Nojatuolissa,,,,yritetäänkö ?

Aloitan uuden ketjun, näkyy tuota innokkuutta riittävän, onko asiallista sen voi jokainen itse päätellä.
Suomi24 pahoitteli sekoilua ja yrittävät aikaan saada parannusta, uskotaanko ?
Itseäni ei liioin innosta tämä nykyinen oleminen, mutta sinnikäs olen ja yritän uskoa kaiken tulevan ennalleen,,joskus.

Ikkunat hohtavan puhtaina mieltä ilahduttaa, tiukka homma olikin, illalla oli kuin puujaloilla olisin kävellyt, tytärkin selkäänsä valitti, mutta voitto on meidän tällä kertaa.
Pienestä se mieli hyväksi tulee.

Makkarasta olette keskustelleet, vähentynyt on minunkin osalta makkarat, leikkeitä ei juuri lainkaan, makkarasopan joskus mielitekooni teen, ryynimakkara on myös hyvä, kun sen paksuhkoon kastikkeeseen lurauksen kermaa laittaa.
Ruoka on tullut makujensa suhteen vaikeaksi, mutta itse tehden saa tehdä mikä milloinkin parhaalta maistuu, ystävä kertoili juuri, miten valmis ateriat, myös sairaala ruuat ovat mauttomia ja samankaltaisia.
Ruokaa on ja hintaakin paljon, mutta maistuminen on sitten hakusissa.

Pukeutuminen on myös ollut keskustelussa, se on yksi niitä kiistan kohteita, mutta ehkä jo tähän ikään tulleet osaavat oman tyylinsä esittää.
Olen tässäkin asiassa omalaatuinen, haluan aina poiketa yleisestä ja jotain poikkeavaa vallan muodoista hakea, silloin jos sitä yleensä viitsin käyttääkään.
reilut kiristämättömät vaatteet antaa hyvän olon ja se on mielestäni muotiakin tärkeämpi.
En halua pukeutua kaavamaisesti, muotia etsien, vaan omaan persoonaani pirteän kuvan antavaksi, en toki muotitietoinen olekaan, en ihaile niin sanottuja muodikkaita ihmisiä.

Tässäpä taas aiheita ottaa kantaa, keljuillen tai sovitellen, sen päätätte itse, toivon tilanteen rauhoittumista ja vakikirjoittajia mukaan.
Ilo uutinen La Promesan katsojille, se jatkuu kolmannen kauden turvin ja läpi kesän, näin jostain sain lukea.

258

2680

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Huomenta! Hyvä, että Nojatuoli löytyi, on hyvä, että elämässä on jotain pysyvää :)
      Onnea Korppikselle siviilisäädyn muutoksesta!
      Minun makkarakeskustelu on siinä, että "nakitan" ehkä parvekkeen lasien pesun tyttärelleni. Hänellä on pitkät raajat, kuin oranki.
      Kyllä minä kerran kesässä käristetyn nuotiomakkaran syön. Semmoisen missä kuoret ovat poksahtaneet auki ja kärähtäneet. Kerralla vuoden karsinogeenit :)
      "Saapastelen" tänään vesijumppaan, sen verran lonkka yöllä juili.

      Hyvää päivää kaikille!
      /brinkkala

      P.S. En pysty scrollaamaan tekstiäni, joten pahoittelen kirjoitusvirheitäni.

    • Anonyymi

      Minuun on iskenyt jokin vilutauti. Yönkin nukuin villavaatteissa, eikä tullut edes kuuma.
      Väsymys vie voiton koko ajan, en pysty tekemään mitään, nukahdan nojatuoliin tuntikausiksi. Sain koko maata koskevan päivystys-puhelinnumeron 116 117, josta voi kuulemma kysyä neuvoa ongelmatilanteessa. Ei ole vielä tarvinnut soittaa.
      Onko kenelläkään tästä kokemuksia?¨
      Mkr.

      • Anonyymi

        Minulla on, Makriina, kokemusta 116 117:stä.
        Pari kertaa olen sinne joutunut soittamaan ja saanut mielestäni hyviä neuvoja.
        Toivottavasti pääset vilutaudistasi. Minulla se kuuluu "taudin kuvaan" - kuten ymmärtääkseni monella kilpirauhasvaivaisella.
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on, Makriina, kokemusta 116 117:stä.
        Pari kertaa olen sinne joutunut soittamaan ja saanut mielestäni hyviä neuvoja.
        Toivottavasti pääset vilutaudistasi. Minulla se kuuluu "taudin kuvaan" - kuten ymmärtääkseni monella kilpirauhasvaivaisella.
        demeter1

        Kilpirauhanen on nyt syypää moneen! Ennen ei koko rauhasesta mitään tiedetty, nyt joka toisella on lääkitys. Minullakin.
        Lohduttavaa, että horkalle löytyy selitys.
        Ehkä minun lääkitystäni pitää muuttaa. Onkin mielenkiintoista nyt tutustua hyvinvointialueen terveystarjontaan, jota saa siinä vanhassa terveyskeskuksessa. Omalääkärin ohjauksessa!
        Mkr.


    • Anonyymi

      Aamupäivää ! Hyvä että ilmaisit tuntojasi nykymenon suhteen, Sel-la ! Ei ole Nojatuoli niinkuin ennen. Ennen sinne istahdettiin muut huomioiden, muita kuunnellen, nyt tullaan takki auki, neuvoja ja ylenkatsetta tuliaisina. Vakivieraat pisteytetään, sijoitetaan sopivaan raamiin ja siinä kaikki.
      Parhaassa tapauksessa siirrytään muualle, sinne missä tapahtuu, missä on enemmän seurattavaa ja ajatellaan armollisesti: antaa mummojen olla - tai sitten jäädään kytikselle, jospa jäisikin vähän härnäämään mummoja?

      Tahdolla kirjoitin oikein provosoivasti. Sen verran harmissani olen tästä nykyisestä kaaoksesta ja siitä menetetystä ilmapiiristä, minkä Sel-la ja Nojatuolin muut kirjoittajat saivat aikaan ja pystyivät säilyttämäänkin melko pitkään. Nyt se on ollut häviksissä pitkään, vai tulkitsensko tilanteen väärin ?
      Nyt nojatuoli on samanlainen ohikulkupaikka kuin mikä tahansa muu ketju, paitsi että jotkut uskalikot vielä kirjoittavat siellä tunnistettavina.
      Kiitos Sel-lan ja muutaman vakikirjoittajan se vielä sentään sinnittelee ja puolustaa niitä arvoja, mikä erottaa sen muista: jatkuvuutta, vertaisuutta, hyvää mieltä ja hyvää tahtoa.
      Niiltäkö piti viedä elintila ?
      Kuulen kyllä korvissani vastaväitteitä ja sehän on luonnollista. Ei tuo paatoksellinen puhe mitään jumalansanaa ole, mutta kun minullakin taitaa olla se "oikeus" ilmaista mielipiteeni niin sen olen nyt tehnyt.

      Tuskin jaksan kovasti vastailla, jos "keskustelu" jatkuu. Jälleen kertaalleen kiitän Sel-laa kaikista näistä vuosista, jotka olet jaksanut omaa ketjuasi vetää. Paljon vertaistukea ja hyviä muistoja olen täältä saanut mukaani. Palstaystäviä tulen kaipaamaan, mutta se taitaa olla tämän elämänvaiheen sisältöä: luopuminen, suru ja kaipaus.

      Kuulemma olen tehnyt lähtöä aikaisemminkin. Itse en sellaista muista. Jossakin ketjussa koettiin meidän vakikirjoittajien "mittaavan kannatustamme" kun lähdösta puhumme. Omalla kohdallani voin sen myöntääkin. Enhän minä täällä itselleni kirjoita ja ellen koskaan saisi vastakaikua, minulle ei jäisi riittävää motivaaliota mukana pysymiseen.

      Lukijana olen viime aikoina pysytellytkin, ihan oman elämäntilanteenkin vuoksi.
      Niin kauan kuin tuttuja kirjoittajia on mukana seuraan kyllä Nojatuolin tapahtumista, kiitos teille Nojatuoliin kirjoittavat - elämänsisällöstä..))
      Kaikkea hyvää keväisiin päiviin !
      demeter1

      • Anonyymi

        Demeter! Haikeaksi vetää jos et enää Nojatuolissa halua jatkaa. Ymmärrän sen kyllä, sillä samanlaiset mietteet omassa päässänikin pyörivät. Tavoistaan vain on vaikea luopua, mutta S24:n kaaos on kyllä auttanut asennoitumisessa.
        On vain vaikeaa luopua kertaheitolla monista virtuaaliystävästä, joihin on aikojen mukana tutustunut. On tainnut moni muukin lähteä.
        No kunhan tämä tilanne menee ohi, niin ne, joille Nojatuoli on ollut piikkinä lihassa, saavat parempaa tilaa sanomalleen.
        Mietin vielä.
        Mkr.


    • Anonyymi

      Sää on harmaa. Nykyään mielikin. Niinkin vähäiseltä tuntuva haitta kuin vyöruusu haittaa elämää.
      Kun kipulääkkeitä tarpeeksi ottaa, se lievittyy. Erityinen asia ihorokkotapauksessa on, että se lievenee kun pitää
      omaa kämmentään kipupaikan päällä.
      Se vaatii vaateriasennon eli makuullaan.

      Polttoklapit pitäisi tilata kun ei tiedä voinko asua ok-talossa vielä seuraavan talven.
      Ehkä päiväposti on jo kannettu. Klinkkaampa vilkaisemassa olisiko jo kannettu. Pieniä ovat Hurskaisen murheet isojen rinnalla.

      • Anonyymi

        Älähän nyt hurskainen. Mitä olen vyöruususta kuullut, ei se nyt ihan pieni haitta ole. Onneksi lääke auttaa ! Tuttu sai sen kaksi kertaa peräkkäin, mutta ei "vähästä" lannistu hänkään.

        Toivottavasti saat hyvää puuta lämmitykseen. Minun viime ostokseni menivät "metsään" - niin kutsutusti. Kuusipuuta, mutta myyjä ei ollut viitsinyt niitä kunnolla klapeiksi pilkkoa. Jouduin hankkimaan eri miehet niitä halkomaan.
        demeter1


    • Anonyymi

      Ryynimakkaralle kermakastiketta, aivan hirveitä rasvapommeja molemmat!

      • Puhuin makunautinnoista, en terveellisyydestä, mutta laita sinä vettä, ei jää kuin makkaran rasva, jos sitäkään et hyväksy, älä syö ollenkaan.

        Olen pitkän iän saavuttanut syömällä mitä on tarjottu, nyt hieman mielitekojani nautiskelen ja tuo ryynimakkara oli kotonani silloin tällöin tehty ja hyvää oli.
        Taisi olla maitoa se sekaan laitettava, eihän kermoja tuhlattu kuin jälkiruokiin.

        Kiva kuitenkin, että muistutit tuosta rasvasta, ei kukaan moista vahinkoa itselleen tee.


      • Sel-la kirjoitti:

        Puhuin makunautinnoista, en terveellisyydestä, mutta laita sinä vettä, ei jää kuin makkaran rasva, jos sitäkään et hyväksy, älä syö ollenkaan.

        Olen pitkän iän saavuttanut syömällä mitä on tarjottu, nyt hieman mielitekojani nautiskelen ja tuo ryynimakkara oli kotonani silloin tällöin tehty ja hyvää oli.
        Taisi olla maitoa se sekaan laitettava, eihän kermoja tuhlattu kuin jälkiruokiin.

        Kiva kuitenkin, että muistutit tuosta rasvasta, ei kukaan moista vahinkoa itselleen tee.

        Päivää Korvesta@

        Pyykkipäivä, joten koneen vahtimista, ja selän lepuutusta.

        Minua huolettaa pääseeko Paloma ottamaan osaa keskusteluun. Ilmoitus kertoi, että ulkomailta ei enää pääse suomi24 keskusteluihin.

        Miksiköhän makkaransyönti tai kevätsaappaat mietityttävät ulkopuolisia. Kun olin nuori käveltiin korkokengillä nyt vanhana ja lonkkavikaisena on turvallista liikkua tolokummilla kengillä.

        Teen päivälliseksi makkarakeittoa. No, en ihan tavan makkarasta vaan Chorizo-makkarasta.

        Minullakin on polttopuut loppu, kuten Hurskaisella. Tilatako klapeja ja lainatako klapikone kun yhdessä pihakatoksessa olisi kasa kuivaa 30 cm koivupölkkyä.

        Lähetin myös avunpyynnön sähköyhtiön puunkaatoon, josko metsurit tulisivat kaatamaan yhden vaarallisen ison koivun mökin nurkalta.

        Kyllä se kesä tulee jahka kerkiää, äsken satoi lunta. Huomenna koulupojat tulevat mökin pihan haravointiin. Jospa tuo lumi kerkiää huomiseksi sulaa.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Puhuin makunautinnoista, en terveellisyydestä, mutta laita sinä vettä, ei jää kuin makkaran rasva, jos sitäkään et hyväksy, älä syö ollenkaan.

        Olen pitkän iän saavuttanut syömällä mitä on tarjottu, nyt hieman mielitekojani nautiskelen ja tuo ryynimakkara oli kotonani silloin tällöin tehty ja hyvää oli.
        Taisi olla maitoa se sekaan laitettava, eihän kermoja tuhlattu kuin jälkiruokiin.

        Kiva kuitenkin, että muistutit tuosta rasvasta, ei kukaan moista vahinkoa itselleen tee.

        Minulle terotettiin vuosikymmenet sitten mieleen, että ryynimakkara on epäterveellinen ruoka, ja nuorena ihmisenä sen uskoin, enkä koskaan tarjonnut sitä lapsilleni. Tuskin se nyt niin kauhea rasvapommi on, etteikö sitä voisi joskus maistaa. Mutta mistä sitä saa?[,
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulle terotettiin vuosikymmenet sitten mieleen, että ryynimakkara on epäterveellinen ruoka, ja nuorena ihmisenä sen uskoin, enkä koskaan tarjonnut sitä lapsilleni. Tuskin se nyt niin kauhea rasvapommi on, etteikö sitä voisi joskus maistaa. Mutta mistä sitä saa?[,
        Mkr.

        Ei sen enempää rasvaa, kuin HK:n sinisessään.
        Ryynimakkara sisältää paljon ohraryynejä.

        Noista kahdesta syön mieluummin ryynimakkaraa ja kaikista ruokakaupoista sitä saa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei sen enempää rasvaa, kuin HK:n sinisessään.
        Ryynimakkara sisältää paljon ohraryynejä.

        Noista kahdesta syön mieluummin ryynimakkaraa ja kaikista ruokakaupoista sitä saa.

        En söisi kumpaakaan.


    • Anonyymi

      Älkääs nyt hyvät kirjoittajat (demeter, Mkr) luovuttako!
      Olisiko lopettamisen syynä sen nymffipapan massapostaukset vai nämä iänikuiset provot?
      Nuo saapas, makkaraprovot ja sen kaltaiset ovat niin tympeitä. Jos ei parempaa keksi niin antaisivat olla provoamatta.
      Itse olen joskus pitänyt raukoa, kun koin olevani liian "kevytsorminen" kirjoittaja. Liian kepeällä otteella olisin sotkenut painavaa ja asiallista tekstiä kirkoittavien keskustelut.
      Taukoa olen pitänyt myös oman tai läheisten sairauksien tai menetysten aikana. Elämä pistänyt niin sanotusti polvilleen.
      Nuo viime päivien sotkut palstalla saivat mun koneen sekaisin. Tekstit menevät väliĺlä päällekkäin ja omaa tekstiäni en voi liikuttaa. Ehkä se on joku merkki hmmm...
      /brinkkala

      • Anonyymi

        Tervehdys! Kiva nähdä tuttuja nimimerkkejä täällä! Kevät on tuonut kiireitä minulle, en oleehtinyt/jaksanut enää iltaisin nojatuoliinkaan istumaan.

        Suuri puutarhamaa on tahtonut jäädä haravoimatta ja vaikka sen syksyllä haravoi, mutta kun puustoakin on paljon, on siinä pudonneita oksia ja muuta.
        Hyvä ystävä tuli kyllä pois viemään roskia ja kalkkia kylvi ym. On mukavaa kun saa apua.

        Ihmettelin korpiksen kenkiä, piti oikein uudestakin lukea, oli niin hauska nimi
        "tolokummatkengät"! Niin, kyllä ennen minullakin oli korkokenkiä ja niillä oli hyvä vaikka tannssia. Toista nyt.
        Lehdessä oli juttu lihomisista, sanoi, ettei tavallinen ruoka lihota, mutta mitä väliajalla syödään, karkkeja , kakkuja ja pullaa ja juodaan olutta. Vaikka joskus makkaroitakin.
        Kylmää on vielä, aamupäivällä siivosin , vei mattojakin tuulettumaan, imuroin ja
        sitten jämähdin istumaan, että yhtäkkiä vilun väreet kulki hikisenä istukselin.
        Voidaan hyvin,
        Neeasa


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tervehdys! Kiva nähdä tuttuja nimimerkkejä täällä! Kevät on tuonut kiireitä minulle, en oleehtinyt/jaksanut enää iltaisin nojatuoliinkaan istumaan.

        Suuri puutarhamaa on tahtonut jäädä haravoimatta ja vaikka sen syksyllä haravoi, mutta kun puustoakin on paljon, on siinä pudonneita oksia ja muuta.
        Hyvä ystävä tuli kyllä pois viemään roskia ja kalkkia kylvi ym. On mukavaa kun saa apua.

        Ihmettelin korpiksen kenkiä, piti oikein uudestakin lukea, oli niin hauska nimi
        "tolokummatkengät"! Niin, kyllä ennen minullakin oli korkokenkiä ja niillä oli hyvä vaikka tannssia. Toista nyt.
        Lehdessä oli juttu lihomisista, sanoi, ettei tavallinen ruoka lihota, mutta mitä väliajalla syödään, karkkeja , kakkuja ja pullaa ja juodaan olutta. Vaikka joskus makkaroitakin.
        Kylmää on vielä, aamupäivällä siivosin , vei mattojakin tuulettumaan, imuroin ja
        sitten jämähdin istumaan, että yhtäkkiä vilun väreet kulki hikisenä istukselin.
        Voidaan hyvin,
        Neeasa

        Kengistä vielä 🫠

        Muistan lapsuudesta mustat nauniit kiiltonahkakengät. Ne ostettiin vapuksi ja palvelivat juhlakenkinä

        Huopatossuja käytin kovilla pakkasilla. Vielä teininäkin kulutin punaisia huopatossuja.

        Ensimmäiset korkokengät olivat mustat hyvin kapealla viiden sentin piikkikorolla varustetut. Korot olivat keskeltä hyvin kapeat ja laajenivat kohti korkolappuja. Korkolaput olivat ainainen ongelma tanssi iltojen jälkeen ja suutarin oli niitä yhtenään uusittava.

        Ensimmäiset upeat Palmrothin saappaat ostin Ruotsista. Ne olivat valkeaa ohutta nahkaa. Ne olivat myös ensikosketus nahkasaappaisiin, joista tuli elämänikäinen kenkäkumppanuus.

        Sain juuri faseen muiston 12-vuotta sitten. Istun mieheni veljen ateljeessa Amsterdamissa,
        jaloissani kauniit ruskeat polviin ylettyvät nahkasaappaat. Ne sain lahjaksi mieheltäni, joka osti ne Zandvoortista Hollannista.

        Olen kuluttanut eräätkin nahka-ja tekonahkasaappaat elämäni aikana.

        Pitkillä ulkomaan matkoilla sen sijaan käytin mm. kaukolentojen aikana ja retkillä lenkkareita. Päivällisillä tietty matalakorkoisia avokkaita.

        Muistan myös punaiset korkeakorkoiset kesäkengät, joskus kahdeksankytluvulta. X-mieheni oli pitkä, joten pystyin käyttämään korkeita korkoja ja jäin vielä hiukan häntä lyhemmäksi.

        Niin, kenkiä on kulutettu ja niitä on vieläkin tuolla vaatekaapin alatasolla vino pino käyttöä odottamassa.🤗


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Kengistä vielä 🫠

        Muistan lapsuudesta mustat nauniit kiiltonahkakengät. Ne ostettiin vapuksi ja palvelivat juhlakenkinä

        Huopatossuja käytin kovilla pakkasilla. Vielä teininäkin kulutin punaisia huopatossuja.

        Ensimmäiset korkokengät olivat mustat hyvin kapealla viiden sentin piikkikorolla varustetut. Korot olivat keskeltä hyvin kapeat ja laajenivat kohti korkolappuja. Korkolaput olivat ainainen ongelma tanssi iltojen jälkeen ja suutarin oli niitä yhtenään uusittava.

        Ensimmäiset upeat Palmrothin saappaat ostin Ruotsista. Ne olivat valkeaa ohutta nahkaa. Ne olivat myös ensikosketus nahkasaappaisiin, joista tuli elämänikäinen kenkäkumppanuus.

        Sain juuri faseen muiston 12-vuotta sitten. Istun mieheni veljen ateljeessa Amsterdamissa,
        jaloissani kauniit ruskeat polviin ylettyvät nahkasaappaat. Ne sain lahjaksi mieheltäni, joka osti ne Zandvoortista Hollannista.

        Olen kuluttanut eräätkin nahka-ja tekonahkasaappaat elämäni aikana.

        Pitkillä ulkomaan matkoilla sen sijaan käytin mm. kaukolentojen aikana ja retkillä lenkkareita. Päivällisillä tietty matalakorkoisia avokkaita.

        Muistan myös punaiset korkeakorkoiset kesäkengät, joskus kahdeksankytluvulta. X-mieheni oli pitkä, joten pystyin käyttämään korkeita korkoja ja jäin vielä hiukan häntä lyhemmäksi.

        Niin, kenkiä on kulutettu ja niitä on vieläkin tuolla vaatekaapin alatasolla vino pino käyttöä odottamassa.🤗

        Minulla oli jo lapsena nahkaiset talvisaappaat ja sittemmin ohuempia syyssaappaita. Ihan tavallisiahan ne on joka naisella, mutta eka kerran näin mustat leveävartiset ryttyiset vihkisaappaat ja vielä valkosen mekon kanssa. Peittäähän ne jalkongelmia, Joka naisella on ollut muotien mukaisia korkkareita ja muita kenkiä eri tilanteisiin jotta hohhoijjaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla oli jo lapsena nahkaiset talvisaappaat ja sittemmin ohuempia syyssaappaita. Ihan tavallisiahan ne on joka naisella, mutta eka kerran näin mustat leveävartiset ryttyiset vihkisaappaat ja vielä valkosen mekon kanssa. Peittäähän ne jalkongelmia, Joka naisella on ollut muotien mukaisia korkkareita ja muita kenkiä eri tilanteisiin jotta hohhoijjaa.

        Elä perskule, onko sinullakin ollut kenkiä.

        Valehtelet 😅

        Terkut mökiltä, koulupojat oli käyneet haravoimassa pihapiirin. Lehdet oli kasattu viiteen 350 l muovisäkkiin. Vein jo kolme säkkiä puutarhajätepaikkaan, vien jahka kahvin juon vielä 2 säkkiä. Lonkka vielä kestää, katotaan kauanko. Sain vihdoin ajan kirurgille.

        Jalassani on Sievin jalkineen punaiset talvikengät.



        Korppis


    • Anonyymi

      Ryynimakkara on hirveää. Rasva tarttuu kitalakeen - että siihen vielä kermaa ?!

    • Anonyymi

      ,,,,,,, yritetään

      • Anonyymi

        Seurasitteko euroviisuja. Siinä kohellusten tulvassa ei se Suomen kappale ollut niin karmea kuin UMK:n kilpailussa. Kyllä sen ihan hyvin saattoi päästää finaaliin,

        Minun osaltani kisat on nyt nähty. En usko, että jaksan enää finaalia seurata, torstain esityksistä puhumattakaan.
        Mk.r


      • Anonyymi kirjoitti:

        Seurasitteko euroviisuja. Siinä kohellusten tulvassa ei se Suomen kappale ollut niin karmea kuin UMK:n kilpailussa. Kyllä sen ihan hyvin saattoi päästää finaaliin,

        Minun osaltani kisat on nyt nähty. En usko, että jaksan enää finaalia seurata, torstain esityksistä puhumattakaan.
        Mk.r

        Kaunista huomenta lumisateisen jakson jälkeen, kyllä se kevät keikkuen tulee ja sää vaihtelee.
        Viljelijöillä hankalaa, kun ei pelloille pääse, aikaistuotteet viipyvät, mutta odotus varmaan palkitaan tänäkin vuonna.
        Ihana on minunkin aurinkoista säätä katsella kirkkaiden ikkunoiden läpi, on se niin hyvä ja tyytyväinen olo, kun tuokin homma on tehty, eihän se ilo kestä, mutta työn suoritus vähän aikaa tyytyväisyyden antaa.

        Tuo makkarakeskustelu on aivan turhaa, kun ei tykkää, ei ole pakko syödä kenenkään, syö sitä mikä maistuu ja on tyytyväinen , kun pakkoa ei ole toisin tehdä.
        Ruoka kuin myös muoti on makuasioita, ei niitä tyrkyttääkseen kenellekään kerro, vain omia tuntojaan lennättää, no saahan kiistan niistäkin, jos haluaa;)
        Ryynimakkara on hyvin ohraryynipitoinen, siis siltä osin terveellinen,, lenkkimakkarassa vehnäjauhoa, rasvaa lienee yhtä paljon , kuten anokin tuolla mainitsi.

        Demeter, sanoisin itsekäs olevani, kun toivon nojatuoliin kirjoittelun jatkuvan, tietenkin sopuisasti, kuten olemme yrittäneet, näitä elämiseen liittyviä asioita.
        On aina niin mukava nähdä teitä sovulla ja ymmärtäen kirjoittavia, aivan iloja ja suruja jakaen, asia mikä saa vastauksia antamaan ja näin omia ajatuksia ilmaan heittää.
        Minulle tämä ketju on jo niin rutiiniksi muodostunut, etten päivää osaa aloittaa jotain kirjoittamatta.
        Ehkä ei selvitä ilman näitä korjauksia ja oikaisuja kaiken suhteen, mutta eipä niistä niin vakavia ja oikeita asioita aina tule, jotta siksi kannattaisi mieltään pahoittaa.
        Paras olisi sivuuttaa moiset, mutta pitänee jaksaa ajatella, että tärkeiksi haluavat itsensä esiin tuoda, sallitaan, ollaanhan jo monessa keitettyjä mummoja;)
        Kirjoittavat omasta mielestään asiaa ja voi näin usein ollakin.
        Aivan kuten kanssa kirjoittajat toivoivat, jatketaan vaan yhdessä oloa vointimme mukaisesti, omalla palstallahan olemme.
        Brinkkala, Mkr ja Neeassa saman toivomuksen laittoivat, koetetaan selvitä näistä vaikeuksista, ehkä ylläpitokin jotain apua antaa, jos oikein katsoin, nyt ainakin katsomani viestit oli lähipäivinä kirjoitettu, ei vuosia sitten.
        Tepaa toivoisin myös mukaan ja tietysti kaikkia kirjoittajia anoja myös, aina enemmän antaa pohdittavaa omankin elämän kulkuun.

        Hurskaiselle toivon hyvää jatkoa, jospa hyviä polttopuita löytäisit ja kunto kesää kohti paranisi, kamala tauti se vyöruusu on, näin olen kuullut, olipa sitten missä kohti kehoa tahansa.
        Puuongelmia korpikirjailijallakin, minä en niitäkään huolia ole tarvinnut sitten mökkini ajan jälkeen.

        Minulla alkaa nyt laiskat päivät, kaikki tehty mitä suunnittelin, mutta kauankos se kestää, kun taas jotain puuhaa löytyy.
        Lankojakaan en ole ostanut, istun ja nautin ihan vaan joutavana olevana, miten pitkään tätä jaksan, kun löytyisi joku todellinen tarve olisi mukava sormiaan koulata.

        Lämpimämpää jaksoa odotellen heippa!


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Kaunista huomenta lumisateisen jakson jälkeen, kyllä se kevät keikkuen tulee ja sää vaihtelee.
        Viljelijöillä hankalaa, kun ei pelloille pääse, aikaistuotteet viipyvät, mutta odotus varmaan palkitaan tänäkin vuonna.
        Ihana on minunkin aurinkoista säätä katsella kirkkaiden ikkunoiden läpi, on se niin hyvä ja tyytyväinen olo, kun tuokin homma on tehty, eihän se ilo kestä, mutta työn suoritus vähän aikaa tyytyväisyyden antaa.

        Tuo makkarakeskustelu on aivan turhaa, kun ei tykkää, ei ole pakko syödä kenenkään, syö sitä mikä maistuu ja on tyytyväinen , kun pakkoa ei ole toisin tehdä.
        Ruoka kuin myös muoti on makuasioita, ei niitä tyrkyttääkseen kenellekään kerro, vain omia tuntojaan lennättää, no saahan kiistan niistäkin, jos haluaa;)
        Ryynimakkara on hyvin ohraryynipitoinen, siis siltä osin terveellinen,, lenkkimakkarassa vehnäjauhoa, rasvaa lienee yhtä paljon , kuten anokin tuolla mainitsi.

        Demeter, sanoisin itsekäs olevani, kun toivon nojatuoliin kirjoittelun jatkuvan, tietenkin sopuisasti, kuten olemme yrittäneet, näitä elämiseen liittyviä asioita.
        On aina niin mukava nähdä teitä sovulla ja ymmärtäen kirjoittavia, aivan iloja ja suruja jakaen, asia mikä saa vastauksia antamaan ja näin omia ajatuksia ilmaan heittää.
        Minulle tämä ketju on jo niin rutiiniksi muodostunut, etten päivää osaa aloittaa jotain kirjoittamatta.
        Ehkä ei selvitä ilman näitä korjauksia ja oikaisuja kaiken suhteen, mutta eipä niistä niin vakavia ja oikeita asioita aina tule, jotta siksi kannattaisi mieltään pahoittaa.
        Paras olisi sivuuttaa moiset, mutta pitänee jaksaa ajatella, että tärkeiksi haluavat itsensä esiin tuoda, sallitaan, ollaanhan jo monessa keitettyjä mummoja;)
        Kirjoittavat omasta mielestään asiaa ja voi näin usein ollakin.
        Aivan kuten kanssa kirjoittajat toivoivat, jatketaan vaan yhdessä oloa vointimme mukaisesti, omalla palstallahan olemme.
        Brinkkala, Mkr ja Neeassa saman toivomuksen laittoivat, koetetaan selvitä näistä vaikeuksista, ehkä ylläpitokin jotain apua antaa, jos oikein katsoin, nyt ainakin katsomani viestit oli lähipäivinä kirjoitettu, ei vuosia sitten.
        Tepaa toivoisin myös mukaan ja tietysti kaikkia kirjoittajia anoja myös, aina enemmän antaa pohdittavaa omankin elämän kulkuun.

        Hurskaiselle toivon hyvää jatkoa, jospa hyviä polttopuita löytäisit ja kunto kesää kohti paranisi, kamala tauti se vyöruusu on, näin olen kuullut, olipa sitten missä kohti kehoa tahansa.
        Puuongelmia korpikirjailijallakin, minä en niitäkään huolia ole tarvinnut sitten mökkini ajan jälkeen.

        Minulla alkaa nyt laiskat päivät, kaikki tehty mitä suunnittelin, mutta kauankos se kestää, kun taas jotain puuhaa löytyy.
        Lankojakaan en ole ostanut, istun ja nautin ihan vaan joutavana olevana, miten pitkään tätä jaksan, kun löytyisi joku todellinen tarve olisi mukava sormiaan koulata.

        Lämpimämpää jaksoa odotellen heippa!

        Makkaraahan tässä on moitittu, ei sinua. Ryynimakkarassa on sianlihaa, paljon suolaa, nitraateja ja verta. Kaikki epäterveellisiä paitsi ne ryynit josta kannattaisi keittää puuroa. Kermakastike maksimoi epäterveellisyyden. Ei ole kyse makuasiasta vaan kansanterveydestä, verenpaine ja kolesteroli kohoavat tuollaisesta roskaruuasta, tulee sydäntauteja ja lihavuutta. Läkekorvauksia ja hoitoja maksaa yhteiskunta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Makkaraahan tässä on moitittu, ei sinua. Ryynimakkarassa on sianlihaa, paljon suolaa, nitraateja ja verta. Kaikki epäterveellisiä paitsi ne ryynit josta kannattaisi keittää puuroa. Kermakastike maksimoi epäterveellisyyden. Ei ole kyse makuasiasta vaan kansanterveydestä, verenpaine ja kolesteroli kohoavat tuollaisesta roskaruuasta, tulee sydäntauteja ja lihavuutta. Läkekorvauksia ja hoitoja maksaa yhteiskunta.

        No johan on, kun ei anneta toisille ruokarauhaa. Jos ryynimakkara olisi tuollainen tappava myrkky, ei sitä olisi myynnissä.
        Antakaa nyt ihmisten syödä ruokia, joilla ovat eläneet näihin vuosikymmeniin saakka.
        Helposti olisikin kolesteroliongelma korjattavissa, jos kiellettäisiin ryynimakkara!

        Tuollainen mollaaminen on samaa tasoa kuin se hammastahnamainos, joka varoittaa ihmisiä ientulehduksista ja hampaiden tippumisesta, jos eivät ala käyttää tätä erinomaista ja monille täysin tuntematonta hammastahnaa.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Kaunista huomenta lumisateisen jakson jälkeen, kyllä se kevät keikkuen tulee ja sää vaihtelee.
        Viljelijöillä hankalaa, kun ei pelloille pääse, aikaistuotteet viipyvät, mutta odotus varmaan palkitaan tänäkin vuonna.
        Ihana on minunkin aurinkoista säätä katsella kirkkaiden ikkunoiden läpi, on se niin hyvä ja tyytyväinen olo, kun tuokin homma on tehty, eihän se ilo kestä, mutta työn suoritus vähän aikaa tyytyväisyyden antaa.

        Tuo makkarakeskustelu on aivan turhaa, kun ei tykkää, ei ole pakko syödä kenenkään, syö sitä mikä maistuu ja on tyytyväinen , kun pakkoa ei ole toisin tehdä.
        Ruoka kuin myös muoti on makuasioita, ei niitä tyrkyttääkseen kenellekään kerro, vain omia tuntojaan lennättää, no saahan kiistan niistäkin, jos haluaa;)
        Ryynimakkara on hyvin ohraryynipitoinen, siis siltä osin terveellinen,, lenkkimakkarassa vehnäjauhoa, rasvaa lienee yhtä paljon , kuten anokin tuolla mainitsi.

        Demeter, sanoisin itsekäs olevani, kun toivon nojatuoliin kirjoittelun jatkuvan, tietenkin sopuisasti, kuten olemme yrittäneet, näitä elämiseen liittyviä asioita.
        On aina niin mukava nähdä teitä sovulla ja ymmärtäen kirjoittavia, aivan iloja ja suruja jakaen, asia mikä saa vastauksia antamaan ja näin omia ajatuksia ilmaan heittää.
        Minulle tämä ketju on jo niin rutiiniksi muodostunut, etten päivää osaa aloittaa jotain kirjoittamatta.
        Ehkä ei selvitä ilman näitä korjauksia ja oikaisuja kaiken suhteen, mutta eipä niistä niin vakavia ja oikeita asioita aina tule, jotta siksi kannattaisi mieltään pahoittaa.
        Paras olisi sivuuttaa moiset, mutta pitänee jaksaa ajatella, että tärkeiksi haluavat itsensä esiin tuoda, sallitaan, ollaanhan jo monessa keitettyjä mummoja;)
        Kirjoittavat omasta mielestään asiaa ja voi näin usein ollakin.
        Aivan kuten kanssa kirjoittajat toivoivat, jatketaan vaan yhdessä oloa vointimme mukaisesti, omalla palstallahan olemme.
        Brinkkala, Mkr ja Neeassa saman toivomuksen laittoivat, koetetaan selvitä näistä vaikeuksista, ehkä ylläpitokin jotain apua antaa, jos oikein katsoin, nyt ainakin katsomani viestit oli lähipäivinä kirjoitettu, ei vuosia sitten.
        Tepaa toivoisin myös mukaan ja tietysti kaikkia kirjoittajia anoja myös, aina enemmän antaa pohdittavaa omankin elämän kulkuun.

        Hurskaiselle toivon hyvää jatkoa, jospa hyviä polttopuita löytäisit ja kunto kesää kohti paranisi, kamala tauti se vyöruusu on, näin olen kuullut, olipa sitten missä kohti kehoa tahansa.
        Puuongelmia korpikirjailijallakin, minä en niitäkään huolia ole tarvinnut sitten mökkini ajan jälkeen.

        Minulla alkaa nyt laiskat päivät, kaikki tehty mitä suunnittelin, mutta kauankos se kestää, kun taas jotain puuhaa löytyy.
        Lankojakaan en ole ostanut, istun ja nautin ihan vaan joutavana olevana, miten pitkään tätä jaksan, kun löytyisi joku todellinen tarve olisi mukava sormiaan koulata.

        Lämpimämpää jaksoa odotellen heippa!

        Huomenta! Meillä on puissa ja pensaissa lehdet, mutta koleaa on.
        Minulta on ilmeisesti mennyt ohi palstan viimeaikaisia tapahtumia. Onko ollut laajempaakin "tylytystä" vakikirjoittajia kohtaan. En pysty pitkiä ketjuja lukemaan, tekstit menee päällekkäin. Sivun päivityksellä hetken helpotus. Yritin uusiin aloituksiin vastata jotain ajatellen koko palstan elpymistä vanhojen nostojen sijaan. Ei vissiin ole suotavaa osallistua nimimerkillä muihin aloituksiin, ainakaan minun.
        Onhan nuo terveystietoiskut toisaalta perusteltuja. Ei aina tule ajatelleeksi kaikkea, mutta onko tällä iällä tarpeenkaan pitää tiukasti kiinni ravintosuosituksista. Ja miksi ne informaatiot pitää esittää niin negatiivisen tylyttävästi vai koenko vain niin.
        Kömpelöä on tämä kirjoittamiseni, kun en pysty selaamaan mitä olen kirjoittanut.
        Sitä halusin sanoa, että älkää luovuttako. Se olisi minusta kuin koulukiusatun koulun vaihtaminen, epäreilua.
        Koska koneeni temppuilee, niin toivotan jo nyt

        Hyvää äitienpäivää!

        /brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta! Meillä on puissa ja pensaissa lehdet, mutta koleaa on.
        Minulta on ilmeisesti mennyt ohi palstan viimeaikaisia tapahtumia. Onko ollut laajempaakin "tylytystä" vakikirjoittajia kohtaan. En pysty pitkiä ketjuja lukemaan, tekstit menee päällekkäin. Sivun päivityksellä hetken helpotus. Yritin uusiin aloituksiin vastata jotain ajatellen koko palstan elpymistä vanhojen nostojen sijaan. Ei vissiin ole suotavaa osallistua nimimerkillä muihin aloituksiin, ainakaan minun.
        Onhan nuo terveystietoiskut toisaalta perusteltuja. Ei aina tule ajatelleeksi kaikkea, mutta onko tällä iällä tarpeenkaan pitää tiukasti kiinni ravintosuosituksista. Ja miksi ne informaatiot pitää esittää niin negatiivisen tylyttävästi vai koenko vain niin.
        Kömpelöä on tämä kirjoittamiseni, kun en pysty selaamaan mitä olen kirjoittanut.
        Sitä halusin sanoa, että älkää luovuttako. Se olisi minusta kuin koulukiusatun koulun vaihtaminen, epäreilua.
        Koska koneeni temppuilee, niin toivotan jo nyt

        Hyvää äitienpäivää!

        /brinkkala

        Ikävä tuo koneesi temppuilu brinkkala jospa lopettaa, kun aikansa konstailee, minun kone ei ilmaise nimeäni, mutta viesti kyllä ketjuun ilmaantuu.

        Tulinpa kertomaan ruokailustani, söin ussia perunoita (pakkasesta) porkkana-riisi keitettynä ja jauhelihapihvejä.
        Vielä palaan tuohon ryynimakkaraan, en toki joka päivä tätä herkkua syö, olisinko edes viime vuoden puolellakaan sitä nauttinut.
        En ole kansantaloudelle kovinkaan suuri rasitus, keskimäärin kerran vuoteen käyn kokeissa, lääkäriä en ole tavannut miesmuistiin.
        Olen myös saanut ohjeita, että kaikkea saa syödä ja pitääkin, se mikä maistuu on jo tämän iän ohje, veden juontia on kehotettu lisäämään.
        Koin minuun kohdistuvan nuo moitteet, koska minä siitä ryynäristä puhetta pidin, ei siitä mitään haittaa ole, uskallan kaikesta huolimatta tähän tuotteeseen koskea, jos makuni sitä kaipaa.

        Tähän ikään päässeenä ei nuo terveysintoilut enää paljonkaan innosta, pian tämä maallinen taival loppuu, mutta syötävä on jotakin ja miksi en söisi sitä mikä maistuu.
        Tiedottaminen on paikallaan ja toivottavasti suuri osa kansaa neuvoja seuraa.


    • Anonyymi

      Olen tutkinut viime päivinä näitä Suomi 24 keskustelupalstojen ongelmia.
      Johtuvat ulkomailta suunnatuilta robotti botti hyökkäyksiltä saada yhteiskuntaa häirittyä, suoltamalla disinformaatiota ja tukkimalla keskustelu palstat estämällä asialliset kommentit.

      Koska tämä Suomi 24 on suomalaisen firman omistuksessa, niin uskon ja toivon että he tekevät kaikkensa saadakseen haitalliset toimijat eliminoitua sivustoilta.

      Tänne Sel-lankin ketjuun on joukko uskollisia jaksanut kirjoittaa kommenttejaan huolimatta vaikeuksista löytää ketju.

      Koska te olette yllä pitäneet keskustelua, haluan minäkin liittyä seuraanne omalta osaltani kommentoimaan päivän puheenaiheita.

      Ryynimakkara ei varsinaisesti kuulu herkkuruokiini, mutta ravinto arvoltaan oivallista syötävää, vaikkapa kerran vuodessa.

      Entisessä ammatissani elintarvikelaboranttina, tutkimme lähinnä elintarvikkeiden bakteeripitoisuuksia ruoka myrkytysten aiheuttajina, enkä muista koskaan 10 vuoden työ urallani ryynimakkaroitten syönnistä johtunutta myrkytystä.

      Nuoremmissa ikäluokissa on paljon ylipainoisia ja olen varma, ettei lihavuuden aiheuttajana ole ryynimakkaran syönti.
      t tepa

      • Anonyymi

        Mikä tahansa elintarvike aiheuttaa myrkytyksen, jos se on pilaantunut, Lihominen johtuu siitä, että syö enemmän kaloreita kuin kuluttaa, mit tahansa ruokaa.
        Ketjussa ihan aiheellisesti huomautettiin, että itsessään jo rasvaisen makkaran kanssa kermakastike on todella rasvapommi eivätkä ne edes maistu yhdessä. Sinappi tai puolukkshillo on hyvä lisäke.


    • Anonyymi

      Puolukkahillo on aina raikas ja hyvänmakuinen lisäke vaikka lihapadan kanssa.
      Se kyllä houkuttelee maustamaan sitä liialla sokerilla.

    • Anonyymi

      Iltapäivää ! Taidan olla melkoinen tuuliviiri, kun jo tänään olen sitä mieltä, että tyhmähän minä olen, jos täällä käyn norkoilemassa, enkä puutu puheeseen jos/kun mieli tekee..))

      Vetoan taas tilaani. Mielialojen vaihtelu kuuluu taudinkuvaan (Basedow) siinä kuin aivosumu ja unohtelukin. En kuitenkaan unohtanut, mitä eilen sanoin..))

      Tämän päivän tapaus oli se, että kun lähdin lenkille, olin jättänyt ulko-oven auki - oikein selälleen, enkä muista mikä oli sen aiheuttanut - jospa kiinnitin kävelysauvoja ja huomio kiinnittyi siihen askareeseen.
      Tietysti, kun olen kertonut näistä kommelluksista tutuille, he sanovat, että tuohan on ihan tavallista, arkipäivää heillekin. Ehkä on aika alkaa ottaa itsensä rennommin ja tietysti keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan kuten olen yrittänyt tehdäkin.

      Ruuan suhteen olen samoilla linjoilla Sel-lan ja Sel-lan lääkärin (!) kanssa: syön sitä mikä maistuu ! Onneksi makuni on aika perinteinen ja pelkistetty. Nuorissa on vegaaneja ja
      ravintorajoitteisia, huomioitavaa riittää - saa sitten nähdä miten menee äitienpäivä kun lupasin kutsua molemmat perheet tänne. Vanhin poika on pitkään hoitanut näita yhteistapaamisia ja siksikin lupasin ottaa vetovastuun välillä.

      Säähän muuttui täälläkin viileämmäksi. Valkovuokotkin menivät suppuun, suojautuivat kylmältä. Rentukka näytti kukkivan puron varrella. Olin jo odotellut sitä.
      Kevään värit saavat minut aina haltioitumaan, niiden kirkkaus on vertaansa vailla. Hiirenkorvalla ovat lehtipuut täälläkin.
      Omaa kiukutteluani olen yrittänyt hillitä näillä pitkillä metsäkävelyillä. Tutkitusti ne rauhoittavat, laskevat kuulemma verenpainettakin. Ilmaista lääkettä meille, jotka metsään pääsemme.

      Makriina kertoi Euroviisujen katselusta. Itse en jaksanut katsoa edes tätä ensimmäistä osuutta. Suomen koikkelehtijat eivät tehneet minuun vaikutusta. Tuollainen aistien tykitys on minulle liikaa. Katselen ja kuuntelen mieluummin Hauseria ja Los Paraguaiosta tai sitten vanhoja tuttuja iskelmiä - miksei tuttua klassistakin..))

      La Promesa oli tietysti viikon tapaus ! Katselin taas kaikki viisi jaksoa putkeen..))
      Ei tämä sarja mielestäni ihan hömpää ole. Vaikka täälläkin on löydetty ristiriitaisuutta ja epäuskottavuutta paikoin niin minusta henkilökuvaus on sittenkin aika uskottavaa.
      "Ihmisen luonnollinen olotila on ristiriita" - taisi olla itse Sartre, joka tämän totesi ja niitä tässä sarjassa riittää ja eri ihmisten tapoja selvitä niistä.

      Kyllä on kiva todeta, että "tuttu jengi" - tai ainakin osa siitä - on taas koolla jakamassa sitä meidän omaa pientä elämää, mikä ei jaettaessa pienene, vaan kasvaa..))
      Yhdessä ollaan enemmän ja voidaan paremmin - niin olen ainakin itse kokenut.

      Hyvää loppupäivää kaikille !
      demeter1

      • Anonyymi

        Hyvä Deme! Ovi selälleen ja alakulo ja murheet tuulettuvat ulos kevään aurinkoo n :) Ja tepakin! Tulipa hyvä mieli.

        Tänään tulin bussilla kotiin, ja jo toisen kerran kävi, että kuski ei noteerannut stoppia. Nyt sain hepulin. Edellisellä kerralla hyppäsin alas 100 m päässä pysäkiltä, mutta nyt vaadin, että kuski kääntää bussin ja vie minut pysäkille. Sen teki. Olin niin vihainen, etten kuunnellut kuskin selityksiä, kuulonikin on huono.
        Kuitenkin käytän tätä pikkubussia paljon, ja moni kuski muistaa minut ja moikkaa.
        En ole tehnyt valitusta toistaiseksi, mutta jos kolmas ohiajo sattuu, niin . . .
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä Deme! Ovi selälleen ja alakulo ja murheet tuulettuvat ulos kevään aurinkoo n :) Ja tepakin! Tulipa hyvä mieli.

        Tänään tulin bussilla kotiin, ja jo toisen kerran kävi, että kuski ei noteerannut stoppia. Nyt sain hepulin. Edellisellä kerralla hyppäsin alas 100 m päässä pysäkiltä, mutta nyt vaadin, että kuski kääntää bussin ja vie minut pysäkille. Sen teki. Olin niin vihainen, etten kuunnellut kuskin selityksiä, kuulonikin on huono.
        Kuitenkin käytän tätä pikkubussia paljon, ja moni kuski muistaa minut ja moikkaa.
        En ole tehnyt valitusta toistaiseksi, mutta jos kolmas ohiajo sattuu, niin . . .
        Mkr.

        Hyvät sinullekin Makriina ! "Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta"- Muskettisotureiksi meidän pitää ruveta, että saadaan se mikä meillekin kuuluu !


      • demeter1 kirjoitti:

        Hyvät sinullekin Makriina ! "Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta"- Muskettisotureiksi meidän pitää ruveta, että saadaan se mikä meillekin kuuluu !

        Hyvää Helatorstaiaamua, piti kalenteriin kurkata, kun liput saloissa huomasin, miten tuntuu kuin aika rientäisi liian kovaa, helatorstaikin eteen ilmaantui.
        Kauppaan meinasin lähteä, mutta siirränpä huomiseen, arkipäivään, varaston täydennystä etupäästä.
        Kaunis sää nyt onkin juhlia tätä kevään juhlapäivää, Helluntai on jäänyt erityisesti mieleen, kun monta kymmentä vuotta sitten mökillä sipulia maahan istutin, siskoni miehineen tuli kylään.
        Ihmetteli kun pyhänä maata viljelen, selitin , että täällä maalla on pyhäkin työpäivä näin keväisin, no vieraat kestitsin ja olikin mukava saada kuulumiset vaihtaa.
        Helluntaina muuten pääskyt tirskahtivat tervehdyksensä, useana vuona juurikin Helluntaiksi mökkimaisemiin ilmaantuivat.

        Tiukaksi Mkr on ryhtynyt, no eihän tuota muuten saa hoidettua, ihmettelen miksi veikin sinut ohi pysäkin ?
        Olisiko hänellä huolia mietittävänä tai vaikka huono kuulo, no hyvin teki, kun virheen korjasi.
        En ole vuosiin enää euroviisuja katsellut, aiemmin piti aina istua ja jännätä, näin se mieli muuttuu.

        Demeter, yhdyn noihin sanontoihin, että meille sattuu unohduksia ja muuta kommervenkkiä, mutta ei niistä suurempaa huolta kannata ottaa, tietysti harmittaa unohdukset ja saattaa vaaraakin aiheuttaa.
        Kyllä minäkin yritän aina tarkistaa kaikki kohteet lähtiessä, nolottaa kovin usein oven aukaisua tai muuta vaivaa aiheuttavaa.
        Taas puheenjohtajan apuun jouduin turvautumaan, kun parvekelasi ei lähtenyt kulkemaan, no avun sain, mutta se kiitollisuus on vaikea osoittaa, ei sukkiakaan joka hommasta viitsi antaa, kun varmaan on mittansa jo täysi.
        Vakuutti kyllä, että mielellään auttaa, no niin minäkin tekisin jos tilaisuus tulisi, mutta miksi on niin vaikea jäädä kiitollisuuden velkaan.

        Oli kiva että tepakin viestin laittoi ja selvitti vielä minun hyväksi tuon makkara jutun, en minäkään ole kenenkään kuullut kuolleen ruokaan, siis myrkytyksiin, mutta voihan niitäkin olla.
        Myrkytyksen olen kyllä kokenut mieheni aikaan saamana, hiilloskalasta sai tajun vieneen myrkytyksen, selvisi aikanaan.
        Minulle tuo makkara kai tuli hyvän makuisena muistiin, kun sitä sodan jälkeen kotona joskus tehtiin, kun tarjolla ei paljon muuta ollutkaan, kuin huonoa jauhelihaa ja kyseistä makkaraa, herkuksi jäi mieleen.
        Silloin ei rasvoista välitetty, voin puutteesta sain silmänikin hoidon tarpeeseen.
        Ruokaa jonotettiin ja usein äitinikin pettyneenä kotiin tuli, oli tarjonta loppunut, mistä kehitti ruuan pöytään sitä tänä päivänä vielä ihmettelen.
        Puolukkahillo on kaverina pöydässä monen ruuan höysteenä, sinappia vähemmän käytän
        Tänä päivänä ruuan terveellisyys on tutkinnan kohteena ja aina valittamistakin löytyy, nyt on kaupan hyllyt täynnä mitä ihmeellisempiä valmisruokia, en ole läheskään kaikkeen edes tutustunut, ruokahalu alkaa kadota ja siksi nuo mieliteot houkuttavat, aika usein juuri ne vanhat perinteiset mieleen tulee.
        Jätetään nyt rasvat ja makkarat unohduksiin, syödään terveellisesti;)

        Brinkkalalla nuo harmit konetta vaivaa, olisiko päivitykset jääneet tekemättä, kun käytin konetta huollossa, poika sanoi että päivityksiä pitää tehdä paljonkin yli tunnin päivityksen teki koneeseeni, kaupan kiersin ja odotin valmiiksi tulemista.
        Sama on puhelimessakin, vähän väliä tulee päivityskehotus, sitäkin ihmettelin, kaupan poika sanoi, että kannattaa aina tehdä, koska aina uutta ilmaantuu,
        Jospa nuo palstan ongelmat selviäisi, voisimme vaihtaa kevein mielin tarinaa arjestamme.

        Oikein kaunista ja lämpenevää hellatorstaita ja tuleva äitienpäivä jo lämmöllä vahvistuu.


    • Terveisiä Itävallan kyläpääskysiltä Salzburgin liepeiltä, jossa sukuloimme muutaman päivän ja nautimme kesän lämmöstä ja kauneudesta, alppimaisemista, ihastuttavasta vanhasta kaupungista ja kävimme puistokonsertissakin. Saksan Baijerin Alpit ovat myös aina yhtä vaikuttavat, alppijärvet niitä kuvastavat kuin kirkas kristalli. Museoista kelpuutimme vain Hampurin taidemuseon, aika kului enemmänkin maisemien ihastelussa, linnojen puistot ja puulajipuistot jaksavat aina kiinnostaa, saa samalla kaikille aisteille iloa ja rauhallista liikuntaa. Yksi parhaita on Westersteden rhodopuisto, tähän aikaan komeimmillaan. Kun ajaa pohjoisesta etelään tuhat kilometria, näkee hyvin kasvillisuuden kehittymisen ja kukkimisen hevoskastanjoista hedelmäpuihin ja sireeneihin. Visteria eli sinisadeköynnös on ihastuttava ryöppy, kaunistaa usein vanhoja kivimuureja, ensimmäiset köynnösruusuutkin avalivat kukkiaan Salzburgissa .

      Sää oli kesäinen, kahdenkympin molemmin puolin, muutamana päivänä hellettä. Jo pohjoisessa Saksassa pyökit ja lehmukset olivat täydessä lehdessään, sipulikukista narsissit ohi ja tulppaanit kukoistuksessaan, etelässä jo villiunikoita teiden varsilla.
      Pitkä merimatka mennen tullen Itämeren halki oli taas pitkästyttävä, kirjan parissa se kului, buffetissa välillä valikoitiin syötävää, laivan kannlla kävi kylmä viima. Aina puhutaan, että olikohan tämä viimeinen Euroopan reissu, mutta aina löytää uutta ja tuttuakin on kiva verestää. Lyypekki oli viimeinen etappi ennen laivaan menoa, ja satuimme St Maryn kirkkoon, kun siellä oli urkuri harjoittelemassa. Näin on käynyt joskus ennenkin ja se oli hieno päätös matkalle, voi kiittää että oli varjelus mukana.

      Valitettavasti en saanut lämmintä säätä mukaani Suomeen tuliaisiksi, mutta aurinkoista on ja kotipihalla tervehti muutama aikainen narsissi ja hento lehtisilmujen viherrys. Hyvää helatorstaita!

      • Anonyymi

        Upea matka sinulla Ramoona.

        Onneksi siellä lämpöä riitti ja kevät kauneimmillaan vaihtumassa kesään.
        Niin kauan kuin jaksaa matkustaa ja on mielekästä matkaseuraa ja vielä sukulaisiakin joita käy tapaamassa tekee matkasta vielä merkityksellisemmän.

        Luin matkakuvauksesi useaan kertaan ja unelmoin luonnosta, musiikista ja kulttuuri elämyksistä joiden kaltaisista minäkin olisin nauttinut suunnattomasti.

        Minulla ei ole enää madollisuutta itse matkaan lähteä, mutta iloitsen teidän muitten hyvästä kunnosta ja mahdollisuuksista pidemmillekin matkoille.

        Itse olen käynyt Itävallassa ja Unkarissa vain syksyllä viinin korjuun aikaan ja olihan sekin mukavaa, mutta kevät on paras vuoden aika mielestäni.
        tepa


      • Kiitos taas matkakertomuksestasi, Ramoona. Odottelinkin sitä jo. Matkakuvaukset ovat aina niin eheitä kokonaisuuksia, että niiden avulla pysyy hyvin matkassa mukana..))
        demeter1


    • Anonyymi

      Tänään Jeesus astui taivaisiin. Mahtoi olla aikamoinen harppaus - onhan taivas korkealla, vaikka jokainen voi ymmärtää tavallaan, on sen verran epämääräinen käsite. Jeesus hiippaili täällä maanpäällä kuitenkin 40 vuorokautta Pääsiäiseen jälkeen.

      Tänään myös liputetaan, mutta ei Helatorstain kunniaksi, vaan Euroopa päivän kunniaksi. Ranskan ulkoministeri Scuman ehdotti 9,5,1950 Euroopa hiili- ja teräsunionin perustamista. Siinä oli aluksi mukana vain 6 valtiota. Hiili- ja teräsunionista kehittyi sitten nykyinen EU. Demokraattinen ja eripurainen se on, mutta ei ole sen sisällä sotia syttynyt. Joiden ehkäisy oli tarkoituskin. Sanotaan, että Eurooppa on kotimme - vähän vieraalta tuo kuitenkin kuulostaa.

    • Anonyymi

      Kävin näin helatorstain kunniaksi Mikael Agricolan kirkossa, jossa oikein kaunis tilaisuus.
      Hyvää musiikkia, Petrin laulamana. Puhuttiin m.m. kuinka tärkeää on , että olemme voimakkaita ja rohkeita rakkaudessa ja hyvässä toisiamme kohtaan.
      Myös musiikki voi olla äärettömä tärkeää, se voi olla kuin hyvä saarna, haastateltavat sanoivat.
      Näin se varmaan on, nautitaan musiikista ja keväästä.
      Neeasa

      • Anonyymi

        Hyvä musiikki puhuttelee minua usein enemmän kuin saarna.
        Esimerkiksi Bachin H molli messu hyvän kuoron esittämänä vie tunnelmaan jota ei pysty sanoilla kuvailemaan.
        Hyvä muistutus kohdella toisia kuten haluaisimme itseämme kohdeltavavan..
        Hyvää päivän jatkoa kaikille, t tepa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä musiikki puhuttelee minua usein enemmän kuin saarna.
        Esimerkiksi Bachin H molli messu hyvän kuoron esittämänä vie tunnelmaan jota ei pysty sanoilla kuvailemaan.
        Hyvä muistutus kohdella toisia kuten haluaisimme itseämme kohdeltavavan..
        Hyvää päivän jatkoa kaikille, t tepa

        Taas valmis viestini lähti tuntemattomaan kun kopperoisin sormin yritin sitä lähettää. Hurskikselle näitä sattuu.


    • Pyykinpesun lomassa lueskelin Nojatuolia , huomasin iloisen vihkiuutisen ja profiilikuvan kukkakimpusta sekä tyylikkäästä paristakin voi päätellä : Onnittelut Sinulle Korppis ja kaikkea hyvää teille nyt avioparina!
      Saappaat antavat kivasti särmää asuun, ja hääteemaan sopii myös morsiamen kaunis sydämenmuotoinen hiusraja.
      Minulla oli joskus nuorena jopa puolireiteen ulottuvat tiukat vinyylisaappaat minihameen kanssa, ihan söpöltähän nekin valokuvat näyttävät.

      Lähtöaikeitä palstalta näyttää olleen liikkeellä, mutta onneksi se fiilis tuntuu menneen ohi, pieni taukokin tekee terää. Harmi tosiaan, jos Paloma ei pystyisi jatkamaan tällä palstalla, tuntuisi uskomattomalta ja epäoikeudenmukaiselta.

      • Auringon hyväilemät terveiseni kamut.

        Kiitän kaikkia hääpäivämme positiivisesti muistaneita. Avioitumisemme sai aikaan kaikenlaisia reaktioita, mutta pääsääntöisesti kivoja. Ymmärrän arvostelut niin täällä kuin livessäkin. Kaksi vanhaa ihmistä avioituu.

        Nyt olen palannut arkeen. Pian siirryn mökille kesän puuhiin. Olen odottanut lämpimiä säitä, jotta saisin istuttaa kesäkukat. Tänään olisi ollut upea päivä mökillä, vaan lepäsin parvekkeella eilisen 1750-litran lehtisäkkien poiskuljettamisesta uupuneena.

        Huomenna vien auton huoltoon ja sen jälkeen puutarhalle kukkia valitsemaan. Saviesineet kuten suihkulähde ja menninkiset kerään koriin ja pykkipäivän jälkeiset puhtaat liinavaatteet Ikean säkkiin.

        Uunissa muhii lohilaatikko, nam..nam


    • Anonyymi

      Sel-la , miksi et tee itse niitä päivityksiä koneeseen. Kyllä sinä osaat, kunkerran katsot ja laitat ylös, Kyllä koneestakin ohjeet löytyy.

    • Anonyymi

      Minulta on mennyt ohi Korppis tuo teidän vihkipäivä, mutta sitä lämpimämmät onnen
      toivotukset!
      Terveisin,
      Neeasa

      • Anonyymi

        Samoin minulta, onnittelut jälkikäteen ! Olisipa kuvia saanut isommiksi, onnistuneita olivat. demeter1


      • Anonyymi kirjoitti:

        Samoin minulta, onnittelut jälkikäteen ! Olisipa kuvia saanut isommiksi, onnistuneita olivat. demeter1

        Huomenta taas arkipäivään ja vesisateeseen, kauppaan on nyt kuitenkin yritettävä.
        Hypin eilen televisio ohjelmien väliä ja harmittelin äänen huonoutta suomalaisissa ohjelmissa, melkein tekstin saisivat laittaa, niin epäselvää ääntäminen useassa ohjelmassa on.
        Olen mielestäni hyvä kuuloinen, mutta epäselvä puhe aiheuttaa ongelmia, olisiko sitten kuitenkin kuulonsa tarkastettava
        Aistit heikkenevät joka taholla, sekin on vain hyväksyttävä. silmät vuotavat, korvat tinnittävät, hajuaisti hävinnyt, nyt maku kai seuraavana, kun ei oikein tiedä mikä maistuisi hyvältä.
        Onhan näitä harmeja, mutta elämä kuitenkin kohtalaisen hyvin sujuu.
        Ikävästi aloitin viestini, mutta on pieni ilon aihekin, luonto vihertää tälläkin korkeudella.

        Tuo koneen päivitys minulla on tai ainakin oli aina yöaikaan, virta aina päällä, sattui vaan tuo päivitys huollossa käydessä, ja tehtiin samalla.
        En ole noihin päivityksiin koneen kanssa perehtynyt, puhelimessa kuitenkin selkeästi kertovat, että valmiutta päivityksiin on.
        Tumpeloksi tunnustaudun edelleen, jos jotain opin unohdan saman tien.
        Kiitos ano rohkaisusta, pitää katsella, jospa onnistuu, ohjeistusta on yli ymmärryksen.

        Hurskainen taas epäonnisuutta kertoi, jotenkin lohduttavaa, että on toisiakin joilla ei aina kaikki onnistu, mutta jatketaan vaan harjoituksia;)

        Kiitos taas Ramoonalle matkakuvauksesta, siitä saimme osamme mekin täällä kyyhöttävinä.
        Minä aloitin matkustamisen jo aika iäkkäänä ja siksipä ei seutuun tutustumiset oikein onnistuneet kunto ei kävelyä kestänyt ja siksikö ei oikein matkustaminen ole innostanut.
        Tilasin kerran yhdeksän osaisen kirjasarjan, Kaunis maailma, ajattelin että niitä tutkien matkailua harrastan, mutta vähäksi on jäänyt sekin.
        Kertomastasi voi aistia sen ilon mitä tunnet, kun kohteisiin pääset, uskon samaa ilon tunnetta koet pihassasikin, olen siitäkin kuvan saanut silmieni eteen.

        Tuo EU:ssa oleminen on mielestäni hyvä asia, mutta eikös nyt eroakin joku osa hallituksesta halua. ?
        Tuo sodan uhka päälle painaa, kun jokainen aseilla uhkailee ja niitä maaperälleen haluaa.
        Luottamus toisiin ei ole vahvimmillaan ja kaikki varustautuvat rajoilleen tukikohtia luoden, siitä se sitten on hyvä uhkana olla.
        Eikö ihmisille voi tulla järkeä ja ymmärrystä siitä, että sota tuhoaa.

        Tepan kanssa samoilla linjoilla tuon musiikin suhteen, se on monta kertaa antavampi kuin saarna, joka harvoin puhuttaa sillä kohtaa ihmistä, tilanteesta riippuen.
        Minulle nuo saarnat ovat useinkin puhetta työnsä puolesta, ei sydämestä lähtevää, mutta on heitäkin jotka saavat sielun herkistymään, riippu papista ja omasta mielialasta.
        Musiikki saa iloiseksi, surulliseksi ja kaikkea muuta siltä väliltä, ikävä todeta, että tämä nykymusiikki ei juurikaan tunteita minussa saa aikaan.
        No liian vanha olen ymmärtämään.

        Noita pitkävartisia saappaita en muista omistaneeni, johonkin puoleen pohkeisiin on ylittäneet, ehkä syy siinä, että lyhyet jalkani olisivat hävinneet kokonaan;)
        Muistan kertoman, että joku oli tuumannut, jos ei noilla pohkeilla seisomaan pysty ei ole Luojan vika, mutta myös näin kuulin sanonnan, onpa kauniit nilkat, joten aina jotain kaunistakin joku näkee;)
        Nyt aivan sama mitä ovat, kun vain jotenkin toimivat, kaikki viat ja kehumiset ovat unohtuneet.

        Tuo lohilaatikko sai ostos päätöksen syntymään, jos vain kohtuullisin hinnoin sen saan.
        Äitienpäivä leipomukset myös päässä pyörii, kai joku kahvilla pistäytyy, jos ei, niin teen sellaisia, että minulle maistuvat.
        Näine aatoksin, hyvää päivää kaikille.


    • Anonyymi

      Hoh hoijaa.Tänään taas pilvinen päivä. Ei kuitenkaan sada.
      Sen verran ulkona kävin, ettei ole kovin kylmää, vaikka ajankohtaan nähden voisi olla jo lämpimämpääkin.

      Varhaiset luonnonkukat kuten scillat peittävät pihamaata sinisillä laikuillaan. Kai ne joutuu niittämään siinä missä muunkin ruohon.
      Yön aikana on hiukan satanut, koska pikitien poimuissa oli hiukan siitä jälkiä.

      Vaikka on perjantai päivä, päivän sanomalehtiä ei ole kannettu. Katson, vielä tuleeko päiväpostia.
      . Hurskis.

      • Anonyymi

        Hurskiksen kanssa samoilla huomioilla, sanomalehteä ei kannettu meillekään.

        Demeter kertoi unohtaneensa ulko-oven auki lenkille lähtiessään.
        Pikku juttu minusta, kun vertaan omaan hölmöilyyni 14 vuoden takaa.

        Lähdimme 14 vuotta sitten poikani kanssa Juhannusta viettämään kesämökille.
        Auto täynnä tavaraa ja viime hetken ruoka kassit jääkaapista autoon ja koiran kanssa hypättiin takapenkille kun poika jo kaasutteli autoa merkiksi, että on kiire.

        Juhannus meni mukavasti vieraitten kanssa mökillä, kokkoakin poltettiin. Kolmen päivän kuluttua kotiin palattua näimme jo kadulle että ulko ovi oli auki ainakin parikymmentä senttiä.
        Pahaa aavistellen menimme sisään ja kaikki paikat koluttuamme ympäri talon totesimme ettei mitään ollut viety, eikä ehkä sisälläkään kukaan ollut käynyt.
        Naapureiltakin kyseltiin, mutta hekin olivat olleet mökeillään eivätkä olleet huomanneet mitään erikoista.
        Pääteltiin omaa huolimattomuuttamme oven jääneen auki ja ehkä varoitus kuva suursnautserii koirasta oven pielessä teki myös tehtävänsä.
        Minulla on nyt ruoka ohje varmasti terveellisestä herkusta Helluntaita ajatellen.
        Nimittäin Virolahtelaisten kansallis ruoka, hapanvelli, ei sisällä ylimääräistä rasvaa ja on vatsan ja suoliston bakteereille terveellistä ravintoa.

