twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1754

  1. Jos uskot että me ruotsinkieliset vastustamme sammen nostamista kansalliskieliasemman niin olet ihan väärässä. Sehän olisi oikeutettu kielelle oikeutettu asema jota pakkosuomentamalla on yritetty vuosine mittaan kansalta riistää
  2. On eri asia mitä tutkinnon saamiseen vaadita sekä mitä virkoihin vaadita. Hyväksytyn tutkinnon AMK- tai yliopisoista kuuluu kielitodistuksen. Mutta se ei tarkoita että esim. Kuopissa sijaitsevaan virkaan vaadita ruotsinkielen taitoa kunnan eikä valtion puolelta. Koska hallintoalue on yksikielinen

    Virkoihin on erikseen kielivaatimuksia. Yksikielissä hallintoalueissa yleensä ei virkoihin vaadita kuin sen alueen virallista kieltä. Ja jos vaadita siihen on oltava hyvä syy. Kaksikielisissä alueissa kielivaatimukset ovt sen mukaan kun ko virassa tuee palvella sen alueen kielillä.
  3. Kansa joka sulkee silmänsä oman alueen historiasta ei tiedä missä itse liikkuu tänään ja miksi näin tekee.
    Suomessa valloilleen päässyt historianäkemys ei perustu todellisiin faktoihin vaan 1800-luvulla nouseeseen nationalistiseen kuvaan.
  4. den var bra:)
  5. Saukkonen on täysin un ohtanut että Suomi on maana virallisesti kaksikielinen. Mutta tämä maa on jaettu hallinnollisest yksikielisiin tai kaksikieliiin kuntiin. Ja nämmä kunnat kuuluvat joko yksikielisiin tai kaksikielisiin hallintoalueisiin. Yksikielisissä hallintoalueissa virkamiehiltä ei vaadita ruotsinkielen taitoa kun taas kaksikielisissä molempien kielten hallinta vaaditaan. Mutta jos muuten yksikieliseen hallintoalueeseen keskitetään myös kaksikielsen alueen palveluja niin tältä osin muuten yksikielinen virasto muuttuisi kaksikieliseksi.
    Siksi minä henkilökohtaisesti katson että kaksikielsen alueen jonkun alan hallinnollisia palveuja ei tulisi keskittää yksikeiliseen alueeseen, koska se nostaa sen alueen virkamiehiltä vaaditavan kielitaidon tasoa sekä heikentää kansalaisten mahdollisuutta saada palveluja omalla kielelään. Kaksikielsten alueiden asoita voi keskittää jo kaksikielisiin hallintoalueisiin.
    Saukkosen "ehdotus" on siis jo toteutettu jakamalla maan aluetta hallintoalueisiin kielitapreiden mukaan.
  6. Ellet jaksa että mekin elämme täällä nin sinä olet se jonka on muutettava pois meidän yhteisestä maastamme
  7. Tervetuloa kansainväliseen maailmaan! Ennen Suomessa tehtiin mitä haluttiin ketään ulkomaailmassa katsomassa.
    Kyllä Suomikin haluaa toisille näyttää miten asioita tehdään ja kun toiset taas ovat huolestuneet miten Suomessa tehdään niin heiltä se olisi kielletty. Mikä kaksinaamaisuus!
  8. Mutta näköjään nautit itse tilanteesta aika paljon kun hakeudut suomenruotsalaisten pariin, näköjään uskot että sinusta tulee "bättre folk" kun liikut suomeruotsalaisten miesten parissa.
    Voi miten väärässä olet, sen olisit jo tässä vaiheesa oppinut jos sinulla olisi ollut halua etkä juossut sukunimeä perään. --- Me olemme ihan samanalaisia kuin te suomenkieliset.
  9. Täysin väärin olet ymmärtänyt asiat. Ensin otetaan kaikkien kansalaisten tarpeet tasavertaisesti huomioon. Maamme on kaksikielisyydestään huolimatta jaettu hallintopiireihin jotka ovat joko yksikielisesti suomenkieliset tai sitten kaksikieliset. Päälinja on että ykiskielisessä piirissä ei vaadita virkamiesruotsintaitoa koska sen alueen palveluihin ei kuulu ruotsinkielisiä asiakkaiata.

    Jyväskylän ELY keskus kuuluu yksikielisiin hallintoalueisiin, eli virkamiehitä ei ole tullessaan taloon vaadittu kielitodistusta. Nyt yhtäkkiä he kuitenkin joutuisivat lukemana ja käsittelemään ruotisnkielisten hakemuksia sekä vastaamaan kysymyksiin ruotsiksi.
    On se kohtuuton vaatimus että niin lyhyessä ajassa virkamiehiltä vaaditaan että heidän kielitaitonsa petrattaisiin että todella voivat ymmärtää ja vastata ruotsinkielisiin kysymyskiin.
    Jos keskitettään asioita niin kaksikielisten alueiden asioita voi keskittää jo olemassa olevaan kaksikieliseen hallintoalueeseen eikä pakolla yrittää tehdä yksikielisestä halllintoalueesta näennäisesti kaksikielinen.
  10. Den finska karelarfamlij som bodde på vår släktgård i en ganska svensk omgivning sade ofta att det var en lycka på den orten att få komma till en svensk familj. De svenskspråkiga tog emot dem och hjälpte medan de finskspråkiga svor och var arga på dem.

    Det var före min tid så jag har bara deras ord att gå på. Dåligt kunde de inte blivit behandlade för det är ännu helt naturligt att vi ibland deltar i varandras familjefester.
    Johannes Virolainen skriver ju också om hur mycket bättre de evakuerade ofta blev mottagna av de svenskspråkiga fast man inte talade samma språk.
  11. Tämän logiikan mukaan Venäjä vasta taistelukuntoinen oli koska heillähän on huomattavasti eniten kaatuneita - tä?
    Jokainen kaatunut on todellisuudessa yksi mies liikaa koska sota on aina julma.

    Rintamakarkuruus oli suomenkielisten keksuudessa %ssa suurempi kuin ruotsinkielisten. Ja ruotsinkieliset kaatuivat vähemmän kuin suomenkieliset. Osasyy tähän on että ruotsinkieliset sijoitettiin eri yksikköihin eikä aina pojat samoista kylistä samoissa paikoissa, kuten aika usein suomenkielisten kohdalle.

    Minusta kannattaisi olla iloinen siitä että me ruotsinkieliset katsomme Suomen puolistaminen luonollisena. Tämähän osoittaa että todella koemme Suomi kotimaanamme. Ja kun saamme suorittaa intin omalla kielellämme se näyttää meille että Suomikin hyväksyy meidät täysvertaisina kansalaisina.
  12. Suomen kanava voi kustannuksetta katso Nackan, Upsalan, sekä Västeråsin lähetysalueilla ( niillä alueilla missä suurin osa suomenkielisistä asuu).
    Tämän päivän lähtyksistä 45 min on femmanin ohjelmatarjonnasta tai 5% vaikka noin 30-40% Ruotsissa asuvista suomalaisista ovat suomenruotsalainen taustaiset.
  13. Jotkut sitten aina leikkivätkin murteellaan että toiset "uskovat" että hän todellisuudessakin puhuu tällä tavalla
  14. Kyllä ymmärrämme.
    Mutta on jotkut murteet ovat luonteeltaan niin lähellä vanhaa yhteispohjoismaista kieltä että jos tulee ihan toisesta päästä Suomen ruotsinkielistä asutusalueesta voi olla vaikeauksia jos puhuja on iäkäs henkilö.
    Meillä murteet eriävät kunnittain tai jopa kylittäin (siis vanhat kunnat ennen 1970-luvun liittymisiä)
  15. valitettavasti löytyy monta esimerkkiä siiätkin
  16. Suomessa käytämme melkein ainuana maana itsemäärittämisoikeuden. Muulla vähemmistöihin lasketaan aina ne joilla on 2-3 sukupolvea takaa vähemmistöön kuuluva vanhemapinhemkilö.
    Jos tällaiseen hyväksyttyyn tapaan mentäisiin myös meillä niin suomenruotsalaisten määrä kasvaisi.
    Itsemäärittämisoikeus on minusta oikeudenmukasiempi.
  17. Niin Peterhän näkee aina vihollisen jokaisessa ihmisessä jolla ei ole sama kantaa kuten hänelää itse
  18. Ero PISA tuloksissa on. Mutta ero on pieni ja ruotsinkielliset pärjäävät kuitenkin mutia pohjoismaita paremmin.
    Kansainvälisesti yllättävä on että ruotsinkieliset kielellisesti vähemmistönä pärjäävät melkein yhtä hyvin kuin kielienemmistö. Tämä poikkeaa täysin muiden maiden tuloksista.
    Monet ruotsinkieliset elävät hyvin suomenkielisissä ympäristöissä ja sen takia oman äidinkielen sananvarastoon ja joustava oman kielen kielenkäyttöön jää aukkoja.
    Ruotsinkielisissä kouluissa ei ole eri luokkia tai kouluja erityisoppilaille. vaan he on samoissa luokissa kuin muutkin, mikä taas aiheuttaa sen että luokan keskitaso myös vähän laskee.
  19. Savolaisiahan vasta kivoja ovat, ovat avoimia ja rehellisiä, sekä kielasioissa hyvin avarakatsoisia
  20. Tosiasia on että haluammekin kontaktia siksi halsuimmekin oman TV kanvan että sitä kautta saisimme tietoja omasta maasta ja omista alueistamme. - Mutta sekin oli väärin. ;)
    21. 73 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt