twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1754

  1. Näinhän Ahvenanmaalta on toivottu mutta Helsingissä sitä ei ole hyväksytty.
  2. Sottunga on saaristokunta, ja kuuluukin niihin kuntiin joista on käyty keskusteluja. Ja tietenkin aina joutuu katsomaan onko liitymisestä yhtään taloudellista ja hallinnollista hyötyä. Eckerö sen sijaan on manner-Ahvenanmaalla ja elää "hyvin" Eckerö-Linin ansiosta. Mutta tällaiset pienkunnat toimivat ainastaan sen takia että raskaat kulut ovat Ahvenanmaan maakunnan harteilla eikä kuntien. Jos Suomessa siirettäisiin vastaavanlasieen hallintojärjestelmään niin monista kuntaliitoksista päästäisiin ja kuntaidentiteetti säilyisi.

    Vielä kerran emme voi verrata Ahvenanmaan kuntia omiimme koska kuntien tehtävät eivät vastaa toisiaan. Mutta ei tällaiset pienkunnat jatkossa voi toimia Ahvenanmaallakaan suppemmista tehtävistään huolimatta.
  3. Olen täysin eri mieltä. Heprea on hyvin mielenkiintoinen rakenteeltaan ja sanoiltaan
  4. Visst är det underhållande att läsa! De uttalar sig så bestämt om oss att vi längtar till Sverige, att vi är osolidariska med landet, att vi har mindervärdeskomplex, att vi inte har någon egen kultur, att vår svenska inte duger i Norden o.s.v. Jag sitter hela tiden och skrattar åt hur dumma de är som tror på sina egna inbillade påståenden som inte är av denna värden
  5. Koska Ahvenanmaan kuntien harteilla on mannersuomen kuntiin verrattuna paljon vähemmän tehtäviä yleensä siellä ei säästettäisi yhtä paljon yhdistämällä kuten täällä. Jos tällaisessa pienessä kunnassa suurin menoerä on yksi alaaste niin opettajia tarvitaan olipa kunta pieni tai yhdistetty. Oppilaita ei voikaan kuskata lauttoilla monta tuntia suuriin yksiköihin. Saariston olosuhteet asettavat rajansa missä ei voiteta mitään yhdistämällä. Kyllä sielläkin mietitään missä tämä taloudellinen ja maantieteellinen raja menee. Mutta ihan eri syistä kuin meillä, koska siellä hoidetaan jo monta asiaa maakuntatasolla, asioita meillä on vielä kuntatasolla
  6. Kyllä se vaan näin on kuten Z-Z_Z kirjoitti. Yleisessä kielenkäytössä Skandinaviaan lasketaan todella kaikki Pohjoismaat yksinkertaisesti sen takia että ulkomailla eivät näe poliittisiä eroja maittemme systeemejä välillä.
    Pohjoismaat olivat olemassa kauan ennen kylmää sotaa esim. Kalmariunion aikaan.
  7. Kyse ei ole moskeijasta vaan rukoushuoneesta. Ero on suuri. Närpiössä on suhteellisen iso Bosniasta tullut ja Suomeen hyvin sopeutunut väestönosuus. Mikä vika siinä on että he saavat kokoontua omiin tiloihinsa kuten muut ihmiset? Itsehän he rakennuksensa kustantaisivat kuten muutkin uskonnolliset liikkeet Suomessa.
  8. Ahvenanmaan asema perustuu kansainvälisiin sopimuksiin joista osa ulottuvat jo Krimin sodan rauhansopimuksiin. Tällaisia ei noin vain voi mennä purkaamaan. EU:lla ei ole mitään tekemistä näitten kanssa.
  9. Voi kuinka kiva että oikein etsit milloin ruotsinkieliset uutiset tulevat. Lohdutukseksi niin kyllä ne sieltä löytyvät.
  10. En minäkään ymmärrä että suuri matkailu on ongelma. Matkailuhan on hyvin tärkeä Ahvenanmaan koko elinkeinoelämälle. Matkailun myötä maahan tulee rahaa ulkomailta. Ja veroja maksetaan (=kierrätetään käytännössä Helsingin kautta) Näköjään ongelma on että rahat tulevat Ruotsista. Olisi luultavasti parempi että nostaisimme enemmän lainoja kun että ahvenamaalaiset pystyvät käyttämään maantieteellisen läheisyytensä Ruotsiin hyödykseen ja luomaan työpaikkoja. Ahvenanmaa on sen lisäksi hyvin riippuvainen pienyrityksistään jotka nekin työllistävät että työttömyysprocentti on niin alhainen kun onkin. Yleensä kaikki maailman saariyhteiskunnat ovat hyvin riippuvaiset toisten tukeista. Ahvenanmaa on tässä poikkeus koska Ahvenanmaa tuottaa itse suurin piirtein verotuloina sen minkä sitten saavat maakunnalle takaisin.
  11. Tästä on ollut oikeusasianmiehelle valitus ja hän on todennut että se on jokaisen kielen oikeus käyttää paikkakunnasta olemassa olevan nimen omalla kielellään, siihe ei vaikuta kunnan kielisuhteet, ja koska maan kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi kartoissakin molemmat nimet tulee näkyä. Ja saamealueilla myös saamenkielillä.
  12. Olet oikeassa siellä meilläkin olisi samat etuoikeudet kuten teillä tietää että voimme käyttää äidinkieltämme missä liikumme, tietäisimme että voisimme liikua iltaisin rautatieasemalla tulematta haktuiksi kielemme takia.
  13. Kyllä voi saada toisen Pohjoismaan kansalaisuuden vaikka ei ole maassa asunut. Jos toisella vanhemmalla on Pohjoismainen kansallisuus voi anoa kaksoiskansallisuuden. Se on aika yleistä rajaseuduilla.
  14. Strunta i Sverige, fattar inte att ni alltid måste snegla på dem. Jag trodde att vi lever i Finland, en det tycks inte ha gått upp för er
  15. Vad har Sverige med det här att göra. Det här är SFPs område och SFP har ingenting med Sveriges politik att göra
  16. Ai että teemme - sitä en tiennyt. Olipa minulle täysin uusi tieto! Ensi kertaa kun kirjoitat jotain meistä ehkä voisit otta selville eikä omia ajattelujasi heittää
  17. Tror du ja. Det är tvärtom mycket svårt att få svenskspråkiga att söka sig till kommunala och statliga tjänster därför att så stor del av oss jobbar i våra egna företag som ofta sysslar med export. Och så får vi lätt jobb inom andras företag för vi har bra språkkunskaper som passar både inom Norden och internationellet.
  18. Det är verkligen sorgligt att man bott här så länge utan att lära sig ursprungsbefolkningens språk. Det är att nervärdera dem och åsidosätta dem som kom hit före oss. Och nu räknas ju inte finskan till ursprungsspråken så jag talar naturligtvis om samiskan.
  19. Nu ljuger du så öronen snurrar på dig. Det är precis på samma sätt med många svenskspråkiga. Dssutom så hör det ofta till att alla andra språk än modersmålet försvinner när man blir sjuk och tankarna inte fungerar som förr.
  20. Ja sitten eivät ollenkaan tarvitsisivat palvella suomenkielisiä? vaan toisen kunna suomenkielinen työtekijä palvelee etatulkkauksella kunna suomenkielisiä!
    21. 47 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt