Vuonna 2025 kirkolla vain 3,5 miljoonaa jäsentä

Ens kuun kirkolliskokouksessa on muuten tämmöinenkin asia esillä.

"Utsjoen ja Inarin seurakuntien välillä on vireillä yhdistymisprosessi, jossa Utsjoen seurakunta on tarkoitus liittää sen vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi Inarin seurakuntaan kappeliseurakuntana. Jos hanke toteutuu, Utsjoen seurakunta lakkaa olemasta itsenäisenä seurakuntana. Tämä johtaa mielestäni Utsjoen saamelaisten kielellisten oikeuksien heikkenemiseen ja omaleimaisen saamelaisen seurakunnallisen elämän taantumiseen.
Kirkolliskokousedustajana esitän kirkkolain 20 luvun 9 §:n nojalla aloitteenani, että
kirkolliskokous turvaa pysyvin taloudellisin erityisjärjestelyin Utsjoen seurakunnan itsenäisen toiminnan edellytykset Suomen ainoana seurakuntana, jossa saamelaiset ja saamenkieliset ovat enemmistönä."

http://notes.evl.fi/kkoweb.nsf/Asia vieilletulotapas?Openview&%u205ECollapseView

Turha yrittää tekohengittää saamelaisseurakuntaa, koska saamelaiset ovat osoittaneet jaloillaa, mitä mieltä he ovat kristinuskosta. Saamelaiset ovat viime vuosikymmeninä heränneet vaalimaan heidän alkuperäiskulttuuria eivätkä ole unohtaneet kuinka heidät käännettiin väkisin kristityiksi ja kuinka kristityt tekivät kaikkensa hävittääkseen saamelaisen alkuperäiskulttuurin ja uskonnot.

Hyvä huomio!
Suurissa kaupungeissa ollaan jo aika sekularisoituja ja jos syntyy käsitys, että merkittävä osa kunkin maksamista kirkollisveroeuroista häipyy jonnekin takahikiälle, saattaa maksuhaluttomuus kasvaa melkoiseksi.

Ei paha!

Laitoin tästä lehdelle palautettakin. Jutussahan spekuloitiin sillä, että kirkosta eroaisi enemmän pieni- kuin suurituloisia.

Ja pelkkä nimellisen verokertymän vertaaminen suoraan ei kerro koko totuutta, koska inflaatio syö rahan arvoa. Inlaatiolla on erittäin suuri merkitys, kun verrataan nykypäivän verokertymää ja 2025 verokertymää. Kyllä kirkossa tämä tiedostetaan, mutta julkisuuteen halutaan antaa todellista kehitystä ruusuisempi kuva. Ymmärrän, että yritetään esittää asia seurakuntalaisille positiivisesti ettei taas tuloksena olisi kirkosta eroamisen kiihtymistä. Sillä jos viesti seurakuntalaisille olisi jatkuva verokertymän vajee joka vain pahenee ja suurena uhkana jatkuva kirkollisverojen nosto, niin aika monella seurakuntalaisella menisi kuppi nurin ja kirkosta eroaminen uhkaisi nousta jatkuvalle nousu-uralle.

jori.mantysalo kirjoitti:

Laitoin tästä lehdelle palautettakin. Jutussahan spekuloitiin sillä, että kirkosta eroaisi enemmän pieni- kuin suurituloisia.

Kirkosta erotaan useammin nuorena kuin vanhana. Nuorena palkka on usein pienempi kuin myöhemmin. Eli vaikka eroaja on erotessaan pienipalkkainen, niin kirkolle kokonaismenetys on paljon suurempi kuin mitä erohetken palkka antaa ymmärtää.

Itse erosin tulottomana ja rahattomana opiskelijana. Motiivina ei ollut raha, vaan uskon puute - uskonnottomuus. Viimeiset parikymmentä vuotta olen saanut palkkaa enemmän kuin useimmat piispat, joten vaikka minun eroaminen ei vaikuttanut eroamisvuonna (eikä muutamana seuraavana) kirkon verokertymään mitään, niin nyt maksaisin kirkollisveroa enemmän kuin tusina eläkeläismummoa.

