jo on perkeles

eekoo:
> Luin niitä Seppäsen tekstejä ja vahvistui käsitys
> että demarit yhdessä Härmälän ja Ahon kanssa tietoisesti kusi
> silmille.
> Demareilta se ei ole uutta mutta kun on näitä
> kahdella jakkaralla istuvia omaan pesään kusijoita.

Härmälä ja Aho ovat kahdella tuolilla istujia. He tekivät juuri niinkuin demarit (presidentti Koivisto) halusivat.

Suomalaisen viljelijän edun puolustajat ovat vähissä EU-parlamentaarikkojenkin keskuudessa.
Ainoa rohkea taitaa olla Esko Seppänen.

eekoo:
> (vai olikohan koko juttu kommaripropagandaa)

Ehkä sitäkin.
Mutta hattua pitää kuitenkin nostaa Seppäselle siksi, että hän teki Ilmajoen ja Kurikan miesten projektiin liittyen maatalouskomissaari Fischlerille kysymyksen, josta tuli erittäin merkittävä vastaus:

Fischler tuli nimittäin vastauksessaan paljastaneeksi 141-artiklan todellisen väliaikaisen luonteen.

Seppänenkään ei kyseistä asiaa ole huomannut.

Mutta SataSeutu-lehden päätoimittaja huomasi...


SataSeutu-lehden pääkirjoitus:

"Herätettiinkö nukkuva karhu?

EU-komission mukaan maatalouden 141-tuki on siirtymätoimenpide. Julkaisemme poikkeuksellisesti tällä palstalla kokonaisuudessaan Suomen Europarlamentaarikko Esko Seppäsen kirjallisen kysymyksen EU-komissiolle ja komissaari Frans Fischlerin siihen 28.10.2004 antaman vastauksen.

Tiedotusvälineet ovat vaienneet Suomessa kuukausi sitten annetusta EU-komission vastauksesta. Komission tavoitteena on Suomen kansallisten tukien lopettaminen.

Vastaus on selkeä jatko Komission 16.3.2004 notifioimalle päätökselle Suomen 141-tuen jatkosta vuoteen 2007 asti."


Lue pääkirjoituksesta Fischlerin vastaus Seppäselle;
http://satanen.com/sataseutu/paa/paa_112_2004.html

jorma.jaakkola kirjoitti:

eekoo:
> Luin niitä Seppäsen tekstejä ja vahvistui käsitys
> että demarit yhdessä Härmälän ja Ahon kanssa tietoisesti kusi
> silmille.
> Demareilta se ei ole uutta mutta kun on näitä
> kahdella jakkaralla istuvia omaan pesään kusijoita.

Härmälä ja Aho ovat kahdella tuolilla istujia. He tekivät juuri niinkuin demarit (presidentti Koivisto) halusivat.

Suomalaisen viljelijän edun puolustajat ovat vähissä EU-parlamentaarikkojenkin keskuudessa.
Ainoa rohkea taitaa olla Esko Seppänen.

eekoo:
> (vai olikohan koko juttu kommaripropagandaa)

Ehkä sitäkin.
Mutta hattua pitää kuitenkin nostaa Seppäselle siksi, että hän teki Ilmajoen ja Kurikan miesten projektiin liittyen maatalouskomissaari Fischlerille kysymyksen, josta tuli erittäin merkittävä vastaus:

Fischler tuli nimittäin vastauksessaan paljastaneeksi 141-artiklan todellisen väliaikaisen luonteen.

Seppänenkään ei kyseistä asiaa ole huomannut.

Mutta SataSeutu-lehden päätoimittaja huomasi...


SataSeutu-lehden pääkirjoitus:

"Herätettiinkö nukkuva karhu?

EU-komission mukaan maatalouden 141-tuki on siirtymätoimenpide. Julkaisemme poikkeuksellisesti tällä palstalla kokonaisuudessaan Suomen Europarlamentaarikko Esko Seppäsen kirjallisen kysymyksen EU-komissiolle ja komissaari Frans Fischlerin siihen 28.10.2004 antaman vastauksen.

Tiedotusvälineet ovat vaienneet Suomessa kuukausi sitten annetusta EU-komission vastauksesta. Komission tavoitteena on Suomen kansallisten tukien lopettaminen.

Vastaus on selkeä jatko Komission 16.3.2004 notifioimalle päätökselle Suomen 141-tuen jatkosta vuoteen 2007 asti."


Lue pääkirjoituksesta Fischlerin vastaus Seppäselle;
http://satanen.com/sataseutu/paa/paa_112_2004.html

Lue lisää

Jaakkola itseään kehua... :-D
Kirjoittaa vielä avauksia ja sitten vastailee hehhe

Nimimerkillä "kansalkainen" (punikkitorpparit)
ei ole EU-tuista minkäänlaista käsitystä.


Näyttää siltä, että "kansalkainen" elää demarien maatalousvastaisessa kaunassa.


Kannataisi tutustua EU-maataloustukien historiaan, jonka alla siteeraan suoraan EU-sivulta.

Erottelen tärkeät sanat eri riveille, jotta ydinasiat olisivat helpommin luettavissa.



YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN (YMP) UUDISTAMINEN


"Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat seuraavat:

maataloushintojen
laskeminen

tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla,

ansionmenetyksen
korvaaminen

maatalousyrittäjille ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet sekä ympäristönsuojelu."


--


Lisää EU:n omaa YMP-teksiä osoitteesta:
http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm


Lukekaapa tosiasiat.

Nykyinen CAP-tukijärjestelmä astui voimaan 1.1.1993 (kaksi vuotta ennen Suomen ns. EU-jäenyyttä).


Toivon, että tämän jälkeen nettikeskustelujen maatalouskaunaiset kirjoitukset loppuvat.


Hyvät lukijat, suunnatkaa mielenkiintoanne linkkiin

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=450000000000713&posting=22000000007721675


Terveisin
Jorma Jaakkola
[email protected]

jorma.jaakkola kirjoitti:

Nimimerkillä "kansalkainen" (punikkitorpparit)
ei ole EU-tuista minkäänlaista käsitystä.


Näyttää siltä, että "kansalkainen" elää demarien maatalousvastaisessa kaunassa.


Kannataisi tutustua EU-maataloustukien historiaan, jonka alla siteeraan suoraan EU-sivulta.

Erottelen tärkeät sanat eri riveille, jotta ydinasiat olisivat helpommin luettavissa.



YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN (YMP) UUDISTAMINEN


"Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat seuraavat:

maataloushintojen
laskeminen

tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla,

ansionmenetyksen
korvaaminen

maatalousyrittäjille ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet sekä ympäristönsuojelu."


--


Lisää EU:n omaa YMP-teksiä osoitteesta:
http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm


Lukekaapa tosiasiat.

Nykyinen CAP-tukijärjestelmä astui voimaan 1.1.1993 (kaksi vuotta ennen Suomen ns. EU-jäenyyttä).


Toivon, että tämän jälkeen nettikeskustelujen maatalouskaunaiset kirjoitukset loppuvat.


Hyvät lukijat, suunnatkaa mielenkiintoanne linkkiin

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=450000000000713&posting=22000000007721675


Terveisin
Jorma Jaakkola
[email protected]

Lue lisää

Miten olikaan tukijärjestelmä jo 50- luvulla ja kehitys vuoteen 1993? Milloin pellonraivausta, milloin metsänistusta, milloin paketointia, milloin....Te sosialistit yhdessä demarien kanssa jaoitte jo silloin yhteiskunnanvaroja.

kansalainen 2 kirjoitti:

Miten olikaan tukijärjestelmä jo 50- luvulla ja kehitys vuoteen 1993? Milloin pellonraivausta, milloin metsänistusta, milloin paketointia, milloin....Te sosialistit yhdessä demarien kanssa jaoitte jo silloin yhteiskunnanvaroja.

Lue lisää

-40,-50 luvulta mitä silloin tehtiin ja miksi... Huom. Miksi..?
Ketä tuettiin ja minkä vuoksi!!!

Eikös sosialisti ja demari ole yksi ja sama.

historiaa kirjoitti:

-40,-50 luvulta mitä silloin tehtiin ja miksi... Huom. Miksi..?
Ketä tuettiin ja minkä vuoksi!!!

Eikös sosialisti ja demari ole yksi ja sama.

Eikö sosialistit ole niitä, jotka ovat valmiita jakamaan muiden ansaitseman hyvinvoinnin Siis; maalaisliittolaiset ja muut vasemmistolaiset -yleensä kaikki te duunarit!

kansalainen 2 kirjoitti:

Miten olikaan tukijärjestelmä jo 50- luvulla ja kehitys vuoteen 1993? Milloin pellonraivausta, milloin metsänistusta, milloin paketointia, milloin....Te sosialistit yhdessä demarien kanssa jaoitte jo silloin yhteiskunnanvaroja.

Lue lisää

kansalainen 2:

> ...1993? Milloin pellonraivausta, milloin metsänistusta, milloin paketointia,
> milloin....Te sosialistit yhdessä demarien kanssa jaoitte jo silloin yhteiskunnanvaroja.

Minäkö sosialisti?


Tässä on demareille (=sosialisteille) lukemista:


Miksi maataloutta tuetaan verovaroilla?

Maataloustuet on katkeruutta herättävä sana. Katkeruus johtuu vain tietämättömyydestä.

EU:n kotisivulta http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm
löytyy CAP-tukien taustahistoriaa ja syy sille, miksi EU:ssa tuetaan maataloutta.

Sitaatti EU:n kotisivulta:

”Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat seuraavat: maataloushintojen laskeminen tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla, ansionmenetyksen korvaaminen maatalousyrittäjille ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet sekä ympäristönsuojelu.”

Yllä olevassa EU-tekstissä YMP (yhteisön maatalouspolitiikka) on käännetty englanninkielisestä lyhenteestä CAP.

CAP tuli voimaan 1.1.1993 alkaen, jolloin myös myöhemmin mukaan tulleet EY-jäsenmaat Portugali, Espanja ja Saksaksi yhdistynyt I-Saksa joutuivat romahduttamaan tuottajahintansa. Tuottajahintoja eli viljelijän ansionmenetyksiä kompensoimaan alettiin maksaa ns. maataloustukia, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä varsinaisten tukien kanssa.

Vuosina 1993 ja 1994 Suomen tuottajahintojen suuruutta kauhisteltiin, kun niitä verrattiin EY-hintoihin. Mutta siitä vaiettiin, miksi EY:ssä oli suomalaisia tuottajahintoja alemmat hinnat.

Hintojen vertailua käytettiin sellaisen mielikuvan luomiseksi, että EU:ssa pystyttäisiin tuottamaan ruokaa halvemmalla.

Tästä voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että kaikkien EU-maiden viljelijöistä on tehty Brysselin ja ylikansallisten elintarvikeyritysten torppareita.

Suomen tilannetta pahentaa se, että komissio ei suonut suomalaiselle EU-torpparille oikeutta saada koko maahan samoja tukia kuin mitä ns. vanhoille EU-maille annetaan.

Puolet EU:n budjetista on maataloustukia, eikä veroista kerättävän Suomen EU-jäsenmaksun määrä suinkaan vähene, vaikka Suomen maatalous loppuisi kokonaan.

Suomen maatalouden loppumisesta seuraisi, että suuri joukko suomalaisessa elintarvikeketjussa olevia jäisi työttömäksi ja verokertymä vähenisi.

Lopuksi kaksi kysymystä:

- Onko suomalaista kuluttajaa petetty?
- Millä ulkomailta tuotava ruoka maksetaan?


Jorma Jaakkola
[email protected]

kansalainen 2 kirjoitti:

Miten olikaan tukijärjestelmä jo 50- luvulla ja kehitys vuoteen 1993? Milloin pellonraivausta, milloin metsänistusta, milloin paketointia, milloin....Te sosialistit yhdessä demarien kanssa jaoitte jo silloin yhteiskunnanvaroja.

Lue lisää

Kirjoitin tämän Veropörssiin loppuvuonna 2002.

Seuraavien henkilöiden asemat ovat muuttuneet:

- Kalevi Hemilä kahdesti.

- Paavo Lipponen ei ole enää pääministeri.
Mutta eipä elintarvikkeiden ALVin alentamista ollut Jäätteenmäen eikä Vanhasenkaan hallitusohjelmissa.

- Sauli Niinistö ei ole enää valtiovarainministeri

- Eero Heinähuoma on kansanedustaja ja varteenotettavin SDP:n puheenjohtajaehdokas.


Lukekaa, varsinkin demarit ja Halosmieliset-punaporvarit teksti tarkasti..



Tässä:

Elintarvikkeiden verotus ei kevene

Kuten muistamme, meille luvattiin ennen EU-jäsenyyttä, että ruoan hinta tulisi huomattavasti laskemaan jäsenyyden ansiosta. Ilman poppaskonsteja elintarvikkeiden hinnat eivät olisi laskeneet edes niin paljon kuin ne laskivat. Hallituksella oli nimittäin jäsenyysneuvottelujen aikaan kaksi EU-jäsenyyden aiheuttamaa ongelmaa:

-   Miten jo valmiiksi valtion tuella myytävä ruoka saadaan edelleen laskemaan.
-   Mistä tehdään rahat elintarvikkeiden varastohintojen äkkirysähdykseen.

Olen ollut tietoinen yritystoiminnan pelisäännöistä, mm. ennen ALV:tä olleesta LVV:stä ja sen kanssa käsikädessä kulkeneesta alkutuotevähennysjärjestelmästä. Syksyllä 1994 olin yrittäjäkurssilla, jossa kerrottiin EU:n tuomasta kahden verokannan järjestelmästä. Tiesin, että jo 1.6.1994 siirryttiin alv-järjestelmään, ja että EU-jäsenyydestä seuraa myös alkutuotevähennysjärjestelmän poistuminen, koska se ei ollut EU:ssa mahdollista "vapaan kilpailun hintojen vääristäjänä".

Ensiksi pitää oikaista sellainen mediassa yleisesti ollut tieto, että elintarvikkeiden ALV olisi EU-jäsenyyden vuoksi noussut 12 %:sta 17 %:iin. Muun muassa ex-ministeri Kalevi Hemilä on nykyisessä toimessaan antanut tällaista tietoa medialle, kun hän vei valtiovarainministeri Niinistölle esityksen ruoan arvonlisäveron alentamisesta.

Tosiasia on, että kaupat ja elintarviketeollisuus tilittivät elintarvikkeiden ALV:a 22 %:n verokannan mukaan ennen EU-jäsenyyttä.

”EU:n ansiosta” ko. ALV alennettiin 17 %:iin. Ahon hallitus teki periaatepäätöksen, että parin jäsenyysvuoden jälkeen elintarvikkeiden ALV lasketaan 12 %:iin.

Toiseksi pitää oikaista mielikuva, että alkutuotevähennysjärjestelmä olisi ollut maataloustuki. Kyseessä oli elintarviketeollisuudelle annettu liikevaihtoverohyvitys, jolla ruoan hinta saatiin kaupassa halvemmaksi.

Elintarvikkeiden hintojen muodostumiseen ja arvonlisäveroon liittyy niin paljon epäselvyyksiä, väärää tietoa ja jopa päättäjien tietämättömyyttä, että on aika kerrata historiaa. Kaiken kaikkiaan ruoan hintakehitykseen vaikuttaneet asiat eivät ole helppoja selitettäviä.

Ensiksi pitää selvittää ennen jäsenyyttä käytössä ollut alkutuotevähennysjärjestelmä (ATV), joka liittyi oleellisesti silloiseen liikevaihtoverojärjestelmään (LVV).


Alkutuotevähennysjärjestelmä

Alkutuotevähennysjärjestelmä (ATV) kehitettiin Suomessa 1950-luvulla ruoan hintojen laskemiseksi. Se tehtiin köyhän ja monilapsisen perheen sosiaaliturvaksi. Alkutuotevähennysjärjestelmä oli valtion subventio, tuki, jolla elintarvikkeiden hintaa kaupassa alennettiin. Sama systeemi oli Ruotsissakin. Moni muistaa vielä Tornion - Haaparannan voi-rallin! Ruotsissa valtio tuki Suomen valtiotakin enemmän ruoan hintojen alentamista. Suomalaiskuluttajat valittivat, että voi maksaa Suomessa liikaa, Ruotsissa voi on halvempaa. Kuluttajan mielestä maataloustuottaja oli syyllinen kalliiseen ruokaan.

Siitä, miten alkutuotevähennysjärjestelmä ja LVV keskenään toimivat, ei kerrottu. Kuluttajalle unohdettiin kertoa, että alkutuotevähennysjärjestelmä oli tehty juuri ruoan hinnan alentamiseksi. Lisäksi unohdettiin kertoa, että maataloustuottaja joutui maksamaan liikevaihtoveroa ostamistaan tuotantopanoksista, koneista, rehuista, lannoitteista jne. Sekin unohdettiin kertoa, että maataloustuottaja ei saanut vähentää tuotantopanoksiensa liikevaihtoveroa. Siitä kyllä muistettiin kertoa, miten paljon maatalous sai tukia ja että ruoka maksaa liikaa.

Maanviljelijät eivät kuuluneet liikevaihtoveron piiriin ja juuri siksi kuluttajahintoja laskenut alkutuotevähennysjärjestelmä olikin olemassa. Tämä järjestelmä oli siis tehty ruoan hinnan alentamiseksi menetelmällä, josta ei suuremmin tiedetty. Kyse oli vain tiedon puutteesta. Niinpä monet yrittäjätkin olivatkin aiheetta kateellisia sitä, että maataloustuottajat olivat LVV-velvollisuuden ulkopuolella.


Tuomisen työryhmä

Mennäänpä historiassa 1990-luvulle, aikaan ennen jäsenyyttä. Vuonna 1990 Talouselämä-lehdessä (10/2000) oli artikkeli: ”Alkutuotevähennys lähestyy loppuaan”.

Artikkelissa kerrottiin mm. seuraavat siteeratut tekstit:

”Hallitus aikoo uudistaa elintarvikkeiden liikevaihtoverotuksen. Suomi siirtyy länsieurooppalaiseen kahden verokannan järjestelmään. Siinä elintarvikkeiden liikevaihtovero on muiden hyödykkeiden veroastetta alhaisempi.”

”Alkutuotevähennyksen kannattajat ovat käyneet vähiin. Elintarvikkeiden liikevaihtoveron alentamista selvittää laajapohjainen toimikunta. Sitä johtaa Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Antero Tuominen, sosiaalidemokraatti keskustalaisten ministeriössä. Toimikunnassa on vahva ammattiyhdistysliikkeen edustus”.

”Suomen Kuluttajaliitto kannattaa alkutuotevähennysjärjestelmän purkamista. Liiton mielestä vähennys vääristää tuotteiden hintasuhteita. Maatalouspoliittiset syyt ovat liian usein jyränneet kuluttajien edun.”


Tuomisen toimikunnan pohtiessa LVV-uudistusta elintarvikkeiden liikevaihtoveroprosentti oli 17 %. Toimikunnan mukaan alkutuotevähennys on yksi maataloustuen muoto. Tehtävänä oli suunnitella kahden verokannan järjestelmää, jossa yleinen LVV-prosentti olisi 22 ja elintarvikkeiden LVV 17. Toimikunnan määräaika päättyi artikkelin mukaan maaliskuussa 1991, joten Holkerin hallituksen ei ollut pakko käsitellä asiaa vaalien alla.

Selvityksen perusteella hallitus antoi esityksen uudeksi liikevaihtoverolaiksi vuona 1991.
Liikevaihtoverouudistuksessa tapahtui tekninen uudistus, jolloin liikevaihtoveroa alettiin laskea verottomista hinnoista. Näin elintarvikkeidenkin laskennalliseksi liikevaihtoprosentiksi tuli 22 prosenttia ilman, että hinnat kaupassa nousivat.

Seuraava Tuomisen työryhmän uudistus tuli voimaan 1.6.1994, jolloin Suomi siirtyi liikevaihtoverojärjestelmästä arvonlisäverojärjestelmään. Arvonlisäverojärjestelmään siirryttäessä alkutuotevähennysjärjestelmä säilyi kuten liikevaihtoverojärjestelmässäkin. Maataloustuottajilla ei siis ollut arvonlisäverovelvollisuutta. Samaten heillä ei ollut oikeutta saada maatalouteen liittyvistä ostoksista, koneista, lannoitteista ym. ALV-vähennystä. Potti, jonka valtio sai maataloustuottajilta liikevaihtoverona oli noin 2 mrd. mk. Sen maataloustuottajat tietenkin joutuivat sisällyttämään tuottamiensa tuotteiden arvoon maatalouden saaman ”palkan” lisäksi. Kun alkutuote eli maataloustuote meni teollisuudelle, ei teollisuus tietenkään voinut tehdä ostamastaan raaka-aineesta ALV-vähennystä, koska maataloudella ei ollut ALV:n vähennysoikeutta eikä maksuvelvollisuuttakaan. Kun teollisuus jalosti saamansa raaka-aineen kaupassa myytäväksi tuotteeksi, olisi teollisuudelle tietenkin ollut väärin, että se olisi joutunut maksamaan valtiolle ALV:n myös maatalouden osalta. Koska teollisuus ei saanut tehdä alkutuotteesta ALV-vähennystä, korvasi valtio teollisuudelle tuon summan alkutuotevähennyksenä, jonka teollisuus sai vähentää lopullisesta 22 %:n ALV-tilityksestään.


Alkutuotevähennyksen suuruus riippui maataloudessa tehdystä jalostusasteesta eli työstä. Viljan jalostusaste oli vähäisempi kuin lihan ja maidon. Alkutuotevähennyskerroin olikin maidon osalta korkea. Korotetulla kertoimella (1,6) teollisuudelle maksetulla alkutuotevähennyksellä laskettiin maidon, juuston ja voin hintaa kaupassa. Lihan kertoimena oli 1,5. Siis, jos maataloustuottajat olisivat olleet ALV-velvollisia ja alkutuotevähennysjärjestelmää ei olisi ollut, olisivat elintarvikkeet olleet kaupassa kalliimpia.


EU laskee elintarvikkeiden hintoja!

Ruoan hintojen laskeminen oli varsinkin ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaisen markkinoima EU-jäsenyyden mukanaan tuoma etu.

Ihmettelin, miten hinnat kaupassa voivat laskea, jos alkutuotevähennysjärjestelmästä luovutaan. Sama oli huomattu päättävissä piireissä jo aikaisemmin. Jotain epäilyksiä oli kantautunut myös ammattiyhdistysväelle ja oppositiolle (SDP).

Mutta tiesivätkö edes Tuomisen työryhmässä vaikuttaneet ammattiyhdistyksen edustajat, mitä alkutuotevähennysjärjestelmän poistuminen toisi tullessaan?

SAK:ssa silloin vaikuttanut SDP:n nykyinen puoluesihteeri Eero Heinäluoma on kertonut, että elintarvikkeiden ALV:n korotus oli ulkoministeri Heikki Haaviston idea. Heillä SAK:ssa ei tietenkään tullut kysymykseenkään, että elintarvikkeiden hinnat EU:n takia nousisivat. Heinäluoma ei ollut tietoinen idean isästä, siitä, mitä demariveli Arto Tuominen oli työryhmineen jo vuonna 1990 suunnitellut. Vuoden 1994 vappupuheissa vaadittiin, että hallituksen pitää antaa pitävä lupaus siitä, että ruoka EU-aikana halpenee.

Ruoan halpenemista toitottaneet päättäjät eivät ilmeisesti olleet perillä ongelmasta, jonka alkutuotevähennysjärjestelmästä luopuminen toisi tullessaan. Miten ruoan hinta voi laskea, jos kuluttajalle suunnattu tuki poistetaan?

Ratkaisuksi huomattiin ruoan ALV:n laskeminen 22 %:sta 17 %:iin.
Ongelmaa lisäsi marraskuun 1991 devalvaatio, jonka seurauksena vahvasta markasta johtuneet korkeat elintarvikkeiden hinnat eurooppalaisiin hintoihin verrattuna sulivat.

Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen toivoikin kesällä 1993 EU-ministeriryhmän kokouksessa ruoan ALV:KSI 12 %:n verokantaa. Jos Salolaisen toivomus olisi toteutunut jo EU-jäsenyyden alkaessa 1.1.1995, olisi ruoka kaupassa "romahtanut" enemmänkin EU:n "ansiosta". Sitaateissa sanottuna EU:n ansiosta!

Ahon hallitus tekikin periaatepäätöksen, että parin jäsenyysvuoden kuluttua ALV-kanta lasketaan 12 %:iin. Nyt on jo Lipposen toisen hallituksen loppuaika meneillään, eikä Ahon hallituksen antamaa lupausta ole pystytty toteuttamaan. Kyseisellä ALV:n laskemisellahan ruoan hinta kaupassa laskisi entisestään.


Miksi Lipposen hallitus ei toteuta periaatepäätöstä?

Valtiovarainministeriön työryhmämuistiossa (8.4.1994) on kerrottuna, mitä ruoan ALV:n laskeminen merkitsee valtion verotulojen vähenemiseen. Muistion laskelmat perustuivat vuoden 1992 tietoihin, joissa yhden prosentin laskeminen merkitsisi 425 miljoonaa markkaa menetystä valtion tuloihin. Viiden ALV-prosentin laskeminen merkitsi laskelman mukaan siis yli 2000 miljoonan markan lovea valtion budjettiin.

Tämän päivän laskemien mukaan ALV:n laskeminen merkinnee yhden prosentin mukaan noin puolta miljoonaa markkaa, ehkä jopa 600 miljoonaa markkaa. Ruoan ALV:n laskeminen viisi prosenttia merkinnee nykyisin suunnilleen 2,5 miljardin markan aukkoa valtion budjettiin. Eli jos Lipposen hallitus päättäisi laskea ALV:a tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti, pitää miettiä, mitä verotetaan enemmän, jotta syntyvä budjettiaukko umpeutuu.

Elintarvikkeiden ALV:n laskeminen ei ollut EU:n ansio. Kysymyksessä on verotustekninen asia, josta päätetään arvonlisäverolakien ja -asetuksien puitteissa eduskunnassa siltä pohjalta, miltä tilanne Valtiovarainministeriössä näyttää. Ei hallituksen ole mukava tehdä päätöstä ALV:n laskemiseksi 12 %:iin. Hallituksen kannalta on parempi, että asiasta vaietaan.

Eipä ihme, että valtiovarainministeri Sauli Niinistö neuvoi kansanedustajia antamasta eduskuntavaalien alla katteettomia lupauksia.


Arvelan työryhmämuistio

Valtiovarainministeriössä pohdittiin EU:n mukanaan tuomaa ongelmaa ja laadittiin seuraava muistio:

”Valtiovarainministeriö
Maatalouden EU-sopeutus
Verotus- ja Budjettikysymykset
Työtyhmämuistio
Helsinki 8.4.1994”

Työryhmään kuuluivat neljän hengen ydinporukka: Puheenjohtajana ylijohtaja Lasse Arvela Valtiovarainministeriöstä, josta oli mukana lisäksi apulaisosastopäällikkö Erkki Virtanen. Maa- ja metsätalousministeriöstä oli mukana kansliapäällikkö Reino Uronen, jolla varamiehenään oli maatalousneuvos Heimo Hanhilahti. Ryhmän neljäntenä jäsenenä oli EU-neuvottelujen aikainen pääministeri Esko Ahon erityisavustaja ja keskeinen maatalousneuvottelija Esa Härmälä, joka tuolloin oli Ulkoministeriön palveluksessa ja on nyt MTK:n puheenjohtaja.

Ryhmän tehtävänä oli huolehtia siitä, että kaikkiin esille nouseviin kysymyksiin valmistellaan hallinnon piirissä ehdotukset, jotka esitellään EU-ministeriryhmälle.

Asioita oli valmisteltu jo aikaisemmin. Suomihan sopeutti arvonlisäverodirektiivin jo etukäteen, 1.6.1994 alkaen. Eduskunta oli siis jo etukäteen hyväksynyt arvonlisäverolain, eihän se muuten 1. kesäkuuta, siis 7 kuukautta ennen jäsenyyttä olisi voinut voimaan tullakaan.
Hämmästyttävää, mistä neljän hengen ryhmä pystyi tekemään tuollaisen selvityksen? Tarkistussoitto valtiovarainministeriöön Tommi Parkkolalle tuotti tulosta. Parkkola kertoi, että hallitus antoi esityksen uudeksi liikevaihtoverolaiksi vuona 1991 Tuomisen työryhmän selvityksen perusteella: Liikevaihtoverouudistuksessa tapahtui tekninen uudistus, jolloin liikevaihtoveroa alettiin laskea verottomista hinnoista. Näin elintarvikkeidenkin laskennalliseksi liikevaihtoprosentiksi tuli 22 prosenttia ilman, että hinnat kaupassa nousivat. Arvelan työryhmän selvitys perustuikin Tuomisen työryhmän tekemään selvitykseen!

Alkutuotevähennysjärjestelmän poistumisen oli EU:n määräys. Valtio ei saanut vapaassa kilpailussa tukea eli laskea kuluttajahintoja. Suomalaiset virkamiehet valmistelivat siis jo vuonna 1990 EY-jäsenyyttä, vaikka puhuttiin vain ETA-jäsenyysestä. ETA-jäsenyys ei olisi merkinnyt muutosta Suomen elintarviketalouteen.

1.6.1994 tapahtuneessa liikevaihtoverojärjestelmästä arvonlisäverojärjestelmään siirtymisessä laajennettiin ALV-veronkeräyskenttää. Sekin oli EU-määräys, koska se on jäsenmaksun keräämisperuste. Sopeuttamislaki tehtiin ennen jäsenyyttä. Siis myös palvelut joutuivat ALV:n piiriin. Muistiossa lukee: Arvonlisäverotukseen siirtymisen myötä verovelvollisten määrä tulee 1.6.1994 alkaen kasvamaan noin 110 000:stä arviolta 400 000:een.

Tämä järjestelmämuutos mahdollisti sen, että valtio alkoi etukäteen kerätä rahaa kuluttajan kukkarosta vuoden vaihteessa tapahtuvan elintarvikkeiden varastohintojen äkkirysähdyksen korvaamiseen. Romahdukseen käytettiin noin 9 miljardia markkaa. Rysähdyksessä ei korvattu ainoastaan maatalouden varastojen, vaan myös teollisuuden ja kaupan varastorysähdys.

Ihmisläheisemmin asiaa voisi kuvata laskemalla summa Suomen asukasluvulla, siis työssäkäyvillä, eläkeläisillä, lapsilla ja imeväisillä. Kerätty hintaromahdus merkitsi siis Suomen asukasluvun mukaan keskimääräisesti laskettuna 1800 mk jokaista asukasta kohden. Viisihenkiselle perheelle tämä merkitsi 9000 markan menoerää EU:n "ansiosta". Kyllä tuolle 9 miljardin summalle olisi valtiolla varmaan muutakin käyttöä ollut!


Laskennallinen 13,8 %:n verokanta

Työryhmämuistiossa kerrottiin, että ennen jäsenyyttä keskimääräinen ruoan LVV oli ollut 13.8 %. Mihin tämä laskelma perustuu?

Tämä 13,8 prosentin alv-kanta oli pelkästään laskennallinen. Ajatellaanpa asiaa näin: Jos maataloustuottaja olisi ollut liikevaihtoverovelvollinen ja teollisuuden saamaa alkutuotevähennystä ei olisi ollut, olisi valtio saanut ruoan LVV:nä verotuloja 22 %:n mukaan. Mutta alkutuotevähennysjärjestelmä, joka edellä jo selvitettiin, alensi ruoan keskimääräisen LVV-kannan 13,8 prosenttiin.

Arto Tuomisen työryhmä ratkaisi ongelman, jolla ruoan hinta kaupoissa "EU-jäsenyyden ansiosta" saatiin laskemaan; käytössä ollut ALV-kanta laskettiin 1.1.1995 alkaen 22 %:sta 17 %:iin. Tarkoitus oli laskea elintarvikkeiden ALV 12 %:n verokantaan.

Lisäksi täytyy muistaa, että tilapäiseksi tehty elintarvikkeiden 17 %:n verokanta on hyvä tulonlähde valtiolle. Joissakin maissa arvonlisäveroa ei ruoasta kerätä ollenkaan. Karkeasti laskettuna valtio kerää ruoan mukana ALV:a suunnilleen 8 miljardia markkaa. Siis keskimääräisesti laskettuna viisihenkinen perhe maksaa ruoan ALV:na valtiolle 8000 mk per vuosi.



Jorma Jaakkola
[email protected]

Lähteet:

Talouselämä 10/2000, Martti Ristamäki

EY-ministeriryhmän kokouspöytäkirja 11/93 25.8.1993

Valtiovarainministeriö, Maatalouden EU-sopeutus, Verotus- ja Budjettikysymykset Työtyhmämuistio Helsinki 8.4.1994

Puhelinhaastattelu: Tommi Parkkola, Valtiovarainministeriö

Jorma Jaakkola kirjoitti:

Kirjoitin tämän Veropörssiin loppuvuonna 2002.

Seuraavien henkilöiden asemat ovat muuttuneet:

- Kalevi Hemilä kahdesti.

- Paavo Lipponen ei ole enää pääministeri.
Mutta eipä elintarvikkeiden ALVin alentamista ollut Jäätteenmäen eikä Vanhasenkaan hallitusohjelmissa.

- Sauli Niinistö ei ole enää valtiovarainministeri

- Eero Heinähuoma on kansanedustaja ja varteenotettavin SDP:n puheenjohtajaehdokas.


Lukekaa, varsinkin demarit ja Halosmieliset-punaporvarit teksti tarkasti..



Tässä:

Elintarvikkeiden verotus ei kevene

Kuten muistamme, meille luvattiin ennen EU-jäsenyyttä, että ruoan hinta tulisi huomattavasti laskemaan jäsenyyden ansiosta. Ilman poppaskonsteja elintarvikkeiden hinnat eivät olisi laskeneet edes niin paljon kuin ne laskivat. Hallituksella oli nimittäin jäsenyysneuvottelujen aikaan kaksi EU-jäsenyyden aiheuttamaa ongelmaa:

-   Miten jo valmiiksi valtion tuella myytävä ruoka saadaan edelleen laskemaan.
-   Mistä tehdään rahat elintarvikkeiden varastohintojen äkkirysähdykseen.

Olen ollut tietoinen yritystoiminnan pelisäännöistä, mm. ennen ALV:tä olleesta LVV:stä ja sen kanssa käsikädessä kulkeneesta alkutuotevähennysjärjestelmästä. Syksyllä 1994 olin yrittäjäkurssilla, jossa kerrottiin EU:n tuomasta kahden verokannan järjestelmästä. Tiesin, että jo 1.6.1994 siirryttiin alv-järjestelmään, ja että EU-jäsenyydestä seuraa myös alkutuotevähennysjärjestelmän poistuminen, koska se ei ollut EU:ssa mahdollista "vapaan kilpailun hintojen vääristäjänä".

Ensiksi pitää oikaista sellainen mediassa yleisesti ollut tieto, että elintarvikkeiden ALV olisi EU-jäsenyyden vuoksi noussut 12 %:sta 17 %:iin. Muun muassa ex-ministeri Kalevi Hemilä on nykyisessä toimessaan antanut tällaista tietoa medialle, kun hän vei valtiovarainministeri Niinistölle esityksen ruoan arvonlisäveron alentamisesta.

Tosiasia on, että kaupat ja elintarviketeollisuus tilittivät elintarvikkeiden ALV:a 22 %:n verokannan mukaan ennen EU-jäsenyyttä.

”EU:n ansiosta” ko. ALV alennettiin 17 %:iin. Ahon hallitus teki periaatepäätöksen, että parin jäsenyysvuoden jälkeen elintarvikkeiden ALV lasketaan 12 %:iin.

