jjeeves

Vapaa kuvaus

Aloituksia

2

Kommenttia

7144

  1. On aivan mahdollista, että Suomessa asuva henkilö ei kuuntele radiota tai katso televisiota eikä käytä edes internettiä. Aivan täysjärkinen ja valveutunut henkilö pysyy ajan tasalla seuraamalla sanomalehtien uutistarjontaa ja viihdettä ja muuta kulttuuria kaivatessaan käy konserteissa, teatterissa, elokuvissa ja kaikenlaisissa kansanjuhlissa.

    Sanoisin esitystä rangaistukseksi.
  2. Kyllä margariinirasioissa ja muissa levitetuotteissa on lisäaineluettelot.

    Oletko muuten katsonut, mitä kaupan voipaketeissa lukee?
  3. Miksikö? Siksikö, ettei ollut koko ajan suunapäänä?

    Kukaan presidenttiehdokkaista ei ole idiootti. Idiotismi kuvaa ns. älykkyysosamäärää, ei mielipiteitä, ulkomuotoa, esiintymiskykyä ja tapaa osallistua keskusteluihin.
  4. Äärijärjestöjä? Mitä tarkoitat "äärijärjestöllä" tässä yhteydessä?

    Se on siinä ja siinä, että luterilaiset lähetysjärjestötkin ovat "äärijärjestöjä".
  5. Tätä voisi sanoa jonkinlaiseksi korporativismiksi. Korporativismi on joskus joissakin maissa ollutkin järjestelmänä.

    Ehkäpä puolueisiin perustuva kansanedustus on jo aikansa elänyt?
  6. Kun viimeksi äänestin kuntavaaleissa paikallisen koulun tiloissa niin siellä oli koppeihin narutettuna kuulakärkikynät. Siinä sitten mietiskelin, että mahtavatko hylätä koko tienoon äänet, kun ei ole käytetty lyijykyniä!

    Miksi ihmeessä enää missään käytetään lyijykyniä?!
  7. Aika kiinnostava ilmiö. Onneksi näkyy into tyssänneen siihen avaukseen.
  8. Uudet vaalit voivat olla edessä, jos hallituksessa alkaa olla perustavaa laatua yhteistyöhankausta esim. Urpilaisen ja Kataisen välillä. Jos SDP lähtisi hallituksesta niin Kataisella ei olisi kovin monta muuta vaihtoehtoa (hallitusneuvotteluthan vaalien jälkeen olivat jo tarpeeksi vaikeat) kuin esittää presidentille uusia vaaleja. Tämä tällaista jossittelua.

    Juridisesti kansan on paha mennä vaatimaan uusia vaaleja. Kyllä siinä pitäisi kertyä kymmeniä tuhansia mielenosoittajia kaikkien suurimpien kaupunkien kaduille viikkotolkulla. Silloin tyytymättömyydestä menisi havainnollinen kuva vallan kabinetteihin.
  9. Oliko Suomi sitten 1939 niin korruptoitunut maa, että tänne noin vain hyökättiin panssarein? Kansainvälisessä politiikassa ei tunneta hyväntahtoisuutta, ja kansainvälisessä taloudessa vielä vähemmän.

    Helppoja ratkaisuja ei ole.
  10. Suomen perustuslaki on laadittu aikana, jolloin ei puhuttu "talouskasvusta" ja "hyvinvoinnista" samalla tapaa kuin nyt. Mielenkiintoinen näkökulma sinänsä minkä esitit.

    Tietysti perustuslain kirjainta voi muuttaa laillisessa järjestyksessä, ja sen henkeä voi pohtia ja tulkita kun käytännön päätöksiä tehdään. Näin pitää ollakin. Täytyy pystyä perustelemaan, tai sitten pitää perustuslakia muuttaa.

    On muutakin hyvinvointia kuin taloudellinen hyvinvointi ja kulutus, joka on paljolti riippuvaista globaalista taloudesta ja kansallisesta yrittämisestä ja koulutuksesta. Henkistä hyvinvointia edellä mainitut kyllä osaltaan tukevat, mutta kyllä talouden separaattori tylysti erottelee kermat vesimaidosta. Henkinen hyvinvointi laimenee. Osattomuus, osaamattomuus, jatkuva kilpailu, ihmisarvon mittaaminen menestyksellä ja omistuksella - tätä näemme ympärillämme. Hurskastelua väittää, että kaikki voisivat "menestyä", jos todella haluaisivat ja yrittäisivät. Näemme sen nyt kansakuntanakin: olemme EU:ssa sellaisten joukossa, jotka kyllä ottavat osansa, määräävät kaapin paikan ja katsovat Suomea nenänvarttaan pitkin jos sikseen tulee.

    Kansallinen henkinen lamaannus on pahempaa kuin "köyhyys".

    Kuinka monella sadalla eurolla "juhlistamme" joulua - me "köyhät"?

    Kyynisesti voisi sanoa: "Freedom's just another word for nothing left to lose."
  11. Ollaan nyt tarkkana ettei käytetä rumia sanoja jotta keskustelu saisi pysyä. Tämä ei ole siveetön ketju eikä laiton mielenosoitus.
  12. Korjaustäsmennys kiireellisyysmenettelystä: siis 5/6:n enemmistö tarvitaan julistamaan perustuslain muutos ensin kiireelliseksi, sen jälkeen äänestys hyväksymisestä ja tähän tarvitaan se 2/3:n enemmistö. Näin perustuslakia voidaan muuttaa jopa saman vaalikauden aikana.
  13. EU-jäsenyydestä järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys ja sen myönteisellä tuloksella mukaan mentiin. Neuvoa-antava kansanäänestys ei ole sitova. Sitovaa kansanäänestystä Suomen perustuslaki ei tunne jotenka sellaista ei voida järjestää ennen kuin perustuslakia muutetaan. Perustuslain muuttamismenetelmä on "raskas": lain voimaantuleminen menee yli vaalien ja vaaditaan enemmän kuin yksinkertainen enemmistö. Nopeutettu muuttaminen samalla vaalikaudella toteutumaan vaatii 5/6 :n tuen eduskunnassa (jollen väärin muista).

    Ei taida ikinä tulla Suomeen sitovaa kansanäänestystä... Ei tule sellaista eduskuntaa, että olisi tarpeeksi tukea takana.
  14. Onneksi jokainen voi tutustua Suomen perustuslakiin vaikka kirjastossa, jos netissä uurastus ei tuota tuloksia. Perustuslakia kannattaa lukea ajatuksella; siinä on aivan yksittäisiä kansalaisia koskevia kohtia. Niiden kohtien perusteella meidän on syytä suoristaa selkämme, antaa arvo itsellemme tämän lain nojalla ja vaatia kansanedustajiemme kautta ja/tai sanan- ja mielipiteenilmaisun vapauttamme käyttäen näiden lakien noudattamista ja valvomista.

    Sata vuotta sitten, kun Venäjän keisari ryhtyi nakertamaan Suomen asemaa, Suomessa oli poliittinen suuntaus nimeltään "perustuslailliset", joka katsoi, ettei myönnytyksiä pidetä oikeutettuina. Myöntyväisyysmiehet taas pitivät viisaana myönnytyksiä, johan sen sanoo nimikin.

    Missä ovat nykyajan perustuslailliset? Ei meitä nykyään tsaarin sorto uhkaa, meitä tosin saattaa uhata köyhyys, syrjäytyminen Euroopan kermakerhosta - ja itseensä menemisen tuska. Mutta kun viimemainitun ohi päästään, niin kaiken muun kestää.
  15. Nyt olen kyllä tehnyt pahan kirjoitusvirheen. Tietysti pitäisi olla: "perustuslain hengestä lipsumista ei pidä sallia".

    Edelleenkin olen sitä mieltä että kansalaisten tulisi enemmän valvoa kritiikillään ja kysymyksillään, jottei perustuslain henkeä ja kirjainta rikota ja loukata. Perustuslaki on (muutamia muutoksia lukuun ottamatta) ollut voimassa kauemmin kuin mitä useimmat sen laatimisen aikoina syntyneet ovat elämäntaivalta kulkeneet. Sen pitäisi taata suvereenin valtiomme jatkuvuus, mutta miten on? Ovatko rajammekin pian meille hälläväliä?
  16. Perustuslaista saa tietoa kyllä.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslaki
  17. Perustuslaki on hyvin tärkeä ja juhlallinen asia. Sen hengen ja kirjaimen kunnioittamisen pitäisi olla kulloinkin vallassa tai oppositiossakin oleville poliitikoille mainetta ja hetkellistä kikkailua tärkeämmän. Itsenäisen Suomen perustuslain hengestä kiinni pitämistä ei sovi sallia, vaikka perustuslain kirjaimen juridinen "kikkailu" onnistuisikin.

    Presidentit ja hallitukset tulevat ja menevät, pitäkäämme me kansalaiset kiinni perustuslaista omalla kohdallamme ja vaatikaamme sitä samaa myös vallanpitäjiltä. Muuten he eivät ole ansainneet muuta kuin vallasta syöksemisen.

    Miten on, opeteltaisiinko perustuslaki ulkoa?
  18. Jos hallitus alkaa natista olisivat uudet eduskuntavaalit paikallaan. Kunhan Katainen on valvonut muutaman vuorokauden putkeen, saattaa presidentille sellaista ehdottaakin. Nyt tuntuu, että kaikki ei etene niin kuin kokoomus haluaa.
  19. Tässä pitääkin sitten kysyä, että miksi on liitytty Euroopan unioniin sellaisilla ehdoilla että poljetaan perustuslakia.

    Joku tietysti mutisee, että onhan Suomessa joskus ahkerastikin tehty poikkeuslakeja, esim. Kekkosen aikaan presidentinvaaliasiassa.

    Mutta mikä Suomea viime aikoina on uhannut - muu paitsi näköalattomuus?
  20. Onhan niitä ehkäisykeinoja, mutta pitää ensin keskustella presidenttiehdokkaiden kanssa sopiiko niitä käyttää.
    21. 342 / 358
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt