twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1754

  1. Nyt kirjoitin kielestä enkä yhtään kansalaisuudesta tai kotimaasta tunnetasolla. Ei suomenkieli tietenkään ole itä-ruotsia. Eikä Suomi ole Itä-Ruotsia. Meitä "itä-ruotsia" puhuvia on kyllä enemmän kuin 2%, ja kuten kirjoitin tämä versio ruotsinkielestä ei puhuta pelkästään Suomessa.
    Toisaalta jos joku ulkopuolinen katsoisi maitamme Islannista, Suomeen sekä Viroon mutta eivät näkisi kieltä ollenkaan niin eivät huomaisi paljon eroja maittemme välillä ja voisi hyvin luonnehtia koko tätä aluetta länsi - keksi tai idäksi. Niin samansuuntaisi olemme kaikessa.
  2. "Sinulla on kyllä erikoista kaunaa maataloutta kohtaan, joka sentään on takuu siitä, että jos ryssä aloittaa rytinät, niin meillä riittää syötävä."

    Tarvitsemme todella maantaloutta tässä maassa. Mutta valitettavasti tuet EU:ssa eivät anna maanviljelijöille maksua hyvistä tuotteista enää vaan ruksittamalla lomakkeita. Olisi paljon parempi jos he pystyisivät elämään tuottamalla ja varmasti itsekuvallekin paljon parempi.
  3. "... omistavat kaiken."
    En nyt todella tiedä mistä puhut. Suurin osa meistä ei omista sen enempää kuin suomenkieliset eli oikeastaan pankki "omistaa" asuntomme. Ei meillä ole toista asemaa kuin teillä.
  4. Olen täysin samma mieltä sun kanssasi että Vaasan on kilpailuttava Seinäjoen kansaa. Siinä onkin Vaasan mahdollisuus toimia monitahoisena kaupunkina, jolla on yhteyksiä rannikoapitkin, sisämäähan sekä Ruotsiin. Minusta vanhan Vaasan läänin pirstoaminen eri maakuntiin on ollut haitaksi koko alueelle.
  5. Ruotsilla ja Suomella on traumojansa. Ruotsi että menetti itäisen puliskonsa Suomi että Karjala jäi rajan toiselle puolelle. Traumoja voi käsitellä eri tavalla ja näin on tehty Ruotsissa ja Suomessa. Mutta traumojen seuraukset elävät molemmissa maissa
  6. Tuo elää omassa mielessäsi vaan. Suurin osa meistä ovat aina olleet ruotsinkieliset.
  7. Itse olen palvellut Suomen armeijassa koska se oli kunninaosoitus niille sukulaisille jotka taistelivat ja myös osa kaatuivat, Suomen itsenäisyyden puolesta. Kun omat lapset olivat siinä iässä kysyin että menevätkö he palvelukseen ja sanoivat: Tietenkin, jos he aikoinaan taistelivat niin me emme kunniotamme heidän uhrauksiansa tällä tavalla ja koska haluamme itsenäisen maan.
    Nyt on siis väärin että joku ihminen tukee itsenäisen Ukrainan puolustusta. Se muka on natsi? Päätöksenä aloitteesta on siis että jokainen joka taistelee maan itsenäisyyden puolesta on natsi. Onpa loukkausta veteraanejamme kohtaan!
  8. Suomessa puhuttu ruotsinkieli on ruotsinkielen itäinen versio. Samaan osaan kuuluu myös Pohjoisruotsissa sekä Gotlannilla puhuttut versiot. Ei siinä ole kyse halveksunnasta tai väheksymisestä Suomea kohtaan että kieli luokitellaan eri versioihin. Luokitellaanhan myös suomekieltä länsi ja itä versioihin.
  9. Päin vastoin heidän tulisi oppia meiltä. Minusta on täsyin ymmärtämätöntä ettei Ruotsisa saa pitää rekisteriä äidinkielistä. Sehän auttaisi paljon suunnittelutyössä missä tarvitaan opetusta, hoitoa.
    Suomi voisi oppia Norjalta millä tavalla sammaenkielisiä tuetaan.
  10. Nyt vähitellen minäkin rupean ymmärtämään miksi suomalaiset firmat yleensä vaikka on hyvät tuotteet eivät pysyt markkinoimaan niin hyvin kuin ruotsalaiset. Täällähän kiistellään kumpi menestyvistä firmoista kuten ABB ja Outokompu ovat tärkeämmät -- Emmekö nyt voisi iloita että SUomesta löytyy firmoja jotka antavat työtä eikä kaikki ole viety ulkomaille.
    Välilläkin joutuu tukeja antamaan. Tukien onglema on että ne usein lopulta päättyvät jo varakkaimille kuin niille joiden taskuihin nee kuuluisi. Tietenkin maanviljelijän toimeentulo olisi parempi saada tuotannosta kuin lomakkeiden täyttämisestä, Nythän laatu ei vaikuta milläään muulla tavalla kun että ruksi on laitettu oikeaan ruutuun. Mutta kun eläämme EUssa tällaisessa tukiviidakossa.
  11. Voisi hyvinkin poistaa ja samalla verovarojen pakkosiirto Pohjanmaalta muualle. Sehän vähentäisi muualla Suomessa maksettujen tukien määrä. Mutta niinhän sinä toivot. Eikö?
    Pohjanmaa todellisuudessa tuottaa taloudellemme enemmän kuin syö. Tässä uskon että C.E. ja minä voisimme jopa olla samaa mieltä. Mielellämme Pohjanmaan verorahat saisi jäädä meille, ehkä sitten lopultakin voisimme rahoittaa tarpeelliset tieverkostot, koulutusta jne
  12. Vaasan haitaksi on myös ollu että Vaasan asenne on vähän ollut että Vaasa saa määrät ja muut tottelevat.
  13. Me emme kadehdi muita, vaan yritämme pärjätä omalla työllämme ja omin keinoin. Eikä tarvitsemme olla toisille kateellisia hyvähän jos muutkin onnistuvat. Sehän on kaikille hyödyksi
  14. MInä en usko että se on tekosyy. Tausta ulottu kyllä v.1809 jakoon. Aluksi Ruotsi halusi valloittaa Suomen takaisin ja valitsivat jopa uudeksi kuninkaaksi ranskalainen upseeeri. Mutta kun tämä sitten ei ollenkaan olut sotakäynnistä kiinnostunut koko itäistä vanhaa osaa yritettiin tietoisesti unohtaa. Sen menettäminne oli liian traumaattinen. Onhan Karjalan menettäminen meillekin vielä haavana.
    Mutta voi hyvinkin olla että jos suurin osa asukkaista olisivat jääneet rajan toiselle puolelle niin mekin olisimme hoitaneet menetyksen samalla tavalla kuten Ruotsissa.
    Ruotsissa olisi todella paljon opittava meiltä. Meillä toimii monta asiaa paremmin esim sairaanhoito. Koska olemmekin niin lähellä toisiamme niin siinä vasta hyöty olisikin tietää enemmän naapurista, myös Ruotsin puolella.
  15. Minusta kateus näkyy koska olemme selvinneet niin hyvin. Monipulisuus on Pohjanmaalle niin tunnusomainen. Tähän ovat monet seikat myötävaikuttaneet ja yksi niistä on tämän alueen vahva kaksikielisuus joka on avannut monet ovet länteen.Teollisuus sekä koulutus meille tärkeät
  16. On kumma ajatus että jonkun on oltava valtiaskansa. Me täällä Pohjanmaalla yritämme tehdä yhteistyötä ja vientiin että työpaikkoja säilyy ja tulee lisää. Ja hyvinhän olemmekin tähän asti onnistunnet. On parempi että ihmisillä on työtä kun ovat kortistossa.
    Minun ymmärtääkseni on parempi että alue tuo maahan rahaa eikä yhä enemmän ole tueista riippuvainen kuten valitettavasti niin monet alueet Suomessa tänään.
  17. No ei tietenkään Stalin olisi sitä sallinut. Kuka niin on väittänyt. Ei Hitlerkään hyväksynyt että kreikkalaiset puolustautuivat. Sielläkin olisi tietenkin syntynyt sota.
  18. MIllä tavalla ihmiset saarilla tai rannikoilla aina on saanut elantonsa? Kaupankäynnillä tietenkin. Tai niinkuin Ahvenanmaalaiset jo tekevätkin.
    Kyllä tietoa ja taitoa löytyy Helsingin ulkopuolellakin. Päästäkään maakunnat itse määräämään niin päätöksistä sopivat sille alueelle paremmin kuin keskitetyt helsinkiläisratkaisut. Katso nyt vaan Kaskista, Helsingistä pumpattiin mijoonia kaupunkiin eikä siitä syntynyt paljon mitään.
    Taitaa olla niin että pelkäätte antaa Ahvenenmaalle itsenäisyyden koska menstyisivät liian hyvin.
  19. Hankoossa on 53% suomenkielistä että sehän on heidn tyytymättömyytensä sitten...
    No ymmärtäähän jokainen että kunnassa miss työttömyys on korkealla kuten Hankoossa ei ole sillä hetkellä paljon valoa.
  20. On täysin eri asia jos hyvksyy sen että on saanut vaikutteet sieltä sun tältä tai jos kuten nämä "aito suomalaiset" korostavat että suomalaisuus on niin omatekoinen eikä sillä ole ollenkaan kytköksiä mihinkään muuhun. Olen täysin samaa mieltä sinun kanssasi. Jokaisessa maassa, kielessä, alueella nämä vaikutteet sitten muokataan johonkin sille alueelle, kielelle ominaista.
    Tällaisia "aito" ajatuksia perustuvat siihen että itse määrää mitä on "aito" ja kaikki jotka eivät syystä tai toisesta siihen sovi eivät ole aitoja.
    Länsisuomalaisuus on eri kuin itäsuomalaisuus, 70-vuotiaan suomalaisuus on eri kuin 20 vuotiaan. Suomenkielisen suomalaisuus on eri kuin saamenkielisen, romaninkielisen tai ruotsinkielisen suomalaisuus. Mutta kuitenkin kaikki nämä ovat myös osa suomalaisuutta - eli millä tavalla ihmiset elävät tässä maassa ja ovat osaa tätä maata.
    Suruna koen hyvin vahvasti olevani suomalainen koska tämän maan historia on myös minun, tämän maan kohtalo ja luonne vaikuttavat tietenkin minuun. Minun ruotsalaisuuteni on eri kuin Ruotsissa koska tiet erkanivat 1809 jälkeen, kuitenkin minulla on edelleen hyvin paljon yhteistä Ruotsin kanssa kielen takia.
    21. 56 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt