Paloma.se01

Paloma.se01 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/<br /><br />"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."<br /><br />Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.<br /><br />Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html<br /><br />Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)<br />Viimeisin:<br />"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."<br /><br />Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Liittynyt 7v sitten
254 aloitusta · 7537 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
"la moglie ando nella sauna e appoggio la borsa sul chiodo
muija meni saunaan laittoi laukun naulaan"

Tää oli kiva!
Olisikohan se jokivarsi, johon viitattiin ylempänä Auranjoenvartta?
Pidän sivua auki ja luen muiden kuulumisia, mutta omat kuulumiseni eivät ole varmaankaan sellaisia mistä moni kiinnostuisi.
(Ohrapuuro uunissa hautumassa, teen kauppalistaa, katselen kevään sparisteilyjä Turkuun, kirjoittelen tekstejä, kotitehtäviäni lauantain kirjoituskurssille Gävleen...)

laitoin lyhyen tekstin, joka tulee mahdollisesti osaksi sukutarinaa FB:n, sekä kirjasivulleni, että kavereille luettavaksi. se käsittelee tyttäreni lapsuutta ja etenkin isä-ja äitisuhdetta, olen luetuttanut sen tyttärelläni käännöksenä ruotsiksi ja saanut hyväksynnän julkaisemiseen

Näiden tekstien kirjoittaminen on tuntunut tavattoman vaikealta. Suuri osa henkilöistä joista kirjoitan ovat vielä elossa ja kirjoittaa heistä ja heidän lähisukulaisistaan, joka on samalla oman sukuni historiaa vaatii paljon tahdikkuutta ja hienotunteisuutta. Ihan kaikkea ei tarvitse kertoa ja koska kysymys ei ole julkisuuden henkilöistä. niin kirjoitan nyt aivan vain itselleni ja läheiselleni tätä romaania. Ei siinä ole mitään mielenkiintoista muille ihmisille ja mitään skandaaleja ja paljastuksia ein aio kirjoittaa ihmisistä jotka ovat minulle läheisiä ja jotka toivon puhuvan kanssani vielä kirjan julkaisemisenkin jälkeen. Joten, omakustanne, ja teetän yhden ainoan kopion, itselleni vain....
Luin juuri DN:n artikkelin Jimmie Åkessonista, joka oli ärtynyt syystä että Ruotsin oikeusministeriö oli pysäyttänyt teini-ikäisten karkoitukset perustuslain vastaisina. Sanoi että Ruotsin oikeuslaitos toimii hallituksen määräyksiä vastaan. Ensiksikin, Ruotsi on oikeusvaltio, ei Urbanin manipuloima Unkari. Toiseksi, SD ei ole hallituksessa. Kolmanneksi: Sd näköjään haluaa että heidän puoluepolitiikkansa jyrää yli maan oikeuslaitoksen, juuri niin kuin Trumpin USA:ssa.
Keskustelu käy kiivana mitkä ovat ruotsalaisia arvoja. Ovatko ne ne ruotsidemokraattien etnonationalistiset, fasistiset, ulkomaalaisvihamieliset arvot vai perinteiset,länsimaiset liberaalit arvot. Luulen että seuraavissa vaaleissa populismin aalto kääntyy laskuun täälläkin.
"Onhan se niin, että miehistä voimaa tarvitsee maan käännöt ja muut maatalouteen liittyvä työ, hyvä että työnjako on tehty teillä Paloma."
kirjoittaa Hil-la.
Minua alkoi naurattaa, kun luin juuri toisaalta naisesta joka sanoi että on ollut naimisissa fasistin kanssa ja naimisissa marxistin kanssa, mutta kumpikaan ei ole vienyt ulos roskia. Ajattelin kirjoittaa hänelle että kokeiles skandinaavista demaria, niin sinun ei tarvi koskaan itse viedä roskia ulos... :)
Taitaa olla pahasti hiipumassa puolueenne kannatus.
Ainakin galluppien mukaan. Meitä jotka tulimme tänne 80+ palstalle vaikka emme oikeasti kuulu tähän ikäryhmään on juuri tuo perussuomalaisten aggressiivinen, puoluepropaganda ja proselytismi omassa ikäryhmässämme. Minun puolestani saatte uskoa mihin tahansa, mutta tuputtamatta mielipiteitänne kaikille jokaisessa aloituksessa.
Luin uudelleen aloituksen ja kyllä, se on tarkoitettu mielipiteiden muokkaukseksi maahanmuuttoa vastaan. Aivan kuten mikä tahansa ulkomaalaisyntyisen tekemä rikos nostetaan yksittäistapauksena tikun nokkaan nostattamaan maahanmuuttovastaista asennetta populassa.

Nämä teemat kuuluisivat ja saisivat paremman keskustelualustan jossain politiikkapalstalla.Ikäluokkamme keskustelijat eivät ole kiinnostuneita poliittisesta proselytismistä.
Onnea isoäidille! Ei kai ensimmäinen?
Heh, meillä ei ollut edes sähköjä kun olin alakouluiässä! Petromaksin valossa luimme kirjoja iltamyöhään, alle kouluikäisenä öljylampun valossa. Kun isä tai äiti puhalsi lampun sammuksiin tai sammutti petromaksin, niin ei edes kuunvaloa siilautunut riittävästi kammariin, että olisi pystynyt lukemaan. Nyt nuoret lapsenlapsemme näpräilevät puheliamiaan salassa vanhemmiltaan peiton alla, niissä on oma valo!
Niin se maailma muuttuu eskoseni.

Minullakaan ei ole isoa kirjastoa, olen muuttanut liian usein ja hävittänyt paljon kirjoja tai siis jättänyt pakattuina laatikoihin "eteenpäin lähetettäviksi", mikä oli suuri virhe, koska nekin laatikot olivat "hävinneet" muutossa. Jäi vähän harmittamaan, kun nyt olin jo kerännyt nitä tietosanakirjoja ja muitakin kovakantisia monta laatikollista ja kuljettanut mukanani Kolumbiasta Floridaan, sieltä Chicagoon, Chicagosta Caliin, Calista Floridaan ja hups, muutama vuosi täällä ja niitä ei enää ollutkaan. Mutta eihän niissä mitään silleen arvokasta, paitsi tekee kipeää hävittää kirjoja pois.

Ihanaa kevään odotusta sinulle, Pirre!
Tarkoitin ensimmäistä osaa trilogiasta, The Fellowship of the Ring, jonka luin 1970 USA:ssa, sainlainaksi ystävättäreltäni. Minulta jäi kirja hiemankesken kun muutin Kolumbiaan ja asia kiusasi minua vuosikausia, koska en ollut koskaanlukenut mitään yhtä kiehtovaa tarinaa. Kului kuitenkin melkeinkymmenne vuotta, ennen kuin onnistuin hankkimaan koko Sormusten herran, El Señorde los Anillos, espanjankielisenä käännöksenä.. Minulla on nyt hyllyssäni The Fellowship of the Ring pokkarina josta kannet ovat aikaa sitten kadonneet, koko Trilogia englanniksi. The Hobbit ja The Silmarillion.
Telkkarista tulee koko ajan uusintoina kaikkia Tolkienin kirjoihin perustuvia filmejä ja katselen aina välillä uudelleen niitä.
Onko The Silmarillionista tehty elokuvaa?

Olen lukenut Tarun sormusten herrasta myös suomeksi, erinomainen käännös mielestäni, mutta alkuperäiselle ei vedä mikään vertaa.
Ruoveden kautta ajamme joka kesä parikin kertaa, Parkanosta Jämsään Mäntän kautta ja takaisin paluumatkalla.

Vinhan kirjakaupassa en ole käynyt mutta se on listallani ensi kesälle, siellä on joku kirjallisuusjippo, minimessut tai jotain, tarvii vain katsoa milloin. Kirjailijaystävälläni on kesämökki Kolhossa, Mäntästä pohjoiseen, kokonnumme siellä joka kesä miettimässä kirjoittamisia, messuja, ja muuten vain seurustelemassa ja tapaan samalla paikkakunnalla asuvia serkkujani, joiden kanssa pidän yhteyttä. Käyn myös Atelje Otavalossa katsastamassa ystäväni kuvataiteilijan uusia maalauksia, jotka hän on maalannut Ecuadorissa talven aikana. Hän pitää avoimia ovia Korkeakoskella, Juupajoella yleensä koko kesän. Siinä ne minun ensi kesän kulttuuriharrastukset taitavat sitten ollakin, ellei nyt satu että tulen laivalla yli Naantaliin enne juhannusta ja ajelen sieltä Keski-Suomeen kirjoittamaan kuuklaudeksi "retriittiini" hyvin primitiivisiin oloihin vanhaan kotitalooni. Olin suunnitellut sitä jo viime kesäksi, mutta muutin suunnitelmiani koska oli enemmän porukoita tulossa jopa ulkomailta saakka.
Ruovesi, Kuru ja koko se Pohjois-Hämeen seutu on erittäin luonnonkaunista . Viime kesänä vuokrasimme mökkiä Kuoreveden rannalta.
Kirjat ovat olleet paras kaverini ihan varhaislapsuudesta. Minulla oli kaksi isoveljeä, joiden lukuharrastusta vanhemapamme yrittivät virittää, siksi kotona oli aina paljon länkkäreitä, seikkailukirjoja, ja sellaista lukemista mikä voisi yleensäkin kiinnostaa poikia. Minä luin kaikki heidän kirjansa ja sitten alakoulussa lainasin lisää, kunnes kirjahylly oli luettu läpi.

Korven kätkössä oli paljon luppoaikaa, varsinkin jos maalaistalon työt eivät kauheasti kiinnostaneet.
Kyllä minulla on kirjoja jotka olen lukenut useamman kerran. Esimerkiksi Tolkienin ensimmäinen osa sormusten herran trilogiasta, jonka luin yksitoista kertaa, nauttien joka lukemasta, kiitos kirjailijan rikkaan ja vivahdeikkaan kielen, joka avaa uusia näkymiä joka kerran luekiessani hönen tekstiään.
Vaihdamme myös sisarentyttären kanssa kirjoja, etenkin historiallisia romaaneja.

Muovailuvahat ja värikynät ovat käyttötavaraa, kulutukseen, kirjat ovat aarteita.
"Lukeminen kannattaa aina", mutta vielä enemmän lukemansa sisäistäminen.
Heh, luin juuri äsken tuosta minkä mielikuvan kirjoittajasta saa pelkkien kirjoitusten perusteella ja miten hyvin tai huonosti ne vastaavat todellisuutta jos tapaa henkilön livessä.
Eivät mielikuvat useinkaan vastaa toisiaan.

Juttelin eilen pitkään lähes minulle tuntemattomien lukijoideni kanssa naistenpäivillä, jossa en esittäytynyt "kirjailijana" vain nimeltäni kuten kaikki muutkin, muttta joukossa oli useita lukijoitani. Sain myös palautetta, hieman negatiivistakin, toisesta kirjastani, jossa oli liian paljon henkilööitä, liikaa nimiä, niin että lukija ei tahtonut pysyä kärryillä. Tällaiset palautteet ovat minulle erittäin tervetulleita.

En nyt kyllä yhdy käsitykseesi siitä "suurellisuudesta". Minusta kirjakauppa on nostalginen paikka jossa on paljon kirjoja. Siellä tuoksuu paperille, ei muovailuvahalle. Nuo muhkeat nahkasohvat, takkatuli ja seiniiä ympäröivät kirjahyllyt kuuluvat pikemmin perinteiseen englantilaiseen tai amerikkalaiseen kirjastoon kotona, jossa akateemisesti koulutettu isäntä istuu konjakkilasi kädessään ja piippu suussaan mietiskelemässä miten imperiumin rajoja suojellaan parhaiten villi-ihmisten ja puolipirujen rynnäköiltä ja kirjoitellaan runoja "valkoisen miehen taakasta".

Ehkä reagoin tuohon kirjakauppavierailuuni, koska kaupan nimi on nyt kuitenkin "Akateeminen kirjakauppa", mutta siellä myydään pääasiassa askartelutarvikkeita ja lastenkirjallisuutta. Mitään kovin "akateemista" en siellä havainnut, mutta voi olla että opiskelukirjatkin tilataan nykyisinnetistä, mistä minä mitään tiedän. Junani on jo mennyt ja seison pysäkillä jq katselen kun joutsenet lentävät pääni yli.
Pilvinen maanantaiaamu alavirralla, sateenuhkaa, mutta aurinkokin pilkahti ihan hetkeksi muistuttamaan iitä että kevät on tulossa kaikesta huolimatta ja railo avautumassa keskivirtaan saarien kupeelle ja ensimmäiset vesilinnut lensivät talon yli töräyttelen huutojaan, emme ehtineet näkemään olisivatkohan olleet kevään ensimmäiset joutsenet.
***
Eilen vietimme naistenpäivää yhdessä Etelä-Norrlannin piirin naisforumin kanssa suunnitellen syksyn toimintaa, teimme kasvonaamioita jugurtista, saimme tietoa saunan terveellisyydestä ja ihinhoidosta, naisvoiman toimintakertomuksen, seurustelua uusien ja vanhojen tuttujen kanssa ja tietenkin ruokailu ja sokerimunkkikahvit. Oli myös tilaisuus saunoa, mutta vain pari rouvista innostui siihen. Kuulun paikalliseen Suomi-Seuraan, joka taas on osa Ruotsinsuomalaisten Etelä-Norrlannin piiriä. mutta käyn ani harvoin näissä tapaamisissa. Olihan se piristävää.

Mies nappasi kaupan hyllyltä ensimmäiset kukkien siement. Taitaa olla vielä aikaista, kun luntakin on maassa ja äisin pakkasasteita. Tänä vuonna en aio esikasvattaa mitään kurkkuja tai tomaatteja, laitan kasvihuoneen joskus toukokuussa valmiiksi ja haen sinne valmiit taimet lähimmästä kasvipuutarhasta.

Mies varmaan kääntää kasvimaan niin kuin aina talven jäljiltä. möyhii maan ja tekee penkkejä porkkanalle ja sipulille. Meillä on työnjako niin, että minä hoidan kasvihuoneen ja hän kasvimaan. Tosin me aina autetaan toinen toisiamme, jos tuntuu olevan tarvetta.
Me seuraamme lähinnä vain joutsenten ja muiden vesilintujen palaamista saarien kupeelle joessa. Ne rakentavat pesänsä melkein aina samoihin paikkoihin ja tulevat het kun avovettä alkaa ilmestyä virtapaikkoihin, elikkä ei siihen enää pitkää aikaa mene.

Nyt on vielä paksu jää, mutta merellä on ollut jäälautoille joutuneita luistelijoita haettu helikoptereilla ja veneillä, kun meriveden pinta on noussut ja jäät irtoavat rannoista ja särkyvät lautoiksi. Tämä talvi on on ollut poikkeuksellinenn siinä, että pitkäaikainen korkeapaine on ajanut Itämeren vettä Atlantin puolella ja merivedet ovat noin 70 cm. alempana kuin normaalisti.

Pihan männyssä pesii harakka. Ne munivat munansa aikaiseen talvella ja harakat vahtivat pesää ajamalla oravat lipettiin kotimännystään.
Lauantaina eli Kalevalan päivänä juhlin synttäreitäni pienellä perhekokoontumisella kirjastovierailun jälkeen.
Kiitos synttäritoivotuksista ja kevättä kohti mennään.
Voimia ja päivänvaloa!
Se taitaa olla suomenruotsalaisten lippu.
Ruotsinsuomalaine lippu on valkoisella pohjalla sininen risti jossa on kullankeltaiset reunat.
Mutta asiaan:
Verhoton suuri näköalaikkuna kadulle päin ei tarkoita sitä että talon asukkaat ovat kutsuneet tuntemattomat ohikulkijat olohuoneeseensa.
Yksityinen on yksityistä ja vaikka se olisi näkyvillä niin on huonoa ja moukkamaista käytöstä pysähtyä tuijottelemaan.
Mutta jos ikkunan ja kylätien välissä on suuri etupiha ja tiellä kulkeva ei näe olohuoneessa istuvia, koska on pensaita ja puita?
Jospa ikkunassa on puoliverhot ja tarvittaessa eteen siirrettävät puolipitkät verhot ja mainitun henkilön mies ei tuijota kadulle eikä kadulla kävelijät (jokunen koiran uklkoiluttaja kello kymmenen jälkeen) tuijota häntä, koska he ovat naapureita ja ei haittaa jos vilkaisee ikkunaan päin, mitään yksityiskohtia ei kuitenkaan voi erottaa.
Vihonviimeinen kerta kun puutun tähän:
Kaikki kopioidut lainaukset viesteistäni ovat minun kirjoittamiani, mutta eivät koskeneet aihetta josta olimme keskustelemassa (lähti liikkeelle edellisestä kommentista, jossa minulta tiedusteltiin luokkayhteiskunnan ilmiöistä latinalaisessa Amerikassa; en siis itse tuonut Kolumbiaa esilll, vaan vastasin edelliselle.)

Siirryimme keskustelemaan valtasuhteista avioliitossa ja miten puolisoiden varakkuus tai varattomuus niihen vaikuttaa. Kysymys ei ollut koskaan minun avioliitostani,mutta niin vaan siihen alettiin tuputtamaan anekdoottejani , joissa olin mukamas "nolannut" appini ja anoppini, miten olin mennyt avioon naimisiin keskiluokan nuoren miehen kanssa jne. ja siis keskustelua hivutettiin koko ajan minun henkilökohtaisiin asioihini, omiin valintoihini.

Joku kertoi menneensä varattomana naimisinn rikkaan suvun vesan kanssa ja miten onnistunut hänen liittonsa oli. En missään vaiheessa kyseinalastanut hänen tarinaansa, onnittelin hyvästä liitosta ja siirryin taas aiheeseen:

miten joissakin liitoissa, joissa toinen osapuoli on varakkaampi, sitä käytetään myös valtasuhteissa. Ei aina näkyvästi, konkreettisesti, mutta usein hyväksyttynä, itsestään selvänä asiana. Se joka on tuonut eniten varallisuutta liittoon on usein se joka määrää kaapin paikan. Ei ehkä juuri niillä sanoilla, mutta toinen osapuoli ei tee siitä numeroa, vaikka itse olisi valinnut asiassa toisin.

Elikkä:
aloitus ei ollut minun eikä aihe oikeastaan liittynyt aloitukseen, vaan lähri liikkeelle spontaanisti jonkun osoittamasta mielenkiinnosta luokkayhteiskunnan ilmiöihin ja kokemuksiini niistä

Josta lähti liikkeelle henkilökohtaisten asioideni tuominen palstalle, partsiminen ja lainaaminen kommenteista jotka eivät liittyneet keskustelun alla olevaan aiheeseen tarkoituksena vain yrittää horjuttaa uskottuvuutani palstalla.

Olen kirjoittanut kokonaisen kirjan (osittaisen omaelämänkerran) Kolumbianvuosistani ja kertonut siinä paljon juuri näistä luokkayhteiskunnan ilmiöistä,.

Tänään alkavat talviolympialaiset Milano-Cortinassa, huomenna olen kaupungiilla esittelemässä kirjaani (viimeistä) Suomalaisessa Kirjakaupassa, joten saatte levätä jutuistani muutaman tunnin ainakin.

Tai sitten ei, en mene lupaamaan mitään.
Hyvää viikonloppua!
23 / 377
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt