demeter1

Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

7437

  1. Raamattu on "kirjojen kirja" (Voitto Viro) etenkin alkuperäiskäännöksenä.. Uutta en ole lukenut, paitsi Pentti Saarikosken käännöksen Matteuksen evankeliumista.
    Siitä jäi mieleeni, että Saarikoski käänsi "pahan" muotoon "raha". Ennakoiko nykyaikaa ?

    Remarquen kirja - siis tämä Länsirintama- teki vaikutuksen minuunkin ja Margret Cravenin Kuulin pöllön kutsuvan sai minut arvostamaan intiaaniviisautta ja suremaan sen olematonta suosiota. Onneksi Katja Kettu kiinnostui ja kirjoitti kirjan Rose on poissa.
  2. Olen luultavasti lukenut kaikki Torey Haydenin kirjat. Hänhän kävi vuosia sitten Suomessakin.
    Tiikerin lapsi oli ehkä vaikuttavin kasvukertomus, minkä tiedän.
    Käydessään täällä Torey Hayden kertoi päähenkilön, Sheilan, myöhemmistä vaiheista ja ainakin silloin Sheila voi "hyvin" - siis pärjäsi normaalissa elämässä.
    Kirjan takakannessa sanotaan: "kirja näyttää, mitä yksikin ihminen, joka todella välittää, voi saada aikaan".
    Vähän kuin Äiti Teresan kehotus; "ellet voi pelastaa kaikkia (lapsia), pelasta yksi"...
  3. No jopas, iso moka. Intiaanipäällikkö Settlen puhe on vuodelta 1854. Washingtonin suurelle päällikölle, joka tahtoi "ostaa" intiaanien maat ja siirtää heidät reservaattiin.
    Puhetta on pidetty kauneimpana luonnolle omistettuna (muisto)kirjoituksena mitä on.
    Itse en voi sitä kyynelehtimättä lukea...
  4. Taidan jättää vastaamatta tuohon ensimmäiseen kysymykseen, Ano 18.11.
    Omasta avoimuudesta voi tulla pahastikin takkiin, kuten kohdallani on käynyt.

    Muuttoaikeet kävivät kyllä mielessä viime talvena mutta kun punnitsin tarjolla olevia vaihtoehtoja niin tämä asuminen tuntuu sittenkin parhaalta vaihtoehdolta.
    Siis, jos tämänhetkinen terveys pysyy voimassa...
  5. Niin Neeasa. Totta, että helpommalla pääsisi, jos "ulkoistaisi" näitä joukkotapaamisia.
    Yritin sitä talvella, merkkipäivän aikaan, mutta nuoret halusivat mieluiten olla pojan luona: tutut puitteet, oma rauha ja hyvä ruoka.
    Itse olen aina ollut samoilla linjoilla. Jonkin harrastus- tai vapaaehtoistyöporukan kanssa on käyty "ulkona syömässä", mutta se ei selvästikään ole minun juttuni - intiimiys kärsii enkä ole mikään ravintola- tai ruokabongari muutenkaan.
    Toiset nauttivat siitäkin eikä kai siinä mitään moitittavaa ole. Kuka mistäkin tykkää.

    Oksaalihappo taitaa olla se raparperin syrjinnä syy, mutta samaa muistelen: maitoa mukaan niin kelpo herkku sekin.
    demeter1
  6. Kiitos taas matkakertomuksestasi, Ramoona. Odottelinkin sitä jo. Matkakuvaukset ovat aina niin eheitä kokonaisuuksia, että niiden avulla pysyy hyvin matkassa mukana..))
    demeter1
  7. Ihan tuosta tutkimuksesta olisin kysellyt tarkempaa tietoa, Ano 23.28. Mikä taho tutkimuksen teki ?
    Miten isoa joukkoa lapsia oli haastateltu, minkä ikäisiä ja missä päin Suomea asuivat? Miten fyysinen ja henkinen väkivalta oli määritelty ja erotettu toisistaan ?

    Ihan itseäni tyynnyttääkseni kyselen, koska jos noiden tietojen perusteella vetää johtopäätöksen meidän lasten kokonaistilanteesta, niin onhan se aika lohduton.
  8. Hyvät sinullekin Makriina ! "Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta"- Muskettisotureiksi meidän pitää ruveta, että saadaan se mikä meillekin kuuluu !
  9. Sanos muuta tepa ! Ei ole Makriinan voittanutta. Hän repii huumoria vaikka mistä..))
    Minäkin, arkkuun jo asettunut, virkosin heti Makriinan taikavoimista !
  10. Minäkin toivoisin, ettei tepa lähtisi. Kun täällä ei saisi ketään kehuakaan niin olen tepan kohdalla yrittänyt pidättäytyä siitä. Heti hänen mukaan tulonsa kuitenkin ilahdutti: hyvä kirjoittaja, aktiivinen ja osallistuva. Ja aina ystävällinen kaikille.
    Sekavuus rassaa minuakin kun itse haen mieluiten jatkuvuutta, tutuksi tullutta seuraa...
    Saattaa olla, että jos näitä kantavia voimia katoaa enemmänkin, ei itsekään jaksa enää pysyä "kehityksessä" mukana.
  11. Aivan loistava tiivistelmä kirjasta Paloma ! Avasi "tapauskertomusta" myös syvyyssuuntaan.
    Tuo Pillipiipari-tarina oli mainio yksityiskohta ja vihjaa mielestäni hienovaraisesti siihen, että ne, joilla on "vähemmän" saattavat luonnostaan olla "Korkeimman suojeluksessa". Sellaistakin tulkintaa heistä on nähty.
    Tässäkin kirjassa Ira, hyljeksityin kaikista, oli sittenkin oman itsensä suhteen selviytyjä ja pystyi näkemään muiden naamioiden taakse.
    Hän oli vapaa sielu !
    demeter1
  12. Tuo äskeinen oli siis minun, puumerkki jäi pois...
  13. Onneksi sinä olit paikalla, Ano 17.43, todistamassa tuota tapahtumaa, jymyuutista ! ..))
  14. Pitäisiköhön tuosta vierailusta nyt sanansa sanoa. Sentään uuden presidentin ensimmäinen valtiovierailu.
    Onhan heitä aina mukava katsella. Taitavasti ja sulavasti liikkuivat näissä uusissa rooleissaan.
    En ole mikään muotiasiantuntija, mutta ymmärrän, että rouva Stubbin asulla on isompaakin merkitystä. Kai hän samalla esittelee suomalaista vaatesuunnittelua ja meidän osaamista silläkin saralla.
    Itse en pitänyt tuosta valkoisesta luomuksesta. Minusta hänelle sopivat suorat, yksinkertaiset linjat, sellaiset joita hänellä oli presidentin virkaanastujaisissa.
    Hattu on hirvitys, mielestäni. Miten se pysyi päässäkään ?
    No. "Maailma" ihasteli ja presidenttipari oli edukseen. Se kai on pääasia ?
  15. Ikävästi tylytti Gruz lääkäriä, joka alkaa jo olla oma suosikkini. Ilmeikäämpi on kuin Manuel.
    Markiisittaren kaksinaamaisuus ja juonittelu alkaa jo käydä hermoille..))
  16. Niin Ano, 14.47. Tarkoitin kirjassa esiintyvää vallankäyttöä. Tämän päivän tilanne meillä taitaa olla kaikilla tiedossa ja ihmetellä täytyy, että se on parissa kymmenessä vuodessa muuttunut tällaiseksi ja ilmeisesti vain pahenee koko ajan.
  17. Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun taas pitkän viestin tänne kirjoitin eikä lähtenyt liikkeelle.
    Yllättäen tuohon kirjaketjuun kirjoitettu taas lähti.
    En nyt jaksa enää kirjoittaa uudelleen tuota hävinnyttä - ihan tätä arkeani vain kuittailin. Tai oikeastaan todistelin epäilijöille, että kyllä mummoilla muutakin on kuin La Promesaa..))

    Katsoin myös, että meillä on, kaiken raadannan - entisen, nykyisen ja tulevan - ohella on OIKEUS näihin omiin, halpoihin huveihimme. La Promesa, paitsi että se virkistää aivotoimintaamme kun pitää pähkäillä näitä juonittelun kommervenkkejä, myös antaa meille kauneuselämyksiä: kauniitä ihmisiä, kauniita asuja, kaunista ympäristöä. Kyllä se vaan kotiolot voittaa - vai miten sitä sanottiin ?..))

    Iloisena lukijana olen silti ollut mukana. Miten nätisti täällä osattiin neuvoa Kristiinaa, kertoa kukkahankinnoista ja muista kasvusuunnitelmistaa. Intoa tarttuu monesta tekemisestä.
    Tuo Brinkkalan "mormooni" sai purskahtamaan nauruun..))

    Hyvää viikonloppua tänne. Meillä on sunnuntaina triplasynttärit: poika, pojanpoika ja pojantytär. Ja mansikkakakku pitäisi tehdä pojanpojalle. Mitenkähän vanhan käy ?
    demeter1
  18. Hyvä, ettei tämä aloitus kadonnut tähän yleiseen kaaokseen. Minustakin keskustelu kirjasta - ja aiheesta - oli vasta alussa - aktiivisesta osallistumisesta huolimatta.
    Vaikka itse sain kirjan luettua loppuun saakka, ei se rauhaan jättänyt. Isoja kysymyksiä jäi auki ja pakko oli nostaa kädet pystyyn - avuttomuuden merkiksi.
    Yleiseen keskusteluun kouluväkivallasta kirja tuskin vaikuttaa paljonkaan. Tuskin se kelpaa työkaluksi mihinkään strategiatyöryhmään.
    "Tapauskertomus" -näin sisältöä kuvattiin kirjan kannessa ja sellaiseksi, yksittäistapaukseksi, se on helppo asettaa.
    Itse en niin tekisi. Kyllähän jo nämä viestit, mitä mediakin meille koulumaailmasta välittää todistavat päinvastaista. Jäävuoren huippuja ovat nämä ääritapaukset, väkivallan teot, eivätkä tähänastiset keinot riitä niiden taltuttamiseen.
  19. Jaa, Ano 12.13. Nyt sai Saarikoski kyytiä..)) Enpä osaa tuohon mitään sanoa. Nuoruuden päiväkirjat tekivät kyllä vaikutuksen; että niinkin nuorena näki tuon kaiken ja teki omat valintansa sen pohjalta. Niitä voi tietysti arvostella, jos on varaa ja tuntee siihen tarvetta.
    Lahjakkaita lapsia hän kuitenkinkin maailmaan teki.
    Tiedä vaikka olisi ollut meteoriitti, joka tuhosi itsensä valaistakseen maailmaa..)) Näin on joistakuista sanottu...
  20. Juu, brinkkala, mutku muuttavat Madridiin ja siellä lymyilevät muutaman kuukauden ja sitten varjelevat vauvaa liiallisilta katseilta niin voisihan tuo onnistua ? Onnistuihan se Curronkin kohdalla..))
    Kyllä niitä romansseja on nyt niin paljon vireillä että ihan menee pää pyörälle Abel ja Jana ilman muuta ja nyt vielä Carlos ja Candela..)) Eikä Mariasta ja Salvadoristakaan tiedä. Sitten on tämä Petran veli, Feliciano, symppis, selvästi yhdistettävä tähän Mauron entiseen, nimeä on nyt muista. Manuelkin vielä haikailee Janan perään, mutta Abel on nyt vahvoilla ja hyvä niin..))
    21. 22 / 372
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt