jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

29

Kommenttia

442

  1. Siirtykääpä toiseen keskusteluun:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000007721675

    Ko. keskustelussa on tietoa, joka vaatii selvittämistä, ja joka hyödyttää sotkun selvittämisen jälkeen niin viljelijää kuin kuluttajaakin.



    Omalla nimelläni

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  2. Härmälältä lipsahti kyllä jotakin...


    Puheenjohtaja Härmälä antoi sunnuntaina 14.3.2004 tiedotteen STT:lle.

    Siinä sanottiin, että MTK on huomannut, että komission notifikaatossa on kaksi sanaa, jotka vesittävät 141:n jatkon vuoden 2007 jälkeen.

    Maanantaina 15.3.2004 MTK:n johto kävi PMI Vanhasen luona pyytämässä, että hallitus voisi tehdä jotakin vesittämisen estämiseksi.

    Tiistaina 16.3.2004 komissio antoi virallisen notifikaation, jossa Maaseudun Tulevaisuus kiinnitti huomiota ainoastaan tukien määriin vuosina 2004-2007.

    Jatkosta vuoden 2007 jälkeen Maaseudun Tulevaisuus ei ole kertonut EI OLE kertonut mitään.
    Eipä tietenkään, koska Esa Härmälä itse oli maalis-huhtikuussa 1994 sopinut 141:n luonteen sellaiseksi, mitä Franz Fischler ilmoitti (SataSeutu-lehden pääkirjoitus).


    Kovin harvassa ovat ne henkilöt, jotka ovat olleet kiinnostuneita siitä, mitkä olivat ne notifikaation kaksi sanaa, joilla komissio on "vesittämässä" 141:n jatkon vuoden 2004 jälkeen.

    Allekirjoittanut alkoi selvittää kyseistä asiaa SataSeudun päätoimittajan kanssa jo 15.3.2004.

    Meidän (silloin) tietämättämme MTK-E-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojanniemi oli tehnyt A4-kokoisen tiivistelmän 15-sivuisesta komission lakitekstistä.
    Komission tyly lakiteksti on ollut nähtävissä (30.3.2004) lähtien Suomessa toistaiseksi vain SataSeudun kotisivulla www.satanen.com.

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=331



    Komission tylystä lakitekstistä ja Ojaniemen tiivistelmästä käy ilmi, että notifikaatiossa on enemmänkin kuin kaksi sanaa, jotka vesittävät 141:n jatkon vuoden 2007 jälkeen...

    Ojaniemen tiivistelmän saa allekirjoittaneelta.


    Kiukaislainen viljelijä Jussi Tuumi oli meidän lisäksemme (ja tietämättämme) kiinnittänyt huomiota komission tylyyn lakitekstiin. Jussi kertoi taannoin, että hänen yrityksensä saada asia julkisuuteen ei onnistunut.


    MTK:lta (lue Esa Härmälältä) avoimuutta peräten

    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    [email protected]
  3. Maataloudesta EY-/EU-neuvotteluissa vastannut Esa Härmälä oli siirtynyt MTK:n puheenjohtajaksi ja joutui järjestöjohtajana vastustamaan itse keskeisesti valmistelemiaan ja neuvottelemiaan ratkaisuja.



    Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa EU-kirjassaan, sivu 39:

    ”Maratonistunto oli neuvottelujen ehdoton huipentuma, vaikka neuvottelut eivät siihen päättyneetkään. Niiden jälkeinen vaihe oli taas laskusuhdannetta kahdestakin syystä. Ensinnäkin EU juuttui sisäisiin kiistoihin määrävähemmistökynnyksen takia (siitä on enemmän luvussa 32) ja toiseksi jouduttiin sopimustekstien laadinnan yhteydessä yllättäen käymään tiukka taisto jo kerran sovittujen asioiden puolustamiseksi EU:n avaamisyrityksiä vastaan. Neuvottelujen lopullinen päättäminen 12.4.1994 tapahtuikin vähemmän sydämellisissä merkeissä, kuten myös käy vielä ilmi.

    Maatalouteen liittyvät ongelmat eivät jättäneet neuvottelijoita rauhaan varsinaisten neuvottelujen päätyttyäkään, sillä aina vuoden loppuun saakka jouduttiin käymään tiukkaa vääntöä niin sanotun kansallisen paketin hyväksymisestä. Sitä vääntöä tehtäessä oli maataloudesta vastannut Esa Härmälä siirtynyt MTK:n puheenjohtajaksi, eikä elämäämme helpottanut se, että hän joutui järjestöjohtajana vastustamaan itse keskeisesti valmistelemiaan ja neuvottelemiaan ratkaisuja. Mutta ei kai se helppoa ollut Esalle itselleenkään.”


    >"Esa Härmälä oli pääministeri Esko Ahon
    >erityisavustajana valmistelemassa EY-jäsenyyttä elokuusta 1991
    >alkaen. MMM:n EU-maatalousjaoston virkamiesryhmää johtaessaan
    >ja EY-neuvotteluista vastanneena virkamiehenä Härmälä
    >vastaa 141:n muotoilusta.
    >
    >Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläisen kirjoittamassa
    >kirjassa ”Lännettymisen lyhyt historia” on
    >kerrottu Härmälän lausuntoja tapahtumista maratonistunnon
    >jälkeen:
    >
    >”Suomessa ei ilmeisesti laajemmasti ymmärretä, että
    >neuvottelut käytiin toiseen kertaan. Suomelle
    >tilanne oli hankala, sillä joku
    >helvetin ovela ihminen oli keksinyt
    >uuden juonen.


    Kumpiko oli olevampi juoni:

    1. Komissio piti kiinni julistuksestaan, jolla se vesitti maratonistunnossa saavutetun Etelä-Suomea koskevan suomalaistulkinnan?

    2. Vai totuuden kertomisesta EU-maatalousneuvotteluja johtaneen Esa Härmälän kirjoittamasta 141-artiklasta.

    Artiklasta, jonka tulkintaa MTK-järjestöjohtaja Esa Härmälä on lapsenuskoisesti vuosikaudet elätellyt?



    Suomalaisministerit olivat tietoisia komission julistuksesta, mutta virkamiesten (Härmälä ja Liikanen ?) ehdotuksesta asiaa ei koskaan päästetty julkisuuteen (Viite Heikki Haaviston haastattelu 10.10.2003 A-studiossa "Möhlikö Suomi? -Onko vainovalkeiden osoite oikea?").
  4. Arvoisat lukijat!


    Toivon, että tarkastelette, mitkä kohdat "jälkiviisauden ruikutuksessa" ovat lainausta olemassaolevista dokumenteista ja mitkä ovat minun omaa mielidettäni.


    En ole viljelijä, joten toimin totuuden kertomisessa viljelijöiden puolustajana ilman katkerutta ja oman edun tavoittelua.
  5. Maatalouskomissaari Franz Fischler kertoi 141-artiklan oikeudellisesta luonteesta 28.10.2004 komission puolesta antamassaan vastauksessa (P-2291/04FI) mm.:


    "Komission päätöksessä 2000/167/EY todetaan, että väliaikainen ja aleneva suora tulotuki voidaan nähdä rakennepolitiikan tarpeellisena lisänä edellyttäen, että tällaisen tuen tarkoituksena on pääasiassa täydentää rakenteellista sopeuttamista, että tuki ei haittaa tarpeellisten rakennemuutosten tekemistä ja että se on ajallisesti rajattu.

    Vuosien 2004–2007 tukiohjelmaan liittyvän valtiontuen N 518/2003 hyväksymisestä 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyssä päätöksessään komissio lisäsi, että suorien tulotukien asteittainen alentaminen edistää Suomen maatalouden yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja on osoitus siitä, että liittymisasiakirjan 141 artiklaan perustuva tuki on siirtymätoimenpide.

    *************

    Jokainen vetäköön omat johtopäätöksensä maataloustukiasiassa. Ministeri Juha Korkeaoja on saanut ensi vuodelle korkeammat tuet maataloudellemme, minkä Frans Fischler vastauksessaan toteaa, mutta tuet eivät jakaudu tasapuolisesti eri tiloille. Jo ensi vuonna osa tiloista menettää tukia ja osa saa tukia lisää."


    --


    Kyseinen teksti on SataSeudun pääkirjoituksesta "Herätettiinkö nukkuva karhu?".

    Lisää luettavaa löytyy osoitteesta:

    http://satanen.com/sataseutu/paa/paa_112_2004.html
  6. Lukekaa ja ihmetelkää!


    Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa EU-kirjassaan luvussa
    21.34. Vakavien vaikeuksien tuen perusteista sovitaan, sivuilla 126–127, että Erkki Liikasen ideoimana 141-artiklan tulkinnan tarkasteluongelma tulevaisuuteen -vuoteen 1996:

    "Kompromissi löytyi EU:ssa niin usein käytetystä mallista: lykättiin riidan ratkaisu tuonnemmaksi.

    Erkki Liikasen ideoimana löytyi molemmille osapuolille siedettävä tapa esittää asia. Saatiin aikaan periaatteellinen yhteisymmärrys siitä, että vuonna 1996 käytäisiin neuvottelut tämän tuen tarpeen ilmenemisestä ja Suomen tekemistä tukea koskevista ehdotuksista.

    Suomessa sisällytettiin vuoden 1995 budjettilakeihin sitoumus varojen ohjaamisesta vakavien vaikeuksientukeen vuodesta 1997 lähtien. Tällaisen sitoumuksen arvo oli heikonlainen, koska välissä olisi vaalit ja tulisi ehkä uusi hallitus, mutta senhetkisen poliittisen tarpeen se täytti."

    --

    Toinen sitaatti, joka kertoo, että Suomalaisten lapsenusko perustui komission ylläpitämmän illuusioon:


    "Kansallista pakettia koskevan kiistan ratkaisun kannalta ei lopulta tukien taso ollut niin tärkeää kuin niiden esittämistapa, vaikka ajateltuja tasojakin kovasti kritisoitiin.

    Komission oli pidettävä yllä illuusiota siitä, että oltiin pohjoista tukea lukuun ottamatta menossa kohti CAPin soveltamista sellaisenaan.

    Suomalaiset tarvitsivat vakuudet, että tukipaketti oli periaatteessa hyväksyttävissä ja että myöskin vakavien vaikeuksien tuen käyttömahdollisuus säilyi.
    Niinpä paketti kirjoitettiin uudelleen siten, että puhtaasti siirtymäkauden tuet tulivat erilleen muista tuista, ja koska ne laskivat kohti nollaa vuoden 1999 loppuun mennessä, saatiin niihin varsin jyrkkä aleneva trendi. Komissio oli näet valmis hyväksymään senkin, että tuet olisivat alkuvuosina jopa Suomen alun perin esittämiä korkeammat, kunhan vain tämä trendi saataisiin näkymään."
  7. Tämän maratonistunnon jälkeisen Hallituksen iltakoulun kokouspöytäkirjan sivun 2 pyyntöni on MONEEN KERTAAN evätty.

    Samoin pöytäkirjan liitteet 2-6.

    Valtioneuvosto kieltäytyy antamasta papereita.
    Jokaisesta pyynnöstäni tulee suusanallinen kuittaus matkapuhelimeeni;
    Asiakirjapyyntööni ei suostuta.

    Valtioneuvoston arkistonhoitaja toimii näin siksi, ettei kanslian tarvitse antaa epäämispäätöksestä mahdollisuutta valittaa KHO:lle.

    Saamani ote ko Iltakoulun 9.3.1994 pöytäkirjasta on kuitenkin paljon puhuva.


    Sitaatteja:

    ”HALLITUKSEN ILTAKOULU / VIIKKO 10/1994. PÖYTÄKIRJA.
    Aika: 9.3.1994 kello 17.00.
    Paikka: Kesäranta.
    Läsnä: Pääministeri Esko Aho. Ministerit: Pertti Salolainen, Iiro Viinanen, Mauri Pekkarinen, Pirjo Rusanen, Heikki Haavisto, Martti Pura, Toimi Kankaanniemi, Seppo Kääriäinen ja Elisabeth Rehn.
    Eduskuntaryhmistä Ben Zyskowicz, Jan Erik Enestam ja Kalevi Mattila. Oikeuskanslerinvirastosta Jorma S. Aalto.
    Pääministerin avustajista Marja Kaisa Aula ja Pekka Huhtaniemi. Muista avustajista Jan Vapaavuori.”

    ”Kansalliset toimenpiteet ja kansanäänestyksen järjestäminen

    Pääministeri Aho ja ministeri Pokka. Asiantuntijat: valtiosihteeri Veli Sundbäck, osastopäällikkö Antti Satuli, apulaisosastopäällikkö Eikka Kosonen, kaupallinen neuvos Esa Härmälä, neuvotteleva virkamies Paavo Mäkinen, aluekehitysneuvos Risto Tienari, lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo”


    ”Ministeri Salolainen totesi aluksi, että sopimuksen viimeistely ei tällä viikolla edennyt Brysselissä. On epävarmaa pysytäänkö suunnitellussa aikataulussa. Sopimustekstistä löytyi tulkintaerimielisyyksiä.”


    ”Keskusteltiin ensiksi yleistilanteesta. Keskustelun jälkeen pääministeri Aho esitti iltakoulun johtopäätöksenä, että Euroopan Unionin neuvottelutuloksen viimeistely on mahdollista vain tehdyn poliittisen sopimuksen pohjalta. Muita tulkintoja ei sallita.”


    ”Maatalouden osalta pääministeri Aho totesi, että kansanäänestykseen ei voida mennä ennen kuin kansalliset toimet ovat selkeät ja niistä on saatu Euroopan Unionilta pitävät tulkinnat.”

    --

    Salailu ei kuulu demokratiaan!
  8. Taistelu 141-artiklaan kirjoitetuista sanoista johti lapsenuskoon 141:n pitkäaikaisuudesta.


    Karjalan maa on pääkirjoituksessaan jyvällä siitä, mikä on 141:n kohtalo:

    "Suomessa katsotaan komission päätöksen sisältävän lupauksen 141- tuen jatkamisesta myös nykyisen ohjelmakauden päätyttyä eli vuodesta 2007 eteenpäin.

    Klausuuli, josta iloitaan, on seuraava: ”Jos Suomi esittää pyynnön 141 artiklan mukaisen tuen jatkamisesta vuoden 2007 jälkeen komissio arvioi tällaisen pyynnön 141-artiklan kannalta ja päättää vuoden 2007 jälkeen sovellettavista tukitasoista mainitun kertomuksen ja muiden soveltuvien tietojen perusteella, ottaen huomioon yhteisön politiikan ja vuoden 2006 jälkeen voimassa olevien uusien maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanossa saavutetun kehityksen."

    "Lapsenuskoisuudella tuon komission kirjaaman tekstin voi todella tulkita lupaukseksi 141- tuen jatkamisesta. Tosiasiallisesti komissio kuitenkin lupaa vain tutkia Suomen pyynnön ja sovittaa sen jälkeen ratkaisunsa vallitsevaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Ei tarvitse olla edes kyynikko todetakseen, että komissio harjoittaa silkkaa virastoliturgiaa, joka ei sido unionia mihinkään."

    --

    Osoite:
    http://www.karjalanmaa.net/cfmldocs/paakirjoitus.cfm?lehti=470
  9. PMI Ahon pääministerinilmoitus ym. jota ko linkissä on, näyttäisi olevan minun tekstiäni.


    Tein hiljattain merkittävän havainnon eduskunnan pöytäkirjasta ko PMI-ilmoituksen jälkeen käydystä eduskuntakeskustelusta.

    Pääministeri Ahon puheenvuorosta nimittäin löytyy rankkaa tekstiä siitä, millaisen sopimuksenSuomi oli saanut...
  10. SataSeutu kirjoitti:

    >Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien
    >vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko
    >maassa, ja siten siitä tuli
    >viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden
    >kohtalo jäi riippumaan."
    >
    >Näin jälkikäteen herää kysymys: Millainen oli
    >Suomen liittymisasiakirjan julkisuus?"
    >


    SataSeutu kertoi myös liittymisasiakirjan julkisuudesta seuraavasti:


    "Keskeinen EU-virkamies Antti Kuosmanen kirjoitti seuraavan UM:n arkistosta saamamme muistion:

    "ULKOASIAINMINISTERIÖ 22.4.1994
    Kauppapoliittinen osasto

    Toimisto 20/MK EU-ministeriryhmä 25.4.1994

    LIITTYMISASIAKIRJOJEN JULKISTAMINEN/TAUSTAA"

    Sitaatti kohdasta 2:
    "Liittymisasiakirjat EY-kielillä ovat kaikkien saatavissa EU-neuvoston lehdistötoimistossa."
    ja kohdassa 3:

    "Norjassa liittymisasiakirjat on annettu englanninkielisinä suurkäräjille, puolueille sekä JAA- ja EI-liikkeille. Norjankielinen versio on luovutettu suurkäräjille 19.4.1994 maininnoin, että käännös ei ole vielä lopullinen. Kummankin version tarkastaminen on käynnissä."

    Kohta 4:
    "Suomessa englanninkielinen sopimusversio on jaettu hallituksen jäsenille ja eduskunnalle. Sopimusta ei ole annettu lehdistölle tai muille tahoille.
    Sekä englanninkielinen että suomenkielinen sopimusversio ovat viranomaisten tarkastettavina. Ruotsinkielinenä sopimusversiona käytetään Ruotsin tekstiä."

    Tämä Kuosmasen muistio käsiteltiin hallituksen EY-ministeriryhmän kokouksessa 25.4.1994.

    Kohta 1:
    "Todettiin, että EU-liittymisasiakirjat ovat julkisia kun ne on allekirjoitettu. Ulkoministeriö voi vastedes jakaa englanninkielisiä, yhä tarkistettavana olevia asiakirjoja. Suomenkielistä sopimustekstiä jaettaan vasta kun se on virallisesti vahvistettu. Suomenkielisistä liittymisasiakirjoista kootaan kirja, jota jaetaan viranomaisille ja etujärjestöille ja myydään yksityisille kansalaisille."

    Sarkistisesti voi todeta, että norjalaiset, jotka keskeyttivät maratonneuvottelunsa, saivat lukea sopimuksen omalla kielellään ja äänestivät jäsenyyttä vastaan.

    Suomen kansalainen sai lukea sopimuksen vasta vuonna 1996, jolloin kirja on painettu suomeksi! Siis kaksi vuotta sopimusneuvottelujen jälkeen.

    Kirja on "Asiakirjat Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin", Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1996, ISBN 92-824-1410-8."
  11. Artikloja laatineen työryhmän kokousmuistio kertoo, että Kalevi Hemilä tosiaan tiesi, kuka kirjoitti 141-artiklan.

    Tässä on sitaatti SataSeutu-lehden pääkirjoituksesta "Suomi-ilmiö", joka kertoo Ilta-Sanomien 5.8.1998 artikkelista:


    "Hyvä esimerkki Suomi-ilmiöstä on muuten Suomen ja EU:n väliset maataloustukineuvottelut. Syy on aina vieritetty pahan EU:n syyksi tai syytelty edellistä hallitusta siitä, että maanviljelijöiden tukia ollaan alentamassa.

    Tätä kirjoittaessa osui käteen lehtileike Ilta-Sanomista 5.8.1998, jolloin edellisen kerran väännettiin kättä Suomen kansallisista maataloustuista. Silloinen maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä vastasi MTK:lle ”Härmälä itse sopi kansallisen tuen alennuksen.”

    Eli suomeksi sanottuna MTK:n nykyinen puheenjohtaja Esa Härmälä oli itse sopimassa ennen EU:hun liittymistä siitä, että Suomen kansalliset tuet ovat alenevia siirtymäkauden tukia. Nyt MTK-puheenjohtaja moittii taas toisia, vaikka itse on sopan aiheuttaja.

