twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1751

  1. Ja miski Siljan laivoilla ei pärjä ilman varustaotukea? Ehkä samoista syistä?
  2. Kyllä sen käsityksen täältä saa kun haukutaan Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla toimivia pienyrittäjiä tai siellä toimivia yrityksiä. Eivät ole kuulema firmat tarpeeksi isot. Eli on sitten parempi olla työttömyyskortistossa kun paiskata työtä pienessä firmassa? On parempi nostaa tukea kuin itse yrittää pärjätä? Kirjoitetaan että Suomi elättää Pohjanmaata kun tosiasia on että Pohjanmaa kuuluu niihin harvoihin alueisiin taajamasuomen ulkopuolella missä verotulot ovat isommat kuin "takasinmaksut".
    Tietenkin on työttämiä ruotsinkielisiäkin. Mutta yleensä työttömyys on pienempi ruotsinkielisten keskuudessa koska serkulla tai tädillä on joku pieni firma joka ehkä pysty palkaamaan yhden työntekijän lisää. Sen lisäksi meidän yhteisöllisyytemme varmasti myös vaikuttaa työllisyystilanteeseen, koska kun joku meistä jää työttömäksi laaja joukko sen heti tietää ja aina yritämme myös miettiä löytisikö tälle henkilölle työtä jostain ja annamme sitten muille viestin että tällainen henkilö hakee työtä.
  3. Voimmehan aina spekuloida tässä. Mutta ehkä Ruotsi olisi kahdesta syystä lähettäneet joukkoja "manner" Ahvenanmaalle jos olisi ollut tarpeen. Malminvienti pohjoisruotsin satamista olisi ollut vaarassa sekä Tukholman puolustus turvattava. Mutta ei ne olisi ahvenanmaan itäisestä saaristosta välittännet.
  4. Voi hyvänen aika. Kai te nytt sarkasmin tuossa pystytte tunnistamaan.
    Pelkästään ihminen joka elää omassa tyhiössään voi väittää ettei ole saanut vaikutteita muualta. Suomalaisena en näe että ole ongelma että meillä on latinankieliset kirjaimet, arabian numerointi, meillä on lännestä saatu hallintomalli, Ruotsista saatu avoimuusperiaate joka tosin oli kokkolalaisen papin aikaansaama uusdistus koko Ruotsissa, meillä on vaikutteet idästä. Mutta nettifennohan väittää ettei tällaista ole vaan kaikki on täysin omaa.
  5. Yksi tuttava keskisuomesta kävi meillä ja oli yllättynyt että täällä Pohjanmaalla toimii niin monta pienyrittäjiä joilla sen lisäksi olivat niin vahvasti vientikeskeiset. Näistä pienistä on myös kehittynyt sellaiset yritykset kuten NTM Närpiössä tai Ekeri Pedersöressä jokaisella liikevaihto siinä 40 milj/vuosi, herra Snellman työllistää tänään noin 700 hlöä mutta aloitti vaatimattomasti kahden veljen harteilla.
    Tätä on näköjään hyvin vaikea ymmärtää että ei ole pakko tulla iso teollisuus paikkakunnalle että työpaikkoja syntyisi. Vaan itse yritämme, onnistumme ja epäonnistumme, mutta emme tee itsemme kunnissa riippuvaisiksi yhdestä työnantajasta (no Kaskinen poikkeus tässä), siksi työttömyyskin on alhaisempi kuin muualla Suomessa. Minusta tämä on hyvä asia eikä moitittava teko.
    Minä en voi ymmrtää että tämä on virhe tai ettei se sovi "suomalaisuuteen".
  6. Kuule ei kukaan täällä halveksi yrittäjyyttä. Olemme joka ikinen (paitsi nettifenno) iloinen että maassa on edelleen työpaikkoja, että jossain vienti vetää olipa se sitten länsirannikolla tai muualla. Eikä ole väliä onko firma iso tai pieni kun se vaan pyörii ja antaa ihmisille elantonsa että voivat maksaa veronsa. Parempi että 5 tai 20 henken firma pysyy pystyssä kuin että 5 tai 20 henkilöä ovat työttömät. Jos sitten on satakunta pientä firmaa jotka työllistävät parista sataan ihmisiin niin aika monta saa siitä elantonsa. Mutta sinähän täässä halveksit niitä ihmisiä jotka eivät ole suuren firman leivissä.
  7. Toimeentuloa nostava tai sitten sankarihaudassa lepävä - sellaisen käsityksen nettifenno antaa "aidosta suomalaisesta".
  8. Ehkä siksi että yksi osa käsitteli kirkkoa. Luterilaisessa kirkossa piispuuden jatkuvuus on hyvin tärkeä. Piispuus ei alkanut 1917 tai edes 1809. Suomen luterliainen kirkko sai alkunsa varhaisella keskiajalla ja Ruotsista käsin koska paavi teki aloitteen kirkon laajentamisesta pohjoisessa. Agricola, Tengström ja muut piispat olivat Ruotsin piispoja siinä kun muut piispat. Agricolan raamatunkäännös oli kuninkaan tukema työ, niin oli myös suomenkieliset viriskirjat. Ruotsin ansiosta Suomella on yhdessä Ruotsin kanssa kirkonkirjat. Kirkonkirjat ovat ainutalltuiset maailmassa koska antavat hyvin kattavan kuvan maan väestöstä 300 vuoden ajalta.
  9. vad är det för löjligt i den kommentaren. Finskan är pakkosuomi som vi måste dras med i stället för att få lära oss ett par andra större språk.
  10. Ne on kyllä suunnaatu saamenkielisille asuivatpa sitten missä tahansa. Mutta painopiste on pohjoisosissa. Kun on ehdotettu että saamenkieliset uutiset lähetettäisiin joko femman ruotsinkilisten uutisten tai suomenkielsitenaluetuutisten on tähän asti korostettu että nämäuutiset eivät ole pelkästään Lapissa asuville tarkoitetu lähetys. Elleivät muualla Suomessa asuvat saamenkieliset voi saada uutisia omalla kielellään he eivät mistään voi saada tukea ylläpitämään omaa kielensä. Näin keskustelu on käyty
  11. Lähetys lopetettiin nimenomaan YLEn leikkauksien takia. Joko aamulähetys tai sitten muita ohjelmia. Koska katsottiin että lasten- ekä aikakausiohjelmat ovat tärkeämmät ruotsinkielinen aamutv lopetettiin.
  12. Aamu TV:n ruotinkieliset uutiset tulivat takaisin sen systä että suomenruotsinkieliset aamuläehtykset lopetettiin YLE:n leikkauksien takia. Mutta kuitenkin katsottiin että ruotsinkieliset aamuutiset kuuluvat peruspalveluihin. Ettei ne sitten lähetetä YLE Feman verkossa on kiinni tekijäoikeudesta kun SVT Worldin ohjelmat tulee lähettää editoimattomassa mudossa. Sama koskee myös TV Finlandin lähetyksiä Ruotsissa. TV Finlandin lähetyksiä ei saa katkaista että sinne saisi suomenkieliset Ruotsissa tuotetut uutiset.
    Minusta saamenkieliset uutiset saisi mielellään näkyä Femmanissa, katson niitä mielelläni. Saamenkieliset uutiset eivät ole alueuutiset vaan saamnekieliset uutiset koko maassa.
  13. Jos olet suomenkielinen niin ruotisnkielessä sana "finne" määrätään det som har med det finska språket att göra. Että suomenkielessä ei ole eri sana joka yhdistäisi kaikki maan kansalaiset kielestä riippumatta ei ole ruotsinkielen syy. Mutta tarve sellaseen sanaa ntulee kasvamaan myös maahanmuuton myötä.
  14. Suomenruotsi on kirjoitettuna sama kuin riikinruotsi. Meillä on samat kielisäännöt kuten Ruotsissa. Koska kieli on sama. Nämä kielinormit määrää Svenska Akademien, ja kun tulee Suomessa käytettävät esim. hallinnossa käytettäviin erityissanoihin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
    Ääntämisessä on sitten eroja kuten aina muualla missä kieli puhutaan eri maissa tai alueilla. Pohjoissaksan saksa on toinen kuin keski tai eteläsaksassa puhuttu kieli.
    Suomessa puhuttu ruotsi on ruotisnkielen itäversio. Itäversio puhutaan Pohjoisruotsissa, Gotlannilla ja Suomessa. Tähän itäversioon kuului ennen myös Tukholman saaristo.
  15. Suomenkielien lapsiperhe Ahvenanmaalla saa ihan samat laspilisät kuin muut laspiperheet Ahvenanmaalla.
  16. Tarkoitat siis ettei tukeja saisi maksaa jos viljelilä on ruotsinkielien mutta saa jos on suomenkielinen?
    Sehän vasta rasismia ja syrjintä olisi.
  17. Mutta toisiasia on kun tulee varustamoihin kannattavuus on Suomessa rekisteröidyllä laivoilla heikompi kuin naapurimaissa. "Tuet" ovat lähinä olleet takuina ja lainona että varustamoilla olisi varaa ostaa laivonsa Suomen telakoista. Ahvenanmaalla ei ole telakoita miksi hyöty on tullut mannersuomalaisille. Ei Vikingillä ole erityisoikeuksia tässä verratuna Siljaan.

    Minusta ei ole potkitun työtekijän oma syy että firma lopetettiin tai työpaikkoja leikattiin. Sen takana on usein rajaton sekä usein kasvaton omistaminen. Olemme maana suurissa vaikeuksisa kuun työttömyys on näin korkea, ja joka ainut työpaikka missä ikinä Suomessa se on joko vielä säilyy on tärkeä.
  18. Kyllä enemän siltä vaikuttaa että sinulle on opetettu kateus ja vainharhaisuus.
  19. Suomi24:n ohjeiden mukaan saa kirjoittaa suomeksi tai ruotsiksi. Muilla kielillä niillä tarkoitetuilla alueilla
  20. Nyt kateus loistaa täydessä loistissaan.
    Jos tuntisit Wiklfin taustan et tollaista väittäisi. Hänhän tulee todella vaatimattomista oloista Pohjanmaalta mutta alotti hyvin nuorena vähillä varoilla ja vähitellen on rakentanut omaisuuttaan kovalla työnteolla.
    21. 57 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt