twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1751

  1. Visst är det underhållande att läsa! De uttalar sig så bestämt om oss att vi längtar till Sverige, att vi är osolidariska med landet, att vi har mindervärdeskomplex, att vi inte har någon egen kultur, att vår svenska inte duger i Norden o.s.v. Jag sitter hela tiden och skrattar åt hur dumma de är som tror på sina egna inbillade påståenden som inte är av denna värden
  2. Koska Ahvenanmaan kuntien harteilla on mannersuomen kuntiin verrattuna paljon vähemmän tehtäviä yleensä siellä ei säästettäisi yhtä paljon yhdistämällä kuten täällä. Jos tällaisessa pienessä kunnassa suurin menoerä on yksi alaaste niin opettajia tarvitaan olipa kunta pieni tai yhdistetty. Oppilaita ei voikaan kuskata lauttoilla monta tuntia suuriin yksiköihin. Saariston olosuhteet asettavat rajansa missä ei voiteta mitään yhdistämällä. Kyllä sielläkin mietitään missä tämä taloudellinen ja maantieteellinen raja menee. Mutta ihan eri syistä kuin meillä, koska siellä hoidetaan jo monta asiaa maakuntatasolla, asioita meillä on vielä kuntatasolla
  3. Kyllä se vaan näin on kuten Z-Z_Z kirjoitti. Yleisessä kielenkäytössä Skandinaviaan lasketaan todella kaikki Pohjoismaat yksinkertaisesti sen takia että ulkomailla eivät näe poliittisiä eroja maittemme systeemejä välillä.
    Pohjoismaat olivat olemassa kauan ennen kylmää sotaa esim. Kalmariunion aikaan.
  4. Kyse ei ole moskeijasta vaan rukoushuoneesta. Ero on suuri. Närpiössä on suhteellisen iso Bosniasta tullut ja Suomeen hyvin sopeutunut väestönosuus. Mikä vika siinä on että he saavat kokoontua omiin tiloihinsa kuten muut ihmiset? Itsehän he rakennuksensa kustantaisivat kuten muutkin uskonnolliset liikkeet Suomessa.
  5. Ahvenanmaan asema perustuu kansainvälisiin sopimuksiin joista osa ulottuvat jo Krimin sodan rauhansopimuksiin. Tällaisia ei noin vain voi mennä purkaamaan. EU:lla ei ole mitään tekemistä näitten kanssa.
  6. Voi kuinka kiva että oikein etsit milloin ruotsinkieliset uutiset tulevat. Lohdutukseksi niin kyllä ne sieltä löytyvät.
  7. En minäkään ymmärrä että suuri matkailu on ongelma. Matkailuhan on hyvin tärkeä Ahvenanmaan koko elinkeinoelämälle. Matkailun myötä maahan tulee rahaa ulkomailta. Ja veroja maksetaan (=kierrätetään käytännössä Helsingin kautta) Näköjään ongelma on että rahat tulevat Ruotsista. Olisi luultavasti parempi että nostaisimme enemmän lainoja kun että ahvenamaalaiset pystyvät käyttämään maantieteellisen läheisyytensä Ruotsiin hyödykseen ja luomaan työpaikkoja. Ahvenanmaa on sen lisäksi hyvin riippuvainen pienyrityksistään jotka nekin työllistävät että työttömyysprocentti on niin alhainen kun onkin. Yleensä kaikki maailman saariyhteiskunnat ovat hyvin riippuvaiset toisten tukeista. Ahvenanmaa on tässä poikkeus koska Ahvenanmaa tuottaa itse suurin piirtein verotuloina sen minkä sitten saavat maakunnalle takaisin.
  8. Tästä on ollut oikeusasianmiehelle valitus ja hän on todennut että se on jokaisen kielen oikeus käyttää paikkakunnasta olemassa olevan nimen omalla kielellään, siihe ei vaikuta kunnan kielisuhteet, ja koska maan kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi kartoissakin molemmat nimet tulee näkyä. Ja saamealueilla myös saamenkielillä.
  9. Olet oikeassa siellä meilläkin olisi samat etuoikeudet kuten teillä tietää että voimme käyttää äidinkieltämme missä liikumme, tietäisimme että voisimme liikua iltaisin rautatieasemalla tulematta haktuiksi kielemme takia.
  10. Kyllä voi saada toisen Pohjoismaan kansalaisuuden vaikka ei ole maassa asunut. Jos toisella vanhemmalla on Pohjoismainen kansallisuus voi anoa kaksoiskansallisuuden. Se on aika yleistä rajaseuduilla.
  11. Strunta i Sverige, fattar inte att ni alltid måste snegla på dem. Jag trodde att vi lever i Finland, en det tycks inte ha gått upp för er
  12. Vad har Sverige med det här att göra. Det här är SFPs område och SFP har ingenting med Sveriges politik att göra
  13. Ai että teemme - sitä en tiennyt. Olipa minulle täysin uusi tieto! Ensi kertaa kun kirjoitat jotain meistä ehkä voisit otta selville eikä omia ajattelujasi heittää
  14. Tror du ja. Det är tvärtom mycket svårt att få svenskspråkiga att söka sig till kommunala och statliga tjänster därför att så stor del av oss jobbar i våra egna företag som ofta sysslar med export. Och så får vi lätt jobb inom andras företag för vi har bra språkkunskaper som passar både inom Norden och internationellet.
  15. Det är verkligen sorgligt att man bott här så länge utan att lära sig ursprungsbefolkningens språk. Det är att nervärdera dem och åsidosätta dem som kom hit före oss. Och nu räknas ju inte finskan till ursprungsspråken så jag talar naturligtvis om samiskan.
  16. Nu ljuger du så öronen snurrar på dig. Det är precis på samma sätt med många svenskspråkiga. Dssutom så hör det ofta till att alla andra språk än modersmålet försvinner när man blir sjuk och tankarna inte fungerar som förr.
  17. Ja sitten eivät ollenkaan tarvitsisivat palvella suomenkielisiä? vaan toisen kunna suomenkielinen työtekijä palvelee etatulkkauksella kunna suomenkielisiä!
  18. Lähden ihan itsestäni; jos minä muuttaisin esim. Viroon, Puolaan, Saksaan niin en odottaisi että saan palveluja ruotsiksi. Silloin minä olen maahanmuuttaja ja opin sen kieliä. Jos muuttaisin Sveitsiin niin opisin ainakin kahta maan virallista kieltä (no toinen niistä osaan jo).
    Minä katson että saamelaisilla on oikeus palveluunsa omalla kielellä, koska he ovat maan alkuperäiskansaa. Se miten tämän ovi toteuttaa on sitten eri asia, mutta heidän alueillaan heillä tulee tietenkin olla oikeus omiin palveluihin. Mitä sitten venäjnkielisiin tulee niin huomautin vaan mistä eurooppalaisilta tahoilta Suomea on moitittu että venäjänkieliset palvelut eivät toimi siinä missä pitäisi. Tässä olen itse kyllä toista mieltä. Venäjänkieliset jotka muuttavat tänne ovat maahanmuuttajia kuten muutkin vaikka kuuluvatkin suureen kieliryhmään niin kuin venäjänkieliset tuttavapiirissäni ovatkin tehneet ja puhuvat sujuvasti ruotsia koska se on sen paikkakunnan pääkieli. Mutta opiskelevat myös ahkerasti suomea - mutta ovat todenneet että heille ruotsi oli paljon helpompi kieli ja sen kautta tulivat nopeasti yhteiskuntaan sisään.
    En minä nosta ruotsinkielisiä yli muita vaan totean että on eroja kielivähemmistöissä siinä mielessä onko tullut maahanmuutajana tai on hyvin kauan asunut maassa ja kielelä ja kultuurilla on vakiintunutn asema maassa. Me emme ole maahanmuuttajia vaan osa tätä maata. niin kauan että harva edes pysty löytämään tietoja milloin suku tänne olisi tullut.
    Suomen itsenäistyessä Suomesta tehtiin virallisesti kaksikielinen maa jotta yhteiskuntarauha säilyisi eikä maa hajoaisi kahteen osaan kielellisin perustein. Silloin annettin meille ruotsinkielisillekin samat oikeudet kuten suomenkielisille. Ei tehty eroa kielen takia. Se oli yhteiskuntasopimus.
  19. Ei ole yhdestä asukkaasta kyse vaan jos kunta on kaksikielinen ja kunta liitetään johonkin hallintoalueeseen.
    Minä en taas ymmärrä että voi olla niin vaikea luoda sellaisia hallintoalueita että maan ruotsinkielinen väestö mahtuisi samaan tai pariin hallintoalueeseen. Siellä sitten järjestäisivät meille että palvelut toimii. Eikä ne tarvitse olla joka luukulla, vaan että tiedämme mistä niitä saamme. Silloin muut alueet voisivat toimia puhtaasti suomenkielisinä. Nyt sen sijaan päätetään alueista ja sitten todetaan jälkikäteen että hupsista nyt tuli meille ruotsinkielisiäkin kai nyt sen jollain konstilla pitäisi sitten jälkiväännöllä saada siihen sopimaan.
  20. Korotettu valtionavustus ruotsinkielistä kohti saa että niillä rahoilla esim. kustannettaisiin ruotsinkielisille oppilaille eron koulukirjon hinnoissa. Ero johtuu siitä ette ruotsinkieliset koulut tietenkin seuraavat Suomen opetussunnitelmia eivätkä siksi voi käyttää Ruotsissa valmistettuja kirjoja vaan tarvitaan kirjoja jotka koskevat Suomen oloja. Pienien painoerien takia ruotsinkielliset kirjat maksavat huomattavasti enemmän kuin suomenkieliset ei sen takia että kustantamo tekisi suuren voiton. -- Ongelma könttäsummassa minusta on ettei kukaan tarkista että nuo rahat todella sitten kunnissa tulee tarkoitettuihin asioihin. Kun omasta kunnastani tiedän miten huonossa kunnossa lasten kirjat ovat olleet niin uskon vahvasti että rahat menee kunnan yleisiin menoihin.
    21. 47 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt