muttchiang

Kuuntelen hiljaisuutta,
Ja
mietin ohi virtaavien sanojen
soljumista

Poimin sieltä välillä osuman,
ja toisenkin
Kuunnellen äänettömän kohinan
kuohuntaa

Aiheita poukkoilemassa,
virran karikoissa

Pinnalle ponnahtaen
Ja hetkeksi kuin kirkkaana
välkähtäen

Tarttuen
Kuin vieheeseen
Nousten
Korkeuksiin
Komeasti yli soljuvan virran

Kuinka,
näenkään hymyilevien silmien rivit
Kuulevien
korvien huudot

Poimi vielä tuo!
Ne sanovat

Ja osoittelevat
Poukkoilevaan virtaan

Sanojen
Virkkeiden
Lauseiden
Loputtomaan jatkumoon

Yhä,
Kuuntelen
Seuraten
Hiljaisuuden virtaa

1.4.2026


Suuria tunteita kohdattavana
Rajoja ylitettävänä
Muistoja luotavana
Yötä elettävänä
Aamuun taas herättävä
Hetkessä jossa ruusut luovat valkoisten pisaroiden meren täynnä muistoja ja kaipausta.

Unelmat, haaveet, elämykset
Hiljalleen vaipumassa
Saavutettuihin hetkiin
Tavoitettuihin tunnelmiin
Jälkeenjäävien muistoihin puettuina
Hetkessä jossa sanat eivät koskaan ole tarpeeksi.

Ääniä täynnä kaikuja
Paikkoja tuomassa hetkiä takaisin
Tarinoita joita kerrotaan yhä uudelleen
Tyhjiä katseita
Ääneen lausuttuja vastaamattomia kysymyksiä
Hetkessä jossa ajatukset nousevat ja lähtevät mukaasi.

Sinne tuulen kuljettaessa
Purjeita pullistaessa
Haistellen vastaantulevaa puuskaa
Aaltojen pärskäyttäessä pisaroiden prisman
Kanssamme, muistoissamme
Hetkessä jossa unelmilla on tilaa elää ikuisesti.

Me, ystävät
Kaivaten

27.3.2026

____________________

Istahdan alas
Lasken repun kiven viereen rannalle
Painan pään hetkeksi käsiin
Haistelen tuulen tuomaa meren tuoksua
Annan auringonpaisteen lämmittää kasvoja
Odotan oikeaa hetkeä avata silmät

Koska

Sateen jälkeen
Asenne muuttuu

Tämä aika

Jäävä muistoihin

Toiset koettavat selvitä
Toiset humaltua lisää

Vaan jos vielä hetken pidän silmiä kiinni
Niin karkaako paha maailma hetkeksi kauemmaksi
Antaen tuulen ja auringon helliä
Pirskotella kasvoille pisaroita
Särkemättä unelmia
Valuen hiljaa kuin hyväily
Suolaisena
Johonkin kadoten
Silti
Pienen jäljen jättäen
Kasvoja uurtaen


20.2.2026

Majakan valon luodessa
Samettisen pehmeää valoaan
Pyyhkäisten keilallaan kuin hyväillen
Sumuisen ja vaahtoavan meren yli

Istuu poika rannalla yksinään
Kivisellä polulla kulkenut
Pilvisenä päivänä vaeltanut
Syntisen kauaksi aatoksissaan eksyneenä

Kompassi tähdissä
Unelmat silmissään
Metsäinen maasto riesanaan
Silti uskonsa säilyttäen

Antaisiko hän
Maailmalle uuden mahdollisuuden
Luottaen
Uskoen
Toivoen
Rakastaen

7.2.2026
(annetut sanat: syntinen, samettinen, pehmeä, valo, sumuinen, vaahtoava, meri, tähdissä, pilvinen, polku, metsäinen, maasto)

**************
oi sinä pieni ystäväin
kysyt minulta mistä aurinko on tehty
tuijotat minua silmät suurina odottaen vastausta
mietin mitä sinulle kertoisin
särkemättä pientä maailmaasi
niin ihmeellistä

Muttchiang
2.4.2006

***************