7563 kirjoitti:

Ja pelkkä nimellisen verokertymän vertaaminen suoraan ei kerro koko totuutta, koska inflaatio syö rahan arvoa. Inlaatiolla on erittäin suuri merkitys, kun verrataan nykypäivän verokertymää ja 2025 verokertymää. Kyllä kirkossa tämä tiedostetaan, mutta julkisuuteen halutaan antaa todellista kehitystä ruusuisempi kuva. Ymmärrän, että yritetään esittää asia seurakuntalaisille positiivisesti ettei taas tuloksena olisi kirkosta eroamisen kiihtymistä. Sillä jos viesti seurakuntalaisille olisi jatkuva verokertymän vajee joka vain pahenee ja suurena uhkana jatkuva kirkollisverojen nosto, niin aika monella seurakuntalaisella menisi kuppi nurin ja kirkosta eroaminen uhkaisi nousta jatkuvalle nousu-uralle.

Lue lisää

Voi elämä. En osannut edes kuvitella, että tuossa ennusteessa olisi muun lisäksi jätetty rahanarvon muutoskin huomioimatta.

EiVakioNikillä kirjoitti:

Kirkosta erotaan useammin nuorena kuin vanhana. Nuorena palkka on usein pienempi kuin myöhemmin. Eli vaikka eroaja on erotessaan pienipalkkainen, niin kirkolle kokonaismenetys on paljon suurempi kuin mitä erohetken palkka antaa ymmärtää.

Itse erosin tulottomana ja rahattomana opiskelijana. Motiivina ei ollut raha, vaan uskon puute - uskonnottomuus. Viimeiset parikymmentä vuotta olen saanut palkkaa enemmän kuin useimmat piispat, joten vaikka minun eroaminen ei vaikuttanut eroamisvuonna (eikä muutamana seuraavana) kirkon verokertymään mitään, niin nyt maksaisin kirkollisveroa enemmän kuin tusina eläkeläismummoa.

Lue lisää

Näin. Ja olet esimerkki siitä yleisestä trendistä, että kirkon jäsenillä on keskimäärin vähemmän verotettavaa tuloa kuin valtionkirkkoihin kuulumattomilla.

Neljä miljoonaa alittui 2015 lopussa. Viime vuoden lopulla jäsenmäärä oli 3,95 miljoonaa. Ehkä tänä vuonna päästään taas uudelle satatuhatluvulle. Aika nopeastihan tuo hupenee.

Oletko huomioinut kuinka pahasti (kirkon kannalta) kasteen kautta liitettyjen ja kirkon kuolleitten jäsenten ero on kasvanut?

Juopa (kuolleitten enemmyys) on kasvnut ainakin 10 vuotta ja on nyt selvästi negatiivinen. Ja kun ero näyttää vain kasvavan (ainakin 2 000/vuosi), iskee se jo viiden vuoden kuluttua yllättävän kovasti.

Jos kirkon väestöosuus laskee tasaisesti joka vuosi Kirkon talousvaliokunnan keskimääräisen vuosiennusteen mukaan 50 697 jäsentä per vuosi, niin 50 prosentin väestöosuus alittuu vuoden 2037 puolivälissä. Vuoden 2037 lopussa kirkolla on 2 891 640 jäsentä, Suomen väkiluku on 5 841 730 ja kirkon väestöosuus on 49,5 prosenttia. Kirkko kuihtuu vähemmistöasemaan noin 20 vuodessa.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/?tablelist=true#_ga=1.243540813.970736415.1474492087

SuuntaOnSelvä kirjoitti:

Jos kirkon väestöosuus laskee tasaisesti joka vuosi Kirkon talousvaliokunnan keskimääräisen vuosiennusteen mukaan 50 697 jäsentä per vuosi, niin 50 prosentin väestöosuus alittuu vuoden 2037 puolivälissä. Vuoden 2037 lopussa kirkolla on 2 891 640 jäsentä, Suomen väkiluku on 5 841 730 ja kirkon väestöosuus on 49,5 prosenttia. Kirkko kuihtuu vähemmistöasemaan noin 20 vuodessa.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/?tablelist=true#_ga=1.243540813.970736415.1474492087

Lue lisää

Ruotsin esimerkki antaa toivoa siitä, että kun kirkon jäsenten osuu vähenee, niin kutistuminen vain kiihtyy eikä hidastu. Edes ruotsissa ei ole nähty kirkon jäsenmäärän laskun hidastumista, vaikka siellä ihan kohta alitetaan 60%.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Ruotsin esimerkki antaa toivoa siitä, että kun kirkon jäsenten osuu vähenee, niin kutistuminen vain kiihtyy eikä hidastu. Edes ruotsissa ei ole nähty kirkon jäsenmäärän laskun hidastumista, vaikka siellä ihan kohta alitetaan 60%.

Lue lisää

6 vuoden päästä Ruotsin kirkkon jäsenosuus alittaa 50 prosenttia. Sen luulisi olevan täällä iso uutinen, joka laittaa meillä kirkosta eroamiseen vauhtia.

hgjfe kirjoitti:

6 vuoden päästä Ruotsin kirkkon jäsenosuus alittaa 50 prosenttia. Sen luulisi olevan täällä iso uutinen, joka laittaa meillä kirkosta eroamiseen vauhtia.

Yleisemminkin voisimme käyttää hyväksemme noita Ruotsista tulevia ilosanomia kun skenarioidaan kirkon jäsenille miten heidän järjestölleen tulee käymään;-D

Eroaan pohtiville kannattaa korostaa, ettei kuivuvaan kaivoon kannata heittää vetensä...

Lisäksi 2006->2011 määrä laski vain prosentin verran. Tuon perusteella 2011->2016 lasku olisi peräti 6,5% eli lähtenyt hyvinkin äkillisesti selvään laskuun.

Taulukossa on hyvä huomata myös kohta "Vuosityövoiman laskentakaavassa on aikaisemmissa tilastoissa virhe - -". Evlut kirkon(kin) tilastointiin kannattaa suhtautua sopivan kriittisesti.

Viimeistän 10 vuoden kuluttua!

Nyt seurakunissa on jouduttu leikkaamaan, mutta leikkauskauden ollessa vasta alussa, on ollut suhteellisen helppoa löytää leikkauskohteita. Löysiä on lähinä poistettu.

Se mistä kirkon piirissä puhutaan hyvin varovaisesti, on mitä on tapahtunut korjausvelalle. Se on todennäköisesti kasvanut usean vuoden aikana, ja kun sitä ruvetaan paikkaamaan, joudutaan leikkaamaan toimintakuluista hyvinkin kipeästi.

Kuvittelen, että kun tuo toteutuu, tulee kirkon piiristä kuulumaan melkoisesti kitinää ja eroakirkosta.fi:n serveri kuumenee entisestään.

Optimistina odotan kitinän alkavan oikein kunnolla jo viiden vuoden kuluttua.

Sipsejä, olutta ja mukava nojatuoli alle!

"Tuntuu, että kysymys on pelkästään rahasta."

Kirkolla kysymys on pelkästään rahasta. Kakki muu on pelkästään kulissia. Raha on se mitäkirkossa palvotaan.

kglfd kirjoitti:

"Tuntuu, että kysymys on pelkästään rahasta."

Kirkolla kysymys on pelkästään rahasta. Kakki muu on pelkästään kulissia. Raha on se mitäkirkossa palvotaan.

Raha on siis väline, jonka avulla pystytään ylläpitämään kirkon johdolle kohtuullinen toimintaympäristö.

>Tuntuu, että kysymys on pelkästään rahasta.

Vielä joskus 1980-1990 -luvuilla kirkon ylimmässä johdossa (kirkkohallitus piispat) oli vielä enemmistö niitä, joiden näkemyksen mukaan kirkon tehtävä oli kristinuskon sanoman levittäminen ja kristillisten arvojen tukeminen. Nykyään tällaiset painotukset ovat kirkossa selvässä vähemmistössä.

Kirkon päätöksentekoa ja strategiaa (mm. viestintä, henkilöstöpolitiikka, ym.) ohjaa nykypäivänä yksinomaan taloudelliset realiteetit. Piispojen ja kirkkohallituksen kannalta tärkeintä on maksimoida kerätty kirkollisvero. Kaikki muu on heidän mielestään yhdentekevää. Kun tämän faktan ymmärtää, kirkon nykyinen toiminta alkaa näyttää varsin johdonmukaiselta. Kirkollisveron vuoksi kirkko on valmis uhraamaan Jumalan, Jeesuksen, synnin, jumalanpalvelukset, diakoniatyön jne tai minkä tahansa muun kirkon toimintaan perinteisesti liitetyn käsitteen tai toimituksen, jos sillä on kirkon johdon käsityksen mukaan vaarana aiheuttaa kirkollisverotulojen menetystä.

Uskon, että näemmä 10-20 vuoden päästä kirkon, joka ei A) puhu kristinuskosta mitään kirkollisveroa maksavien loukkaamisen pelossa tai B) järjestä jumalanpalveluksia tai muita kristillisiä toimituksia, jotka eivät taloudellisesti kannattavia.

mjltylja kirjoitti:

Raha on siis väline, jonka avulla pystytään ylläpitämään kirkon johdolle kohtuullinen toimintaympäristö.

"Kirkon johdolle kohtuullinen toimintaympäristö" = viinat verorahoilla aamusta iltaan?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061821695674_uu.shtml

mjltylja kirjoitti:

Raha on siis väline, jonka avulla pystytään ylläpitämään kirkon johdolle kohtuullinen toimintaympäristö.

Kirkon käsitys kohtuullisesta toimintäympäristöstä pitää sisällään piispoille 120 000 euron vuositulot. Kansa on varmaan ei mieltä piispojen kohtuullisesta toimintaympäristöstä.

6785 kirjoitti:

Kirkon käsitys kohtuullisesta toimintäympäristöstä pitää sisällään piispoille 120 000 euron vuositulot. Kansa on varmaan ei mieltä piispojen kohtuullisesta toimintaympäristöstä.

Lue lisää

Noilla palkoilla voi jo työn puolesta puhua lämpimiä köyhien ahdingosta.

Ja kun puhuu tarpeeksi, tulee autias tunne, ettei tarvitse tehdä kovin paljon. Ainakaan itse.

6785 kirjoitti:

Kirkon käsitys kohtuullisesta toimintäympäristöstä pitää sisällään piispoille 120 000 euron vuositulot. Kansa on varmaan ei mieltä piispojen kohtuullisesta toimintaympäristöstä.

Lue lisää

Älä unohda 3 000 neliömetrin työsuhdeasuntoa arkkipiispalle. Varsin kohtuullista, kun keskivertokansalainen taitaa asua jossain 50 neliön kämpässä.

6785 kirjoitti:

Kirkon käsitys kohtuullisesta toimintäympäristöstä pitää sisällään piispoille 120 000 euron vuositulot. Kansa on varmaan ei mieltä piispojen kohtuullisesta toimintaympäristöstä.

Lue lisää

Piispojen määrää kasvatettiin viimeksi 2004, kun persutettiin Espoon hiippakunta. Näin saatiin papeille enemmän "uramahdollisuuksia". Hallinnon hoitamiseen riitti vielä 1950-luvulla kuusi hiippakuntaa (ja piispaa). Nyt tarvitaan yhdeksän. Hiippakuntien ja seurakuntien välissä on vielä hallinnollinen taso nimeltä "rovastikunta", jonka tehtävä on vain nostaa osa papeista korkeampaan palkkaluokkaan "lääninrovastiksi". Läänejä on Suomessa vähemmän kun hiippakuntia, mutta "lääninrovasteja" melkein 70. Sitten on pappisasessoreita ja tuomiorovasteja ja ties mitä. Käytännössä pelkästään keino saada lisää palkkaa papeille.

Ilmeisesti digitalisaatio, viestintätekniikan ja kulkuyhteyksien kehittyminen on tehnyt kirkon johtamisesta vaikeampaa kun se kaikkialla muualla on helpottanut hallinnon työtä.

Valtionkirkon hallinto on toivottoman tehoton ja pöhöttynyt. Julkisuudessa on paljon juttua myös kirkon työilmapiiristä, joka on keskimäärin erittäin huono. Yksi juurisyy huonoon ilmapiiriin on se, että henkilöstöllä ei ole järkevää tekemistä, jolloin on aikaa kinata keskenään.

Piispoilla menee kuitenkin hyvin. Kuukausipalkka pyörii kymppitonnin kieppeillä ja edustutili on rajaton ja sen käyttö valvomatonta. Minkäänlaista tulosvastuuta ei ole. Vaikka Askolan tai Luoman (moni varmaan kysyy, että kuka h*vetin Luoma) johtamissa hiippakunnissa kirkon "markkinaosuus" laskee laskemistaan, niin potkuja ei tarvitse pelätä. Silti palkka on sama kuin yritysjohtajilla joiden menestys mitataan joka kvartaali.

"Hallinnon hoitamiseen riitti vielä 1950-luvulla kuusi hiippakuntaa (ja piispaa). Nyt tarvitaan yhdeksän."

Taisit unohtaa, että vaikka hiippakuntia on "vain" yhdeksän, piispoja on yksitoista: Turun arkkihiippakunnassa toimii arkkipiispan lisäksi arkkihiippakunnan piispa. Kenttäpiispalla puolestaan ei ole hiippakuntaa. Tosin kenttäpiispaa ei katsota ihan varsinaiseksi piispaksi. Vuosipalkkakaan ei yllä virkatoverien tasolle, se kun on vain vähän yli 80 000 €...