Toiseksi pitää oikaista mielikuva, että alkutuotevähennysjärjestelmä olisi ollut maataloustuki. Kyseessä oli elintarviketeollisuudelle annettu liikevaihtoverohyvitys, jolla ruoan hinta saatiin kaupassa halvemmaksi.

Elintarvikkeiden hintojen muodostumiseen ja arvonlisäveroon liittyy niin paljon epäselvyyksiä, väärää tietoa ja jopa päättäjien tietämättömyyttä, että on aika kerrata historiaa. Kaiken kaikkiaan ruoan hintakehitykseen vaikuttaneet asiat eivät ole helppoja selitettäviä.

Ensiksi pitää selvittää ennen jäsenyyttä käytössä ollut alkutuotevähennysjärjestelmä (ATV), joka liittyi oleellisesti silloiseen liikevaihtoverojärjestelmään (LVV).


Alkutuotevähennysjärjestelmä

Alkutuotevähennysjärjestelmä (ATV) kehitettiin Suomessa 1950-luvulla ruoan hintojen laskemiseksi. Se tehtiin köyhän ja monilapsisen perheen sosiaaliturvaksi. Alkutuotevähennysjärjestelmä oli valtion subventio, tuki, jolla elintarvikkeiden hintaa kaupassa alennettiin. Sama systeemi oli Ruotsissakin. Moni muistaa vielä Tornion - Haaparannan voi-rallin! Ruotsissa valtio tuki Suomen valtiotakin enemmän ruoan hintojen alentamista. Suomalaiskuluttajat valittivat, että voi maksaa Suomessa liikaa, Ruotsissa voi on halvempaa. Kuluttajan mielestä maataloustuottaja oli syyllinen kalliiseen ruokaan.

Siitä, miten alkutuotevähennysjärjestelmä ja LVV keskenään toimivat, ei kerrottu. Kuluttajalle unohdettiin kertoa, että alkutuotevähennysjärjestelmä oli tehty juuri ruoan hinnan alentamiseksi. Lisäksi unohdettiin kertoa, että maataloustuottaja joutui maksamaan liikevaihtoveroa ostamistaan tuotantopanoksista, koneista, rehuista, lannoitteista jne. Sekin unohdettiin kertoa, että maataloustuottaja ei saanut vähentää tuotantopanoksiensa liikevaihtoveroa. Siitä kyllä muistettiin kertoa, miten paljon maatalous sai tukia ja että ruoka maksaa liikaa.

Maanviljelijät eivät kuuluneet liikevaihtoveron piiriin ja juuri siksi kuluttajahintoja laskenut alkutuotevähennysjärjestelmä olikin olemassa. Tämä järjestelmä oli siis tehty ruoan hinnan alentamiseksi menetelmällä, josta ei suuremmin tiedetty. Kyse oli vain tiedon puutteesta. Niinpä monet yrittäjätkin olivatkin aiheetta kateellisia sitä, että maataloustuottajat olivat LVV-velvollisuuden ulkopuolella.


Tuomisen työryhmä

Mennäänpä historiassa 1990-luvulle, aikaan ennen jäsenyyttä. Vuonna 1990 Talouselämä-lehdessä (10/2000) oli artikkeli: ”Alkutuotevähennys lähestyy loppuaan”.

Artikkelissa kerrottiin mm. seuraavat siteeratut tekstit:

”Hallitus aikoo uudistaa elintarvikkeiden liikevaihtoverotuksen. Suomi siirtyy länsieurooppalaiseen kahden verokannan järjestelmään. Siinä elintarvikkeiden liikevaihtovero on muiden hyödykkeiden veroastetta alhaisempi.”

”Alkutuotevähennyksen kannattajat ovat käyneet vähiin. Elintarvikkeiden liikevaihtoveron alentamista selvittää laajapohjainen toimikunta. Sitä johtaa Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Antero Tuominen, sosiaalidemokraatti keskustalaisten ministeriössä. Toimikunnassa on vahva ammattiyhdistysliikkeen edustus”.

”Suomen Kuluttajaliitto kannattaa alkutuotevähennysjärjestelmän purkamista. Liiton mielestä vähennys vääristää tuotteiden hintasuhteita. Maatalouspoliittiset syyt ovat liian usein jyränneet kuluttajien edun.”


Tuomisen toimikunnan pohtiessa LVV-uudistusta elintarvikkeiden liikevaihtoveroprosentti oli 17 %. Toimikunnan mukaan alkutuotevähennys on yksi maataloustuen muoto. Tehtävänä oli suunnitella kahden verokannan järjestelmää, jossa yleinen LVV-prosentti olisi 22 ja elintarvikkeiden LVV 17. Toimikunnan määräaika päättyi artikkelin mukaan maaliskuussa 1991, joten Holkerin hallituksen ei ollut pakko käsitellä asiaa vaalien alla.

Selvityksen perusteella hallitus antoi esityksen uudeksi liikevaihtoverolaiksi vuona 1991.
Liikevaihtoverouudistuksessa tapahtui tekninen uudistus, jolloin liikevaihtoveroa alettiin laskea verottomista hinnoista. Näin elintarvikkeidenkin laskennalliseksi liikevaihtoprosentiksi tuli 22 prosenttia ilman, että hinnat kaupassa nousivat.

Seuraava Tuomisen työryhmän uudistus tuli voimaan 1.6.1994, jolloin Suomi siirtyi liikevaihtoverojärjestelmästä arvonlisäverojärjestelmään. Arvonlisäverojärjestelmään siirryttäessä alkutuotevähennysjärjestelmä säilyi kuten liikevaihtoverojärjestelmässäkin. Maataloustuottajilla ei siis ollut arvonlisäverovelvollisuutta. Samaten heillä ei ollut oikeutta saada maatalouteen liittyvistä ostoksista, koneista, lannoitteista ym. ALV-vähennystä. Potti, jonka valtio sai maataloustuottajilta liikevaihtoverona oli noin 2 mrd. mk. Sen maataloustuottajat tietenkin joutuivat sisällyttämään tuottamiensa tuotteiden arvoon maatalouden saaman ”palkan” lisäksi. Kun alkutuote eli maataloustuote meni teollisuudelle, ei teollisuus tietenkään voinut tehdä ostamastaan raaka-aineesta ALV-vähennystä, koska maataloudella ei ollut ALV:n vähennysoikeutta eikä maksuvelvollisuuttakaan. Kun teollisuus jalosti saamansa raaka-aineen kaupassa myytäväksi tuotteeksi, olisi teollisuudelle tietenkin ollut väärin, että se olisi joutunut maksamaan valtiolle ALV:n myös maatalouden osalta. Koska teollisuus ei saanut tehdä alkutuotteesta ALV-vähennystä, korvasi valtio teollisuudelle tuon summan alkutuotevähennyksenä, jonka teollisuus sai vähentää lopullisesta 22 %:n ALV-tilityksestään.


Alkutuotevähennyksen suuruus riippui maataloudessa tehdystä jalostusasteesta eli työstä. Viljan jalostusaste oli vähäisempi kuin lihan ja maidon. Alkutuotevähennyskerroin olikin maidon osalta korkea. Korotetulla kertoimella (1,6) teollisuudelle maksetulla alkutuotevähennyksellä laskettiin maidon, juuston ja voin hintaa kaupassa. Lihan kertoimena oli 1,5. Siis, jos maataloustuottajat olisivat olleet ALV-velvollisia ja alkutuotevähennysjärjestelmää ei olisi ollut, olisivat elintarvikkeet olleet kaupassa kalliimpia.


EU laskee elintarvikkeiden hintoja!

Ruoan hintojen laskeminen oli varsinkin ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaisen markkinoima EU-jäsenyyden mukanaan tuoma etu.

Ihmettelin, miten hinnat kaupassa voivat laskea, jos alkutuotevähennysjärjestelmästä luovutaan. Sama oli huomattu päättävissä piireissä jo aikaisemmin. Jotain epäilyksiä oli kantautunut myös ammattiyhdistysväelle ja oppositiolle (SDP).

Mutta tiesivätkö edes Tuomisen työryhmässä vaikuttaneet ammattiyhdistyksen edustajat, mitä alkutuotevähennysjärjestelmän poistuminen toisi tullessaan?

SAK:ssa silloin vaikuttanut SDP:n nykyinen puoluesihteeri Eero Heinäluoma on kertonut, että elintarvikkeiden ALV:n korotus oli ulkoministeri Heikki Haaviston idea. Heillä SAK:ssa ei tietenkään tullut kysymykseenkään, että elintarvikkeiden hinnat EU:n takia nousisivat. Heinäluoma ei ollut tietoinen idean isästä, siitä, mitä demariveli Arto Tuominen oli työryhmineen jo vuonna 1990 suunnitellut. Vuoden 1994 vappupuheissa vaadittiin, että hallituksen pitää antaa pitävä lupaus siitä, että ruoka EU-aikana halpenee.

Ruoan halpenemista toitottaneet päättäjät eivät ilmeisesti olleet perillä ongelmasta, jonka alkutuotevähennysjärjestelmästä luopuminen toisi tullessaan. Miten ruoan hinta voi laskea, jos kuluttajalle suunnattu tuki poistetaan?

Ratkaisuksi huomattiin ruoan ALV:n laskeminen 22 %:sta 17 %:iin.
Ongelmaa lisäsi marraskuun 1991 devalvaatio, jonka seurauksena vahvasta markasta johtuneet korkeat elintarvikkeiden hinnat eurooppalaisiin hintoihin verrattuna sulivat.

Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen toivoikin kesällä 1993 EU-ministeriryhmän kokouksessa ruoan ALV:KSI 12 %:n verokantaa. Jos Salolaisen toivomus olisi toteutunut jo EU-jäsenyyden alkaessa 1.1.1995, olisi ruoka kaupassa "romahtanut" enemmänkin EU:n "ansiosta". Sitaateissa sanottuna EU:n ansiosta!

Ahon hallitus tekikin periaatepäätöksen, että parin jäsenyysvuoden kuluttua ALV-kanta lasketaan 12 %:iin. Nyt on jo Lipposen toisen hallituksen loppuaika meneillään, eikä Ahon hallituksen antamaa lupausta ole pystytty toteuttamaan. Kyseisellä ALV:n laskemisellahan ruoan hinta kaupassa laskisi entisestään.


Miksi Lipposen hallitus ei toteuta periaatepäätöstä?

Valtiovarainministeriön työryhmämuistiossa (8.4.1994) on kerrottuna, mitä ruoan ALV:n laskeminen merkitsee valtion verotulojen vähenemiseen. Muistion laskelmat perustuivat vuoden 1992 tietoihin, joissa yhden prosentin laskeminen merkitsisi 425 miljoonaa markkaa menetystä valtion tuloihin. Viiden ALV-prosentin laskeminen merkitsi laskelman mukaan siis yli 2000 miljoonan markan lovea valtion budjettiin.

Tämän päivän laskemien mukaan ALV:n laskeminen merkinnee yhden prosentin mukaan noin puolta miljoonaa markkaa, ehkä jopa 600 miljoonaa markkaa. Ruoan ALV:n laskeminen viisi prosenttia merkinnee nykyisin suunnilleen 2,5 miljardin markan aukkoa valtion budjettiin. Eli jos Lipposen hallitus päättäisi laskea ALV:a tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti, pitää miettiä, mitä verotetaan enemmän, jotta syntyvä budjettiaukko umpeutuu.

Elintarvikkeiden ALV:n laskeminen ei ollut EU:n ansio. Kysymyksessä on verotustekninen asia, josta päätetään arvonlisäverolakien ja -asetuksien puitteissa eduskunnassa siltä pohjalta, miltä tilanne Valtiovarainministeriössä näyttää. Ei hallituksen ole mukava tehdä päätöstä ALV:n laskemiseksi 12 %:iin. Hallituksen kannalta on parempi, että asiasta vaietaan.

Eipä ihme, että valtiovarainministeri Sauli Niinistö neuvoi kansanedustajia antamasta eduskuntavaalien alla katteettomia lupauksia.


Arvelan työryhmämuistio

Valtiovarainministeriössä pohdittiin EU:n mukanaan tuomaa ongelmaa ja laadittiin seuraava muistio:

”Valtiovarainministeriö
Maatalouden EU-sopeutus
Verotus- ja Budjettikysymykset
Työtyhmämuistio
Helsinki 8.4.1994”

Työryhmään kuuluivat neljän hengen ydinporukka: Puheenjohtajana ylijohtaja Lasse Arvela Valtiovarainministeriöstä, josta oli mukana lisäksi apulaisosastopäällikkö Erkki Virtanen. Maa- ja metsätalousministeriöstä oli mukana kansliapäällikkö Reino Uronen, jolla varamiehenään oli maatalousneuvos Heimo Hanhilahti. Ryhmän neljäntenä jäsenenä oli EU-neuvottelujen aikainen pääministeri Esko Ahon erityisavustaja ja keskeinen maatalousneuvottelija Esa Härmälä, joka tuolloin oli Ulkoministeriön palveluksessa ja on nyt MTK:n puheenjohtaja.

Ryhmän tehtävänä oli huolehtia siitä, että kaikkiin esille nouseviin kysymyksiin valmistellaan hallinnon piirissä ehdotukset, jotka esitellään EU-ministeriryhmälle.

Asioita oli valmisteltu jo aikaisemmin. Suomihan sopeutti arvonlisäverodirektiivin jo etukäteen, 1.6.1994 alkaen. Eduskunta oli siis jo etukäteen hyväksynyt arvonlisäverolain, eihän se muuten 1. kesäkuuta, siis 7 kuukautta ennen jäsenyyttä olisi voinut voimaan tullakaan.
Hämmästyttävää, mistä neljän hengen ryhmä pystyi tekemään tuollaisen selvityksen? Tarkistussoitto valtiovarainministeriöön Tommi Parkkolalle tuotti tulosta. Parkkola kertoi, että hallitus antoi esityksen uudeksi liikevaihtoverolaiksi vuona 1991 Tuomisen työryhmän selvityksen perusteella: Liikevaihtoverouudistuksessa tapahtui tekninen uudistus, jolloin liikevaihtoveroa alettiin laskea verottomista hinnoista. Näin elintarvikkeidenkin laskennalliseksi liikevaihtoprosentiksi tuli 22 prosenttia ilman, että hinnat kaupassa nousivat. Arvelan työryhmän selvitys perustuikin Tuomisen työryhmän tekemään selvitykseen!

Alkutuotevähennysjärjestelmän poistumisen oli EU:n määräys. Valtio ei saanut vapaassa kilpailussa tukea eli laskea kuluttajahintoja. Suomalaiset virkamiehet valmistelivat siis jo vuonna 1990 EY-jäsenyyttä, vaikka puhuttiin vain ETA-jäsenyysestä. ETA-jäsenyys ei olisi merkinnyt muutosta Suomen elintarviketalouteen.

1.6.1994 tapahtuneessa liikevaihtoverojärjestelmästä arvonlisäverojärjestelmään siirtymisessä laajennettiin ALV-veronkeräyskenttää. Sekin oli EU-määräys, koska se on jäsenmaksun keräämisperuste. Sopeuttamislaki tehtiin ennen jäsenyyttä. Siis myös palvelut joutuivat ALV:n piiriin. Muistiossa lukee: Arvonlisäverotukseen siirtymisen myötä verovelvollisten määrä tulee 1.6.1994 alkaen kasvamaan noin 110 000:stä arviolta 400 000:een.

Tämä järjestelmämuutos mahdollisti sen, että valtio alkoi etukäteen kerätä rahaa kuluttajan kukkarosta vuoden vaihteessa tapahtuvan elintarvikkeiden varastohintojen äkkirysähdyksen korvaamiseen. Romahdukseen käytettiin noin 9 miljardia markkaa. Rysähdyksessä ei korvattu ainoastaan maatalouden varastojen, vaan myös teollisuuden ja kaupan varastorysähdys.

Ihmisläheisemmin asiaa voisi kuvata laskemalla summa Suomen asukasluvulla, siis työssäkäyvillä, eläkeläisillä, lapsilla ja imeväisillä. Kerätty hintaromahdus merkitsi siis Suomen asukasluvun mukaan keskimääräisesti laskettuna 1800 mk jokaista asukasta kohden. Viisihenkiselle perheelle tämä merkitsi 9000 markan menoerää EU:n "ansiosta". Kyllä tuolle 9 miljardin summalle olisi valtiolla varmaan muutakin käyttöä ollut!


Laskennallinen 13,8 %:n verokanta

Työryhmämuistiossa kerrottiin, että ennen jäsenyyttä keskimääräinen ruoan LVV oli ollut 13.8 %. Mihin tämä laskelma perustuu?

Tämä 13,8 prosentin alv-kanta oli pelkästään laskennallinen. Ajatellaanpa asiaa näin: Jos maataloustuottaja olisi ollut liikevaihtoverovelvollinen ja teollisuuden saamaa alkutuotevähennystä ei olisi ollut, olisi valtio saanut ruoan LVV:nä verotuloja 22 %:n mukaan. Mutta alkutuotevähennysjärjestelmä, joka edellä jo selvitettiin, alensi ruoan keskimääräisen LVV-kannan 13,8 prosenttiin.

Arto Tuomisen työryhmä ratkaisi ongelman, jolla ruoan hinta kaupoissa "EU-jäsenyyden ansiosta" saatiin laskemaan; käytössä ollut ALV-kanta laskettiin 1.1.1995 alkaen 22 %:sta 17 %:iin. Tarkoitus oli laskea elintarvikkeiden ALV 12 %:n verokantaan.

Lisäksi täytyy muistaa, että tilapäiseksi tehty elintarvikkeiden 17 %:n verokanta on hyvä tulonlähde valtiolle. Joissakin maissa arvonlisäveroa ei ruoasta kerätä ollenkaan. Karkeasti laskettuna valtio kerää ruoan mukana ALV:a suunnilleen 8 miljardia markkaa. Siis keskimääräisesti laskettuna viisihenkinen perhe maksaa ruoan ALV:na valtiolle 8000 mk per vuosi.



Jorma Jaakkola
[email protected]

Lähteet:

Talouselämä 10/2000, Martti Ristamäki

EY-ministeriryhmän kokouspöytäkirja 11/93 25.8.1993

Valtiovarainministeriö, Maatalouden EU-sopeutus, Verotus- ja Budjettikysymykset Työtyhmämuistio Helsinki 8.4.1994

Puhelinhaastattelu: Tommi Parkkola, Valtiovarainministeriö

Lue lisää

Toivottavasti mahdollisimman moni lukee.
Tallennettu ja tulostettu talteen, tehkää muutkin sama.

Ei voi muuta kuin todeta, että kyllä perus demarit on tyhmiä ja kateita turhasta. Voi helvetti, ainoa millä saadaan tuosta maailman ainoasta kapitalistisesta kolhoosista nimeltään eu rahaa takaisin on maataloustuet. Luulis että suomalaisille kelpaisi raha takaisin mutta on vissiin mukavaa ostaa lidlistä paskaa ja maksaa portugalin ynnä muiden maatalous. Ensin tapetaan maatalous ja sen perässä menee suomalainen duunari.... kyllä virosta ja puolasta tulee tekijät tulevaisuudessa ja kiina imee.

Fiksu kirjoitti:

Ei voi muuta kuin todeta, että kyllä perus demarit on tyhmiä ja kateita turhasta. Voi helvetti, ainoa millä saadaan tuosta maailman ainoasta kapitalistisesta kolhoosista nimeltään eu rahaa takaisin on maataloustuet. Luulis että suomalaisille kelpaisi raha takaisin mutta on vissiin mukavaa ostaa lidlistä paskaa ja maksaa portugalin ynnä muiden maatalous. Ensin tapetaan maatalous ja sen perässä menee suomalainen duunari.... kyllä virosta ja puolasta tulee tekijät tulevaisuudessa ja kiina imee.

Lue lisää

Oletko koskaan ehtinyt pohtimaan mitä hyötyä maallemme on siitä, että olemme nyt EU:ssa?

Fiksu kirjoitti:

Ei voi muuta kuin todeta, että kyllä perus demarit on tyhmiä ja kateita turhasta. Voi helvetti, ainoa millä saadaan tuosta maailman ainoasta kapitalistisesta kolhoosista nimeltään eu rahaa takaisin on maataloustuet. Luulis että suomalaisille kelpaisi raha takaisin mutta on vissiin mukavaa ostaa lidlistä paskaa ja maksaa portugalin ynnä muiden maatalous. Ensin tapetaan maatalous ja sen perässä menee suomalainen duunari.... kyllä virosta ja puolasta tulee tekijät tulevaisuudessa ja kiina imee.

Lue lisää

Lidlistä saa samaa hyvää ruokaa kuin muistakin kaupoista.Samoin kyllä raha kelpaa eu sta takaisin mutta suurin osa teidän hyysäykseen käytetystä rahasta KANSALLISTA tukea eli tarkopittaa että me suomalaiset veronmaksajat maksammme suoraan teidän mersujanne ja kaupunkiosakkeita.
Tulkooon tänne vinkuintialaisia työntekijöitä aivan sama me aletaan niiden opastajiksi ja työnjohtajiksi mutta tuodaan oikeanhintainen eväs niille myös.

kapitalisti kirjoitti:

Oletko koskaan ehtinyt pohtimaan mitä hyötyä maallemme on siitä, että olemme nyt EU:ssa?

Niin kerroppa sinä mulle mitä todella on ja varsinkin verrattuna entiseen aikaan. Ainoa minkä huomaa on se, että ei välttämättä tarvitse kaivella passia joka paikassa.... siinä se sitten onkin. Paljasta h.... direktiiviä, ohjetta määräystä ja jos jonkinmoista kyttääjää ja melkein joka alalla. Eihän tavallinen dyynäri tiedä tästä kaikesta mitään. Teen muutakin hommaa kuin maanviljelyä (akateeminen koulupohja / työt).

Kohta sakut ja muut keskieurooppalaiset oman etunsa ajajat omivat lapin ja monta muuta paikkaa (ovat jo lupaavalla alulla). Metsät suojellaan ja kohta koko maa siten, että ei voi enää mitään tehdä (vahvaa oikeutta maahan maanomistajalla ei ole ollut enää vuosikymmeniin tässä sosialismin luvatussa maassa).

Kohta koko suomi on yhtä eläintarhaa susien ja karhujen kera, siitähän pitää huolen vanhat taistolaiset- nyky vihreät yhdessä demarien kanssa EU:n suosiollisella tuella.

Kehtaat väittää kepulaiseksi, hyi helkkari, ne ovat pahimpia omiensa pettäjiä mitä tästä maasta löytyy. Kepuhan järjesti kiinteistöveron (lue suora subventio taajamien ja kaupunkien asujille maalta) ja samalla lähti taajamista katumaksut ja yksityisteiltä valtionavut, oikeudenmukaista. Seutukaavakin on mukava piikki varaumineen maajussien lihassa, pääarkkitehtina keputit. Nyt olisi just sopivaa laittaa vielä metsätkin kiinteistöverolle ja kaikki muu... siten olisi keputtien työ täydellinen. Mitä hyötyä on EU:sta, ei helkkari yhtään mitään. Se systeemi kaatuu vielä omaan mahdottomuuteensa. Isoveli valvoo!

perussdemari-duunari kirjoitti:

Lidlistä saa samaa hyvää ruokaa kuin muistakin kaupoista.Samoin kyllä raha kelpaa eu sta takaisin mutta suurin osa teidän hyysäykseen käytetystä rahasta KANSALLISTA tukea eli tarkopittaa että me suomalaiset veronmaksajat maksammme suoraan teidän mersujanne ja kaupunkiosakkeita.
Tulkooon tänne vinkuintialaisia työntekijöitä aivan sama me aletaan niiden opastajiksi ja työnjohtajiksi mutta tuodaan oikeanhintainen eväs niille myös.

Lue lisää

Juu tulkoon vaan, sitten se nähdään... onneksi olen itse siellä johtoportaassa, todellakin valvomassa. Lakataan hyysäämästä myös työttömiä, lopetaan asumistuki, sosiaaliavustukset ja kaikki muu. Laitetaan kirjaimellisesti lappu sossunluukulle, sopii minulle.

perussdemari-duunari kirjoitti:

Lidlistä saa samaa hyvää ruokaa kuin muistakin kaupoista.Samoin kyllä raha kelpaa eu sta takaisin mutta suurin osa teidän hyysäykseen käytetystä rahasta KANSALLISTA tukea eli tarkopittaa että me suomalaiset veronmaksajat maksammme suoraan teidän mersujanne ja kaupunkiosakkeita.
Tulkooon tänne vinkuintialaisia työntekijöitä aivan sama me aletaan niiden opastajiksi ja työnjohtajiksi mutta tuodaan oikeanhintainen eväs niille myös.

Lue lisää

Näissä jutuissa on aina tuo "veronmaksajan rahat menee maataloustukiin"! Nyt taitaa olla sopiva kohde ( perusdemariduunari), jonka perustietämystä voisi vaikka parilla SELKEÄLLÄ kysymyksellä selvittää!

Paljonko kotimainen tuki on kansalaista tai veronmaksajaa kohti päivässä? Paljonko se on tilaa kohti. Paljonko se on budjetista %:na ja paljon työttömille menee korvauksia? Mikä on keskimääräinen viljelijän maataloustulo ( ="palkka")
Mikä on raaka-aineiden hinnan osuus ( viljelijän osuus) elintarvikkeista?

Tämä kysymys ei ole millään muotoa provo. Ihan oikeasti haluaisin tietää, mitä vastaat noihin kysymyksiin ilman vastausten etsimistä! Siis heitä vaan lukuja, mitä niiden arvelet olevan!
Selkeä kysymys! Voit varmaan tietää ihan tarkalleenkin!

perussdemari-duunari kirjoitti:

Lidlistä saa samaa hyvää ruokaa kuin muistakin kaupoista.Samoin kyllä raha kelpaa eu sta takaisin mutta suurin osa teidän hyysäykseen käytetystä rahasta KANSALLISTA tukea eli tarkopittaa että me suomalaiset veronmaksajat maksammme suoraan teidän mersujanne ja kaupunkiosakkeita.
Tulkooon tänne vinkuintialaisia työntekijöitä aivan sama me aletaan niiden opastajiksi ja työnjohtajiksi mutta tuodaan oikeanhintainen eväs niille myös.

Lue lisää

vASTAA eu -AVuSTAJAN KYSYMYKSIIN .....pUOLUSTA EDES dEMAREIDEN äLYKKYYTTÄ!....

Tuu pellon reunalle puhumaan keväällä niin kasvaa vilja ja ruoho paremmin. Mutta älä puhu liian kauan tulee liikaa paskaa pellolle.

nimetön kirjoitti:

vASTAA eu -AVuSTAJAN KYSYMYKSIIN .....pUOLUSTA EDES dEMAREIDEN äLYKKYYTTÄ!....

Tuu pellon reunalle puhumaan keväällä niin kasvaa vilja ja ruoho paremmin. Mutta älä puhu liian kauan tulee liikaa paskaa pellolle.

Lue lisää

Taitaa pojilla olla selvitettynä tienvarsiojien kaivuukiistat ja puiden lihoamiskiistat raja-alueilla. Joko työhön siirtyminen alkaa tressata? Oikein miellyttävää työjaksoa ennen kesälomia! Syksyllä sitten se toinen työkuukausi.
En ole demari enkä MTK:n juoksupoika vaan maaseudulla asuva yrittäjä.

ei koske karjatilallisia kirjoitti:

Taitaa pojilla olla selvitettynä tienvarsiojien kaivuukiistat ja puiden lihoamiskiistat raja-alueilla. Joko työhön siirtyminen alkaa tressata? Oikein miellyttävää työjaksoa ennen kesälomia! Syksyllä sitten se toinen työkuukausi.
En ole demari enkä MTK:n juoksupoika vaan maaseudulla asuva yrittäjä.

Lue lisää

Pidin viimevuonna lomaa tasan yhden viikon, paljonko itse pidit? En ymmärrä tuota sössötystä viikon/kk:n työstä keväällä, toinen syksyllä. Minulla valmistautuminen vuoden töihin alkaa jo helmikuussa (koneiden huollot, viljan lajittelut, rakennusten kunnostamiset jne.... ja sitä riittää), lähes kaikki vapaa-aika ja illat kuluu tilan töissä, tavalla tai toisella. Sivutoimisella hommaa piisaa palkkatyö mukaanlukien ihan yhtä paljon kuin päätoimisella karjatilla (olen tehnyt molempia hommia, joten tiedän mistä puhun). Ja miksi olen palkkatyössä? siksi, että maatalous ei elätä pelkästään ja en aio olla se viimeinen lenkki ketjussa. Jos tällä hommalla pärjäisi niin lopettaisin heti palkkatyöt mutta en kuitenkaan ole niin hullu, että lähtisin virkamiesten kannustamaan suuruudenekonomian oravanpyörään (lukekaa Jaakkolan kirjoituksia, niissä piilee totuus). Siinä oravanpyörässä lähtee henki ja kukaan muu ei siinä voi hyvin kuin pankki, kauppa ja verottaja. Töihin siirtyminen ei siis stressaa sen enempää kuin muuloinkaan, se stressi on jokapäiväistä. Palkkatöissä tulee tunteja yli 2000 ja siihen vielä n. 1000h maatalous töitä päälle... tuskin sinulekkaan yrittäjä kovin paljoa enempää tunteja kertyy?

Fiksu kirjoitti:

Pidin viimevuonna lomaa tasan yhden viikon, paljonko itse pidit? En ymmärrä tuota sössötystä viikon/kk:n työstä keväällä, toinen syksyllä. Minulla valmistautuminen vuoden töihin alkaa jo helmikuussa (koneiden huollot, viljan lajittelut, rakennusten kunnostamiset jne.... ja sitä riittää), lähes kaikki vapaa-aika ja illat kuluu tilan töissä, tavalla tai toisella. Sivutoimisella hommaa piisaa palkkatyö mukaanlukien ihan yhtä paljon kuin päätoimisella karjatilla (olen tehnyt molempia hommia, joten tiedän mistä puhun). Ja miksi olen palkkatyössä? siksi, että maatalous ei elätä pelkästään ja en aio olla se viimeinen lenkki ketjussa. Jos tällä hommalla pärjäisi niin lopettaisin heti palkkatyöt mutta en kuitenkaan ole niin hullu, että lähtisin virkamiesten kannustamaan suuruudenekonomian oravanpyörään (lukekaa Jaakkolan kirjoituksia, niissä piilee totuus). Siinä oravanpyörässä lähtee henki ja kukaan muu ei siinä voi hyvin kuin pankki, kauppa ja verottaja. Töihin siirtyminen ei siis stressaa sen enempää kuin muuloinkaan, se stressi on jokapäiväistä. Palkkatöissä tulee tunteja yli 2000 ja siihen vielä n. 1000h maatalous töitä päälle... tuskin sinulekkaan yrittäjä kovin paljoa enempää tunteja kertyy?

Lue lisää

Serkku teki viime kesänä kesämökin kylvöjen jälkeen sikala töiden välissä. Nyt aloitti saunan rakentamisen ajan kulukseen. Eiks tää kerro jotain maamiesten kiireistä.

lihansyöjä kirjoitti:

Serkku teki viime kesänä kesämökin kylvöjen jälkeen sikala töiden välissä. Nyt aloitti saunan rakentamisen ajan kulukseen. Eiks tää kerro jotain maamiesten kiireistä.

Laskeppa, paljonko se tekee sikalatöitä ja peltotöitä vuodessa? Ja muuta tilan töihin kuuluvaa! Ja vertaa sitä omaa työaikaasi!
kummallako on enemmän?

EU-avustaja kirjoitti:

Laskeppa, paljonko se tekee sikalatöitä ja peltotöitä vuodessa? Ja muuta tilan töihin kuuluvaa! Ja vertaa sitä omaa työaikaasi!
kummallako on enemmän?

minulla on ememmän työ tunteja!

varmasti kirjoitti:

minulla on ememmän työ tunteja!

Onko veljelläsi työntekijöitä / puoliso/ lapsia sikalassa? Siis vähentämässä hänen työaikaansa? Vai "pieni sikala"? Tai hyvin automatisoitu pelkkä kasvatussikala, ei emakkoja?
Jos olet "tavan työntekijä, niin niitä työpäiviä tuskin kertyy yli 230 /v? Ne siat kuitenkin hoidetaan 365 pv / v, josta "virallisia lomapäiviä" taitaa olla 24.

EN halua mitenkään provota, laita vaan perustiedot sikalasta, peltomäärä, viljellyt kasvit ja arvio mahdolliset metsätyöt, paperityöt yms "huomaamattomat" ja ilmoita oma työmääräsi, niin porukalla arvioidaan työnmääriä! ;-))

EU-avustaja kirjoitti:

Onko veljelläsi työntekijöitä / puoliso/ lapsia sikalassa? Siis vähentämässä hänen työaikaansa? Vai "pieni sikala"? Tai hyvin automatisoitu pelkkä kasvatussikala, ei emakkoja?
Jos olet "tavan työntekijä, niin niitä työpäiviä tuskin kertyy yli 230 /v? Ne siat kuitenkin hoidetaan 365 pv / v, josta "virallisia lomapäiviä" taitaa olla 24.

EN halua mitenkään provota, laita vaan perustiedot sikalasta, peltomäärä, viljellyt kasvit ja arvio mahdolliset metsätyöt, paperityöt yms "huomaamattomat" ja ilmoita oma työmääräsi, niin porukalla arvioidaan työnmääriä! ;-))

Lue lisää

Miten voi EU-avustajalla riittää kärsivällisyyttä vastailla asiallisesti ja faktatiedoilla kaiken maailman typeriin ja tietämättömien väitteisiin ?

Sut pitäis varmaan palkita jollain viirillä.

T: Aito kaupunkilainen

Jaksat kirjoitti:

Miten voi EU-avustajalla riittää kärsivällisyyttä vastailla asiallisesti ja faktatiedoilla kaiken maailman typeriin ja tietämättömien väitteisiin ?

Sut pitäis varmaan palkita jollain viirillä.

T: Aito kaupunkilainen

Lue lisää

välillä oikeitakin hommia tietokoneella ja välillä vilkaisee "hupipuolelle"! Megainen laajakaista kerkiää... Ei tuommoisen kirjoittamiseen mene kuin alle min. Ja olen muutamaan otteeseen "kopio-liitttänyt" aikaisempia juttujani...

Olen kyllä ruvennut pohtimaan itsekin sitä samaa. Väitellä nyt joidenkin "reikäpäiden" kanssa!;-))
Toisaalta hieman pitää omaakin osaamistaan "skarpata" hieman välillä. Niinkuin huomaat, aika paljon käytän myös "muita lähteitä"
Googlen käytön osaan aika hyvn!
Varmaan alussa oli jotenkin "ylevä periaate", että joihinkin väittämiin tuon faktatietoa. Nyt lienen jäänyt hieman "koukkuun", mutta taidan tosiaan jättää vähin erin tämän homman... Ei mitää viirejä!

EU-avustaja kirjoitti:

Onko veljelläsi työntekijöitä / puoliso/ lapsia sikalassa? Siis vähentämässä hänen työaikaansa? Vai "pieni sikala"? Tai hyvin automatisoitu pelkkä kasvatussikala, ei emakkoja?
Jos olet "tavan työntekijä, niin niitä työpäiviä tuskin kertyy yli 230 /v? Ne siat kuitenkin hoidetaan 365 pv / v, josta "virallisia lomapäiviä" taitaa olla 24.

EN halua mitenkään provota, laita vaan perustiedot sikalasta, peltomäärä, viljellyt kasvit ja arvio mahdolliset metsätyöt, paperityöt yms "huomaamattomat" ja ilmoita oma työmääräsi, niin porukalla arvioidaan työnmääriä! ;-))

Lue lisää

En tosiaankaan huomannut kirjoittaa et serkulla on kaksi ilmaista työntekijää. Isä ja appiukko. Sama tyyli on aika monella naapuri tilalla.