien kommentit ulkonäöstä ei muuta ulkonäköä mihinkään.
        Ja teini-iän epävarmuuden käy läpi lähes kaikki, sen jälkeen toiset totee, että olenhan mä ihan ok ja kaunis ja toiset totee, et joo, en ole kaunis. Että et sinä mikään ruudinkeksijä tai sosiologi noilla tiedoilla ole.


      • Kaunis ja onnellinen
        oletko typerä? kirjoitti:

        sinäkin luulet että kauneuden vuoksi kiusataan. Kaikkia kiusataan ja ainakin kokeillaan, mutta rumia eniten. Ilkeyttää ja pahansuopuutta kokee kaikki, miesten huomiota ei koe kaikki, kauniit kuitenkin saa sen ilmaiseksi, rumemmat ei millään työllä eikä millään ominaisuuksilla. Kukaan ei selviä töitä tekemällä, mutta kauniilta ei vaadita asioihin läheskään yhtä paljon. Vanhempien kommentit ulkonäöstä ei muuta ulkonäköä mihinkään.
        Ja teini-iän epävarmuuden käy läpi lähes kaikki, sen jälkeen toiset totee, että olenhan mä ihan ok ja kaunis ja toiset totee, et joo, en ole kaunis. Että et sinä mikään ruudinkeksijä tai sosiologi noilla tiedoilla ole.

        Ilkeä ja ruma on kyllä todella kamala yhdistelmä. Ja jotkut ei todellakaan tajua että se rumistaa entisestään. Tuo kateus ja negatiivisuus. Kaunisihminen35:n kommentti oli hyvä ja kiinnostava, omasi oli katkeruuden ja kateuden sävyttämä. Hassua miten pelkistä kirjoituksista pystyy jo sielun silmin näkemään kirjoittajien kasvot.. Nimim. Oletko typerä, kannattaa yrittää opettelemalla opetella positiivisuutta ja empaattisuutta vaikka se tuntuisi vaikealta. Tai sitten olla ihan hiljaa maailman väärääksistä kun oma onnettomuus on itse aiheutettua.


      • tsot,tsot
        Kaunis ja onnellinen kirjoitti:

        Ilkeä ja ruma on kyllä todella kamala yhdistelmä. Ja jotkut ei todellakaan tajua että se rumistaa entisestään. Tuo kateus ja negatiivisuus. Kaunisihminen35:n kommentti oli hyvä ja kiinnostava, omasi oli katkeruuden ja kateuden sävyttämä. Hassua miten pelkistä kirjoituksista pystyy jo sielun silmin näkemään kirjoittajien kasvot.. Nimim. Oletko typerä, kannattaa yrittää opettelemalla opetella positiivisuutta ja empaattisuutta vaikka se tuntuisi vaikealta. Tai sitten olla ihan hiljaa maailman väärääksistä kun oma onnettomuus on itse aiheutettua.

        Kauneus ja typeryys ja tunteettomuus samassa paketissa, se on kamala yhdistelmä. Ja nuo kaikki löytyy tuosta "kaunis ja onnellinen"-henkilöstä. Ilkeys rumentaa myös kaunista ihmistä ja empatian puute ja ylimielisyys lisää kauniin ihmisen rumuutta. Saatat ulkoisesti olla kaunis, mutta sisältä olet kylmä ja kova ihminen, ei mitään hyvää kauniin kuoren alla. Olisit itsekin ollut viisaasti hiljaa. Voi melkein nähdä minkälainen bimbo tuo "kaunis ja onnellinen" on ja tuntea jopa sääliä niitä miehiä kohtaan jotka häneen lankeavat kauniin kuoren takia.


      • pakko kommentoida
        Kaunis ja onnellinen kirjoitti:

        Ilkeä ja ruma on kyllä todella kamala yhdistelmä. Ja jotkut ei todellakaan tajua että se rumistaa entisestään. Tuo kateus ja negatiivisuus. Kaunisihminen35:n kommentti oli hyvä ja kiinnostava, omasi oli katkeruuden ja kateuden sävyttämä. Hassua miten pelkistä kirjoituksista pystyy jo sielun silmin näkemään kirjoittajien kasvot.. Nimim. Oletko typerä, kannattaa yrittää opettelemalla opetella positiivisuutta ja empaattisuutta vaikka se tuntuisi vaikealta. Tai sitten olla ihan hiljaa maailman väärääksistä kun oma onnettomuus on itse aiheutettua.

        Jos tuo "oletko typerä" on sama kirjoittaja kuin alempana "niinhän sä luulet", kyllä hänelläkin on pointtia. Yhtä hyvin voisitte tuntea empatiaa häntä kohtaan ja ymmärtää ihmisiä erilaisissa asemissa. Kuten myös Kaunisihminen35:ta kohtaan tunnette. Kummat ovatkaan niitä elämän hyväosaisia helpommin? - näkeehän sen kirjoituksistakin. Silti kaikilla on omat vaikeutensa, mutta karkit eivät mene tasan... eikä kauneus. Ei pidä myös aina vajota tuohon, että selittää erimielisyyttä tai uusien näkökantojen ilmaisemista kateutena.


      • kaunis ja onnellinen
        tsot,tsot kirjoitti:

        Kauneus ja typeryys ja tunteettomuus samassa paketissa, se on kamala yhdistelmä. Ja nuo kaikki löytyy tuosta "kaunis ja onnellinen"-henkilöstä. Ilkeys rumentaa myös kaunista ihmistä ja empatian puute ja ylimielisyys lisää kauniin ihmisen rumuutta. Saatat ulkoisesti olla kaunis, mutta sisältä olet kylmä ja kova ihminen, ei mitään hyvää kauniin kuoren alla. Olisit itsekin ollut viisaasti hiljaa. Voi melkein nähdä minkälainen bimbo tuo "kaunis ja onnellinen" on ja tuntea jopa sääliä niitä miehiä kohtaan jotka häneen lankeavat kauniin kuoren takia.

        Vastaus nimimerkille tsot, tsot

        Et ole tainnut kovin hyvin lukea kirjoitustani, et ainakaan loppuun asti. Kirjoitin avoimesti itsestäni ja elämästäni. Sinä isket jollain tuomion miekalla kirjoittamalla..

        "Kauneus ja typeryys ja tunteettomuus samassa paketissa, se on kamala yhdistelmä. Ja nuo kaikki löytyy tuosta "kaunis ja onnellinen"-henkilöstä. "

        Sinun oma empati kykysi taitaa olla kovin kehittymätön, kun et hyvästä kirjoituksestani huolimatta pystynyt asettumaan asemaan ja ymmärtämään kirjoitukseni syvempää sanomaa! Kirjoituksessanihan lukee suoraan kuinka rakkaudeton lapsuuteni oli. Voitko kuvitella lapsuuden, josta ei muista olleensa koskaan vahempien sylissä? Jos lapsuuden tarpeet jää täyttymättä, niin ihminen hakee sitä täyttymystä aikuisena. Ihminen toimii siten kuin osaa toimia. Ja jos ihminen ei ymmärrä miksi toimii kuten toimii, niin hän on tavallaan viaton siihen mitä tekee.

        "Voi melkein nähdä minkälainen bimbo tuo "kaunis ja onnellinen" on ja tuntea jopa sääliä niitä miehiä kohtaan jotka häneen lankeavat kauniin kuoren takia."

        Toi sun kommettisi kuvastaa, että sinulla itselläsi on jotain oma kohtaisi traumoja kauniista ihmisistä ja nyt kohdistat sen minuun. Luepas kirjoitukseni uudelleen, niin ehkä voit oppia jotakin. MInä en ole enää sellainen kuin olin. Olen käynyt läpi suuren henkisen muutoksen, enkä enää koskaan palaa entiseen! Miksi palaisin? En tarvitse miesten ihailua ja huomiota. Mua ei kiinnosta pätkääkään kenenkään miehen hurmaaminen. Sain tarpeekseni siitä mitä koin. Olen tyytyväinen elämääni nykyisen kumppanini kanssa. MInun arvoni ei perustu mihinkään ulkopuolisiin. Minun arvoni omassa sisäisessä eheydessä, rauhassa ja tyytyväisyydessä. Tärkein on ihmisen suhde omaan itseensä ja sitä ei kukaan voi enää elämässäni pois minulta ottaa. Sen olen saanut pitkän ja rankan kasvun jälkeen.


    • KaunisIhminen35

      Viesti 2.Siitä alkoi sitten miesrumba. Kävin treffeillä, seurustelin, kävin treffeilä, seurustelin.. suhteeni kestivät yleensä alle vuoden, jotkut vain kuukausia. Aina kun suhde alkoi lähenemään minussa heräsi valtava levottomuusa ja kyllästyminen. LÖysin aina hyviä syitä millä jätin miehen ja aloitin taas kaiken alusta. Tapasin ihan älyttömästi miehiä ja lopulta aloin väsymään koko touhuun. Oloni oli tyhjä ja turhautunut.

      Kun olin 27 tapasin yhden Timon (nimi muutettu). Suhteemme oli alussa samaa huumaa kuin aina ennenkin. Pian tuli taas tuttu levottomuus ja ahdistus.. aloin löytämään vikoja Timosta. En kuitenkaan halunnut jättää häntä vaan halusin että hän muuttuisi minun mieleisekseni. Niin ei kuitenkaan käynyt.. Timo oli vahvempi ja erilainen kuin kukaan aiempi mies. HÄn ei suostunut minun manipuloitavaksi, vaan laittoi minun totuuksien eteen.

