Ateismi oikein perustein

EngelderVernichtung

Itse olen ateisti, joten säälittää välillä joidenkin muiden ateistien puolesta, jotka joko hyvin yksinkertaisesti kuittaavat kristinuskon vain taikauskoksi, tai mitätöivät jumalahöpinät evoluutiolla. Jopa toiveajattelu ja defenssimekanismit ovat hieman puutteellinen peruste jumalan olemattomuudelle.
Totta, evoluutio, psykologia ja defenssimekanismit pitävät kaikki paikkaansa. Mutta ne eivät ole koko totuus. Ne eivät ehkä edes ole olennaisimpia näkökulmia koko jumala-kysymykseen.
Jos jaksatte lukea, kertoisin "lyhyesti" aikaisemmasta ateismin muodostani, jotka pitävät edelleen paikkaansa, mutta voi skipatakin tuonne seuraavaan jatkoviestiin (en suosittele):
Ensinnäkin, en ole koskaan pitänyt mielekkäänä puhua jumalaan uskomisesta tai uskomattomuudesta, vaan jumalan "olemassaolon" todennäköisyydestä. Yksi ensimmäisistä ateismin perusteistani oli biologia ja evoluutio. Ihan riittävä sinänsä, mutta sitten tuli "valtion keino hallita itse itseään", eli sen ihmisiä. Jumalan pelko on suurempi, kuin valtion pelko, ja pelko vankilaan joutumisesta, ja uskontojen julistamilla moraaliperiaatteilla ja "arvoilla", jotka, kuinkas ollakaan, ajavat aina yhteiskunnan/ihmiskunnan/luonnon etua, niillä pystytään hallitsemaan ihmismassoja ihan mukavasti, ja pitää heidät riittävän yhteisöllisesti käyttäytyvinä. Uskonnoista riippumaton "moraali" ei muuten poikkea tästä millään tavalla, mutta kun sen auktoriteetiksi keksitään vielä joku ylivoimainen jumala, vaikutus on paljon suurempi.
Sen jälkeen aloin nähdä uskonnon (kristinusko, ja varmasti monet muut uskonnot) entistä enemmän toiveajatteluna, defenssimekanismeina. Suosittelen lämpimästi kaikille, jotka eivät tiedä defenssimekanismeista mitään käydä lukemassa, koska mielestäni se on lähes ensimmäinen asia, mitä ihmisen kuuluisi elämässään tietää, vaikkei pikkulapsella ole valitettavasti valmiutta ymmärtää itseään noin objektiivisesti. Ihmisillä on siis tarvetta uskoa jumalaan, tai jonkinlaiseen korkeampaan voimaan. Se toimii heille lohdukkeena, kun he eivät itse hallitse itseään. Tällöin he voivat lohduttautua sillä, että kaikki heidän elämässään tapahtunut ei riipu heistä itsestään, eikä heillä ole täyttä valtaa ja "vastuuta". Liika vapaus ahdistaa ihmisiä, koska he ovat yhteisöllisiä eläimiä, ja kautta historian täydellinen vapauden ja vallan tila on ollut heille luonnotonta. Toki myös liika alistettuna olo ahdistaa heitä, ja he kaipaavat aina valtaa kohtuullisissa määrin. Jumalan myötä he tuntevat "että eivät ole yksin". Uskonto on myös keksitty poistamaan eksistentiaaliahdistus, keksimällä ihmisille keinotekoisia tehtäviä elämässä, joiden tekemättä jättämisestä seuraa jumalan rangaistus. Jos ihmiset olisivat aina olleet tietoisia merkityksettömästä eksistenssistään, ihmiskunta ei olisi välttämättä selvinnyt näin kauan - mutta toisaalta se olisi siinäkin tapauksessa varmasti keksinyt itselleen ennemmin tai myöhemmin uskonnollisia ilmiöitä, joten koko yhtälö, ihmiskunta ilman itsepetosta, taitaa olla mahdoton edes ajateltavaksi.
(jatkuu)

80

807

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • EngelderVernichtung

      Nuo eivät tietenkään todista, ettei jumalaa ole olemassa, vaan ne saavat jumalan olemassaolon näyttämään erittäin epätodennäköiseltä, ja johtavat jonkinlaiseen agnostateismiin. Mutta edes sillä ei loppujen lopuksi ole niin paljon merkitystä, miten epätodennäköistä jumalan olemassaolo tosimaailmassa on. Olen noiden kautta päätynyt mielestäni paljon mielekkäämpään käsitykseen jumalasta: Yllätys, yllätys, Jumala on tavallaan olemassa. Nimittäin se, mitä raamatussa kutsutaan Jumalaksi tai Jeesukseksi tai Pyhäksi hengeksi on aivan ehdottomasti olemassa. Ne ovat metaforia luonnolle. Ihmiskunnalle, luonnolle, kaikkeudelle. Ihminen on luonto, yhtä lailla kuin mikä tahansa maapallon pinnalla lojuva elollinen tai eloton aines. "Minä olen herra sinun jumalasi, olen sinut luonut..." Muistaakseni jossain Raamatun kohdissa jopa puhutaan, että jumaluus/ pyhä henki on ihmisessä. Totta kai ihmisessä on erottamattomana osana "luonnon henki", koska hän on itse on osa luontoa, jumalaa. Jumalallinen, pyhä = luonnollinen. Luonto antaa meille jokapäiväisen leipämme, se ravitsee, mutta myös rankaisee kun toimimme sitä vastaan, tai itseämme vastaan. Jäämme esimerkiksi ilman satoa, jos tuhoamme meitä ympäröivää luontoa, tai sitten luonto rankaisee meitä "mielenterveyshäiriöillä", jos taistelemme omaa ihmisluontoamme vastaan, esim. eristäydymme muista ihmisistä ja asetumme periaatetasolla heitä vastaan. Kaikki luonnonvastainen ja "epäterve" käyttäytyminen, jota Raamatussa vastaa usein sanat "syntinen", "paha", "väärä" ovat tilastollisesta enemmistöstä poikkeavaa ja evoluution kautta harvinaiseksi tullutta käytöstä, joka on kyseisellä hetkellä yhteisölle ja yksilöllekin lähinnä haitallista. [Haitallista luonnon näkökulmasta, ei välttämättä kys. luonnonvastaisen olennon näkökulmasta.] "Jumala=luonto on erehtymätön." Se on erehtymätön sen suhteen, mitä se tahtoo, ja "mikä on oikein" on puolestaan ihan järjetön kysymys. Jos mikään edes voisi olla "oikein" tai "väärin", niin kyllä viimeistään luonto sen määrittelisi, jos kuka, mutta tämä on epäolennainen, distracting kommentti. Kannattaa tosiaan lukea Raamattua, ja pistää kaikkien Jumala- tai jumalan kätyrien nimien tilalle sana LUONTO, niin huomaa kyllä ilmeisen yhtäläisyyden - edellyttäen että ymmärtää luontoa valmiiksi riittävän hyvin biologisesta ja evolutiivisesta näkökulmasta. Ja toisaalta Raamatun kautta voi myös paremmin ymmärtää luontoa. Kyseenalaiseksi tosin jää, voiko Raamattua pitää auktoriteettina luonnon olemuksesta, eli ymmärsivätkö Raamatun kirjoittajat sitä niin hyvin? Yllättävän hyvin ainakin aikalaisikseen.
      En edes tiedä voiko tätä sanoa ateismiksi? Vai jonkinlaiseksi metaforistiseksi teismiksi? Ehkä tällainen suuntaus on jo valmiiksi olemassa, jolla on jo oma nimensä.
      Huomionarvoista on, että kristinuskolla on vaikutusta juuri tuollaisessa metaforistisessa muodossaan, kun abstrakti luonto on ruumiillistettu yhteen dynaamiseen inhimillistettyyn "henkilöön", Jumalaan. Samoin kuin natsipuolueella oli enemmän valtaa kiteytyeessään Hitler-kulttiin, eikä ideologian tarjoamiseen kansalle syvällisimmässä muodossaan.
      Tietysti roolinsa on myös "kuolemanjälkeisellä elämällä", joka on lähinnä jonkun lennokkaan mielikuvituksen tuotetta ja tehokas painostuskeino. Ehkä se on myös verrattavissa siihen, että ihmisen tekojen vaikutus näkyy ihmiskunnassa vielä hänen kuolemansakin jälkeen, ja koska ihminen=ihmiskunta=luonto, luonnon etu on yksilön etu. Yksilö kokee ihmiskunnan säilymisen myös omaksi edukseen vähintään syvällä alitajunnassa, paitsi ne täysin luonnosta vieraantuneet "syntiset" ~ "sairaat" yksilöt. Olisi hienoa oppia joskus kirjoittamaan kahta lyhyemmin.

      • DivineLight

        Tuo sinun päätelmäsi osuu hyvin yhteen juuri lukemani kirjan kanssa "Huomisen Jumala" by Neale Donald Walsch. Uskoisin, että kirja vois kolahtaa sullekin.

        Englanninkielisessä versiossa God=Life. Kirjan alussa käsitellään pitkään sitä (jopa esimerkein) miten Jumala sanan tilalle voit laittaa aivan yhtä sanan elämä (joka kait aika pitkälle vastaa luonto sanaa, josta itse puhuit). Mielenkiintoista!

        Olen itse juuri aloittanut lukemaan kirjaa ja tänne ainakin tuntuu uppoovan hyvin :)

        Itselläni on sellainen tutu, että olemme heräämässä uudenlaiseen käsitykseen Jumalasta ja sen luonteesta. Todellinen Jumala/jumaluus onkin jotain paljon laajempaa kuin kristinusko ja ehkä monet muutkin uskonnot ovat meitä opettaneet.


      • ..ja Pyhä Henki ovat eri asioita.

        Pyhän Hengen kautta tapahtuu yliluonnollisia asioita, sellasia, ettei sitä kukaan, tai mikään, tai mitenkään voi selittää ja niin voimakkaita, voimallisia, ettei siihen luonnollisuus pysty mitenkään. Esim uuden silmän tulo tyhjään silmäkuoppan, tai sokea saa näkönsä, esim lääkäreitten tutkimus paljastaa paikallaolokokemassani tapauksessa uuden näköhermon ilmestyminsen kuollen tilalle hetkessä.

        Ja muitakin, kymmenittäin, itse paikallaollessani tapahtuneita voimatekoja, luustovikojen parantumisia, jotka määrättiin leikkaukseen, yms.yms.

        Kaikkea näitä tapahtui siis Raamatun kirjoitamisen aikoihin ja tapahtuu nytkin näitä Jumalan Sanan, Raamatun lupaauksien mukaan siellä, missä uskon ja luottamuksen kohde asetetaan Jeesukseen Kristukseen. Ja kaikkein eniten silloin, kun rukoilija in itse heikoilla.

        Sekin käy yksiin Raamatun ilmoituksen kanssa.
        Paavali totesi omasta itsestään näin, että hän on mieltynyt heikkouteen, koska Jumalan voima asettuu silloin häneen asumaan. Ja juuri tässä omassa heikkoudessan joutuu turvaautumaan kokosydämisesti Jesuksen apuun ja silloin tapahtuu. Olen sen itse kokenut ja olen ollut todellakin hämmästynyt tapahtuneista asioista, sellaisista, joita "luonto" ei voi saada aikaan.

        Muuten aika mielenkiintoinen mietintö sinulta sinällään.

        Siunausta, t:Jh.


      • suuria ajatuksia

        Tuohan se on totuus. Eihän tuohon tosiaan ole paljon vastaan väittämistä :D Itsekin omaan samanlaisen ajatusmaailman ja olen sitä mieltä että ihminen on vain osa luontoa ja luonto on osa ihmistä.
        Mutta kun ajattelee näin, niin huomaa että oma elämä on oikeastaan aika tylsää ja merkityksetöntä. Sitä tajuaa myös miten pieni sitä itse oikeastaan on maailmassa. Ja jos realisoi kaikki asiat näin, niin elämästä kyllä puuttu tietty mielekkyys. Ehkäpä ihminen näin viisaana ja kehittyneenä oliona onkin alitajuisesti kehittänyt erilaisia uskomuksia, että se toisi elämään mielekkyyttä ja syvyyttä. Onhan sitä toisaalta mukava ajatella, että maailmassa olisi joitain suurempia taustavoimia ja että kuoleman jälkeen olisi... ...jotain. Ettei kuoleman tullessa kaikki olisi siinä. Ja että omalla elämällä olisi jokin suurempi merkitys, kuin vain pitää yllä elämän kulkua.
        Ja kun miettii uskonnon ja Jumalan merkitystä ihmisille, niin eihän sitä voi jättää arvotta, että usko Jumalaan on joillekin ihmisille tuonut toivoa ja jopa iloa, vaikka olisi miten kurjassa tilassa ja kuolema olisi vain hetken päässä.
        Toisaalta itse en pysty uskomaan enkä halua uskoa sellaiseen, vaikka se miten toisikin toivoa. Mutta kuten jo sanoin, usko johonkin suurempaan kyllä toisi mielekkyyttä tähän ihmiselämään. Ja sitäpaitsi ihmiselämä on kyllä paljon muutakin kuin vain olla osana suurempaa luonnon kokonaisuutta.

        Itse kyllä ajattelen samalla tavalla. (Vaikken sitä tosiaankaan noin hienosti olisi osannut sanoa..:D)
        Mutta omaa pohdiskeluani on aina vaivannut kysymykset siitä, miksi luonto olisi kehittänyt näin monimutkaisia ja erikoisia olioita, kuin vaikka ihminen on. Ja se suuri ikiaikainen kysymys: Miksi elämää ylipäätään on?


      • DivineLight
        Jumalanhullu kirjoitti:

        ..ja Pyhä Henki ovat eri asioita.

        Pyhän Hengen kautta tapahtuu yliluonnollisia asioita, sellasia, ettei sitä kukaan, tai mikään, tai mitenkään voi selittää ja niin voimakkaita, voimallisia, ettei siihen luonnollisuus pysty mitenkään. Esim uuden silmän tulo tyhjään silmäkuoppan, tai sokea saa näkönsä, esim lääkäreitten tutkimus paljastaa paikallaolokokemassani tapauksessa uuden näköhermon ilmestyminsen kuollen tilalle hetkessä.

        Ja muitakin, kymmenittäin, itse paikallaollessani tapahtuneita voimatekoja, luustovikojen parantumisia, jotka määrättiin leikkaukseen, yms.yms.

        Kaikkea näitä tapahtui siis Raamatun kirjoitamisen aikoihin ja tapahtuu nytkin näitä Jumalan Sanan, Raamatun lupaauksien mukaan siellä, missä uskon ja luottamuksen kohde asetetaan Jeesukseen Kristukseen. Ja kaikkein eniten silloin, kun rukoilija in itse heikoilla.

        Sekin käy yksiin Raamatun ilmoituksen kanssa.
        Paavali totesi omasta itsestään näin, että hän on mieltynyt heikkouteen, koska Jumalan voima asettuu silloin häneen asumaan. Ja juuri tässä omassa heikkoudessan joutuu turvaautumaan kokosydämisesti Jesuksen apuun ja silloin tapahtuu. Olen sen itse kokenut ja olen ollut todellakin hämmästynyt tapahtuneista asioista, sellaisista, joita "luonto" ei voi saada aikaan.

        Muuten aika mielenkiintoinen mietintö sinulta sinällään.

        Siunausta, t:Jh.

        Itseasiassa Luonnon/Elämän Henki voi hyvinkin olla sama asia kuin Pyhä Henki.

        Meillä on vain eri sanat asioille ja vain sanat riitelevät keskenään.

        Kun elämme erillisyyden harhassa -- erillisinä toisistamme --takerrumme tuollaiseen harhaan, jotka sanat saavat aikaan. Kun alkaa näkemään kokonaisuutta laajestamasta Rakkaudesta, totuuden siemeniä on kaikkialla, joka kolkassa, joka näkökulmassa, joka uskonnossa, joka aatteessa. Mutta niitä ei löydy koskaan vain yhden aatteen tai uskonnon takaa.

        Olemme unohtaneet syvimmän olemuksemme, joka on Rakkaus. Elämme egomme luomassa harhassa, jonne pelot ja tuomitsevuus on luonut oman todellisuutensa. Siinä sekasotkussa olemme eläneet jo pitkään ja voimme katsoa ympärillemme mitä se on saanut aikaa. Voit itse arvioida onko tulos sellainen mitä itse haluat nähdä maailmalla tapahtuvan. Menevätkö ne yksiin omien toiveidesi kanssa? Jos ei, niin jossakin oleellista on täytynyt jäädä huomaamatta tai muistamatta.

        Mutta on tulossa muutoksen aika, sillä evoluutio, joka on todellisuudessa vain henkistä kasvua, ei pysähdy koskaan. Rakkaus on jo ilmassa. Ihmiset heräävät siihen todellisuuteen, joka todella olemme, sisimmästämme. Se tulee avaamaan laajemman tietoisuuden kaikille meille pikkuhiljaa...joillekin nopeammin. Tästä uudesta henkisyydestä tulemme löytämään niitä vastauksia mitä olemme ihmiskuntana kaivanneet jo pitkään.

        Ainut mitä ihminen voi tehdä on joko olla muutoksen vauhdittajana tai sen hidastajana. Jokainen valitsee itse. Tuomita ei ketään kuitenkaan....koskaan. Voit aina jatkaa siitä mihin viimeksi jäit, joten aikakin on vain illuusio.

        Rakkaus,
        syvin olemuksemme.
        Kiitos kun Olet!


      • DivineLight
        suuria ajatuksia kirjoitti:

        Tuohan se on totuus. Eihän tuohon tosiaan ole paljon vastaan väittämistä :D Itsekin omaan samanlaisen ajatusmaailman ja olen sitä mieltä että ihminen on vain osa luontoa ja luonto on osa ihmistä.
        Mutta kun ajattelee näin, niin huomaa että oma elämä on oikeastaan aika tylsää ja merkityksetöntä. Sitä tajuaa myös miten pieni sitä itse oikeastaan on maailmassa. Ja jos realisoi kaikki asiat näin, niin elämästä kyllä puuttu tietty mielekkyys. Ehkäpä ihminen näin viisaana ja kehittyneenä oliona onkin alitajuisesti kehittänyt erilaisia uskomuksia, että se toisi elämään mielekkyyttä ja syvyyttä. Onhan sitä toisaalta mukava ajatella, että maailmassa olisi joitain suurempia taustavoimia ja että kuoleman jälkeen olisi... ...jotain. Ettei kuoleman tullessa kaikki olisi siinä. Ja että omalla elämällä olisi jokin suurempi merkitys, kuin vain pitää yllä elämän kulkua.
        Ja kun miettii uskonnon ja Jumalan merkitystä ihmisille, niin eihän sitä voi jättää arvotta, että usko Jumalaan on joillekin ihmisille tuonut toivoa ja jopa iloa, vaikka olisi miten kurjassa tilassa ja kuolema olisi vain hetken päässä.
        Toisaalta itse en pysty uskomaan enkä halua uskoa sellaiseen, vaikka se miten toisikin toivoa. Mutta kuten jo sanoin, usko johonkin suurempaan kyllä toisi mielekkyyttä tähän ihmiselämään. Ja sitäpaitsi ihmiselämä on kyllä paljon muutakin kuin vain olla osana suurempaa luonnon kokonaisuutta.

        Itse kyllä ajattelen samalla tavalla. (Vaikken sitä tosiaankaan noin hienosti olisi osannut sanoa..:D)
        Mutta omaa pohdiskeluani on aina vaivannut kysymykset siitä, miksi luonto olisi kehittänyt näin monimutkaisia ja erikoisia olioita, kuin vaikka ihminen on. Ja se suuri ikiaikainen kysymys: Miksi elämää ylipäätään on?

        Suosittelen lukemaan Keskusteluja Jumalan kanssa by Neale Donald Walsch.

        Kirja antaa jopa suoran vastauksen viimeksi esittämääsi kysymykseen, joka omassa yksinkertaisuudessaan onkin aivan erilainen kuin koskaan osasin ajatella tai mitä valtauskonnot ovat koskaan osanneet opettaa. Mielenkiintoista luettavaa ja antoi todella ajattelemisen aihetta tähän kaikkeen. Elämä on todella ihmeellistä ja sillä todellakin on suuri merkitys. Sinä olet arvokas ja sinun ajatuksillasi on suuri voima! Olemme egomme harhassa unohtaneet syvimmän olemuksemme ja kaiken sen mitä todella olemme ja sen kaiken yhteyden mitä meillä on joka hetki ympärillämme olevaa...toisiimme ja koko Universumiin. Uskonnot ovat ohjailleet meidät "väärille" poluille ja uskontoihin uskominen ei anna todellista henkisyyttä ihmiselle, sillä henkisyys asuu meissä kaikissa. Se ei ole riippuvainen uskonnoista.

        Ihmisen henkisyys siis asustaa meissä kaikissa. Siksi yritämme selittää Jumalan olemassa oloa tai sen olemattomuutta. Jokainen meistä. Se on henkisyyttä ja se on tietoisuuden tasoa. Jokaisella on oma teitoisuuden taso, josta hän tarkastelee maailmaansa. Tästä henkisyyden lähteestä nousee kaikki elämää suuremmat kysymykset. Todellisuudessa meillä on jo vastaukset kaikkii kysymyksiin sisällämme. On vain käännyttävä kuuntelemaa omaa sisintään ja sen viestejä.

        Näin kiitospäivänkin kunniaksi: kiitos kun Olet!


      • DivineLight kirjoitti:

        Itseasiassa Luonnon/Elämän Henki voi hyvinkin olla sama asia kuin Pyhä Henki.

        Meillä on vain eri sanat asioille ja vain sanat riitelevät keskenään.

        Kun elämme erillisyyden harhassa -- erillisinä toisistamme --takerrumme tuollaiseen harhaan, jotka sanat saavat aikaan. Kun alkaa näkemään kokonaisuutta laajestamasta Rakkaudesta, totuuden siemeniä on kaikkialla, joka kolkassa, joka näkökulmassa, joka uskonnossa, joka aatteessa. Mutta niitä ei löydy koskaan vain yhden aatteen tai uskonnon takaa.

        Olemme unohtaneet syvimmän olemuksemme, joka on Rakkaus. Elämme egomme luomassa harhassa, jonne pelot ja tuomitsevuus on luonut oman todellisuutensa. Siinä sekasotkussa olemme eläneet jo pitkään ja voimme katsoa ympärillemme mitä se on saanut aikaa. Voit itse arvioida onko tulos sellainen mitä itse haluat nähdä maailmalla tapahtuvan. Menevätkö ne yksiin omien toiveidesi kanssa? Jos ei, niin jossakin oleellista on täytynyt jäädä huomaamatta tai muistamatta.

        Mutta on tulossa muutoksen aika, sillä evoluutio, joka on todellisuudessa vain henkistä kasvua, ei pysähdy koskaan. Rakkaus on jo ilmassa. Ihmiset heräävät siihen todellisuuteen, joka todella olemme, sisimmästämme. Se tulee avaamaan laajemman tietoisuuden kaikille meille pikkuhiljaa...joillekin nopeammin. Tästä uudesta henkisyydestä tulemme löytämään niitä vastauksia mitä olemme ihmiskuntana kaivanneet jo pitkään.

        Ainut mitä ihminen voi tehdä on joko olla muutoksen vauhdittajana tai sen hidastajana. Jokainen valitsee itse. Tuomita ei ketään kuitenkaan....koskaan. Voit aina jatkaa siitä mihin viimeksi jäit, joten aikakin on vain illuusio.

        Rakkaus,
        syvin olemuksemme.
        Kiitos kun Olet!

        "Itseasiassa Luonnon/Elämän Henki voi hyvinkin olla sama asia kuin Pyhä Henki."

        - elämän Henki on Pyhä Henki, se tulee ilmi Raamatustakin.

        Room. 8:2

        Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista

        Sopiikohan luonnon henki tuohon?

        "Rakkaus,
        syvin olemuksemme.
        Kiitos kun Olet!"

        -aamen.


      • DivineLight
        Jumalanhullu kirjoitti:

        "Itseasiassa Luonnon/Elämän Henki voi hyvinkin olla sama asia kuin Pyhä Henki."

        - elämän Henki on Pyhä Henki, se tulee ilmi Raamatustakin.

        Room. 8:2

        Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista

        Sopiikohan luonnon henki tuohon?

        "Rakkaus,
        syvin olemuksemme.
        Kiitos kun Olet!"

        -aamen.

        Mietin vain, että Elämän Henki on meissä kaikissa jo nyt. Olemme vain sen unohtaneet ja siksi, sen Hengen "työ" eli toiselta nimentään Rakkaus ei näy tässä hetkessä.

        Toisin sanoen minä uskon, että jokaisen meidän syvin olemuksemme on Rakkaus, Elämän Hengeksi tai jopa Pyhäksi Hengeksi sitä voidaan kutsua. Sen kokeminen ja siihen laajentuminen on ihmisen seuraava askel henkisyyden kasvussa jota myös toiselta nimeltään evoluutioksi voidaan kutsua.


      • Kössönöm
        DivineLight kirjoitti:

        Mietin vain, että Elämän Henki on meissä kaikissa jo nyt. Olemme vain sen unohtaneet ja siksi, sen Hengen "työ" eli toiselta nimentään Rakkaus ei näy tässä hetkessä.

        Toisin sanoen minä uskon, että jokaisen meidän syvin olemuksemme on Rakkaus, Elämän Hengeksi tai jopa Pyhäksi Hengeksi sitä voidaan kutsua. Sen kokeminen ja siihen laajentuminen on ihmisen seuraava askel henkisyyden kasvussa jota myös toiselta nimeltään evoluutioksi voidaan kutsua.

        olentoja kuin sukkulamadot. Tuota henkisyyttä on ihan turha hehkuttaa. Me olemme tällaisia, eri variaatioin tosin, ja sukkulamadot ovat mitä ovat. Eliöitä kaikki kuitenkin.


      • DivineLight
        Kössönöm kirjoitti:

        olentoja kuin sukkulamadot. Tuota henkisyyttä on ihan turha hehkuttaa. Me olemme tällaisia, eri variaatioin tosin, ja sukkulamadot ovat mitä ovat. Eliöitä kaikki kuitenkin.

        Kiitos Kössönöm! Sukkulamadotkin on yhtä rakastettuja kuin mikä tahansa muukin eliö täällä maapallolla ihminen lukuunotettuna. Joten siltä kannalta katsottuna emme ole yhtään sen erilaisemmassa tai ihmeellisemmässä asemassa kuin sukkulamadotkaan, kuten olet sen varmaan jo itsekin huomannut.

        Jollakin tietoisuuden tasolla ihmisyys voidaan nähdä kuin sukkulamato eri variaatioin :) kuten itsekin sen totesit. Mutta totuus on, että monet tunnistavat elämän olevan suurempi ja ihmeellisempi kuin mitä silmä antaa ymmärtää. Ja jos haluaa kokea elämänsä merkityksen tätä kautta syvällisemmäksi niin tuskin se on pois keneltäkään muulta. Minusta on ihanaa hehkuttaa elämän ihmeellisyyttä ja sitä tosiasiaa, että emme edes vielä tiedä mitä kaikkea ihmeellistä tämän kaiken takana on. Emme ole vielä läheskään ymmärtäneet kaikkea mitä todellisuudessa olemme ja minne olemme matkalla. Ei meillä ole vielä vastauksia kaikkeen...ei alkuunkaan. Osa ihmisistä, joilla on avoin mieli kokea ja tutustua itseensä, ovat kokemassa vasta pieniä maistiaisia uudenlaisesta tietoisuudesta, uudenlaisesta todellisuudesta, jonne evoluutio on meitä viemässä. Kollektiivinen tietoisuutemme taso voi hyvinkin vastata vielä "sukkulamadon tasoa" tällä hetkellä.

        Jokainen valitsee omat uskomuksensa ja sen mihin uskoo. Minä saan kiksejä siitä, että näen maailman kauniina ja ihmeellisenä paikkana, jossa rakkaus on suurin koossapitävä voima. Rakkaus laajentuu ja sitä kautta tietoisuutemme laajentuu. Se on henkistä kasvua ja monet ovat parhaillaan ottamassa isoja askeleita omalla henkisellä polullaan tälläkin hetkellä ja laajentumassa uuteen aikaan. Ihmiset ovat heräämässä. Mutta sekin on vain jokaisen oma valinta. Jokainen valitsee oman polkunsa eikä vääriä polkuja ole olemassakaan. Joku voi valita sukkulamadon polun eri variaatioin :) Kun haluat elää elämääsi sukkulamadon tasolla niin se on silloin sinun valintasi ja varmasti aivan oikea sinulle. Jollakin hetkellä ehkä haluat valita toisin. Voit niinkin tehdä jos jossain vaiheessa sukkulamadon polku ei tunnu enää toimivan. Kaikki polut ovat kuitenkin yhtä arvokkaita ja tärkeitä...jokainen tietoisuuden taso on matkan kannalta tärkeä ja läpi elettävä. Ei ole oikotietä onneen niin sanoakseni, mutta sitä kyllä voi jokainen kohdallaan vauhdittaa, kun ymmärtää, että onni on tässä. Ei menneessä eikä tulevassa. Vain tämä hetki merkitsee. Niin kaikki eläimetkin elävät, tässä hetkessä täysillä...voimme siis jopa oppia paljon sukkulamadonkin elämästä, jossa ei murheita ole menneistä eikä tulevasta. Sukkulamato vain ON. Tässä hetkessä. Näin ihminen voi osoittaa olevansa hyvinkin erilaisella tietoisuuden tasolla sukkulamadosta. Ihminen ei osaa elää tässä hetkessä murehtimatta menneistä tai tulevasta, josta ihmisen ego pitää huolen. Eläimillä ei tätä egoa ole. He ovat suorassa yhteydessä Universumiin. Ihminen taas vastaavasti elää egonsa luomassa harhassa, erillisyyden harhassa, jossa pelot estävät ihmistä kokemasta vain tätä hetkeä, suurempaa yhteyttä kaikkeen ympärillä ja täydellistä rakkautta joka on syvin todellisuutemme. Aikakin on vain illuusio. On vain tämä hetki. Ei muuta.

        Pohjimmiltamme olemme varmasti aivan samaa ainetta kuin sukkulamadotkin. Sukkulamadonkin koossa pitävä voima on Rakkaus. Tätä kirjoittaessani tulinkin juuri siihen päätelmään, että itseasiassa sukkulamadon tietoisuuden taso onkin paljon korkeampi kuin ihmisen. Joten vertaamalla ihmistä sukkulamatoon onkin aika kaukana todellisesta todellisuudesta :)

        Kiitos kun Olet!


      • kerroit, nimenomaan auktoriteettiuskoiset (-kaipuiset) ihmiset ovat herkkiä hihhuloitumaan. Ne kaipaavat ja tarvitsevat rajat, kun eivät kykene itse toimintaansa kontrolloimaan. Tosin samasta syystä hitlereillä ja stalineilla on tilausta ja samojen ihmisten toiminta menee yhtä hulluksi noissakin piireissä.

        Mitä jatkoviestiisi tulee, niin kyllä Nassekin on uskonnollinen, täynnä pyhää henkeä, siinä mielessä että en hyppää parvekkeelta. Ainakaan kolmatta kerrosta ylempää.

        Sinänsä en hyväksy väkivaltauskontojen levittämistä tai sen tulemista edes hiljaisesti hyväksymällä perustuen siihen että ihmiselle tietyt toimintatavat ovat luonnollisia. Kyllä meidän täytyy pystyä parempaan.


      • Jumalanhullu kirjoitti:

        ..ja Pyhä Henki ovat eri asioita.

        Pyhän Hengen kautta tapahtuu yliluonnollisia asioita, sellasia, ettei sitä kukaan, tai mikään, tai mitenkään voi selittää ja niin voimakkaita, voimallisia, ettei siihen luonnollisuus pysty mitenkään. Esim uuden silmän tulo tyhjään silmäkuoppan, tai sokea saa näkönsä, esim lääkäreitten tutkimus paljastaa paikallaolokokemassani tapauksessa uuden näköhermon ilmestyminsen kuollen tilalle hetkessä.

        Ja muitakin, kymmenittäin, itse paikallaollessani tapahtuneita voimatekoja, luustovikojen parantumisia, jotka määrättiin leikkaukseen, yms.yms.

        Kaikkea näitä tapahtui siis Raamatun kirjoitamisen aikoihin ja tapahtuu nytkin näitä Jumalan Sanan, Raamatun lupaauksien mukaan siellä, missä uskon ja luottamuksen kohde asetetaan Jeesukseen Kristukseen. Ja kaikkein eniten silloin, kun rukoilija in itse heikoilla.

        Sekin käy yksiin Raamatun ilmoituksen kanssa.
        Paavali totesi omasta itsestään näin, että hän on mieltynyt heikkouteen, koska Jumalan voima asettuu silloin häneen asumaan. Ja juuri tässä omassa heikkoudessan joutuu turvaautumaan kokosydämisesti Jesuksen apuun ja silloin tapahtuu. Olen sen itse kokenut ja olen ollut todellakin hämmästynyt tapahtuneista asioista, sellaisista, joita "luonto" ei voi saada aikaan.

        Muuten aika mielenkiintoinen mietintö sinulta sinällään.

        Siunausta, t:Jh.

        "Esim uuden silmän tulo tyhjään silmäkuoppan, tai sokea saa näkönsä, esim lääkäreitten tutkimus paljastaa paikallaolokokemassani tapauksessa uuden näköhermon ilmestyminsen kuollen tilalle hetkessä.

        Ja muitakin, kymmenittäin, itse paikallaollessani tapahtuneita voimatekoja, luustovikojen parantumisia, jotka määrättiin leikkaukseen, yms.yms."

        Todisteita pöytään tai noin ei tapahtunut. Kyse on siis todisteita, ei todistuksista.


      • jason_dax kirjoitti:

        "Esim uuden silmän tulo tyhjään silmäkuoppan, tai sokea saa näkönsä, esim lääkäreitten tutkimus paljastaa paikallaolokokemassani tapauksessa uuden näköhermon ilmestyminsen kuollen tilalle hetkessä.

        Ja muitakin, kymmenittäin, itse paikallaollessani tapahtuneita voimatekoja, luustovikojen parantumisia, jotka määrättiin leikkaukseen, yms.yms."

        Todisteita pöytään tai noin ei tapahtunut. Kyse on siis todisteita, ei todistuksista.

        ..ei kaada tosiasioita. Menkää/tulkaa mukaan esim lähetysmaille, hengellisiin tilaisduuksiin, saatte todisteet paikan päältä.


      • Jumalanhullu kirjoitti:

        ..ei kaada tosiasioita. Menkää/tulkaa mukaan esim lähetysmaille, hengellisiin tilaisduuksiin, saatte todisteet paikan päältä.

        Eli sinulla ei ole todisteita väitteitesi tueksi, vaan luikertelet kuin käärme Eedenissä. Pyydät meitä tulemaan tilaisuuksiin, eli teillä ei ole mitään dokumentoituja ja vahvistettuja tapauksia.

        Jumalanhullu, pieni vihje sinulle - älä mene väittämään mitä et pysty tukemaan. Sinä valehtelit ja jos sinussa olisi edes yhden jänteen verran selkärankaa, myöntäisit sen.


      • jason_dax kirjoitti:

        Eli sinulla ei ole todisteita väitteitesi tueksi, vaan luikertelet kuin käärme Eedenissä. Pyydät meitä tulemaan tilaisuuksiin, eli teillä ei ole mitään dokumentoituja ja vahvistettuja tapauksia.

        Jumalanhullu, pieni vihje sinulle - älä mene väittämään mitä et pysty tukemaan. Sinä valehtelit ja jos sinussa olisi edes yhden jänteen verran selkärankaa, myöntäisit sen.

        ..asiat on tapahtuneet juuri, kuin kerroin.

        Se, ettet voi uskoa, ei tee minusta valehtelijaa.


      • khgkghjkhkjhjkhkhjkh
        Jumalanhullu kirjoitti:

        ..asiat on tapahtuneet juuri, kuin kerroin.

        Se, ettet voi uskoa, ei tee minusta valehtelijaa.

        Se, että et pysty antamaan alkeellisintakaan todistetta, tekee sinusta epäluotettavan


      • Kössönöm
        DivineLight kirjoitti:

        Kiitos Kössönöm! Sukkulamadotkin on yhtä rakastettuja kuin mikä tahansa muukin eliö täällä maapallolla ihminen lukuunotettuna. Joten siltä kannalta katsottuna emme ole yhtään sen erilaisemmassa tai ihmeellisemmässä asemassa kuin sukkulamadotkaan, kuten olet sen varmaan jo itsekin huomannut.

        Jollakin tietoisuuden tasolla ihmisyys voidaan nähdä kuin sukkulamato eri variaatioin :) kuten itsekin sen totesit. Mutta totuus on, että monet tunnistavat elämän olevan suurempi ja ihmeellisempi kuin mitä silmä antaa ymmärtää. Ja jos haluaa kokea elämänsä merkityksen tätä kautta syvällisemmäksi niin tuskin se on pois keneltäkään muulta. Minusta on ihanaa hehkuttaa elämän ihmeellisyyttä ja sitä tosiasiaa, että emme edes vielä tiedä mitä kaikkea ihmeellistä tämän kaiken takana on. Emme ole vielä läheskään ymmärtäneet kaikkea mitä todellisuudessa olemme ja minne olemme matkalla. Ei meillä ole vielä vastauksia kaikkeen...ei alkuunkaan. Osa ihmisistä, joilla on avoin mieli kokea ja tutustua itseensä, ovat kokemassa vasta pieniä maistiaisia uudenlaisesta tietoisuudesta, uudenlaisesta todellisuudesta, jonne evoluutio on meitä viemässä. Kollektiivinen tietoisuutemme taso voi hyvinkin vastata vielä "sukkulamadon tasoa" tällä hetkellä.

        Jokainen valitsee omat uskomuksensa ja sen mihin uskoo. Minä saan kiksejä siitä, että näen maailman kauniina ja ihmeellisenä paikkana, jossa rakkaus on suurin koossapitävä voima. Rakkaus laajentuu ja sitä kautta tietoisuutemme laajentuu. Se on henkistä kasvua ja monet ovat parhaillaan ottamassa isoja askeleita omalla henkisellä polullaan tälläkin hetkellä ja laajentumassa uuteen aikaan. Ihmiset ovat heräämässä. Mutta sekin on vain jokaisen oma valinta. Jokainen valitsee oman polkunsa eikä vääriä polkuja ole olemassakaan. Joku voi valita sukkulamadon polun eri variaatioin :) Kun haluat elää elämääsi sukkulamadon tasolla niin se on silloin sinun valintasi ja varmasti aivan oikea sinulle. Jollakin hetkellä ehkä haluat valita toisin. Voit niinkin tehdä jos jossain vaiheessa sukkulamadon polku ei tunnu enää toimivan. Kaikki polut ovat kuitenkin yhtä arvokkaita ja tärkeitä...jokainen tietoisuuden taso on matkan kannalta tärkeä ja läpi elettävä. Ei ole oikotietä onneen niin sanoakseni, mutta sitä kyllä voi jokainen kohdallaan vauhdittaa, kun ymmärtää, että onni on tässä. Ei menneessä eikä tulevassa. Vain tämä hetki merkitsee. Niin kaikki eläimetkin elävät, tässä hetkessä täysillä...voimme siis jopa oppia paljon sukkulamadonkin elämästä, jossa ei murheita ole menneistä eikä tulevasta. Sukkulamato vain ON. Tässä hetkessä. Näin ihminen voi osoittaa olevansa hyvinkin erilaisella tietoisuuden tasolla sukkulamadosta. Ihminen ei osaa elää tässä hetkessä murehtimatta menneistä tai tulevasta, josta ihmisen ego pitää huolen. Eläimillä ei tätä egoa ole. He ovat suorassa yhteydessä Universumiin. Ihminen taas vastaavasti elää egonsa luomassa harhassa, erillisyyden harhassa, jossa pelot estävät ihmistä kokemasta vain tätä hetkeä, suurempaa yhteyttä kaikkeen ympärillä ja täydellistä rakkautta joka on syvin todellisuutemme. Aikakin on vain illuusio. On vain tämä hetki. Ei muuta.

        Pohjimmiltamme olemme varmasti aivan samaa ainetta kuin sukkulamadotkin. Sukkulamadonkin koossa pitävä voima on Rakkaus. Tätä kirjoittaessani tulinkin juuri siihen päätelmään, että itseasiassa sukkulamadon tietoisuuden taso onkin paljon korkeampi kuin ihmisen. Joten vertaamalla ihmistä sukkulamatoon onkin aika kaukana todellisesta todellisuudesta :)

        Kiitos kun Olet!

        ". Niin kaikki eläimetkin elävät, tässä hetkessä täysillä...voimme siis jopa oppia paljon sukkulamadonkin elämästä, jossa ei murheita ole menneistä eikä tulevasta."

        - Minä menen nyt katsomaan Marja Tyrnin joulushowta. Puolen tunnin pläjäys.


      • DivineLight
        Kössönöm kirjoitti:

        ". Niin kaikki eläimetkin elävät, tässä hetkessä täysillä...voimme siis jopa oppia paljon sukkulamadonkin elämästä, jossa ei murheita ole menneistä eikä tulevasta."

        - Minä menen nyt katsomaan Marja Tyrnin joulushowta. Puolen tunnin pläjäys.

        Ihanaa, kun joulu on tulossa! Kohta päästään avaamaan ensimmäinen luukku kalenterista...

        Täällä alkaa jouluvalojen viritys katon rajaan tänään.

        Mukavia jouluisia tohinoita sinnekin!


        Rakkautta vain :)


      • Jumalanhullu kirjoitti:

        ..asiat on tapahtuneet juuri, kuin kerroin.

        Se, ettet voi uskoa, ei tee minusta valehtelijaa.

        "..asiat on tapahtuneet juuri, kuin kerroin."

        Todista se.

        "Se, ettet voi uskoa, ei tee minusta valehtelijaa."

        Jos sinulla ei ole todisteita, niin älä itke ja kitise kun kukaan ei usko sinua. Jos sinä et voi todistaa tapahtunutta, niin älä väitä sen tapahtuneen.


      • Yllätys yllätys, olen samaa mieltä siitä että jumalat ovat olemassa, ei ainoastaan minkään tietyn käsityksen mukainen jumaluus vaan kaikki esitetyt käsitykset siitä mitä sanalla "jumala" tarkoitetaan ovat olemassa, vähintäänkin konsepteina ihmisten mielissä.

        >>> Nimittäin se, mitä raamatussa kutsutaan Jumalaksi tai Jeesukseksi tai Pyhäksi hengeksi on aivan ehdottomasti olemassa. Ne ovat metaforia luonnolle. > Kaikki luonnonvastainen ja "epäterve" käyttäytyminen, jota Raamatussa vastaa usein sanat "syntinen", "paha", "väärä" ovat tilastollisesta enemmistöstä poikkeavaa ja evoluution kautta harvinaiseksi tullutta käytöstä, joka on kyseisellä hetkellä yhteisölle ja yksilöllekin lähinnä haitallista. > [Haitallista luonnon näkökulmasta, ei välttämättä kys. luonnonvastaisen olennon näkökulmasta.] > Kannattaa tosiaan lukea Raamattua, ja pistää kaikkien Jumala- tai jumalan kätyrien nimien tilalle sana LUONTO, niin huomaa kyllä ilmeisen yhtäläisyyden - edellyttäen että ymmärtää luontoa valmiiksi riittävän hyvin biologisesta ja evolutiivisesta näkökulmasta.Ja toisaalta Raamatun kautta voi myös paremmin ymmärtää luontoa. > En edes tiedä voiko tätä sanoa ateismiksi? Vai jonkinlaiseksi metaforistiseksi teismiksi?


      • Kössönöm
        DivineLight kirjoitti:

        Ihanaa, kun joulu on tulossa! Kohta päästään avaamaan ensimmäinen luukku kalenterista...

        Täällä alkaa jouluvalojen viritys katon rajaan tänään.

        Mukavia jouluisia tohinoita sinnekin!


        Rakkautta vain :)

        Muutamaa ystävää muistan ihan ystävyyden vuoksi, en joulun. Voi olla että Yule on joillekin juhlimisen aihekin, mutta en minä jaksa. Onhan se kiva, että sitten mennään taas kohti kesää, mutta siinä se sitten on.


      • Eskoo
        suuria ajatuksia kirjoitti:

        Tuohan se on totuus. Eihän tuohon tosiaan ole paljon vastaan väittämistä :D Itsekin omaan samanlaisen ajatusmaailman ja olen sitä mieltä että ihminen on vain osa luontoa ja luonto on osa ihmistä.
        Mutta kun ajattelee näin, niin huomaa että oma elämä on oikeastaan aika tylsää ja merkityksetöntä. Sitä tajuaa myös miten pieni sitä itse oikeastaan on maailmassa. Ja jos realisoi kaikki asiat näin, niin elämästä kyllä puuttu tietty mielekkyys. Ehkäpä ihminen näin viisaana ja kehittyneenä oliona onkin alitajuisesti kehittänyt erilaisia uskomuksia, että se toisi elämään mielekkyyttä ja syvyyttä. Onhan sitä toisaalta mukava ajatella, että maailmassa olisi joitain suurempia taustavoimia ja että kuoleman jälkeen olisi... ...jotain. Ettei kuoleman tullessa kaikki olisi siinä. Ja että omalla elämällä olisi jokin suurempi merkitys, kuin vain pitää yllä elämän kulkua.
        Ja kun miettii uskonnon ja Jumalan merkitystä ihmisille, niin eihän sitä voi jättää arvotta, että usko Jumalaan on joillekin ihmisille tuonut toivoa ja jopa iloa, vaikka olisi miten kurjassa tilassa ja kuolema olisi vain hetken päässä.
        Toisaalta itse en pysty uskomaan enkä halua uskoa sellaiseen, vaikka se miten toisikin toivoa. Mutta kuten jo sanoin, usko johonkin suurempaan kyllä toisi mielekkyyttä tähän ihmiselämään. Ja sitäpaitsi ihmiselämä on kyllä paljon muutakin kuin vain olla osana suurempaa luonnon kokonaisuutta.

        Itse kyllä ajattelen samalla tavalla. (Vaikken sitä tosiaankaan noin hienosti olisi osannut sanoa..:D)
        Mutta omaa pohdiskeluani on aina vaivannut kysymykset siitä, miksi luonto olisi kehittänyt näin monimutkaisia ja erikoisia olioita, kuin vaikka ihminen on. Ja se suuri ikiaikainen kysymys: Miksi elämää ylipäätään on?

        >>Miksi elämää ylipäätään on?

        Elämän luominen vaatii huomattavasti suurempaa älykkyyttä kuin ihmisellä on. Elämän ja ihmisen Luoja on siksi hyvin paljon älykkäämpi kuin ihminen. Kun ihminenkin on tietoinen persoonallisuus, miksi ihmisen Luoja ei olisi persoona?


      • 8+5
        Eskoo kirjoitti:

        >>Miksi elämää ylipäätään on?

        Elämän luominen vaatii huomattavasti suurempaa älykkyyttä kuin ihmisellä on. Elämän ja ihmisen Luoja on siksi hyvin paljon älykkäämpi kuin ihminen. Kun ihminenkin on tietoinen persoonallisuus, miksi ihmisen Luoja ei olisi persoona?

        Kuka loi luojan?


      • Eskoo
        8+5 kirjoitti:

        Kuka loi luojan?

        Ehkä Luoja itse.


      • 8+5
        Eskoo kirjoitti:

        Ehkä Luoja itse.

        Luoja loi itsensä? Miten se sopii yhteen "mikään ei voi syntyä tyhjästä" sanonnan kanssa?


      • Eskoo
        8+5 kirjoitti:

        Luoja loi itsensä? Miten se sopii yhteen "mikään ei voi syntyä tyhjästä" sanonnan kanssa?

        Ei Jumala kuitenkaan.


      • 8+5
        Eskoo kirjoitti:

        Ei Jumala kuitenkaan.

        "Kuka sellaista on sanonut?"
        Muistin vähän väärin, se olikin : "tyhjästä ei voi syntyä mitään"

        http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/"tyhjästä ei voi syntyä" tid:36?sort=created&perpage=25&term_keywords=

        "Ei Jumala kuitenkaan."
        Ei.


      • DivineLight
        Kössönöm kirjoitti:

        Muutamaa ystävää muistan ihan ystävyyden vuoksi, en joulun. Voi olla että Yule on joillekin juhlimisen aihekin, mutta en minä jaksa. Onhan se kiva, että sitten mennään taas kohti kesää, mutta siinä se sitten on.

        Jokainen luo oman elämänsä ja merkityksensä. Jos ei näe merkitystä ympärillään niin sitten elämä on usein vain ajelehtimista tapahtumista toiseen. Näin oli mullakin ennen...tunsin jonkin omituisen sisäisen tyhjyyden sisällä, en osaa sitä täysin selittää ja ajattelin, että tässäkö tämä kaikki on...kunnes elämä näytti että ei se siinä ollut. Oli paljon muutakin. Ja siitä olen nyt kiitollinen vaikka vaikeuden kautta tähänkin hetkeen on tultu. Siunaus oli vaikeassakin tiessä vaikka en sitä sillä hetkellä osannut nähdä. Suunta tuntui olevan menossa vain alaspäin ja kaaos vallitsi elämässä. On hyvin erikoista miten ihmiselämän kaaos voi tuottaa paremman järjestyksen kuin mitä alun alkaen oli.

        Näen nyt elämän, jokaisen yksilön ja koko Universumin merkityksen aivan uudella tasolla. Se tuo mukanaan aivan uudenlaisen elämänlaadun, johon kuuluu ilo, onni ja rakkaus ja sen jakaminen muille tuo suuren merkityksen elämälleni. En usko että voisin enää koskaan palata takaisin menneeseen tämän jälkeen mitä olen kokenut omalla matkallani. Onni on ihmisen sisällä, johon ulkoiset tekijät eivät vaikuta. Tiedän myös, että meillä jokaisella on tärkeä tehtävä täällä ja näen jokaisen ihmisen tärkeänä. Sinutkin kanssakulkijani.

        Kiitos kun Olet! :)


      • Tosi hyvä
        Jumalanhullu kirjoitti:

        ..ja Pyhä Henki ovat eri asioita.

        Pyhän Hengen kautta tapahtuu yliluonnollisia asioita, sellasia, ettei sitä kukaan, tai mikään, tai mitenkään voi selittää ja niin voimakkaita, voimallisia, ettei siihen luonnollisuus pysty mitenkään. Esim uuden silmän tulo tyhjään silmäkuoppan, tai sokea saa näkönsä, esim lääkäreitten tutkimus paljastaa paikallaolokokemassani tapauksessa uuden näköhermon ilmestyminsen kuollen tilalle hetkessä.

        Ja muitakin, kymmenittäin, itse paikallaollessani tapahtuneita voimatekoja, luustovikojen parantumisia, jotka määrättiin leikkaukseen, yms.yms.

        Kaikkea näitä tapahtui siis Raamatun kirjoitamisen aikoihin ja tapahtuu nytkin näitä Jumalan Sanan, Raamatun lupaauksien mukaan siellä, missä uskon ja luottamuksen kohde asetetaan Jeesukseen Kristukseen. Ja kaikkein eniten silloin, kun rukoilija in itse heikoilla.

        Sekin käy yksiin Raamatun ilmoituksen kanssa.
        Paavali totesi omasta itsestään näin, että hän on mieltynyt heikkouteen, koska Jumalan voima asettuu silloin häneen asumaan. Ja juuri tässä omassa heikkoudessan joutuu turvaautumaan kokosydämisesti Jesuksen apuun ja silloin tapahtuu. Olen sen itse kokenut ja olen ollut todellakin hämmästynyt tapahtuneista asioista, sellaisista, joita "luonto" ei voi saada aikaan.

        Muuten aika mielenkiintoinen mietintö sinulta sinällään.

        Siunausta, t:Jh.

        "Esim uuden silmän tulo tyhjään silmäkuoppan"

        Hehheh, sun nimimerkkisi on ällistyttään hyvä :)


      • Tosi hyvä kirjoitti:

        "Esim uuden silmän tulo tyhjään silmäkuoppan"

        Hehheh, sun nimimerkkisi on ällistyttään hyvä :)

        ""Esim uuden silmän tulo tyhjään silmäkuoppan"

        Hehheh, sun nimimerkkisi on ällistyttään hyvä :) "

        - eikö vain.

        Jumalan tahto on, etä olisin vieläkin "hullumpi" Hänen suhteensa.

        Merkitsee sitä, että voisin yhä paremmin omaksua Jumalan lupausten mahdollisuudet, toimia niitten mukaan.

        Kaikissa meissä on vajausta sen suhteen.


      • SuperHullu
        Jumalanhullu kirjoitti:

        ..ja Pyhä Henki ovat eri asioita.

        Pyhän Hengen kautta tapahtuu yliluonnollisia asioita, sellasia, ettei sitä kukaan, tai mikään, tai mitenkään voi selittää ja niin voimakkaita, voimallisia, ettei siihen luonnollisuus pysty mitenkään. Esim uuden silmän tulo tyhjään silmäkuoppan, tai sokea saa näkönsä, esim lääkäreitten tutkimus paljastaa paikallaolokokemassani tapauksessa uuden näköhermon ilmestyminsen kuollen tilalle hetkessä.

        Ja muitakin, kymmenittäin, itse paikallaollessani tapahtuneita voimatekoja, luustovikojen parantumisia, jotka määrättiin leikkaukseen, yms.yms.

        Kaikkea näitä tapahtui siis Raamatun kirjoitamisen aikoihin ja tapahtuu nytkin näitä Jumalan Sanan, Raamatun lupaauksien mukaan siellä, missä uskon ja luottamuksen kohde asetetaan Jeesukseen Kristukseen. Ja kaikkein eniten silloin, kun rukoilija in itse heikoilla.

        Sekin käy yksiin Raamatun ilmoituksen kanssa.
        Paavali totesi omasta itsestään näin, että hän on mieltynyt heikkouteen, koska Jumalan voima asettuu silloin häneen asumaan. Ja juuri tässä omassa heikkoudessan joutuu turvaautumaan kokosydämisesti Jesuksen apuun ja silloin tapahtuu. Olen sen itse kokenut ja olen ollut todellakin hämmästynyt tapahtuneista asioista, sellaisista, joita "luonto" ei voi saada aikaan.

        Muuten aika mielenkiintoinen mietintö sinulta sinällään.

        Siunausta, t:Jh.

        Joo, noi ihmeet ovet kyllä totta.

        Mä olen kokenut todella monta ihmettä... yks ihme on se, että muut ei usko näitä ihmeitä vaikka minä niistä kerron muille.

        Mutta asiaan. Todistan teille nyt ihmeistä. Tämä sattui viime kesänä yhden vaikutusvaltaisen lääkärin vastaanotolla. Vein isäni lääkärille, joka on sotainvalidi. Menetti jalkansa sodassa. Lääkäri otti vastaan meidät ystävällisesti ja minä heti siunasin lääkäriä Jumalan nimeen, jotta hoidosta tulisi mahdollisiman tehokas. Isälläni on kovat säryt, kun sirpaleita on edelleen kehossa (keho on elävä, ruumis on kuollut).

        Lääkäri otti stetoskooppinsa ja kuunteli jalantynkää, ja KATSO: jalka kasvoi kolmessa sekunnissa takaisin oikean mittaiseksi. Herran ihme. Panimme isän kanssa heti jalalla koreasti ja koitimme saada lääkäriäkin mukaan, mutta hän esteli ja sanoi, että ei tuo ole mahdollista. Sanoin, että se on Herran Ihme.

        Siinä isäni sitten, lopetettuaan Jumalan kiittämisen, sai sanotuksi jotain näöstään. Hänellä on todella huono näkö. Viherkaihi toisessa silmässä, kohta kai sokeutuu. Ja päätäkin särkee otsasta. Lääkäri otti stetoskooppinsa ja alkoi kuunnelle otsasta ja KATSO: Silmä kasvoi sekunnissa keskelle otsaa. Herran ihme. Isäni näki paremmin kuin sota-aikaan. Aloimme heti isäni kanssa tekemään silmänkääntötemppuja ja ylistämään Jumalaa.

        Lääkäri kirjoitti papereihinsa, että totta, ihmeitä tapahtuu. Siis IHMEITÄ todellakin TAPAHTUU. Tämä oli ennen kuulumatonta lääkärin suusta.

        Nyttemmein on tuo isäni otsasilmä valunut oikean silmän paikalle ja näyttää ihan normaalilta. Hassua oli tässä jutussa se, että lääkärin vastaanotto tuhoutui tulipalossa viikkoa myöhemmin ja kaikki lääketieteelliset todistukset menivät sen siliän tein.

        Tutkimattomat ovat Herran tiet.

        SIunausta ja Pyhää Henkeä


      • Totta Ihmeessä
        Jumalanhullu kirjoitti:

        ""Esim uuden silmän tulo tyhjään silmäkuoppan"

        Hehheh, sun nimimerkkisi on ällistyttään hyvä :) "

        - eikö vain.

        Jumalan tahto on, etä olisin vieläkin "hullumpi" Hänen suhteensa.

        Merkitsee sitä, että voisin yhä paremmin omaksua Jumalan lupausten mahdollisuudet, toimia niitten mukaan.

        Kaikissa meissä on vajausta sen suhteen.

        "Kaikissa meissä on vajausta sen suhteen."

        Nyt olet kyllä vaatimaton. Olet kyllä ihmeellisen hullu.

        Siunausta


      • khgkghjkhkjhjkhkhjkh kirjoitti:

        Se, että et pysty antamaan alkeellisintakaan todistetta, tekee sinusta epäluotettavan

        "Se, että et pysty antamaan alkeellisintakaan todistetta, tekee sinusta epäluotettavan "

        -täälläkin kylällä kävelee ainakin yksi todste :=)
        Ja vielä tuttuni, joka parantui siitä syövästä yliluonnollisesti.


      • jason_dax kirjoitti:

        "..asiat on tapahtuneet juuri, kuin kerroin."

        Todista se.

        "Se, ettet voi uskoa, ei tee minusta valehtelijaa."

        Jos sinulla ei ole todisteita, niin älä itke ja kitise kun kukaan ei usko sinua. Jos sinä et voi todistaa tapahtunutta, niin älä väitä sen tapahtuneen.

        ""..asiat on tapahtuneet juuri, kuin kerroin."

        Todista se.

        "Se, ettet voi uskoa, ei tee minusta valehtelijaa."

        Jos sinulla ei ole todisteita, niin älä itke ja kitise kun kukaan ei usko sinua. Jos sinä et voi todistaa tapahtunutta, niin älä väitä sen tapahtuneen."

        Ei aihetta itkuun, tai korkeintaan säälistä teitä kohtaan ;)


      • DivineLight
        Eskoo kirjoitti:

        >>Miksi elämää ylipäätään on?

        Elämän luominen vaatii huomattavasti suurempaa älykkyyttä kuin ihmisellä on. Elämän ja ihmisen Luoja on siksi hyvin paljon älykkäämpi kuin ihminen. Kun ihminenkin on tietoinen persoonallisuus, miksi ihmisen Luoja ei olisi persoona?

        En pidä Elämän luojaa yhtään sen älykkäämpänä kuin itseämme. Ei kyse ole mielestäni älykkyydestä ollenkaan vaan tietoisuuden taso perustuu tunteisiin. Tunteet taas muodostuvat ajattelustamme ja uskomuksistamme. Tällä ei sinällään ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa vaan suurempi ymmärrys tulee tunteiden kokemisen kautta. Tunnet ja koet joko negatiivisia asioita elämässäsi tai sitten positiivisia ja olet sen kaiken takana mitä koet omalla luomistyölläsi. Tämä kaksinaisuus (=dualistisuus), jossa elämme, opettaa koko ajan meitä valitsemaan paremmin itsellemme ne kokemukset, joita haluamme kokea. Useimmat ihmiset haluavat kokea hyviä kokemuksia elämässään, mutta vain samankaltaisilla ajatuksilla, uskomuksilla ja tunteilla voi saavuttaa tälläisiä hyviä kokemuksia itselleen. Henkinen kasvu on siten aina sisäistä työskentelyä ja ulkoinen kokemus on vain indikaattorina sille mitä sisällämme koemme.

        Kokemus luodaan ajatuksen, uskomusten ja tunteiden kautta. Tämä on henkistä kasvua ja päämäärä on siinä kaikilla meillä sama. Tietoisuutemme taso ei vain ole vielä monellakaan osallaan siinä vaiheessa, että ymmärtäisimme tämän yhteyden kokemisemme ja sisäisen olemisemme välillä. Tälläistä ymmärrystä on kyllä jo ilmassa ja se tulee leviämään nopeastikin tulevina vuosina ja aikanamme tulemme muistamaan ja tietoisesti kokemaan miten jokainen olemme oman elämämme luojia. Olemme osasia Jumalasta, joka on Elämän luoja ja meidät Jumalan kuvaksi luonut. Jumala antoi meille voiman luoda elämäämme. Olemme näin ollen myös Elämän Luojia ja meille vapaus annettiin luoda maailmamme kuten tahdomme. Se mitä olemme tahtoneet tähän asti on näkyvillä jokaisen omassa elämässä ja kaikkialla ympärillämme. Olemme olleet sen kaiken takana, jokainen omalta osaltaan. Heti kun tahdomme jotain muuta, voimme muuttaa tämän kaiken paremmaksi. Vielä tällä hetkellä suurin osa ihmisistä näkee nykyisen tilanteen palvelevan itseään ja meitä ja olevan paras mahdollinen tilanne elettäväksi. Jossain vaiheessa tulemme toteamaan, että maailman ei ehkä sittenkään tarvitse olla kärsimystä ja silloin vasta astumme oman voimamme sisälle ja alamme luomaan sitä maailmaa ja todellisuutta, jossa oikeasti haluamme elää.

        Jumala on sekä persoona että persoonaton. Totuuden siemeniä voi nähdä kaikissa uskonnoissa kuten ateismissakin. Se mihin uskot (=omat uskomuksesi kaikista asioista) sekä kaikki ajatuksesi ja tunteesi asioista ja tapahtumista olivatpa ne sitten tietoisia tai tiedostamattomia eli alitajuisia, ovat tärkeintä mitä omistat sillä, sillä energialla luot koko ajan tulevaisuuttasi.

        Jumala on kaikkea yhtä aikaa. Jumala on kaikki, kaikki mitä koemme kaikki mitä ympärillämme on. Jumala on koko Universumi. Jumala vain ON....tässä hetkessä. Vain olemisen kautta voimme ymmärtää oman jumaluutemme. Jumala on antanut sysäyksen luomiselle, jota voi myös alkuräjähdykseksi kutsua ja nyt tässä hetkessä olemme oman elämämme luojia. Jokainen valitsee oman todellisuutensa missä elää omien ajatusten, uskomusten ja tunteidensa avulla. Päämääränä meillä on rakkaus ja yhteinen yhteys toisiimme ja Rakkauden Lähteeseen, jota Jumalaksi voidaan myös kutsua. Rakkaus on Universumin koossa pitävä voima.... ikuisesti. Se ei mihinkään häviä...ei koskaan...kuten emme mekään häviä. Muutamme vain muotoamme matkamme varrella.


        Rakkaus on syvin olemuksemme tässäkin hetkessä.
        Kiitos kun Olet!


      • Kössönöm
        DivineLight kirjoitti:

        Jokainen luo oman elämänsä ja merkityksensä. Jos ei näe merkitystä ympärillään niin sitten elämä on usein vain ajelehtimista tapahtumista toiseen. Näin oli mullakin ennen...tunsin jonkin omituisen sisäisen tyhjyyden sisällä, en osaa sitä täysin selittää ja ajattelin, että tässäkö tämä kaikki on...kunnes elämä näytti että ei se siinä ollut. Oli paljon muutakin. Ja siitä olen nyt kiitollinen vaikka vaikeuden kautta tähänkin hetkeen on tultu. Siunaus oli vaikeassakin tiessä vaikka en sitä sillä hetkellä osannut nähdä. Suunta tuntui olevan menossa vain alaspäin ja kaaos vallitsi elämässä. On hyvin erikoista miten ihmiselämän kaaos voi tuottaa paremman järjestyksen kuin mitä alun alkaen oli.

        Näen nyt elämän, jokaisen yksilön ja koko Universumin merkityksen aivan uudella tasolla. Se tuo mukanaan aivan uudenlaisen elämänlaadun, johon kuuluu ilo, onni ja rakkaus ja sen jakaminen muille tuo suuren merkityksen elämälleni. En usko että voisin enää koskaan palata takaisin menneeseen tämän jälkeen mitä olen kokenut omalla matkallani. Onni on ihmisen sisällä, johon ulkoiset tekijät eivät vaikuta. Tiedän myös, että meillä jokaisella on tärkeä tehtävä täällä ja näen jokaisen ihmisen tärkeänä. Sinutkin kanssakulkijani.

        Kiitos kun Olet! :)

        Ihan kuin väittäisit, että koen elämäni merkityksettömäksi, koska en tohinoi joulun kanssa!


      • Eskoo
        DivineLight kirjoitti:

        En pidä Elämän luojaa yhtään sen älykkäämpänä kuin itseämme. Ei kyse ole mielestäni älykkyydestä ollenkaan vaan tietoisuuden taso perustuu tunteisiin. Tunteet taas muodostuvat ajattelustamme ja uskomuksistamme. Tällä ei sinällään ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa vaan suurempi ymmärrys tulee tunteiden kokemisen kautta. Tunnet ja koet joko negatiivisia asioita elämässäsi tai sitten positiivisia ja olet sen kaiken takana mitä koet omalla luomistyölläsi. Tämä kaksinaisuus (=dualistisuus), jossa elämme, opettaa koko ajan meitä valitsemaan paremmin itsellemme ne kokemukset, joita haluamme kokea. Useimmat ihmiset haluavat kokea hyviä kokemuksia elämässään, mutta vain samankaltaisilla ajatuksilla, uskomuksilla ja tunteilla voi saavuttaa tälläisiä hyviä kokemuksia itselleen. Henkinen kasvu on siten aina sisäistä työskentelyä ja ulkoinen kokemus on vain indikaattorina sille mitä sisällämme koemme.

        Kokemus luodaan ajatuksen, uskomusten ja tunteiden kautta. Tämä on henkistä kasvua ja päämäärä on siinä kaikilla meillä sama. Tietoisuutemme taso ei vain ole vielä monellakaan osallaan siinä vaiheessa, että ymmärtäisimme tämän yhteyden kokemisemme ja sisäisen olemisemme välillä. Tälläistä ymmärrystä on kyllä jo ilmassa ja se tulee leviämään nopeastikin tulevina vuosina ja aikanamme tulemme muistamaan ja tietoisesti kokemaan miten jokainen olemme oman elämämme luojia. Olemme osasia Jumalasta, joka on Elämän luoja ja meidät Jumalan kuvaksi luonut. Jumala antoi meille voiman luoda elämäämme. Olemme näin ollen myös Elämän Luojia ja meille vapaus annettiin luoda maailmamme kuten tahdomme. Se mitä olemme tahtoneet tähän asti on näkyvillä jokaisen omassa elämässä ja kaikkialla ympärillämme. Olemme olleet sen kaiken takana, jokainen omalta osaltaan. Heti kun tahdomme jotain muuta, voimme muuttaa tämän kaiken paremmaksi. Vielä tällä hetkellä suurin osa ihmisistä näkee nykyisen tilanteen palvelevan itseään ja meitä ja olevan paras mahdollinen tilanne elettäväksi. Jossain vaiheessa tulemme toteamaan, että maailman ei ehkä sittenkään tarvitse olla kärsimystä ja silloin vasta astumme oman voimamme sisälle ja alamme luomaan sitä maailmaa ja todellisuutta, jossa oikeasti haluamme elää.

        Jumala on sekä persoona että persoonaton. Totuuden siemeniä voi nähdä kaikissa uskonnoissa kuten ateismissakin. Se mihin uskot (=omat uskomuksesi kaikista asioista) sekä kaikki ajatuksesi ja tunteesi asioista ja tapahtumista olivatpa ne sitten tietoisia tai tiedostamattomia eli alitajuisia, ovat tärkeintä mitä omistat sillä, sillä energialla luot koko ajan tulevaisuuttasi.

        Jumala on kaikkea yhtä aikaa. Jumala on kaikki, kaikki mitä koemme kaikki mitä ympärillämme on. Jumala on koko Universumi. Jumala vain ON....tässä hetkessä. Vain olemisen kautta voimme ymmärtää oman jumaluutemme. Jumala on antanut sysäyksen luomiselle, jota voi myös alkuräjähdykseksi kutsua ja nyt tässä hetkessä olemme oman elämämme luojia. Jokainen valitsee oman todellisuutensa missä elää omien ajatusten, uskomusten ja tunteidensa avulla. Päämääränä meillä on rakkaus ja yhteinen yhteys toisiimme ja Rakkauden Lähteeseen, jota Jumalaksi voidaan myös kutsua. Rakkaus on Universumin koossa pitävä voima.... ikuisesti. Se ei mihinkään häviä...ei koskaan...kuten emme mekään häviä. Muutamme vain muotoamme matkamme varrella.


        Rakkaus on syvin olemuksemme tässäkin hetkessä.
        Kiitos kun Olet!

        >>En pidä Elämän luojaa yhtään sen älykkäämpänä kuin itseämme.

        Sinä sanot tuon, kun olet ihminen, mutta jos olisit joku eläin niin et sanoisi. Jos olisit lehmä, ei kannattaisi sanoa tuota. Muurahainenkaan ei ole yhtä älykäs kuin sen Luoja.
        Ihmisellä on hyvin ihmeellinen väline liikkua omassa ympäristössään. Se on hänen oma kehonsa, joka on hienompi kulkuneuvo kuin parhaat autot tai lentokone. En ymmärrä, että ihmisellä itsellään olisi osuutta sen luomisessa. Itse asiassa ihmisen tietoisuus käsitys maailmasta tulee sen kautta.
        Ihmisellä on älykkyyttä ja muuta tietoa maailmasta vain sen verran, mitä keho hänelle antaa.
        Todellisuus on aivan toisenlainen, jos mennään vaikkapa molekyylitasoille tai atomitasoille. Nekin on aivan todellisia ja toimii ihmisessä. Kuitenkaan ihminen ei tiedä niistä mitään, eikä ymmärtäisi vaikka näkisikin.
        Elämä järjestelee atomeja ja molekyylyjä, eikä ihminen tiedä niistä mitään. Tällä lailla ajatellen näyttää siltä, että elämä on paljon ihmisen älykkyyttä suurempaa. Elämä jatkuisi silti, vaikka ihmiset hävittäisivätkin itsensä ja toisensa.


      • Eskoo
        Jumalanhullu kirjoitti:

        ..ja Pyhä Henki ovat eri asioita.

        Pyhän Hengen kautta tapahtuu yliluonnollisia asioita, sellasia, ettei sitä kukaan, tai mikään, tai mitenkään voi selittää ja niin voimakkaita, voimallisia, ettei siihen luonnollisuus pysty mitenkään. Esim uuden silmän tulo tyhjään silmäkuoppan, tai sokea saa näkönsä, esim lääkäreitten tutkimus paljastaa paikallaolokokemassani tapauksessa uuden näköhermon ilmestyminsen kuollen tilalle hetkessä.

        Ja muitakin, kymmenittäin, itse paikallaollessani tapahtuneita voimatekoja, luustovikojen parantumisia, jotka määrättiin leikkaukseen, yms.yms.

        Kaikkea näitä tapahtui siis Raamatun kirjoitamisen aikoihin ja tapahtuu nytkin näitä Jumalan Sanan, Raamatun lupaauksien mukaan siellä, missä uskon ja luottamuksen kohde asetetaan Jeesukseen Kristukseen. Ja kaikkein eniten silloin, kun rukoilija in itse heikoilla.

        Sekin käy yksiin Raamatun ilmoituksen kanssa.
        Paavali totesi omasta itsestään näin, että hän on mieltynyt heikkouteen, koska Jumalan voima asettuu silloin häneen asumaan. Ja juuri tässä omassa heikkoudessan joutuu turvaautumaan kokosydämisesti Jesuksen apuun ja silloin tapahtuu. Olen sen itse kokenut ja olen ollut todellakin hämmästynyt tapahtuneista asioista, sellaisista, joita "luonto" ei voi saada aikaan.

        Muuten aika mielenkiintoinen mietintö sinulta sinällään.

        Siunausta, t:Jh.

        eikä ne ole kalliitakaan. Digitaalisen videokameran voi liittää tietokoneeseen ja videon voi panna nettiin.
        Jos näitä ihmeparantumisia todella tapahtuu, niitä pannaan varmasti pian nettiin. Tämän tekniikan oppiminen ei ole vaikeaa. Nyt vain odotellaan, että päästään niitä katsomaan.

        Minullakin olisi ollut kuvattavaa menneinä vuosina, mutta silloin ei kamerat olleet vielä kovin hyviä. Nykyään saa pienelläkin digitaalikameralla kuvattua hyvää videota. Kannattaa pitää aina kameraa mukana, jos tuollaisia asioita tapahtuu.


      • kjhkhkhjkhjkhjkhjkhj
        Jumalanhullu kirjoitti:

        "Se, että et pysty antamaan alkeellisintakaan todistetta, tekee sinusta epäluotettavan "

        -täälläkin kylällä kävelee ainakin yksi todste :=)
        Ja vielä tuttuni, joka parantui siitä syövästä yliluonnollisesti.

        Tulipa mieleen aikaisemmasta kirjoituksestas, että miksi ne parantuneet joilla olis lääkärintodistuksia on niin vaatimattomia, että ne ei halua tulla julkisuuteen, mutta netti ja hihujen telkkarikanavat on täynnä toinen toistaan ihmeellisemmin parantuneita, mutta niillä taas ei ole mitään muuta kuin omat kertomuksensa, mistäköhän se johtuu

        PS. Pyydä tuttuas hakemaan sairaskertomus näytille


      • DivineLight
        Kössönöm kirjoitti:

        Ihan kuin väittäisit, että koen elämäni merkityksettömäksi, koska en tohinoi joulun kanssa!

        Puhuin yleisellä tasolla elämän merkityksestä ja siitä miten itse sen olen kokenut. Toivon toki, että sinun kokemuksesi elämästä on myönteinen vaikket jouluja tohinoikaan. Ehkä tohinoit sitten jotain muuta?

        Olisi mielenkiintoista kuulla miten itse koet elämän merkityksen...


        Matka jatkuu :) Tänään kävin ihmettelemässä hylkeitä meren rannalla...


      • DivineLight
        Eskoo kirjoitti:

        >>En pidä Elämän luojaa yhtään sen älykkäämpänä kuin itseämme.

        Sinä sanot tuon, kun olet ihminen, mutta jos olisit joku eläin niin et sanoisi. Jos olisit lehmä, ei kannattaisi sanoa tuota. Muurahainenkaan ei ole yhtä älykäs kuin sen Luoja.
        Ihmisellä on hyvin ihmeellinen väline liikkua omassa ympäristössään. Se on hänen oma kehonsa, joka on hienompi kulkuneuvo kuin parhaat autot tai lentokone. En ymmärrä, että ihmisellä itsellään olisi osuutta sen luomisessa. Itse asiassa ihmisen tietoisuus käsitys maailmasta tulee sen kautta.
        Ihmisellä on älykkyyttä ja muuta tietoa maailmasta vain sen verran, mitä keho hänelle antaa.
        Todellisuus on aivan toisenlainen, jos mennään vaikkapa molekyylitasoille tai atomitasoille. Nekin on aivan todellisia ja toimii ihmisessä. Kuitenkaan ihminen ei tiedä niistä mitään, eikä ymmärtäisi vaikka näkisikin.
        Elämä järjestelee atomeja ja molekyylyjä, eikä ihminen tiedä niistä mitään. Tällä lailla ajatellen näyttää siltä, että elämä on paljon ihmisen älykkyyttä suurempaa. Elämä jatkuisi silti, vaikka ihmiset hävittäisivätkin itsensä ja toisensa.

        Kiitos Eskoo vastauksestasi.

        Tässä vähän omia ajatuksiani, jotka ehkä sopivat tähän hetkeen...


        Emme ymmärrä, koska olemme unohtaneet keitä todella olemme.

        Ihminen luo koko ajan, asioita ja tapahtumia, jopa sairauksia ja ihmeparantumisia. Ihminen voi luoda itsensä uudelleen, joka hetki ja itseasiassa niin tekeekin, tietämättään. Tämä tapahtuu ajatusten, uskomusten ja tunteiden tasolla. Ihmisen ei tarvitse ymmärtää jokaista atomin liikettä ja molekyyliä ja niiden järjestäytymistä voidakseen tietoisesti luoda elämäänsä. Luoja tekee tämän järjestäytymisprosessin puolestamme. Luoja on suuremman prosessin takana, joten Luojalla on suurempi ymmärrys (tässä ehkä voisi käyttää älykkyys sanaa, johon viittasit) asioista. Meillä on kuitenkin voima laittaa alulle materialisoitumisen prosessi eli manifestiointi. Se on voimamme ja lahja Jumalalta. Voit tietoisesti alkaa luomaan elämääsi paremmaksi tai voit vaihtoehtoisesti tehdä sitä tiedostamattomana. Valinta on jokaisen oma. Siksi meille on annettu vapaa tahtokin. Kummallakin tavalla se toimii yhtä lailla. Olemme jokainen Universaalien lakien alaisina, jotka ovat Luojan luomia.

        Keho on sielun kulkuneuvo kuten sanoitkin. Keho on vain väliaikainen. Sielu ikuinen ja sillä on kaikki vastaukset ja ymmärrys mitä tarvitsemme. Emme vielä tällä tietoisuuden tasollamme ole yhteydessä kovin syvällisesti sieluumme. Siitä johtuu, että emme ymmärrä kaikkea tätä elämää täällä ja miksi jotain tapahtuu meille ja niiden merkitystä. Uskovat käyttävät sanontaa "Jumalan tiet ovat tuntemattomat" ja niin todellakin on. Vielä. Mutta nekin tulevat tunnetuiksi matkamme aikana. Se on matkamme tarkoituskin täällä. Muistaminen on avain sana. Mitään ei tarvitse oppia, sillä kaikki vastaukset ovat jo sisällämme mitä ikinä tarvitsemme. Meidän tulee vain muistaa ne. Mutta koska suunta voi olla vain muistamiseen päin, suurempaan yhteyteen päin, tulemme saamaan yhä enemmän ja enemmän ymmärrystä tästä kaikesta, elämästä ja siitä keitä todella olemme ja miten upealla tavalla olemme yhteydessä toisiimme, maapalloon ja koko Universumiin.

        Elämä, Luoja, Jumala, Rakkauden Lähde ovat kaikki synonyymejä keskenään. Luoja, Rakkauden Lähde, luo, mutta me olemme Luojasta peräisin olevia ja mekin luomme oman elämämme. Luoja vain seuraa tätä meidän luomismatkaamme täällä ja kokee sen mitä itsekin koemme. Luojalla ei ole tarvetta tuomita valintojamme. Eikä Luojalla ole tarvetta käskeä, ei vihata. Ne ovat uskontojen syöttämää, ihmisen egosta peräisin olevaa harhaa. Ego elää peloista. Luojalle ei ole oikeaa tai väärää. Ihminen itse määrittää oikean ja väärän, jotta voimme luomisprosessissamme valita uudelleen ja uudelleen sen mukaan mitä olemme jo kokeneet. Elämme kaksinaisuudessa eli dualistisuudessa. Tähän tarvitsemme egoa, jotta voimme elää kaksinaisuuden kokemuksessamme. Kun koemme jonkun vääräksi tai huonoksi, meillä on vapaus valita uudelleen ajatuksemme, uskomuksemme ja tunteemme asiasta ja siten muuttaa kokemuksemme paremmaksi. Syyn ja seurauksen laki luomisprosessissamme on se joka opettaa meitä lopulta valitsemaan "paremmin" eli rakkaudellisemmin. Rakkaus on päämäärämme. Olemme vain unohtaneet syvimmän olemuksemme eli rakkauden.

        Kyllä, on totta, että on olemassa mahdollisuus siihen, että ihmiset tuhoavat itsensä ja toisensa. Jumala ei puutu tähän prosessiin, sillä hän tietää, että matkamme jatkuu tästä valinnastamme huolimatta. On meidän valintamme haluammeko jatkaa täällä (maapallolla) vai jossain muualla. Jos haluamme jatkaa tulee meidän tehdä sellaisia valintoja elämässämme, jotka tukevat tätä prosessia eli elämän jatkumista tässä ihmiskehossamme. Syvällä sisimmässämme tiedämme vastaukset siihen miten tämä elämän jatkuminen voidaan mahdollistaa ja millaisia valintoja se vaatii meiltä jokaiselta. Kun ihmiskunta päättää, että se haluaa jatkaa se voi alkaa tekemään valintoja halunsa perusteella ja luomaan sellaiset olosuhteet tänne maapallolle, että elämä voi jatkua ihmisillä. Olemme tämän valinnan edessä aivan tälläkin hetkellä, sillä aikaa ei ole enää kovin paljon ihmettelyyn ja kummasteluun siitä mitä oikeasti haluamme, sillä se mitä nyt haluamme ei tue elämän jatkumista ja tästä ovat merkit nähtävillä kaikkialla ympärillämme. Ihmiskunnan suurin kysymys on haluammeko suojella elämää vai tuhota sitä. Valinta tässä on meidän ja jokainen tekee omalla kohdallaan myös valinnan. Kun suurin osa ihmisistä valitsee elämän suojelemisen, voimme pelastua itsemme tuholta.

        Rakkauden prosessi ei kuitenkaan todellisuudessa anna koskaan tuhota elämää lopullisesti. Se jatkuu aina, se on ikuinen, niin kuin mekin olemme ikuisia ja jatkamme tätä prosessiamme kunnes tulemme päämääräämme ja aloitamme taas kaiken alusta. Tämä on henkinen tiemme, joka on ikuinen riippumatta siitä tuhoammeko itsemme vai emme.

        Sydämestäni toivon, että jokainen valitsee elämän suojeleminen. Jokainen vaikuttaa lopputulokseen omalla valinnallaan. Mieti kohdallasi mikä on oma valintasi sillä valinnallasi on merkitystä.

        Elämä ♥


      • Miffy^^
        DivineLight kirjoitti:

        Itseasiassa Luonnon/Elämän Henki voi hyvinkin olla sama asia kuin Pyhä Henki.

        Meillä on vain eri sanat asioille ja vain sanat riitelevät keskenään.

        Kun elämme erillisyyden harhassa -- erillisinä toisistamme --takerrumme tuollaiseen harhaan, jotka sanat saavat aikaan. Kun alkaa näkemään kokonaisuutta laajestamasta Rakkaudesta, totuuden siemeniä on kaikkialla, joka kolkassa, joka näkökulmassa, joka uskonnossa, joka aatteessa. Mutta niitä ei löydy koskaan vain yhden aatteen tai uskonnon takaa.

        Olemme unohtaneet syvimmän olemuksemme, joka on Rakkaus. Elämme egomme luomassa harhassa, jonne pelot ja tuomitsevuus on luonut oman todellisuutensa. Siinä sekasotkussa olemme eläneet jo pitkään ja voimme katsoa ympärillemme mitä se on saanut aikaa. Voit itse arvioida onko tulos sellainen mitä itse haluat nähdä maailmalla tapahtuvan. Menevätkö ne yksiin omien toiveidesi kanssa? Jos ei, niin jossakin oleellista on täytynyt jäädä huomaamatta tai muistamatta.

        Mutta on tulossa muutoksen aika, sillä evoluutio, joka on todellisuudessa vain henkistä kasvua, ei pysähdy koskaan. Rakkaus on jo ilmassa. Ihmiset heräävät siihen todellisuuteen, joka todella olemme, sisimmästämme. Se tulee avaamaan laajemman tietoisuuden kaikille meille pikkuhiljaa...joillekin nopeammin. Tästä uudesta henkisyydestä tulemme löytämään niitä vastauksia mitä olemme ihmiskuntana kaivanneet jo pitkään.

        Ainut mitä ihminen voi tehdä on joko olla muutoksen vauhdittajana tai sen hidastajana. Jokainen valitsee itse. Tuomita ei ketään kuitenkaan....koskaan. Voit aina jatkaa siitä mihin viimeksi jäit, joten aikakin on vain illuusio.

        Rakkaus,
        syvin olemuksemme.
        Kiitos kun Olet!

        DivineLight: Moi minä! Oon hereillä täälläki! :D

        Eipä muuta, kuhan moikkasin.


      • DivineLight
        Miffy^^ kirjoitti:

        DivineLight: Moi minä! Oon hereillä täälläki! :D

        Eipä muuta, kuhan moikkasin.

        Hello Miffy!

        Kiva kun moikkasit. :)


      • DivineLight
        Jumalanhullu kirjoitti:

        "Se, että et pysty antamaan alkeellisintakaan todistetta, tekee sinusta epäluotettavan "

        -täälläkin kylällä kävelee ainakin yksi todste :=)
        Ja vielä tuttuni, joka parantui siitä syövästä yliluonnollisesti.

        Se on aivan luonnollista ei yliluonnollista. Mikään ei ole yliluonnollista. Kaikki maailmassa on luonnollista. Kaikki vain ON. Ei ole mitään YLIOLEMISTA olemassakaan. Emme vain ymmärrä kaikkea mitä ympärillämme tapahtuu ja koemme sen yliluonnolliseksi vaikka mitään sellaista ei ole olemassakaan todellisuudessa.

        Ihmeparantumissa on kyse ihmisen käyttämästä parantavasta energiasta, joka on peräisin meidän ympäriltämme, Universumista, Jumalasta, Luojalta tai mitä sanaa nyt haluatkaan käyttää.

        Ihmiset ovat heräämässä suurempaan yhteyteen myös parantavaan energiaan. Sitä voidaan ohjailla omilla ajatuksilla. Siihen rukoileminenkin perustuu ja rukoilemisen kautta saadut parantumiset. Energiaa ohjataan omilla ajatuksilla ja tunteilla. Olet luomassa koko ajan elämääsi. Manifestioit tapahtumia omien ajatusten, uskomusten ja tunteiden avulla. Tähän liittyy myös ihmeparantumiset. Kaikki voivat käyttää energiaa halutessaan. Siihen ei tarvita mitään uskontoa taustalle. Usko ja luottamus itsessään asiaan kyllä auttaa saavuttamaan haluttuja asioita, mutta uskonnolla sen kanssa ei ole mitään tekemistä.

        On mahtava asia, kun tajuaa, että omilla ajatuksilla on äärettömät mahdollisuudet luoda asioita. Itsensä ja toisten parantaminen energiaa käyttämällä on uskomaton juttu, joka tulee kasvamaan, kun tietoisuutemme kasvaa siitä keitä todella olemme ja mikä voima meillä on (the power of God is within us).

        Olet tärkeä ja arvokas! ♥


    • M@k3

      Eipä tuohon ole vastaan väittämistä.

    • ..huomasin sen, että sinulta puuttuu ymmärrys/valo siihen, miträ usko Jeesuksen kautta Jumalaan on?

      Ei se ole mitään puolustusjuttuja, tai psyykkistä itsesäätelyä, ei sinne päinkään.

      Kristinusko, usko Jeesukseen Kristukseen on elämä ja todellisuus, jossa tapahtuu niitä asioita, joista Raamatussa, UT:ssa kerrotaan ja Jeesus ilmestyy monille, enenkaikkea Sanan kautta, mutta myöskin todellisten kohtaamisten kautta, tieteelle selittämättömien asioitten kautta, merkillistenparantumien kautta, lääkäreitten ihmetykseksi. Ei ne siis ole mitään houruiluja, tms. vaan tapahtuneita tosiasioita.

      Jatkan lukua toisesta jutustasi, tai jatkosta...

      • DivineLight

        Jeesus näytti tietä henkisyyteen ja siihen todellisuuteen mikä odottaa omalla polullamme kun tietoisuutemme kasvaa. On vain ajan kysymys milloin tulemme sille tasolle, josta Jeesus eli omaa elämäänsä. Jeesus eli Rakkauden tietoisuudesta. Sinne on meidänkin matkamme menossa. Se ei kuitenkaan vaadi uskontoa taakseen, ei kristinuskoa tai muutakaan uskontoa.

        Jokaisella on oma polkunsa.
        Kaikki ovat Rakkauden Lähteen osasia ja sinne palaavat.
        Mikään ei ole sattumaa.
        Päämäärä on sama kaikilla.
        Ketään ei jätetä unholaan.
        Pelko on turhaa.
        Vain Rakkaus on todellista.
        Olemme yhtä kaiken kanssa tässäkin hetkessä.


    • Olen toki samaa mieltä siitä että yksinkertainen esitetyn ajatuksen hylkääminen on jotakin jota harvemmin toivoisi näkevän, mutta aivan yhtä lailla jos ei enemmän minua harmittaa joidenkin henkilöiden esittämä ylimielinen asennoituminen esitettyihin mielipiteisiin.
      Se että joku ilmaisee mielipiteensä siitä että kristillinen usko on taikauskoa, jota se mielestäni on ainakin niiltä osin joiden kautta on mielekästä kutsua itseään kristityksi, ei suinkaan tarkoita sitä etteikö tätä mielipidettä osaa perustella taikka että kyseessä on ainoastaan asenteesta.
      Evoluutio on puolestaan argumentti silloin kun kyse on elävistä organismeista, asia joka nouse esille varsin usein, joka ei tietenkään toimi minään yleispätevänä vastauksena. Suurin ongelmallisinta ei olekaan se että evoluutioon viitataan argumenteissa vaan ongelmallisinta on se että siihen viitataan virheellisesti.

      Mitä sitten tulee toiveajatteluun jumalan olemassa olemattomuudesta niin mikäli tarkoitat tällä mahdollista jumaluuksia, niin olet täysin oikeassa; jos kuitenkin käytät tätä muodossa joka viittaa esitettyihin käsityksiin jumaluuksien olemassaolosta olet väärässä.
      Ainoa asia josta ylipäätään on mitään syytä lähteä argumentoimaan on siitä onko esitetty käsitys jumaluudesta ja sen ominaisuuksista sellainen joka voidaan osoittaa. Jonkin, minkä tahansa, olemassa olemattomuuden osoittaminen olemassa olemattomaksi puolestaan on jotakin joka on aina toiveajattelua sillä sellaista ei minkään suhteen kyetä koskaan tekemään.

      Olen samaa mieltä siitä että evoluutio, taikka moderni tiede ylipäätään, ei ole tekijä jolla on kaikkein suurin vaikutus uskonnollisuuteen. Psykologia ja puolustusreaktiot, joita psykologia myös käsittelee, on kuitenkin jotakin millä on hyvin suuri merkitys.
      Psykologia kun käsittelee sitä miten ihmiset prosessoivat informaatiota jonka me otamme vastaan ja sitä kuinka me muodostamme tätä kautta kuvan sekä itsestämme että maailmasta jossa me elämme.
      Ideologia on siis psykologinen konsepti jota me konkreettisesti toteutamme ilmaisemme itsessämme toimiessamme maailmassa jonka me hahmotamme.
      Sanomalla että psykologialla ei ole juuri mitään merkitystä on sama jos sanoisi ettei minä kuvalla ole mitään tekemistä ihmisen persoonan kanssa.

      Kyllä jaksan lukea ja tulen ottamaan myös kantaa, mutta tätä ennen käyn kahvilla.
      Toivottavasti vaivaudut lukemaan mitä minä olen vastannut, sillä tästä vastauksesta tulee todennäköisesti hyvin pitkä.

      • Itselläni ei ole mitään ongelmaa puhua uskosta ja uskomattomuudesta sillä näillä tarkoitetaan ainoastaan sitä että joko hyväksyy jonkin asian taikka on hyväksymättä ja siis uskomatta johonkin asiaan.
        En myöskään tee mitään eroa väittämien suhteen siinä väittääkö joku uskovansa vaiko tietävänsä jotakin.
        Molemmissa tapauksissa kyse on siitä että on vakuuttunut jonkin asian todenmukaisuudesta sellaiseen pisteeseen asti että pitää asemaa jonka omaa totena, jonka jälkeen merkittävä tekijä on se kykeneekö oman asemansa perustelemaan vaiko ei.
        Minä en puolestani koe kovinkaan suositeltavaksi käyttää termiä "todennäköinen" vaan käytän jumaluuksista puhuessani sanaa "mahdollisuus". Tämä sen takia että todennäköisyydet viittaavat konkreettisiin asioihin jotka voivat tapahtua, kun puolestaan mahdollisuus pitää sisällään myös sellaiset asiat joita ei voida todentaa. Koska jumalien olemassaolosta ei ole minkäänlaista näyttöä joidenka perusteella niiden olemassaolon todennäköisyyttä voitaisiin lähteä pohtimaan ,eikä minkään olemassa olemattomuutta voida osoittaa, kyse puhuttaessa jostakin josta ei ole tietämystä on puhetta mahdollisuuksista.

        Evoluutio ei puolestaan ole riittävä peruste ateismille, ei sitten ollenkaan.
        Se on riittävä peruste olla hyväksymättä tietyn tyyppisiä käsityksiä jumaluuksista todeksi, mutta asema jossa jumaluuksien olemassaoloa ei hyväksytä todeksi tämä ei perustele. Esim: se ei ole perustelu olla hyväksymättä todeksi sellaisia jumalkäsityksiä joissa tämä jumaluus on käyttänyt evoluutiomekanismia elämän luomiseksi.
        Kysymys ei olekaan siitä minkä takia jotakin ei pidä hyväksyä todeksi vaan kysymys on siitä mitä tulee hyväksyä todeksi. Ainoa syy mikä ateismille siis tarvitaan on se ettei ole mitään syytä hyväksyä todeksi jotakin jonka olemassaoloa ei kyetä todistamaan ja koska jumalien olemassaolosta ei ole todisteita ei sellaisen olemassaoloon uskomiseen ole mitään perusteltavissa olevaa syytä.

        Niin valtioiden kuin uskonnollisten instituutioiden määrittelemät oikeudenmukaisuudet sisältävät saman kysymyksen ja ongelman. Se että jokin auktoriteetti on asettanut lain, määräyksen, säännön taikka pykälän, ei tee tuosta kyseisestä asiasta missään mielessä automaattisesti moraalista taikka noudatettaessa johda kaikkein positiivisimpaan mahdolliseen tulokseen.
        Merkityksellinen kysymys tämänkin asian suhteen on se voidaanko nämä esitetyt asiat oikeuttaa.

        Uskonnollisissa instituutioissa tämä perustelu on: Koska minä sanon niin; esitetyn jumaluuden toimesta.
        Tämä ei ole koskaan perustelu yhtään millekään ja onkin yksi kaikkein keskeisimpiä ongelmia uskonnollisissa moraalikäsityksissä, sillä nekin ohjeet jotka ovat periaatteessa aivan hyviä ovat oikeuttamattomia koska niitä ei ole perusteltu mitenkään.
        Auktoriteettiin perustuva totalitarismi ei ole osoitus moraalista, se on osoitus tottelevaisuudesta riippumatta lopputuloksista. Se että lopputulokset saattavat joidenkin asioiden kohdalla johtaa positiivisiin lopputuloksiin ei ole oikeutus jonka varjolla tämä systeemi tulisi hyväksyä.

        Uskonnoista poikkeava moraali poikkeaa uskontojen esittämästä moraalista hyvinkin huomattavasti.
        Uskontojen moraalipohja perustuu sille mitä niiden esittämä auktoriteetti määrää, riippumatta siitä mitkä seuraukset ovat.
        Sekulaari moraali perustuu havaittuihin seurauksiin joita pidetään negatiivisina ja pyrkimykseen näiden negatiivisten vaikutusten pienentämiseen yhteiskunnassa.


      • Alffa-Omega kirjoitti:

        Itselläni ei ole mitään ongelmaa puhua uskosta ja uskomattomuudesta sillä näillä tarkoitetaan ainoastaan sitä että joko hyväksyy jonkin asian taikka on hyväksymättä ja siis uskomatta johonkin asiaan.
        En myöskään tee mitään eroa väittämien suhteen siinä väittääkö joku uskovansa vaiko tietävänsä jotakin.
        Molemmissa tapauksissa kyse on siitä että on vakuuttunut jonkin asian todenmukaisuudesta sellaiseen pisteeseen asti että pitää asemaa jonka omaa totena, jonka jälkeen merkittävä tekijä on se kykeneekö oman asemansa perustelemaan vaiko ei.
        Minä en puolestani koe kovinkaan suositeltavaksi käyttää termiä "todennäköinen" vaan käytän jumaluuksista puhuessani sanaa "mahdollisuus". Tämä sen takia että todennäköisyydet viittaavat konkreettisiin asioihin jotka voivat tapahtua, kun puolestaan mahdollisuus pitää sisällään myös sellaiset asiat joita ei voida todentaa. Koska jumalien olemassaolosta ei ole minkäänlaista näyttöä joidenka perusteella niiden olemassaolon todennäköisyyttä voitaisiin lähteä pohtimaan ,eikä minkään olemassa olemattomuutta voida osoittaa, kyse puhuttaessa jostakin josta ei ole tietämystä on puhetta mahdollisuuksista.

        Evoluutio ei puolestaan ole riittävä peruste ateismille, ei sitten ollenkaan.
        Se on riittävä peruste olla hyväksymättä tietyn tyyppisiä käsityksiä jumaluuksista todeksi, mutta asema jossa jumaluuksien olemassaoloa ei hyväksytä todeksi tämä ei perustele. Esim: se ei ole perustelu olla hyväksymättä todeksi sellaisia jumalkäsityksiä joissa tämä jumaluus on käyttänyt evoluutiomekanismia elämän luomiseksi.
        Kysymys ei olekaan siitä minkä takia jotakin ei pidä hyväksyä todeksi vaan kysymys on siitä mitä tulee hyväksyä todeksi. Ainoa syy mikä ateismille siis tarvitaan on se ettei ole mitään syytä hyväksyä todeksi jotakin jonka olemassaoloa ei kyetä todistamaan ja koska jumalien olemassaolosta ei ole todisteita ei sellaisen olemassaoloon uskomiseen ole mitään perusteltavissa olevaa syytä.

        Niin valtioiden kuin uskonnollisten instituutioiden määrittelemät oikeudenmukaisuudet sisältävät saman kysymyksen ja ongelman. Se että jokin auktoriteetti on asettanut lain, määräyksen, säännön taikka pykälän, ei tee tuosta kyseisestä asiasta missään mielessä automaattisesti moraalista taikka noudatettaessa johda kaikkein positiivisimpaan mahdolliseen tulokseen.
        Merkityksellinen kysymys tämänkin asian suhteen on se voidaanko nämä esitetyt asiat oikeuttaa.

        Uskonnollisissa instituutioissa tämä perustelu on: Koska minä sanon niin; esitetyn jumaluuden toimesta.
        Tämä ei ole koskaan perustelu yhtään millekään ja onkin yksi kaikkein keskeisimpiä ongelmia uskonnollisissa moraalikäsityksissä, sillä nekin ohjeet jotka ovat periaatteessa aivan hyviä ovat oikeuttamattomia koska niitä ei ole perusteltu mitenkään.
        Auktoriteettiin perustuva totalitarismi ei ole osoitus moraalista, se on osoitus tottelevaisuudesta riippumatta lopputuloksista. Se että lopputulokset saattavat joidenkin asioiden kohdalla johtaa positiivisiin lopputuloksiin ei ole oikeutus jonka varjolla tämä systeemi tulisi hyväksyä.

        Uskonnoista poikkeava moraali poikkeaa uskontojen esittämästä moraalista hyvinkin huomattavasti.
        Uskontojen moraalipohja perustuu sille mitä niiden esittämä auktoriteetti määrää, riippumatta siitä mitkä seuraukset ovat.
        Sekulaari moraali perustuu havaittuihin seurauksiin joita pidetään negatiivisina ja pyrkimykseen näiden negatiivisten vaikutusten pienentämiseen yhteiskunnassa.

        Itse en näe uskontoja toiveajatteluna taikka jonkinlaisena puolustusreaktiona vaan osana ihmisten identiteettiä. Kysymys on siitä että joku on vakuuttunut jonkin asian todenmukaisuudesta.
        Toki nämä esille ottamasi ominaisuudet tulevat esille silloin kun keskustelee uskonnollisen ihmisen kanssa joka vastaa esitettyyn kritiikkiin, mutta asettamalla koko uskonnollinen käsitys tällaiseen muotoon on mielestäni hieman vähättelevää.

        Ihmisellä ei myöskään ole tarvetta uskoa johonkin jumaluuteen taikka korkeampaan voimaan vaan ihmisillä on taipumus seurata auktoriteettia. Uskonnolliset ihmiset kun eivät myöskään käytännössä seuraa mitään jumalaa vaan niitä jotka esittävät edustavansa jumalallista auktoriteettia. Seurakunnissa tämä on pappi, moskeijoissa imaami, temppeleissä rabbi, pappi taikka munkki.
        Eikä tämä ole ainoastaan ominaista uskonnollisille liikkeille vaan täysin samankaltaista auktoriteetin seuraamista tapahtuu täysin riippumatta siitä mistä ideologisesta asemasta sitten sattuukin olemaan kyse.

        Kyse ei ole lohdutuksesta vaan vastuun siirtämisestä omista päätöksistä tämän auktoriteettina toimivan henkilön, järjestön taikka järjestelmän osaksi. Tämä myös vastaa ongelmaan vastuullisuudesta, vallan ja vapauden suhteen sillä tämänkaltaiset uskonnolliset ideologiat antavat mahdollisuuden kiertää molemmat.

        Vapautta ei ole sillä tämä esitetty auktoriteetti omaa tietämyksen jokaisesta mahdollisesta teosta jonka on koskaan tehnyt, samalla kuitenkin tarjoten absoluuttisen vapauden anteeksiannon myötä.
        Näin vastuu teoista joita suorittaa kohdistuu esitettyyn käsitykseen jumaluudesta, ei niitä kohtaan joita kohtaan nämä teot on tehty; mikä vapauttaa tekemään mitä tahansa mutta mahdollistaa muodostamaan käsityksen jonka mukaan joutuu absoluuttiseen vastuuseen absoluuttisen auktoriteetin toimesta.
        Koska tämä auktoriteetti on kuitenkin palvonnan kohteena oleva jumaluus, joka antaa anteeksi kaikki teot kunhan vain palvoo tätä jumalaa, täyttää tämä oppi totaalisesti molemmat ongelmat.
        Näin tämä tarjoaa samalla sekä absoluuttisen sitoumuksen että absoluuttisen vapauden.

        Käytännössä tämä oppi synnistä siis vapauttaa kyseiseen järjestelmään uskovan henkilön totaalisesti vastuusta muita ihmisiä kohtaan. Onneksemme kaikki ymmärtävät kuinka järkyttäviin seurauksiin tällaisen järjestelmän todellinen seuraaminen johtaisi ja niinpä sitä ei käytetä.

        Uskonnot toki tarjoavat vastauksen olemassaolon mielekkyyden ongelmaan, mutta tämä ongelma on pääosin olemassa ainoastaan siksi että uskonnot ovat sen esittäneet.
        Olemassaolon merkityksellisyys on totaalisesti yksi kaikkein yksinkertaisimmista ja helpoiten vastattavista kysymyksistä sillä jokaisella on merkitystä vähintäänkin itselleen. Näin olemassaolo ei ole koskaan merkityksetöntä sillä merkitys on jotakin jota me itse sille annamme.
        Tässä ongelmassa ei ole siis kyse siitä etteikö merkitystä olisi vaan siitä ettei ihmiskunnan ulkopuolelta annettua merkitystä ole, mihin vastaus on: Entä sitten?


      • 007.
        Alffa-Omega kirjoitti:

        Itse en näe uskontoja toiveajatteluna taikka jonkinlaisena puolustusreaktiona vaan osana ihmisten identiteettiä. Kysymys on siitä että joku on vakuuttunut jonkin asian todenmukaisuudesta.
        Toki nämä esille ottamasi ominaisuudet tulevat esille silloin kun keskustelee uskonnollisen ihmisen kanssa joka vastaa esitettyyn kritiikkiin, mutta asettamalla koko uskonnollinen käsitys tällaiseen muotoon on mielestäni hieman vähättelevää.

        Ihmisellä ei myöskään ole tarvetta uskoa johonkin jumaluuteen taikka korkeampaan voimaan vaan ihmisillä on taipumus seurata auktoriteettia. Uskonnolliset ihmiset kun eivät myöskään käytännössä seuraa mitään jumalaa vaan niitä jotka esittävät edustavansa jumalallista auktoriteettia. Seurakunnissa tämä on pappi, moskeijoissa imaami, temppeleissä rabbi, pappi taikka munkki.
        Eikä tämä ole ainoastaan ominaista uskonnollisille liikkeille vaan täysin samankaltaista auktoriteetin seuraamista tapahtuu täysin riippumatta siitä mistä ideologisesta asemasta sitten sattuukin olemaan kyse.

        Kyse ei ole lohdutuksesta vaan vastuun siirtämisestä omista päätöksistä tämän auktoriteettina toimivan henkilön, järjestön taikka järjestelmän osaksi. Tämä myös vastaa ongelmaan vastuullisuudesta, vallan ja vapauden suhteen sillä tämänkaltaiset uskonnolliset ideologiat antavat mahdollisuuden kiertää molemmat.

        Vapautta ei ole sillä tämä esitetty auktoriteetti omaa tietämyksen jokaisesta mahdollisesta teosta jonka on koskaan tehnyt, samalla kuitenkin tarjoten absoluuttisen vapauden anteeksiannon myötä.
        Näin vastuu teoista joita suorittaa kohdistuu esitettyyn käsitykseen jumaluudesta, ei niitä kohtaan joita kohtaan nämä teot on tehty; mikä vapauttaa tekemään mitä tahansa mutta mahdollistaa muodostamaan käsityksen jonka mukaan joutuu absoluuttiseen vastuuseen absoluuttisen auktoriteetin toimesta.
        Koska tämä auktoriteetti on kuitenkin palvonnan kohteena oleva jumaluus, joka antaa anteeksi kaikki teot kunhan vain palvoo tätä jumalaa, täyttää tämä oppi totaalisesti molemmat ongelmat.
        Näin tämä tarjoaa samalla sekä absoluuttisen sitoumuksen että absoluuttisen vapauden.

        Käytännössä tämä oppi synnistä siis vapauttaa kyseiseen järjestelmään uskovan henkilön totaalisesti vastuusta muita ihmisiä kohtaan. Onneksemme kaikki ymmärtävät kuinka järkyttäviin seurauksiin tällaisen järjestelmän todellinen seuraaminen johtaisi ja niinpä sitä ei käytetä.

        Uskonnot toki tarjoavat vastauksen olemassaolon mielekkyyden ongelmaan, mutta tämä ongelma on pääosin olemassa ainoastaan siksi että uskonnot ovat sen esittäneet.
        Olemassaolon merkityksellisyys on totaalisesti yksi kaikkein yksinkertaisimmista ja helpoiten vastattavista kysymyksistä sillä jokaisella on merkitystä vähintäänkin itselleen. Näin olemassaolo ei ole koskaan merkityksetöntä sillä merkitys on jotakin jota me itse sille annamme.
        Tässä ongelmassa ei ole siis kyse siitä etteikö merkitystä olisi vaan siitä ettei ihmiskunnan ulkopuolelta annettua merkitystä ole, mihin vastaus on: Entä sitten?

        On vähintään yksi uskis, joka piut paut välittää hengellisistä auktoriteeteista, minä. Muutenkin minulla on nimenomaan tarve uskoa Jumalaan.

        Jos tulisi eteen sellainen hypoteettinen tilanne että joku (jota ei määritellä) kysyisi, haluatko elää maailmankaikkeudessa, jossa ei ole Jumalaa vai toisessa missä on, valitsisin ilman muuta sen jossa on Jumala. En edes miettisi palkitsemis/rankaisemis-seuraamuksia tai niiden puuttumista.

        Luulisin että ateisti valitsisi sen missä ei ole Jumalaa. Me olemme täysin erilaisia.


      • pekka-
        007. kirjoitti:

        On vähintään yksi uskis, joka piut paut välittää hengellisistä auktoriteeteista, minä. Muutenkin minulla on nimenomaan tarve uskoa Jumalaan.

        Jos tulisi eteen sellainen hypoteettinen tilanne että joku (jota ei määritellä) kysyisi, haluatko elää maailmankaikkeudessa, jossa ei ole Jumalaa vai toisessa missä on, valitsisin ilman muuta sen jossa on Jumala. En edes miettisi palkitsemis/rankaisemis-seuraamuksia tai niiden puuttumista.

        Luulisin että ateisti valitsisi sen missä ei ole Jumalaa. Me olemme täysin erilaisia.

        Eläisin paljon mieluummin maailmankaikkeudessa, jossa on hyvä ja armahtava jumala, jossa paha saa "palkkansa" kuten hyväkin.

        Näin ei vaan näytä tässä maailmankaikkeudessa olevan. Valitettavasti.

        Toiveet eivät aina vastaa todellisuutta. Olisihan se (lyhyellä tähtäimellä) mukavaa vaikka voittaa lotossa 7 oikein. Se vaan ei toteudu, ja senkin toteutuminen on todennäköisempää, kuin persoonallisen jumalan olemssaolo. Ikävä kyllä.


      • EngelderVernichtung
        Alffa-Omega kirjoitti:

        Itse en näe uskontoja toiveajatteluna taikka jonkinlaisena puolustusreaktiona vaan osana ihmisten identiteettiä. Kysymys on siitä että joku on vakuuttunut jonkin asian todenmukaisuudesta.
        Toki nämä esille ottamasi ominaisuudet tulevat esille silloin kun keskustelee uskonnollisen ihmisen kanssa joka vastaa esitettyyn kritiikkiin, mutta asettamalla koko uskonnollinen käsitys tällaiseen muotoon on mielestäni hieman vähättelevää.

        Ihmisellä ei myöskään ole tarvetta uskoa johonkin jumaluuteen taikka korkeampaan voimaan vaan ihmisillä on taipumus seurata auktoriteettia. Uskonnolliset ihmiset kun eivät myöskään käytännössä seuraa mitään jumalaa vaan niitä jotka esittävät edustavansa jumalallista auktoriteettia. Seurakunnissa tämä on pappi, moskeijoissa imaami, temppeleissä rabbi, pappi taikka munkki.
        Eikä tämä ole ainoastaan ominaista uskonnollisille liikkeille vaan täysin samankaltaista auktoriteetin seuraamista tapahtuu täysin riippumatta siitä mistä ideologisesta asemasta sitten sattuukin olemaan kyse.

        Kyse ei ole lohdutuksesta vaan vastuun siirtämisestä omista päätöksistä tämän auktoriteettina toimivan henkilön, järjestön taikka järjestelmän osaksi. Tämä myös vastaa ongelmaan vastuullisuudesta, vallan ja vapauden suhteen sillä tämänkaltaiset uskonnolliset ideologiat antavat mahdollisuuden kiertää molemmat.

        Vapautta ei ole sillä tämä esitetty auktoriteetti omaa tietämyksen jokaisesta mahdollisesta teosta jonka on koskaan tehnyt, samalla kuitenkin tarjoten absoluuttisen vapauden anteeksiannon myötä.
        Näin vastuu teoista joita suorittaa kohdistuu esitettyyn käsitykseen jumaluudesta, ei niitä kohtaan joita kohtaan nämä teot on tehty; mikä vapauttaa tekemään mitä tahansa mutta mahdollistaa muodostamaan käsityksen jonka mukaan joutuu absoluuttiseen vastuuseen absoluuttisen auktoriteetin toimesta.
        Koska tämä auktoriteetti on kuitenkin palvonnan kohteena oleva jumaluus, joka antaa anteeksi kaikki teot kunhan vain palvoo tätä jumalaa, täyttää tämä oppi totaalisesti molemmat ongelmat.
        Näin tämä tarjoaa samalla sekä absoluuttisen sitoumuksen että absoluuttisen vapauden.

        Käytännössä tämä oppi synnistä siis vapauttaa kyseiseen järjestelmään uskovan henkilön totaalisesti vastuusta muita ihmisiä kohtaan. Onneksemme kaikki ymmärtävät kuinka järkyttäviin seurauksiin tällaisen järjestelmän todellinen seuraaminen johtaisi ja niinpä sitä ei käytetä.

        Uskonnot toki tarjoavat vastauksen olemassaolon mielekkyyden ongelmaan, mutta tämä ongelma on pääosin olemassa ainoastaan siksi että uskonnot ovat sen esittäneet.
        Olemassaolon merkityksellisyys on totaalisesti yksi kaikkein yksinkertaisimmista ja helpoiten vastattavista kysymyksistä sillä jokaisella on merkitystä vähintäänkin itselleen. Näin olemassaolo ei ole koskaan merkityksetöntä sillä merkitys on jotakin jota me itse sille annamme.
        Tässä ongelmassa ei ole siis kyse siitä etteikö merkitystä olisi vaan siitä ettei ihmiskunnan ulkopuolelta annettua merkitystä ole, mihin vastaus on: Entä sitten?

        Tarkoitukseni ei ollut mitenkään erityisesti kritisoida ateismin perustelua evoluutiolla tai taikauskolla, eikä aikaisempia ateismin muotojani. Aloitusviestini ekat lauseet voi suosiolla sivuuttaa, koska ne ovat sivuseikkoja, ja muutenkin liikaa yksinkertaistettu, ja mukautettu vaikutelmien kautta tulkittavaksi. Johdatuksena voin sanoa, että viestini oli tarkoitettu muillekin, kuin niille jotka osaavat lukea kirjaimellisesti ja loogisesti, joten pakko käyttää retorisia keinoja...

        "Mitä sitten tulee toiveajatteluun jumalan olemassa olemattomuudesta"
        Ei ei, en tarkoittanut toiveajattelua J olemassa olemattomuudesta, vaan tarkoitin, että "agnostateismiin" ei riitä perustelu, että kristinusko on toiveajattelua=defenssejä=itsepetosta.
        "Olen samaa mieltä siitä että evoluutio, taikka moderni tiede ylipäätään, ei ole tekijä jolla on kaikkein suurin vaikutus uskonnollisuuteen"
        En ole puhunut evoluution "vaikutuksesta" (jos tajusin mitä tarkoitat vaikutuksella tässä kohtia) uskonnollisuuteen mitään, vaan puhuin ihmisistä, joille ylipäätänsä evoluution ja luonnontieteiden toteaminen paikkaansapitäviksi riittää ateismiin. Ei ollut erityistä tarvetta kritisoida tuollaisia ihmisiä, koska itsellänikin tuo on osatotuutena ateismissani, mutta halusin korostaa, että tuo ei ole ainoa näkökulma ja lähestymistapa. Tietysti, jos lähtee viljelemään tosi ontologisia kysymyksiä, niin eihän evoluutiota ja luonnontieteitä voi todistaa paikkaansapitäviksi (eikä näin ollen sillä perustella ateismia), ja jos voisikin, se ei vielä kumoa jonkinlaisen jumalolennon mahdollisuutta. Mutta filosofiani sijoittuu alueelle, joka on luonnontieteiden väittämä todeksi ja perustuu oletukseen, että suurin osa siitä mitä enemmistö ihmisistä kokee, on kutakuinkin totta, eli ihmiset, maapallo ym. ovat olemassa, eikä mitään harhaa. En jaksaisi paneutua nyt ontologiaan, koska se ei johda mihinkään vastauksiin alkuperäisestä keskustelunaiheestamme.

        Hmm.. tajusin kutakuinkin mitä sulle tarkoittaa uskominen. Itse en ota vapautta päättää sanan uskominen merkitystä, vaan pikeminkin ihmettelen koko sanaa, ja ihmettelen, tarkoittaako enemmistö ihmisistä sillä "luulemista, että jokin on" vai "jonkin pitämistä mahdollisena"? Olkoot se nyt ed.mainittua. Siinä tapauksessa, jos se on luulemista vailla perusteluja, niin kuin monet uskovaiset tekevät, että he vain luulevat, niin se on minulle lähinnä sitä uskoa, mutta jos se on luulemista perustelujen kera, se on lähinnä todennäköisenä pitämistä. Itse ainakin olen saanut käsityksen, että usein puhuttaessa "uskotko Jumalaan vai et usko" kyse on jonkinlaisesta täysin perusteluvapaasta uskomisesta tai uskomatta jättämisestä. Mutta kun sanon, että täytyy arvioida mieluummin todennäköisyyksiä, tarkoitan että perustelut ja todistusaineisto mukaan, ei pelkästään käyttäen informaatiota, joka koskee Jumalan suoraa olemassaoloa tai olemattomuutta, vaan myös tälläisiä epäsuoria perusteluja, sivuaiheita, kuten se, onko ihmisillä tarvetta uskonnollisuuteen jne.
        "Molemmissa tapauksissa kyse on siitä että on vakuuttunut jonkin asian todenmukaisuudesta" Oman käsitykseni mukaan usko ei ole vakuuttuneena oloa. Ja taaskin, tämä on sanojen yleisimmin käytetyn merkityksen arvailua.
        Saatat olla oikeassa puheessasi sanasta "todennäköisyys", mutta sallinet käyttää sitä tarkoittaen mahdollisuutta, koska muuten kukaan ei ymmärrä viestejäni. Entä vaikka, jos sanon, että Jumalan olemassaolo on epätodennäköistä, eli epätoden *näköistä*, koska ihmismielellä tai koko ihmiskunnan oliona "mielellä" on lukuisia valmiuksia ja syitä kehitellä uskontojärjestelmiä ja uskoa niihin, niin eikö edes tässä kohtia saa puhua, että tuo saa uskontojen paikkaansapitävyyden näyttämään epätodennäköisemmältä ja vähemmän uskottavalta? Tietysti "vähemmän mahdollinen" sopisi myös, mutta yritän välttää viimeiseen asti sanoissa saivartelua, koska sitä joutuu muutenkin tekemään aivan liikaa.


      • EngelderVernichtung
        EngelderVernichtung kirjoitti:

        Tarkoitukseni ei ollut mitenkään erityisesti kritisoida ateismin perustelua evoluutiolla tai taikauskolla, eikä aikaisempia ateismin muotojani. Aloitusviestini ekat lauseet voi suosiolla sivuuttaa, koska ne ovat sivuseikkoja, ja muutenkin liikaa yksinkertaistettu, ja mukautettu vaikutelmien kautta tulkittavaksi. Johdatuksena voin sanoa, että viestini oli tarkoitettu muillekin, kuin niille jotka osaavat lukea kirjaimellisesti ja loogisesti, joten pakko käyttää retorisia keinoja...

        "Mitä sitten tulee toiveajatteluun jumalan olemassa olemattomuudesta"
        Ei ei, en tarkoittanut toiveajattelua J olemassa olemattomuudesta, vaan tarkoitin, että "agnostateismiin" ei riitä perustelu, että kristinusko on toiveajattelua=defenssejä=itsepetosta.
        "Olen samaa mieltä siitä että evoluutio, taikka moderni tiede ylipäätään, ei ole tekijä jolla on kaikkein suurin vaikutus uskonnollisuuteen"
        En ole puhunut evoluution "vaikutuksesta" (jos tajusin mitä tarkoitat vaikutuksella tässä kohtia) uskonnollisuuteen mitään, vaan puhuin ihmisistä, joille ylipäätänsä evoluution ja luonnontieteiden toteaminen paikkaansapitäviksi riittää ateismiin. Ei ollut erityistä tarvetta kritisoida tuollaisia ihmisiä, koska itsellänikin tuo on osatotuutena ateismissani, mutta halusin korostaa, että tuo ei ole ainoa näkökulma ja lähestymistapa. Tietysti, jos lähtee viljelemään tosi ontologisia kysymyksiä, niin eihän evoluutiota ja luonnontieteitä voi todistaa paikkaansapitäviksi (eikä näin ollen sillä perustella ateismia), ja jos voisikin, se ei vielä kumoa jonkinlaisen jumalolennon mahdollisuutta. Mutta filosofiani sijoittuu alueelle, joka on luonnontieteiden väittämä todeksi ja perustuu oletukseen, että suurin osa siitä mitä enemmistö ihmisistä kokee, on kutakuinkin totta, eli ihmiset, maapallo ym. ovat olemassa, eikä mitään harhaa. En jaksaisi paneutua nyt ontologiaan, koska se ei johda mihinkään vastauksiin alkuperäisestä keskustelunaiheestamme.

        Hmm.. tajusin kutakuinkin mitä sulle tarkoittaa uskominen. Itse en ota vapautta päättää sanan uskominen merkitystä, vaan pikeminkin ihmettelen koko sanaa, ja ihmettelen, tarkoittaako enemmistö ihmisistä sillä "luulemista, että jokin on" vai "jonkin pitämistä mahdollisena"? Olkoot se nyt ed.mainittua. Siinä tapauksessa, jos se on luulemista vailla perusteluja, niin kuin monet uskovaiset tekevät, että he vain luulevat, niin se on minulle lähinnä sitä uskoa, mutta jos se on luulemista perustelujen kera, se on lähinnä todennäköisenä pitämistä. Itse ainakin olen saanut käsityksen, että usein puhuttaessa "uskotko Jumalaan vai et usko" kyse on jonkinlaisesta täysin perusteluvapaasta uskomisesta tai uskomatta jättämisestä. Mutta kun sanon, että täytyy arvioida mieluummin todennäköisyyksiä, tarkoitan että perustelut ja todistusaineisto mukaan, ei pelkästään käyttäen informaatiota, joka koskee Jumalan suoraa olemassaoloa tai olemattomuutta, vaan myös tälläisiä epäsuoria perusteluja, sivuaiheita, kuten se, onko ihmisillä tarvetta uskonnollisuuteen jne.
        "Molemmissa tapauksissa kyse on siitä että on vakuuttunut jonkin asian todenmukaisuudesta" Oman käsitykseni mukaan usko ei ole vakuuttuneena oloa. Ja taaskin, tämä on sanojen yleisimmin käytetyn merkityksen arvailua.
        Saatat olla oikeassa puheessasi sanasta "todennäköisyys", mutta sallinet käyttää sitä tarkoittaen mahdollisuutta, koska muuten kukaan ei ymmärrä viestejäni. Entä vaikka, jos sanon, että Jumalan olemassaolo on epätodennäköistä, eli epätoden *näköistä*, koska ihmismielellä tai koko ihmiskunnan oliona "mielellä" on lukuisia valmiuksia ja syitä kehitellä uskontojärjestelmiä ja uskoa niihin, niin eikö edes tässä kohtia saa puhua, että tuo saa uskontojen paikkaansapitävyyden näyttämään epätodennäköisemmältä ja vähemmän uskottavalta? Tietysti "vähemmän mahdollinen" sopisi myös, mutta yritän välttää viimeiseen asti sanoissa saivartelua, koska sitä joutuu muutenkin tekemään aivan liikaa.

        "Kysymys ei olekaan siitä minkä takia jotakin ei pidä hyväksyä todeksi vaan kysymys on siitä mitä tulee hyväksyä todeksi. Ainoa syy mikä ateismille siis tarvitaan on se ettei ole mitään syytä hyväksyä todeksi..." Tuossa olet ehdottoman oikeassa, ja joskus tuntuu, että mm. uskovaisten ja muidenkin on käsittämättömän vaikea tajuta tuota. Väittämiä ei kuulu ensisijaisesti kumota, vaan päinvastoin, täytyy aina lähteä puhtaalta pöydältä tabula rasa -tyylillä, ja vain osoittaa asioita todeksi, kun saa siihen aihetta.
        Ei evoluutio olekaan riittävä kumoamaan mahdollisuutta Jumalan olemassaolosta, mutta jos viittasit sanoihini "Ihan riittävä sinänsä", voin paljastaa että harkitsin pitkään ton kirjoittamista, koska en oikeasti tarkoita sitä. Sekin oli käytännöllinen ja retorinen keino.
        Koko 2. viestisi loppuosankin vahvistan, mitä moraaliin ja auktoriteetteihin tulee. Mutta lisäisin, että mielestäni jonkin asian "oikeana"/ "vääränä" tai "hyvänä"/"pahana" ITSESSÄÄN olo on täysin mahdoton yhtälö. Toisin sanoin moraali on täysin järjetön ilmiö. Se on jotain niin itsestäänselvää, etten edes pysty perustelemaan sitä. Moraaliväittämät perustuvat aina viime kädessä jonkun etuun. Entä miten perustella että jokin *vain on* oikein? Ihmisillä on usein tällainen mututuntuma, että täytyyhän se nyt olla niin. Onko se säädetty jossain maailmankaikkeuden keskipisteessä? Oli se säätäjä Jumala tai miten eloton olio tahansa, eihän hänen/sen mielipide anna vastausta siihen, mikä on itsessään oikein. Ihan kuin oikeana olo olisi asian kiinteä ominaisuus. Jos taas moraaliarvoilla ei ole minkäänlaista säätäjää, eli ne vain ikäänkuin tulevat ei-mistään, niin eikö tämä ole jotain täysin järjetöntä? Ja taas kerran, tässäkin täytyy lähteä puhtaalta pöydältä ja yrittää todistaa moraalitotuudet olemassaoleviksi, eikä yrittää kumota jo valmiiksi olevia oletuksia, että ne ovat.

        Kyllä ihmisillä on tarve seurata auktoriteetteja ja luovuttaa valta jonkun muun käsiin (tietysti osittain), mutta uskonto on yhtä lailla puolustusmekanismi=toiveajattelua/itsepetosta=lohduke. Käytän sanoja laajemmin, joten noilla tarkoitin paljolti samaa kuin auktoriteettien seuraamis-taipumus ja vapauden välttely. Esim. puolustusmekanismina se toimii vapautta ja valtaa, eli myös eksistentiaaliahdisusta vastaan, erityisesti masentuneille, joilla elämä ei ole kontrollissa, joita lohduttaa kuvitelma, ettei kaikki ole heidän käsissään, heistä kiinni, ja että heidän epäonnistumisensa ei ole täysin heidän syytään. Lisäksi heitä lohduttaa, että tuolla on joku, joka antaa heille "merkityksen". Todellisuudessa se on vain tuon jonkun käsky tai suunnitelma kys. henkilön varalle, mutta puhuessaan elämän merkityksellisyydestä, ihmiset taitavat tarkoittaa lähinnä jonkinlaista ulkopuolelta annettua merkitystä tai merkitystä "itsessään" (joka on mahdoton yhtälö), eikä heille riitä että he merkitsevät itselleen jotain. Eksistentiaaliahdistus johtuu juuri ulkoisen merkityksen puutteesta. Kai ihmisiin on evoluution kautta juurtunut tarve ulkoiselle merkitykselle, mutta tämä on taas sitä samaa vallan karttamista ja auktoriteettien etsimistä, josta jo puhuimme. Enkä jaksaisi nyt erottaa auktoriteettia ja jotain-joka-hallitsee-sua erillisiksi olioiksi.

        En voi olla korostamatta että ihmiskieli on hyvin ongelmallinen kommunikaatioväline, ja monet filosofiset ongelmat syntyvät pohjimmiltaan kielellisistä ongelmista.
        Hupaisaa, vasta nyt huomasin, että pitkästä vastauksestasi huolimatta et ottanut kantaa viestini pääsanomaan, metaforismiin. Mutta miten vain...


      • DivineLight
        pekka- kirjoitti:

        Eläisin paljon mieluummin maailmankaikkeudessa, jossa on hyvä ja armahtava jumala, jossa paha saa "palkkansa" kuten hyväkin.

        Näin ei vaan näytä tässä maailmankaikkeudessa olevan. Valitettavasti.

        Toiveet eivät aina vastaa todellisuutta. Olisihan se (lyhyellä tähtäimellä) mukavaa vaikka voittaa lotossa 7 oikein. Se vaan ei toteudu, ja senkin toteutuminen on todennäköisempää, kuin persoonallisen jumalan olemssaolo. Ikävä kyllä.

        "Eläisin paljon mieluummin maailmankaikkeudessa, jossa on hyvä ja armahtava jumala, jossa paha saa "palkkansa" kuten hyväkin."

        Omasta mielestäni tuo on todellisuus missä elämme, mutta se on myös paljon muutakin, mitä tuo lause ei sinällään kerro. Siksi useimpien on kaikea vaikea nähdä että maailmankaikkeus toimisi kuten lauseessasi sanot. Oma tietoisuuteni siis sisältää tuon lauseesi sisällön, mutta se sisältää paljon muutakin, jotta voisi oikeasti nähdä tuon lauseen toimivan loogisesti.

        Siksi ihmisen tietoisuus (henkinen kasvu) on se tie, joka vie eteenpäin ja suurempaan ymmärrykseen siitä keitä todella olemme. Ei voi hypätä ymmärtämään suoraan jotain, jonka tietoisuuden taso on liian korkealla itsensä ymmärrettäväksi, vaan ensin pitää ymmärtää jotain muuta, joka perustuu tähän korkeampaan tietoisuuteen ja joka sitten johtaa ymmärtämään jotain suurempaa ja laajempaa kokonaisuutta.

        Joten jos haluat nähdä lauseesi totuutena on sinun aloitettava "etsintäsi" pienemmillä askelilla. Jos luovutat heti, et anna itsellesi edes mahdollisuutta kokea lausettasi todellisuutena.
        Jotta voisit alkaa ymmärtämään tuota lausettasi on sinun ensin avattava ovi uudelle tietoisuudelle. Voit lähteä tutkimaan lausetta varmasti monista suunnista, mutta ehkä tärkein ja vaikuttavin valinta on siinä, että antaa mahdollisuuden sille todellisuudelle, että maailmankaikkeudessa vaikuttaisikin jokin suurempi voima (joka olisi hyvä ja armahtava) ja että me olisimme lähtöisin tästä suuremmasta voimasta. Koska, et ole todennäköisesti tästä ovesta kulkenut läpi, et voi siten koskaan tuota lausettakaan ymmärtää tällä hetkellä. Kuten ehkä huomaat lauseen sisällä on niin monia muita totuuksia, että niiden ymmärtäminen ja hyväksyminen omaksi totuudeksi tulee ensin käydä läpi. En voi hypätä ymmärtämään lausettasi suoraan tältä istumalta, koska tietoisuus ei ole siihen valmis. Tietoisuutesi ei siis voi hyväksyä lausettasi todelliseksi.

        Tässä kuvasin ihmisen henkistä kasvua ja tietoisuuden kasvua. Vain avoimin mielin ja todella etsimällä vastauksia voimme tulla suurempaan tietoisuuden tasoon. Uskomuksemme ovat tiukasti kiinni sisällämme. Niistä luopuminen ja niiden laajentaminen uudelle tietoisuuden tasolle vie usein pitkään.

        Mutta on hyvä muistaa, että jokainen valittu polku on oikea juuri sillä hetkellä. Ei ole vääriä polkuja. Jokaisella on oma polkunsa ja ne kokemukset jotka siihen liittyvät ovat juuri oikeita. Tärkeintä on vain kuunnella omaa sisäistä ääntää ja toimia sen mukaan, sillä se vie meitä parhaiten sitä kohden minne meidän kuuluukin mennä. Kuuntele siis tunteitasi. Niillä on tärkeä viesti sinulle juuri tälläkin hetkellä. Kuuntele niiden sanomaa. Mitä ne tahtovat kertoa sinulle?



        Rakkaus,
        Valo,
        syvin olemuksemme.
        Kiitos kun Olet!


      • EngelderVernichtung kirjoitti:

        "Kysymys ei olekaan siitä minkä takia jotakin ei pidä hyväksyä todeksi vaan kysymys on siitä mitä tulee hyväksyä todeksi. Ainoa syy mikä ateismille siis tarvitaan on se ettei ole mitään syytä hyväksyä todeksi..." Tuossa olet ehdottoman oikeassa, ja joskus tuntuu, että mm. uskovaisten ja muidenkin on käsittämättömän vaikea tajuta tuota. Väittämiä ei kuulu ensisijaisesti kumota, vaan päinvastoin, täytyy aina lähteä puhtaalta pöydältä tabula rasa -tyylillä, ja vain osoittaa asioita todeksi, kun saa siihen aihetta.
        Ei evoluutio olekaan riittävä kumoamaan mahdollisuutta Jumalan olemassaolosta, mutta jos viittasit sanoihini "Ihan riittävä sinänsä", voin paljastaa että harkitsin pitkään ton kirjoittamista, koska en oikeasti tarkoita sitä. Sekin oli käytännöllinen ja retorinen keino.
        Koko 2. viestisi loppuosankin vahvistan, mitä moraaliin ja auktoriteetteihin tulee. Mutta lisäisin, että mielestäni jonkin asian "oikeana"/ "vääränä" tai "hyvänä"/"pahana" ITSESSÄÄN olo on täysin mahdoton yhtälö. Toisin sanoin moraali on täysin järjetön ilmiö. Se on jotain niin itsestäänselvää, etten edes pysty perustelemaan sitä. Moraaliväittämät perustuvat aina viime kädessä jonkun etuun. Entä miten perustella että jokin *vain on* oikein? Ihmisillä on usein tällainen mututuntuma, että täytyyhän se nyt olla niin. Onko se säädetty jossain maailmankaikkeuden keskipisteessä? Oli se säätäjä Jumala tai miten eloton olio tahansa, eihän hänen/sen mielipide anna vastausta siihen, mikä on itsessään oikein. Ihan kuin oikeana olo olisi asian kiinteä ominaisuus. Jos taas moraaliarvoilla ei ole minkäänlaista säätäjää, eli ne vain ikäänkuin tulevat ei-mistään, niin eikö tämä ole jotain täysin järjetöntä? Ja taas kerran, tässäkin täytyy lähteä puhtaalta pöydältä ja yrittää todistaa moraalitotuudet olemassaoleviksi, eikä yrittää kumota jo valmiiksi olevia oletuksia, että ne ovat.

        Kyllä ihmisillä on tarve seurata auktoriteetteja ja luovuttaa valta jonkun muun käsiin (tietysti osittain), mutta uskonto on yhtä lailla puolustusmekanismi=toiveajattelua/itsepetosta=lohduke. Käytän sanoja laajemmin, joten noilla tarkoitin paljolti samaa kuin auktoriteettien seuraamis-taipumus ja vapauden välttely. Esim. puolustusmekanismina se toimii vapautta ja valtaa, eli myös eksistentiaaliahdisusta vastaan, erityisesti masentuneille, joilla elämä ei ole kontrollissa, joita lohduttaa kuvitelma, ettei kaikki ole heidän käsissään, heistä kiinni, ja että heidän epäonnistumisensa ei ole täysin heidän syytään. Lisäksi heitä lohduttaa, että tuolla on joku, joka antaa heille "merkityksen". Todellisuudessa se on vain tuon jonkun käsky tai suunnitelma kys. henkilön varalle, mutta puhuessaan elämän merkityksellisyydestä, ihmiset taitavat tarkoittaa lähinnä jonkinlaista ulkopuolelta annettua merkitystä tai merkitystä "itsessään" (joka on mahdoton yhtälö), eikä heille riitä että he merkitsevät itselleen jotain. Eksistentiaaliahdistus johtuu juuri ulkoisen merkityksen puutteesta. Kai ihmisiin on evoluution kautta juurtunut tarve ulkoiselle merkitykselle, mutta tämä on taas sitä samaa vallan karttamista ja auktoriteettien etsimistä, josta jo puhuimme. Enkä jaksaisi nyt erottaa auktoriteettia ja jotain-joka-hallitsee-sua erillisiksi olioiksi.

        En voi olla korostamatta että ihmiskieli on hyvin ongelmallinen kommunikaatioväline, ja monet filosofiset ongelmat syntyvät pohjimmiltaan kielellisistä ongelmista.
        Hupaisaa, vasta nyt huomasin, että pitkästä vastauksestasi huolimatta et ottanut kantaa viestini pääsanomaan, metaforismiin. Mutta miten vain...

        >>> Hupaisaa, vasta nyt huomasin, että pitkästä vastauksestasi huolimatta et ottanut kantaa viestini pääsanomaan, metaforismiin. Mutta miten vain...


      • 007. kirjoitti:

        On vähintään yksi uskis, joka piut paut välittää hengellisistä auktoriteeteista, minä. Muutenkin minulla on nimenomaan tarve uskoa Jumalaan.

        Jos tulisi eteen sellainen hypoteettinen tilanne että joku (jota ei määritellä) kysyisi, haluatko elää maailmankaikkeudessa, jossa ei ole Jumalaa vai toisessa missä on, valitsisin ilman muuta sen jossa on Jumala. En edes miettisi palkitsemis/rankaisemis-seuraamuksia tai niiden puuttumista.

        Luulisin että ateisti valitsisi sen missä ei ole Jumalaa. Me olemme täysin erilaisia.

        >>> On vähintään yksi uskis, joka piut paut välittää hengellisistä auktoriteeteista, minä. Muutenkin minulla on nimenomaan tarve uskoa Jumalaan. > Jos tulisi eteen sellainen hypoteettinen tilanne että joku (jota ei määritellä) kysyisi, haluatko elää maailmankaikkeudessa, jossa ei ole Jumalaa vai toisessa missä on, valitsisin ilman muuta sen jossa on Jumala. > Luulisin että ateisti valitsisi sen missä ei ole Jumalaa. Me olemme täysin erilaisia.


      • 007.
        Alffa-Omega kirjoitti:

        >>> On vähintään yksi uskis, joka piut paut välittää hengellisistä auktoriteeteista, minä. Muutenkin minulla on nimenomaan tarve uskoa Jumalaan. > Jos tulisi eteen sellainen hypoteettinen tilanne että joku (jota ei määritellä) kysyisi, haluatko elää maailmankaikkeudessa, jossa ei ole Jumalaa vai toisessa missä on, valitsisin ilman muuta sen jossa on Jumala. > Luulisin että ateisti valitsisi sen missä ei ole Jumalaa. Me olemme täysin erilaisia.

        No, lähinnä vastasin siksi etten pidä siitä että joku toinen määrittelee (yläpuolelta) millainen minä olen ja miksi minä uskon. Eräänlaista psykoanalyysia vaikket kuitenkaan luultavasti ole psykologi. Kuten et sinäkään pidä siitä että vapaa-ajattelijat olisivat sinun edustajia itsesi sijasta.


        >>Joten sinun käsityksesi jumaluudesta on totaalisesti jotakin jonka on sinun omasi eikä se esim: perustu Raamattuun?
        Tai katsotko että tämä jumaluus on jotakin joka ei omaa auktoriteettia päättää asioista sinun puolestasi, mikäli se siis niin vaivautuisi tekemään. Mikäli katsot että tämä jumaluus toimii auktoriteettina niin kutsuisitko sitä esim: hengelliseksi auktoriteetiksi?>Mutta kun kyse ei ole siitä minkälaisessa maailmankaikkeudessa joku haluaa elää, vaan siitä millaisessa maailmankaikkeudessa me elämme. Kyse ei ole toiveesta vaan realiteeteista siitä mikä todellisuus on jossa me olemme todellisuudessa on.
        Ja mikäli todella tällainen valinta olisi mahdollista ja aina valitsisit maailmankaikkeuden jossa on olemassa jumala, niin valitsisitko täysin vapaa ehtoisesti myös maailmankaikkeuden jota hallitseva jumaluus on paha?

        Väärin.
        Minä elän maailmankaikkeudessa jossa minä elän ja se mikä minun toivomukseni sitten ikinä olisikin on täysin yhdentekevä sen suhteen mikä maailmankaikkeuden todellinen luonne todellisuudessa on.
        Olen samaa mieltä siitä että me olemme täysin erilaisia, mutta ei syystä jonka olet ilmoittanut.

        Ero on siinä että minua ei kiinnosta todellisuus jossa minä haluaisin elää, minua kiinnostaa tietää millaisessa todellisuudessa minä elän, totaalisesti riippumatta siitä millaiseksi se lopulta osoittautuu.


      • pekka-
        DivineLight kirjoitti:

        "Eläisin paljon mieluummin maailmankaikkeudessa, jossa on hyvä ja armahtava jumala, jossa paha saa "palkkansa" kuten hyväkin."

        Omasta mielestäni tuo on todellisuus missä elämme, mutta se on myös paljon muutakin, mitä tuo lause ei sinällään kerro. Siksi useimpien on kaikea vaikea nähdä että maailmankaikkeus toimisi kuten lauseessasi sanot. Oma tietoisuuteni siis sisältää tuon lauseesi sisällön, mutta se sisältää paljon muutakin, jotta voisi oikeasti nähdä tuon lauseen toimivan loogisesti.

        Siksi ihmisen tietoisuus (henkinen kasvu) on se tie, joka vie eteenpäin ja suurempaan ymmärrykseen siitä keitä todella olemme. Ei voi hypätä ymmärtämään suoraan jotain, jonka tietoisuuden taso on liian korkealla itsensä ymmärrettäväksi, vaan ensin pitää ymmärtää jotain muuta, joka perustuu tähän korkeampaan tietoisuuteen ja joka sitten johtaa ymmärtämään jotain suurempaa ja laajempaa kokonaisuutta.

        Joten jos haluat nähdä lauseesi totuutena on sinun aloitettava "etsintäsi" pienemmillä askelilla. Jos luovutat heti, et anna itsellesi edes mahdollisuutta kokea lausettasi todellisuutena.
        Jotta voisit alkaa ymmärtämään tuota lausettasi on sinun ensin avattava ovi uudelle tietoisuudelle. Voit lähteä tutkimaan lausetta varmasti monista suunnista, mutta ehkä tärkein ja vaikuttavin valinta on siinä, että antaa mahdollisuuden sille todellisuudelle, että maailmankaikkeudessa vaikuttaisikin jokin suurempi voima (joka olisi hyvä ja armahtava) ja että me olisimme lähtöisin tästä suuremmasta voimasta. Koska, et ole todennäköisesti tästä ovesta kulkenut läpi, et voi siten koskaan tuota lausettakaan ymmärtää tällä hetkellä. Kuten ehkä huomaat lauseen sisällä on niin monia muita totuuksia, että niiden ymmärtäminen ja hyväksyminen omaksi totuudeksi tulee ensin käydä läpi. En voi hypätä ymmärtämään lausettasi suoraan tältä istumalta, koska tietoisuus ei ole siihen valmis. Tietoisuutesi ei siis voi hyväksyä lausettasi todelliseksi.

        Tässä kuvasin ihmisen henkistä kasvua ja tietoisuuden kasvua. Vain avoimin mielin ja todella etsimällä vastauksia voimme tulla suurempaan tietoisuuden tasoon. Uskomuksemme ovat tiukasti kiinni sisällämme. Niistä luopuminen ja niiden laajentaminen uudelle tietoisuuden tasolle vie usein pitkään.

        Mutta on hyvä muistaa, että jokainen valittu polku on oikea juuri sillä hetkellä. Ei ole vääriä polkuja. Jokaisella on oma polkunsa ja ne kokemukset jotka siihen liittyvät ovat juuri oikeita. Tärkeintä on vain kuunnella omaa sisäistä ääntää ja toimia sen mukaan, sillä se vie meitä parhaiten sitä kohden minne meidän kuuluukin mennä. Kuuntele siis tunteitasi. Niillä on tärkeä viesti sinulle juuri tälläkin hetkellä. Kuuntele niiden sanomaa. Mitä ne tahtovat kertoa sinulle?



        Rakkaus,
        Valo,
        syvin olemuksemme.
        Kiitos kun Olet!

        Olen tullut johtopäätökseen, että persoonallista jumalaa ei ole olemassa muualla, kuin sellaiseeen uskovan mileikuvituksessa.

        Ikävä kyllä.


    • Olly

      Itse en hae pitkiä liirum-laarum filosofiasta lainattuja juttuja, en vain usko jumaliin. Ylimaallisten jumalien olemassaolo kun vain on täysin naurettavaa.

      • Tosimieshuittisista

        Oli oikein raikasta lukea aloittajan älyllistä pohdintaa, joka ei sisältänyt "defenssimekanismeja" teististä näkökulmaa kohtaan itse itsessään aggressiivisena hyökkäyksenä niin kuin valitettavan usein tapaa tämän palstan "huuhaa-ateistien" kirjoitelmissa. Kirjoittaja kuitenkaanm kaikessa viisaudessaankaan ymmärtänyt mikä on Raamatun asema ja merkitys maailman uskonnollisen kirjallisuuden joukossa. Se eroaa nimittäin kaikista muista muutamassa olennaisessa kohdin niin, ettei edellä esitetyn kaltainen universalistinen yleistys ole mahdollinen. Ensinnäkin se perustuu kaikista muista juuri lineaarisen historiallisuutensa johdosta ja joka on yhä enenevässä määrin ollut mahdollista nivouttaa mm. arkeologiseen todellisuuteen. Sen keskeisin hahmo, Jeesus, poikkeaa kaikkien muiden uskontojen jumalista siinä, että vain hän astui taivaista maan päälle, asui ihmisenä ja kuoli hmisenä - ja palasi takaisin sieltä mistä oli tullut. Tämä vierailu ihmisten maailmassa ihmisenä ihmisten joukossa ja mitä kaikkea ihmeellistä hän teki on kirjourtettu neljään aikalaislähteeseen jotka tukevat toisiaan etevämmin kuin yksikään vastaava antiikin aikainen dokumentti, niin, että se on kaikkina aikoina vakuuttanut siihen tutustuneet hyväksymään tämän tapahtuman historiallisena tosiasiana. Kristinuskoon tullaan ennen muuta syvällisen pohdinnan ja lähdekirjallisuuden tutkimuksen myötä ja siksi, että se on historiallisesti todennettavissa. Raamattua ei näin ollen voida metaforisoida siten, että laitetaan vain joka paikkaan missä siinä esiintyy nimi Jumala tai Jeesus "Luonto".


    • Eskoo

      asiasta kiinnostuneille ennenkin. Se on hyvä, että ateisteillekin tarjotaan mahdollisuuksia oppia toisten ihmisten ajattelua. Ateisteilla se on yleensä liian yksinkertaista; Jumalaa ei ole ja siihen piste. Tässä on se vaara, että maailma nähdään liian yksinkertaisena. Todellisuudessa elämä ja oleminen on niin monimutkaista, ettei se ole ihmisille mahdollista ymmärtää. Jos ihmisille vaikka selitettäisiin tarkkaan, miten kaikki on ja toimii, sitä ei varmaan kukaan ymmärtäisi.
      Minun nähdäkseni tästä seuraa, että elämässä on lakeja, joita kaikkia ei tunneta.
      Ateistit ovat tehneet kaikesta liian yksinkertaista. Jos joulukuusestakin karsitaan oksat pois, jäljelle jää vain keppi. Joulussa on paljon muutakin, se on tunnelmaa.

      • DivineLight

        Juuri noin. Elämä on ihmeellistä :)

        Elämässä on varmasti paljonkin lakeja, joita emme vielä tunne ja ymmärrä.

        Eräs Universaalilaki, josta puhutaan ja kirjoitetaan paljon tällä hetkellä on manifestiointi ja elämämme luominen ja miten se tapahtuu ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.

        Laki vaikutta meihin kaikkiin tälläkin hetkellä ja siihen miten jokainen luo (manifestioi) omaa elämäänsä ja sen tapahtumia. Kun ymmärtää, että kaikki on lopulta energiaa, niin silloin ajatuksemme, uskomuksemme ja tunteemmekin ovat vain energiaa. Näiden avulla luomme jokainen oman elämämme ja sen tapahtumat. Voimme siis tietoisesti alkaa luomaan sellaisia asioita ja tapahtumia elämäämme, joita todella haluamme.

        Yksinkertaistettuna laki toimii siten, että negatiivinen energia vetää puoleensa negatiivisia kokemuksia. Ja positiivinen energia vetää puoleensa positiivisia kokemuksia. Yksinkertaista siis, mutta todellisuudessahan vasta olemme ymmärtämäss tätä osittain ja kaikkia niitä hienosäätöjä mitä siihen kuuluu. Hienosäätöihin kuuluvat esim. alitajuiset ajatuksemme ja uskomuksemme, miten tunnistaa ne ja muuttaa positiivisiksi. Lisäksi uskolla ja luottamuksella on suuri vaikutus siihen miten voimme luoda niitä asioita joita haluamme. Usko ja luottamus siis ei ole lainkaan turhaa vaan todella tärkeät työkalut oman elämänsä luomisessa sellaiseksi kuin haluaa.

        Ehkä suurin, merkittävin ja mullistavin ajatus on siinä, että se mitä ajattelemme ja uskomme todella manifestioituu jotenkin todellisuuteemme. Lisäksi olemme yhteydessä toisiimme jatkuvasti (energiatasolla) ja luomme yhteisen kollektiivisen tietoisuuden tason (energian), joka vaikuttaa myös elämäämme.

        Itselleni tämän lain ymmärtäminen on tuonut aivan uuden merkityksen koko elämälleni. Se antaa minulle uudenlaisen voiman ja ymmärryksen siitä miten luoda niitä asioita elämääni mitä haluan. Tiedostan myös, että pelot ovat matalaa (=negatiivista) energiaa ja tahdon pois kaikista peloistani yksi kerrallaan. Tämä on sisäistä työskentelyä itseni parhaaksi, sillä haluanhan kokea elämäni juuri sellaisena kuin oikeasti sen haluan. En halua luovuttaa voimaani ulospäin vaan haluan valjastaa oman voimani itseni parhaaksi ja tietysti myös muiden, sillä olemme jatkuvasti yhteydessä toisiimme myös.

        Voisin varmasti kirjoittaa aiheesta paljon enemmänkin, mutta tässä nyt pääpiirteissään se mitä olen itse oppinut aiheesta. Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta ja tietoa netistäkin, jos jotain kiinnostaa.


        Kiitos kun Olet!


      • DivineLight kirjoitti:

        Juuri noin. Elämä on ihmeellistä :)

        Elämässä on varmasti paljonkin lakeja, joita emme vielä tunne ja ymmärrä.

        Eräs Universaalilaki, josta puhutaan ja kirjoitetaan paljon tällä hetkellä on manifestiointi ja elämämme luominen ja miten se tapahtuu ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.

        Laki vaikutta meihin kaikkiin tälläkin hetkellä ja siihen miten jokainen luo (manifestioi) omaa elämäänsä ja sen tapahtumia. Kun ymmärtää, että kaikki on lopulta energiaa, niin silloin ajatuksemme, uskomuksemme ja tunteemmekin ovat vain energiaa. Näiden avulla luomme jokainen oman elämämme ja sen tapahtumat. Voimme siis tietoisesti alkaa luomaan sellaisia asioita ja tapahtumia elämäämme, joita todella haluamme.

        Yksinkertaistettuna laki toimii siten, että negatiivinen energia vetää puoleensa negatiivisia kokemuksia. Ja positiivinen energia vetää puoleensa positiivisia kokemuksia. Yksinkertaista siis, mutta todellisuudessahan vasta olemme ymmärtämäss tätä osittain ja kaikkia niitä hienosäätöjä mitä siihen kuuluu. Hienosäätöihin kuuluvat esim. alitajuiset ajatuksemme ja uskomuksemme, miten tunnistaa ne ja muuttaa positiivisiksi. Lisäksi uskolla ja luottamuksella on suuri vaikutus siihen miten voimme luoda niitä asioita joita haluamme. Usko ja luottamus siis ei ole lainkaan turhaa vaan todella tärkeät työkalut oman elämänsä luomisessa sellaiseksi kuin haluaa.

        Ehkä suurin, merkittävin ja mullistavin ajatus on siinä, että se mitä ajattelemme ja uskomme todella manifestioituu jotenkin todellisuuteemme. Lisäksi olemme yhteydessä toisiimme jatkuvasti (energiatasolla) ja luomme yhteisen kollektiivisen tietoisuuden tason (energian), joka vaikuttaa myös elämäämme.

        Itselleni tämän lain ymmärtäminen on tuonut aivan uuden merkityksen koko elämälleni. Se antaa minulle uudenlaisen voiman ja ymmärryksen siitä miten luoda niitä asioita elämääni mitä haluan. Tiedostan myös, että pelot ovat matalaa (=negatiivista) energiaa ja tahdon pois kaikista peloistani yksi kerrallaan. Tämä on sisäistä työskentelyä itseni parhaaksi, sillä haluanhan kokea elämäni juuri sellaisena kuin oikeasti sen haluan. En halua luovuttaa voimaani ulospäin vaan haluan valjastaa oman voimani itseni parhaaksi ja tietysti myös muiden, sillä olemme jatkuvasti yhteydessä toisiimme myös.

        Voisin varmasti kirjoittaa aiheesta paljon enemmänkin, mutta tässä nyt pääpiirteissään se mitä olen itse oppinut aiheesta. Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta ja tietoa netistäkin, jos jotain kiinnostaa.


        Kiitos kun Olet!

        Ainoa negatiivinen energia, joka on tietääkseni olemassa on gravitaatiokenttien negatiivinen energia. Vetävätkö gravitaatiokentät siis puoleensa negatiivisia kokemuksia?


      • DivineLight
        Aatami9 kirjoitti:

        Ainoa negatiivinen energia, joka on tietääkseni olemassa on gravitaatiokenttien negatiivinen energia. Vetävätkö gravitaatiokentät siis puoleensa negatiivisia kokemuksia?

        Valitettavasti ymmärrykseni taso ei riitä vastaamaan tuohon. Ehkä sinä asiaa tutkimalla laajemmin saat siihen vastauksen.

        Varmasti luonnonvoimilla on omat energiansa ja omat vaikutuksensa tähän 3d kokemukseemme täällä, mutta tärkeintä oman elämän luomisessa on se energia, jota sinä kannat tällä hetkellä mukanasi. Olet oman elämäsi luoja ja sillä tiedolla saattaa olla tai saattaa olla olematta hyvin suuri merkitys elämääsi, sillä oman elämäsi manifestiointiin sinä itse voit vaikuttaa. Voit itse päättää millaisia kokemuksia haluat vetää puoleesi. Mikään siten ei ole sattumaa. Kaikella on syy seuraus suhteensa. Emme vain vielä tällä hetkellä pysty täysin kaikkea ymmärtämään mitä kaikkea siihen liittyy. Mutta varmasti tulevaisuus tuo uutta tietoa tässäkin asiassa.

        Evoluutio vie meitä eteenpäin. Tiede kehittyy mutta niin kehittyy myös ihminen ja se mitä olemme unohtaneet alkaa pikkuhiljaa muistumaan mieliimme. Alamme muistamaan keitä todellisuudessa olemme. Kaikki vastaukset ovat sisällämme. On vain jokaisen oma valinta haluaako vastauksia lähteä etsimään itsensä sisältä vai hakeeko niitä vastauksia oman itsensä ulkopuolelta vai haluuako kenties tehdä jotain ihan muuta. Kaikki on vapaasti valittavissa tässä maailmassa. Rakastettuja olemme kuitenkin jokainen. Ja vain rakkaudella on lopulta mitään merkitystä. Tätä on ehkä helppo ymmärtää kun hetken ajattelee, että jos olisi vanha ja kuolinvuoteella niin tuskin sitä miettisi gravitaatioita siinä vaikeessa vaan jotain ihan muuta. Siksi kuolemallakin on suuri merkitys meille. Sekin on osallaan opettajana, jostain mitä olemme unohtaneet.


        Kiitos. Olet tärkeä.


      • Lighting Divine
        DivineLight kirjoitti:

        Valitettavasti ymmärrykseni taso ei riitä vastaamaan tuohon. Ehkä sinä asiaa tutkimalla laajemmin saat siihen vastauksen.

        Varmasti luonnonvoimilla on omat energiansa ja omat vaikutuksensa tähän 3d kokemukseemme täällä, mutta tärkeintä oman elämän luomisessa on se energia, jota sinä kannat tällä hetkellä mukanasi. Olet oman elämäsi luoja ja sillä tiedolla saattaa olla tai saattaa olla olematta hyvin suuri merkitys elämääsi, sillä oman elämäsi manifestiointiin sinä itse voit vaikuttaa. Voit itse päättää millaisia kokemuksia haluat vetää puoleesi. Mikään siten ei ole sattumaa. Kaikella on syy seuraus suhteensa. Emme vain vielä tällä hetkellä pysty täysin kaikkea ymmärtämään mitä kaikkea siihen liittyy. Mutta varmasti tulevaisuus tuo uutta tietoa tässäkin asiassa.

        Evoluutio vie meitä eteenpäin. Tiede kehittyy mutta niin kehittyy myös ihminen ja se mitä olemme unohtaneet alkaa pikkuhiljaa muistumaan mieliimme. Alamme muistamaan keitä todellisuudessa olemme. Kaikki vastaukset ovat sisällämme. On vain jokaisen oma valinta haluaako vastauksia lähteä etsimään itsensä sisältä vai hakeeko niitä vastauksia oman itsensä ulkopuolelta vai haluuako kenties tehdä jotain ihan muuta. Kaikki on vapaasti valittavissa tässä maailmassa. Rakastettuja olemme kuitenkin jokainen. Ja vain rakkaudella on lopulta mitään merkitystä. Tätä on ehkä helppo ymmärtää kun hetken ajattelee, että jos olisi vanha ja kuolinvuoteella niin tuskin sitä miettisi gravitaatioita siinä vaikeessa vaan jotain ihan muuta. Siksi kuolemallakin on suuri merkitys meille. Sekin on osallaan opettajana, jostain mitä olemme unohtaneet.


        Kiitos. Olet tärkeä.

        Ihanaa, että sinulla on kädet.

        Niin, mitä tähän voisi lisätä. Ei mitään, se oli täydellistä.

        Mutta se, että elämän vitaalisuus energisoi koko universumin on merkityksellistä elämän itsensä selittävää. Siinä on jotain, joka valaisee ihmisen minäelämän kokonaisuudessaan. Pyrimme välttämään negaatio-energiaa koko elämämme, mutta totuus onkin se, että meidän pitäisi sisäistää positiivisesti hiukkasvarautunutelämämme ja syöksyä kohti negaatio-energiaa nähdäksemme kokonaisvaltaisesti elämän merkityksen - elämä on ihanaa.

        Toki on muistettava myös Sirius ja Rauni-Leena Luukkanen-Kilde, jotta emme ajautuisi liian kauaksi elämän salaisuuksista - elämä on kuitenkin ihme.

        Kiitos, että olet olemassaolevalla tavalla oleva. Kiitos, kiitos.


      • DivineLight
        Lighting Divine kirjoitti:

        Ihanaa, että sinulla on kädet.

        Niin, mitä tähän voisi lisätä. Ei mitään, se oli täydellistä.

        Mutta se, että elämän vitaalisuus energisoi koko universumin on merkityksellistä elämän itsensä selittävää. Siinä on jotain, joka valaisee ihmisen minäelämän kokonaisuudessaan. Pyrimme välttämään negaatio-energiaa koko elämämme, mutta totuus onkin se, että meidän pitäisi sisäistää positiivisesti hiukkasvarautunutelämämme ja syöksyä kohti negaatio-energiaa nähdäksemme kokonaisvaltaisesti elämän merkityksen - elämä on ihanaa.

        Toki on muistettava myös Sirius ja Rauni-Leena Luukkanen-Kilde, jotta emme ajautuisi liian kauaksi elämän salaisuuksista - elämä on kuitenkin ihme.

        Kiitos, että olet olemassaolevalla tavalla oleva. Kiitos, kiitos.

        Mukavaahan se on, että sinäkin osaat nähdä elämän ihanana omalla tavallasi :P

        Ihanaa päivän jatkoa sinne! Jatkahan elämän ihmettelemistä tänäänkin! :)


      • EPIIIIIIC!
        DivineLight kirjoitti:

        Mukavaahan se on, että sinäkin osaat nähdä elämän ihanana omalla tavallasi :P

        Ihanaa päivän jatkoa sinne! Jatkahan elämän ihmettelemistä tänäänkin! :)

        Tämä keskustelu ja sen pituus on yksistäänkin jo jotain käsittämätöntä!!

        Mietin vain kuka vaivautuu oikeasti lukemaan ja KIRJOITTAMAAN tänne tämän pituisia eepoksia, joissa jankataan samoja yliymmärryksen meneviä asioita. (En. En TODELLAKAAN lukenut tätä kaikkea yllä olevaa.)
        Ihmiset. Ihmiset! Väistämätön totuus on se... ... ... että joudumme silti menemään taas huomenna töihin.


      • miss ei kirj.
        EPIIIIIIC! kirjoitti:

        Tämä keskustelu ja sen pituus on yksistäänkin jo jotain käsittämätöntä!!

        Mietin vain kuka vaivautuu oikeasti lukemaan ja KIRJOITTAMAAN tänne tämän pituisia eepoksia, joissa jankataan samoja yliymmärryksen meneviä asioita. (En. En TODELLAKAAN lukenut tätä kaikkea yllä olevaa.)
        Ihmiset. Ihmiset! Väistämätön totuus on se... ... ... että joudumme silti menemään taas huomenna töihin.

        "Väistämätön totuus on se... ... ... että joudumme silti menemään taas huomenna töihin."

        Minä SAAN mennä huomenna töihin. :)


      • DivineLight
        EPIIIIIIC! kirjoitti:

        Tämä keskustelu ja sen pituus on yksistäänkin jo jotain käsittämätöntä!!

        Mietin vain kuka vaivautuu oikeasti lukemaan ja KIRJOITTAMAAN tänne tämän pituisia eepoksia, joissa jankataan samoja yliymmärryksen meneviä asioita. (En. En TODELLAKAAN lukenut tätä kaikkea yllä olevaa.)
        Ihmiset. Ihmiset! Väistämätön totuus on se... ... ... että joudumme silti menemään taas huomenna töihin.

        Toiset menee töihin, toiset eivät. Jokaisen oma valinta :)

        Hyvää työpäivää Sulle!


      • häirikköuskis
        DivineLight kirjoitti:

        Toiset menee töihin, toiset eivät. Jokaisen oma valinta :)

        Hyvää työpäivää Sulle!

        voisin yhtyä lähes kaikkeen mitä kirjoitat . Sanoitat monta asiaa , johon en ole löytänyt ilmaisua .
        ja miten asialinjalla pysyen , rauhallisesti , et kiihdy.
        Riittääkö kokonainen elämä tuon opettelemiseen.

        Jumala on kauneus , rauha , ei mitään vanhan testamentin kauheuksista , mitkä ovat ihmisten julmia tekoja ja Jumala on syyllistetty niiden käskijäksi .
        Jatka ihmeessä . Sinua tarvitaan .
        Kumpa tulisit kristillisellekin palstallev , moni kanssasi samoin ajatteleva ei uskalla tulla tänne ateistipalstalle . Minusta täällä on netin parhaat keskustelut . Uskisten törkeydet eivät sitä asiaa muuta.


      • DivineLight
        häirikköuskis kirjoitti:

        voisin yhtyä lähes kaikkeen mitä kirjoitat . Sanoitat monta asiaa , johon en ole löytänyt ilmaisua .
        ja miten asialinjalla pysyen , rauhallisesti , et kiihdy.
        Riittääkö kokonainen elämä tuon opettelemiseen.

        Jumala on kauneus , rauha , ei mitään vanhan testamentin kauheuksista , mitkä ovat ihmisten julmia tekoja ja Jumala on syyllistetty niiden käskijäksi .
        Jatka ihmeessä . Sinua tarvitaan .
        Kumpa tulisit kristillisellekin palstallev , moni kanssasi samoin ajatteleva ei uskalla tulla tänne ateistipalstalle . Minusta täällä on netin parhaat keskustelut . Uskisten törkeydet eivät sitä asiaa muuta.

        Kiitos kannustavasta ja kauniista viestistäsi! Se lämmitti kovasti sydäntäni.

        Vastailen fiilisten mukaan siellä täällä ihan riippumatta siitä missä kategoriassa viesti on (olen täysin uskontovapaa). Olen uskistenkin puolella vieraillut. Saatanpa sinnekin eksyä taas toistamiseen. Kiitos vinkistä!

        Annetaan valon laajentua jokaisessa kanssakulkijassa. Jokaista tarvitaan yhteisen hyvän rakentamiseen ja tietoisuuden laajentumiseen. Olemme kaikki yhtä ja yhtä tärkeitä. Jokainen omalla polullaan.

        Jos tunnet viestieni sisällön resonoivan oman sisimpäsi kanssa suosittelen lukemaan Neale Donald Walschin kirjan Keskusteluja Jumalan Kanssa. Se on ollut elämäni tärkein kirja minkä olen lukenut. Nealella on myös muita kirjoja, mutta tosta on todella hyvä aloittaa :)


    • beenthere

      Mitä sitten on ateismi väärin perustein?
      Mihin jäi yksinkertainen totuus, että ateismi on jumaluskon puutetta. Puutetta ei tarvitse perustella tai lajitella oikeaan tai väärään.
      Miksi tunnet tarvetta tuollaiseen sepustamiseen ja analysointiin? Jos ei ole uskoa niin sitä ei ole.

      • vaan eri ihmisten omasta päästään keksimää jorinaa, joka joskus sitten kasattiin kokoon yhdeksi kirjaksi.


      • beenthere

        Ja tuo liittyy kommenttiini miten?


    • nosto

    • ei riitä vakuuttelus

      tänääkin on myös ihan nuoria tuoreita biologeja ja lääkäreitä, jotka ovat opiskelleet viimeisimpiä biologian uutuukisa ja ovat vankumattomia uskovaisia. Tunnen juuri äskettäin valmistuneen lukion biologain maisterin ja biologain ja teiteen opiskelu eivät ole vieneet hänen uskoaan. Hän palava kristitty.

      • Minäkin tiedän erään joka on väitellyt fysiikassa (tähtitiede) tohtoriksi - ja vielä innokas kreationisti. Järkiajattelu ei kaikilla ihmisillä läpäise sitä uskonnollista vyöhykettä aivoissa. Tosin tuon tason kavereilla se on harvinaista.


      • khkhkhjkhjkhjkhjhjkh

        'Hän palava kristitty.'
        Osta sille joululahjaks sammutin


      • häirikköuskis
        khkhkhjkhjkhjkhjhjkh kirjoitti:

        'Hän palava kristitty.'
        Osta sille joululahjaks sammutin

        on vertaansa vailla . Naurujoogaa.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.

      Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.
      Ähtäri
      17
      2404
    2. Purrasta tehty huoli-ilmoitus

      Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b016
      Maailman menoa
      207
      1812
    3. Pelottaa kohdata hänet

      En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt
      Ikävä
      102
      1471
    4. Olisin halunnu vaan tutustua

      Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno
      Ikävä
      49
      1396
    5. Naiseni on todellinen seksipeto

      Vaikka pukeutuu ihan kasuaalisti julkisilla paikoilla. Mutta näin tämän läpi ensisilmäyksellä ja sain seksipedon kaivatu
      Ikävä
      57
      1347
    6. Kokoomus haluaa leikata vielä lisää sosiaaliturvasta

      Kokoomuksen Sanni-Granhn Laasonen pyytänyt KELA:aa selvittämään mistä leikataan vähäosaisilta vielä lisää sosiaaliturvas
      Maailman menoa
      185
      1204
    7. Mitä tapahtuu

      Syksyllä?
      Ikävä
      94
      1140
    8. Totuus Sofian miljonääristä :miljoonien velkataakka painaa miestä.

      Näin se totuus tulee jokaisesta ja seiskalehden uutiset kertoo totuuden vihdoinkin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      151
      1015
    9. Nina Mikkonen avoimena "vapinataudistaan"- Demonstroi oireet yllättäen tv-kameroiden edessä: "Se..."

      Nina Mikkonen oli Viiden jälkeen -ohjelmassa ti 12.8. ja kertoi perinnöllisestä sairaudestaan ja mm. sairauden vaikutuks
      Suomalaiset julkkikset
      14
      951
    10. Kaupunginjohtaja ja kehitysjohtaja erotettava !

      Mokia tulee mokien perään. Nyt viimeksi tämä valtavaa mainehaittaa aiheuttanut päätös häätää Mikkeliläiset asukkaat pako
      Mikkeli
      134
      830
    Aihe