Vapaa kuvaus

Aloituksia

371

Kommenttia

1305

  1. "Graniittipuolueen ohjelmassa (pilarit 2, 3 & 12) lapsen erottaminen vanhemmista mielenterveysoireiden takia on suoraan perusoikeuksien loukkaus. Se vaatii vanhempien päätösvaltaa vahvistettavaksi, virkavallan ja lääkäreiden toimivaltaa rajoitettavaksi sekä ensisijaista yhteisöllistä tukea, elämäntapamuutoksia ja lääkkeettömiä hoitoja laitosten sijaan. Tavoitteena on juuri vähentää tarpeettomia huostaanottoja kyseenalaistamalla nykyinen laitospainotteinen malli. Lue pilarit:"



    Se ei riitä, koska myös psykologit tekevät virkavaltaa tukevia tuntemuksia, joilla he ylläpitävät lastensuojelun toimivaltuuksia. Viranomaiset tukevat toisiaan. Koska sosiaalityöntekijät saavat erottaa perheen hätätilanteessa, he tekaisevat hätätilanteen saadakseen erottaa perheen, joka ei taivu normiin. Lasten ja vanhempien erottamisen kieltäminen on perusta tämän korjaamiseksi. Viranomaiset pitää kokonaan estää ennen vuorovaikutusta.



    "Graniittipuolueen ohjelmassa (pilarit 2, 3 ja 12) lapsen erottaminen vanhemmista mielenterveysoireiden takia on perusoikeuksien loukkaus. Tavoitteena on vahvistaa vastuullisten vanhempien päätösvaltaa, rajoittaa virkavallan ja lääkäreiden valtaa sekä priorisoida yhteisöllistä tukea, elämäntapamuutoksia ja luontaishoitoja laitosten sijaan – jotta tarpeettomat sijoitukset vähenevät. Kategorista kieltoa kaikissa tapauksissa (esim. todellinen väkivalta tai laiminlyönti) ohjelma ei ehdota. Viranomaisten ennalta estäminen kokonaan vaatisi lainsäädännön muutosta, jossa lapsen hätätilanne arvioitaisiin tiukemmin."



    Todellinen väkivalta ja laiminlyönti ovat tuen aiheita lain mukaan, eivät erottamisen aiheita. Koska sosiaalityöntekijät saavat erottaa väkivallan ja laiminlyönnin takia, he tekaisevat väkivallan ja laiminlyönnin saadakseen erottaa, koska heidän motiivinsa on rankaista poikkeavuudesta eikä tuki. Todellinen tuki tapahtuu aina lapsen ja vanhemman ollessa yhdessä. Erottaminen perustuu vihaan ja rikosajatteluun. Heti kun ajatellaan tosi pahuutta, halutaan rangaista, ja hoito loppuu.
  2. Tavoitteleeko Graniittipuolue sijaishuollon kieltämistä?



    "Ei, Graniittipuolueen 14 pilarin ohjelmassa ei tavoitteena ole sijaishuollon kieltäminen. Ohjelma kritisoi kuitenkin voimakkaasti "laitostamis-politiikkaa" ja lasten erottamista vanhemmista (esim. mielenterveysoireiden takia lastensuojelulaitokseen), koska se loukkaa perusoikeuksia. Sen sijaan korostetaan ennaltaehkäisyä: lähiyhteisöjen ja sukupolvien välistä tukea perheille, luonto- ja elämäntapahoitoja sekä vanhempien päätösvaltaa vahvistamista – jotta tarve sijaishuollolle vähenee. Lue pilari 2 ja 12"



    Graniittipuolue erehtyy pitämään kaikkia sairauksia totena, kaikkia lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käyttämiä kurivalheita sijaishuoltopäätöksissä tosina. He eivät käsitä, että mielenterveyssyyt ovat lavastettu ja pelkkiä huolia, jotka perustuvat päiväkodin tai perhetyöntekijöiden mielipiteisiin tai ennakkoluuloihin, raportteihin, joita sosiaalityöntekijät keräävät. He käyttävät raportteja rangaistuksiin tottelemattomuudesta. Niiden kohdalla, joilla on ongelmia, laki velvoittaa tukeen ja erottaminen lapsesta on paitsi laitonta myös syrjivää. Lastensuojelun ongelma on tällä tavalla kompleksinen, ja sen ratkaisu on vanhemman ja lapsen erottamisen kieltäminen kategorisesti. Se estää kurivalehtelun, ennakkoluulot ja syrjinnän. - Maiju Palin: @maijupalin - Metsälintu Pahkin: @MetsalintuP - Jani Sompe: @Janisompe - Katariina Souri: @KatariinaSouri



    "Graniittipuolueen ohjelma (pilarit 2 & 12) ei pidä kaikkia mielenterveysoireita automaattisesti "sairauksina" vaativina sijoitusta. Se kutsuu lapsen erottamista vanhemmista mielenterveysoireiden takia perusoikeuksien loukkaukseksi, vaatii vanhempien päätösvaltaa vahvistettavaksi, virkavallan rajoittamista sekä ensisijaista yhteisöllistä tukea ja luontaishoitoja lääkkeiden/laitosten sijaan. Näin tarpeettomat sijoitukset vähenisivät. Kategorista erottamiskieltoa kaikissa tapauksissa ohjelma ei kuitenkaan ehdota".



    Ei vaan Graniittipuolue luulee mielenterveysoireiden olevan fakta, koska lastensuojelu sanoo niin. Graniittipuolueen pitää kyseenalaistaa mielenterveysväitteet eikä sitä, että huostaanottoa käytetään "tuen korvikkeena". Huostaanottoa käytetään liian usein ratkaisuna asioihin, olivat ne totta tai ei, koska lastensuojelu rankaisee vanhempia. Mistä rangaistus annetaan? Kasvatuksen ja kurivallan rikkomisesta. Lastensuojelu näkee kaikki asiat kurittomuutena, tottelemattomuutena ja holhouksen epäonnistumisena.

    Sairaudet, jotka vaativat tukea, ovat rangaistavia. Tottelemattomuus leimataan mielisairaudeksi.



    "Graniittipuolueen ohjelmassa (pilarit 2, 3 & 12) lapsen erottaminen vanhemmista mielenterveysoireiden takia on suoraan perusoikeuksien loukkaus. Se vaatii vanhempien päätösvaltaa vahvistettavaksi, virkavallan ja lääkäreiden toimivaltaa rajoitettavaksi sekä ensisijaista yhteisöllistä tukea, elämäntapamuutoksia ja lääkkeettömiä hoitoja laitosten sijaan. Tavoitteena on juuri vähentää tarpeettomia huostaanottoja kyseenalaistamalla nykyinen laitospainotteinen malli. Lue pilarit:"



    Se ei riitä, koska myös psykologit tekevät virkavaltaa tukevia tuntemuksia, joilla he ylläpitävät lastensuojelun toimivaltuuksia. Viranomaiset tukevat toisiaan. Koska sosiaalityöntekijät saavat erottaa perheen hätätilanteessa, he tekaisevat hätätilanteen saadakseen erottaa perheen, joka ei taivu normiin. Lasten ja vanhempien erottamisen kieltäminen on perusta tämän korjaamiseksi. Viranomaiset pitää kokonaan estää ennen vuorovaikutusta.
  3. Kaikki toivo on menetetty. Tulevaisuutta ei ole. Menen Pietolatielle istumaan ja vaatimaan yhdessä suojeluun pääsyä. En poistu.

    En aio varata oikeusapuaikaa. Kun Toivon äiti haki sitä vastustaakseen Toivon huostaanottoa, Porin oikeusavustaja sanoi äidille, että kyllä teillä siellä ihan aihetta oli Toivon huostaanottoon. Oikeudessa äidin oikeusavustaja luki Tuuli Varhelahden lausunnon tuomarille eikä kertonut, mitä äiti sanoi Tuuli Varhelahden valehtelusta.

    Oikeusaputoimisto on osa sitä valhetta, jossa viranomaiset varmistavat vallan luomalla ongelman, luomalla sille reaktion ja tarjoamalla siihen ratkaisun, joka vähentää kansalaisten osallisuutta ja vapautta.

    Oikeusaputoimisto alistaa vanhemmat valtion prosessiin ja narratiiviin sillä verukkeella, että siellä saa oikeutta. Siellä ei kuitenkaan saa vastustaa vastapuolen viranomaisia. Se tekee oikeusaputoimiston asianajajasta hallitsijan, joka luo valtion virkavallan narratiivin.

    Sitä ei paranna se, että oikeusavun maksaa valtio.

    Haluan kaikkien valvovien viranomaisten tekevän laittomuuksia perheeni oikeuksia vastaan, jotta he itse vievät valtion siihen pisteeseen, että jonkun on puhuttava viranomaisia vastaan. En aseta turhaa toivoa salaisesti toimivaan virkaoikeusavustajaan. Lastensuojelu toivoo päin vastoin koko ajan, että tulen sinne juttelemaan, jotta heidän ei täytyisi tehdä laittomia toimenpiteitä minun tuhoamiseksi.

    Porin lastensuojelutoimisto vei minulta lapsen ja Porin KELA tuhoaa talouteni laskuttamalla minulta elatusmaksut, vaikka voisin elättää Toivon kotona lapsilisillä, huostaanoton syyt lavastettiin ja Toivo on asunut perhekodissa koko perintäajan, äiti ei halua elatusapua ja lapsenvalvojan kanssa ei ole tehty sopimuksia.

    Minulta viedään omaisuus ja lapsi. Elatusapu perustuu tekaistuun huostaanottoon ja sairauteen.

    Minä en ole aiheuttanut omaa tilannettani kieltäytymällä lastensuojelusta ja oikeusavusta. Viranomaiset tekevät päätöksiä ja seuraamuksia minun puhuessa sitä vastaan ja eläessä yksinään kotona.

    Lastensuojelun sosiaalityöntekijä pystyy tuhoamaan isän omaisuuden hakemalla KELA:lta elatustukea lapselle ilman äidin tai isän suostumusta. KELA toteuttaa sen ulosotoilla huolimatta äidin, isän tai lapsen tilanteesta. Jos lastenvalvoja vahvistaa sosiaalityöntekijän hakemuksen, sitä ei täydy hyväksyttää isällä tai äidillä. KELA voi periä sen sillä perusteella, että sitä on haettu ja myönnetty.

    Sosiaalityöntekijöiden Emma Rahkola ja Tuuli Varhelahti ja KELA:n virkarikos merkitsevät tätä. Kun menetän lapseni ja omaisuuteni, kaikki on lopussa. Tulevaisuutta ei ole olemassa. En voi enää tulla toimeen, joudun laittomaan velkatakkaan, menetän kotini, elinkeinoni ja saavutukseni. Silloin haastan virkarikokset, menen Pietolantien kadulle, kieltäydyn poistumasta, vaadin päästä Toivon kanssa yhdessä valvontaan ja vaadin poliisia suojelemaan perhettäni Porin lastensuojelua ja KELA:a vastaan
  4. Poliisi tuli ovelleni klo 21.25 ja sanoi, olet lähettänyt nettiin viestin, että menet nyt sinne Pietolalle. Tulimme tarkastamaan, että oletko nyt menossa sinne.

    Sanoin viestissä lukevan, että kun sota syttyy ja poliisi on kiireinen, pelastan Toivon.

    Poliisi sanoi, no se riittää meille ja jätämme sinut nyt rauhaan.

    Poliisia ei kiinnosta lapsen turvallisuus, tekeekö lastensuojelun lain mukaan tai perheeni suojelu vaan se, että menenkö pietolalle.

    16.7. kiinniotto maijaan ja kiinnipito porin poliisivankilan aulassa, huuto, nyt sun pitäis rauhottuu ja selliyö eivät johtuneet häiriökäyttäytymisestä tai toivon kuvaan tarrautumisesta. Poliisi kovisteli minua, jotta en toistaisi Pietolalle menoa.

    Dramaattisesti syyllistävä ja näyttelevä nuori tutkinnanjohtaja veti asian pois olennaisesta, "syytteisiin. Minun olisi pitänyt kieltää narratiivin ohjaaminen minun tekoihini ja vaatia suojelua porin lastensuojelun valheita vastaan. En ole täällä syytettynä vaan syyttäjänä.

    En keskustele muusta kuin porin lastensuojelun virkarikoksesta. vastaan vain kun poikani on täällä. Ainoa ongelma on Toivon riistäminen valheiden turvin.

    Rikossyytteet olivat kulissi, jolla he voivat uhkailla minua ja estää minua menemästä pietolalle ja puhumasta lastensuojelun teoista.

    Syytteet hylättiin. Ne olivat kärjistyksiä ja toiveajattelun omaisia valheita, joissa tekoni vääristeltiin näyttämään rikokselta, jotta pietolalle menoani voitaisiin estää

    Sama juttu lastensuojelun tuessa ja yhteistyössä. Puhutaan "terveydestäni" eikä sosiaalityöntekijän valheiden todisteista Toivon kohtelussa
  5. Kaikki toivo on menetetty. Tulevaisuutta ei ole. Menen Pietolatielle istumaan ja vaatimaan yhdessä suojeluun pääsyä. En poistu.

    En aio varata oikeusapuaikaa. Kun Toivon äiti haki sitä vastustaakseen Toivon huostaanottoa, Porin oikeusavustaja sanoi äidille, että kyllä teillä siellä ihan aihetta oli Toivon huostaanottoon. Oikeudessa äidin oikeusavustaja luki Tuuli Varhelahden lausunnon tuomarille eikä kertonut, mitä äiti sanoi Tuuli Varhelahden valehtelusta.

    Oikeusaputoimisto on osa sitä valhetta, jossa viranomaiset varmistavat vallan luomalla ongelman, luomalla sille reaktion ja tarjoamalla siihen ratkaisun, joka vähentää kansalaisten osallisuutta ja vapautta.

    Oikeusaputoimisto alistaa vanhemmat valtion prosessiin ja narratiiviin sillä verukkeella, että siellä saa oikeutta. Siellä ei kuitenkaan saa vastustaa vastapuolen viranomaisia. Se tekee oikeusaputoimiston asianajajasta hallitsijan, joka luo valtion virkavallan narratiivin.

    Sitä ei paranna se, että oikeusavun maksaa valtio.

    Haluan kaikkien valvovien viranomaisten tekevän laittomuuksia perheeni oikeuksia vastaan, jotta he itse vievät valtion siihen pisteeseen, että jonkun on puhuttava viranomaisia vastaan. En aseta turhaa toivoa salaisesti toimivaan virkaoikeusavustajaan. Lastensuojelu toivoo päin vastoin koko ajan, että tulen sinne juttelemaan, jotta heidän ei täytyisi tehdä laittomia toimenpiteitä minun tuhoamiseksi.

    Porin lastensuojelutoimisto vei minulta lapsen ja Porin KELA tuhoaa talouteni laskuttamalla minulta elatusmaksut, vaikka voisin elättää Toivon kotona lapsilisillä, huostaanoton syyt lavastettiin ja Toivo on asunut perhekodissa koko perintäajan, äiti ei halua elatusapua ja lapsenvalvojan kanssa ei ole tehty sopimuksia.

    Minulta viedään omaisuus ja lapsi. Elatusapu perustuu tekaistuun huostaanottoon ja sairauteen.

    Minä en ole aiheuttanut omaa tilannettani kieltäytymällä lastensuojelusta ja oikeusavusta. Viranomaiset tekevät päätöksiä ja seuraamuksia minun puhuessa sitä vastaan ja eläessä yksinään kotona.

    Lastensuojelun sosiaalityöntekijä pystyy tuhoamaan isän omaisuuden hakemalla KELA:lta elatustukea lapselle ilman äidin tai isän suostumusta. KELA toteuttaa sen ulosotoilla huolimatta äidin, isän tai lapsen tilanteesta.

    Sosiaalityöntekijöiden Emma Rahkola ja Tuuli Varhelahti ja KELA:n virkarikos merkitsevät tätä. Kun menetän lapseni ja omaisuuteni, kaikki on lopussa. Tulevaisuutta ei ole olemassa. En voi enää tulla toimeen, joudun laittomaan velkatakkaan, menetän kotini, elinkeinoni ja saavutukseni. Silloin haastan virkarikokset, menen Pietolantien kadulle, kieltäydyn poistumasta, vaadin päästä Toivon kanssa yhdessä valvontaan ja vaadin poliisia suojelemaan perhettäni Porin lastensuojelua ja KELA:a vastaan.
  6. Sama hierarkian olettamus, asetelma oikeaan ja väärään, viranomaisen palvonta.

    Ote meijän lastensuojelun kaatoaloitteesta

    "Hoidosta kieltäytyminen tai haistattelu eivät poista oikeutta asumiseen valvotusti lapsen luona. Toiveet kotiin pääsemisestä riippuvat myöntyvyydestä. Se on virkamiehen litmustesti. Sosiaalityöntekijän pitää niellä se antamatta rangaistuksia. Jos viranomainen rankaisee asiakasta haistattelusta, hän ei kykene sopeuttamaan häntä, vaikka hän ei haistattelisi. Vanhemmilla ja lapsilla on oikeus paitsi autonomiaan myös persoonaan. Pelkkä kieltäytyminen julkisesta vallasta ei saata lasta vaaraan".

    "Oikea tuki on sitä, että kaikki tahot joutuvat vastaamaan vioistaan silloin, kun lapsi voi huonosti. Ne ovat yksilöt, yhteisöt ja yhteiskunta. Tuen pitää saada tuettavan löytämään itse tapa ratkaista asia. Toisten ihmisten pitää nähdä, kun ihminen ratkaisee asiansa, jotta he uskovat hänen ihmisyyteensä, antavat hänelle oikeuden valita ja oppivat ymmärtämään muita. Sijaishuolto estää lasta näkemästä vanhempaansa ihmisenä ja ratkaisijana. Sijaishuolto estää kasvun myös sosiaalityöntekijöiltä, lastensuojeluilmoitusten tekijöiltä ja hallitukselta. Se on perhekeskuksen ongelmakenttä. Sijaishuolto estää kaikkia kasvamasta persoonina. Tuki antaa valintaan tiedon ja kannustuksen toimia itsenäisesti. Käskyjen tottelu ja toistaminen ei saa ihmistä kehittymään. Ratkaisun pitää tulla omasta itsestä sen takia, että ihminen pystyy ratkaisemaan asioita ja ajattelemaan itsenäisesti myös ilman sosiaalibyrokraattia. Tuessa ei ole kyse riippuvuuden vaan ja itsenäisyyden rakentamisesta Baumrindin mukaan.



    Teoriassa kolmella sosiaalisen vuorovaikutuksen tasolla on aina kaksi dynaamista suuntaa, itsestä muihin yhteisöön ja yhteiskuntaan sekä muista itseen tai kustakin tasosta toisiinsa.



    Yksilön kannalta meidän täytyy kyetä osallistumaan yhteisöön ja määrittämään merkitykset ja persoona dialogissa. Yksilön täytyy sopeutua yhteiskunnan normeihin ja tulla samankaltaiseksi. Toisaalta perhekeskuksen tehtävä on esimerkiksi se, että kun lapsi joutuu jatkuvasti ongelmiin autoritaarisen ja huutavan luokanopettajan tai päiväkodin työntekijän kanssa, niin perhekeskus antaa lapselle ja perheelle äänen, jossa he opettavat opettajaa käyttäytymään pedagogisesti.



    Yhteisön täytyy sallia yksilön osallisuus eikä sulkea ulos tai pitää pirullisena lapsenhakkaajana. Yhteisön täytyy kyetä vaikuttamaan virkamiesten ja lakien toimintaan, eli molempiin suuntiin.



    Yhteiskunnan täytyy luoda sellaiset yhteisöt, jotka osallistavat yksilöt ja haastavat yhteiskunnan lait ja asenteet. Yhteiskunnan hallintojärjestelmä opettaa yhteisöt siihen toimintaan. Yhteiskunnan, virkavallan ja lakien täytyy sallia yksilöllisyys, itsenäisyys ja yhteisö eikä pelkästään asettaa rangaistuksia yksilölle. Virkavaltaa ei saa asettaa vastakkain yksilön kanssa ilman yhteisöä, jossa vuorovaikutus on molemminsuuntaista. Yhteiskunnan täytyy olla stigmatisoimatta itsenäisiä ihmisiä ja jakamasta ihmisiä kategorioihin niin kuin rasistisessa politiikassa. Kun valtio määrittää kaikki symboliset merkitykset ihmisten elämässä, valtiota kutsutaan fasismiksi.

    Perheväkivalta ja pahoinvointi johtuu osaltaan syrjäytymisestä. Sairaudella ja rikollisuudella on aina yhteys yksilön suhteeseen yhteisöön ja yhteiskuntaan. Ihminen on epäsosiaalinen, koska hän on syrjäytynyt. Sen vastakohta ei ole rangaistus ja syrjintä vaan integrointi. Perheterapia on yhteiskuntaan (ja psyykkistä) integrointia. Merkitykset luodaan joka tapauksessa huolimatta siitä, että onko valtio fasistinen tai ei. Epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa sosiaalityöntekijä pakottaa omat merkityksensä toisille ja vahingoittaa meitä tai saa meidät aloitekyvyttömiksi ja ennakkoluuloisiksi. Terveessä yhteiskunnassa merkitykset auttavat muita kasvamaan, ei pelkästään omaa itseä, ja valinnat ovat kaikkien yhdessä luomia. Rikos ei ole yksilön omalla vastuulla eikä mielisairaus johdu geeneistä tai "dopamiinista", kuten Tiktokin nepsykuiskaaja puhuu. Tällaista hermeneuttista eli ymmärtävää työotetta a siakkaan omasta näkökulmasta voidaan tehdä seuraavassa esimerkissä https://odysee.com/@huostaanottoonkiellettävä:6/miten-valtion-väliintulo-oikeutetaan-lastensuojelussa:a. Videossa kartoitan ihmissuhteita ja perheenjäsenten, koulun ja viranomaisten vaikutuksia ja motiiveja".