demeter1

Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

6837

  1. Taidat vähän yliarvioida minun - vai meidän? - yhden ainokaisemme äänemme vaikuttavuutta poliittisella kentällä, Beng.
    Tosin en ihan ymmärtänyt pointtiasi. Onko siis äänestäminen rikos ? Vai mistä nyt yritetään rangaista paheksunnalla, naljailulla ja nimittelyllä ? Enkä nyt puhu vain itsestäni enkä tarkoita ainoastaan sinua...Vaan enempi tätä kiihtynyttä vastakkainasettelun tarvetta, jota kai keskusteluksi kutsutaan..))
  2. Hieno kirjoitus, taas, Ano 19.04, vai oliko tuo 15.24 jonkun yhtä viisaan ?..))

    Itse arvostin kyllä Sanna Marinia operatiivisena johtajana ja kai yhdeksän avustajan turvin syntyi kohtuullisen hyvää jälkeä, mutta kalliiksihan tuo kaikki meille tuli. Ja laskua maksetaan nyt.
  3. Niin kauan kuin emme ole onnistuneet rakentamaan täydellistä yhteiskuntaa, kaikki on mielestäni tapahtunut juuri noin, kokeilemalla, Beng.
  4. Kiitos liekko. Lahjomatonta puhetta. Kuin suoraan Pentti Linkolalta..))

    Toiveikkuuttakin Keskisarja sentään viljeli. Uskoi, että meissä kaikissa on uskomattomia voimavaroja tiukan paikan tullen. Vaikka se ei maailmaa pelastaisikaan...
  5. Juuri noin liekko. Joku jo kirjoittikin, että jos persut eivät olisi menneet hallitukseen, olisi syytetty vastuun pakoilusta. Antaa heidän nyt yrittää, eikä taida olla kenenkään edun mukaista "palauttaa heille sitä kuraa, mitä ovat itse heittäneet" (Beng) Kostoa koko elämä - vai ?
    Teemu Keskisarja totesi, persut valittuaan, ettei hän ole heidän kanssaan kaikissa asioissa samoilla linjoilla, mutta kai jokainen nyt ymmärtää, ettei ole olemassa sellaista puoluetta, joka täysin vastaa omia näkemyksiä.
    Jokaisessa puolueessa on sekä hyvää että huonoa ja jos sen ymmärtäminen puuttuu, puuttuu mielestäni aika paljon.

    Maissii peräänkuulutti yhteiseen hiileen puhaltamista. Ei taida onnistua. Ilmeisesti suurin osa meistä tahtoo ankkuroitua johonkin ideologiaan, kuka mistäkin syystä: vahvistaakseen omaa egoaan - tai turvallisuudentunnettaan ?

    Anolla 15.24 oli tuolla aikaisemmin ansiokas kirjoitus, kiitos siitä. Muistutti siitä, miten meidän kansanvalta ja hallintokoneisto toimivat. Kannattaa lukea, kertauksen vuoksi..))
  6. Jos minua tarkoitat, Ano 18.17, niin totta puhut. En silti katso olevani täysin pihalla osattomien todellisuudesta, tunnen sitä ehkä keskivertoa enemmän työhistoriani ja vapaaehtoistyöni vuoksi.
  7. Sanos muuta, Ano 18.15..)) Olin 30 kun esikoinen syntyi, hän taas oli 42 kun sai poikansa.

    Toisaalta tuntuu ihan ansaitsemattomalta onnelta, saada seurata pieniä lapsia vielä.
    Harmillista on tietysti se, ettei aina jaksa pysyä heidän vauhdissaan ja tietysti jää myös näkemättä se, miten aikanaan asettuvat omaan eläämäänsä.
    Kaikkea ei voi saada..))
  8. Minä äänestin Teemu Keskisarjaa..)) Maissii linkitti tuolla hänen ensimmäisen (?) puheensa.
    Aikaisemminkin olen äänestänyt (tuttua) talousvaikuttajaa persujen listoilta, mutta hän ei eduskuntaan päässyt. Ehkä oli hänen onnensa.
    Eipä tuo alku hyvältä näytä, siis valittujen kohdalla. Kuraa tulee niskaan heti alkumetreillä, vaikka kaikki olivat kilvan vakuuttamassa säästötoimien tarpeellisuutta...
  9. Nykyisin pakkaa käydä niin, että jos/kun tekee suunnitelmia, ne muuttuvat muuksi ennenkuin toteutuvat.
    Olin suunnitellut viettäväni Juhannuksen yksikseni, on ollut niin paljon tapahtumista viime aikoina - siis minun mittarillani mitaten.
    Nuoremman pojan perhe meni pojan appivanhempien luo saareen, vanhempi poika oli kotosalla ja pikkumies oli tulossa mummon luo, paremman seuran puutteessa..))kun kaveritkin olivat juhannuksenvietossa muualla. Vietin sitten aaton heidän kanssaan, vuoroin täällä, vuoroin siellä.
    Kroketti, tikanheitto, jalkapallo - kyllä siinä mummo väsyi niin, että torkahtelin telkkarin ääressä, kun katselin (uusintana) Judya - elokuvaa Judy Garlandin elämästä, josta Renee Zeilweger palkittiin Oscarilla. Uskomatonta näyttelijäntyötä. Ulkonakökin oli saatu muistuttamaan esikuvaa lähes täydellisesti.
    Tänään oli sitten (onneksi) tarjolla rikkumatonta rauhaa. Päätin katsella Teemalta Aki Kaurismäen työläistrilogian, mutta nukahtelin Arielin kohdalla..))
    Mietin Kaurismäen suosiota maailmalla ja kun tämän uuden hallituksen kohdalla nyt pahoitellaan Suomi-kuvan muuttumista huonommaksi, mitä ovat tehneet Kaurismäen maailmalla palkitut elokuvat ? Kyllä kai meni maankuvaa välittävät ?

    Eipä Louis Eduardin palkittua kirjaa "Ei enää Eddy" Ranskassakaan juuri hehkutettu, kun katsottiin, ettei kirjassa kuvattua köyhyyttä Ranskassa ole. Ehkä ei ole Kaurismäen kuvaamaa ankeuttakaan Suomessa..)) Ainakaan en tunnista, vai olenko vain kieltäytynyt näkemästä sitä ?
    Helteet eivät ole minua haitanneet. Sisällä ilmalämpöpumppu huolehtii viilennyksestä, verraton vehje, mutta sadetta odottelen hartaasti. Meillä on onneksi pihakaivo kasvien/kukkien kasteluun ja vesileikkeihin (!) mutta tekee silti pahaa katsella kuivuudesta kärsivää luontoa.
    Onneksi palstalla on myös kesäisiä viestejä, ainakin täällä 80+:lla. Muualla taidetaan enempi purkaa pettymystä uuden hallitusohjelman tiimoilta ja onhan maailmanpolitiikassakin uutta kaiken aikaa. Seuraan niitä, mutta kiivailla en jaksa.
    Oikeastaan voi vain ihmetellä sitä uskonvarmuutta, millä lähes jokainen katsoo tietävänsä miten yhteisiä asioita tulisi hoitaa...
  10. Heh, täällä on sitten jo kolmas dementoitunut..)) Diagnoosia ei minullakaan (vielä) ole.
    Ihmetyttää vain, että "objektiivisuus" tulkitaan niin, että jos suhtautuu Perussuomalaisiin "objektiivisesti" on automaattisesti heidän kannattajansa ja kuuluu dementoituneiden ja höynäytettyjen kastiin...))
  11. Kiitos Ano. Enpä olisi osannut tuollaistakaan infoa puiden kaadosta etsiä ja löytää . Auttaa minua myös budjetoinnissa. Säästit minulta paljon aikaa ja vaivaa - ehkä rahaakin..))
    Kiitos, kiitos !
  12. Minulle puut merkitsevät paljon. Jos ne kärsivät, minäkin kärsin..)) Maalle mennessä oli silmänruuaksi tarjolla todella hyvinvoivaa metsää ja kun se vaihtui istutusmetsäksi, mieli madaltui samantien: kilometrikaupalla tuota tulitikkumetsää, sekin kuivaa ja kituliasta, eihän se palvele edes metsataloutta.
    Lapsuudenkotini pihalta kaadettiin aikanaan kaksi isoa kuusta. Tultiin varovaiseksi kun paikkakunnalle sattunut trombi vei naapurista kuistin, vaurioitti päärakennustakin.

    Nyt kun katselin paikan puustoa "sillä silmällä" oli pakko nähdä että peräti kuusi kalliolle kasvanutta ja kuivunutta mäntyä on pakko kaataa. Samoin vanha, salamanleimaama koivu.

    Tein kyllä naapurin kanssa hyvä diilin: hän lupasi kaataa puut ja hoitaa roippeet pois pihalta, jos saa puut itselleen. Oli kyllä win-win- kauppa, molemmat hyötyivät.

    Täällä missä nyt asun, on sama homma edessä. Puita on liikaa tontilla, mutta täällä en usko pääseväni noin edullisesti. Naapuri jo keväällä katseli "metsääni" ja kysyi miksi en harvenna sitä kun kuitenkin tarvitsen puuta saunan ja takan lämmitykseen (säästellen niitä käytän. pienhiukkaisten vuoksi..)) Valitin varattomuuttani, veikkaan että muutaman puun kaato klapeiksi asti maksaa helposti kymppitonnin... Kun lehtipuita on suurin osa, haravointiakin riittää omiksi tarpeiksi, syksyllä.
    Minusta metsän ja puiden vaikutuksesta ihmismieleen on tutkimustietoakin, mutta uskon että "metsäsuomalaisella" on luontaisesti erityinen suhde metsään, puihin, ja onhan metsä pitkään ollut myös meidän taloutemme kulmakivi.
  13. Minäkin luin (joskus keväällä) tuon Tuulaliina Variksen kirjan "Sattunut syntymään". Olen aina pitänyt hänen kirjoistaan, niin tästäkin. Samaan kiinnitin minäkin huomioni: kauniisti ja ymmärtävästi käsitteli kirjassa entistä puolisoaan, Pentti Saarikoskea - jolle eivät omat lapsetkaan juuri armoa antaneet..))
    Hyvin tuosta ajankuvasta voi itseään ja omaa lapsuuttaan peilata, vaikka se erilainen olikin.
    "Vaikea, mutta ymmärretty lapsuus", minulla..)) Kuulemma sekin antaa riittävän hyvät eväät elämälle ja ymmärryksen kasvaessa selviää vuosi vuodelta paremmin. Näin sanovat.

    En muista kerroinko täällä jo Trevor Noahin kirjasta Laiton lapsi. Ehdottomasti paras lukuelämys tämän kevään kirjoista. Kertoi Noahin omasta lapsuudesta ja nuoruudesta Etelä-Afrikassa ja kasvusta tunnetuksi koomikoksi ja näyttelijäksi. Noah kirjoittaa rankoista aiheista kevyesti, lukijaa säästäen...
    Pauliina Vanhatalo on näistä nuorista kirjailijoista sellainen, jolta olen lukenut paljon. Keskivaikea vuosi, oman masennuskauden kuvaus, ja nyt tämä: Toinen elämä.
    Sopii mielestäni näinkin vanhan lukemiseksi, jos yleensä tykkää kasvu- ja selviytymistarinoista. Tunne-elämän kriisejähän tuntevalle ihmiselle pakkaa tulla tämän tästä..))

    Kun kävin lapsuudenkodissani huomasin, että siellä(kin) minulla on paljon kirjoja, sellaisia, joita voi lukea toiseenkin kertaan. Matkalukemiseksi otin Kari Suomalaisen "Ihmisen ääni" - Maarit Niiniluodon haastatteluista koottu kirja, joka hyvin valottaa Kari Suomalaisen persoonaa ja hänen omintakeista, konstailematonta ajatteluaan.

    Kirjapiirissä meillä oli viimeksi käsittelyssä Johanna Elomaan kirja Prinsessan pako. Kertoi siis paljon julkisuuttakin saaneen Dubain prinsessa Latifan pakoyrityksestä, jossa suomalainen Tiina Jauhiainen oli osallisena. Kultaiseen häkkiinsä Latifa joutui palaamaan, enkä ainakaan itse ole nähnyt uutisia hänestä sen jälkeen.
    Vino pino kesälukemista odottaa hiljaista hetkeä: Jarkko Tontti, Antti Tuuri, Sara Osman, Abdulrazak Gurnah...Onneksi laina-aika on pidenntty kesäksi ja voihan lainoja uusiakin.

    Laiskat lukevat, sanoi toinen kirjoittaja...)) En nyt niinkään sanoisi: tänäänkin kipitetty kaupalle, 4 km, kasteltu kasvit, laitettu ruokaa ja mitä vielä ehtiikään. Lukeminen edustaa minulle lepoa ja vapaa-aikaa, jonka katson ansainneeni...
  14. Kiitos palautteesta Ano 14.27. Vähän arkailin kirjoittaa tuota "matkakertomusta" kun myös minulle käy noin kuin kuvasit: mieli herkistyy eikä oikein tahdo päästä "asialinjalle", haavoittumattomuuden tilaan.
    Kotipaikan hautausmaa on minullekin pyhä paikka: monta tuntia siellä menee omaisia ja tuttuja etsiessä ja "tavatessa".
    Ja totta, vainajat tulevat hautausmaalla lähelle, kuin olisivat kanssamme yhä, eri muodossa vain. Ja kotipaikka, synnyinkoti ottaa aina syliinsä sieltä lähteneen - jos vain itse avaa sille sydämensä.
    Mutta näin se on pakko nähdä kuin sanot: kaikkeen tottuu (kun on pakko).
    Mutta lujille se välillä ottaa...
  15. Tuollaisen kokemuksen jälkeen, mitä kuvasit Ano 18.46, on varmasti helppo tuntea, että usko on lahja eikä sitä tarvitse epäillä.
    Itseäni on lohduttanut se, että aika moni hengenmies katsoo, että usko ja epäily kuuluvat yhteen, eivät sulje toisiaan pois ja aika moni meistä taitaa joutua esittämään Luojalleen pyynnön:
    "Pidä minusta kiinni, kunnes kasvosi nään", kuten Pekka Simojoen koskettavassa laulussa pyydetään.
  16. Niin, mutta Vuorisaarnassa taidettiin kuitenkin julistaa autuaiksi myös murheelliset...
    Niin että lupa on annettu ja lohdutus luvattu.
  17. Onneksi olkoon, Ano 16.32. Meidän suvussa on vain yksi lääkäri, mutta hyvä sekin...
    Palveluammatti parhaasta päästä eikä tarvitse epäillä, ettei olisi tarpeellinen.
  18. Aika jännä syntymäpäivä ja -aika sinulla, keskiyö (Ano 14.33). Mulla on lapsuudenystävä, jolla oli kaksoisveli. Tyttökaverini syntyi juuri ennen puolta yötä ja veljensä sen jälkeen - eli eri päivinä syntyivät kaksoset.
    Veli sai aiheen vitsailla: naiset aina ensin..))
    Kyllä usko, uskonnollinen vakaumus, jos sellainen on, taitaa olla niitä asioita, jotka antavat mielenrauhaa ja mielen tyyneyttä myös tässä elämänvaiheessa kun omat voimat hupenevat, eikä ole enää mistä pitää kiinni. Onnelliset he, joilla on luottamus korkeimpaan, vaikka se "yksinkertainen" lapsen usko.
  19. Niin, pitäisi kai ajatella vain sitä miltä ne kuulostavat vaikka äänteellisesti, mutta kun ei niille mielikuvillekaan mitään voi...
    Raamatullisetkin nimet olivat yhteen aikaan muotia. Yhdessä päiväkotiryhmässä oli niitä kolme: Luukas, Markus ja Johannes - Matteusta ei ollut, eikä Juudasta..))
  20. Olet oikeassa, Ano 12.12. Kyllä itse vähän tunnen myötuntoa, jos pikkutyttö on nimeltään Hilma (kuten 1885 syntynyt tätini)...
    Ja Roope pojannimenä vie kyllä heti ajatukset Rosvo-Roopeen...Eikä se Eemelikään nyt niin häävi ole...
    21. 20 / 342
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt