Huomaa myös, että eduskunta elää fantasiassa, vanhemmat tekevät pahaa lapsille ja sosiaalityöntekijöitä ei ole tarpeeksi
Menettäessäni Toivo Ruskeepään valheelliseen kurihuostaanottoon keksin yhden Suomen valtion pahimmista vioista: Valtion ja sen viranomaisten tahdon täytyy toteutua ehdottomasti ja viranomaisia ei saa kyseenalaistaa.

Lastensuojelun pahimpia pelkoja ovat sellaiset kuin vanhempi ei vain suostu tähän toimintaan avohuollon aikana, Teemu Ruskeepää menee Katrin palvelukoti Oy:n ulkopuolelle ja Johan Nielsenin ja Emma Rahkolan kurivalheet paljastuvat, jos isää ei estetä näkemästä päätöksiä.

Ei siksi, että riehuisin sijaishuoltopaikassa, en ottaisi tukea mielenterveysongelmiin, joita minulla oletettavasti on tai keräisin jotain refleksiivistä porukkaa rationaalista valtionhallintoa ehkäisemään. Tai että lapsiparka vaarantuisi, tai vanhemman laiminlyönti ja hyökkäys lapsen elämässä riistäytyisi taas käsistä.

He vetoavatkin lapsen tietoturvan uhkaamiseen, vaaratilanteeseen Pietolantiellä ja lastensuojelun tarkoituksen vaarantumiseen. Ne ovat sikamaisia peitetarinoita sosiaalityöntekijän vallankäytön vaarantumiseen.

He manipuloivat suomalaista yleistä mielipidettä rankasti. Kysehän on mielipiteestä, koska tavallinen ihminen ei tiedä ja toimii tunteen pohjalta. Manipulaation tarkoitus on sama: Estää suomalaisia kyseenalaistamasta, väittämästä vastaan viranomaisille. Sen tavat ovat ennakkoluulojen ruokkiminen, vähäosaisiin lapsiin kohdistuvan vaaran lausuminen. Sehän kuulostaa ihan paatokselta, Raamatun tai vanhoillisen romaanin narratiivilta. Suomalaiset sekoitetaan, pelotellaan, uhataan niin pahasti, että he eivät pysty, eikä edes muodostamaan ajatusta mistään sosiaalityöntekijän terrorista tai omasta roolista siinä.

Suomalaiset ajattelevat kaiken siten, että minä olen se ulkopuolinen, jolla on kuitenkin joku juttu ja sossu on se spesialisti, jolle hoitaminen kuuluu - asiantuntija.

Totuus Suomen viranomaisväkivallasta on hyvin vaikea tajuta. Yleensä narratiivi pysyykin näissä roolidogmissa ja hyveellisissä hoiva- ja suojeluvalheissa. Muista kuitenkin, että diktaattorin vääryyden voi paljastaa uhmaamalla häntä. Sanktiot ovat mielisairausleima, rikollisleima, nöyryyttäminen ja eristäminen, jotka käännyttävät useimmat tai alistavat heidät ottamaan palvelua hiljaa vastaan. Kun sitä jatkaa, Suomen virkavalta tekee väkivaltaa, joka on ulkona mittasuhteista. Ne ovat todisteet väkivallan olemassaolosta, jotka kumoavat aiemmat hyveet.

Minulla itsellänikin on rankat hyökkäykset kolmikymppisiltä likkaviranomaisilta, jotka toteutettiin siksi, etten uskaltaisi, jäsentäisi toimintaa virkavaltaa vastaan. Ainoa ongelma suunnitelmassa oli se, että minä en ole uhri ekaa kertaa. Olen kypsä, vanha mestari ja näin rutiinin toistuvan alusta asti.

Lastensuojelu on terveysalalla ja huolenpidolla naamioitu diktatuuri. Ja Suomessa on diktatuuri tässä asiassa, paremminkin kuin että sitä ei ole nykydemokratiassa