      Seuraava vuosi oli koko elämäni rankin. Jouduin valtavaan tunnekriisiin. Tuntui, että entinen minäni olisi kokonaan romahtanut. Tajusin, että kaikki ne miehet, joita olin haalinut elämääni olivat vain korvikkeita sille isän rakkaudelle, josta olin jäänyt paitsi. Pieni tyttö sisälläni haki miehiltä sitä rakkautta, hyväksyntää ja turvallisuutta, mitä en ollut koskaan saanut isältäni. Tajusin, että kuinka kykenemätön olin ollut rakastamaan ja kuinka paljon raskaita asioita ja tunteita minulla oli sisälläni.. ja tämä kaikki oli ollut esteenä sille, että olisin voinut kokea aitoa rakkautta ketään kohtaan. Kriisini oli niin vaikea ja raskas, että ihmettelen kuinka selvisin siitä hengissä. Jouduin elämään läpi kaikki mitä olin padonnut lapsuudessa ja elämäni varrella. Sisälläni oli paljon miesvihaa (äitiltä omaksuttu), surua, pettymystä, hylätyksi tulemisen pelkoa, riittämättömyyttä, arvottomuutta, häpeää ja niin paljon itkemätöntä pahaa oloa.

      Tämä raskas kriisi muutti minut täydellisesti. Synnyin tavallaan psyykkisesti uudeelleen. Kriisi aikainen suhteeni loppui. NÄin jälkeenpäin ajatellen, se palveli kasvuani juuri okealla tavalla, vaikka silloin tuntuikin niin väärältä se miten kumppani käyttäytyi.

      MIksi kerron kaiken tämän? Kerron sen takia, että sinä ymmärtäisit, että ei tässä elämässä rakenneta mitään pysyvää ja todellista ulkonäön varaan. Onnellisuus ja sisäinen rauha ovat asioita, joita jokaisen on itse löydettävä. Maailma on täynnä esimerkkejä kauniista ja rikkaista ihmisistä, jotka sekoavat päihteisiin, tappavat itsensä tai ovat muuten onnettomia.

      Jotta tarinalleni tulisi onnellinen loppu, niin kerron sen, että löysin 31 vuotiaana elämääni ihanan miehen, joka on auttanut minua eheytymään lisää ja kasvamaan omaksi kauniiksi persoonakseni. Löysin miehen, joka arvostaa suuresti henkistä pääomaani. Tottakai hän pitää minusta myös ulkoisesti, mutta hän sanoo, että henkinen puoli ja luonteeni ovat ulkonäköä tärkeämpiä asioita. MInä uskon, että näin se on.

      • niinhän sä luulet

        vaan kun ruma ihminen ei tule edes eheytymään. Kerroit tarinasi esimerkkinä siitä, että tulisi onnellinen loppu. Jos olisit ruma et olisi löytänyt miestä, monesta puhumattakaan saatikka ketään timoa.

        Mieshän arvostaa henkistä pääomaasi, mutta ei ilman naamataulua. Miksi sunkaan timolla ei ole joku tavallisen näköinen haaska mukava nainen vaan kaunis tyyppi, jonka luonnekin on pitänyt pistää uusiksi, koska ei susta entisen luonteisena ollut parisuhteeseen. Kuvittele ruma ihminen sun taustoilla, sitä ei katsele eikä kesytä yksikään timo yhtään mihinkään vaan pitää *****maisena muijana, josta on vain riesaa.
        Raivostuttaa tuollainen ylimielisyytesi, on muillakin vaikeaa, mutta turha on alkaa sellaisen, jolla on oikeus ja useita mahdollisuuksia parisuhteeseen, neuvomaan niitä, joilla ei ole lähtökohtia ulkonäön puolesta ehjään tai ehjäävään tai minkäänlaiseeen suhteeseen.


    • think abt

      Joo.. saavat ehkä sen kaiken pahansuovan ilkeilyn pahimmassa tapauksessa.. Joten kannattaa mietti ennen kuin puhuu peetä kateuden kohteestaan.

      • think abt

        Aloittaja luulee että hyvä ulkonäkö riittää siihen että voidaan vihata tai mustamaalata ilman tunnontuskia.. Aika idioottimaista ja ajattelematonta.. Todella.


    • ...

      Kaikkea ei saa hyvällä ulkonäöllä...

    • nainenee

      Voivoi teitä, ei kauniiden naistenkaan elämä mitään ruusuilla tanssimista ole..
      Itse olin ala-asteella kiusattu, koska olin syrjäinen, ei siinä kauneus auta jos puuttuu sosiaalisuus jne.
      Ylä-asteella vältelty, paskaa puhuttiin jokapuolella,
      sen takia lihosin noin 30kg vuodessa koska masennuin..
      Noh nyttenkun oon sitten laihduttanut taas 25kg, niin eiköhän taas tule niitä ihania katkeria katseita, ja vaikka yritän itse hymyillä ihmisille ja olla kiltti, niin eihän mulle kukaan muija hymyile, ja jos haluan tutustua normaalinnäköiseen naiseen, jolla ei olisi syytä kadehtia niin ei tietenkään ole kiinnostunut tutustumisestani.. no mutta näillä mennään, ja onneks jotkut näkee pintaa syvemmälle, lohdutukseksi myös niille "rumille" ja kateellisille.

    • nainenee

      ja vielä se, että keskittykää omaan kehitykseenne, en minäkään todellakaan 84kg mikään kaunis ollut sillon kasvoistakaan enään, mutta mäpä aloin laihuttamaan ja nyt painan taas 59kg noin ! samoin masennus lähti kun aloin tapaamaan kavereitani säännöllisemmin, käymään taas tanssimassa, ja palauttamalla "vanhan" elämänrytmin.
      Mikset sä sielä voi tehä muutosta sun elämään? jokainen ihminen on kaunis kun löytää sen oman juttunsa, ja elämänsä tarkoituksen. Ei tarvi olla kaunis "tyhjäpää", että voisi olla onnellinen siitä mitä on saavuttanut ja kokenut, annetaan kaikkien kukkien kukkia, koska kaikki ovat kauniita tavallaan.

    • jepjep

      Itse olen "normaali" nainen, eli en kaunis mutten rumakaan. Mun mielestä, molempien pitäisi ymmärtää toisiaan.
      kaveruusasiasta sen verran, että en itse halua kävellä toisen varjossa, kaveruudessa, minulla on kauniita ystäviä, pystyn liikkumaan heidän kanssaan, koska on tarpeeksi hyvä itsetunto.

      kun ylempää luin, meitä "normaaleja" kutsutaan mitään sanomattoman näköiseksi? En haluisi ystävystyä ihmisen kanssa, joka ajattelisi noin, että itse on kaunis ja työkaverit mitään sanomattoman näköisiä? kyllä sen huomaa jos kattoo toisia alempaan sillein, et mä oon kaunis ja toiset ei minkään näkösiä, ei ihme että saa vihat niskaan.

      Eikä kauniskaan saa mitään halvalla, elämässä pitää tehdä asioiden eteen aina jotain.
      Suurempi empatia ja myötätunto menee kuitenkin rumemmille, jotka ovat joutuneet kokemaan kaikkien haukut, ja katseet teini-iässä.. Miehet eivät kohtele hyvin,tai huomioi ja kyllä naiset pilkkaavat toisten ulkonäköä ja hihittely on kaikista kauheinta, itse joutunut kokemaan tämän, onneksi puhkesin myöhemmin "kukkaan" vaikkei musta mitään missiä tullutkaan, olen tämmöinen MITÄÄN SANOMATTOMAN NÄKÖINEN. :)

      • #-##

        Se on juuri se ylenkatseinen suhtautuminen. Itselläkin on kauniita ystäviä, huomattavankin kauniita, mutta he osaavat suhtautua kaikkiin ihmisiin ja nähdä ihmisessä oleellisen.

        Sitten on aina yksittäisiä harvoja ihan sieviä & itseään tosi kauniina pitäviä ylenkatseisia naisia, jotka selittävät nuivan suhtautumisen ylenkatseisuuteen hirmuiseksi kateudeksi itseään kohtaan. Vaikka se epämiellyttävä ominaisuus on heidän luonteessaan ja käytöksessään. (eivätkä ne huomattavasti kauniimmat taas saa osakseen tuota "hirmuista kateutta" joka onkin itsepetosta ja selittelyä).


    • kotiäiti74

      Olen saanut myos miehilt paljon kehuja.Omistan vihreet isot silmät ja olen tummahiuksinen ja isot rinnat(joita häveen mielummin peitän kun esittelen) Omaan myos huonon itsetunnon.Lapsena sain kuulla paljon olevani kaunis (tutut,sukulaiset ym).Isäni on aina haukkunut meitä kaikkia,äitiä ja samalla meitä lapsia.Kun sain kaksi lasta,(sillo 3v ja 1v)Mahaa nyt oli, isäni sanoi mikset liiku kun oot niin lihava,liikuin ja söin iha normaalisesti.Aina kaikki ollu väärin,lapsena yritin aina olla mieliksi että saisin edes isältä huomiota mutta ei,aina joku pielessä.Nyt vanhempana ajattelen että sairas ihminen(varmaan joku personallishäiriö)Mikään ei oollu hyvä,kun ei soita ni sanoo ku ketään ei soita ja sit ku soittaa ni sanoo pian että niin lopetetaan tähän jos ei oo mitään juteltavaa.Joten en osaa ottaa hyvää palautetta vastaan,aina luulen että miehillä on jotain taka-ajatuksia tai ne kuittailee mulle..

      Olen myös arka ja ujohko,juodessa tulen puheliaaksi ja sosiaaliseksi.En omaa paljon ystäviä,muutama on myös sellasia ett kattoo pitkään jos sanon mielipiteeni,ihan kun en saa sanoa ja jos sanon mielipiteen en välttämättä edes pahasti,niin katotaan että mikä saakin oot arvostelemaan ja ite he voivat arvostella ja sanoa pahasti.

      Olin 3 kaverin kanssa laivalla,yks pyöree ei paljon meikkaa,toinen laiha,ei meikkaa.Kolmas akne ihonen,Ja näitä kaikkia tultiin hakemaan tanssimaan.Itse pidän tanssimisestä ja kyllä harmitti kun kukaan ei tullut hakemaan,whhy,en kyllä mielestä ole mitenkään ylimielinen.

      Tuntuu helv.. pahalta kun sanoo että on kateellinen kauniille ihmisille ja sattuisi niille jotain pahaa.Ite olen saanut kuulla myös ystäviltä että on kateellinen,sulla hyvä,komea mies(takana 22v teinirakkaus),3lasta.

      No olen saanu kokea myös ikäviä asioita,lapsena jo masennusta,joten ollu
      jo yli 25v masennusta(olen 37V).
      Ja ensimmäinen lapsi on erityislapsi(autismi);lievempi.Se oli aikamoinen shokki,ajattelin heti miksi mulle ja mitä olen tehnyt että olen saanu tälläisen lapsen.Kesti monta vuotta kun rupesin jaksamaan.Nyt kun ajattelen että aivan ihana lapsi,aina aurinkoinen,halaa.(erityinen)
      Tuntuu pahalta jos joku ajattelee että siitä sait,mitäs oot kaunis,nyt 10kg ylimäärästä,mutta kasvot kuulemma ( moni sanoo ,omaan kuulemma sievät,sirot kasvot kai se on vaan uskottava.
      Nyt olen kotiäitinä meiän iltatähden kanssa.Miehiltä saan katseita ja hymyjä mutta ajattelen vaan onko mussa jotain vikaa mitä se tossa tuijottaa ja virnuilee..
      Kaupungilla tai kaupoissa katon kun kävelee vastaa kaunis nainen ja välillä kyllä kateus iskee ja tulee morkkis ja haluais äkkiä kilot pois kun tuntee ittes niin paksuksi..Ite sanon ystäville jos näyttävät hyvälle tai uusi kampaus että sopii sulle ja tarkoitan myös sitä,moni kaveri ei sano mulle jos ollaan lähdössä johonki että näytätpä hyvälle.Itellä lasit arkisin mutta sit kun lähden ulos ni laitan piilarit päälle ni olen aivan eri näköinen ja enemmän meikkiä.Kotona kun olen niin en käytä kun
      ripsiä,miksi pistää kauppareissuun kauheet meikit päällä.Nykyään naisilla kauheet pakkelit naamas arkena ja juhlissa,ethän sä muutu mitenkään.Ihana muuttua tuhkimosta prinsessaksi ja huomata että toiset sanoo että muutut täysin eri ihmiseksi..
      Mutta hei tää on elämää ja siihen kuuluu hyvät ja huonot hetket,vaikka itel välil arki ahhistaa mutta yritän ajatella positiivisesti,sulla on kaikki mitä ihminen tarvii ja elä tätä hetkeä.Kaunis nainen tai mies on mielestäni itsevarma,välillä katon kateellisena nauravaista,sosiaalista ihmistä,hymy tekee paljon,oli se sit minkänäköinen vaan itse ei jaksa hymyillä väsyneenä,masentuneena.
      Mutta ihmiset nautitaan elämästä ja jokainen ihminen on kaunis,sisäisesti ja ulkoisesti.

    • piisamirotta5

      En ole onneksi (ainakaan toistaiseksi) katkeroitunut kauniita naisia kohtaan, mahdollisesti vähäisen ikäni takia. Tunnepuuskia kyllä on kauniita naisia kohtaan, mutta rajoittuu lähinnä yhteen henkilöön. Esimerkiksi silloin kun kaunis ystäväni saa parempaa kohtelua ulkonäkönsä perusteella, tunnen seuraavat pari tuntia lievää vitutusta siitä, että hän ei itse suostu myöntämään, että ihmiset kohtelevat erilailla kauniita kuin tavallisennäköisiä. En siis niinkään ota itseeni siitä, että häntä kohdellaan erilailla, vaan sitä, että hän ei myönnä sitä minulle eikä varmasti itselleenkään.

    • owdhv

      Minä olen huomannut, että luonnostaan kauniit naiset ovat usein ystävällisempiä kuin muut, ehkä heille on kehittynyt parempi itsetunto, kun ei ole tarvinnut kuunnella esim. arvostelua ulkonäöstä ja tosiaan miesten huomiota ja hyvää kohteluahan kauniit naiset saavat. Sitten sellaiset todella laitetut "kanamaiset" naiset saattavat olla ilkeitä, mutta he eivät välttämättä olekaan kauniita ilman laittautumista.

      Kateudesta..Minulla on yksi erittäin kaunis ystävä ja joskus on kyllä tympeää olla hänen kanssaan liikenteessä, kun kaikki huomio on hänen ympärillään, miehet tulevat juttelemaan, yrittävät iskeä jne. vietä siinä sitten hauskaa iltaa sivusta naureskellen, kun ei vois vähempää heidän toivottomat iskuyrityksensä ja juttunsa kiinnostaa. Jotkut miehet yrittävät huomioida myös kaverin, mutta yleensä olen kuin ilmaa.

    • ihana rauha

      Olen kokenut sen että naiset vihaavat kauniita nuoria naisia. Olen ollut myös moisen kateuden uhri, usein toivoin olevani rumempi. Kuulin kauneudestani miehiltä monta kertaa päivässä, aina jonkun piti olla siitä kommentoimassa. Vielä tänä päivänäkään en kaipaa mitään huomiota muilta ihmisiltä, en positiivisia enkä negatiivisia. Pahimpia ja ilkeimpiä olivat 50 naiset. Nyt, yli 40 vuotiaana, moinen ongelma on kaukainen muisto vain. Olen yhä nätti, mutta nuoret kauniit ovat ne, jotka joutuvat vuorostaan kärsimään siitä ongelmasta. Ei hätää, kyllä jokainen rupsahtaa eikä tarvitse enää kokea ilkeilyä ja kateutta muiden taholta :D

      • kaunis myös

        Ihana rauha, koska itse tiedät tuon kauneuden aiheuttaman kateuden huonot puolet. Miksi olet vahingoniloinen, noinkin jo kypsässä iässä, nuoremmille. Itse tuun joo perästä. Olen 30 ylittänyt ja olen hyvinsäilynyt, kaunis ja hoikka, pieni, jalkojeni takia joudun jonkinlaisia korkoja käyttämään, ettei kipeytyisi (ryhti muistuttaa venäläisnaisen). Minua tuijoittavat ikäisesi naiset rumasti, naapurin tytöiltä ei ole tullut koskaan, ikäviä katseita tai muuta, menen heistä kunnes tulevat neuvoja kyselemään ja kielimuuri iskee, jolloin ystävällisesti yrittävät englanniksi vaihtaa. Ottakaa muuten huomioon, että kauniit naiset eivät välttämättä kaikki ole ilkeitä. Mitä miehiin tulee, en ole kokenut negatiivisia tilanteita vaikka jutulle on tultu, sanon ystävällisesti anteeksi en ole vapaa, mutta toki jutella voidaan, saan heiltä hymyn ja kädenpuristuksen ja lähetvät tai jäävät rupattelemaan niitä näitä. Olet jo katkeroitunut ja vahingoniloinen. Ei oo meilläkään helppoo.


    • aijsdö

      Kateushan on yksi seitsemästä kuolemansynnistä ja itse inhoan kateutta ja kateellisia ihmisiä. Miksi ihmeessä se olisi itseltä pois jos jollakulla muulla menee paremmin? En voi käsittää.

      Silti on tosiasia, että yleisesti ottaen kauniilla naisilla on tietyillä elämän osa-alueilla helpompaa, he saavat esimerkiksi helpommin miehen tai työpaikan. Itse olen hyvinkin ruma nainen, enkä ole esimerkiksi koskaan seurustellut. Mutta en silti koe, että muiden naisten kauneus veisi minulta jotain pois. En toivo kenellekään yhtä rumaa naamaa ja kroppaa kuin itselläni on.

      Minusta kateus ei ole ratkaisu mihinkään, se ei kaunista ketään. Päinvastoin, sillä tekee itsestään vain entistä rumemman ja myrkyttää mielensä toisia ihmisiä vastaan. Sitä paitsi, jos me kaikki olisimme kauniita, ei kukaan enää lopulta olisi kaunis. Joten kauniit naiset, olkaa ylpeitä ulkonäöstänne älkääkä välittäkö kateellisten puheista. Ja rumat naiset, älkää kadehtiko kauniita kanssasisarianne, vaan keskittykää niihin omiin hyviin ominaisuuksinne. Jokaisessa on jotain kaunista, jos ei ulkoista niin ainakin sisäistä.

      • ,.-'¨´

        Aika samaa mieltä (kuten monien aiempienkin kanssa).

        Toisaalta provosoivia ovat myös ihmiset, jotka ovat leimaamassa "rumiksi" kutsumiaan ihmisiä samassa paketissa myös "kateellisiksi". Kuten hiljattain eräskin kolumnisti, joka oli mielestään kaiketi tarkkanäköisestikin tarkkaillut naisryhmää kahvilassa. LoL.

        Mietinkin, miten paljon omaa mielikuvitusta ja maailmankuvaa on siinä, että joku valitsee joukosta silmiään eniten miellyttävän ihmisen, jonka puolelle tästä syystä asettuu - ja tulkitsee "rumempia" (mahdollisesti hyvännäköisiä hekin, ei voi tietää) itse valitsemaansa taustaoletusta vasten. "Rumemmat" kuulemma myötäilivät kauneinta, kuuntelivat hänen miesjuttujaan (no törkeetä?), tiesivät oman paikkansa ryhmässä sekä olivat kateellisia. Mahdollista toki sekin, mutta minulle hän ei onnistunut myymään kliseistä kahvilaspykologiaansa lainkaan - juuri sen takia, että noin hän sen halusikin nähdä. Sellaisia tulkitsijoita on paljon.

        Itse koen, että kauniit, miellyttävät ja viehättävät naiset ovat helposti pidettyjä ja suosittuja naistenkin keskuudessa. (Eri asia tosiaan ilkeät ja bitchmäiset nartut, kaikessa kilpailevat huonoitsetuntoiset, valehtelijat mustamaalaajat juoruilijat käärmeet jne)


    • Näkökanta

      Voi että. Niin paljon paskaa on elämän aikana saanut osakseen juuri kateellisten ihmisten takia. Eivätkö he ole saaneet riittävästi huomiota ja hyväksyntää? Mutta onko se minun vikani?

      Enkä mä ole ole edes mikään kaunis - siis maailmassa on aina kauniimpia ja sitten on vielä kaikki Hollywood kaunottaret.. Ja miten paljon elämässä voi olla muutakin raskasta läpikäytävää - ja sitten kaiken sen keskellä tulee joku, jota vaan sattuu ärsyttämään ulkonäköni tai viehättävyyteni ja joka pyrkii tekemään kaikkensa vahingoittaakseen minua. Helppo sanoa, että ei pidä lähteä mukaan tai että jätä moiset pikkusieluiset omaan arvoonsa... Mutta jos joutuu vaikka työskentelemään tällaisen ihmisen kanssa tai jotenkin muuten olemaan tekemisissä vaikkei tahtoisi...

      No, maailmassa on suurempiakin ongelmia. Ja eihän sitä kaikkia voi miellyttää. Toivon kaikille kateellisille ja muillekin rohkeutta kasvaa ihmisenä :)

      • Hirviö

        Olen ruma ja melestäni on täysin totta, että kauniilla elämä on helpompaa, sekin etu on ,että ainahan jollakin konstilla saa itsestään rumemman näköisen, jos on luovaa mielikuvitusta.

        Mutta meillä rumilla ei ole mitään toivoa.
        Itselleni miehet vittuilevat jatkuvasti ja kohtelevat
        todella halveksuen, Tulen yleisesti ottaen suunnilleen
        aina himaan täysin lyötynä ja tekee mieli kuolla.
        Olen siis harvinaisen ruma.
        Olen erakoitunut lähes tyystin. Joka kerta kun lähden ihmisten ilmoille, pelottaa ja ahdistaa. Mulle tuli muutama päivä sitten piste iin päälle naapurin ukon vittuilusta. Päässäni kilahti totaalisesti ja lopullisesti. Löysin lopulta aseet. Pelkään ukkoja sairaasti ja hankkiuduin terapiaan miespelon takia, mutta en päässyt sinne. Niin: löysin aseet tai otin ne lopulta käyttöön, koska en enää jaksanut enkä pärjännyt. En olisi halunnut ottaa, mutta ei ollut enää keinoja selviytyä. Olen tosi vahva persoona, nyt mulle ei enää pärjää kukaan, korkeintaan psykopaatit. Kun menin sitten kaupungille hammaslääkäriin aika pian sen jälkeen ja astelin käytävällä, yks ukko tuijotti mua kaukaa, Otin erittäin kovan, tylyn ja tympeän ilmeen, kävelin eteenpäin suoraselkäisenä ja ylimielisenä, tuijotin välillä ukkoa tappajan katseella halveksuen. Ai että kuulkaa miten upea tunne mulle tuli! Kun menin virkailijan luo, yks ukko nosti päätään- jatkoin samalla tappajan meiningillä, oloni parani koko ajan, En voi sanoin kuvata sitä hienoa tunnetta. Eka kerran elämäni aikana tajusin, kuinka sadisti voi nauttia toisen piinaamiselta. Naiset kohtelee mua aina tosi ystävällisesti, mutta en kyennyt heti vaihtamaan ilmettäni,. Virkailija oli aivan hädissään, vaikka olin ihan ystävällinen. Kävin hammaslääkärissä ja menin kaupungille, kävelin taas todella suoraselkäisenä, erittäin tympeän, tylyn ja pelottavan näköisenä. Yks ukko tölläs mua. Tuijotin sitä jälleen erittäin halveksuen ja taas samalla tappajan meiningillä, se ei pärjännyt mulle. Minulla on erittäin ilmekkäät kasvot ja osaan näytellä hyvin. Mun oloni kohosi jo melkein euforiaan.Tauti, etten voi sanoin kuvata miten hienoa on kostaa kaikille ukoille, ei sanat riitä kertomaan. Ystäväni rupesi sitten syyttämään minua, katkaisin välit. Mua ei enää syyllistetä siitä, että mua kohdellaan kuin vierasta sikaa. Mutta meidän ystävyytemme on pitkä ja tulessa koeteltu. Ei siinä mennyt kauan kun oltiin taas ystäviä. No, hän tuli vierailulle, meitä oli täällä neljä ihmistä. Juteltiin ja laulettiin, oli tosi hyvä fiilis. Tulipa sitten sukulaisukko taloon.sanoi muille päivää, muhun ei edes villkaissut. Olin täysin cool, mutta näytti siltä, että hän kehittelee jotain. Ei aikaakaan, kun hän iski puukon selkääni, se kohdistui myös koiraani. Tuntui tosi pahalta. Kaikki hyvä fiilis katosi, olin aivan lamassa ja täysin lyöty. No, tulipa eilen uudelleen ihan ystävällisenä, katselin tylyn näköisenä ikkunasta ulos, en sanonut enää päivää. Se jutteli hyväntahtoisesti muiden kanssa, toi hirvenlihaa.Se sanoi erään lauseen, joka epäsuorasti kohdistui eilisen illan vittuiluun, joka kohdistui myös koiraparkaani. Räjähdin sille. Karjuin, että mua sä et enää nälvi, mulle on ukot vittuilleet aivan tarpeeksi elämäni aikana, se on nyt loppu. Se häipyi äkkiä talosta ja naureskeli. Ei siinä mitään. Ystäväni näki jälleen livenä kaiken. Kokosimme voimia ja lähdettiin iltapäivällä kävelemään kahvilaan. Mietimme keinoja, ettei minussa lähtisi liikkeelle koston kierre. Ostin meille kahvia ja jäätelöt ja menimme terassille. Jonkin ajan kuluttua näin, että ovea lähestyi joku ukko. Jouduin kauhun valtaan ja otin pirullisen ilmeen naamalleni. Hänellä oli mukaanaan naiskaveri.Nainen katsoi minua epävarmasti ja hymyili, hymyilin takaisin. Ystäväni istui selin heihin, olen laiha, piilouduin ystäväni taakse. Ukko kuikuili minua. Huomasin ,että se pelkäsi minua. Piileskelin siellä ja juteltiin ystävän kanssa, muisteltiin entisiä hyviä aikoja. Se ukko yritti kurkistella, mutta piilouduin.Tajusin todellakin, ettei mulle enää vittuilla.(Nauratti.) He lähtivät. Hetken kuluttua uusi pariskunta lähestyi ovea, otin taas pirullisen ilmeen. Mies kääntyi minua kohti, hymyili erittäin ystävällisesti ja tervehti. Hätkähdin ja hymyilin takaisin ja nyökkäsin. Mulle tuli epätodellinen tunne. Kun pariskunta jutteli, paljastui, että he olivatkin saksalaisia. Istuttiin siinä ystävän kanssa, lusmuilin piilossa, mies koetti saada minut näkyviin, mutta piilouduin. Onneksi olen tosi kapea. Lopulta päätimme lähteä. Ovella katsoin heitä ja toivotin heille englanniksi hyvää lomaa. He hymyilivät, minä hymyilin heille. Minulla oli tunne, että he halusivat vain että hymyilisin heille kauemmin.. En ikinä olisi voinut uskoa, että se reissu meni niin käsittämättömästi. Illalla minua itketti kun muistelin heitä.


    • Kateellinen sitä ollaan kauniille...

    • SummerWoman

      Kauneus on katoavaista.

      Eniten ketjussa pisti silmään että naisporukaan ei pääsisi liian hyvän ulkonäön vuoksi. Tämä ei mielestäni pidä ollenkaan paikkaansa. Useinhan on niin että ne kauniit tytöt/naiset hengaa keskenään ja tavisporukka keskenään. JO koulussa alaluokilla tämä tulee selkeästi esille. Tai sitten noustaan ryhmän arvoasteikossa ihan pelkän pirullisen luonteen vuoksi. Ryhmäytymiseen vaikuttaa ainakin 50% sisäinen kauneus, ettei ole noussut pissi päähän :D

      Kauneudestaan palautetta usein saava voi ylpistyä ja alkaa ns. keulimaan, prinsessaefektiä pukkaa ilmoille. Naiset on armottomia toisilleen, veemäisiä katseita saat jos olet liian hyvännäköinen mutta myös jos olet ylipainoinen, homssuinen etc. Seula ei anna armoa, kaikki naiset tietävät kun saavat osakseen KATSEEN ja osaavat myös luoda sellaisen. Aika harva on luonnonkaunis, kyllä se laittamisella ja pakkelilla saadaan aikaan.

      Ja se, että nainen joutuu todistelemaan pätevyyttään ja osaamistaan esim töissä koskee kaikkia naisia. Turhaan ei puhuta lasikatosta. Ja jos kaunis nainen pukeutuu pissistyyliin/paljastavasti tai puhuu liian tyttömäisesti ja vielä kehtaa flirttailla (iästä riippumatta), bimboefekti on valmis. Ei johdu siis kateudesta vaan kokonaisvaikutelmasta minkä annat. Esimerkiksi eräässä koulutuksessa opettajana oli todella kaunis vaalea nainen, pukeutui aina jakkupukuun tai muuten virallisesti, kehonkieli kunnossa ja asialinja ja hyvä artikulointi. Ei kukaan epäillyt hänen substanssiosaamistaan. Joten se bimboksi kategoriointi voi olla itse aiheutettua. Rumentamaan ei itseään tarvitse ruveta, pitää vain osata oikea koodisto.

      Kateellinen ei kanssasiskolle kannata olla.

      • Nainen on heikompi

        Ihminenhän ei ole itsevarma, jos joutuu muille todistelemaan. Työelämässni olen pärjännyt, ollut hyvä porukka ja kaikki ystävällisiä. Itseasiassa olen miesten kanssa, joskus keskustellut tuosta aiheesta ja olen tullut samoihin vastauksiin kuin miehet, että jos ei kestä työssään, todistelematta ITSELLEEN, olen tässä hyvä tilanteen tullen. Eli muille todistelu onkin itselleen todistelua tällöin. Heidän käytös taas häiritsee monia työkavereita. Naiset, jos olisivat aidosti työstään kiinnostuneita miesvaltaisilla aloillakin ja hirviäisivät tuoda esiin, olen nainen ja teen työni siinä missä kuka tahansa muukin. Miehet ovat silloin huomattavasti suvaitsevaisempia naiskolleegojaan kohtaan. Eikä minua ole vaivannut, että mies työkaverini on sanonut, ahkeruuttasi voisitko tulla auttamaan, se on vain huumoria tosiasioita täysin unohtamatta (olemme fyysisesti erilaisia). Pidin esim. Poliisit-sarjassa nuoresta vielä loppukoulutuksiaan käyvältä naispolisilta asenteesta. Olen poliisiharjoittelija ja opettamassa minua on todella kokenut miespoliisi ja olen täällä tekemässä tärkeää työtä, mutta ei minun tarvitse käyttäytyä kuin naiskuulantyöntäjä. Juuri tuollaisia naisia itse arvostan, heidän ajatuksensa tuntuvat kuin omani.


      • Nainen on heikompi
        Nainen on heikompi kirjoitti:

        Ihminenhän ei ole itsevarma, jos joutuu muille todistelemaan. Työelämässni olen pärjännyt, ollut hyvä porukka ja kaikki ystävällisiä. Itseasiassa olen miesten kanssa, joskus keskustellut tuosta aiheesta ja olen tullut samoihin vastauksiin kuin miehet, että jos ei kestä työssään, todistelematta ITSELLEEN, olen tässä hyvä tilanteen tullen. Eli muille todistelu onkin itselleen todistelua tällöin. Heidän käytös taas häiritsee monia työkavereita. Naiset, jos olisivat aidosti työstään kiinnostuneita miesvaltaisilla aloillakin ja hirviäisivät tuoda esiin, olen nainen ja teen työni siinä missä kuka tahansa muukin. Miehet ovat silloin huomattavasti suvaitsevaisempia naiskolleegojaan kohtaan. Eikä minua ole vaivannut, että mies työkaverini on sanonut, ahkeruuttasi voisitko tulla auttamaan, se on vain huumoria tosiasioita täysin unohtamatta (olemme fyysisesti erilaisia). Pidin esim. Poliisit-sarjassa nuoresta vielä loppukoulutuksiaan käyvältä naispolisilta asenteesta. Olen poliisiharjoittelija ja opettamassa minua on todella kokenut miespoliisi ja olen täällä tekemässä tärkeää työtä, mutta ei minun tarvitse käyttäytyä kuin naiskuulantyöntäjä. Juuri tuollaisia naisia itse arvostan, heidän ajatuksensa tuntuvat kuin omani.

        Älkää tulkitko väärin viestini sisältöä. Ei tuo poliisi ole noin koskaan sanonut, mutta itse näen asian noin, enkä vihaa kuulantyöntäjiäkään, en katsojille tutuksi tullutta Taina Kolkkalaakaan, hänkin tekee työnsä hyvin. Ei edes tuo voimaansa esiin, jota hänellä rutkasti enemmän kuin keskiverto naisella. Itse en iso ole. Rakennussiivoojana, joudun tekemään kaiken tekniikan kautta, jota pitäisi kaikkien muidenkin tehdä, tosin heikompana väsymys tulee herkemmin. Jolloin olisi välillä kyllä hivenen säätettävä itseään. Kiltit työmiehet, ohimennen auttelevat aina, kun mieltävät liian raskaaksi naiselle. Ei se tarkoita väheksymistä tai että olisivat sitä mieltä, ettei tuo jaksa. Miehet katsovat, että on kaikkien etu joissain tilanteissa tulla avuksi.


      • Nainen heikompi
        Nainen on heikompi kirjoitti:

        Älkää tulkitko väärin viestini sisältöä. Ei tuo poliisi ole noin koskaan sanonut, mutta itse näen asian noin, enkä vihaa kuulantyöntäjiäkään, en katsojille tutuksi tullutta Taina Kolkkalaakaan, hänkin tekee työnsä hyvin. Ei edes tuo voimaansa esiin, jota hänellä rutkasti enemmän kuin keskiverto naisella. Itse en iso ole. Rakennussiivoojana, joudun tekemään kaiken tekniikan kautta, jota pitäisi kaikkien muidenkin tehdä, tosin heikompana väsymys tulee herkemmin. Jolloin olisi välillä kyllä hivenen säätettävä itseään. Kiltit työmiehet, ohimennen auttelevat aina, kun mieltävät liian raskaaksi naiselle. Ei se tarkoita väheksymistä tai että olisivat sitä mieltä, ettei tuo jaksa. Miehet katsovat, että on kaikkien etu joissain tilanteissa tulla avuksi.

        Tuli vielä yksi hassujuttu mieleeni. Moni nainen on sanonut, että olisi kiva kuulla kaikki mitä, miehet keskenään puhuvat. Sanonut heille sitten, että itse olen huomaamattomasti, mutta keskusteluihin kuitenkin yhtyvä (ainoana naisena), koska ääneni on tosi matala, niin ei ne aina sitten huomaa, että olen paikalla ja sitten, kun ollaan tutummiksi tulleet, eivät enää välitä, koska en suutu heille siitä. Olen sitten kärpäsenä katossa kuikuillut heitä, jopa ronskiakin huumoria heiltä tulee, aina hyväntahtoisesti nauranut. Ronskeimmat jutut tulee miehiltä, joille oma vaimo on oikeasti ihanin ihminen maan päällä. Oman mieheni kanssa tietysti olen oppinut myös meidän välisen huumorin, mieheni sanoo usein ystäville, kyllä miestä perheenpäätä uskotaan, mutta nainen sen pään kääntää ja vastaus minulta on,ei tulisi ilman meitä naisia mitään, ei tulisi kahvia pöytään eikä ruokaa ja sukkia ei löytyisi ja kumpikin meistä aidosti nauraa tuolloin.


      • Hulluhikitiina
        Nainen heikompi kirjoitti:

        Tuli vielä yksi hassujuttu mieleeni. Moni nainen on sanonut, että olisi kiva kuulla kaikki mitä, miehet keskenään puhuvat. Sanonut heille sitten, että itse olen huomaamattomasti, mutta keskusteluihin kuitenkin yhtyvä (ainoana naisena), koska ääneni on tosi matala, niin ei ne aina sitten huomaa, että olen paikalla ja sitten, kun ollaan tutummiksi tulleet, eivät enää välitä, koska en suutu heille siitä. Olen sitten kärpäsenä katossa kuikuillut heitä, jopa ronskiakin huumoria heiltä tulee, aina hyväntahtoisesti nauranut. Ronskeimmat jutut tulee miehiltä, joille oma vaimo on oikeasti ihanin ihminen maan päällä. Oman mieheni kanssa tietysti olen oppinut myös meidän välisen huumorin, mieheni sanoo usein ystäville, kyllä miestä perheenpäätä uskotaan, mutta nainen sen pään kääntää ja vastaus minulta on,ei tulisi ilman meitä naisia mitään, ei tulisi kahvia pöytään eikä ruokaa ja sukkia ei löytyisi ja kumpikin meistä aidosti nauraa tuolloin.

        Olet varmaan HULLU vai missä lymyilet? Lauteiden alla?


    • Suojani

      Toivottavasti joku lukisi tämän. Meillä kaikilla ihmisillä on omat kateutemme, jotkin sen kätkevät ulkonäkönsä taakse tai jollakin muilla keinoilla erottuvuuden taakse tai itseltään kieltämällä olevansa kateellinen. Itse teen tietoisesti seuraavaa, pukeudun erottuvammin, käytän korkeita korkoja ja olen huoliteltu, koska olen pieni, siro ja haavoittuvainen suuressa maailmassa. Saan sillä sympatiaa tai haukkuja ihmisiltä ja minua ei kaduilla tönitä kuin jotakin näkymätöntä hiirulaista. Saan ulkonäöstäni paljon kuulla sen vielä siedän olematta itserakas, mutta tönimisestä ja tuuppimisesta olen ihmisille aikoinaan suuttunut jo varhain teini-iässä. Nykyään olen jo yli 30. Se on vain suojakeinoni.

    • melko sinut

      Hei ei sinulla ole syytä kateuteen, itsevarman tuntuiset ihmiset, eivät oikeasti ole välttämättä sitä ja heidän paineet voi olla todella suuret oikeasti. Se on vain monesti kuori ihmisen heikon ruumiin päällä. Ei he sitä myönnä tai eivät itsekkään sitä ymmärrä. Haluaisin kaikkia sinun kaltaisiasi ihmisiä auttaa, sillä itselläni on kaiken kokoisia ja näköisiä ystäviä, jotka pyytävät mukaan vaateostoksille ja ns. tukihenkilöksi tiukoissa tilanteissa. Olen heidän mielestäni nätti ja arvostavat ystävyyttäni heitä kohtaan. Itse en sano rumaksi ketään. Ei ole rumia ihmisiä. Ilkeydenkin ensivaikutelman hyväksyn, koska ihmiset eivät välttämättä oikeasti pahaa tarkoita, mutta jatkuessa en viitsisi kyllä kuunnella. Ei me ketkään tosia parempia olla, kaikilla on omat heikkoutensa.

    • Tietämätön

      Onko ihminen kaunis, jos huomataan hyviäpuolia ilman, että siinä olisi kateutta ilmassa? Olisikohan siinävaiheessa, vain ennakkokäsitys kaunis olemus?

      • mitäihmettämäteentäällä?

        Emmy Rossum on kaunein nainen jonka olen koskaan nähnyt. Uskomattoman hyvännäköinen jopa ilman meikkiä/vähän meikattuna. Luonteen kauneudesta en tietenkään tiedä mutta vaikuttaa mukavalta julkisuudessa. Olisimpa itsekin niin kaunis...mutta noin kauniita on todella harvassa. Ja kauneus riippuu geeneistä koska geenit määrittää ulkonäön.


    • höpöhöpöhöpöö

      kyllä meillä kauniillakin naisilla on muutakin kuin ulkokuori! ei kukaan viitsi kauaa katsoa pelkkää kuorta .on meitä sydämmellisiäkin ihmisiä! rumille (en käyttäis mielellään tuota ilmasua) mut nyt se sopii tähän! ole ihana kiva lämmin ihminen! se on kaikkein tärkeintä

    • ei kannata kateus

      Olet ihan turhaan kateellinen kauniille naiselle, sillä kauniina oleminen ei ole helppoa ikinä ollut. Aina on ollut erilaisia kauneusihanteita ja ne ovat aiheuttaneet aina ongelmia myös ihanteiden täyttäneille. Eikä nykyäänkään helppoa ole kauniina pidettynä olla, työelämässä kiusataan ja pidetään vähempiarvoisena ym. kaverit syyttävät ongelmistaan muita, koska eivät ole yhtä kauniita kuin toiset. Kauniista ihmisestä tulee herkemmin täydellisyydentavoittelijoita, jolloin ei tuokaan elämä ole todellakaan ihailtavaa. Jos yrität kauniina ihmisenä asioida ihan vaatimattomasti kaupassa, aina kääntyy päät ja ilmeet kertovat mielipiteistä kaiken ja huomaa jakavan myös mielipiteitä. Olen ihan tavallinen, kohtelias niin vieraita kuin tuttuja kohtaan, mutta tasaisen ihon, kuulaan värin aina omannut, sirot persoonalliset kasvot, pitkät ja tummat ripset, sekä voimakkaat kulmat, joille ei tarvitse mitään tehdä, vaalea ihoiltani, mutta erehdyttävästi toisen maan kansalaiseksi luultu, siro ja pieni, mutta kuitenkin aikuinen nainen. Joten tiedän erottuvani porukasta ja huomaamattomasti en voi liikkua. Älkää olko oikeasti kateellisia kauniille naiselle tai komealle miehelle, sillä kauneus ei ole yhteiskunnassa tae helposta elämästä.

    • ,.,.-_,.

      Aika jännää että "tavallisen" näköiset haluavat olla kauniita ja kauniit itse vihaavat kauneuttaan. Ainaki tässä keskustelussa yleisesti. Ite oon en kovin nätti, oikeestaan aika ruma ja tosi kateellinen kauniille ihmisille. Kyllä, paha ihminen olen. Ihailen itseäni peilistä, vaikka tiiän ettei mun ulkonäössä oikeesti oo mitään erityistä. Mut ihan hyvä etten oo kaunis koska miettikää kuin itserakas sit olisin. En siis sano että kauniit ois itserakkaita, mut mä olisin jos oisin kaunis. Mieluummin kateellinen ja ei kovin nätti kuin kaunis ja itserakas. Mun mielestä, mut ei kateellisuus eikä itserakkaus oo kumpikaan hyvii asioita ihmisessä, mut mussa taitaa kyl olla molempia. Eiköhän melkeen kaikissa oo edes ihan vähän.

      Mut varmasti kauneudessa on myös jotakin positiivisii puolii, ei se nyt pelkkää kärsimystä voi olla. Ja on siinäkin jotakin hyvää jos ei oo niin kaunis. Ei kauniit voi tietää millasta on olla tavallisen näkönen ja laittautuu vaiks kuin pitkään ku haluu näyttää nätiltä. Kateus syö voimia! Ei sekään niin kivaa oo kadehtii kauniita jos on oma itsetunto nollassa. Kun joku tääl tais sanoo et ei oo mikään absoluuttinen totuus se mikä omalle kohdalle on sattunu. Ei sekään oo välttämättä totta et suurin osa kauniista tyypeistä joutuu syrjityiks. Mä tunnen tyyppejä jotka on sekä suosittuja että kauniita, mut voihan olla nii, et mun kohdalle vaan sattuu noin.

      Mut huomauttaisin vielä, että tähän keskusteluun todennäkösesti eksyy enemmän kauniita ja syrjittyjä tai kateellisia. Ite löysin tän keskustelun googlettamalla kauneudesta ja kateudesta.

    • lovegame2

      täällä yksi joka myöntää saman. en halua olla kauniiden naisten kaveri. minulle tulee niin kateellinen ja ruma olo heidän seurassaan. muut laittavat nettiin kuvia joissa on kaverinsa kanssa, minä en, koska en koe olevani kaunis. minua ärsyttää että yhä enemmän vain niaset ovat aina vaan kauniimpia ja minä olen aivan jäätävä zombi heihin verrattuna. itsekin myönnän, että olen monesti ajatellut, että kumpa niille kauniille sattuisi jokin juttu, että he eivät enään olisikaan kauniita ja näin ollen minä saisin tuntea oloni paremmaksi...

    • elämä

      Kauneudesta puhutaan aina, kehuja tulee sieltä. Mukavempi kuulla sanat, olet kaunis nainen ja järkikin päässä :) Kauniilla ihmisillä täytyy olla sydänkin kultaa niin heidän enegia ja viehätysvoima saa näyttämään vieläkin kauniimmalta, ulkonäkö pelkästään on pelkkä kuori. Jättäkää kateus pois ja olkaa omia itsejänne, arvostakaa sitä mitä olette ja miltä näytätte. Lopettakaa itsesäälissä rypeminen ja toisten kadehtiminen. Menetätte paljon aikaa oikeasta elämästä ja siitä nauttimisesta.

    • LämminHymy

      Kauniit naiset, jotka kokevat syrjintää ja kiusaamista.. Hymyilettekö ihmisille? Otatteko ihmiset vastaan yksilöinä ja olette empaattisia ja lämpimiä? Jos menette uuteen työpaikkaanne "kohta se kiusaaminen alkaa kuitenkin"-asenteella, niin tottakai niin käy. Olen kaunis ja kuulen siintä usein, MUTTA olen silti pidetty ihminen ja yhden ainoan kerran on huoriteltu erään kateellisen naisen toimesta (omaa itse mielenterveysongelmia ja käyttää huumeita), mutta jätin aina asian huomioimatta ja omaan arvoonsa, joten eipä hänkään kauaa jaksanut jatkaa.

    • HALOO

      miettikää nyt kaks kertaa kannattaako olla kateellinen kauniille naisille!!
      esim. menettänyt kaikki mun ystävät..ei kestäneet sitä että olen joidenkin
      miesten mieleen, on ihan vaan" pari kertaa "haukuttu bimbo huoraksi !
      saan ilkeitä katseita,naurua,pilkkaa..en saa olla onnellinen..ei tod..
      en saa omistaa poikaystävää..ne tulee iskemään sen,ihan oikeasti.
      Mä olen aina vihattu,vaikka olisin kuinka mukava mua vihataan..
      kerran seurustelin,se yritettiin pilata et se tyyppi pettää mua.
      Ne käyttää surutta hyväkseen mua jos vaan voi, olen "hyvä ystävä",
      mutta ne pilaa mun maineen selän takana. Myös miehet on kateellisia..
      ne ei halua tutustua muhun koska olen "hutsu",helppo ..
      mun maine pilataan myös niiden toimesta, ei ehkä kestä että olenkin
      älykäs! katalat huono itsetuntoiset miehet levittää musta p*aa pitkin
      ja poikin, ne alkaa haukkua mua, esittää jotain kovista.. oikeasti saattaa jopa ihastua toisiin naisiin..(jos mä teen niin se on maailmanloppu niille miehille)
      miehet saa tehdä mitä haluaa???Kaikista hirveimpiä on silti kateelliset naiset..olen siis kaikkien vihaama ja hyljeksimä!! olkaa onnellisia siitä mitä teillä on sillä te ETTE TIEDÄ MITÄ ON SYNTYÄ NAISEKSI ja KAUNIIKSIi !

    • HALOO

      V''ttuako siinä miinustelet V*TUN psykopaatti!!!!!

    • Naisen logiikkaa

      Mä en ole yhtään kateellinen kauniille naisille. Kauneus ei ole ulkokuoressa, todellinen kauneus on ihmisessä, oli hänen ulkomuotonsa millainen hyvänsä. Ulkoisesti kaunis voi olla sielultaan ruma, ja ruma kaunis, jos sielu on hyvä.

      Kateus on muutenkin vahingollista, kuinka tyytyväinen ihminen jos on kateellinen.

    • kaunis nainen....

      On muuten harhakäsitys, että mies ei voisi kadehtia kaunista naista ja sen vuoksi olla tälle ilkeä.

      Minä olen kaunis nainen ja minua kohtaan miehet ovat aina olleet ilkeitä. Tavallisen näköinen mies ajattelee, ettei kuitenkaan saisi minua, ja siksi jo lähtökohtaisesti on minulle ilkeä, käyttäytyy kunnioittamattomasti ja haukkuu rumaksi tai huor.aksi.

      Erittäin komeat miehet, jotka kokevat, että heillä olisi mahkuja minun suhteeni, ovat ystävällisiä.

      Feminiiniset miehet suorastaan vihaavat minua. Eivät tietty kaikki, mutta niin moni, että olen pistänyt sen merkille.

      • maskuliininen nainen

        Mä olen ruma, mutta moni mies etenki femiinisen näköiset miehet vihaa mua kun itse olen heitä maskuliisemman näköinen se ilmeisesti saa heidät tuntemaan itsensä entistä epämiehekkäämmäksi ja yleensäkin aika monet suomalaiset miehet on melko femiinisen näköisiä ehkä ne jotenki vaistoaa, että mulla on todella maskuliininen komea isä koska se kaikki näkyy mussa. Mies siis tuntee itsensä rinnallani epämiehekkääksi. Todella maskuliinset miehet ei niinkään käyttäydy huonosti mua kohtaan.

        Naiset taas tuijottaa ne ei voi käsittää miten joku nainen voi olla näin maskuliinisen näköinen.


    • Kiusattu Silva

      No tassa olisi yksi kaunis ihminen.joka. on pienesta pitaen kokenut jatkuvasti vastoinkaymisia USA kuoli kun olin7 minutes laitettiin sisaoppilaitokseen kun Haiti ei valittanyt,Olen nahnyt nalkaa ja koyhyytta,julmaa koulukiusaamist pikkukaupungissa .lisaksi sairastuin teini-iassa neurologiseen sairauteen jokaon vaantanyt jalkateriani Eri elamanvaiheissani eli Olen kaynyt nyt jo11 is ossa selkaleikkauksessa ja jalkaleikkauksessa josta seurasi 2 vaikean masennuksen takia sairaalahoitoa ja itsemurhayyritys lisaksi minulla on ollut2keskenmenoa sairauteni takia. Kaiken kukkuraksi Olen terveyteni Takia syrjaytynyt tyoelamasta .Mutt a sita kateelliset kun eivat tied a ja Olen saanut jatkuvasti paskaa niskaan pelkan ylkomuotoni Takia vaikka Olen aina ollut ystavallinen muita kohtaan-minua on kohdeltu sikamaisesti kautta aikojen ja viimeinen sysays oli kun joku hakkeroi kannykkaani ja laitoi yli 400 kuvaa nettiin mm .alastonkuvia ja nyt nama kateelliset smitten nauravat ja kommentoivat kadulla-johtuko tama siitaetta Olen kaunis ja mulla on niin vitun helppoa!?Ihminen ei ole ulkonako ja kun sita ei voi tietaa mita toinen on kokenut niin eiko olisi liika pyydetty ettei edes kiusataisi pelkan ulkomuodon takia

      • Kiusattu Silva

        Pahoittelen kirjoitus virheita nyt teksti kuulostaakin hassulta ei USA vaan faija eika Haiti vain aiti


    • totally fed up

      Ei oo helppoa olla kaunis, ei todellakaa... Oon aina pitäny itteäni iha normaalinnäkösenä, mutta pakko myöntää ny tää sitte varmaa. Siis on aivan mahdoton saada naispuolisia 'kavereita' tykkäämään ittestään, ja vaikka kuinka ystävälline ja kiva yrittääki olla, ainoo mitä saat on vittumaiset mulkasut, paskaset naurut ja jopa suoranaisen ignooraamisen. Ainoot, ketkä oikeesti hyväksyy on miehet ja lapsuudenkaverit...noohh eipä tälle mitää saa, mutta joskus vaa miettii, että mite ulkonäkö voiki olla joillekki näin iso asia :/.

      • totally fed up

        Ainii ja tähä vielä jatkoksi, että mun ideat ei esim. ryhmätöissä koskaan oo hyviä, mun päälle puhutaan koko ajan, mun saavutuksista ei varmasti kuule onnitteluja, aina minä sanon jotaa tyhmää/sopimatonta (kyllä muut saa sanoa vastaavia asioita, mutta kun musta kyse, niin heti aivan hirveetä), mun huolia ei jakseta kuunnella ja heti saa pahaa silmää, jos puhuu kaverin miespuoliselle kaverille tai vaikka naispuólisellekin, ja tämä seuralainen näyttää pitävän musta. Lisäksi monesti oikeen iso tyttöporukka kääntyy kattomaan mua, ja tulee semmone olo, että taas siellä jauhetaa jotaa.. Tajuutte varmaan, mite vaikeeks tä tekee kaikki ihmissuhteet naispuolisten kanssa...


    • Attention ladies

      Kaikki syrjityt naiset täällä huomio! Ruvetkaa harrastamaan jotain taistelulajia ja antakaa niille nälviöille lättyyn, niin loppuu kuin seinään tuo sorto. Ne jotka palautat sillä maanpinnalle saattavat tulla lopulta kiittämään sinua siitä, kun rupeavat ajattelemaan tekemäänsä uudelta kantilta ja oivaltavat tota kautta sen, että ovat tehneet väärin :D. Todistettu että toimii! Harvat vaan tota uskaltavat koittaa. Urheilu on siitä hyvä, että sitä kautta myös itseluottamus kasvaa sitä mukaa kun lihakset. ja sillä on myös paljon merkitystä...

    • hhhhhhrttr

      Olen 21v pitkä hoikka nainen. Kasvoiltani muistutan Emily VanCampia.
      Ylä asteella sain kauheasti kuulla olevani kaunis, ihana, upea ja että pitäisi alkaa malliksi. Oli myös paaaaaljon niitä tyttöjä jotka haukkui mua, ulkonäköä kuin myös luonnetta, vaikka ei mua ees tuntenut.
      Ainoa pelastus oli heittäytyä blondiksi. Keskiarvoni koulussa on 7-8 lukematta ja opettajatkin on sanonut että jos lukisin saisin helposti 9-10, en siis oikeasti ole mikään tyhmä. On vain helppo esittää hömppää blondia, ihmisten on helpompi lähestyä ja saisin varmasti paljon kavereita jos haluaisin.
      Asia on niin, että en halua ketään läheistä ystävää, usein naiset puukottavat toisiaan selkään.. kokemusta on

    • jokainenkaunis

      Minä olen kaunis. Meistä jokainen on kaunis. Ei ole rumia ihmisiä.
      Ne jotka ovat kateellisia joko ääneen tai vain sisällään omassa hiljaisuudessaan, voitte tehdä asialle jotain.
      Olen kasvanut Espanjassa ja tottunut siihen että kuntosalilla käydään ja ollaan huoliteltuja miltei aina. Vaikka kotona siivotessa, ei väliä missä, aina aamuisin perheeni ja ystäväpiirini laittautui.
      Vaatetus on täysin erilaista täällä, en voi edes kaikkia vaatteita pistää täällä päälleni koska silloin olen huo**, ja sen olen kuullut.

      Meitä on monia jotka laitamme rakennekynnet, hiustenpidennykset, juoksemme salille ja teemme siellä kunnolla töitä kroppamme eteen, ostamme seksikkäitä vaatteita ja näin edespäin.. Lista jatkuu jatkuu.. Myöskään silikonit Espanjassakin eivät olleet mitenkään omituinen asia, kaunis lopputulos, niin myös minulla. Suomessa sitä ei meinaa kehtaa edes sanoa koska heti esimerkiksi huulitäytteet ja silikonirinnat tekevät sinusta bimbon?

      Ja joku sanoi "miksette sitten tee itsestänne vähemmän kauniita jos se kerta on noin iso ongelma"... Lauseesi on aivan ... menen sanattomaksi!!
      Et ymmärrä peruspointtia ollenkaan.
      Ne "kauniit naiset" eivät saa helpommin miehiä, työpaikkoja, palkankorotuksia.. Ei missään nimessä.
      Minulla ei ole paljoa ystäviä Suomessa ja syy on juuri tämä.
      Opiskellessani huudeltiin todella ikäviä sanoja, samoin kuin työssä. Siksi mietinkin usein että muutan Espanjaan.
      Ainoastaan baariin mennessä moni suomalainen laittautuu. Minä laittaudun päivittäin, itseäni varten, ja sitä varten että mieheni pitää siitä että olen kaunis, jokainen mies pitää kauniista naisesta, ja jokainen nainen varmasti haluaa olla kaunis.

      Joten:
      Jos olet kaunis, älä häpeile, ole oma itsesi ja anna kateellisten jauhaa.
      Jos pidät itseäsi rumana, mene kosmetologille joka neuvoo sinulle ne oikeat tuotteet, meikit jne, käy kuntosalilla, pyydä stylistiltä apua pukeutumisessa, pidä ihostasi huolta. Pieniä asioita mutta isoja tuloksia!!
      Tai sitten voit haukkua meitä ns.kauniita ja maata sohvalla.

      Angelina Jolie on kertonut ettei hänellä ole oikeastaan kuin pari naispuolista ystävää, ja tämä oli yksi syy siihen.

      Moni oikeasti on kateellinen kauniille naisille.
      Jokainen on silti kaunis, muttei silloin jos on kateellinen ;)

      Olkaamme omia itseämme, jos haluaa muuttaa itsessään jotain, se on aikalailla mahdollista nykypäivänä. Säästää hieman rahaa niin voi huolehtia ulkonäöstään.
      Kyllä minulla on mennyt rahaa ulkonäköön, mutta se tekee minut onnelliseksi!
      Jos joku tulee onnelliseksi vaikka joka viikonloppukänneistä niin käyttäköön rahansa siihen. Sekin vie aika paljon rahaa loppupeleissä.

      Tarkoitus ei ollut haukkua ketään, vaan kertoa omia kokemuksiani :)
      Suomi on hieman "takapajula" näiden asioiden suhteen... Enkä sano sitä pahalla, mutta moni itseänsä laittava nainen ja mies tietää tämän.
      Pää pystyyn mimmit, oltiin sitten minkänäköisiä tahansa!!!!!

      • kulttuurierot

        Kulttuuri on Suomessa toinen. Meillä arvostetaan luonnollisuutta selvästi monia muita maita enemmän. Siksi täällä saa pitkiä katseita, jos poikkeaa tästä ihanteesta liikaa.

        Kauneuskirurgia on itsellenikin vähän kysymysmerkki. En oikein ymmärrä sitä. Jotenkin mietin aina, miten osa ihmisistä kuolee nälkään ja osa laittaa 3000 euroa tissien korjaamiseen. En sano tätä ajatusta koskaan ääneen missään mutta hiljaa mielessäni mietin, että se on yksilökeskeisen kulttuurin huipentuma. Terveydelliset syyt ovat eri juttu. Mutta yleinen ilmapiiri on nykyisin Suomessakin suopeampi veitselle, sitä ei enää katsota niin pahalla. Omasta mielestäni tämä kehitys ei ole hyvä, ulkonäön ei pitäisi olla ihan noin tärkeä asia vaikka huoliteltu ja kaunis saa mielestäni ollakin.


    • jokainenkaunis

      Hieman myöhässä vastaan sinulle "kulttuurierot",
      se on juurikin totta että Suomessa on aivan erilainen asenne tähän ulkonököasiaan.
      Mutta kuitenkin jos se on asia mikä minut tekee onnelliseksi, niin tottakai otan vaikka uudet hiustenpidennykset vaikka niihin menisikin rahaa. Koska se onnellisuus vie minua eteenpäin, saan aikaiseksi hyviä asioita, ja muut tottakai viihtyvät paremmin hyvinvoivan ihmisen seurassa.

      Joskus olen tuolla "mammapalstoilla" ystäväni kanssa katsellut aika järkyttyneenä äitien kommentteja toisilleen. Aivan hirveää piikittelyä :(
      Joku kertoi esim. että hiekklaatikolla oli niiiiin laittautunut nainen, oli meikkiä ja oli vaatteet kuin olisi hienommassakin paikassa ollut, ja vielä rakennekynnetkin.
      Sitten porukalla haukkumaan että miten juuri minä käytän aikani vain lapseeni, eikä olisi aikaakaan edes miettiäkään meikkaamista.
      Jos joku on tottunut laittautumaan, siihen menee 5-10minuuttia. Siihen joku äiti vastaa että "sen ajan voisit käyttää paremminkin ja olla lapsesi kanssa".
      Siihen onneksi moni osasi sanoa että näyttää sinulla olevan kuitenkin aikaa käydä täällä kirjoittelemassa, naisten vastaukset olivat vain "lapsi on nukkumassa, kaveri käymässä..etc etc.. kyllä ehtii nyt käydä nopeasti koneella".

      Tuo on yksi iso asia, en sano tätä pahalla, mutta kaikki tuntemani äidiksi tulleet ovat todella paljon internetissä! Ja sanovatkin sen suoraan.
      Silti minullekin valitetaan siitä miten olen meikannut, käyttänyt itseeni aikaa. Mitä oikein yritän hakea? Huomiotako?

      Se on julmaa kun ystäväni kimppuun käytiin (anonyyminä vaikka olikin) vauva.fi palstalla jokunen vuosi sitten. Yksi mielipide ja kaikki haukkuivat hänet hirveillä nimillä kuten lutk*, huor* etc.

      Jokaisen oma asiahan se on mitä tekee, itselleen, omalle keholleen!
      Ja tuo vertaus siihen kun mietit että on ihmisiä nälänhädässä ja joku käyttää monta tuhatta kauneuskirurgiaan, niin pitäisikö ajatella että "en voi käyttää tätä itsekkäästi itseeni, laitan tämän unicefille"?
      kaunis ajatus, ja olen minäkin heille rahaa laittanut ja meneekin joka kuukausi pieni summa.
      Mutta missä menee sitten se raja? Kyllähän voi kauneuskirurgiaan menevästä rahasta ajatella että menee turhuuteen, mutta niin voi ajatella esimerkiksi kalliiseen autoon menevästä rahasta, kalliisiin vaatteisiin, hulppeaan asuntoon, ruokaan jota päätyy roskiin joka kuukausi...
      Aina löytyy jotain josta voisi säästää rahaa ja laittaa hyväntekeväisyyteen. Mutta ymmärrän kyllä mitä tarkoitat, onhan se hirmuinen shjokki pelkkä ruokakauppaan meno ja hyllyille katsominen jos ajattelee nälkäisiä lapsia.

      Jokainen voi tehdä mitä tahtoo kehollensa jos siihen on rahat itse ansainnut.
      Siitä on varmaan jokainen samaa mieltä mutta silti sitä paheksutaan. Kun asuin pikkukaupungissa niin oikeasti tuntui että olenko ainut joka katsoo edes peiliin aamulla?
      Enkä oikeasti tarkoita pahalla! Kun tutustuin ihmisiin ja sain joitain kavereita, kysyin heiltä, ja he sanoivat että "laittaudun vaan baariin", ja joku vielä sanoi
      "johan mulla on tuo mies, ei sitä enää tartte meikillä ja vaatteilla koittaa vietellä!" Ja se on minulle todella kaukainen ajatus.. Että silloinko vain laittaudutaan kun mennään baariin tai yritetään vietellä itselle kumppani? Sitten kun ollaan yhdessä, ei ole väliä miltä näyttää.
      Tai jos saa lapsia, he ovat aina etusijalla. Kuntosalilla käynti on aina pois lasten kanssa olemisesta.
      Minun mielipide on että jos lapsella on myös isovanhemmat, isä, tai muita läheisiä joiden kanssa voi viettää sen pari tuntia kun äiti pari kertaa viikossa treenaa salilla, ei se ole keneltäkään pois.
      Onnellinen äiti, onnellinen lapsi!

      Tottakai jokainen ajattelee omalla tavallaan ja se on minulle ihan ok. Mutta tärkeintä minulle on rakkaus ja onnellisuus. Ulkonäkö on osa elämää. Osa minua. On sisäinen kauneus ja ulkoinen. Ja minä haluan että kummatkin täydentävät toisiaan olemalla kauniita :)

      Kirjoitit tuohon loppuun että "ulkonäön ei pitäisi olla ihan noin tärkeä asia vaikka huoliteltu ja kaunis saa mielestäni ollakin." kaikki eivät vain ole luonnollisimmillaan niin tyytyväisiä itseensä tai eivät tunne itseään kauniiksi.
      Ja silloin jos on mahdollisuus hieman korjailla itseään niin minusta se on vain hyvä asia.
      Liian moni täällä Suomessa oikeasti valittaa että "ei kukaan kato mua ei kukaan halua mua ei kukaan huoli mua", ja töihinkin tullaan suoraan sängystä heränneenä. Työpaikalla nopeasti harjataan hiukset.
      Jos tapa on tämä, ja oma pää jankuttaa tuota samaa asiaa koko ajan "etten kelpaa kellekään" niin silloin tuskin kelpaatkaan etkä tunne itseäsi onnelliseksi.
      Tärkeintä on että tuntee olonsa hyväksi!
      Voi, haluaisin niin tuoda hieman Espanjaa tänne Suomeen, varsinkin näin talvella :)
      Onneksi jo ainakin nuoret ja nuoret aikuiset uskaltavat pukeutua ja erottua massasta mikä on monelle vaikea juttu.

      Tekstini oli varmasti liian pitkä ja tylsä, eikä enää koskenut sinällään kateutta, mutta jos on kateellinen niin asian eteen kannattaa tehdä jotain, ja mahdollisuuksia kyllä riittää.

      • Hienoja kirjoituksia nimimerkiltä JOKAINENKAUNIS :) Lukekaa nämä ihmiset.. Hän puhuu todella asiaa!!


    • ihminensuomestaofc

      ehkä ihmiset kestäisivät kauneuteni jos tietäisivät lapsuutenki rankat ajat?

    • voiettänautin

      siitä, että minulle ollaan kateellisia; ulkonäöstäni, saavutuksistani työelämässä, vapaudestani, talostani, uudesta autostani ja olen NAINEN..

      • Eikösitä

        Pitäisi enemmänkin olla välinpitämätön kateellisia kohtaan kuin nauttia siitä kateudesta? Tuo jotenkin kuulostaa sairaalta mitä oot kirjottanu. Henkisesti terve ei reagoi kateuteen nauttien eikä myöskään anna kateellisten romuttaa itsetuntoa.
        Henkisesti terveen voisin kuvitella enemmänkin toivovan sisimmässään ettei kenenkään tarvitsisi tuntea kateutta.

        Pitäisköhän sun hakeutuu johonki hoitoo?


    • voiollanäinkin

      Ehkäpä olet kateellinen...ehkäpä et tiedosta sitä..sairaus se sekin on...

    • Anonyymi

      En itse pidä itseäni mitenkään erityisen kauniina. Ihan tavallisen näköinen olen mielestäni omine ulkonäkö ongelmineni.
      Mut ystäväni on kuitenkin kateellinen.
      Epäilee (tai on mielestään varma) et hänen miesystävä tuijotti mun pesettä, kun me molemmat käveltiin hänen miehensä edellä. Hänen miesystävänsä on tykkännyt mun tavallisista kuvista ig:ssä, tästä syystä ystäväni kokee että hänen miehensä on kiinnostunut musta.
      Jos baarissa ystäväni ei saa miehiltä huomiota ja minä joskus saan, alkaa tästä minua kohtaan ilkeä kommentointi "hyvähän sun on sanoa, kun näytät...." ja ystäväni alkaa vähättelemään itseään.

      Pitääkö mun puketua jatkossa ystäväni seurassa kokovartalo burkhaan, jotta kaverilleni ei tule huono mieli ja en saa hänen kateutta päälleni
      sekä olla tapaamatta hänen miespuolisia ystäviään, jotta ei tule tilannetta että vahingossakaan katsoisivat minua.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      52
      2904
    2. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      540
      2761
    3. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      32
      1897
    4. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      48
      1895
    5. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      119
      1768
    6. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      304
      1707
    7. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      9
      1382
    8. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      63
      1168
    9. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      91
      1168
    10. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      22
      1122
    Aihe