    Sanatarkasti Hemilä sanoi:
    ”Hallituksen ministerit yksitellen viimeksi Halikossa haukkunut Härmälä ei kertonut taustoja. Hän itse oli virkamiehenä Suomen EU:n jäsenneuvotteluissa sopimassa siirtymäkauden kansallisen maataloustuen alenemisesta”.

    Tässä on kyse juuri edellä kuvatusta Suomi-ilmiöstä parhaimmillaan.

    Toivottavasti nykyisen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan tekemiset kestävät Suomessa kriittisen tarkastelun vuonna 2006 jolloin seuraavan kerran keskustellaan 141-tuen jatkosta. Ihmetystä tuottaa selittelyt, miksi tänä vuonna ei voitu tukia maksaa kuten vuonna 2003, kun EU-komissio olisi hyväksynyt korkeamman tukitason maksamisen vielä vuonna 2004.

    Milloin maanviljelijöille kerrotaan koko totuus 141-tuista ja niiden jatkosta?"

    --

    SataSeudun pääkirjoituksen osoite:

    http://satanen.com/sataseutu/paa/paa_243_2004.html
  12. Antti Kuosmanen kirjoitti kirjaansa alla olevan muistiotekstin taustasta hyvät yksityiskohdat.

    >
    >"Artiklan 5 osalta kysyimme, mihin "their
    >full” viittaa. Jos viittaus on
    >tuottajiin, halusimme toistaa aikaisemmin esittämämme
    >muutosehdotuksen. Toistimme myös ehdotuksemme sanan
    >"may" muuttamisesta sanaksi "shall". Norja
    >kannatti Suomea, mutta ehdotti samalla
    >yllättäen, että sana "full" pitäisi
    >poistaa.
    >Komissio korosti "may"-verbin merkitystä tässä yhteydessä.
    >Sanalla "full" ei Mildonin mukaan
    >ole mitään merkitystä. Komission vastaus
    >kysymykseemme viittauksesta oli epämääräinen.


    SataSeutu-lehti on ainoana lehtenä koko maassa kertonut Antti Kuosmasen paljastuksen:

    "Muistin virkistämiseksi palautamme mieliin, mitä kansalta kysyttiin kansanäänestyksessä 16.10.1994: Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin neuvotellun sopimuksen mukaisesti?

    Mikä olikaan neuvoteltu sopimus? Voi jopa sanoa, että kysymyksen kolme viimeistä sanaa –”neuvotellun sopimuksen mukaisesti” – tekevät kansanäänestyksestä vaalipetoksen!

    141-artiklan
    neuvottelutulos

    Maratonistunnon neuvottelutulos oli asiakirja, jonka molemmat neuvotteluosapuolet saivat ymmärtää haluamallaan tavalla. Kerromme nyt ensimmäisenä lehtenä, mitä Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa kirjassaan sivulla 119.

    Suora sitaatti:
    ”Maratonin tulokset: Jäsenyysneuvottelujen tärkein asiakirja ei ollut pituudella pilattu: vajaat kaksi liuskaa. Tästä seurannut väistämätön ylimalkaisuus ja epämääräisyys aiheutti myöhemmin vaikeuksia. Toisaalta: tällaisia ovat hyvin usein tulokset kovimmista neuvotteluista. Meillä oli sentään paperi. Eräillä hakijamailla maratonistunnon tärkeimmät tulokset olivat pelkästään suulliset.”"

    Liitän luettavaksi SataSeudun artikkelin sitaatin ko. paperin sanoista:

    "”Suomen EU-jäsenyyden kohtalon kannalta tärkeimmät kolme lausetta määrittelivät pohjoisen tuen alueen ja sen, mitä voitiin tehdä mikäli pohjoinen tuki ja EY:n maatalouspolitiikan välineet yhdessä eivät riittäisi.

    Pohjoisen tuen alueen määrittely ei muuttunut siitä, mitä EU oli jo tarjonnut maratonistunnon alla. Se ulottuisi 62. leveyspiiriin asti ja pieneen siihen liittyvään alueeseen etelämmäksikin. Myös tuen ehdot pysyivät sen viimeisen tarjouksen mukaisina: kaikki 62. leveyspiirin yläpuolella olevat alueet luvattiin mukaan.

    Seuraavaksi tulivat avainasemassa olevat kaksi lausetta.
    Ensimmäisessä sanottiin:

    "Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen."

    Toisessa sanottiin:
    "Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea.

    Kaikilla sanoilla ja välimerkeilläkin oli raskaasti ladattu merkityssisältö edellä olevissa lauseissa.

    Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille. ("For the remaining serious difficulties, recourse to national direct aid will be considered. In order to facilitate the integration of Finland into the common agricultural policy, the whole of Finland will be eligible for Nordic, national and/or Community support.").

    "For the…" merkitsi, että kyse ei ollut teoreettista vaan määritellyistä ja siis tunnustetuista vaikeuksista (tämä nyanssi ei ole helposti käännettävissä). Ilmaisu "will be" merkitsi, että harkinta tullaan suorittamaan; valinnanvaraa ei siis ollut.

    Parempi olisi kannaltamme ollut sanoa "permitted"(sallitaan) eikä "considered" (harkitaan), mutta näin pitkälle ei EU taipunut. Toisessa lauseessa avainilmaisut olivat "integroimisen" (the integration) ja "ja/tai" (and/or).

    Yritimme vaihtaa "integroimisen" "osallistumiseksi" (participation), mutta se ei onnistunut.

    Kautta ja- ja tai-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta. Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea. Edellähän totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan.

    Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan."

    Näin jälkikäteen herää kysymys: Millainen oli Suomen liittymisasiakirjan julkisuus?"

    --

    Edellä siteeratun SataSeudun artikkelin osoite:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=291
  13. SataSeutu-lehden artikkeli - Kuka kirjoitti 141:n?

    "Esa Härmälä oli pääministeri Esko Ahon erityisavustajana valmistelemassa EY-jäsenyyttä elokuusta 1991 alkaen. MMM:n EU-maatalousjaoston virkamiesryhmää johtaessaan ja EY-neuvotteluista vastanneena virkamiehenä Härmälä vastaa 141:n muotoilusta.

    Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläisen kirjoittamassa kirjassa ”Lännettymisen lyhyt historia” on kerrottu Härmälän lausuntoja tapahtumista maratonistunnon jälkeen:

    ”Suomessa ei ilmeisesti laajemmasti ymmärretä, että neuvottelut käytiin toiseen kertaan. Suomelle tilanne oli hankala, sillä joku helvetin ovela ihminen oli keksinyt uuden juonen.
    Sen sijaan että komissio ja Suomi olisivat kahdestaan kääntäneet poliittisen sopimuksen juridiseksi sopimukseksi, sinne päästettiin kaikki jäsenvaltiot mukaan. Suomi menetti neuvotteluissa selkeästi sovittuja etuja.”, sekä: ”Se oli elämäni raskain vaihe. Poliittisen puolen viisari oli jo heilahtanut. Oltiin kovaa vauhtia menossa jäseneksi, eikä yksityiskohdista enää jaksettu kiinnostua.”

    Härmälä vastasi näistä yksityiskohdista, joista nyt kiistellään."


    Artikkelin osoite:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=313
  14. Ydinasia = KANSANÄÄNESTYSLAKI


    Kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee:
    ”Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?”

    Siis NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI.

    Näistä kolmesta kansanäänestyslakiin kirjoitetusta sanasta eivät silloiset presidentit Koivisto ja Ahtisaari, eivätkä ministerit ja kansanedustajat selviä selittelemällä.


    ENTEELLISET SANAT HALLITUKSEN ARVOSTELEMISESTA

    HALLITUKSEN ILTAKOULU / VIIKKO 18/1994. PÖYTÄKIRJA.
    Aika: 4.5.1994:

    ”Ministeri Salolainen totesi, että julkisuudessa hallitusta tullaan arvostelemaan, koska kansanäänestyslailla ei ole asiallista yhteyttä kansallisen paketin kanssa.”

    ”Ministeri Pesälä totesi, että kansallisesta paketista on tiedettävä myös yksityiskohdat.”

    ”Ministeri Salolainen korosti, että hänen mielestään kansanäänestyslailla ja kansallisella paketilla ei ole asiallista yhteyttä.”

    ”Ministeri Norrback totesi, että asia on kokonaisuus. EU hyväksyy myös kansallisen paketin, se on tosiasia. Kansalaisten pitää tietää kokonaisuus.”


    Siteeratut ministerien enteelliset sanat ovat kokouspöytäkirjassa, jossa kansanäänestyslakia vasta valmisteltiin.

    Kansanäänestyslakiin kirjoitettiin kolme merkittävää sanaa - NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI - vasta myöhemmin kesällä. Onneksi ne kirjoitettiin.

    Ilman niitä ei olisi näyttöä kansanäänestyksessä tapahtuneesta vaalipetoksesta.


    Mitä 141-artiklaan kirjoitetut sanat todellakin pitävät sisällään?

    Mikä oli neuvoteltu sopimus, josta kansalta pyydettiin mielipidettä?

    Esille tuomani asia ei vanhene koskaan.


    Avoimuutta ja totuutta peräten

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  15. MUOKATTU 07.04.2005 KLO 10:44 (EET)

    Artiklat 5 ja 6 sitaattina Kalevi Hemilän laatimasta muistiosta:


    "Artiklan 5 osalta kysyimme, mihin "their full” viittaa. Jos viittaus on tuottajiin, halusimme toistaa aikaisemmin esittämämme muutosehdotuksen. Toistimme myös ehdotuksemme sanan "may" muuttamisesta sanaksi "shall". Norja kannatti Suomea, mutta ehdotti samalla yllättäen, että sana "full" pitäisi poistaa.
    Komissio korosti "may"-verbin merkitystä tässä yhteydessä. Sanalla "full" ei Mildonin mukaan ole mitään merkitystä. Komission vastaus kysymykseemme viittauksesta oli epämääräinen.

    Artiklan 6 osalta. Norja halusi kohdasta 1 pois sanan ”some". He eivät halua tällaista rajausta. Komissio vastasi, että maakohtaisissa teksteissä, DOC 19 REV 1, tämä muutos on Norjalle jo tehty. Suomen ja Ruotsin osalta on käytetty muotoa "small adjacent...". Ruotsi jätti varauman deklaraatioiden osalta. Meillä ei ollut tähän lisäkommentteja."

    --

    Tiedoksi:

    Muistion 5:nnestä artiklasta tuli liittymisasiakirjan 141-artikla

    ja 6:nnestä tuli 142-artikla.
  16. Hyvät 142-artiklan tukialueen viljelijät!

    Viestini on tarkoitettu myös Teille!


    Oletteko huomanneet, että 142-artikla on kirjoitettu 141:n työkaluksi?

    Viekää myös C-alueella viestiä eteenpäin!


    >
    >Hyvät 141-artiklan tukialueen viljelijät!
    >
    >Aluksi kaksi nöyrää pyyntöä:
    >
    >1. Tallentakaa kirjoitukseni tästä keskustelusta.
    >
    >2. Ottakaa kirjoitukseni todesta.
    >
    >
    >Minulla on kopiot Antti Kuosmasen tuhotusta
    >EU-kirjasta.
    >Kirjan vinkit johtivat Ulkoministeriön arkistojen todellisiin
    >aarteisiin.


    Totuutta ja avoimuutta koko Suomen kaikkien
    viljelijöiden puolesta peräten

    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    [email protected]
  17. Härmälän lähtö on tedella lähellä.


    Olen saanut UM:stä Brysselin asiakirjoja siltä ajalta, jolloin Esa Härmälä ja Paavo Mäkinen olivat rustaamassa maratonistunnossa (1.3.1994) tehtyä neuvottelujen kynnyskysymystä eli Etelä-Suomen huijaussopimusta lakitekstin eli 141-artiklan muotoon.

    Kyseessä on maalis-huhtikuun vaihde 1994...



    Keskeistä EY-/EU-neuvottelijaa Antti Kuosmasta vinkistä (tuhotussa EU-kirjassa) kiittäen

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  18. Ex-maalaisen alustuksella

    "Tuet ja palkkatulot" on lukijoita 9920, eikä esille tuleva asia ole sisällöltään kaksista.
  19. Otapa Veijo selvää, miksi maajussit joutuvat noita kaavakkeita täyttelemään.

    Ei Suomen maatalous kannattamatonta olisi. Mutta se on tehty kannattamattomaksi romahduttamalla tuottajahinnat 1.1.1995 alkaen.

    EY:ssä vanhojen jäsenmaiden tuottajahinnata romahdutettiin CAP-uudistuksella 1.1.1993.

    Juha Korkeaoja on kertonut, että vuoden 2007 EU:n tukiuudistuksessa MMM:n alaisten virkamiesten määrää pitää lisätä.

    Parasta olisi, että Suomi irrottautuisi EU:sta ja tuottajat saisivat tulonsa ilman tukia.

    Tällaiseen järjestelmään on lääke mietyttynä. Se ei kuitenkaan luonaa ilman EU:sta irrottautumista, koska EU:lla on

    1. suljettu maatalous- ja elintarvikejärjestelmä

    2. Suunnattomilla maataloustuilla vääristellyt tuottajahinnat.
    Vuoden 1993 CAP-tukiuudistuksessa romahdutettuja tuottajahintoja alettiin kompensoida ns. maataloustuilla eli kaavakkeiden täyttämisellä.

    1.1.1995 CAP-järjestelmään menneet maat eivät saanneet sellaisia tukietuja kuin vanhoilla mailla oli olemassa.

    EU-jäsenmaksulla Suomi rahoittaa ylikansallisten elintarvikeyritysten halpojen raaka-aineiden saamista EU-alueelta.

    Elintarvikkeiden kauppa on EU:ssa kaikkea muuta kuin vapaan markkinatalouden kilpailua.



    En ole viljelijä, joten voin kertoa asioista ilman katkeruutta ja tunteenpaloa.
  20. Tämä viesti on tarkoitettu tallennettavaksi.


    Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu on ainoana lehtenä koko maassa kertonut maratonistunnon huijauksen yksityiskohdat:

    "Tuhotun EU-kirjan tiedot julki @ 27.8.2003

    SataSeutu julkaisee 141-maatalousneuvottelujen taustat

    SataSeutu jatkaa edellisessä numerossa aloitettua EU-liittymisneuvottelujen yhteydessä sovitun maatalouden kansallisen tukipaketin taustojen ruodintaa, jotta totuus 141-pykälän neuvottelujen takkuamisesta selviäisi lukijoille.

    SataSeudun julkaiseman artikkelin perustana on EU-neuvotteluista kirjoitetun kirjan aineisto.

    Pyrimme valottamaan selkokielellä näitä 141- neuvottelujen kiemuroiden taustoja. EU-liittymisneuvotteluihin osallistunut Antti Kuosmanen paljastaa tuhotussa kirjassaan EU:n kanssa käytyjen maatalousneuvottelujen todelliset taustat, jotka ovat reunaehtoina maa-ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan 141-jatkoneuvotteluissa."

    Lue lisää:
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=291

    Todettakoon:
    Kuosmasen EU-kirjan hävittämiseen on motiivi:
    Tasavallan presidentillä, Suomen ulkoministeriöllä ja maatalousneuvottelija Esa Härmälällä.
    Ko. kirjoja löytyy MTK:ssa jaettuna 10 kappaletta!

    Tiedän lisäksi varmuudella neljä muutakin kirjaa. Niiden haltijat ovat/ovat olleet ulkoministeriön palveluksessa.

    Olisi ihme, jos presidenttien Koiviston ja Ahtisaaren kirjahyllyistä ei löytyisi kyseistä kirjaa.
    Kirjailija Kuosmasen mukaan kirjoja meni 20-30 niin, ettei saatu takaisin...

    ==

    Seuraavat dokumentit eivät liity maataloustukiin, mutta kertovat jotakin Suomen median roolista pelon ilmapiirissä.

    Media pelkää, koska kaiken taustalla on presidenttitasoinen käskytys ja huijareiden suojelu.


    Seuraavista presidenttitason salaamisista kertoessaan on SataSeutu toistaiseksi ainoa lehti koko maassa:

    1. Koiviston konklaavi:

    "Presidentti Tarja Halonen salaa oikeuspoliittisia asiakirjoja @ 11.9.2002

    Oikeusjärjestelmän riippumattomuus huolestuttaa:

    Kansa on oppinut pitämään oikeuslaitostamme riippumattomana, mutta nyt herää syvä epäilys, ettei asia olekaan näin. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on tämän vuoden elokuussa eläkkeellä olevan presidentin Mauno Koiviston pyynnöstä päättänyt määrätä salaisiksi 6.5.1992 presidentti Koiviston järjestämän oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden asiakirjat. Mitä salattavaa on oikeusoppineiden ja presidentin välisessä keskustelutilaisuudessa?
    SataSeutu julkaisee presidentti Tarja Halosen päätöksestä kopion.
    Mitä salattavaa on nykyisellä presidentillämme?
    Hallitaanko maatamme tällaisten salaisten tapaamisten kautta?

    Presidentti Mauno Koivisto järjesti presidentin linnassa 6.5.1992 oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden, jonka teemoina tiedotteen mukaan olivat: tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.

    Tilaisuuteen oli kutsuttu presidentin, presidentin rouvan ja presidentin kanslian johdon lisäksi tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia, kaikkiaan kolmisenkymmentä arvovaltaista henkilöä. Osa sai myöhemmin itsenäisyyspäivänä palkintona kutsun Linnan juhliin.

    Kyseessä olevan oikeuspoliittisen tilaisuuden luonnetta koskevaa arvailua ei vähennä se, että kun tilaisuuden nimenä oli oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus, osallistujien joukossa ei ollut maan hallituksen edustajia, ennen kaikkea pää- ja oikeusministeriä - muista poliitikoista puhumattakaan."

    Lue ja ihmettele:
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=236



    2. Koiviston-Tiisisen Stasi-kassakaappilista

    "Keskustelu Stasi-listoista ei ota laantuakseen @ 24.9.2003

    Stasi-listat eivät jätä vieläkään rauhaan poliitikkojamme. Viimeksi vakoilusta itsekin epäiltynä ollut professori Alpo Rusi väitti kirjansa julkistamistilaisuudessa viime viikolla, että 1990-luvun alussa Supon haltuun tulleet tiedot Itäisen Saksan eli DDR:n yhdyshenkilöiden nimilista olisi kaatanut silloisen Holkerin hallituksen. Rusi kertoo nähneensä listan ollessaan presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajana vuonna 1999.

    SataSeutu haluaa osallistua käytävään keskusteluun julkaisemalla otteita Espanjassa julkaistavasta suomenkielisestä Espanjan Sanomista. Maamme rajojen ulkopuolella toimitettavan lehden kesän 2003 numerossa lehden päätoimittaja Arto Ryynänen nimeää kuumimmaksi Stasi-nimeksi pääministerinä ja ulkoministerinä toimineen Kalevi Sorsan sekä hänen ulkopoliittisena avustajana 1980-luvulla toimineen Suomen Etelä-Afrikan suurlähettilään Kirsti Lintosen ja muun muassa juuri ulkoministeriön valtiosihteeriksi valitun Arto Mansalan."

    Lue:
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=297


    Hämmästele myös SataSeutu-lehden kotisivun nettikirjoja ja varsinkin punaisen painikkeen dokumentteja.
    Löytvät kotisivun oikean laidan painikkeista.

    Osoite:
    www.satanen.com


    Avoimuutta peräävin terveisin

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
    21. 15 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt