Vapaa kuvaus

Poliisi hoitaa vuosittain yli miljoona hälytystehtävää, tutkii lähes 700 000 rikosta ja myöntää yli miljoona lupaa. Kiireellisissä hälytystehtävissä olemme paikalla keskimäärin alle kymmenessä minuutissa. Rikoslakiin kirjatuista rikoksista selvitämme noin puolet.

Pyrimme siihen, ettei yksikään avunpyyntö jää kuulematta ja ettei yksikään rikos jää tutkimatta. Parhaiten onnistumme työssämme, jos voimme estää rikoksia ennalta.

Lisätietoja löydät verkkosivuilta poliisi.fi.

Polisen har årligen över en miljon uppdrag, utreder närmare 700 000 brott och beviljar över en miljon tillstånd. Vid brådskande uppdrag kommer vi i genomsnitt på mindre än tio minuter. Vi löser ungefär hälften av alla brott enligt strafflagen.

Vi strävar efter att varje rop på hjälp hörs och att varje brott utreds. Vi lyckas bäst i vårt arbete om vi kan förhindra brotten i förväg.

Mer information hittar du på webbplatsen poliisi.fi (https://www.poliisi.fi/sv)

Aloituksia

0

Kommenttia

287

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Yksistään poliisi ei tarvitse lisää toimivaltuuksia, vaan asiaan on lähestyttävä kokonaisvaltaisesti ja "kammattava" koko ketju lävitse ja se työ on aloitettu.

    Toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi, on yksi vastaus tähän.

    Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen tunnistetaan vakavaksi ongelmaksi. Sen torjumiseksi hallitus toteuttaa laajan joukon sekä niin sanottuja kovia että pehmeitä toimenpiteitä. Ilmiöön puuttuminen vaatii moniammatillista otetta. Muutokseen otetaan mukaan koko yhteiskunta, lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka.

    Oikeusministeriö asetti 1.9.2023 työryhmän (VN/24165/2023) valmistelemaan vuoden 2023 loppuun mennessä toimenpideohjelman, jolla torjutaan nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen Suomessa. Valtioneuvosto tekee toimenpideohjelmasta periaatepäätöksen.

    Työryhmän tehtävänä oli hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti valmistella toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi Suomessa.

    Työryhmä suunnitteli hallitusohjelman mukaisten lainsäädännön kehittämistoimien toteuttamisen ja arvioi muut mahdolliset lainmuutostarpeet.

    Valmisteltava toimenpideohjelma tähtää tehokkaaseen nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisyyn, rikoskierteen katkaisuun, rikosten selvittämiseen, rangaistusten kiristämiseen ja rikosvastuun toteutumiseen.

    Työryhmä selvitti myös Ruotsin ja Tanskan vaikuttavia jengirikollisuuden ehkäisyn toimia ja niiden soveltumista Suomeen. Lisäksi työryhmä pohti tehokkaita toimia muun muassa viranomaisten välisen tietojenvaihdon helpottamiseen sekä nuorten palveluihin ohjautumisen, seuraamusjärjestelmän, tutkimuksen ja alueellisen työn kehittämiseen.

    Toimenpideohjelma sisältää toimenpiteitä laaja-alaisesti, ja ne kohdentuvat osittain eri tavoin sen mukaan, puhutaanko nuorisorikollisuuden, nuorten vakavan väkivallan vai katujengirikollisuuden ehkäisemisestä ja torjumisesta. Toimenpiteitä myös nuorisorikollisuuden ehkäisyyn. Niissä keskitytään riskiryhmiin ja rikoksiin jo syyllistyneisiin, ohjelmassa tunnistetaan myös varhaisen puuttumisen tärkeys ja keskeinen rooli nuorten rikollisuuden ehkäisyssä.
  2. Tarkastellaan nyt väkivaltarikoksia, vuonna 2023 kirjattiin noin 12 000 väkivaltarikosta koskevaa rikosepäilyä, jossa epäilty oli alle 21-vuotias. Tämä on 23% enemmän kuin vuonna 2022. Nuorten, alle 21 vuotiaiden väkivaltarikollisuus on kasvanut merkittävästi ja tämä kehityssuunta on saatava pysäytettyä. Tarvitaan viranomaisten saumatonta yhteistyötä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Alaikäisiä koskevien rikosepäilyjen määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2015. Suurinta kasvu on ollut alle 15-vuotiaiden joukossa, mutta kasvua on havaittavissa myös 15-17 vuotiaiden tekemäksi epäiltyjen rikosten määrässä.

    Nuorten ryöstörikollisuus on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, erityisen paljon vuoden 2022 aikana. Merkittävintä rikosepäilyjen määrän kasvu on ollut alaikäisten kohdalla ja etenkin alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä. Nuorten tekemät ryöstörikokset kohdistuvat pääasiassa toisiin nuoriin. Sekä uhrit että epäillyt ovat nuorempia kuin vuonna 2015. Valtaosa ryöstörikoksista epäillyistä on ollut epäiltynä useammasta kuin yhdestä rikoksesta alle 21-vuotiaana.

    Oheista linkistä pääsee tutustumaan Keskusrikospoliisissa tehtyyn tutkimukseen nuorten ryöstörikollisuuden piirteistä: poliisi.fi/documents/25235045/59586767/raportti_nuorten_ry%C3%B6st%C3%B6rikollisuus_julkinen.pdf/0690c6c1-0aeb-a4f8-0c65-a2e2dbfcaa93/raportti_nuorten_ry%C3%B6st%C3%B6rikollisuus_julkinen.pdf?t=1707379915528