        Hapanvelliin tulee perunaa ja lanttua ja hapatteeksi ruistaikinan juurta.
        Itse en ole tätä herkkuruokaa koskaan valmistanut koska se on käsittääkseni aikaa vievää puuhaa.
        Tytär ja poika olivat 50 vuotta sitten tädillään vierailulla ja täti oli panostanut lasten ruokailuun erityisesti opettamalla lapsia syömään perinne ruokia ja yksi tädin bravuureista oli hapanvelli. Jostain käsittämättömästä syystä lapset eivät pitäneet tästä herkusta.
        Itse olen jossain yhteydessä syönyt hapanvelliä ja todennut sen kelvolliseksi ruuaksi.

        Sella mainitsi tv ohjelmissa esiintyvien henkilöiden puheen epäselvyyden.

        En minäkään tahdo saada kaikkien puheesta selvää vaikka volyymia lisäisikin. Muuten kuulen kyllä normaali puheen.
        Poikani myös sanoo ettei saa selvää kaikkien puheista, vaikka hänellä on mielestäni erin omainen kuulo.
        Teatterikorkeakoulussa tapahtui Jouko Turkan aikana puhe opetuksessa suuri muutos.
        Artikulointiin ei kiinnitetty huomiota vaan epäselvä puhe ja ähellys ja sanojen loppujen nieleminen tulivat muotiin, eikä siitä ole vieläkään parannusta tullut.
        Onneksi sentään uutisten lukijat ovat selväsanaisia.
        Tepa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hurskiksen kanssa samoilla huomioilla, sanomalehteä ei kannettu meillekään.

        Demeter kertoi unohtaneensa ulko-oven auki lenkille lähtiessään.
        Pikku juttu minusta, kun vertaan omaan hölmöilyyni 14 vuoden takaa.

        Lähdimme 14 vuotta sitten poikani kanssa Juhannusta viettämään kesämökille.
        Auto täynnä tavaraa ja viime hetken ruoka kassit jääkaapista autoon ja koiran kanssa hypättiin takapenkille kun poika jo kaasutteli autoa merkiksi, että on kiire.

        Juhannus meni mukavasti vieraitten kanssa mökillä, kokkoakin poltettiin. Kolmen päivän kuluttua kotiin palattua näimme jo kadulle että ulko ovi oli auki ainakin parikymmentä senttiä.
        Pahaa aavistellen menimme sisään ja kaikki paikat koluttuamme ympäri talon totesimme ettei mitään ollut viety, eikä ehkä sisälläkään kukaan ollut käynyt.
        Naapureiltakin kyseltiin, mutta hekin olivat olleet mökeillään eivätkä olleet huomanneet mitään erikoista.
        Pääteltiin omaa huolimattomuuttamme oven jääneen auki ja ehkä varoitus kuva suursnautserii koirasta oven pielessä teki myös tehtävänsä.
        Minulla on nyt ruoka ohje varmasti terveellisestä herkusta Helluntaita ajatellen.
        Nimittäin Virolahtelaisten kansallis ruoka, hapanvelli, ei sisällä ylimääräistä rasvaa ja on vatsan ja suoliston bakteereille terveellistä ravintoa.

        Hapanvelliin tulee perunaa ja lanttua ja hapatteeksi ruistaikinan juurta.
        Itse en ole tätä herkkuruokaa koskaan valmistanut koska se on käsittääkseni aikaa vievää puuhaa.
        Tytär ja poika olivat 50 vuotta sitten tädillään vierailulla ja täti oli panostanut lasten ruokailuun erityisesti opettamalla lapsia syömään perinne ruokia ja yksi tädin bravuureista oli hapanvelli. Jostain käsittämättömästä syystä lapset eivät pitäneet tästä herkusta.
        Itse olen jossain yhteydessä syönyt hapanvelliä ja todennut sen kelvolliseksi ruuaksi.

        Sella mainitsi tv ohjelmissa esiintyvien henkilöiden puheen epäselvyyden.

        En minäkään tahdo saada kaikkien puheesta selvää vaikka volyymia lisäisikin. Muuten kuulen kyllä normaali puheen.
        Poikani myös sanoo ettei saa selvää kaikkien puheista, vaikka hänellä on mielestäni erin omainen kuulo.
        Teatterikorkeakoulussa tapahtui Jouko Turkan aikana puhe opetuksessa suuri muutos.
        Artikulointiin ei kiinnitetty huomiota vaan epäselvä puhe ja ähellys ja sanojen loppujen nieleminen tulivat muotiin, eikä siitä ole vieläkään parannusta tullut.
        Onneksi sentään uutisten lukijat ovat selväsanaisia.
        Tepa

        Mistähän saisi hapanleivän juurta?


    • Anonyymi

      Sel-la, pyydä apua, koska minun telkkarista saa suomenkielisen tekstin näihin kotimaissiinkin ohjelmiin, mutta en osaa nauvoa, koska en tiedä koneesi toimintoja.

      Jokaisella ilmeisesti ovat nämä "älylaitteet", joka minunkin täytyisi ilmeisesti hankkia, koska en ole vielläkään saanut toimimaan Pankistani tekstiviesti vahvistuksia maksuilleni?

      Jossain (ihme resussieen) se näkyy, että on tullut, mutta mitä sitten

      • Anonyymi

        Kun menee tekstiteeveeseen ja napauttaa 333, saa ykkösen suomenkieliseen ohjelmaan tekstin, 334 kakkoseen, 336 teemaan, ainakin minun aparaatissani. Pois tekstin saa napsauttamalla backia.
        Huonokuuloisena joudun usein ottamaan tekstityksen. Kaikissa ohjelmissa sitä ei ole, eikä tietenkään Areenassa. Kolmosella ei palvelua ole, jos on, en tiedä, miten toimii.
        Tuhruinen ilma tänään. Pitäisi virkistyä tekemään jotain järkevää, vaikealta tänään tuntuu.
        Joku on jo kuullut käen kukkuvan. Ties vaikka se kesä kuitenkin olisi tulossa!
        Mkr.


    • Ehtoopäivää Korvesta@

      Meni sitten tämäkin päivä harakoille, tai ei oikeastaan. Autoliikkeen kahvipöydässä tutustuin mukavaan naiseen, jonka kanssa pohdimme elämäämme. Hän oli 53-vuotias ja sanoi lopuksi, että ei ikinä olisi arvannut ikääni ja, että hänen on aika nyt alkaa elämään.

      Huollatin autoni perusteellisesti. Nyt voin ajella huoletta kauan. Maksoihan se, mutta voin luottaa suomalaiseen työhön.

      Samalla shattailin faceystävieni kanssa. Paloma lähetti kaikille kivoille kamuille terkkuja mainiten, että nettiajan vähetessä aikaa on jänyt uuden kirjan kirjoittamiseen.

      Näin se on jos ovi suljetaan aukeaa uusi ovi.

    • Anonyymi

      Tässä sella sinun Valtaistuimesi!

    • Kirjoitin illalla "kun yksi ovi sulkeutuu toinen ovi aukeaa"

      Eilen Perjantai ohjelmassa käytiin keskustelua tekoälystä. Niin mihin maailma matkaa, no, kaatuuko kaikki hyödyllisetkin sovellutukset, Takomon tiedostoihin murtautuminen aiheutti paljon pahaa sen asiakkaille. Lie vain ajan kysymys milloin terveydenhoidon kantaverkot murretaan.

      Pitänee palata vanhaan hyvään aikaan ottaa kynä läteen ja alkaa kirjeenvaihto, no, ei sekään taida enää onnistua kun Postikin on ajettu alas.

      Tämä nykyinen elämän meno on lähtenyt käsistä.

      • Anonyymi

        Kyllä meilläpäin posti kulkee vielä ja kaikki elämä on hallinassa. Ei tosin olla koskaan oltu koukussa faseen, instaan, whatsappiin eikä ole kännykkäsovelluksia. Keskitytään live elämään läheisten kanssa, ei kuulutella elämää palstoilla eikä foorumeilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä meilläpäin posti kulkee vielä ja kaikki elämä on hallinassa. Ei tosin olla koskaan oltu koukussa faseen, instaan, whatsappiin eikä ole kännykkäsovelluksia. Keskitytään live elämään läheisten kanssa, ei kuulutella elämää palstoilla eikä foorumeilla.

        Kulkeeko teksti tällä palsralla, testi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kulkeeko teksti tällä palsralla, testi.

        Kulkeehan se taas.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä meilläpäin posti kulkee vielä ja kaikki elämä on hallinassa. Ei tosin olla koskaan oltu koukussa faseen, instaan, whatsappiin eikä ole kännykkäsovelluksia. Keskitytään live elämään läheisten kanssa, ei kuulutella elämää palstoilla eikä foorumeilla.

        Sielläkö sitä läheisten ksnssso keskitytään suomi24.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä meilläpäin posti kulkee vielä ja kaikki elämä on hallinassa. Ei tosin olla koskaan oltu koukussa faseen, instaan, whatsappiin eikä ole kännykkäsovelluksia. Keskitytään live elämään läheisten kanssa, ei kuulutella elämää palstoilla eikä foorumeilla.

        Joopa joo kovin näytät keskittyvän live-elämään...


      • Anonyymi

        Nyt aamulehtien kantokin jo takkuilee keskisessä Kymenlaaksossa. Syyksi arvelen jakajien palkanmaksun viivästymistä.
        Odottavatko lehtikeisarit että jakajat happihyppypalkalla työnsä tekisivät?
        Ennen arkipyhinäkin aamuposti tuli.


      • Anonyymi

      • Anonyymi kirjoitti:

        Onko Takomoon tehty tietomurto ?
        https://www.ts.fi/kulttuuri/1074303517

        Oikein hyvää aurinkoista äitienpäivää kaikille, eritoten äideille.
        Tyttären puolelta kävivät jo eilen kahvit juomassa, tyttärentytär miehineen, nuorempi polvi omissa riennoissaan
        Poikani soitteli myös eilen illalla oli Saksaan matkalla, joku konsertti tavoitteena, miniä jäi koiravahdiksi, on niistä eläimistä harmia, jos on iloakin.
        Haudoille mennään kohtapuolin tyttären ja vävyn kanssa.

        Eilen ie liikkunut viesti mihinkään, ajattelin jo tyystin unohtaa koko palstan, mutta yritellään nyt kuitenkin jospa pelaisi.
        Kiitos vaan nostoja tehneille.

        Aamupostia ei minulle tule, siirryin digilehteen, lehti ilmestyy enää kolmena päivänä, saan ne tiedot koneen kauttakin.
        Työpaikkoja taas meni, kun lehti lopetti päivittäisen ilmestymisen.
        Vieläköhän ehtii nähdä ne hyödyt mitä tätä nykyinen toiminta aikaan saa.

        Minulla on televisiossa kirjoituskone, mutta on niin hankala ja hidas kirjoittaa, kun saa etsiä kirjaimia laidasta laitaan., sieltä pitää kirjautua, jos jotain tarvitsee muuttaa.
        Olen tuon tekstin saamisesta kyllä tietoinen, mutta vaihdan toiseen ohjelmaan jos ei katsomani toimi., katson paljon ulkolaisia ohjelmia.
        Asiaohjelmatkin on pelkäksi riitelyksi menneet, jankataan eipäs, juupas teemaa.

        Lohilaatikko muuttui pieniin paistettuihin muikkuihin, oli saaneet viisi kiloa kauppaan, kalasatajat ei ole päässeet kalaa pyytämään
        Nyt järvet jo luopuivat jäistään kalaakin kauppoihin tulee.
        Hyviä oli muikut, voissa paistoin ja muussin kanssa pistelin, kala vaatii voin, tämä nyt sitten minun mietteeni, terveellistäkö, en tiedä, mutta maha täyteen tuli;)
        Hapanvelliä en ole syönyt, kai sekin hyvää on, jos siihen tottuu, itse en ehkä tykkäisi, ennakkoluulo on jo ajattelussakin, tai söisi varmaan jos ei muuta tarjolla olisi ja nälkä olisi.

        Nyt vielä onnittelut äideille ja perheille, katsotaan tuleeko tämä näkyviin.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Oikein hyvää aurinkoista äitienpäivää kaikille, eritoten äideille.
        Tyttären puolelta kävivät jo eilen kahvit juomassa, tyttärentytär miehineen, nuorempi polvi omissa riennoissaan
        Poikani soitteli myös eilen illalla oli Saksaan matkalla, joku konsertti tavoitteena, miniä jäi koiravahdiksi, on niistä eläimistä harmia, jos on iloakin.
        Haudoille mennään kohtapuolin tyttären ja vävyn kanssa.

        Eilen ie liikkunut viesti mihinkään, ajattelin jo tyystin unohtaa koko palstan, mutta yritellään nyt kuitenkin jospa pelaisi.
        Kiitos vaan nostoja tehneille.

        Aamupostia ei minulle tule, siirryin digilehteen, lehti ilmestyy enää kolmena päivänä, saan ne tiedot koneen kauttakin.
        Työpaikkoja taas meni, kun lehti lopetti päivittäisen ilmestymisen.
        Vieläköhän ehtii nähdä ne hyödyt mitä tätä nykyinen toiminta aikaan saa.

        Minulla on televisiossa kirjoituskone, mutta on niin hankala ja hidas kirjoittaa, kun saa etsiä kirjaimia laidasta laitaan., sieltä pitää kirjautua, jos jotain tarvitsee muuttaa.
        Olen tuon tekstin saamisesta kyllä tietoinen, mutta vaihdan toiseen ohjelmaan jos ei katsomani toimi., katson paljon ulkolaisia ohjelmia.
        Asiaohjelmatkin on pelkäksi riitelyksi menneet, jankataan eipäs, juupas teemaa.

        Lohilaatikko muuttui pieniin paistettuihin muikkuihin, oli saaneet viisi kiloa kauppaan, kalasatajat ei ole päässeet kalaa pyytämään
        Nyt järvet jo luopuivat jäistään kalaakin kauppoihin tulee.
        Hyviä oli muikut, voissa paistoin ja muussin kanssa pistelin, kala vaatii voin, tämä nyt sitten minun mietteeni, terveellistäkö, en tiedä, mutta maha täyteen tuli;)
        Hapanvelliä en ole syönyt, kai sekin hyvää on, jos siihen tottuu, itse en ehkä tykkäisi, ennakkoluulo on jo ajattelussakin, tai söisi varmaan jos ei muuta tarjolla olisi ja nälkä olisi.

        Nyt vielä onnittelut äideille ja perheille, katsotaan tuleeko tämä näkyviin.

        Hyvää äitienpäivän jatkoa meille kaikille äideille ja äitien jälkikasvuille.

        Poikani toi jo eilen kukat ja lahjakassillisen makeita herkkuja, jotka varmaan minun käytössäni riittävät seuraavaan äitienpäivään.
        En yleensä syö makeita, karkkeja yms.

        Tänään poika tekee oman bravuurinsa pizzan, joka on todella hyvää.

        Sopiikin hyvin minun ruokarytmiini nyt kun on tullut oltua vähän yksipuolisemmalla ruualla muutamia päiviä.
        Eilen esim. nokkoskeitto ja kaksi palaa ruisleipää oivariinilla siveltynä. Sitä edeltävinä kahtena päivänä kaalilaatikkoa.

        Vaikka hehkuttelin tuota hapanvelliä herkullisena perinneruokana, en itsekään ole innostunut sitä valmistamaan, jo sen nimikin, hapanvelli, saa jotenkin epämiellyttävän tunteen ruuan mausta.

        Paistetut muikut voissa ja perunamuusilla, ovat herkkuruokaa minun makuuni
        Kaikki kalaruuat käyvät, paitsi ehkä ei hapansilakat, joita en ole tosin koskaan edes maistanut.
        Sain ystävältä viime pyhänä kuhafileen, jonka paistoin voissa ja nautiskelin paahtoleivän kanssa ilman muita lisukkeita. Onneksi ei ollut tuoretta tilliä etten peittänyt liialla mausteella hienoa kuhan makua.

        Odottelen nyt tyttäreni puhelua, joka yleensä on melko pitkä.
        t tepa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko Takomoon tehty tietomurto ?
        https://www.ts.fi/kulttuuri/1074303517

        Kyse taisi olla Psykoterapiakeskus Vastaamosta. Kaikkihan me olemme uutisissa nähneet tämän hymyilevän antisankarin, Julius Aleksanteri Kivimäen, joka rikolliseen tapaan kiistää syyllisyytensä.
        Sopivaa rangaistusta kai puidaan parhaillaan. Rikos on ainutlaatuinen ja ja rikosnimikkeitäkin on paljon.
        Tahtoisi uskoa, että kysessä on "yksittäistapaus", mutta eipä taida olla, pikemminkin jäävuoren huippu ?
        Perjantaiohjelman tekoälymies, nimeä en muista, laski "vastuullisen käytön" varaan. Kertoi myös, että tekoälyn käyttöön otto "vapauttaa" ensi sijassa luovan työn tekijöitä !!! Se tuottaa meille "elämyksiä"vähemmällä vaivalla ja jälkikin on kuulemma moitteetonta. Taiteilijat ja sisällöntuottajat vapautetaan "täydellisyyden" tavoittelusta...)) Tekoäly tuottaa sitä mitä kysytään, viihdettä tietty. Kohta voi kysyä Neil Postmanin tapaan: "Huvitammeko itsemme hengiltä" ?
        Kirjailijat ovat nähneet tämän "kehityksen", Aldous Huxley kirjassaan "Uljas, uusi maailma"ja William Golding kirjassaan Kärpästen herra.

        Ai niin. Juuri moitittiin näistä "raskaista aiheista"... Se vain, että jos kirjoittaa positiivisesti, se tulkintaan mielistelyksi, mikä oksettaa, herättää inhon ja halveksunnan tunteita niissä kirjoittajissa, joilla komento on . Jos kuuntelee muiden toiveita, ottaa muut huomioon,
        nöyristelee. Jos pistää vastaan, haastaa riitaa...

        Kovin ahdas on se karsina, mihin maalitettavat, rekatut kirjoittajat, täällä survotaan.
        Vai eikö ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse taisi olla Psykoterapiakeskus Vastaamosta. Kaikkihan me olemme uutisissa nähneet tämän hymyilevän antisankarin, Julius Aleksanteri Kivimäen, joka rikolliseen tapaan kiistää syyllisyytensä.
        Sopivaa rangaistusta kai puidaan parhaillaan. Rikos on ainutlaatuinen ja ja rikosnimikkeitäkin on paljon.
        Tahtoisi uskoa, että kysessä on "yksittäistapaus", mutta eipä taida olla, pikemminkin jäävuoren huippu ?
        Perjantaiohjelman tekoälymies, nimeä en muista, laski "vastuullisen käytön" varaan. Kertoi myös, että tekoälyn käyttöön otto "vapauttaa" ensi sijassa luovan työn tekijöitä !!! Se tuottaa meille "elämyksiä"vähemmällä vaivalla ja jälkikin on kuulemma moitteetonta. Taiteilijat ja sisällöntuottajat vapautetaan "täydellisyyden" tavoittelusta...)) Tekoäly tuottaa sitä mitä kysytään, viihdettä tietty. Kohta voi kysyä Neil Postmanin tapaan: "Huvitammeko itsemme hengiltä" ?
        Kirjailijat ovat nähneet tämän "kehityksen", Aldous Huxley kirjassaan "Uljas, uusi maailma"ja William Golding kirjassaan Kärpästen herra.

        Ai niin. Juuri moitittiin näistä "raskaista aiheista"... Se vain, että jos kirjoittaa positiivisesti, se tulkintaan mielistelyksi, mikä oksettaa, herättää inhon ja halveksunnan tunteita niissä kirjoittajissa, joilla komento on . Jos kuuntelee muiden toiveita, ottaa muut huomioon,
        nöyristelee. Jos pistää vastaan, haastaa riitaa...

        Kovin ahdas on se karsina, mihin maalitettavat, rekatut kirjoittajat, täällä survotaan.
        Vai eikö ?

        Ei kaikki alennu maalitettaviksi, ovat vain oma itsensä välittämättä muiden mielipiteistä ja piikeistä.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Oikein hyvää aurinkoista äitienpäivää kaikille, eritoten äideille.
        Tyttären puolelta kävivät jo eilen kahvit juomassa, tyttärentytär miehineen, nuorempi polvi omissa riennoissaan
        Poikani soitteli myös eilen illalla oli Saksaan matkalla, joku konsertti tavoitteena, miniä jäi koiravahdiksi, on niistä eläimistä harmia, jos on iloakin.
        Haudoille mennään kohtapuolin tyttären ja vävyn kanssa.

        Eilen ie liikkunut viesti mihinkään, ajattelin jo tyystin unohtaa koko palstan, mutta yritellään nyt kuitenkin jospa pelaisi.
        Kiitos vaan nostoja tehneille.

        Aamupostia ei minulle tule, siirryin digilehteen, lehti ilmestyy enää kolmena päivänä, saan ne tiedot koneen kauttakin.
        Työpaikkoja taas meni, kun lehti lopetti päivittäisen ilmestymisen.
        Vieläköhän ehtii nähdä ne hyödyt mitä tätä nykyinen toiminta aikaan saa.

        Minulla on televisiossa kirjoituskone, mutta on niin hankala ja hidas kirjoittaa, kun saa etsiä kirjaimia laidasta laitaan., sieltä pitää kirjautua, jos jotain tarvitsee muuttaa.
        Olen tuon tekstin saamisesta kyllä tietoinen, mutta vaihdan toiseen ohjelmaan jos ei katsomani toimi., katson paljon ulkolaisia ohjelmia.
        Asiaohjelmatkin on pelkäksi riitelyksi menneet, jankataan eipäs, juupas teemaa.

        Lohilaatikko muuttui pieniin paistettuihin muikkuihin, oli saaneet viisi kiloa kauppaan, kalasatajat ei ole päässeet kalaa pyytämään
        Nyt järvet jo luopuivat jäistään kalaakin kauppoihin tulee.
        Hyviä oli muikut, voissa paistoin ja muussin kanssa pistelin, kala vaatii voin, tämä nyt sitten minun mietteeni, terveellistäkö, en tiedä, mutta maha täyteen tuli;)
        Hapanvelliä en ole syönyt, kai sekin hyvää on, jos siihen tottuu, itse en ehkä tykkäisi, ennakkoluulo on jo ajattelussakin, tai söisi varmaan jos ei muuta tarjolla olisi ja nälkä olisi.

        Nyt vielä onnittelut äideille ja perheille, katsotaan tuleeko tämä näkyviin.

        Meiltä on merenrannalle Suomenlahdelle matkaa ehkä 30-40 km, mutta kauppoihin ei tuoretta kalaa riitä.
        Onhan se pakasteSeiti, mutta ei se paistettuna tuoretta kalaa korvaa.
        Joskus kuiten tulee erä tuoretta muikkua, mutta se häippäsee pian ostajien mukaan.
        Isäni opetti kalastavien metalliverkko katiskoiden teon, mutta en ala siihen hommaan enää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse taisi olla Psykoterapiakeskus Vastaamosta. Kaikkihan me olemme uutisissa nähneet tämän hymyilevän antisankarin, Julius Aleksanteri Kivimäen, joka rikolliseen tapaan kiistää syyllisyytensä.
        Sopivaa rangaistusta kai puidaan parhaillaan. Rikos on ainutlaatuinen ja ja rikosnimikkeitäkin on paljon.
        Tahtoisi uskoa, että kysessä on "yksittäistapaus", mutta eipä taida olla, pikemminkin jäävuoren huippu ?
        Perjantaiohjelman tekoälymies, nimeä en muista, laski "vastuullisen käytön" varaan. Kertoi myös, että tekoälyn käyttöön otto "vapauttaa" ensi sijassa luovan työn tekijöitä !!! Se tuottaa meille "elämyksiä"vähemmällä vaivalla ja jälkikin on kuulemma moitteetonta. Taiteilijat ja sisällöntuottajat vapautetaan "täydellisyyden" tavoittelusta...)) Tekoäly tuottaa sitä mitä kysytään, viihdettä tietty. Kohta voi kysyä Neil Postmanin tapaan: "Huvitammeko itsemme hengiltä" ?
        Kirjailijat ovat nähneet tämän "kehityksen", Aldous Huxley kirjassaan "Uljas, uusi maailma"ja William Golding kirjassaan Kärpästen herra.

        Ai niin. Juuri moitittiin näistä "raskaista aiheista"... Se vain, että jos kirjoittaa positiivisesti, se tulkintaan mielistelyksi, mikä oksettaa, herättää inhon ja halveksunnan tunteita niissä kirjoittajissa, joilla komento on . Jos kuuntelee muiden toiveita, ottaa muut huomioon,
        nöyristelee. Jos pistää vastaan, haastaa riitaa...

        Kovin ahdas on se karsina, mihin maalitettavat, rekatut kirjoittajat, täällä survotaan.
        Vai eikö ?

        Juuri tästä tekoälyn valjastamisesta näihinkin Suomi24 keskustelujen häirintään on kyse ilmiöstä joka laajetessaan koskettaa meitä kaikkia jollain tasolla.

        Tekoäly on hyvä renki, mutta isännäksi sitä ei pidä päästää millään elämän alueella.

        Tämä rekattujen kirjoittajien maalittaminen on ikävä ilmiö,

        Itse en kirjoita rekisteröityneenä, Olen aiemmin paikkakuntani palstalla joutunut suoranaisen vainon kohteeksi ja nykyisin käytän vain nimimerkkiäni kaikissa kirjoituksissani.
        T tepa


    • Anonyymi

      Hyvää äitienpäivää minunkin puolestani kaikille äideille !

      Pari päivää tässä on mennyt valmistelussa ja kohta tutut vieraat tulevat. Tahdoin tällä kertaa itse järjestää "vastaanoton". Isompi piha ja isompi asunto ratkaisivat.

      Minulla on tänne toinenkin viesti - eli minulla vain tämä kiukku ja palstaväsymys jatkuu.
      Omaa laatuaan ei osaa anteeksikaan pyytää, Sel-la sen taisi joskus kuitatakin sanomalla: "Mä on mikä oon"..))
      demeter1

      • Anonyymi

        Mielistellä pitää aina joitain ........


      • Anonyymi

        Deme, älä luovuta kokonaan. Pidä vaikka pieni paussi ja katsot jaksatko vielä olla keskusteluissa.
        Meitä kaikkia tarvitaan nyt, anoja, rekattuja ja nimimerkillä osallistuvia, jokaisen kommentti on tärkeä keskustelun kannalta.
        Emme saa nyt luovuttaa bottien hyökkäyksien aikanakaan, vaan nostaa edelleen keskusteluja ja tehdä uusia aloituksia kykyjemme mukaan.
        T tepa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielistellä pitää aina joitain ........

        . . . niin ja arvostella pitää, jos ei haukkuminen ole kyllin teräväsanaista. Kun halveksunta ei suorastaan haise. Kun yritetään mukamas.

        Ano 11,:30 on todellakin AINUT aito palstalainen. Kantakoon YLPEYDELLÄ SUORASELKÄISYYTTÄÄN.


    • Hetki tässä vierähtänyt, eilen yritin tänne tulla, mutta juuri mikään ei toiminut.
      Vain sen verran, että näin sivun moskaa täynnä.
      Näyttäisi nyt rauhoittuneen.

      Hiukan tuossa selailin kommentteja, huomasin, että Korppis on astunut avioon, joten onnittelut, mukava kivojakin uutisia lukea.
      Maailman melskeet ovat nykyisin niin synkkää luettavaa.

      28.4 vasta tulin mökille, niin oli tuota takatalvea ja olihan se alkuun kovin viileää.
      Itsekseni täällä laittelin paikkoja alkuun.
      Menneen viikon pojan kanssa pistetty kesämaisemia kesäasentoon.
      Poika vei mun autoni, kun pari pientä reikää pohjassa. Hoitaa sen homman.
      Mulla on tuo avolava nyt, sillä on hyvä hakea multasäkkejä ja kaikenlaista tarvittavaa.
      Lava on helppo huuhtoa, jos jotain sotkeutuu.
      Alatalolla en ole vielä saunonut, ei hirviä vielä mennä järveenkään.
      Poika vei kyllä vesipumpun, veteli piuhat rannalle mökiltä, veden korkeus vaihtelee tähän aikaan niin, ettei vielä laittanut järveen.
      Laitan itse, jos tarvin.

      Niin siinä kävi, etten millään ilman kissaa osannut olla.
      Aikani etsittyäni, sopiva löytyi Seinäjoelta. No se oli 5 tunnin reissu.
      Onnekseni poika tarjoitui kuskiksi, ei tarvinnut itse ajella outoja teitä.
      Se laittoi kännystä päälle googlemapsin. Hyvin tuo perille neuvoi.
      Näytti sen laittamisen mullekin, joten kaipa sen nyt osaan.
      Kissa on aivan ihana, juuri mun maailmaani sopiva. Koirankin kanssa tulivat hyvin juttuun.
      Nyt me ollaankin ihan kaksin jonkun aikaa, tällä tietoo.

      Onneksi pitäisi ilmojen alkaa lämmetä, joten lämpöä ja lisääntyvää valoa meille kaikille.

      • Anonyymi

        Joko olet antanut uudelle kissakaverille nimen?


      • Anonyymi

        Eliaana. Kiva kun olet löytänyt sopivan kissan itsellesi. Joko olet nimennyt ja kumpaa sukupuolta ja onko aikuinen vai pentu vielä. Kerro sitten lisää kisustakin kun olet asettautunut kesälaitumellesi. Sinulla tuntuukin olevan melkoinen "lääni" hoidettavanasi ja sehän pitääkin sinut pirteänä.
        Ihanaa kesän alkua sinulle, ja kisulle virtuaali pusu Missiltä ja Pessiltä.
        tepa


      • Anonyymi

        Sinun täytyy pitää kissanristiäiset, joihin kutsut meidän kaikki. Ketkä tulee kummeiksi?


    • Äitienpäivän illaviettoa virtuaalisesti 🫠

      Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistui mainitsemani tietomurto
      Mistä lie tuo Takomo tullut mieleeni.

      No, se siitä.

      Äitienpäivää ovat kirjoittajat viettäneet läheistensä kesken livessä ; )) Niin minäkin tosin siirryn nyt palsta-aikaan.

      Sain miniän ja havannesen vieraakseni ja ruusuja aaltomaljakkoon.
      Oli mainittava tuo aaltomaljakko koska vasta nyt sen hokasin täällä lasivitriinistä. Hollannissa samanlainen on aina käytössä. Ruusut siihen aseteltuna ovat kauneimmillaan.

      Katsoitteko Euroviisuja, me katsottiin loppuun asti. Välillä shattailin kuopuksen kanssa suosikeista. Oma suosikkini oli Ukrainan esitys. Kyllä Israelin kappalekin oli hyvä, voittajaa en osannut arvata.

      Eliaana olet jo päässyt mökkielämään käsiksi. Minä edistyn pienin askelin, enkä mitään kiirettä pidä koska lonkka ei osallistu työintoon.. Onneksi sain ajan kirurgille. Niin omasta aktiivisuudestani omasotessa kai se viimein tuli.

      Kyllähän tämä palstalle osallistuminen oli jo harkinnassa loppua tämän masapostitushäirikön takia ja kuten Skillaan totesi totesin itsekin, pitäiskö unohtaa koko palsta, mutta vaikeaa se on lopettaa kun on yli kymmenen vuotta kirjoitellut tänne.

      Tuosta maamittamisesta en juurikaan välitä, joskus on hauskaa vastailla pilke silmäkulmassa provoihin.

      Kiitos teille, vanhaa paria muistaneita.

    • Kissakaverini on 8-vuotias, joten nimi oli valmiina. Väinö on kaverin nimi, hyvä nimi, joten ei tarvitse nimetä uudelleen.
      En kovin nuorta kissaa halunnutkaan, kun itsekin jo olen vanha.

      Mutta pannaan vaan pöytä koreaksi uuden ystäväni nimissä.
      Joten, tässä tulee, kahvia, teetä, kaakaota, kirnupiimää, marjamehua, punaviiniä ja vettä tietysti, se on Väinön juoma.
      Kermakakku, voileipäkakku, siihen ainakin kinkkua, Väinö innostuu ikihyväksi, kun kinkun siivun näkee.
      Niin ja nisusta tietysti, oikein iso kranssi, tiikerikakku ja hannatädin pikkuleipiä.
      Toivotaan, että löytyy jokaiselle jotakin.

      Viime viikolla jo kuulin muutaman kerran käen kukkuvan ja eilen uudestaan.
      2valkovuokkoakin kukki pihan reunalla.
      Hiirenkorvia puilla on vasta alkanut näkyä.
      Pari päivää oli pohjoistuuli niin kovaa, että ihan vaahtopäitä järvellä nousi.

      • Anonyymi

        Nami, kerrankin kunnon tarjottvat! 👍🥰


      • Anonyymi

        Ihanaa kuulla, Väinö on loistava nimi. Mikäs on kesää aloitellessa uuden kissakamun seurassa 🥰


    • Anonyymi

      Iltaa, olen ollut reissussa koko päivän ja vielä pistäydyn lepotuolissakin,
      oikei sitä jo tarvitsinkin.
      Minulla on samoja kokemuksia noista suomalaisista elokuvista tai filmeistä, kuin Makriinalla , Sellalla, ja Tepalla, tuo ääntäminen erittäin epäselvää ja usein jonnekin puseroonsa vielä puhutaan.
      Muutenkin nuo suom. filmit huonoja , kun ulkolaisiin vertaa. No, ei aina,
      tänään sain nauraa äitienpäiväjutulla, mikä farssi tuli.

      Pidättekö tatuoinneista? Minä inhoan niitä, kun on kädetkin, ranreista ylöspäi ihan
      mustia kiemuroita ja toisilla kaula! Huhhuh!
      Samoin eräs turhake on potuliini! sitä nuoret kasvoihinkin antaa laittaa.
      Kun on nuoret kauniit rypyttömät kasvot, niin niihin ei mitään kannattaisi laittaa,
      Huuletkin on niin, ettei saa edes kunnolla nauretuksi.

      Ei kait niitä tavalliset nuoret laitakaan, vaan ovat kait jotain malliksi pyrkiviä.
      Sitten rintaimplantit, kaikkea keksitään!
      Vielä on kuitenkin paljon kunnollisia nuoria, jotka eivät moiseen ryhdy.
      Ollaan siitä iloisia.
      Hyvää oloa,
      Neeasa

      • Anonyymi

        Puolen vuosisadan kuluttua nämä tatuoidut tulevat olemaan elävä varoitusmalli tatuointia suunnitteleville lapsenlapsilleen. Aika tulee näyttämään, mitä iholle tapahtuu. Tatuoidut ruusut kuihtuvat.
        Hyvää äitienpäivän jatkoja palstan äideille ja mummoille. Hyvin on meikäläisenkin päivä sujunut ja kaunis orkidea komeilee pöydän kulmalla.
        Euroviisupäivittelyt on läpikäyty ja kakku syöty.
        Nyt kohti uutta kesää!
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puolen vuosisadan kuluttua nämä tatuoidut tulevat olemaan elävä varoitusmalli tatuointia suunnitteleville lapsenlapsilleen. Aika tulee näyttämään, mitä iholle tapahtuu. Tatuoidut ruusut kuihtuvat.
        Hyvää äitienpäivän jatkoja palstan äideille ja mummoille. Hyvin on meikäläisenkin päivä sujunut ja kaunis orkidea komeilee pöydän kulmalla.
        Euroviisupäivittelyt on läpikäyty ja kakku syöty.
        Nyt kohti uutta kesää!
        Mkr.

        Minä annoin tatuoida vatsaani suurikokoisen anopin kasvokuvan.
        On mukava seurata vuosien kuluessa, kuinka hänen naamansa venähtää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä annoin tatuoida vatsaani suurikokoisen anopin kasvokuvan.
        On mukava seurata vuosien kuluessa, kuinka hänen naamansa venähtää.

        Leviää ainakin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Leviää ainakin.

        Huomenta ja tervetuloa kesä, nyt lämmintä jo yksitoista astetta heti aamusta.
        Vilkaisin lukijamäärä ja tasan, tuhat oli, harvoin olen tuon tasaluvun nähnyt, en ehkä koskaan, siksi maininnan arvoinen;)
        Kivasti on viestejä tullut, oli mukava lukea ja kuulla kuulumiset.

        Ensimmäisenä tuo Eliaanan kissakaveri, Väinö sai hyvän mielen aikaan, itsekin aina vaan kissaa mielin.
        Onnea kovasti ja viihtymistä, kai se vanhempikin kissa omistajan vaihdon kestää.
        Lämpimän tuntuiset välit on poikasi kanssa, mistä myös onnittelut.
        Hyvät juhlat herkkuineen järjestit, ei liene kenelläkään mitään moitittavaa.

        Neeassa ja mkr mainitsitte nuo tatuoinnit, en ymmärrä minäkään noita, miksi pitää ihoonsa moisia hankkia, vielä joku pikku perhonen tai ruusu menee, mutta kun koko keho peitetään, huheijaa.
        Potokset toinen ihmetyksen aihe, ei ainakaan kaunista.
        Euroviisuja en katsellut ja nyt paheksuntaa olen kuunnellut suomalaisten antamista pisteistä Israelille, minä olen ulalla koko tuosta sotaisesta tilanteesta, mikä on hyvä mikä paha, niin vähän olen jaksanut paneutua asiaan.
        Kamalaa ainakin on, sen tiedän, syyllisiä kai molemmat osapuolet.

        Vähän ihmettelin tuota Takomoa minäkin, mutta ajattelin, että kai tämäkin on tapahtunut, Vastaamosta olen lukenut ja nuoren miehen oikeuden käynnistä lukenut, mitkä lienee mietteensä nyt?
        Minun aaltomaljakolle kävi huonosti, pojantyttären tytär pudotti lattialle, no vahinko oli ja en uutta ole hankkinut, on noita maljakoita ihan tarpeeksi.
        Kauniisti siihen kukat sai asettumaan.

        Tepan toivotuksiin yhdyn ja toivon, että väsymyksesi väistyy ja jatkat kirjoittelua demeter.
        Toivottavasti sait uutta virtaa jälkeläistesi vierailusta.
        Aika mittavaa on häirintä ollut, mutta onneksi ainakin nyt taas pelaa, en tiedä nouseeko minun viestillä ylös, mutta viestini kumminkin saan näkyviin.
        Tuo nimimerkki onkin aivan hyvä, sillä tunnistaa toistuvuuden.

        Ano 10,56 noin voisi sanoa, miten kirjoitit ahtaasta karsinasta, mutta yritämme sivuuttaa moiset ja aina jotain oppii ja tietoa saa, toisten osaamisesta, kun niistä voi lukea.
        Mielistelyä se ei minusta ole, jos ja kun itse sen tietää ja aitona ulos viestittää, ajatelkoon jokainen tykönään.
        Ano 14,20 nyt kannattaisi katiska olla ja sen rantaveteen laittaa, ahventa olisi melko varma saalis.
        Kyllä tuore kala on herkkua, odottelen kuhafileitä, kunhan verkot veteen saavat.

        Nyt viikko alkamassa, ei mitään suurempaa tiedossa, viimeinen tämän kevään kerho kuitenkin on nautittava ja laulut laulettava, sitten siltä osin lomalle.
        Oikein kesäisen oloista päivää teille kirjoittaja ystävät ja lukijat;)


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta ja tervetuloa kesä, nyt lämmintä jo yksitoista astetta heti aamusta.
        Vilkaisin lukijamäärä ja tasan, tuhat oli, harvoin olen tuon tasaluvun nähnyt, en ehkä koskaan, siksi maininnan arvoinen;)
        Kivasti on viestejä tullut, oli mukava lukea ja kuulla kuulumiset.

        Ensimmäisenä tuo Eliaanan kissakaveri, Väinö sai hyvän mielen aikaan, itsekin aina vaan kissaa mielin.
        Onnea kovasti ja viihtymistä, kai se vanhempikin kissa omistajan vaihdon kestää.
        Lämpimän tuntuiset välit on poikasi kanssa, mistä myös onnittelut.
        Hyvät juhlat herkkuineen järjestit, ei liene kenelläkään mitään moitittavaa.

        Neeassa ja mkr mainitsitte nuo tatuoinnit, en ymmärrä minäkään noita, miksi pitää ihoonsa moisia hankkia, vielä joku pikku perhonen tai ruusu menee, mutta kun koko keho peitetään, huheijaa.
        Potokset toinen ihmetyksen aihe, ei ainakaan kaunista.
        Euroviisuja en katsellut ja nyt paheksuntaa olen kuunnellut suomalaisten antamista pisteistä Israelille, minä olen ulalla koko tuosta sotaisesta tilanteesta, mikä on hyvä mikä paha, niin vähän olen jaksanut paneutua asiaan.
        Kamalaa ainakin on, sen tiedän, syyllisiä kai molemmat osapuolet.

        Vähän ihmettelin tuota Takomoa minäkin, mutta ajattelin, että kai tämäkin on tapahtunut, Vastaamosta olen lukenut ja nuoren miehen oikeuden käynnistä lukenut, mitkä lienee mietteensä nyt?
        Minun aaltomaljakolle kävi huonosti, pojantyttären tytär pudotti lattialle, no vahinko oli ja en uutta ole hankkinut, on noita maljakoita ihan tarpeeksi.
        Kauniisti siihen kukat sai asettumaan.

        Tepan toivotuksiin yhdyn ja toivon, että väsymyksesi väistyy ja jatkat kirjoittelua demeter.
        Toivottavasti sait uutta virtaa jälkeläistesi vierailusta.
        Aika mittavaa on häirintä ollut, mutta onneksi ainakin nyt taas pelaa, en tiedä nouseeko minun viestillä ylös, mutta viestini kumminkin saan näkyviin.
        Tuo nimimerkki onkin aivan hyvä, sillä tunnistaa toistuvuuden.

        Ano 10,56 noin voisi sanoa, miten kirjoitit ahtaasta karsinasta, mutta yritämme sivuuttaa moiset ja aina jotain oppii ja tietoa saa, toisten osaamisesta, kun niistä voi lukea.
        Mielistelyä se ei minusta ole, jos ja kun itse sen tietää ja aitona ulos viestittää, ajatelkoon jokainen tykönään.
        Ano 14,20 nyt kannattaisi katiska olla ja sen rantaveteen laittaa, ahventa olisi melko varma saalis.
        Kyllä tuore kala on herkkua, odottelen kuhafileitä, kunhan verkot veteen saavat.

        Nyt viikko alkamassa, ei mitään suurempaa tiedossa, viimeinen tämän kevään kerho kuitenkin on nautittava ja laulut laulettava, sitten siltä osin lomalle.
        Oikein kesäisen oloista päivää teille kirjoittaja ystävät ja lukijat;)

        Lueskelin Hesarin uutisia ja huomasin, että Ahvenanmaalla on annettu lupa 6 merikotkan ampumiseen. Juuri viikko sitten seurasin dokkaria, jossa kerrottiin sukupuuttoon menehtyvän merikotkan elämän pelastamistoimista, rengastuksista ja muuttomatkojen seurannasta, ja kerrottiin, että ennen niin uhanalainen kotka on nyt pelastettu elämälle vuosien työllä.
        Raastavaa lukea, että sitä saa nyt metsästää. Syynä on haahka, joka on huolestuttavasti vähentynyt. Haahkanpoikaset ovat merikotkien ravintoa, joten haahkojen suojelemiseksi joudutaan harventamaan merikotkien määrää.
        Monimutkaista on.!
        Elämän aikana olen seurannut kevätlintuja vuosikymmenestä toiseen. Lintujen määrä on vähentynyt jatkuvasti. Yrjö Kokon ihana kirja laulujoutsenesta pelasti Suomen kansallislinnun. . Silloin laulujoutsen oli katoamassa kokonaan Suomen luonnosta.
        Monet muutkin linnut!
        Muistan lapsuuden kesät, jolloin leivoset nousivat korkeuksiin ja sadat kottaraiset istuivat puhelinlangoilla, ja lehahtivat yhtä aikaa parvena taivaalle. Orapihlaja-aidat rapisivat tirskuttavien varpusten toimesta. Nyt on hiljaista. Nyt tarvittaisiin taas erityistoimia lintujen pelastamiseksi.
        Ja kuinka sitten käykään! Ei pysty ihminen luojan töitä hoitamaan, kyllä se niin vaan on.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta ja tervetuloa kesä, nyt lämmintä jo yksitoista astetta heti aamusta.
        Vilkaisin lukijamäärä ja tasan, tuhat oli, harvoin olen tuon tasaluvun nähnyt, en ehkä koskaan, siksi maininnan arvoinen;)
        Kivasti on viestejä tullut, oli mukava lukea ja kuulla kuulumiset.

        Ensimmäisenä tuo Eliaanan kissakaveri, Väinö sai hyvän mielen aikaan, itsekin aina vaan kissaa mielin.
        Onnea kovasti ja viihtymistä, kai se vanhempikin kissa omistajan vaihdon kestää.
        Lämpimän tuntuiset välit on poikasi kanssa, mistä myös onnittelut.
        Hyvät juhlat herkkuineen järjestit, ei liene kenelläkään mitään moitittavaa.

        Neeassa ja mkr mainitsitte nuo tatuoinnit, en ymmärrä minäkään noita, miksi pitää ihoonsa moisia hankkia, vielä joku pikku perhonen tai ruusu menee, mutta kun koko keho peitetään, huheijaa.
        Potokset toinen ihmetyksen aihe, ei ainakaan kaunista.
        Euroviisuja en katsellut ja nyt paheksuntaa olen kuunnellut suomalaisten antamista pisteistä Israelille, minä olen ulalla koko tuosta sotaisesta tilanteesta, mikä on hyvä mikä paha, niin vähän olen jaksanut paneutua asiaan.
        Kamalaa ainakin on, sen tiedän, syyllisiä kai molemmat osapuolet.

        Vähän ihmettelin tuota Takomoa minäkin, mutta ajattelin, että kai tämäkin on tapahtunut, Vastaamosta olen lukenut ja nuoren miehen oikeuden käynnistä lukenut, mitkä lienee mietteensä nyt?
        Minun aaltomaljakolle kävi huonosti, pojantyttären tytär pudotti lattialle, no vahinko oli ja en uutta ole hankkinut, on noita maljakoita ihan tarpeeksi.
        Kauniisti siihen kukat sai asettumaan.

        Tepan toivotuksiin yhdyn ja toivon, että väsymyksesi väistyy ja jatkat kirjoittelua demeter.
        Toivottavasti sait uutta virtaa jälkeläistesi vierailusta.
        Aika mittavaa on häirintä ollut, mutta onneksi ainakin nyt taas pelaa, en tiedä nouseeko minun viestillä ylös, mutta viestini kumminkin saan näkyviin.
        Tuo nimimerkki onkin aivan hyvä, sillä tunnistaa toistuvuuden.

        Ano 10,56 noin voisi sanoa, miten kirjoitit ahtaasta karsinasta, mutta yritämme sivuuttaa moiset ja aina jotain oppii ja tietoa saa, toisten osaamisesta, kun niistä voi lukea.
        Mielistelyä se ei minusta ole, jos ja kun itse sen tietää ja aitona ulos viestittää, ajatelkoon jokainen tykönään.
        Ano 14,20 nyt kannattaisi katiska olla ja sen rantaveteen laittaa, ahventa olisi melko varma saalis.
        Kyllä tuore kala on herkkua, odottelen kuhafileitä, kunhan verkot veteen saavat.

        Nyt viikko alkamassa, ei mitään suurempaa tiedossa, viimeinen tämän kevään kerho kuitenkin on nautittava ja laulut laulettava, sitten siltä osin lomalle.
        Oikein kesäisen oloista päivää teille kirjoittaja ystävät ja lukijat;)

        Aamupäivää! "Joka aamu on armo uus" sanoisi Makriina..)) Siltä tuntui minustakin tänä aamuna - pitkästä aikaa - kun luin eiliset viestit. Tyytyväisyyttä ja yhteishenkeä niistä välittyi, ainakin minulle.
        Ja "kissanristiäiset" kruunasivat tietysti kaiken"..)) Kyllä minäkin Eliaanan pitopöytään istahdin, vaikka sokerihumalaa oli valmiiksi omasta takaa. Olenpa iloinen puolestasi, Eliaana, että uuden kaverin sait näin pian.
        Sel-lan kanssa jaan tuon kissakaipuun. Minun täytyy ehkä tyytyä seurailemaan näitä palsta-lemmikeitä, onneksi kertoilette niistä niin ei menetetä tuntumaa.

        Kaksi naapuria menetti keväällä koiransa. Vanhoja ja vaivaisia olivat (koirat!) ja pariskunta ei enää ota uutta koiraa, kun omakin terveys on reistaillut. Toinen naapuri, yksineläjä, jolla ei ole edes sukua turvanaan, alkoi heti etsiä uutta koiraa ja löysikin sen. Työelämässä oleva entinen omistaja katsoi, että hänen 12-vuotias koiransa joutui olemaan yksin liian pitkiä päiviä ja siksi katsoi viisaammaksi luopua siitä. Mukavan, hyvätapaisen kaverin saikin naapuri siitä.
        Sel-la mainitsi tuosta Nojatuolin lukijaennätyksestä. Kyllä se mielestäni kertoo siitä,
        että "kriisiaikoina", jollaiseksi tuo trollihyökkäys palstalle kai pitää jo katsoa, me kuitenkin hakeudumme sinne, missä on tuttua ja turvallista, Nojatuoliin !..))

        Hyvin meni eilinen päivä minullakin, lasagne maistui, sitä kehuttiinkin. Vaikka tuskin vieraat muutakaan voivat..)) Miniä oli tehnyt juustokakun. Onneksi oli varakakku - Riitan herkun mansikkakku Lidlistä, koska juustokakussa oli liivatetta ja sehän ei vegaaneille käy. On se niin tarkkaa..))
        Mansikkakakkua jäi paljon yli ja ajattelin pakastaa sen pieniin rasioihin jälkiruuaksi. Silloin tällöin tekee mieli makeaa, onneksi vain harvoin.

        Olen kyllä tyytyväinen siitä, että intoni ruuan laittoon on palautunut - pitkään se oli tuolla tepan kuvaamalla linjalla. Hankalaa se pakkaa olla nytkin kun basedowin tauti haurastuttaa kynnet niin, että ne halkeilevat sivusta ja jättävät sormenpäät suojattomaksi. Apuvälineitä tarvitaan siinä kuin varaosiakin tämän oman koneiston ylläpitämisessä toimintakykyisenä.

        Samat harmit minullakin kotimaisia telkkariohjelmia seuratessa. Onneksi uutisväki on hyvin koulutettu tehtäväänsä, osaavat puhua selkeästi, eivätkä huuda..))

        Syvä paheksunta minultakin tatuoinneille, lävistyksille ja Botoxille. Ennen niitä ei sallittu hoitotyössä, nyt on löysäilty siinäkin.
        Somevaikuttaja (?) Natalia Salmela on kaulaan saakka tatuoitu - omastakin mielestään on saanut huomiota ja seuraajia sen(kin) vuoksi. Pahaa tekee katsella tuota kaulan ruusukuviota.
        Ai niin. Myös Euroviisut kriisiytyivät Malmössä. Katselin kisasta vain alkuosan. En jaksanut valvoa. Olihan se melkoista tykitystä lavasteiden ja valojen osalta ja jos oman kappaleen erottuminen muista on yksi tavoite, se helposti johtaa näihin ylilyöviin valintoihin, mitä Suomen kappalekin minusta edusti. Eli yli hilseen meni minulta useimmat tulkinnat.

        Eilen en ehtinyt ulos lainkaan, palvelutehtävässä koko päivän. Tänään on pakko suoriutua metsälenkille, kyllä se on mennyt veriin minulla. Jos pitää valita viihteellinen massatapahtuma tai metsälenkki, minun valintani on helppo.
        Hyvää arkipäivää kaikille.
        demeter1


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lueskelin Hesarin uutisia ja huomasin, että Ahvenanmaalla on annettu lupa 6 merikotkan ampumiseen. Juuri viikko sitten seurasin dokkaria, jossa kerrottiin sukupuuttoon menehtyvän merikotkan elämän pelastamistoimista, rengastuksista ja muuttomatkojen seurannasta, ja kerrottiin, että ennen niin uhanalainen kotka on nyt pelastettu elämälle vuosien työllä.
        Raastavaa lukea, että sitä saa nyt metsästää. Syynä on haahka, joka on huolestuttavasti vähentynyt. Haahkanpoikaset ovat merikotkien ravintoa, joten haahkojen suojelemiseksi joudutaan harventamaan merikotkien määrää.
        Monimutkaista on.!
        Elämän aikana olen seurannut kevätlintuja vuosikymmenestä toiseen. Lintujen määrä on vähentynyt jatkuvasti. Yrjö Kokon ihana kirja laulujoutsenesta pelasti Suomen kansallislinnun. . Silloin laulujoutsen oli katoamassa kokonaan Suomen luonnosta.
        Monet muutkin linnut!
        Muistan lapsuuden kesät, jolloin leivoset nousivat korkeuksiin ja sadat kottaraiset istuivat puhelinlangoilla, ja lehahtivat yhtä aikaa parvena taivaalle. Orapihlaja-aidat rapisivat tirskuttavien varpusten toimesta. Nyt on hiljaista. Nyt tarvittaisiin taas erityistoimia lintujen pelastamiseksi.
        Ja kuinka sitten käykään! Ei pysty ihminen luojan töitä hoitamaan, kyllä se niin vaan on.
        Mkr.

        Kuuden merikotkan ampuminen on ihan turhaa, ne eivät tilannetta muuta, ja ennenkaikkea se on minunkin mielestäni suorastaan ympäristörikos. Asian tekee vielä pahemmaksi se, että ei ole montakaan vuotta, kun ahvenanmaalaisilla oli etuoikeus haahkakoiraiden kevätampumiseen sen takia , liha on kuulemma herrojen herkku ja vanha perinne. EU antoi noottia, ilmeisesti tuo tuhoaminen on nyt loppunut. Haahkat, kuten muutkin sorsalinnut ovat tälläkin suunnalla vähentyneet, merikotkat yleistyneet, mutta siihen on monia syitä. Esimerkiksi kyhmyjoutsenten yleistyminen vie reviiriä ja isokokoiset hanhet vievät tilaa ja ravintoa. Suurikokoisia merimetsojakin vihataan, ne kun likaavat ulosteillaan luotoja ja, mutta kyllä nekin ovat rauhoitettuja, sitäpaitsi alkuperäislaji toisin kuin esim. kanadanhanhet.

        Haahkapoikueita on hauska seurata, suloiset untuvikot seuraavat emoaan tiiviisti ja emot muodostavat lasten päivähoitorinkejä, kova parpatus käy. Uroshaahkat lentävät yleensä pesinnän jälkeen etelämmäksi, joten naaraat joutuvat yhdistämään voimansa ulkopuolisia uhkia vastaan. Kovin usein valitettavasti pieni poikanen joutuu petolinnun tai maapetojen (esim. karanneet tai vapautetut minkit) syömäksi, pesärosvot saalistavat myös. Pesälaatikoita on kokeiltu, kotkia säikytelty, mutta luonnolla on omat lakinsa. Uhanalaisia lajeja pitää suojella, mutta tuollaista ampumispäätöstä ei saa tehdä, riittää salametsästäjiä ja kotkien vihaajia valitettavasti muutenkin.

        Merikotkahavainnon teemme veneillessä melkein viikottain, ne huomaa yleensä siten, että kiukkuiset lokit kovasti kirkuen ajavat kotkaa takaa ilmassa , kun se on käynyt pesän kimppuun. Kyllä kotka kalastaakin, uljas se on syöksyessään veteen ja nostaessaan saaliin vanhvoilla kynsillään, ja onhan sen liitely taivaan sinessä majesteettinen näky. Ei merikotkia niin tiheään liidä, etteivätkö muut siivekkäät sopisi sekaan.


      • Anonyymi
        Ramoona kirjoitti:

        Kuuden merikotkan ampuminen on ihan turhaa, ne eivät tilannetta muuta, ja ennenkaikkea se on minunkin mielestäni suorastaan ympäristörikos. Asian tekee vielä pahemmaksi se, että ei ole montakaan vuotta, kun ahvenanmaalaisilla oli etuoikeus haahkakoiraiden kevätampumiseen sen takia , liha on kuulemma herrojen herkku ja vanha perinne. EU antoi noottia, ilmeisesti tuo tuhoaminen on nyt loppunut. Haahkat, kuten muutkin sorsalinnut ovat tälläkin suunnalla vähentyneet, merikotkat yleistyneet, mutta siihen on monia syitä. Esimerkiksi kyhmyjoutsenten yleistyminen vie reviiriä ja isokokoiset hanhet vievät tilaa ja ravintoa. Suurikokoisia merimetsojakin vihataan, ne kun likaavat ulosteillaan luotoja ja, mutta kyllä nekin ovat rauhoitettuja, sitäpaitsi alkuperäislaji toisin kuin esim. kanadanhanhet.

        Haahkapoikueita on hauska seurata, suloiset untuvikot seuraavat emoaan tiiviisti ja emot muodostavat lasten päivähoitorinkejä, kova parpatus käy. Uroshaahkat lentävät yleensä pesinnän jälkeen etelämmäksi, joten naaraat joutuvat yhdistämään voimansa ulkopuolisia uhkia vastaan. Kovin usein valitettavasti pieni poikanen joutuu petolinnun tai maapetojen (esim. karanneet tai vapautetut minkit) syömäksi, pesärosvot saalistavat myös. Pesälaatikoita on kokeiltu, kotkia säikytelty, mutta luonnolla on omat lakinsa. Uhanalaisia lajeja pitää suojella, mutta tuollaista ampumispäätöstä ei saa tehdä, riittää salametsästäjiä ja kotkien vihaajia valitettavasti muutenkin.

        Merikotkahavainnon teemme veneillessä melkein viikottain, ne huomaa yleensä siten, että kiukkuiset lokit kovasti kirkuen ajavat kotkaa takaa ilmassa , kun se on käynyt pesän kimppuun. Kyllä kotka kalastaakin, uljas se on syöksyessään veteen ja nostaessaan saaliin vanhvoilla kynsillään, ja onhan sen liitely taivaan sinessä majesteettinen näky. Ei merikotkia niin tiheään liidä, etteivätkö muut siivekkäät sopisi sekaan.

        Olettepas te "lintutietoisia", Makriina, tepa ja Ramoona. Kiva lukea kun oma harrastukseni on jäänyt lähiseurannan asteelle.
        Onneksi ikä ja kunto eivät juuri haittaa lintujen seurantaa, vai miten ? Kiikareilla näkee,
        ymmärtääkseni. Pentti Linkolakin vietti viimeiset aikansa lintuja seuraillen, kerrotiin.
        demeter1


    • Anonyymi

      Sujuu se päivä pilvessäkin. Suht lämmintäkin tällä viikolla. Onhan se jo aikakin alkukesän tulla Suomen eteläosaan.

      Katselin eilen illalla hanhien massamuuttoa ikkunasta. Nekin lentävät pohjoisille pesimäpaikoilleen suurina parvina.
      Lintuja saattoi olla jopa tuhansia.

      Vihollisia ja pesärosvoja siellä pesimäpaikoilla liikkuu, mutta topakasti ne puolustautuvat esim. kettuja vastaan.

      • Anonyymi

        Katsoin eilen saimaan sääksiliveä, linnuilla oli jo kolme munaa, korpit olivat käyneet varastamassa ainakin kaksi. Näkyi kamerakuvassa korpin ryöstöretki sillä aikaa kun emo kävi poissa pesältä, ehkä kalastamassa..
        Edellisenä päivänä satuin katsomaan kuvaa kun molemmat linnut olivat pesällä ja kun toinen lähti pois pesästä toinen laskeutui hautomaan.
        Taistelua se eloon jäämisestä on luonnossakin.
        tepa


    • Aurinkoista aamupäivää etelärannikolta, hiirenkorvat kasvavat ihan silmissä ja narsissit availevat kukkiaan, aikaiset kasvitieteelliset tulppaanit punaista väriä antamassa. Raparperista saa varmaan ensi viikolla maistiaisia ja kirsikkapuut ovat ensimmäisinä vuorossa hedelmäpuista. Lämmintä, poutaa ja tyyntä on luvassa pitemmäksi aikaa, ollaan toiveikkaina pörriäisten suhteen. Kesäkukkien ostoon suunnistan huomenna, tänään laitan valmiiksi ruukkuihin ja amppeleihin hyvää kesäkukkamultaa. Istutin jo illalla äitienpäivälahjaksi saamani rosmaariinipuun yrttimaahani isossa ruukussa, aion ottaa sen syksyllä talvehtimaan viileään sisätilaan. Olen niin innostuneena puhunut puutarhan kerroksellisuudesta, että toinen perhe antoi ruusupuun, jonka suhteen menettelen samoin, se ei yleensä säily maassa talven yli.

      Oltiin esikoisen luona lounaalla, monenlaista herkkua tarjolla, siikafileistä parsaan sekä salaatteihin ja mansikkajuustokakkukahvit jälkkärinä. Olen tullut hemmotelluksi valmiilla ruokapöydillä reissunkin ajan, tänään keitän siskonmakkarakeittoa. Onneksi matkoilla tulee käveltyä paljon nähtävyyksiä katselemassa, ei sentään kiloa enempää noussut paino parin viikon aikana .

      Matkoilla pidän aina lähes täydellistä media- sometaukoa, vain whatsap-kuvia ja viestejä laitan lähimmille. En edes muista, milloin olisin Euroviisuja katsellut, ovat niin kovin myöhäänkin, en jaksaisi edes valvoa. Hyvähän se on, että musiikki vai pitisikö sanoa showbisnes uudistuu, mutta minä en uudistu samaan tahtiin.
      Aikaa vietetään paljon ulkosalla puuhaillen, metsään minäkin kaipaan kävelyille, valkovuokot kukkivat hohtavina mattoina ja saniaiset ovat suloisilla pikkukiemuroilla. Kaikki on niin uutta, orastavaa, tuoksuvaa, versovaa ja lintujen äänet soivat.

      Kauniita päiviä ja hyvää oloa!

    • Anonyymi

      Kyllä siinä on paljon työtä, että jaksaa päivällisvieraita kutsua ja ruuat valmistaa.
      Hyvin kuitenkin sinulta demeter sujui, onnittelut siitä!
      Minä ajattelin, että ehkä täytyy ravintolaan mennä vieraiden kanssa.
      Helppoa ja nopeaa tarjoilua, tietenkään ei ole sellainen tunnelma, kuin olisi kotona,
      mutta se ystävien näkeminenhän siinä on pääosassa.

      Ramoona kertoi raparpereista, pian ovat meilläkin jo niin pitkiä, että voi kiisselin tehdä. Raparperista oli lehdessä jotain myönteistä, että sitä on turhaan syrjitty.
      En ehtinyt lukea tarkemmin. Ainakin maidon kanssa syötäväksi ennen sanottiin,
      että saa kalsiumia.
      Jatketaan tätä lämmintä, ihanaa päivää,
      Sen suven suloisuutta . .

      Neeasa

      • Huomenta lämpimänä alkavaan ja jatkoakin luvattiin tiistaipäivälle, koko viikolle tätä herkkua on lupailtu, on sitä kaivattukin.
        Minun kaksi perunaa sangossa on taimella, nyt jännityksellä odotan saanko juhannusruokailuun omat uudet perunat;)
        Parvekeviljelyni onkin tähän typistynyt, tietysti kukkia kumminkin
        Tytärtä innostin mökkiviljelyä lisäämään, kaisloista saa hyviä ja puhtaita perunoita myös kasvamaan..
        Kertoi Googlesta lisätietoa ottaneensa ja rantaan ajautuneet kaislat on kasattu perunantuotantoon.
        Joskus aikoinaan minäkin kasvatin kaisloissa perunoita, puhtaita kauniita olivat, määrä vaan oli pieni.
        Kaikkea pitää kokeilla, onhan niissä puuhaa, mutta ei aina jaksa vaan makailla kesälläkään.

        Linnuista huolta olette kantaneet ja aiheesta kylläkin, näin keskellä kaupunkia ei juurikaan linnun laulua kuule, lokit sen sijaan kyllä ääntä pitävät ja tasakatoille pesiänsä rakentaa.
        Kadulla kävelevien päälle hyökkäilevät, pesiään puolustaen.
        Tuo merikotkiin annettu tappolupa kuulostaa naurettavalta, nämä kuusilintuako sitten tilanteen helpottavat?
        Luonnossa tapahtuu myös kauheuksia, saalistetaan ja aina joku on toisen elämän ehto, kaikkia eläimiä ei pysty suojelemaan, vaikka julmalta tuntuukin.
        Olen siinä uskossa, että luonto pitää huolen tasapainostaan, harva eläin kai tappamisen halusta tappaa, vaan elantonsa vuoksi, minkki taitaa tappaa vaikka ei tarvitsisikaan ruokansa vuoksi.
        Ihminen sitten on asia erikseen, tappamista joidenkin hullujen päätöksillä tehdään, ei kysytä haluatteko henkenne antaa.

        Olen seuraillut noita koira ja kissavideoita Facebookista ja on hellyttävää nähdä miten sulassa sovussa yhdessä painivat, luottamus on täydellinen.
        Pienet kissanpennutkin ison koiran kimppuun uskaltautuvat ja koira hellii varoen satuttamasta.

        Äitienpäiväjuhlista kertoilitte, tänä vuonna en saanut kutsua lounaalle, syynä oli, että miniäni yksin ollen ei halunnut tarjoiluja laittaa,( poikani Saksan matkalla) ymmärsin täysin, kun aina saa ihmisten parissa olla, joskus on lupa nauttia rauhastakin.
        Kahvilla kävivät luonani ja leivoin aikaisin aamulla, oli tuoretta tarjottavaa, haudoilla kävimme ja sinne miehellenikin 90-vuotis onnittelut kerroimme.
        Hyvämieli kaikille päivästä tuli, vieläkö ensi äitienpäivää näen.

        Minullakin ongelmia, kynsien kanssa demeter. ainoastaan peukalon kynnet kunnossa, mutta muista pintalohkeilua jatkuvasti.
        Olen yrittänyt viilan kanssa lyhentää ja muutenkin hoitanut, itse ajattelen, että auringon puute sen tekee.
        D-vitamiinejä kai pitäisi alkaa syömään, kun aurinkoa pitäisi ruusufinnin vuoksi kiertää, no enhän malta sitäkään tehdä.
        Ihoni alkaa olla kunnossa, mutta kysymysmerkki on kestääkö aurinkoa, kukaan ei osaa siihenkään vastausta antaa.
        Pieniä nämäkin vaivat, kun oikeista harmeista puhutaan, mutta mielessä kumminkin.

        Rapaperiä houkutin tyttäreni mökille viemään, lupasikin laittaa, kun saivat luvan ottaa asumattoman talon pihasta alkuja.
        Raparperistä tulee hyvää mehuakin.

        Tänään vielä lauluharjoitukset ja sitten siltä osin voi lomaa pitää, katsellaan sitten miten laulun käy syksyllä, olen todennut tämän astmani laulamista häiritsevän.
        Nauttikaa nyt todella voimakkaasti tästä lämmöstä, minkä viimein luoksemme saapui.


      • Sel-la kirjoitti:

        Huomenta lämpimänä alkavaan ja jatkoakin luvattiin tiistaipäivälle, koko viikolle tätä herkkua on lupailtu, on sitä kaivattukin.
        Minun kaksi perunaa sangossa on taimella, nyt jännityksellä odotan saanko juhannusruokailuun omat uudet perunat;)
        Parvekeviljelyni onkin tähän typistynyt, tietysti kukkia kumminkin
        Tytärtä innostin mökkiviljelyä lisäämään, kaisloista saa hyviä ja puhtaita perunoita myös kasvamaan..
        Kertoi Googlesta lisätietoa ottaneensa ja rantaan ajautuneet kaislat on kasattu perunantuotantoon.
        Joskus aikoinaan minäkin kasvatin kaisloissa perunoita, puhtaita kauniita olivat, määrä vaan oli pieni.
        Kaikkea pitää kokeilla, onhan niissä puuhaa, mutta ei aina jaksa vaan makailla kesälläkään.

        Linnuista huolta olette kantaneet ja aiheesta kylläkin, näin keskellä kaupunkia ei juurikaan linnun laulua kuule, lokit sen sijaan kyllä ääntä pitävät ja tasakatoille pesiänsä rakentaa.
        Kadulla kävelevien päälle hyökkäilevät, pesiään puolustaen.
        Tuo merikotkiin annettu tappolupa kuulostaa naurettavalta, nämä kuusilintuako sitten tilanteen helpottavat?
        Luonnossa tapahtuu myös kauheuksia, saalistetaan ja aina joku on toisen elämän ehto, kaikkia eläimiä ei pysty suojelemaan, vaikka julmalta tuntuukin.
        Olen siinä uskossa, että luonto pitää huolen tasapainostaan, harva eläin kai tappamisen halusta tappaa, vaan elantonsa vuoksi, minkki taitaa tappaa vaikka ei tarvitsisikaan ruokansa vuoksi.
        Ihminen sitten on asia erikseen, tappamista joidenkin hullujen päätöksillä tehdään, ei kysytä haluatteko henkenne antaa.

        Olen seuraillut noita koira ja kissavideoita Facebookista ja on hellyttävää nähdä miten sulassa sovussa yhdessä painivat, luottamus on täydellinen.
        Pienet kissanpennutkin ison koiran kimppuun uskaltautuvat ja koira hellii varoen satuttamasta.

        Äitienpäiväjuhlista kertoilitte, tänä vuonna en saanut kutsua lounaalle, syynä oli, että miniäni yksin ollen ei halunnut tarjoiluja laittaa,( poikani Saksan matkalla) ymmärsin täysin, kun aina saa ihmisten parissa olla, joskus on lupa nauttia rauhastakin.
        Kahvilla kävivät luonani ja leivoin aikaisin aamulla, oli tuoretta tarjottavaa, haudoilla kävimme ja sinne miehellenikin 90-vuotis onnittelut kerroimme.
        Hyvämieli kaikille päivästä tuli, vieläkö ensi äitienpäivää näen.

        Minullakin ongelmia, kynsien kanssa demeter. ainoastaan peukalon kynnet kunnossa, mutta muista pintalohkeilua jatkuvasti.
        Olen yrittänyt viilan kanssa lyhentää ja muutenkin hoitanut, itse ajattelen, että auringon puute sen tekee.
        D-vitamiinejä kai pitäisi alkaa syömään, kun aurinkoa pitäisi ruusufinnin vuoksi kiertää, no enhän malta sitäkään tehdä.
        Ihoni alkaa olla kunnossa, mutta kysymysmerkki on kestääkö aurinkoa, kukaan ei osaa siihenkään vastausta antaa.
        Pieniä nämäkin vaivat, kun oikeista harmeista puhutaan, mutta mielessä kumminkin.

        Rapaperiä houkutin tyttäreni mökille viemään, lupasikin laittaa, kun saivat luvan ottaa asumattoman talon pihasta alkuja.
        Raparperistä tulee hyvää mehuakin.

        Tänään vielä lauluharjoitukset ja sitten siltä osin voi lomaa pitää, katsellaan sitten miten laulun käy syksyllä, olen todennut tämän astmani laulamista häiritsevän.
        Nauttikaa nyt todella voimakkaasti tästä lämmöstä, minkä viimein luoksemme saapui.

        Ei nouse viestinä ylös, mutta toivon löytyvän kumminkin


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Ei nouse viestinä ylös, mutta toivon löytyvän kumminkin

        Nostetaanpa yhdessä viesti luettavaan kohtaan.
        Aloittelen vasta päivän askareita. Pihalle menen kun lämpö kohoaa yli kymmeneen asteeseen.

        Raparperi puheista innostuneena sainkin idean siirtää osan suureksi kasvaneesta juurakosta talouskompostorin vieressä olevaan lehtikompostiin joka on muutaman vuoden maatunut ja viime kesänä tuotti 14kg painavan kurpitsan.

        Raparperi on turhaan ollut huonossa maineessa sen oksaalihappopitoisuudesta johtuen..
        Happamuuden saa kätevästi tasattua maitovalmisteilla, esim. kermalla.

        Kynsien liuskoittuminen ja haurastuminen saattaa tosiaan johtua d-vitamiinin ja kalsiumin vähäisyydestä.
        Minä olen syönyt osteoporoosin hoitoon lääkereseptillä kalkki/d-vitamiini lääkettä ympäri vuoden joka päivä ja se on auttanut pitämään kynnetkin vahvoina ja sileinä.

        Illalla katsoimme Missi kissan kanssa kissavideoita viitisen minuuttia ja kun ne loppuivat hyppäsi kissakin sylistäni, muut aiheet eivät kiinnostaneet.
        Hyvää päivän jatkoa kaikille!
        tepa


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta lämpimänä alkavaan ja jatkoakin luvattiin tiistaipäivälle, koko viikolle tätä herkkua on lupailtu, on sitä kaivattukin.
        Minun kaksi perunaa sangossa on taimella, nyt jännityksellä odotan saanko juhannusruokailuun omat uudet perunat;)
        Parvekeviljelyni onkin tähän typistynyt, tietysti kukkia kumminkin
        Tytärtä innostin mökkiviljelyä lisäämään, kaisloista saa hyviä ja puhtaita perunoita myös kasvamaan..
        Kertoi Googlesta lisätietoa ottaneensa ja rantaan ajautuneet kaislat on kasattu perunantuotantoon.
        Joskus aikoinaan minäkin kasvatin kaisloissa perunoita, puhtaita kauniita olivat, määrä vaan oli pieni.
        Kaikkea pitää kokeilla, onhan niissä puuhaa, mutta ei aina jaksa vaan makailla kesälläkään.

        Linnuista huolta olette kantaneet ja aiheesta kylläkin, näin keskellä kaupunkia ei juurikaan linnun laulua kuule, lokit sen sijaan kyllä ääntä pitävät ja tasakatoille pesiänsä rakentaa.
        Kadulla kävelevien päälle hyökkäilevät, pesiään puolustaen.
        Tuo merikotkiin annettu tappolupa kuulostaa naurettavalta, nämä kuusilintuako sitten tilanteen helpottavat?
        Luonnossa tapahtuu myös kauheuksia, saalistetaan ja aina joku on toisen elämän ehto, kaikkia eläimiä ei pysty suojelemaan, vaikka julmalta tuntuukin.
        Olen siinä uskossa, että luonto pitää huolen tasapainostaan, harva eläin kai tappamisen halusta tappaa, vaan elantonsa vuoksi, minkki taitaa tappaa vaikka ei tarvitsisikaan ruokansa vuoksi.
        Ihminen sitten on asia erikseen, tappamista joidenkin hullujen päätöksillä tehdään, ei kysytä haluatteko henkenne antaa.

        Olen seuraillut noita koira ja kissavideoita Facebookista ja on hellyttävää nähdä miten sulassa sovussa yhdessä painivat, luottamus on täydellinen.
        Pienet kissanpennutkin ison koiran kimppuun uskaltautuvat ja koira hellii varoen satuttamasta.

        Äitienpäiväjuhlista kertoilitte, tänä vuonna en saanut kutsua lounaalle, syynä oli, että miniäni yksin ollen ei halunnut tarjoiluja laittaa,( poikani Saksan matkalla) ymmärsin täysin, kun aina saa ihmisten parissa olla, joskus on lupa nauttia rauhastakin.
        Kahvilla kävivät luonani ja leivoin aikaisin aamulla, oli tuoretta tarjottavaa, haudoilla kävimme ja sinne miehellenikin 90-vuotis onnittelut kerroimme.
        Hyvämieli kaikille päivästä tuli, vieläkö ensi äitienpäivää näen.

        Minullakin ongelmia, kynsien kanssa demeter. ainoastaan peukalon kynnet kunnossa, mutta muista pintalohkeilua jatkuvasti.
        Olen yrittänyt viilan kanssa lyhentää ja muutenkin hoitanut, itse ajattelen, että auringon puute sen tekee.
        D-vitamiinejä kai pitäisi alkaa syömään, kun aurinkoa pitäisi ruusufinnin vuoksi kiertää, no enhän malta sitäkään tehdä.
        Ihoni alkaa olla kunnossa, mutta kysymysmerkki on kestääkö aurinkoa, kukaan ei osaa siihenkään vastausta antaa.
        Pieniä nämäkin vaivat, kun oikeista harmeista puhutaan, mutta mielessä kumminkin.

        Rapaperiä houkutin tyttäreni mökille viemään, lupasikin laittaa, kun saivat luvan ottaa asumattoman talon pihasta alkuja.
        Raparperistä tulee hyvää mehuakin.

        Tänään vielä lauluharjoitukset ja sitten siltä osin voi lomaa pitää, katsellaan sitten miten laulun käy syksyllä, olen todennut tämän astmani laulamista häiritsevän.
        Nauttikaa nyt todella voimakkaasti tästä lämmöstä, minkä viimein luoksemme saapui.

        Kylläpä taas harmitti. Pitkän viestin kirjoitin, ihan tolkullisen, ja niinpä tuo taas hävisi taivaan tuuliin, kun kävin wikissä tarkistamassa Kalle Könkkölän tiedot.
        Eli edes kopiointitallennus ei nyt toiminut.

        Aateveli muistui mieleeni kun kerroin Isosuosta ja sen esteettömästä kulkuväylästä, joka mahdollistaa sen, että myös liikuntaesteiset pääsevät nauttimaan suomaisemasta. Kalle Könkkolän ansioksi on laskettava se, että tämä "esteetön kulku" eri paikoissa tuli myös vammautuneitten avuksi ja oikeudeksi.
        Pyörätuolista käsin ja hengityskoneen turvin Kalle vaikutti valtakunta- ja kuntapolitiikassa pitkään. Vaimonsa Maija oli sokea ja mukana vaikuttamassa hänkin. Kalle kuoli 2018, Maija aikaisemmin. RIP, levätkööt he rauhassa.

        Sel-la auringosta ja näistä iho-ongelmista kirjoitteli. Ajatella, että meidän valon, ilon ja lämmön antaja onkin nyt muuttunut (myös) erilaisten uhkien aiheuttajaksi.
        Suoraa auringonvaloa ei taideta enää kenellekään suositella mutta kuitenkin sitä suositellaan erilaisten iho-ongelmien hoitoon, vaikka psoriasiksen.
        Vaalea-ihoiset taas saavat varoa aurinkoa melanoomauhan vuoksi - tai valoihottuman, mikä itselläni on, alkukesästä.

        Minäkin muuten innostuin tuosta perunanviljelystä. Täällä siitä on kerrottu kuten meidän kyläkerhossakin. Perunahan on kallistakin, banaaneja saa halvemmalla, kilohinta pienempi..))
        Aikaisin on Sel-la kylvönsä aloittanut, jos jo nyt ovat mullasta nousseet. Saa nähdä saanko omani edes multiin kun taas on paljon tekeillä..))

        Tämä ilmaston lämpeneminen on näköjään johtanut siihen(kin), että luonnonkukat aikaistavat kukintaansa. Ennen valkovuokko kukki äitienpäivän aikohin (täällä) nyt ensiimmäiset vuokot olivat poimittavissa vapun aikaan. Voikukan näin eilen, kukki yhdessä Leskenlehden kanssa ja yllätys yllätys, mustikka kukkii jo täyttä päätä, kielon kukintaan ei mene kauan.

        Lintuja olen minäkin kaivannut ja - surrut. Kovin autioksi on minunkin pihapiiri käynyt.
        Vaikuttaako talviruokintakielto sen, että linnut vieraantuvat, kun ei ruokatarjontaa ole ja sitten vielä päälle nämä takatalvet: kylmään ja nälkään saattoi pikkulintuja menehtyä, kerrotaan. Ja onhan siitä itselläkin kokemusta.

        Samaa mieltä olen tuosta ihmisen ja luonnonvoimien keskinäisestä suhteesta, luonto voittaa lopulta ja ne ihmisen "suojeluyritykset" taitavat olla pelkkää sähläämistä: kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jos yhden kohdan korjaat, se voi vaikuttaa heikentävästi toiseen kohtaan.

        Jos meidät on kuitenkin asetettu tänne "viljelemään ja varjelmaan" luontoa, sitä ei sovi laistaa. Ainakaan ei olla välinpitämätön, eikä tuhlaileva.
        Lapsilla on mielestäni terve suhde luontoon, utelias, kokeileva ja myös suojeleva jos heitä siihen kannustetaan. Pikkumies muistaa aina kertoa jostakin uudesta luontohavainnosta. Viimeksi myös siitä, miten koulumatkakaveri katselee youtubesta videoita koko matkan ajan...
        Tämäkin päivä on lahja: kevään vihreyttä, kukkaloistoa, aurinkoa ... Voiko ihminen muuta toivoa ?
        demeter1


      • Niin Neeasa. Totta, että helpommalla pääsisi, jos "ulkoistaisi" näitä joukkotapaamisia.
        Yritin sitä talvella, merkkipäivän aikaan, mutta nuoret halusivat mieluiten olla pojan luona: tutut puitteet, oma rauha ja hyvä ruoka.
        Itse olen aina ollut samoilla linjoilla. Jonkin harrastus- tai vapaaehtoistyöporukan kanssa on käyty "ulkona syömässä", mutta se ei selvästikään ole minun juttuni - intiimiys kärsii enkä ole mikään ravintola- tai ruokabongari muutenkaan.
        Toiset nauttivat siitäkin eikä kai siinä mitään moitittavaa ole. Kuka mistäkin tykkää.

        Oksaalihappo taitaa olla se raparperin syrjinnä syy, mutta samaa muistelen: maitoa mukaan niin kelpo herkku sekin.
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nostetaanpa yhdessä viesti luettavaan kohtaan.
        Aloittelen vasta päivän askareita. Pihalle menen kun lämpö kohoaa yli kymmeneen asteeseen.

        Raparperi puheista innostuneena sainkin idean siirtää osan suureksi kasvaneesta juurakosta talouskompostorin vieressä olevaan lehtikompostiin joka on muutaman vuoden maatunut ja viime kesänä tuotti 14kg painavan kurpitsan.

        Raparperi on turhaan ollut huonossa maineessa sen oksaalihappopitoisuudesta johtuen..
        Happamuuden saa kätevästi tasattua maitovalmisteilla, esim. kermalla.

        Kynsien liuskoittuminen ja haurastuminen saattaa tosiaan johtua d-vitamiinin ja kalsiumin vähäisyydestä.
        Minä olen syönyt osteoporoosin hoitoon lääkereseptillä kalkki/d-vitamiini lääkettä ympäri vuoden joka päivä ja se on auttanut pitämään kynnetkin vahvoina ja sileinä.

        Illalla katsoimme Missi kissan kanssa kissavideoita viitisen minuuttia ja kun ne loppuivat hyppäsi kissakin sylistäni, muut aiheet eivät kiinnostaneet.
        Hyvää päivän jatkoa kaikille!
        tepa

        Heh, tepa ! Pitäisi lukea muut vastaukset ennen kuin sorvaa omaansa !..)
        D-vitamiini, oksaalihappo, maito, kaikki mainittu jo..))
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kylläpä taas harmitti. Pitkän viestin kirjoitin, ihan tolkullisen, ja niinpä tuo taas hävisi taivaan tuuliin, kun kävin wikissä tarkistamassa Kalle Könkkölän tiedot.
        Eli edes kopiointitallennus ei nyt toiminut.

        Aateveli muistui mieleeni kun kerroin Isosuosta ja sen esteettömästä kulkuväylästä, joka mahdollistaa sen, että myös liikuntaesteiset pääsevät nauttimaan suomaisemasta. Kalle Könkkolän ansioksi on laskettava se, että tämä "esteetön kulku" eri paikoissa tuli myös vammautuneitten avuksi ja oikeudeksi.
        Pyörätuolista käsin ja hengityskoneen turvin Kalle vaikutti valtakunta- ja kuntapolitiikassa pitkään. Vaimonsa Maija oli sokea ja mukana vaikuttamassa hänkin. Kalle kuoli 2018, Maija aikaisemmin. RIP, levätkööt he rauhassa.

        Sel-la auringosta ja näistä iho-ongelmista kirjoitteli. Ajatella, että meidän valon, ilon ja lämmön antaja onkin nyt muuttunut (myös) erilaisten uhkien aiheuttajaksi.
        Suoraa auringonvaloa ei taideta enää kenellekään suositella mutta kuitenkin sitä suositellaan erilaisten iho-ongelmien hoitoon, vaikka psoriasiksen.
        Vaalea-ihoiset taas saavat varoa aurinkoa melanoomauhan vuoksi - tai valoihottuman, mikä itselläni on, alkukesästä.

        Minäkin muuten innostuin tuosta perunanviljelystä. Täällä siitä on kerrottu kuten meidän kyläkerhossakin. Perunahan on kallistakin, banaaneja saa halvemmalla, kilohinta pienempi..))
        Aikaisin on Sel-la kylvönsä aloittanut, jos jo nyt ovat mullasta nousseet. Saa nähdä saanko omani edes multiin kun taas on paljon tekeillä..))

        Tämä ilmaston lämpeneminen on näköjään johtanut siihen(kin), että luonnonkukat aikaistavat kukintaansa. Ennen valkovuokko kukki äitienpäivän aikohin (täällä) nyt ensiimmäiset vuokot olivat poimittavissa vapun aikaan. Voikukan näin eilen, kukki yhdessä Leskenlehden kanssa ja yllätys yllätys, mustikka kukkii jo täyttä päätä, kielon kukintaan ei mene kauan.

        Lintuja olen minäkin kaivannut ja - surrut. Kovin autioksi on minunkin pihapiiri käynyt.
        Vaikuttaako talviruokintakielto sen, että linnut vieraantuvat, kun ei ruokatarjontaa ole ja sitten vielä päälle nämä takatalvet: kylmään ja nälkään saattoi pikkulintuja menehtyä, kerrotaan. Ja onhan siitä itselläkin kokemusta.

        Samaa mieltä olen tuosta ihmisen ja luonnonvoimien keskinäisestä suhteesta, luonto voittaa lopulta ja ne ihmisen "suojeluyritykset" taitavat olla pelkkää sähläämistä: kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jos yhden kohdan korjaat, se voi vaikuttaa heikentävästi toiseen kohtaan.

        Jos meidät on kuitenkin asetettu tänne "viljelemään ja varjelmaan" luontoa, sitä ei sovi laistaa. Ainakaan ei olla välinpitämätön, eikä tuhlaileva.
        Lapsilla on mielestäni terve suhde luontoon, utelias, kokeileva ja myös suojeleva jos heitä siihen kannustetaan. Pikkumies muistaa aina kertoa jostakin uudesta luontohavainnosta. Viimeksi myös siitä, miten koulumatkakaveri katselee youtubesta videoita koko matkan ajan...
        Tämäkin päivä on lahja: kevään vihreyttä, kukkaloistoa, aurinkoa ... Voiko ihminen muuta toivoa ?
        demeter1

        Joskus tahaton haparointi tuhoaa valmiin kirjoituksen, eli näppisvirhe.
        . toinen tohelo.
        Tähän liittys se silloisesta presidentti Kekkosen vierailu pienessä pirtissä.
        Kupit oli ehkä tehty jo miestä väkevämmästä kun Kekkoselta lirahti kahvia uudelle pöytäliinalle.

        Emäntä puri kieltään, mutta hallitsi sen. Halusiko mökin isäntä tehä kohteliaisuudesta oman liinalle lirautuksensa.
        Emännän patahan sii ylitäyttys...

        - Siinä toinen tohelo, purkautus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joskus tahaton haparointi tuhoaa valmiin kirjoituksen, eli näppisvirhe.
        . toinen tohelo.
        Tähän liittys se silloisesta presidentti Kekkosen vierailu pienessä pirtissä.
        Kupit oli ehkä tehty jo miestä väkevämmästä kun Kekkoselta lirahti kahvia uudelle pöytäliinalle.

        Emäntä puri kieltään, mutta hallitsi sen. Halusiko mökin isäntä tehä kohteliaisuudesta oman liinalle lirautuksensa.
        Emännän patahan sii ylitäyttys...

        - Siinä toinen tohelo, purkautus.

        Minä muistelin niin, että Kekkonen lähetti emännälle uuden liinan sotkeutuneen tilalle ja allekirjoitukseksi laittoi "se toinen tohelo" ..))
        demeter1


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta lämpimänä alkavaan ja jatkoakin luvattiin tiistaipäivälle, koko viikolle tätä herkkua on lupailtu, on sitä kaivattukin.
        Minun kaksi perunaa sangossa on taimella, nyt jännityksellä odotan saanko juhannusruokailuun omat uudet perunat;)
        Parvekeviljelyni onkin tähän typistynyt, tietysti kukkia kumminkin
        Tytärtä innostin mökkiviljelyä lisäämään, kaisloista saa hyviä ja puhtaita perunoita myös kasvamaan..
        Kertoi Googlesta lisätietoa ottaneensa ja rantaan ajautuneet kaislat on kasattu perunantuotantoon.
        Joskus aikoinaan minäkin kasvatin kaisloissa perunoita, puhtaita kauniita olivat, määrä vaan oli pieni.
        Kaikkea pitää kokeilla, onhan niissä puuhaa, mutta ei aina jaksa vaan makailla kesälläkään.

        Linnuista huolta olette kantaneet ja aiheesta kylläkin, näin keskellä kaupunkia ei juurikaan linnun laulua kuule, lokit sen sijaan kyllä ääntä pitävät ja tasakatoille pesiänsä rakentaa.
        Kadulla kävelevien päälle hyökkäilevät, pesiään puolustaen.
        Tuo merikotkiin annettu tappolupa kuulostaa naurettavalta, nämä kuusilintuako sitten tilanteen helpottavat?
        Luonnossa tapahtuu myös kauheuksia, saalistetaan ja aina joku on toisen elämän ehto, kaikkia eläimiä ei pysty suojelemaan, vaikka julmalta tuntuukin.
        Olen siinä uskossa, että luonto pitää huolen tasapainostaan, harva eläin kai tappamisen halusta tappaa, vaan elantonsa vuoksi, minkki taitaa tappaa vaikka ei tarvitsisikaan ruokansa vuoksi.
        Ihminen sitten on asia erikseen, tappamista joidenkin hullujen päätöksillä tehdään, ei kysytä haluatteko henkenne antaa.

        Olen seuraillut noita koira ja kissavideoita Facebookista ja on hellyttävää nähdä miten sulassa sovussa yhdessä painivat, luottamus on täydellinen.
        Pienet kissanpennutkin ison koiran kimppuun uskaltautuvat ja koira hellii varoen satuttamasta.

        Äitienpäiväjuhlista kertoilitte, tänä vuonna en saanut kutsua lounaalle, syynä oli, että miniäni yksin ollen ei halunnut tarjoiluja laittaa,( poikani Saksan matkalla) ymmärsin täysin, kun aina saa ihmisten parissa olla, joskus on lupa nauttia rauhastakin.
        Kahvilla kävivät luonani ja leivoin aikaisin aamulla, oli tuoretta tarjottavaa, haudoilla kävimme ja sinne miehellenikin 90-vuotis onnittelut kerroimme.
        Hyvämieli kaikille päivästä tuli, vieläkö ensi äitienpäivää näen.

        Minullakin ongelmia, kynsien kanssa demeter. ainoastaan peukalon kynnet kunnossa, mutta muista pintalohkeilua jatkuvasti.
        Olen yrittänyt viilan kanssa lyhentää ja muutenkin hoitanut, itse ajattelen, että auringon puute sen tekee.
        D-vitamiinejä kai pitäisi alkaa syömään, kun aurinkoa pitäisi ruusufinnin vuoksi kiertää, no enhän malta sitäkään tehdä.
        Ihoni alkaa olla kunnossa, mutta kysymysmerkki on kestääkö aurinkoa, kukaan ei osaa siihenkään vastausta antaa.
        Pieniä nämäkin vaivat, kun oikeista harmeista puhutaan, mutta mielessä kumminkin.

        Rapaperiä houkutin tyttäreni mökille viemään, lupasikin laittaa, kun saivat luvan ottaa asumattoman talon pihasta alkuja.
        Raparperistä tulee hyvää mehuakin.

        Tänään vielä lauluharjoitukset ja sitten siltä osin voi lomaa pitää, katsellaan sitten miten laulun käy syksyllä, olen todennut tämän astmani laulamista häiritsevän.
        Nauttikaa nyt todella voimakkaasti tästä lämmöstä, minkä viimein luoksemme saapui.

        Täällä kauhistellaan lintuja kohtaan osoitettua kohtuuttomuutta niin ihmisen kuin lintujen toisilleen tekemiä kohtuuttomuuksia kauhistellaan, varsinkin saaristomeren tai sen lähialueiden tuntumassa.
        Mutta jotain on pielessä myös ihmisten keskuudessa, varsinkin rannikolla. Uutisissa esimerkiksi kerrottiin tänään, että Espoossa kahta 12 vuotiasta lasta epäillään autio-talojen polttamista. Eikä tämä vielä riitä. Tämän lisäksi samassa pitäjässä epäillään myös kahta 15 vuotista lasta samantyyppisistä teoista.
        Jos näin on siellä ei oikein sosioemotionaalinen kasvatus ei ole ollut tapetilla kaikissa perheissä tai kouluissa, tai ei ole mennyt opetus perille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä kauhistellaan lintuja kohtaan osoitettua kohtuuttomuutta niin ihmisen kuin lintujen toisilleen tekemiä kohtuuttomuuksia kauhistellaan, varsinkin saaristomeren tai sen lähialueiden tuntumassa.
        Mutta jotain on pielessä myös ihmisten keskuudessa, varsinkin rannikolla. Uutisissa esimerkiksi kerrottiin tänään, että Espoossa kahta 12 vuotiasta lasta epäillään autio-talojen polttamista. Eikä tämä vielä riitä. Tämän lisäksi samassa pitäjässä epäillään myös kahta 15 vuotista lasta samantyyppisistä teoista.
        Jos näin on siellä ei oikein sosioemotionaalinen kasvatus ei ole ollut tapetilla kaikissa perheissä tai kouluissa, tai ei ole mennyt opetus perille.

        Ovatkohan ihan kantaespoolaisia? Sinnekkin on muuttanut paljon muista maista, kuten Helsinkiin ja Vantaalle. Puolen miljoonan ihmisen kaupungissa sattuu kaikkea enemmän kuin esim jossai 1000 asukkaan takahikiällä.


    • Toukokuu puolessa, aurinkoa odottelen, vielä puolipilvistä.
      Eilen kaivoin pressujen alta grilliterassin ja tänään mietin joko mökin ylisiltä aloittaisin siivouksen.
      Jalka kiukuttelee, mutta otin buranaa ja banadolia alkuun.

      Olen kuten normaalisti ideoita täynnä. Sammakko-suihkulähteelle suunnittelen pöytää. Sellainen vanhanaikainen pesuteline olisi upea.

      Rustassa näin metallisen sivupöydän siitä vois tuunata alusen.

      Olen kuitenkin aina iltaisin kun istahdan parvekkeelle, lohduttanut itseäni, että koska entinen vauhti on hiljentynyt, koeta hyväksyä se, eihän tässä ole mihinkään kiirettä.

      Parvekkeellemme aukeaa näkymä isoon kauniiseen puistoon. Lintyjen touhuilut ja laulut ovat runsaimmillaan sitä on kiva katsella ja kuunnella. Eilen laitoin internetistä mustarastaan laulua soimaan, toivoen saavani luonnosta vastauksen. En saanut 🐦‍⬛

      No, nyt jos lähtisi Rustaan...

      • Anonyymi

        Rustasta löytyy halvalla krääsää ja rihkamaa jos niillä haluaa kotinsa ja pihansa pilata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rustasta löytyy halvalla krääsää ja rihkamaa jos niillä haluaa kotinsa ja pihansa pilata.

        Sinulla tuntuu olevan pakkomielle korppiksen kiusaamiseen. Et ole henkisesti terve.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rustasta löytyy halvalla krääsää ja rihkamaa jos niillä haluaa kotinsa ja pihansa pilata.

        Rustasta löytyy siinä kuin muualtakin krääsää.

        Olen touhuillut mökilläni jo keväästä 1996 alkaen. Monta kuormaa rihkamaa on roskapaikalle viety.

        Monta aurinkovarjoa, kallista ja halpaa. Joka kesäisiä hittituotteita, jotka vaihtuvat uusiin rikkoutuessaan kuten retkisuihkut, moneskohan jo lie.

        Olishan se yksitoikklista elämää yksien ja samojen rihkamien keskellä elää. Onnensi on mahdollisuus vaihtaa.


        En vielä ole kerennyt mökille asti. Muistin, että kotiviini pitää siivilöidä ja käymisen pysäyttäjä lisätä. Oli sekin selälle käypää. Se ei muuten sekään montaa kesää kestä 😆 Uutta on tehtävä.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla tuntuu olevan pakkomielle korppiksen kiusaamiseen. Et ole henkisesti terve.

        Siinäpä näppärä diagnoosi. Jos pitää Rustaa rihkamana, on mielisairas. Kukahan tässä sitä on?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinäpä näppärä diagnoosi. Jos pitää Rustaa rihkamana, on mielisairas. Kukahan tässä sitä on?

        Diagnoosien laatiminen sujuu hyvin tällä palstalla. Reippaasti vain!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Diagnoosien laatiminen sujuu hyvin tällä palstalla. Reippaasti vain!

        Viimeinen keino on tehdä diagnoosi kateudesta. Jos et tykkää jostain, olet siitä vaan kateellinen. Jos et tykkää piharihkamasta, olet kateellinen siitä että jollain sitä on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viimeinen keino on tehdä diagnoosi kateudesta. Jos et tykkää jostain, olet siitä vaan kateellinen. Jos et tykkää piharihkamasta, olet kateellinen siitä että jollain sitä on.

        Miten yli 80 vuotiaat jaksavat kirjoittaa jokapäivä pitkiä romaaneja elämästään.
        Heräsin, söin, kävin torilla, leivoin, paistoin, siivosin, matkustin jne
        Uskomatonta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten yli 80 vuotiaat jaksavat kirjoittaa jokapäivä pitkiä romaaneja elämästään.
        Heräsin, söin, kävin torilla, leivoin, paistoin, siivosin, matkustin jne
        Uskomatonta

        Miten jaksat jokapäivä ne kaikki lukea? Niin monen ihmisen kirjoitukset? Harva kirjoittaa joka päivä, suurin osa paljon harvemmin ja paljonnmuustakin kuin kuin kävin kaupassa, siivosin, tein ruokaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viimeinen keino on tehdä diagnoosi kateudesta. Jos et tykkää jostain, olet siitä vaan kateellinen. Jos et tykkää piharihkamasta, olet kateellinen siitä että jollain sitä on.

        Terveiset mökiltä, oli kesäinen sää. Ostin Rustan puutarhapihalta valkean hortensian, neljä samettikukkaa ja kaksi pelargoniaa.

        Laitoin ne kukkapotteihin muiden K- rauta-kaupasta ostettujen orvokkien ja markettien joukkoon.

        En huomannut eroa kukissa jotka olivat K-raudasta ostettuja ja kukissa Rustasta ostettuja.

        No, 19.90 € maksoi ulos sopiva sivupöytä, josta teen keramiikkasuihkulähteelle alustan.

        Antiikkikaupassa oli myynnissä vanha pesuvatiteline, jollaista ensin ajattelin suihkulähteen alle, mutta se maksoi yli kolmesataa euroa.

        Pitää tyytyä rihkamaan 🫠

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten yli 80 vuotiaat jaksavat kirjoittaa jokapäivä pitkiä romaaneja elämästään.
        Heräsin, söin, kävin torilla, leivoin, paistoin, siivosin, matkustin jne
        Uskomatonta

        Uskomatonta, että jaksaa niin paljon?
        Uskomatonta, että jaksaa kirjoittaa joka päivä?
        Jaksat sentään lukea?


    • Anonyymi

      Tulipa käyskenneltyä pihalla tutkimassa kasvien talvehtimista.
      Kriikunapuusta on suuri oksa revennyt rungosta ja se täytyy poistaa. Vanhoista viinimarjapensaista täytyy poistaa oksia, samoin liian tiheistä karviaispensaista on rankalla kädellä karsittava versoja juuresta asti.
      Raparperi oli lähtenyt hyvään kasvuun jo kymmensenttisiä varsia, kohta voi tehdä kiisselin.

      Laitoin ilmalämpöpumpun pois päältä tänään, huomiseksi nimittäin lupailtiin tänne päin jopa hellettä. Toivottavasti tuleekin yli 20 astetta.

      Sammakkolampi oli tulvinut jäiden sulettua yli ja kuunliljat olivat vielä veden alla. tein uran vettä varten nurmikolle päin ja pientä lirinää näytti olevankin.

      Toivottavasti huominen helle kuivattaa nurmikon ja alentaa lammikonkin veden pintaa.
      Lammikon reunalla siperiankurjenmiekkojen seassa on kaksi metallista joutsenta, jotka kukkien kasvaessa täyteen mittaansa näyttävät kivoilta, vaikka krääsää toki ovatkin.
      Nämä pihakoristeet ovat maku asioita, Jokaisella on mielestäni oikeus oman pihansa ja asuntonsa sisustamiseen mieleisekseen.
      t tepa

    • Niin vain on päivä iltaan kerennyt.
      Aamusta lähtö eläinlääkärille, matka-aika n. 40min.
      20 minuuttia ennen, kun oli lähtöaika alkoi kuulua ihme rytinää.
      2naapuria, kumpikaan ei paikalla, joten menin verkkoterassille katsomaan, kissa tietysti perässä.
      Lintu tullut verkon reunasta sinne ja lennähteli päin verkkoa, no kissa tietysti perässä ja minä kissan perässä.
      Sain kissan eteiseen, taisin 7:llä yrityksellä saada vasta koppaan, niin tohkeissan oli.
      No lintu osasi lopuksi mennä sieltä mistä tulikin.

      No saatiin rokotus ja microsiru, joten iltapäivällä lähdettiin ulos. Pihapiirissä varovasti liikkui ja välillä tuli sisälle. Kävi tarkastamassa pikkumökin.

      Ihanan lämmintä 22 astetta. muutaman kukan istutin, hain multaa rautakaupan tarjouksesta kasvimaalle. Pyysin myyjän mukaan nostelemaan säkkejä oli5. En luottanut omiin voimiini näin laiskan talven jälkeen, vaan hyvn nousi 40kg säkki , olin ylen tyytyväinen itseeni. (hah)

      Tuossa, kun selailin vanhoja kommentteja, puhuttiin tuosta kesäkuun 10 päivästä.
      En tiedä tuliko sellainen esiin, ainakin äitini aikoinaan sanoi, että sen jälkeen ei enää yöpakkasia tule.
      Varmaan monet tietävätkin vanhan kansan istutussäännön, että kasvit, joiden syötävä osa kasvaa maan pinnalla, istutetaan nousevan kuun aikaan ja ne joiden syötävä osa kasvaa maan alla, istuteetaan laskevan kuun aikaan.

      • Huomenta ja kaunista, lämmintä keskiviikko aamua, mittarissa jo 20 astetta.
        Niin se kesä tulla tupsahti, oli jo aikakin, istuttamisen aika monille kasveille.
        Minun peruna on parvekkeella siksi aikaisissa on, muistelen vanhan kansan sääntönä, että Kustaan päivänä on perunan oltava maassa.
        On oikein hyvä mieli, kun tytär on innostunut kasvisten kasvatuksesta, soitteli eilen ja kertoi perunan siementä ja sipulia ostaneensa, niin se ihmisen perusilmiö esiin tulee, multaa pitää tonkia.
        Kai sekin geeneissä kulkee, minäkin aina olen yrittänyt kasvattaa ja pettynytkin monta kertaa, mutta eikun uuden kevään tullen taas vahva usko kasvuun.
        Pitkä on kesä olla vaan aurinkotuolissa, kun eläkkeen on saavuttanut, jotain puuhastelua on hyvä keksiä.
        Vaikeaa on tämä istuminen jouten minullekin, aina olisi jotain pientä puuhaa keksittävä.

        Noista kynsistä vielä, minunkin kynnet on kauniina aina kesän jälkeen, joulun tienoilla alkaa heikentyminen, siitä tuli mieleen tuo D-vitamiini, auringostahan sitä saamme.
        Raparperimehua olen juonut monet vuodet, muiden marjamehujen seurana ja hyvää on, eihän sitä liian kanssa tarvitse käyttää, kohtuus siinäkin.

        Minullakin nuo kotoiset ruokailut on mieleisiä, ravintolassa käyn ani harvoin, muistaakseni monta vuotta sitten poikani vei äitienpäivänä Rantasalmen lomakeskukseen, upeaahan se oli, mutta kotona kumminkin paras.

        Noista pihan koriste esineistä piti oikein miettiä mitä minun mökkini piha sisällään piti, en muista muuta kuin aurinkokellon ja puutarhatontun, pari puista joutsenta, jotka oli leveään rautalankaan kiinnitetty, joten tuuli niitä sai liikkumaan.
        Pensaita ja kukkia sitten joka paikassa, muistelen yli kuusikymmentä lajiketta kaikkiaan, paikallisen lehden sivuillekin pääsin pihastani kertomaan.
        En mikään hortonomi ole, mutta kukista tykkään, viimeiselle matkallenikin kukkia toivon paljon.

        Voimia tuntuu Eliaanalla riittävän, kyllä minäkin käsistäni vahva olen, selkä ei vaan paljon kestä.
        Tuo 10 päivä on minunkin kuuleman mukaan kukkien ja taimien istutus aikaa, aina ei vaan varmana sekään, halla voi viedä, kuten kerrontaa on

        Aina tuo ihmettely jaksamisesta kirjoittelun suhteen, kun kirjoittajia löytyy, toistojakin sisältävä ketju ja on, mutta heitäkin on jotka tykkää lukea. saa ihmettelemään, miksi ei vaan voi hyväksyä ketjun sisältöä?

        Viimeinen kerhopäivä ja loma alkaa niidenkin suhteen, vieläkö syksyllä ystävät tapaa?


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta ja kaunista, lämmintä keskiviikko aamua, mittarissa jo 20 astetta.
        Niin se kesä tulla tupsahti, oli jo aikakin, istuttamisen aika monille kasveille.
        Minun peruna on parvekkeella siksi aikaisissa on, muistelen vanhan kansan sääntönä, että Kustaan päivänä on perunan oltava maassa.
        On oikein hyvä mieli, kun tytär on innostunut kasvisten kasvatuksesta, soitteli eilen ja kertoi perunan siementä ja sipulia ostaneensa, niin se ihmisen perusilmiö esiin tulee, multaa pitää tonkia.
        Kai sekin geeneissä kulkee, minäkin aina olen yrittänyt kasvattaa ja pettynytkin monta kertaa, mutta eikun uuden kevään tullen taas vahva usko kasvuun.
        Pitkä on kesä olla vaan aurinkotuolissa, kun eläkkeen on saavuttanut, jotain puuhastelua on hyvä keksiä.
        Vaikeaa on tämä istuminen jouten minullekin, aina olisi jotain pientä puuhaa keksittävä.

        Noista kynsistä vielä, minunkin kynnet on kauniina aina kesän jälkeen, joulun tienoilla alkaa heikentyminen, siitä tuli mieleen tuo D-vitamiini, auringostahan sitä saamme.
        Raparperimehua olen juonut monet vuodet, muiden marjamehujen seurana ja hyvää on, eihän sitä liian kanssa tarvitse käyttää, kohtuus siinäkin.

        Minullakin nuo kotoiset ruokailut on mieleisiä, ravintolassa käyn ani harvoin, muistaakseni monta vuotta sitten poikani vei äitienpäivänä Rantasalmen lomakeskukseen, upeaahan se oli, mutta kotona kumminkin paras.

        Noista pihan koriste esineistä piti oikein miettiä mitä minun mökkini piha sisällään piti, en muista muuta kuin aurinkokellon ja puutarhatontun, pari puista joutsenta, jotka oli leveään rautalankaan kiinnitetty, joten tuuli niitä sai liikkumaan.
        Pensaita ja kukkia sitten joka paikassa, muistelen yli kuusikymmentä lajiketta kaikkiaan, paikallisen lehden sivuillekin pääsin pihastani kertomaan.
        En mikään hortonomi ole, mutta kukista tykkään, viimeiselle matkallenikin kukkia toivon paljon.

        Voimia tuntuu Eliaanalla riittävän, kyllä minäkin käsistäni vahva olen, selkä ei vaan paljon kestä.
        Tuo 10 päivä on minunkin kuuleman mukaan kukkien ja taimien istutus aikaa, aina ei vaan varmana sekään, halla voi viedä, kuten kerrontaa on

        Aina tuo ihmettely jaksamisesta kirjoittelun suhteen, kun kirjoittajia löytyy, toistojakin sisältävä ketju ja on, mutta heitäkin on jotka tykkää lukea. saa ihmettelemään, miksi ei vaan voi hyväksyä ketjun sisältöä?

        Viimeinen kerhopäivä ja loma alkaa niidenkin suhteen, vieläkö syksyllä ystävät tapaa?

        On ollut melkoinen puutarha Sellalla ! Eipä ihme, että tunnetuksi tuli..))
        Itse en ole mikään viherpeukalo, enkä pihasuunnittelija, mutta ihan villi pihanurmikin voi olla kaunis - ainakin minun silmääni.
        Monesti olen kaipaillut lisää käsivoimia itselleni ! Ei niitä "siisteissä sisätöissä" juuri kerry ja tietysti suurin syy lihaskatoon on ollut se, että aina näihin saakka talossa on ollut mies, joten mitään voimaa vaativaa ei ole tarvinnut tehdä. Miesten työt ja naisten työt..))
        Mullan kärräämiseen olen nytkin lähdössä, teen minkä jaksan....
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On ollut melkoinen puutarha Sellalla ! Eipä ihme, että tunnetuksi tuli..))
        Itse en ole mikään viherpeukalo, enkä pihasuunnittelija, mutta ihan villi pihanurmikin voi olla kaunis - ainakin minun silmääni.
        Monesti olen kaipaillut lisää käsivoimia itselleni ! Ei niitä "siisteissä sisätöissä" juuri kerry ja tietysti suurin syy lihaskatoon on ollut se, että aina näihin saakka talossa on ollut mies, joten mitään voimaa vaativaa ei ole tarvinnut tehdä. Miesten työt ja naisten työt..))
        Mullan kärräämiseen olen nytkin lähdössä, teen minkä jaksan....
        demeter1

        ”Näihin saakka talossa on ollut mies”…Oletko hiljattain jäänyt leskeksi? Oletko aikeissa muuttaa kerrostaloon?


      • Anonyymi kirjoitti:

        ”Näihin saakka talossa on ollut mies”…Oletko hiljattain jäänyt leskeksi? Oletko aikeissa muuttaa kerrostaloon?

        Taidan jättää vastaamatta tuohon ensimmäiseen kysymykseen, Ano 18.11.
        Omasta avoimuudesta voi tulla pahastikin takkiin, kuten kohdallani on käynyt.

        Muuttoaikeet kävivät kyllä mielessä viime talvena mutta kun punnitsin tarjolla olevia vaihtoehtoja niin tämä asuminen tuntuu sittenkin parhaalta vaihtoehdolta.
        Siis, jos tämänhetkinen terveys pysyy voimassa...


    • Anonyymi

      Hieno, aurinkoinen päivä Kymenlaaksossakin. Vasta nyt pitäisi Hurskaisenkin lähteä ulkotöihin.
      Pitkään L-muotoiseen avo-ojaan tuuli on kasannut Vaahteran lehtiä kaupungin puistossa.

      Ojan pohja ei ole liejulla vaan pohjalla on salaojaputki. Sen päällä on sepelikerros. Joka keväinen homma.
      Pienetkin ulkotyöt vähän ahistaa ennakolta, mutta kyllä se työn edistyessä lievenee.

      Lähimmät pankit Kouvolassa. Vajaan tunnin ajo sinne.

      Hyvää keskiviikkoa palstan kävijät!

    • Anonyymi

      Ihana aamu, aurinkoista, ja tulossa lämmin päivä.

      Rusokirsikka puu on lähes täydessä kukassa ja naapurin samanlainen rusokirsikkapuu oli jo eilen täydessä kukassa.
      Ne ovat aika lähellä toisiaan kun on istutettu tarkoituksella raja-aidan molemmin puolin. Kimalaiset ja perhoset ovat jo kukkien luona.

      Sepelkyyhkyt tekivät pesänsä vaahteraan. Eilen näytti vielä olevan reviiritaistelut käynnissä kahden uroksen uhitellessa toisilleen.

      Vaahterassa on kukinta alkamassa, omenapuissa vain silmut turvonneet. ei lehtiä vielä.

      Pihatalkkari tulee tänään ajamaan vuohenputki kasvustot pensaitten juurelta, muualla pihalla ei ole vielä ruoho niin pitkää, että tarvitsisi leikata.

      Nyt kun ei itse enää pysty tekemään juuri mitään puutarha töitä, huomaa kuinka paljon olisi tehtävää ja nyt jää tekemättä.

      Onneksi on tullut tämä luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja kehotus jättää vaikka pieni osa pihasta villiintymään niin että rikkaruohoiksikin nimetyt kasvit saavat kasvaa eliöiden ravinnoksi.

      Sammakkolammessa oli jo nuijapäitä kuoriutunut ja kohta pikku sammakot nousevatkin pensaitten alle loikkimaan.

      Tuo lampi, joka on muutaman neliön kokoinen, on tasaiselle pellolle aikoinaan perustettu pihaa elävöittävä erilaisten perennojen kasvuympäristö.

      Kun se parikymmentä vuotta sitten kaivettiin laitettiin allasmuovit ettei vesi karkaa ympäristön puiden juurien juottopaikaksi.

      Poika kävi pyydystämässä lampeen muutaman ahvenen ja särjen, jotka sitten lokit kävivät napsimassa viikon sisällä nokkiinsa.

      Ehkä olikin niin hyvä, mitähän ne kalaparat olisivat oikein syöneetkään, eipä tullut silloin mieleen.

      Piha kutsuu....hyvää päivän jatkoa kaikille.
      tepa

      • Anonyymi

        Ei enää jaksa, piha on villiintynyt. Ihan masentaa ajatuskin, että menisin mökille, jossa on pihaa hoidettu monessa polvessa koko 1900-luvun ajan, ja nyt luonto ja metsä valtaavat sen takaisin.
        Vähemmästäkin masentuu.

        Kävin lääkärissä, joka vaihtoi koko lääkepatterini toiseksi. Pitääkö huomata joku ero?
        Kysyin, onko minulla mahdollisuutta saada taksiseteliä. Siitä näköjään käynnistyy aikamoinen prosessi, alkaa kotikäynnillä, johon on varattu 2h. Pitääkö mun tarjota kahvit ja pullat?

        Olen niin kyllästynyt siivoojaani, että en enää tilaa hänen palveluksiaan. Minulta laskutetaan minimihinta, kahdelta tunnilta, ja hän onnistuu suoriutumaan alle tunnissa kaikista kirjatuista työtehtävistä, joita on listattu työsopimukseen, Säästän isot rahat, kun siirryn takaisin omatoimiseksi siivoojaksi, sillä osaan ihan varmasti fuskata yhtä hyvin kuin ammattilainen konsanaan.
        Joku sanoi, että minun pitää vaatia, mutta en ymmärrä, miksi. Hän on allekirjoittanut paperin, jonka mukaan hän toimii, mikä päällepäsmäröitsijä minun siinä pitää olla? Jos laskun lasku myöhästyy, karhu kyllä tulee vilauksessa, siinä on firma tarkkana.
        Tänään on meikäläisellä huono päivä.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei enää jaksa, piha on villiintynyt. Ihan masentaa ajatuskin, että menisin mökille, jossa on pihaa hoidettu monessa polvessa koko 1900-luvun ajan, ja nyt luonto ja metsä valtaavat sen takaisin.
        Vähemmästäkin masentuu.

        Kävin lääkärissä, joka vaihtoi koko lääkepatterini toiseksi. Pitääkö huomata joku ero?
        Kysyin, onko minulla mahdollisuutta saada taksiseteliä. Siitä näköjään käynnistyy aikamoinen prosessi, alkaa kotikäynnillä, johon on varattu 2h. Pitääkö mun tarjota kahvit ja pullat?

        Olen niin kyllästynyt siivoojaani, että en enää tilaa hänen palveluksiaan. Minulta laskutetaan minimihinta, kahdelta tunnilta, ja hän onnistuu suoriutumaan alle tunnissa kaikista kirjatuista työtehtävistä, joita on listattu työsopimukseen, Säästän isot rahat, kun siirryn takaisin omatoimiseksi siivoojaksi, sillä osaan ihan varmasti fuskata yhtä hyvin kuin ammattilainen konsanaan.
        Joku sanoi, että minun pitää vaatia, mutta en ymmärrä, miksi. Hän on allekirjoittanut paperin, jonka mukaan hän toimii, mikä päällepäsmäröitsijä minun siinä pitää olla? Jos laskun lasku myöhästyy, karhu kyllä tulee vilauksessa, siinä on firma tarkkana.
        Tänään on meikäläisellä huono päivä.
        Mkr.

        Makriinalle, kiva kamu, kommenttini.

        Tuo taxsi setelin saaminen kiinnostaa, koska hämmästyneenä kuulen naapurini saavan niitä rajattomasti ja reissaavat Alkossa?

        Toinen on ihmetyksen aihe nuo "vaipat", joita toimitetaan ilmaiseksi niitä tarvitseville, mutta miten osoittaa, että pissa valuu itsestään, jos liian kauan pidättää?

        Tuliko nyt kateus? no, ehkä tuli, kun en itse edistys edes labraan, jossa todettaisiin joku, "kuolemantauti"?

        Nyt tuli paha kirjoitus, koska minulla on vihdoinkin "labra" perjantaina ja todella pelkään tuloksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei enää jaksa, piha on villiintynyt. Ihan masentaa ajatuskin, että menisin mökille, jossa on pihaa hoidettu monessa polvessa koko 1900-luvun ajan, ja nyt luonto ja metsä valtaavat sen takaisin.
        Vähemmästäkin masentuu.

        Kävin lääkärissä, joka vaihtoi koko lääkepatterini toiseksi. Pitääkö huomata joku ero?
        Kysyin, onko minulla mahdollisuutta saada taksiseteliä. Siitä näköjään käynnistyy aikamoinen prosessi, alkaa kotikäynnillä, johon on varattu 2h. Pitääkö mun tarjota kahvit ja pullat?

        Olen niin kyllästynyt siivoojaani, että en enää tilaa hänen palveluksiaan. Minulta laskutetaan minimihinta, kahdelta tunnilta, ja hän onnistuu suoriutumaan alle tunnissa kaikista kirjatuista työtehtävistä, joita on listattu työsopimukseen, Säästän isot rahat, kun siirryn takaisin omatoimiseksi siivoojaksi, sillä osaan ihan varmasti fuskata yhtä hyvin kuin ammattilainen konsanaan.
        Joku sanoi, että minun pitää vaatia, mutta en ymmärrä, miksi. Hän on allekirjoittanut paperin, jonka mukaan hän toimii, mikä päällepäsmäröitsijä minun siinä pitää olla? Jos laskun lasku myöhästyy, karhu kyllä tulee vilauksessa, siinä on firma tarkkana.
        Tänään on meikäläisellä huono päivä.
        Mkr.

        Älä välitä Makriina, ei minunkaan pihani häävi ole, "luonnontilaisena" sitä pidän ja kuten tepa mainitsi, luonnon monimuotoisuuttahan tässä vain harjoitetaan ja ötököitä, pölyttäjiä, ajatellaan. Pitäähän niidenkin elää..))

        Tekevät varmasti palvelutarpeen arvioinnin sinulle, Makriina. Ei kai siitä haittaakaan ole. Itsekin olen ajatellut sellaisen teettää - voisivat tsekata tätä kodin toimivuutta, laittaa vaikka pari kahvaa saunaan ja kylppäriin. Ennen näitä pikku remppoja sai vammaispalvelulain perusteella. Tiedä miten nyt.

        Taksisetelin saa käsittääkseni vain liikuntakyvytön, mutta voi olla erilaista käytäntöä eri kunnissa. Kelataksin saa helpommin, terveyskeskusasiointiin, omavastuu 25 euroa. Sitä jouduin lonkkani kanssa paljon käyttämään ja tietysti tähän muunkin sirkuksen: verikokeet, kuvaukset yms.

        Samat mietteet minulla tuon siivouspalvelun kanssa. Ikkunanpesuun kutsun aina kylätalkkarin, 20 euroa/2 tuntia. Keväällä kuskasi minua asiointiinkin. Matkakulut tietysti palkkion päälle. Kylätalkkari on paikallisen omakotiyhdistyksen palkkaama, työllistämistuella ja alueen asukkaiden käytettävissä..
        Edesmennyt naapuri tuota palvelua käytti paljon, siivoukseenkin.

        Vai noin on tuo siivouskin bisneshenkistä, ei hyvältä kuulosta. Poika sen kerran tilasi muuton yhteydessä, eikä pahemmin jälkeä kehunut, mutta varmasti monelle on niistäkin hyviä kokemuksia, etenkin vakiintuneen työsuhteen kanssa.
        Parempaa päivää sinulle !..)) Eipä tässä meikälläkään häävisti mene, yöunet jäivät muutamaan tuntiin, vähän päivällä paikkailin, mutta ei sekään hyvältä tunnu...
        demeter1


      • Anonyymi
        Kristiina23 kirjoitti:

        Makriinalle, kiva kamu, kommenttini.

        Tuo taxsi setelin saaminen kiinnostaa, koska hämmästyneenä kuulen naapurini saavan niitä rajattomasti ja reissaavat Alkossa?

        Toinen on ihmetyksen aihe nuo "vaipat", joita toimitetaan ilmaiseksi niitä tarvitseville, mutta miten osoittaa, että pissa valuu itsestään, jos liian kauan pidättää?

        Tuliko nyt kateus? no, ehkä tuli, kun en itse edistys edes labraan, jossa todettaisiin joku, "kuolemantauti"?

        Nyt tuli paha kirjoitus, koska minulla on vihdoinkin "labra" perjantaina ja todella pelkään tuloksia.

        Kelataksin saat varmasti asiointiin, Kristiina. Omavastuu on tietysti tuo 25 euroa ja jos matka on lyhyt siitä ei paljon apua ole.
        Tuo vaippasirkus tulee käsittääkseni kaikille kotihoidon asiakkaille. Pyydä sinäkin itsellesi tuota palvelutarpeen arviointia. Kartoittavat tilanteesi ja saat tietoa palveluista. Palvelua tuskin saat - niin tiukalle on sielläkin menty, videoyhteydellä toimitaan, lääkeautomaatti ja muistutus "koneelta" kun on aika ottaa lääke.
        Näin ainakin siinä kunnassa missä uskon sinun asuvan.
        Tsemppiä, eihän labratuloksissa mitään hälyttävää tarvitse olla, moni asia on vielä korjattavissa ja pakko uskoa, että parhaansa yrittävät hekin.
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kelataksin saat varmasti asiointiin, Kristiina. Omavastuu on tietysti tuo 25 euroa ja jos matka on lyhyt siitä ei paljon apua ole.
        Tuo vaippasirkus tulee käsittääkseni kaikille kotihoidon asiakkaille. Pyydä sinäkin itsellesi tuota palvelutarpeen arviointia. Kartoittavat tilanteesi ja saat tietoa palveluista. Palvelua tuskin saat - niin tiukalle on sielläkin menty, videoyhteydellä toimitaan, lääkeautomaatti ja muistutus "koneelta" kun on aika ottaa lääke.
        Näin ainakin siinä kunnassa missä uskon sinun asuvan.
        Tsemppiä, eihän labratuloksissa mitään hälyttävää tarvitse olla, moni asia on vielä korjattavissa ja pakko uskoa, että parhaansa yrittävät hekin.
        demeter1

        En minä usko, että tarvitsen mitään apua. Kankeahan olen ja motkotan aina kaikesta, mutta samaa se oli nuoremmallakin iällä. Se että ikävuosia kertyy ei välttämättä tuo mukanaan isoja muutoksia.
        Tulin vain kysyneeksi taksisetelistä.
        Mkr.


    • Anonyymi

      Pojanpoika pyysi vaaria toukotöihin.
      Noh, mikäpäs siinä - viriili, ketterä vaari kun olen vielä.
      Kyllä nyt on tosi kevään tuoksu koko kylällä.
      Vetelin traktorilla sianpaskaa pelloille - ihana tuoksu sanovat rouvatkin.
      Tämänkin palstan tunteikkaat mummotkin ovat varmaan samaa mieltä, näin oletan.
      Nautitaan keväästä kaikin aistein!
      Kevätterveisin: Jussi

      • Anonyymi

        Tuopps Jussi pari ämpärillistä sianpaskaa tänne minun parvekekukille ja tomaateille, niin saa voimaa kasvuun ja sen ihanan elämänläheisen tuoksun. Keitän kahvit ja tarjoon pullaa kans.
        Terveisin Irmeli Itähelsingistä


      • Anonyymi

        Nyt tuli sinulta Jussi sellainen muisto kevättöistä , kun maalla nuoruudessani me veljeni kanssa kahdestaan levitimme lehmän sontaa pellolle.
        Koko talven oli lantapatteri muhinut navetan takana ja sitten isä traktorilla vei pellolle kasoihin ja sitten me veljen kanssa viskoimme hajalleen pellolle., jonka jälkeen isä äesti pellon.
        Muistan tuoksun, ettenpä nimittäisi sitä jopa hajuksi.
        tepa


      • Anonyymi

        No Jussipa luuli, että palstalla pöyristytään sianpskn vuoksi. Unohti, että ollaan kaikki maaseudulta kotoisin, ja jos ei omia peltoja ollut, niin naapurin pellot kuitenkin tuoksuvanan ulottuvilla.
        Turhaan kuvittelit, että hienostelemme muistojamme. Maalta ollaan, vaikka olisikin nykyisin kaksio kerrostalossa.


    • Aurinkoiset terveiset Nuaksen rannalta.

      Tänään siivosin pirtin, imuroin koko mökin, mutta, jos haluan säästää ihteeni niin jätän muut tilat huomiseen. Sisäsiivouspäiväksi hyvä keli koska tuuli on kohtalaisen kovaa.

      Keramiikkasuihkuallas pulputtaa kaupunkikodin puutarhassa. Voipi olla, että tuon sen tänne mökille.

      Pitää vielä laittaa maahiset ja muut olennot portaille toivottamaan vieraat tervetulleiksi.

      Jäät on sulaneet vain pieniä jäälauttoja ihan rannassa. Se on kesä.

      • Anonyymi

        Samat tuoksut muistan minäkin, kun tyhjättiin karsinoita ja lantapatteria ,joka paloi niin , että höyry nousi! Oli jo oikein steriiliä kakkaa!
        Sitä peloille ja talikon kanssa levittämään, oliko se oikein keväthuumaa! Enpä tiedä, mutta kun sitä päiviä teki, oli hyvin ventti lopuksi,
        Neeasa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samat tuoksut muistan minäkin, kun tyhjättiin karsinoita ja lantapatteria ,joka paloi niin , että höyry nousi! Oli jo oikein steriiliä kakkaa!
        Sitä peloille ja talikon kanssa levittämään, oliko se oikein keväthuumaa! Enpä tiedä, mutta kun sitä päiviä teki, oli hyvin ventti lopuksi,
        Neeasa

        Minä muistan koulumatkoillani maantiellä hevoskuormat, jossa kuljetettiin lantaa pelloille. Eipä tehnyt mieli hypätä jalaksille.
        Mkr.


      • Anonyymi

        Kerrotaan, että Talvivaaran kaivosalueelta valuneet jätevedet ovat pilanneet Nuasjärveä, varsinkin sen pohjaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerrotaan, että Talvivaaran kaivosalueelta valuneet jätevedet ovat pilanneet Nuasjärveä, varsinkin sen pohjaa.

        Myöhäisiltaa@

        Meidän niemellä ei haise sianpaska.

        Korppis

        Yötä 😴


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myöhäisiltaa@

        Meidän niemellä ei haise sianpaska.

        Korppis

        Yötä 😴

        Siellä lemuaa huussin alta ihmispasga.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siellä lemuaa huussin alta ihmispasga.

        Et siis osaa hoitaa huussiasi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myöhäisiltaa@

        Meidän niemellä ei haise sianpaska.

        Korppis

        Yötä 😴

        Huomenta jälleen ja aurinkoiseen säähän, silmäni iski tuohon koivuryhmään, aivan kuin salaa tupsahti lehdet puihin.
        Aiemmin seurailin värin muuttumista hissukseen, nyt kohta kylpykuntoinen on vasta aines
        Kiirehtimään joutuu kesäkin, kun niin kauan kylmää piti.

        Lannoituksesta on ollut puhetta, nimen omaan siitä itsestään, eli eläinten tuottamasta.
        Minäkin muistan taas kerran mökillä oloani ja sitä puuhaa mitä siellä jaksoin tehdä.
        Mökkini lähellä oli lehmien laidunpaikka, sieltä kiertelin lehmän kuivia jätöksiä ja kannoin pihaan, isoon saaviin likoamaan ja sillä vedellä kasvustoa lannoitin.
        Lähellä oli myös hevospaikka ja sieltä sitä kuivanutta puruseosta tontille kärräsin, mieheni ei näihin hommiin innostunut, niinpä oli itse nämäkin tehtävä, jos mieli paikan kukoistavan.
        Mökin oston aikaan sanoikin, että hän ei sitten puutarhahommiin rupea, jos haluat, teet itse ja päätös piti kummallakin, kaikkeen muuhun osallistui kiitettävästi.

        Demeter ja mkr, kuin tepakin tontin työnpaljoudesta kerroitte, tuon homman minäkin tiedän, vaikka aina liikepaikalla olen elänytkin.
        Sen verran maalaiselämää seuranneena olen intoa saanut itsellenikin, että mieleisiä on nekin puuhat.
        Viimeisessä maalla olo paikassani yritin kukkaketoa tehdä, kylvin ja niitin, mutta hyvin huonolla menestyksellä.
        Oli ihana tehdä kivikasoista kukkivia kumpuja, kiviäkin kärräsin ja tein uusia kivirakennelmia, sitten kukka joka koloon, piha oli minusta, kuin pihaan pistäytyvien mielestä kaunis.
        Vanhan kukkapenkin kaivoin esiin ja löysin pioneita useitakin heinien keskeltä, hoitamattomina olivat lopettaneen kukinnan.
        Paikka oli ollut joskus puutarhaihmisten kokeilutila ja siksi sieltä löytyi yllätyksiä.
        Mökiltäni kannoin taimia kivikkokasveista, kukkiviin kasveihin, siellä nyt toiset hoitaa tai jättävät hoitamatta, tätä se elämä on, kaikkea ei voi mukanaan kuljettaa, muistoja kylläkin.
        Voisinpa sanoa, että työtä en ole pelännyt koskaan, nyt sitten vaivoineni istun ja muistelen, ei vaivat varmaan työnteosta tullut, päinvastoin, nykyinen tilani voi hyvinkin olla parempi kuin, että olisin istuen elämäni viettäen.
        Innolla olen mukana, kun tytär noita samoja hommia koettaa tehdä, lyön löylyä kiukaalle ja yllytän kokeilemaan kaikkea.
        Nyt kahvinporoja lannoitteena käytän, eräs puutarhaihminen tämän neuvoi, pientähän tämä viljely nyt on, kaksi perunaa sangossa ja kukkia ruukuissa., pieni määrä kahvin poroa ehkä kasvua auttaa.

        Kyllähän sitä haikeana katselee kotipihan kasvustoa, ilman ihmiskättä ei mikään puutarhassakaan kasva ja kun voimat hiipuu, on pakko periksi antaa.
        Sitä vaan on ronskilla kädellä karsittava ja muistoja ajasta mieleen luoda, tai sitten on palkattava ulkopuolinen hommia hoitamaan.
        Sama se kodinhoidonkin suhteen, voimat hiipuu ja tehtäviä on karsittava, tähän ulkopuolisen apu on tyhjää parempi.
        Minulle se apu on vaikeaa pyytää, kun joudun katsomaan miten nykyisin siivousta tehdään.
        Yksi kerta sen opetti, että ei ole samat tavat, ei perusteet millä tapaa itse tekee, siksi yritän vaan itse hommani hoitaa, olen kertonutkin miten laiskasti työt tehdään pienen tovin päästä istumaan ja sitten taas luuttu käteen.

        Jussi toi kevät puuhat meille mieleen ja näillä konstein se leipäkin suuhun tulee, parempana kuin muilla lannotteilla.
        Kavereitakin Jussille heti löytyi, eli ymmärrystä tuon touhun suhteen, haju ei parhainta ole, mutta hetken kestää ja sitten vaan katsomaan kasvun ihmettä.

        Hurskaisen ympyröissä lähellä jossain asuin, kun Vuohijärvi oli asuinpaikkani alakouluni aikoihin, Kouvola lähin suurempi paikka.

        Noita kartoituksia ei kohdallani vielä ole ollut, , voisi olla jotakin tarvettakin, mutta se niin kuin kaikki muukin avun pyyntö on vaikeaa, sitä vaan itse haluaa toimia, joskus se eteen varmaan tulee sekin.
        Ikkunasta näen, kun kodinhoitajat vaippakasseja roskikseen kantavat, tuossa seniori talossa on monta hoidettavaa kotiin.
        Elämänhaluni on voimakas, joka aamu silmäni avattua ajattelen kiitos mielin heräämistäni.

        Tänään on urakka pestä kaikki villaiset ja saan ne sitten säilöön laittaa, odottamaan talven tuloa, näin se jo talvikin mieleen pullahti.
        Joka päivälle joku niin sanottu isompi homma ja mieli on hyvä, ehkä teillä muillakin näin käy.
        Pitkäksi meni taas kirjoitus, anonyymini esiin tulen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta jälleen ja aurinkoiseen säähän, silmäni iski tuohon koivuryhmään, aivan kuin salaa tupsahti lehdet puihin.
        Aiemmin seurailin värin muuttumista hissukseen, nyt kohta kylpykuntoinen on vasta aines
        Kiirehtimään joutuu kesäkin, kun niin kauan kylmää piti.

        Lannoituksesta on ollut puhetta, nimen omaan siitä itsestään, eli eläinten tuottamasta.
        Minäkin muistan taas kerran mökillä oloani ja sitä puuhaa mitä siellä jaksoin tehdä.
        Mökkini lähellä oli lehmien laidunpaikka, sieltä kiertelin lehmän kuivia jätöksiä ja kannoin pihaan, isoon saaviin likoamaan ja sillä vedellä kasvustoa lannoitin.
        Lähellä oli myös hevospaikka ja sieltä sitä kuivanutta puruseosta tontille kärräsin, mieheni ei näihin hommiin innostunut, niinpä oli itse nämäkin tehtävä, jos mieli paikan kukoistavan.
        Mökin oston aikaan sanoikin, että hän ei sitten puutarhahommiin rupea, jos haluat, teet itse ja päätös piti kummallakin, kaikkeen muuhun osallistui kiitettävästi.

        Demeter ja mkr, kuin tepakin tontin työnpaljoudesta kerroitte, tuon homman minäkin tiedän, vaikka aina liikepaikalla olen elänytkin.
        Sen verran maalaiselämää seuranneena olen intoa saanut itsellenikin, että mieleisiä on nekin puuhat.
        Viimeisessä maalla olo paikassani yritin kukkaketoa tehdä, kylvin ja niitin, mutta hyvin huonolla menestyksellä.
        Oli ihana tehdä kivikasoista kukkivia kumpuja, kiviäkin kärräsin ja tein uusia kivirakennelmia, sitten kukka joka koloon, piha oli minusta, kuin pihaan pistäytyvien mielestä kaunis.
        Vanhan kukkapenkin kaivoin esiin ja löysin pioneita useitakin heinien keskeltä, hoitamattomina olivat lopettaneen kukinnan.
        Paikka oli ollut joskus puutarhaihmisten kokeilutila ja siksi sieltä löytyi yllätyksiä.
        Mökiltäni kannoin taimia kivikkokasveista, kukkiviin kasveihin, siellä nyt toiset hoitaa tai jättävät hoitamatta, tätä se elämä on, kaikkea ei voi mukanaan kuljettaa, muistoja kylläkin.
        Voisinpa sanoa, että työtä en ole pelännyt koskaan, nyt sitten vaivoineni istun ja muistelen, ei vaivat varmaan työnteosta tullut, päinvastoin, nykyinen tilani voi hyvinkin olla parempi kuin, että olisin istuen elämäni viettäen.
        Innolla olen mukana, kun tytär noita samoja hommia koettaa tehdä, lyön löylyä kiukaalle ja yllytän kokeilemaan kaikkea.
        Nyt kahvinporoja lannoitteena käytän, eräs puutarhaihminen tämän neuvoi, pientähän tämä viljely nyt on, kaksi perunaa sangossa ja kukkia ruukuissa., pieni määrä kahvin poroa ehkä kasvua auttaa.

        Kyllähän sitä haikeana katselee kotipihan kasvustoa, ilman ihmiskättä ei mikään puutarhassakaan kasva ja kun voimat hiipuu, on pakko periksi antaa.
        Sitä vaan on ronskilla kädellä karsittava ja muistoja ajasta mieleen luoda, tai sitten on palkattava ulkopuolinen hommia hoitamaan.
        Sama se kodinhoidonkin suhteen, voimat hiipuu ja tehtäviä on karsittava, tähän ulkopuolisen apu on tyhjää parempi.
        Minulle se apu on vaikeaa pyytää, kun joudun katsomaan miten nykyisin siivousta tehdään.
        Yksi kerta sen opetti, että ei ole samat tavat, ei perusteet millä tapaa itse tekee, siksi yritän vaan itse hommani hoitaa, olen kertonutkin miten laiskasti työt tehdään pienen tovin päästä istumaan ja sitten taas luuttu käteen.

        Jussi toi kevät puuhat meille mieleen ja näillä konstein se leipäkin suuhun tulee, parempana kuin muilla lannotteilla.
        Kavereitakin Jussille heti löytyi, eli ymmärrystä tuon touhun suhteen, haju ei parhainta ole, mutta hetken kestää ja sitten vaan katsomaan kasvun ihmettä.

        Hurskaisen ympyröissä lähellä jossain asuin, kun Vuohijärvi oli asuinpaikkani alakouluni aikoihin, Kouvola lähin suurempi paikka.

        Noita kartoituksia ei kohdallani vielä ole ollut, , voisi olla jotakin tarvettakin, mutta se niin kuin kaikki muukin avun pyyntö on vaikeaa, sitä vaan itse haluaa toimia, joskus se eteen varmaan tulee sekin.
        Ikkunasta näen, kun kodinhoitajat vaippakasseja roskikseen kantavat, tuossa seniori talossa on monta hoidettavaa kotiin.
        Elämänhaluni on voimakas, joka aamu silmäni avattua ajattelen kiitos mielin heräämistäni.

        Tänään on urakka pestä kaikki villaiset ja saan ne sitten säilöön laittaa, odottamaan talven tuloa, näin se jo talvikin mieleen pullahti.
        Joka päivälle joku niin sanottu isompi homma ja mieli on hyvä, ehkä teillä muillakin näin käy.
        Pitkäksi meni taas kirjoitus, anonyymini esiin tulen.

        Kirjoitit kauniisti, tuli menneet mieleen. Kokemukseni ovat samanlaisia. Aina kesän alkaessa uusia pihaideoita kuokkimassa. Minun kesäpaikkani on tässä kaupungin alueella joten maalaistalot eivät ihan naapurustossa ole. Mutta hevostila tuolla 5 km päässä. Sieltä olisi saanut hevosen lantaa marjapensaille, mutta jäi hakematta.

        Tämä alue oli ennen hyvin tiivis kaupunkilaisherrojen kesämökkialue, mökki naapurit vierivieri. Vanhoja sukumökkejä vain minä olin 28-vuotta sitten ulkopuolinen ilman sukusidoksia. Hyvin minut vastaanotettiin. Lapseni olivat tervetulleita tuomaan niemeen elämää vanhentuviin sukujen edustajiin.

        Kesät ovat kuluneet pihaa ja rakennuksia korhentaen. Yrittäjä, yksinhuoltajana ei ollut vapaa-ajan ongelmia, touhua riitti.

        Nyt vauhti on hiljentynyt, mutta ei loppunut. Jos ideat lentää liian yläilmoissa kroppa pistää hanttiin ja sitä on oppiminen.

        Kun kerroit kivikkopuutarhoista, tunsin piston, ne ovat jääneet parina kesänä hoitamatta, mutta jospa tänä kesänä. Kivikkopuutarhani ovat rannassa vesirajassa, joten olen itsesuojeluvaistossa jättänyt ne hoitamatta.

        Tänään saan mökin sisältä siivottua, sen jälkeen katsotaan mikä paikka seuraavaksi tarvitsee multaa tai vasaraa.

        Nyt mökkialue ei ole enää entisensä. Pieni yhteisö on hajonnut. Osa sukumökeistä on siirtynyt ulkopuolisten omistukseen ja vakituinen asuminen vallannut rannat. Yksi uusi ympärivuotuisessa asumisessa oleva ökytalo on rakennettu mökkitieni varrelle, mutta onneksi ei ole ihan naapurina joten saan omassa pihapiirissäni viettää aikaa kuin silloin ennen. Tosin lapset ovat lentäneet maailmalle, mutta onneksi viettävät lomia luonani.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta jälleen ja aurinkoiseen säähän, silmäni iski tuohon koivuryhmään, aivan kuin salaa tupsahti lehdet puihin.
        Aiemmin seurailin värin muuttumista hissukseen, nyt kohta kylpykuntoinen on vasta aines
        Kiirehtimään joutuu kesäkin, kun niin kauan kylmää piti.

        Lannoituksesta on ollut puhetta, nimen omaan siitä itsestään, eli eläinten tuottamasta.
        Minäkin muistan taas kerran mökillä oloani ja sitä puuhaa mitä siellä jaksoin tehdä.
        Mökkini lähellä oli lehmien laidunpaikka, sieltä kiertelin lehmän kuivia jätöksiä ja kannoin pihaan, isoon saaviin likoamaan ja sillä vedellä kasvustoa lannoitin.
        Lähellä oli myös hevospaikka ja sieltä sitä kuivanutta puruseosta tontille kärräsin, mieheni ei näihin hommiin innostunut, niinpä oli itse nämäkin tehtävä, jos mieli paikan kukoistavan.
        Mökin oston aikaan sanoikin, että hän ei sitten puutarhahommiin rupea, jos haluat, teet itse ja päätös piti kummallakin, kaikkeen muuhun osallistui kiitettävästi.

        Demeter ja mkr, kuin tepakin tontin työnpaljoudesta kerroitte, tuon homman minäkin tiedän, vaikka aina liikepaikalla olen elänytkin.
        Sen verran maalaiselämää seuranneena olen intoa saanut itsellenikin, että mieleisiä on nekin puuhat.
        Viimeisessä maalla olo paikassani yritin kukkaketoa tehdä, kylvin ja niitin, mutta hyvin huonolla menestyksellä.
        Oli ihana tehdä kivikasoista kukkivia kumpuja, kiviäkin kärräsin ja tein uusia kivirakennelmia, sitten kukka joka koloon, piha oli minusta, kuin pihaan pistäytyvien mielestä kaunis.
        Vanhan kukkapenkin kaivoin esiin ja löysin pioneita useitakin heinien keskeltä, hoitamattomina olivat lopettaneen kukinnan.
        Paikka oli ollut joskus puutarhaihmisten kokeilutila ja siksi sieltä löytyi yllätyksiä.
        Mökiltäni kannoin taimia kivikkokasveista, kukkiviin kasveihin, siellä nyt toiset hoitaa tai jättävät hoitamatta, tätä se elämä on, kaikkea ei voi mukanaan kuljettaa, muistoja kylläkin.
        Voisinpa sanoa, että työtä en ole pelännyt koskaan, nyt sitten vaivoineni istun ja muistelen, ei vaivat varmaan työnteosta tullut, päinvastoin, nykyinen tilani voi hyvinkin olla parempi kuin, että olisin istuen elämäni viettäen.
        Innolla olen mukana, kun tytär noita samoja hommia koettaa tehdä, lyön löylyä kiukaalle ja yllytän kokeilemaan kaikkea.
        Nyt kahvinporoja lannoitteena käytän, eräs puutarhaihminen tämän neuvoi, pientähän tämä viljely nyt on, kaksi perunaa sangossa ja kukkia ruukuissa., pieni määrä kahvin poroa ehkä kasvua auttaa.

        Kyllähän sitä haikeana katselee kotipihan kasvustoa, ilman ihmiskättä ei mikään puutarhassakaan kasva ja kun voimat hiipuu, on pakko periksi antaa.
        Sitä vaan on ronskilla kädellä karsittava ja muistoja ajasta mieleen luoda, tai sitten on palkattava ulkopuolinen hommia hoitamaan.
        Sama se kodinhoidonkin suhteen, voimat hiipuu ja tehtäviä on karsittava, tähän ulkopuolisen apu on tyhjää parempi.
        Minulle se apu on vaikeaa pyytää, kun joudun katsomaan miten nykyisin siivousta tehdään.
        Yksi kerta sen opetti, että ei ole samat tavat, ei perusteet millä tapaa itse tekee, siksi yritän vaan itse hommani hoitaa, olen kertonutkin miten laiskasti työt tehdään pienen tovin päästä istumaan ja sitten taas luuttu käteen.

        Jussi toi kevät puuhat meille mieleen ja näillä konstein se leipäkin suuhun tulee, parempana kuin muilla lannotteilla.
        Kavereitakin Jussille heti löytyi, eli ymmärrystä tuon touhun suhteen, haju ei parhainta ole, mutta hetken kestää ja sitten vaan katsomaan kasvun ihmettä.

        Hurskaisen ympyröissä lähellä jossain asuin, kun Vuohijärvi oli asuinpaikkani alakouluni aikoihin, Kouvola lähin suurempi paikka.

        Noita kartoituksia ei kohdallani vielä ole ollut, , voisi olla jotakin tarvettakin, mutta se niin kuin kaikki muukin avun pyyntö on vaikeaa, sitä vaan itse haluaa toimia, joskus se eteen varmaan tulee sekin.
        Ikkunasta näen, kun kodinhoitajat vaippakasseja roskikseen kantavat, tuossa seniori talossa on monta hoidettavaa kotiin.
        Elämänhaluni on voimakas, joka aamu silmäni avattua ajattelen kiitos mielin heräämistäni.

        Tänään on urakka pestä kaikki villaiset ja saan ne sitten säilöön laittaa, odottamaan talven tuloa, näin se jo talvikin mieleen pullahti.
        Joka päivälle joku niin sanottu isompi homma ja mieli on hyvä, ehkä teillä muillakin näin käy.
        Pitkäksi meni taas kirjoitus, anonyymini esiin tulen.

        Mukava kommenttisi toi kaikenlaista mieleeni minullekin.
        Muistan, kun äiti aikoinaan ruuman takaa haki palanutta lehmän lantaa kukilleen ja kyllä ne kukoistikin.
        Kylän emännätkin niitä ihasteli.
        Itse olen aikoinaan hakenut kotitilan naapurista hevosen lantaa ja Ylöjärveltä eräästä kartanosta. Sinne voi vapaaehtoisesti jättää hoitajatytöille kahvirahaa. Tottakai jätin.
        Itse olen puolet vuodesta maalla touhuten.
        Nautin käsillä tekemisestä ja ulkona olosta. Tekemistä kyllä riittää. Välillä toki laiskottelen.
        On hienoa, kun saa itse valita aikansa käytön.

        Joskus se minunkin mielessäni käy tuo voimien hiipuminen.
        Hieman ne ajan saatossa vähenee, toiset päivät ovat virkeämpiä, kuin toiset.
        Sitten, kun en enää jaksa touhuta, niin kuolen vissiin tylsyyteen.
        Vielä noitten joidenkin kremppojen kanssa pärjään ihan hyvin.

        Hyvä, kun mainitsit nuo kahvin porot lannoitteena.
        Olen joskus lukenut siitä, mutta olin unohtanut. Täytyypä laittaa.

        Oli harmittava juttu, kun juuri pari vuotta sitten ostin pari omenapuuta ja toisesta oli syöty oksia.
        Olin laittanut verkot jäniksiä silmällä pitäen ja toisessa oli matalampi verkko, niin ilmeisesti se on ollut kauris, joka on ylettynyt yli verkon.
        Ei tullut mieleeni, että omenapuuta soisivät.
        Jos puu toipuu, pitää laittaa siihenkin korkea verkko. Muuten täytyy ostaa uusi taimi, että pölytystä riittää.

        Ihania perhosia on jo herännyt. Suruvaipankin näin. On hyvä, kun on isoja pajuja, hyönteiset saavat mettä näin keväällä.
        Sammakkolampi on hiljentynyt. Keväthommat siellä tehty.
        Linnut laulavat komeasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siellä lemuaa huussin alta ihmispasga.

        Sitä on haistatettu palstallekkin haravanvarren mittaisena.


    • Anonyymi

      Sel-la kirjoittaa kuin saksankielellä, että verbi on aina lauseen lopussa.
      Miksi? Se on väärä sanajärjesys.

      • Anonyymi

        Oletko huomannut, että tämä on keskustelupalsta, eikä mikään äidinkielen kieliopin opetuspalsta.

        Ymmärrän oikein hyvin tämän ketjun aloittajan kirjoitukset.


      • Olen pahoillani jos ärtymystä kielioppini taitamattomuus saa mieleesi.

        On jo melkein 70 vuotta kun koulussa oli ja huonosti kieliopin siellä opin, jostakin syystä ei päähän jäänyt, oliko oppilaassa vai opettajassa vika, kiitoksen kuitenkin aineen aiheesta ja pituudesta aina sain.

        Hyvin ymmärtäväisiä on kirjoittajat olleet, kun näin kauan sallineet virheitänä.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Olen pahoillani jos ärtymystä kielioppini taitamattomuus saa mieleesi.

        On jo melkein 70 vuotta kun koulussa oli ja huonosti kieliopin siellä opin, jostakin syystä ei päähän jäänyt, oliko oppilaassa vai opettajassa vika, kiitoksen kuitenkin aineen aiheesta ja pituudesta aina sain.

        Hyvin ymmärtäväisiä on kirjoittajat olleet, kun näin kauan sallineet virheitänä.

        Sella. Sinun nojatuolisi on ollut vuosikausia parhaiten menestynyt keskustelu aihe tällä 80+ ryhmässä.
        Itselläni on myös äidinkielen kielioppi säännöt jo unohtuneet vuosikymmenten taakse, enkä edes vaivaudu editoimaan näitä kirjoituksiani keskustelupalstoillekaan.

        On olemassa ihmisiä, joilla on pätemisen tarve saada osoittaa omaa tietämystään mollaamalla muita kirjoittajia. He voivat jäädä omaan arvoonsa.

        Eliaana kertoi jäniksien järsineen omanapuun kuorta.
        Minulla on 20 vuotta vanha Pekka omenapuu, jonka jänikset olivat monena talvena järsineet aika pahasti, mutta eloon se jäi ja on tuottanut hyvää satoa.
        En hoitanut millään lailla näitä jälkiä, ainoastaan alimpia kaluttuja oksia poistin, mutta runko jäi paljaaksi, siihen kasvoi sitten aikanaan arpeutunut kuori.
        Motto Elämässä ei ole mikään niin tärkeää kuin puutarhan hoito. Eikä sekään niin tärkeää.
        Tepa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sella. Sinun nojatuolisi on ollut vuosikausia parhaiten menestynyt keskustelu aihe tällä 80 ryhmässä.
        Itselläni on myös äidinkielen kielioppi säännöt jo unohtuneet vuosikymmenten taakse, enkä edes vaivaudu editoimaan näitä kirjoituksiani keskustelupalstoillekaan.

        On olemassa ihmisiä, joilla on pätemisen tarve saada osoittaa omaa tietämystään mollaamalla muita kirjoittajia. He voivat jäädä omaan arvoonsa.

        Eliaana kertoi jäniksien järsineen omanapuun kuorta.
        Minulla on 20 vuotta vanha Pekka omenapuu, jonka jänikset olivat monena talvena järsineet aika pahasti, mutta eloon se jäi ja on tuottanut hyvää satoa.
        En hoitanut millään lailla näitä jälkiä, ainoastaan alimpia kaluttuja oksia poistin, mutta runko jäi paljaaksi, siihen kasvoi sitten aikanaan arpeutunut kuori.
        Motto Elämässä ei ole mikään niin tärkeää kuin puutarhan hoito. Eikä sekään niin tärkeää.
        Tepa

        Rautakaupasta saa katiskaverkkoa. Sen korkeus on n. 60 sm. Siitä pari korkeutta rungon ympäri riittää rusakollekin jättämään rungon rauhan.


      • Sel-la kirjoitti:

        Olen pahoillani jos ärtymystä kielioppini taitamattomuus saa mieleesi.

        On jo melkein 70 vuotta kun koulussa oli ja huonosti kieliopin siellä opin, jostakin syystä ei päähän jäänyt, oliko oppilaassa vai opettajassa vika, kiitoksen kuitenkin aineen aiheesta ja pituudesta aina sain.

        Hyvin ymmärtäväisiä on kirjoittajat olleet, kun näin kauan sallineet virheitänä.

        Ei meitä kiinnosta vrbien paikat ym...
        Kiinnostaa asia mistä kirjoitetaan, tärkeintä tulla ymmärretyksi.
        Kun keskustelemme vaikka kauppareissulla niin eipä kielioppi tule mieleen ja mukavasti juttu luistaa.
        On ollut aika hankalaa viime ajat. Nivelet ovat tosi kipeät, en ole mennyt lääkäriin kun olen pettynyt monesti vähättelevään kohteluun.
        Nyt kaiken kurjuuden lisäksi sain punkin silmäluomeen.
        On kyllä harvinainen paikka punkille.
        Kissa kai sen kantoi sänkyynmi mökillä ja minun silmäluomeni tuli verenimijän kohteeksi päikkäreillä.
        Huomasin nopeasti kun on niin näyvällä paikalla, punkkipihdeillä sain olion ihan kokonaan pois.
        Mutta silmä ja poski turposivat, värinkin ihan violetti, ihan kuin olisin ollut tappelussa.
        Kävin terkkarilla näyttämässä, sanoivat että pitää seurata tilannetta.
        Nyt on turvotus laskenut mutta komean värinen on toinen puoli naamasta vieläkin.
        Mutta ei tämä elämä pelkästään synkkää ole, ihana kaunis aamu kun menin pihalle, sanoin ääneen:"Kiitos että saan elää."


      • Anonyymi
        liekko kirjoitti:

        Ei meitä kiinnosta vrbien paikat ym...
        Kiinnostaa asia mistä kirjoitetaan, tärkeintä tulla ymmärretyksi.
        Kun keskustelemme vaikka kauppareissulla niin eipä kielioppi tule mieleen ja mukavasti juttu luistaa.
        On ollut aika hankalaa viime ajat. Nivelet ovat tosi kipeät, en ole mennyt lääkäriin kun olen pettynyt monesti vähättelevään kohteluun.
        Nyt kaiken kurjuuden lisäksi sain punkin silmäluomeen.
        On kyllä harvinainen paikka punkille.
        Kissa kai sen kantoi sänkyynmi mökillä ja minun silmäluomeni tuli verenimijän kohteeksi päikkäreillä.
        Huomasin nopeasti kun on niin näyvällä paikalla, punkkipihdeillä sain olion ihan kokonaan pois.
        Mutta silmä ja poski turposivat, värinkin ihan violetti, ihan kuin olisin ollut tappelussa.
        Kävin terkkarilla näyttämässä, sanoivat että pitää seurata tilannetta.
        Nyt on turvotus laskenut mutta komean värinen on toinen puoli naamasta vieläkin.
        Mutta ei tämä elämä pelkästään synkkää ole, ihana kaunis aamu kun menin pihalle, sanoin ääneen:"Kiitos että saan elää."

        Kylläpä tuli punkki pahimpaan mahdolliseen paikkaan, silmäluomeen.
        Saitko rokotuksen Borrelioosia vastaan myöhempiä tartuntoja varten.
        Toivottavasti paranet pian ja ettei sinulle jää mitään jälkioireita.

        Kissathan niitä punkkeja kantavat meilläkin. Missi varsinkin on oikea punkki--imuri, se kun koluaa myyriä ja vesirottia metsästämässä tuolla pajukko alueella.
        Missi on allerginen punkeille ja sille tulee pitkään kestäviä paukamia, yleensä naaman ja kaulan alueelle.
        Punkkien karkotus nesteet eivät näytä tehoavan eikä myöskään punkkipanta.

        Pessi kissalla on ollut vain yksi punkki korvan juuressa ja se putosi sitten itsekseen pois eikä jättänyt mitään pahempaa jälkeä iholle.


        Aiemmin annoin kissojen nukkua vieressäni yöllä , mutta ensimmäisen punkkitartunnan jälkeen pidän makuuhuoneen oven suljettuna. Tosin voihan punkki tarttua päiväsaikaankin kun kissat ovat sylissä.
        T tepa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rautakaupasta saa katiskaverkkoa. Sen korkeus on n. 60 sm. Siitä pari korkeutta rungon ympäri riittää rusakollekin jättämään rungon rauhan.

        Eräänä runsaslumisena talvena omenapuuni oli järsitty miltei latvusta myöten. Ilmeisesti mökillä elelee kolmimetrisiä jäniksiä.
        Haha.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eräänä runsaslumisena talvena omenapuuni oli järsitty miltei latvusta myöten. Ilmeisesti mökillä elelee kolmimetrisiä jäniksiä.
        Haha.
        Mkr.

        Tuolla ylenpänä kirjoitin, että epäilin kauriin verkon yli järsineen.
        Jäniksen siihen ei pitänyt yltää.
        Toisen puun ympärillä oli vielä korkeampi verkko, sille ei ollut käynyt kuinkaan.
        Varastossa on korkeaa verkkoa, vaihdan siihen sellaisen.
        24 astetta on ollut tänään.
        Kunnostin yhtä istutuslaatikkoa, niin hiki ja jano tuli. Taisi mennä puoli litraa vettä.
        Varsinkin vanhoilla tuo nesteen nauttiminen on tärkeää.


    • Anonyymi

      Miten saatte noille mökeille houkuteltua nuoria polvia? Meillä on kesämökki menossa myyntiin, kun lapsia ei kiinnosta siell viettää aikaa , ei ole edes vessaa eikä vesijohtoa ja juomavesikin pitää tuoda. Lapsilla on omatkin mökit mukavuuksilla komean suuren järven rannassa eivätkä saa omia lapsiaan teineinä enää niiläkään viihtymään.

      • Tämä minun mökkini on vaatimaton mummon mökki, oli lähellä parempikin mutta se myytiin.
        Tämä mökki on minulle rakas paikka, en kaipaa mitään hienoutta. Kylmä vesi tulee sisään kaivosta ja ulkosauna. Lämpiää pattereilla tai uunilla.
        Ei tämä kiinnosta lapsia eikä lapsenlapsia. Käyn täällä niin kauan kun jaksan ja uusivat ajokortin.
        Vielä olen ollut täällä lähes puolet vuodesta.
        Olen täällä kuin linnunpesässä, mökki on lämmin talvellakin kun lämmittää. Nyt olin tavallista pidempään keskustassa, kun tulin niin aloin siivota komeroita ym..kovalla tohinalla. Kostautui ja paikat kipeytyi, hyvä että pääsin sängystä ylös. Nyt otan rauhallisesti, ei maailman työt tekemällä lopu.


      • Anonyymi
        liekko kirjoitti:

        Tämä minun mökkini on vaatimaton mummon mökki, oli lähellä parempikin mutta se myytiin.
        Tämä mökki on minulle rakas paikka, en kaipaa mitään hienoutta. Kylmä vesi tulee sisään kaivosta ja ulkosauna. Lämpiää pattereilla tai uunilla.
        Ei tämä kiinnosta lapsia eikä lapsenlapsia. Käyn täällä niin kauan kun jaksan ja uusivat ajokortin.
        Vielä olen ollut täällä lähes puolet vuodesta.
        Olen täällä kuin linnunpesässä, mökki on lämmin talvellakin kun lämmittää. Nyt olin tavallista pidempään keskustassa, kun tulin niin aloin siivota komeroita ym..kovalla tohinalla. Kostautui ja paikat kipeytyi, hyvä että pääsin sängystä ylös. Nyt otan rauhallisesti, ei maailman työt tekemällä lopu.

        Ollaan varmaan viimeinen sukupolvi, joka tykkää puuhata alkeellisissa oloissa yksinäisessä mökissä poissa ihmisten ilmoilta. Lomat on mennyt raataessa ja koko ajan paikat rapistuu. Senkin ajan olis voinut käyttää vaikka matkustellen eri paikoissa. Nyt tämä mökki ei kiinnostaa minunkaan lapsia eikä lastenlapsia. Myyntiin menee, jos joku huolii.


      • liekko kirjoitti:

        Tämä minun mökkini on vaatimaton mummon mökki, oli lähellä parempikin mutta se myytiin.
        Tämä mökki on minulle rakas paikka, en kaipaa mitään hienoutta. Kylmä vesi tulee sisään kaivosta ja ulkosauna. Lämpiää pattereilla tai uunilla.
        Ei tämä kiinnosta lapsia eikä lapsenlapsia. Käyn täällä niin kauan kun jaksan ja uusivat ajokortin.
        Vielä olen ollut täällä lähes puolet vuodesta.
        Olen täällä kuin linnunpesässä, mökki on lämmin talvellakin kun lämmittää. Nyt olin tavallista pidempään keskustassa, kun tulin niin aloin siivota komeroita ym..kovalla tohinalla. Kostautui ja paikat kipeytyi, hyvä että pääsin sängystä ylös. Nyt otan rauhallisesti, ei maailman työt tekemällä lopu.

        Huomenta viikonlopun alkuun ja kauniiseen, lämpimään säähän.
        Kirjoittelen nyt jatkossakin virheineni, sillä uusien konstien oppiminen ei enää päähän tartu, uskon kirjoittajaystävien viestini ymmärtävän, kiitos puolustajille.
        Voi olla, että tuo murrekin sotkee kirjoittamista ja sen sisältöä, mutta olen aina saanut selvän jokaisen kirjotuksista, vaikka ehkä huonompaakin on esiin tullut.
        Hyvällä tahdolla varmaan sinäkin ärtynyt saat selvän mitä yritän sanoa, selittelemään aina silloin tällöin joudun.
        Pieniksi voi sanoa murheita, jos toisten kirjoituksia haluaa korjailla ja opettaa, noin varmaan on kuten tepa sanot.

        Kaunis kuva sinusta liekko ja myönteinen kirjoitus mummon mäkistäsi, minusta mökki on juurikin tuon kaltainen oltava, ollakseen se toinen asunto.
        Hankalaan paikkaan punkin sait, minä en ole moiseen otukseen tutustunut, tiedän kaksikin ystävää joille punkin puremat ovat aiheuttaneet harmia.
        Tyttärentytär osti mökkini, ovat tehneet paljon muutoksia, mutta perusmökin vielä tunnistaa, viihtyvät hyvin siellä, jopa aikuiset lapsetkin tykkäävät käydä.
        Tyttäreni viihtyy mökillä miehineen, nyt eläkkeelle jäätyään puuhaa tarvitsee, ei pelkkää loikoilua ja lepoa,, kuten työaikana.
        Poikani koti on järven rannalla, mutta mökin siitä läheltä osti, lähinnä tyttärille perheineen.

        Tuo tylsyyteen kuolemisen pelko minullakin ja oireita olen jo huomannut, oma vika, olen tullut laiskaksi mihinkään lähtemään ja luonani ei porukkaa käy, siis yksin ja omine itsekkäine ajatuksieni kanssa elelen,.
        Viihdyn kyllä yksin, mutta aina jotain tekemistä pitäisi olla ja yhden henkilön huusholli ei liikoja tekemisiä anna.
        Yritän joka päivälle jonkun isomman homman saada aikaan ja se jollakin tapaa mielen saa rauhoittumaan.
        Olen jo miettinyt sitäkin jos rupeaisin johonkin hyväntekemisryhmään, saisin neulomiselleni kimmokkeen ja ehkä lankojakin, koska niiden ostaminen tyyriiksi käy, pienissä määrin sitä nytkin harrastan.
        Vaatisi taas sitä lähtemistä ja se ei innosta.

        Korpikirjailijalla puuhaa tuntuu riittävän, ihana, että on paikka missä voi harrastustaan toteuttaa, samoin Eliaanallakin, kunpa voimat vaan vielä pitkään kestäisi.

        Jospa taas sen kauppareissuni heitän, viikonloppuna on helluntai, ei oikein tunnu missään, kun yksipäiväiseksi tehtiin.
        Seuraava juhlan aika sitten juhannuksena, sitten meneekin marraskuulle seuraava juhla aika, mutta jouluna taas kiritään.;)
        Näin ajatellen pian aika kulkee, ikä karttuu, mutta se tapahtuu kaikille, vanhuus jokaisen kohtalo on, jos elinpäiviä riittää.
        Viettäkää mukava päivä, auringosta nauttien;) .


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta viikonlopun alkuun ja kauniiseen, lämpimään säähän.
        Kirjoittelen nyt jatkossakin virheineni, sillä uusien konstien oppiminen ei enää päähän tartu, uskon kirjoittajaystävien viestini ymmärtävän, kiitos puolustajille.
        Voi olla, että tuo murrekin sotkee kirjoittamista ja sen sisältöä, mutta olen aina saanut selvän jokaisen kirjotuksista, vaikka ehkä huonompaakin on esiin tullut.
        Hyvällä tahdolla varmaan sinäkin ärtynyt saat selvän mitä yritän sanoa, selittelemään aina silloin tällöin joudun.
        Pieniksi voi sanoa murheita, jos toisten kirjoituksia haluaa korjailla ja opettaa, noin varmaan on kuten tepa sanot.

        Kaunis kuva sinusta liekko ja myönteinen kirjoitus mummon mäkistäsi, minusta mökki on juurikin tuon kaltainen oltava, ollakseen se toinen asunto.
        Hankalaan paikkaan punkin sait, minä en ole moiseen otukseen tutustunut, tiedän kaksikin ystävää joille punkin puremat ovat aiheuttaneet harmia.
        Tyttärentytär osti mökkini, ovat tehneet paljon muutoksia, mutta perusmökin vielä tunnistaa, viihtyvät hyvin siellä, jopa aikuiset lapsetkin tykkäävät käydä.
        Tyttäreni viihtyy mökillä miehineen, nyt eläkkeelle jäätyään puuhaa tarvitsee, ei pelkkää loikoilua ja lepoa,, kuten työaikana.
        Poikani koti on järven rannalla, mutta mökin siitä läheltä osti, lähinnä tyttärille perheineen.

        Tuo tylsyyteen kuolemisen pelko minullakin ja oireita olen jo huomannut, oma vika, olen tullut laiskaksi mihinkään lähtemään ja luonani ei porukkaa käy, siis yksin ja omine itsekkäine ajatuksieni kanssa elelen,.
        Viihdyn kyllä yksin, mutta aina jotain tekemistä pitäisi olla ja yhden henkilön huusholli ei liikoja tekemisiä anna.
        Yritän joka päivälle jonkun isomman homman saada aikaan ja se jollakin tapaa mielen saa rauhoittumaan.
        Olen jo miettinyt sitäkin jos rupeaisin johonkin hyväntekemisryhmään, saisin neulomiselleni kimmokkeen ja ehkä lankojakin, koska niiden ostaminen tyyriiksi käy, pienissä määrin sitä nytkin harrastan.
        Vaatisi taas sitä lähtemistä ja se ei innosta.

        Korpikirjailijalla puuhaa tuntuu riittävän, ihana, että on paikka missä voi harrastustaan toteuttaa, samoin Eliaanallakin, kunpa voimat vaan vielä pitkään kestäisi.

        Jospa taas sen kauppareissuni heitän, viikonloppuna on helluntai, ei oikein tunnu missään, kun yksipäiväiseksi tehtiin.
        Seuraava juhlan aika sitten juhannuksena, sitten meneekin marraskuulle seuraava juhla aika, mutta jouluna taas kiritään.;)
        Näin ajatellen pian aika kulkee, ikä karttuu, mutta se tapahtuu kaikille, vanhuus jokaisen kohtalo on, jos elinpäiviä riittää.
        Viettäkää mukava päivä, auringosta nauttien;) .

        Tääll yksinäni laulelen, sillä totuushan on, että jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä.
        En ole kyllä kaivannutkaan. Jollen sitten rivakkaa apulaista, joka vaihtaisi lampun kattovalaisimeen ja veisi roskat.
        Suonenveto iski ja vaivaa edelleen. Ei kannattaisi kävellä minnekään, sillä siitä on suonenveto seurauksena. Matkaa kuitenkin bussipysäkille on satoja metrejä, jos kaupunkiin aikoo.
        Eilen oli eläkeläiskerhon viimeinen kokoontuminen tänä keväänä. Päivän kunniaksi tarjottiin kahvia ja kakkua, ja vietettiin syntymäpäiviä. Tasavuosia oli täytetty talven mittaan, ja nyt ojennettiin sankareille ruusu kouraan. Onnea heille!
        Taivas on harmaa, vaikka pilvetön. Tietääkö se hellepäivää, vai sadetta? Lehdet ovat parissa päivässä puhjenneet, luonto on valmis kesään. Niin varmaan mekin!
        Hyvää päivänjatkoa.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta viikonlopun alkuun ja kauniiseen, lämpimään säähän.
        Kirjoittelen nyt jatkossakin virheineni, sillä uusien konstien oppiminen ei enää päähän tartu, uskon kirjoittajaystävien viestini ymmärtävän, kiitos puolustajille.
        Voi olla, että tuo murrekin sotkee kirjoittamista ja sen sisältöä, mutta olen aina saanut selvän jokaisen kirjotuksista, vaikka ehkä huonompaakin on esiin tullut.
        Hyvällä tahdolla varmaan sinäkin ärtynyt saat selvän mitä yritän sanoa, selittelemään aina silloin tällöin joudun.
        Pieniksi voi sanoa murheita, jos toisten kirjoituksia haluaa korjailla ja opettaa, noin varmaan on kuten tepa sanot.

        Kaunis kuva sinusta liekko ja myönteinen kirjoitus mummon mäkistäsi, minusta mökki on juurikin tuon kaltainen oltava, ollakseen se toinen asunto.
        Hankalaan paikkaan punkin sait, minä en ole moiseen otukseen tutustunut, tiedän kaksikin ystävää joille punkin puremat ovat aiheuttaneet harmia.
        Tyttärentytär osti mökkini, ovat tehneet paljon muutoksia, mutta perusmökin vielä tunnistaa, viihtyvät hyvin siellä, jopa aikuiset lapsetkin tykkäävät käydä.
        Tyttäreni viihtyy mökillä miehineen, nyt eläkkeelle jäätyään puuhaa tarvitsee, ei pelkkää loikoilua ja lepoa,, kuten työaikana.
        Poikani koti on järven rannalla, mutta mökin siitä läheltä osti, lähinnä tyttärille perheineen.

        Tuo tylsyyteen kuolemisen pelko minullakin ja oireita olen jo huomannut, oma vika, olen tullut laiskaksi mihinkään lähtemään ja luonani ei porukkaa käy, siis yksin ja omine itsekkäine ajatuksieni kanssa elelen,.
        Viihdyn kyllä yksin, mutta aina jotain tekemistä pitäisi olla ja yhden henkilön huusholli ei liikoja tekemisiä anna.
        Yritän joka päivälle jonkun isomman homman saada aikaan ja se jollakin tapaa mielen saa rauhoittumaan.
        Olen jo miettinyt sitäkin jos rupeaisin johonkin hyväntekemisryhmään, saisin neulomiselleni kimmokkeen ja ehkä lankojakin, koska niiden ostaminen tyyriiksi käy, pienissä määrin sitä nytkin harrastan.
        Vaatisi taas sitä lähtemistä ja se ei innosta.

        Korpikirjailijalla puuhaa tuntuu riittävän, ihana, että on paikka missä voi harrastustaan toteuttaa, samoin Eliaanallakin, kunpa voimat vaan vielä pitkään kestäisi.

        Jospa taas sen kauppareissuni heitän, viikonloppuna on helluntai, ei oikein tunnu missään, kun yksipäiväiseksi tehtiin.
        Seuraava juhlan aika sitten juhannuksena, sitten meneekin marraskuulle seuraava juhla aika, mutta jouluna taas kiritään.;)
        Näin ajatellen pian aika kulkee, ikä karttuu, mutta se tapahtuu kaikille, vanhuus jokaisen kohtalo on, jos elinpäiviä riittää.
        Viettäkää mukava päivä, auringosta nauttien;) .

        Pitipä tulla istahtamaan tähän nojatuoliin keräämään puhtia omiin päivän tekemisiini.

        Kun te ahkerat puuhastelette askareissanne ja kerrotte päivienne kulusta, saan minäkin pontta tekemisiini, kun tiedän muittenkin väsyvän ja kipuilevan fyysisten ponnistusten jälkeen.
        Sitä vain hämmästelen kuinka paljon yksi vuosi voikaan heikentää lihasvoimaa.

        Eilen jatkoin ikkunan pesu urakoitani.
        Edellisenä päivänä olin pessyt olohuoneen viisi ikkunaa ulkopuolelta, ne kun ovat helppoja pestä parvekkeelta, ei tarvitse varoa vesien valumista lattialle, eikä ole ylimääräisiä kalusteita ikkunoitten edessä, helppoudesta huolimatta jouduin istumaan vähäksi aikaa pesujen välillä.

        Eilen piti sitten jatkaa samojen ikkunoiden sisä lasien pesua. Siinäpä oli urakka, piti ensin raivata isot huonekasvit painavine ruukkuineen pois ikkunan edestä, että pääsi varsinaiseen pesutyöhön. Siinä menikin sitten huilailuineen useampi tunti. Tulipahan kuitenkin tehtyä, nyt on hyvä mieli.

        Jatkan ensi viikolla tätä pesuprojektia muitten huoneitten ikkunoilla. Vaikkapa yksi ikkuna päivässä niin sekin riittää.
        Näissä muissa huoneissa on ikkunoissa verhot, jotka pitää ottaa pois ja vaihtaa kesäisempiin, se lisää työtä kun pitää tikkaille nousta verhojen takia.
        Minulla on kyllä kunnolliset tukevat tikkaat joissa on kaarituki horjahtamisen varalta.

        Eilen laiton herneitä likoon ja nyt menen kylvämään ne parvekeruukkuihin. Ehtivät kasvattaa versoja ennen kuin kesäkuussa istutan samoihin ruukkuihin tomaatin ja kurkun taimet.
        Herneen versot ovat maukkaita sellaisenaan leivän päälle ja salaatissa.

        Hyvää päivän jatkoa kaikille.
        tepa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitipä tulla istahtamaan tähän nojatuoliin keräämään puhtia omiin päivän tekemisiini.

        Kun te ahkerat puuhastelette askareissanne ja kerrotte päivienne kulusta, saan minäkin pontta tekemisiini, kun tiedän muittenkin väsyvän ja kipuilevan fyysisten ponnistusten jälkeen.
        Sitä vain hämmästelen kuinka paljon yksi vuosi voikaan heikentää lihasvoimaa.

        Eilen jatkoin ikkunan pesu urakoitani.
        Edellisenä päivänä olin pessyt olohuoneen viisi ikkunaa ulkopuolelta, ne kun ovat helppoja pestä parvekkeelta, ei tarvitse varoa vesien valumista lattialle, eikä ole ylimääräisiä kalusteita ikkunoitten edessä, helppoudesta huolimatta jouduin istumaan vähäksi aikaa pesujen välillä.

        Eilen piti sitten jatkaa samojen ikkunoiden sisä lasien pesua. Siinäpä oli urakka, piti ensin raivata isot huonekasvit painavine ruukkuineen pois ikkunan edestä, että pääsi varsinaiseen pesutyöhön. Siinä menikin sitten huilailuineen useampi tunti. Tulipahan kuitenkin tehtyä, nyt on hyvä mieli.

        Jatkan ensi viikolla tätä pesuprojektia muitten huoneitten ikkunoilla. Vaikkapa yksi ikkuna päivässä niin sekin riittää.
        Näissä muissa huoneissa on ikkunoissa verhot, jotka pitää ottaa pois ja vaihtaa kesäisempiin, se lisää työtä kun pitää tikkaille nousta verhojen takia.
        Minulla on kyllä kunnolliset tukevat tikkaat joissa on kaarituki horjahtamisen varalta.

        Eilen laiton herneitä likoon ja nyt menen kylvämään ne parvekeruukkuihin. Ehtivät kasvattaa versoja ennen kuin kesäkuussa istutan samoihin ruukkuihin tomaatin ja kurkun taimet.
        Herneen versot ovat maukkaita sellaisenaan leivän päälle ja salaatissa.

        Hyvää päivän jatkoa kaikille.
        tepa

        Ihan tulee huono omatunto, koska olen aika terve ja hyvkuntoinen, mitta en hillu pitkin mäkiä kiviä vääntämässä ja kivien koloihin kukkia tunkemassa. Käyn valmiilla lomilla ja tavataan läheisiä usein ravintoloissa, kaikki saa nauttia .


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihan tulee huono omatunto, koska olen aika terve ja hyvkuntoinen, mitta en hillu pitkin mäkiä kiviä vääntämässä ja kivien koloihin kukkia tunkemassa. Käyn valmiilla lomilla ja tavataan läheisiä usein ravintoloissa, kaikki saa nauttia .

        Istahdin minäkin kaupassa käynnin rasitteista, vaikka kahdella penkillä jo istuin matkan varrella.
        Olohuoneen ikkunan edessä oleva puisto houkuttaa melkein joka kauppareissulla istahtamaan, niin nytkin, yritin lintujen ääniä/näkymiä katsella/kuunnella, mutta jäi liikenteen meluun, no katselin sitten ohi kiitäviä autoja, arvailin päämääriään.

        Ano 11,39 eikös olekin mukava, kun voi itse päättää mitä tekee, kyllä ne kaikilta jostain ajasta ne kivien vääntelyt loppuvat.
        Minultakin on ohi.


      • Sel-la kirjoitti:

        Istahdin minäkin kaupassa käynnin rasitteista, vaikka kahdella penkillä jo istuin matkan varrella.
        Olohuoneen ikkunan edessä oleva puisto houkuttaa melkein joka kauppareissulla istahtamaan, niin nytkin, yritin lintujen ääniä/näkymiä katsella/kuunnella, mutta jäi liikenteen meluun, no katselin sitten ohi kiitäviä autoja, arvailin päämääriään.

        Ano 11,39 eikös olekin mukava, kun voi itse päättää mitä tekee, kyllä ne kaikilta jostain ajasta ne kivien vääntelyt loppuvat.
        Minultakin on ohi.

        "jostain ajasta ne kivien vääntelyt loppuvat."

        Olen huomannut myös, mutta kun loppuu kaikki muukin omatoimisuus ja helposti sen "delekoin" tyttärelleni, joka melkein hermostui minulletänään, että kyllä sä äiti pystyt!

        Oli siis se labra reissu aamulla, pankkiasiat, johon emme jaksanet jonottaa, mutta sitten oli se kauppa reissu. Olihan siinä jo ohjelmaa, koska aamu oli oltava syömättä ja juomatta, joten huimaus lisääntyi.

        Kaikki on muuttuneet labrassakin, kuten pissa näyteen anto. Ei kelvannut pissat steriloidussa purkissa.

        Edelleen olen "ymmyrkäinen/ymmärtämätön", miksi yht´äkkiä lakkasi S-pankin vahvistus viestin tuleminen. Jotain en vain ymmärrä, onko liian vanhat laitteet, mutta uusimmillakin on kokeiltu, mutta ei toimi.

        Tämä alkaa jo viedä yöunetkin, koska se tulee jo painajaisina uneeni.

        Ainakin viikon ruoat on ostettu lapselle annettu "kuljetus" palkka ja lapsenlapselle 18-v lahjansa.

        Onneksi ei ole noita piha/puutarha hommia, jos en nyt ajattele sitä Espoon taloa, mutta siellä saa "perikunta" hoitaa homman ja minä maksan.


      • Anonyymi
        Kristiina23 kirjoitti:

        "jostain ajasta ne kivien vääntelyt loppuvat."

        Olen huomannut myös, mutta kun loppuu kaikki muukin omatoimisuus ja helposti sen "delekoin" tyttärelleni, joka melkein hermostui minulletänään, että kyllä sä äiti pystyt!

        Oli siis se labra reissu aamulla, pankkiasiat, johon emme jaksanet jonottaa, mutta sitten oli se kauppa reissu. Olihan siinä jo ohjelmaa, koska aamu oli oltava syömättä ja juomatta, joten huimaus lisääntyi.

        Kaikki on muuttuneet labrassakin, kuten pissa näyteen anto. Ei kelvannut pissat steriloidussa purkissa.

        Edelleen olen "ymmyrkäinen/ymmärtämätön", miksi yht´äkkiä lakkasi S-pankin vahvistus viestin tuleminen. Jotain en vain ymmärrä, onko liian vanhat laitteet, mutta uusimmillakin on kokeiltu, mutta ei toimi.

        Tämä alkaa jo viedä yöunetkin, koska se tulee jo painajaisina uneeni.

        Ainakin viikon ruoat on ostettu lapselle annettu "kuljetus" palkka ja lapsenlapselle 18-v lahjansa.

        Onneksi ei ole noita piha/puutarha hommia, jos en nyt ajattele sitä Espoon taloa, mutta siellä saa "perikunta" hoitaa homman ja minä maksan.

        Luehan Kristiina tämä linkki. katso, että sinun puhelinnumero on kahdessa eri paikassa, kuten tuossa linkissä kerrotaan.

        https://www.s-pankki.fi/fi/arjen-raha-asiat/verkkopankki/verkkopankkitunnukset/tekstiviestivahvistus


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihan tulee huono omatunto, koska olen aika terve ja hyvkuntoinen, mitta en hillu pitkin mäkiä kiviä vääntämässä ja kivien koloihin kukkia tunkemassa. Käyn valmiilla lomilla ja tavataan läheisiä usein ravintoloissa, kaikki saa nauttia .

        Olen kiertänyt maailmaa, olen lomaillut upeissa hotelleissa, syönyt hienoissa ja vähemmän hienoissa ravintoloissa.

        Mielestäni hyvä elämä koostuu kaikista uusista ja vanhoista kokemuksista kun osaa ne laittaa elämän aikajanalle oikeaan järjestykseen.

        Nyt vanhana saa nauttia katsellaan kivien välistä kurkistavasta krookkuksesta tai sinisestä skillakukkapenkistä, keltaisista narsisseista sinisten skillojen eskellä.

        Pirtin siivouksesta, selkävaivoista työn jälkeen, nyt istun porrasterassin sohvalla nauttimassa kahvia ja ihailemassa kukkapotteja joihin olen erilaisia kesäkukkia istuttanut.

        Että minä nautin🫠


      • Anonyymi kirjoitti:

        Luehan Kristiina tämä linkki. katso, että sinun puhelinnumero on kahdessa eri paikassa, kuten tuossa linkissä kerrotaan.

        https://www.s-pankki.fi/fi/arjen-raha-asiat/verkkopankki/verkkopankkitunnukset/tekstiviestivahvistus

        "sinun puhelinnumero on kahdessa eri paikassa, kuten tuossa linkissä kerrotaan."

        No mitä välii, koska minullehan saa soitaa koska vain. Eri asia, jos vastaan ystävällisesti tai lopetan puhelun.

        Olisihan mukavaa, kun joku soittaisi yksinäiselle, kun ei vain kysele pankkitunnuksiani ja pyytele rahaa saapuakseen luokseni sieltä jostain???


      • Anonyymi
        Kristiina23 kirjoitti:

        "sinun puhelinnumero on kahdessa eri paikassa, kuten tuossa linkissä kerrotaan."

        No mitä välii, koska minullehan saa soitaa koska vain. Eri asia, jos vastaan ystävällisesti tai lopetan puhelun.

        Olisihan mukavaa, kun joku soittaisi yksinäiselle, kun ei vain kysele pankkitunnuksiani ja pyytele rahaa saapuakseen luokseni sieltä jostain???

        Eiköhän tuossa neuvottu sinua ongelmaasi pankin suhteen.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Olen kiertänyt maailmaa, olen lomaillut upeissa hotelleissa, syönyt hienoissa ja vähemmän hienoissa ravintoloissa.

        Mielestäni hyvä elämä koostuu kaikista uusista ja vanhoista kokemuksista kun osaa ne laittaa elämän aikajanalle oikeaan järjestykseen.

        Nyt vanhana saa nauttia katsellaan kivien välistä kurkistavasta krookkuksesta tai sinisestä skillakukkapenkistä, keltaisista narsisseista sinisten skillojen eskellä.

        Pirtin siivouksesta, selkävaivoista työn jälkeen, nyt istun porrasterassin sohvalla nauttimassa kahvia ja ihailemassa kukkapotteja joihin olen erilaisia kesäkukkia istuttanut.

        Että minä nautin🫠

        Aletaanko luetella hotelleja ja ravintoloita , kyllä niitä itse kullakin riittää matkan varrella.
        Olet aika etevä kun sohvalla pystyt kahvia juomaan ja samalla nettiin kirjottamaan. Eikö se olis parempi keskittyäyhteen asiaan kerrallaan, Ja kyllä muisti meikäläiselläkin pelaa vielä, milloin mitäkin tärkeetä on tapahtunut. Muistan 30 viimeisen vuoden ajalta lastenlasten syntymäpäivät ja tietysti omieni yli 50 vuoden takaa. Oman hääpäiväni pian 60 vuoden takaa aivan elävästi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aletaanko luetella hotelleja ja ravintoloita , kyllä niitä itse kullakin riittää matkan varrella.
        Olet aika etevä kun sohvalla pystyt kahvia juomaan ja samalla nettiin kirjottamaan. Eikö se olis parempi keskittyäyhteen asiaan kerrallaan, Ja kyllä muisti meikäläiselläkin pelaa vielä, milloin mitäkin tärkeetä on tapahtunut. Muistan 30 viimeisen vuoden ajalta lastenlasten syntymäpäivät ja tietysti omieni yli 50 vuoden takaa. Oman hääpäiväni pian 60 vuoden takaa aivan elävästi.

        Olipa taas puuhapäivä. Kukat on istutettu, mutta jos takatalvi iskee, pitää suojata ne suojakangankaalla.

        En minä voi millään muistaa ravintoloita, joissa olen ruokaillut. Sen kuitenkin muistan, että olin 60-vuotta sitten helluntaitansseihin sonnustautunyt teinityttö.

        Niin ei se vaadi paljoa kun ulkona istuu polyrottinkisohvalla ja kännykkää näpyttelee kahvikupponen sohvapöydällä.

        Minulla tuli 41-vuotta kirkkohäistä ja kohta kuukausi maistraatin vihkimisestä. Molemmat muistan. 🫠


      • Anonyymi
        Kristiina23 kirjoitti:

        "sinun puhelinnumero on kahdessa eri paikassa, kuten tuossa linkissä kerrotaan."

        No mitä välii, koska minullehan saa soitaa koska vain. Eri asia, jos vastaan ystävällisesti tai lopetan puhelun.

        Olisihan mukavaa, kun joku soittaisi yksinäiselle, kun ei vain kysele pankkitunnuksiani ja pyytele rahaa saapuakseen luokseni sieltä jostain???

        Siis mitä ihmettä sekoilet. Sinua yritettiin auttaa pankkiasiassa antamalla linkki ja sinä horiset jostain sinulle soittamisista!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siis mitä ihmettä sekoilet. Sinua yritettiin auttaa pankkiasiassa antamalla linkki ja sinä horiset jostain sinulle soittamisista!

        Anteeksi. Huomasin itsekkin sekoiluni. Siksi en osaakkaan toimia oikein.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ollaan varmaan viimeinen sukupolvi, joka tykkää puuhata alkeellisissa oloissa yksinäisessä mökissä poissa ihmisten ilmoilta. Lomat on mennyt raataessa ja koko ajan paikat rapistuu. Senkin ajan olis voinut käyttää vaikka matkustellen eri paikoissa. Nyt tämä mökki ei kiinnostaa minunkaan lapsia eikä lastenlapsia. Myyntiin menee, jos joku huolii.

        Ollaan sitä ikäpolvea, joka oli maalta kotoisin, tai kaikilla ainakin sukulaisia maaseudun rauhassa. Lomilla päästiin maalaiselämään, joku karjatilalle, heinäntekoon, paimeneen ja muihin luonnonläheisiin hommiin, jotkut taas kesämökille mummolaan, missä opittiin samat asiat kuitenkin, puunpilkkomiset, kitemiset, kaivovedet, saunan lämmitykset, ulkohuussit, puuveneellä soutelut.
        Meille ikäihmisille on kesämökki näiden aikojen jatkoa, mutta kaupunkilaistuneet jälkipolvet alkavat jo vaatia lomiltaan muutakin mielenvirkistystä, ja siksi tosiaan joskus tuntuu, että mökkielämä on hiipumassa, ainakin sellaisena kuin me sen olemme kokeneet.
        Harmillista.
        Mummonmökit kuitenkin kaipaavat kävijöitä joka niemessä, notkossa ja saarelmassa!
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Luehan Kristiina tämä linkki. katso, että sinun puhelinnumero on kahdessa eri paikassa, kuten tuossa linkissä kerrotaan.

        https://www.s-pankki.fi/fi/arjen-raha-asiat/verkkopankki/verkkopankkitunnukset/tekstiviestivahvistus

        "Luehan Kristiina tämä linkki. katso, että sinun puhelinnumero on kahdessa eri paikassa, kuten tuossa linkissä kerrotaan."

        Anteeksi vielä kerran, kun ymmärsin asian väärin.

        Nyt on kuitenkin selvitelty asiaa pankin ja Elisan liittymän kanssa ja mikään ei toimi!?

        S-pankin sivukonttorissa olin tyttäreni kanssa ja lopulla saime hänen "älyllään" toimimaan ja oli huvittavaa, kun virkailija kertoi, että tämä on tälläinen "älytön" puhelin ja hyvä että ei sanonut, että niin käyttäjäkin.-


    • Anonyymi

      Kaikilla on niitä jäniksiä puutarhoissa makupaloja etsimässä, niin minullakin.
      Alaoksia on kuorittu ja toista puuta ylempääkin .

      Kaikki on alullaan, vihreänä ja kauniina. Vesisade vain nyt olisi tärkeää,
      hyvin kuivaa on ja kuumaa.
      Sunnuntaiksi enustettiin sateita ja ukkostakin.

      Tein salaatin ja lähiluonnosta poimin voikukanlehtiä ja huuhtelin ne kunnolla,
      ovat nyt parhaimmillaan, ihan hyvän makuisia.

      Marjoja on vielä pakastimessa runsaasti, millainen sato mahtaa tulla ensisyksynä,
      hyvä vain, että on vanhoja varastossa.
      Toivotaan, että tulee
      hyvä ja runsasmarjainen syksy.
      Neeasa

    • Ihanaa kesäiltaa kaiklle.
      Niin sitten tänään menin alatalolle saunomaan.
      Siinä ensin vähän pikkuhommia tehden.
      Niinpä otin tämän uuden kaverini mukaan. Laitoin koppaan ja maitokärryillä mentiin.
      Mietin mitenkähän sujuu.
      Kävin rannassa laituria entraamassa, kaveri oli sen aikaa mökissä. No sieltähän se tuli parvelta alas, kun menin.
      Sitten päästin ulos. Paikkoja tietysti tutki, oli kuin kotonaan, (niinkuin olikin)

      25 asti lämpö kohosi, joten uskaltauduin saunasta päin järveen mennä. Pintavesi oli ihan jees, ei tullut kylmän väreitä.
      Tyyntä ja kaunista, luonnon äänet ovat ihania.
      Mietin tuossa iltapäivällä, että vaikka tuuli joskus suhahtelee puissa ja linnut laulaa, pörriäinen lennähtää, koen olevani hiljaisuuden rauhassa.

      Kissakaverini kanssa tultiin ylös klo 20 aikaan, ulkona jo Väinön päästin kopasta.
      Hyvin on kotiutunut.

      Alanaapurikin kolistelee jotakin, mukavaa, kun on elämää kuulolla.

      • Hyvää helluntainaattoa, kauniina päivä valkeni jo aikaisin, valoisuus alkaa voittaa yönkin.
        Onnittelut Erkeille, minäkin tuonne yläilmoihin niitä lähetän.
        Vanhan kansan sanonta, että Erkki einettä annoo, vielä Urpokin uikuttaa, siis tämä päivä pitäisi kylmä olla, no eipä ole, miten kesän käynee.

        Onpa tepalla urakka, minä huokailen monen ikkunan kanssa, mutta ei ole mitään, kun vertaan sinun urakkaasi.
        Niin se on, tekemällä ne työtkin vähäksi aikaa siirtyy, mutta eipä kauan ehdi iloa tuntea, kun ikkunatkin liassa kylpee.
        Puhun omasta tilanteesta, katu ja tehdas likaa tuottavat ja muutaman viikon perästä ikkunoiden puhtaus on muisto vaan, niin käy monen muun homman kanssa siivouksessa, se työ ei lopu.

        Kristiinalla monia harmeja, kiva, että neuvoja saat näin ketjun välityksellä, jospa jotakin apua noihin pankin asioihinkin.
        Maailman meno muuttuu joka päivä, minun vallassa jos olisi laittaisin topin joidenkin asioiden kohdalle.
        Ei vanhat ehdi hyvällä tahdollakaan kaikkeen uudistuksiin mukaan mennä

        Muistamisesta on myös mainintoja, kyllä joitakin asioita hyvin mieleen tulee, mutta myös niitä joita ei muista, aika usein kertojalle joudun sanomaan, en muista.
        Parin vuoden jälkeen 70 vuotta häistäni, niistäkin muistan tärkeimmät, kirkon käytävällä kävelyn ja häävalssin, mikä oli muuten Kultaa ja hopeaa, haitarisoitto tahditti.
        Toisen valssin tanssin isäni kanssa, joka oli sairaalasta päässyt "lomalle" nämä ei mielestä katoa.
        Mieheni oli hyvä tanssimaan, ja meno oli sieluun uppoavaa tunnetta, ei isäni huonommaksi jäänyt, rytmitaju mainio, ehkä minäkin keijukaiselta menoni suhteen tunnuin, ei onnistuisi nyt.

        Onpa kiva kuulla että Ville on kodikseen kesäpaikankin hyväksynyt, usein vanhempana otettu kissa karkaa etsimään entistä kotiaan, näin olen kuullut.
        Miten tuo uiminenkin vanhemmiten on jäänyt, ennen nuorena melkoinen vesipeto olin, uimahalliinkaan en muistoja voi mennä verestämään, ihoni ei kestä hallin vettä, niin "hieno" hipiäinen olen.
        Olen lapsesta asti väliin aina jotakin ihon vaivaa kokenut, nyt viimeisin harmi ruusufinni on katoamassa.

        Onhan nuo luonnossa elävät eläimet ihania seurattavia, mutta myös harmia aikaan saavat, katselen lokkeja taivaalla, melkoinen riesa nekin, kun pesiään talojen katoille tekevät, sieltä hyökkäilevät ja sotkevat paikkoja.
        Käärmeistä ja niiden torjunnasta pihapiiristä luin jostakin, pitäisi ottaa kiinni ja viedä kauas pihapiiristä, minulle jo näkeminen saa hien pintaan..
        En monta kertaa moista ole nähnytkään, varmaan viiteen sormeen näkeminen typistyy, mutta sekin jo oikein hyvin riitti, pelon ja kauhun sai aikaan.
        Pojan mökillekin meno koiravahdiksi arveluttaa, no ehkä koirat pitävät huolen, ettei ihan pihapiiriin otukset tule.

        Mkr totesi miten luonto räjähti vihreyteen, näin koen minäkin tuon näyn, molemmin puolin taloa sitä erivävyistä vihreyttä nopsaan ilmaantui.
        Yritän mieleen ja sieluun saada näkymät pysyväksi muistoksi, on se niin kaunista.
        Luonnonmonisävyisyys on yksi meidän kaikkien nautittaa onnen tunnetta tuovaa iloa, siitä kun osaisi nauttia.
        Yksinäni minäkin laulelen, mutta on sitä ollut toisenlaistakin elämistä, niitä nyt muistelen.

        Iloa ja kauneutta nauttikaamme jokainen oman mielen mukaisena.
        Janne Tulkki laulaa ilosta elämän tiellä, siihen yhdyn, Tulkki on jostakin syystä saanut paikan sieluuni.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Hyvää helluntainaattoa, kauniina päivä valkeni jo aikaisin, valoisuus alkaa voittaa yönkin.
        Onnittelut Erkeille, minäkin tuonne yläilmoihin niitä lähetän.
        Vanhan kansan sanonta, että Erkki einettä annoo, vielä Urpokin uikuttaa, siis tämä päivä pitäisi kylmä olla, no eipä ole, miten kesän käynee.

        Onpa tepalla urakka, minä huokailen monen ikkunan kanssa, mutta ei ole mitään, kun vertaan sinun urakkaasi.
        Niin se on, tekemällä ne työtkin vähäksi aikaa siirtyy, mutta eipä kauan ehdi iloa tuntea, kun ikkunatkin liassa kylpee.
        Puhun omasta tilanteesta, katu ja tehdas likaa tuottavat ja muutaman viikon perästä ikkunoiden puhtaus on muisto vaan, niin käy monen muun homman kanssa siivouksessa, se työ ei lopu.

        Kristiinalla monia harmeja, kiva, että neuvoja saat näin ketjun välityksellä, jospa jotakin apua noihin pankin asioihinkin.
        Maailman meno muuttuu joka päivä, minun vallassa jos olisi laittaisin topin joidenkin asioiden kohdalle.
        Ei vanhat ehdi hyvällä tahdollakaan kaikkeen uudistuksiin mukaan mennä

        Muistamisesta on myös mainintoja, kyllä joitakin asioita hyvin mieleen tulee, mutta myös niitä joita ei muista, aika usein kertojalle joudun sanomaan, en muista.
        Parin vuoden jälkeen 70 vuotta häistäni, niistäkin muistan tärkeimmät, kirkon käytävällä kävelyn ja häävalssin, mikä oli muuten Kultaa ja hopeaa, haitarisoitto tahditti.
        Toisen valssin tanssin isäni kanssa, joka oli sairaalasta päässyt "lomalle" nämä ei mielestä katoa.
        Mieheni oli hyvä tanssimaan, ja meno oli sieluun uppoavaa tunnetta, ei isäni huonommaksi jäänyt, rytmitaju mainio, ehkä minäkin keijukaiselta menoni suhteen tunnuin, ei onnistuisi nyt.

        Onpa kiva kuulla että Ville on kodikseen kesäpaikankin hyväksynyt, usein vanhempana otettu kissa karkaa etsimään entistä kotiaan, näin olen kuullut.
        Miten tuo uiminenkin vanhemmiten on jäänyt, ennen nuorena melkoinen vesipeto olin, uimahalliinkaan en muistoja voi mennä verestämään, ihoni ei kestä hallin vettä, niin "hieno" hipiäinen olen.
        Olen lapsesta asti väliin aina jotakin ihon vaivaa kokenut, nyt viimeisin harmi ruusufinni on katoamassa.

        Onhan nuo luonnossa elävät eläimet ihania seurattavia, mutta myös harmia aikaan saavat, katselen lokkeja taivaalla, melkoinen riesa nekin, kun pesiään talojen katoille tekevät, sieltä hyökkäilevät ja sotkevat paikkoja.
        Käärmeistä ja niiden torjunnasta pihapiiristä luin jostakin, pitäisi ottaa kiinni ja viedä kauas pihapiiristä, minulle jo näkeminen saa hien pintaan..
        En monta kertaa moista ole nähnytkään, varmaan viiteen sormeen näkeminen typistyy, mutta sekin jo oikein hyvin riitti, pelon ja kauhun sai aikaan.
        Pojan mökillekin meno koiravahdiksi arveluttaa, no ehkä koirat pitävät huolen, ettei ihan pihapiiriin otukset tule.

        Mkr totesi miten luonto räjähti vihreyteen, näin koen minäkin tuon näyn, molemmin puolin taloa sitä erivävyistä vihreyttä nopsaan ilmaantui.
        Yritän mieleen ja sieluun saada näkymät pysyväksi muistoksi, on se niin kaunista.
        Luonnonmonisävyisyys on yksi meidän kaikkien nautittaa onnen tunnetta tuovaa iloa, siitä kun osaisi nauttia.
        Yksinäni minäkin laulelen, mutta on sitä ollut toisenlaistakin elämistä, niitä nyt muistelen.

        Iloa ja kauneutta nauttikaamme jokainen oman mielen mukaisena.
        Janne Tulkki laulaa ilosta elämän tiellä, siihen yhdyn, Tulkki on jostakin syystä saanut paikan sieluuni.

        Nyt kun olemme saaneet kesän tänne Pohjolan perälle, sen vehreys ilahuttaa silmää.
        Ja lämmintäkin niin, että säätiedotuksessa puhuttiin lämpimästä vuodenaikaan nähden.

        Kevätaurinko polttaa äkisti ihonkin karrelle, ellei muista, ettei iho kestä alkuun pitempää aikaa ilman paitaa.

        Muistan kun pojan kosseina läträttiin purontekohommissa keväisin. Meillä ei ollut sähköjä eikä suihkuakaan.
        Saattoi olla meininki, että kyllä sen lauantai- iltaisen saunan pitää riittää viikon ajaksi henk.koht hygienian ylläpitämiseen.

        Jalat jäivät usein pesemättä. Seurauksena "variksensaappaat".

        Kuulin eilen Yle-Suomi radiokanavalta, että jotkut rämäkät kansalaiset olivat jo käyneet uimassa luonnonvesissä.
        Kyllä se varmasti "virkistää" - kun jäät vast'ikään lähtiit.
        ( hurskaisen uinnista ulkona on jo monta vuotta )


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt kun olemme saaneet kesän tänne Pohjolan perälle, sen vehreys ilahuttaa silmää.
        Ja lämmintäkin niin, että säätiedotuksessa puhuttiin lämpimästä vuodenaikaan nähden.

        Kevätaurinko polttaa äkisti ihonkin karrelle, ellei muista, ettei iho kestä alkuun pitempää aikaa ilman paitaa.

        Muistan kun pojan kosseina läträttiin purontekohommissa keväisin. Meillä ei ollut sähköjä eikä suihkuakaan.
        Saattoi olla meininki, että kyllä sen lauantai- iltaisen saunan pitää riittää viikon ajaksi henk.koht hygienian ylläpitämiseen.

        Jalat jäivät usein pesemättä. Seurauksena "variksensaappaat".

        Kuulin eilen Yle-Suomi radiokanavalta, että jotkut rämäkät kansalaiset olivat jo käyneet uimassa luonnonvesissä.
        Kyllä se varmasti "virkistää" - kun jäät vast'ikään lähtiit.
        ( hurskaisen uinnista ulkona on jo monta vuotta )

        Sinulla hurskainen on tuo kijoittamisen taito aivan mahtava, kiva lukea aina niitä.
        Hyvää jatkoa,
        Neeasa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla hurskainen on tuo kijoittamisen taito aivan mahtava, kiva lukea aina niitä.
        Hyvää jatkoa,
        Neeasa

        Kiva kun Neeasa huomaat kehua myös Hurskaista, minustakin on hauskaa niitä lukea. Sinun myönteisiä kirjoituksia samaten👍🌸


    • Anonyymi

      Helluntai aatto tänään ja mieheni nimipäivä. Hänelle hellät onnittelut sinne tuonilmaisiin.
      Vuorokaudessa on tapahtunut luonnossa paljon.. Eilen aamulla katselin vaahteraa joka kukki keltaisena, lehdet eivät juuri paljoakaan erottuneet vihertävinä, joten yleisväri vaahterassa oli keltainen. Tänä aamuna vaahteran yleisväri on jo vihreä, lehdet ovat vuorokaudessa kasvaneet niin että kukkien keltainen väri ei enää hallitse puuta.
      Vanha pihakoivukin jo vihertää, sen lehdet ovat vasta alulla kun vertaa aidan takana kasvaviin nuoriin koivuihin joitten vihreys on runsaampaa.
      Puiston puolella on myös haapoja ja vaahteroita suurien kuusien lomassa, petäjiäkin näkyy kauempana.
      Omenapuissa on kukkanuppuja, samoin marjapensaissa ja luumupuussa.

      Tämä päivä ja huominenkin menee luontoa ihastellessa, onneksi on lämmintä tiedossa joten voi ulkonakin oleskella.

      Poika lupasi grillata jotain herkkua huomiseksi.

      Minua hieman nolottaa kun kerroin ikkunan pesuistani. Ei se nyt kovin suuri homma ollut kun olohuoneen ikkunoissa on kolminkertaiset lämpölasit, jotka pestään vain ulko ja sisäpuolelta. Muissa ikkunoissa on nelinkertainen pesupinta ja hankalat ikkunoiden avaamiset. Siispä pesenkin vain yhden ikkunan päivässä.

      Ei täälläkään ikkunat pysy kirkkaina montaakaan viikkoa, siitepölyä tulee olemaan ilmassa paljon, koivut, vaahterat ja männyt parhaimpia pölyttäjiä.

      Muistamisista on puhetta, itse en kovinkaan paljon muista omista häistäni.
      Niitten ohjelma meni täysin uusiksi kun isäni kuoli pari viikkoa ennen häitä.

      Hääkutsut oli lähetetty parille sadalle vieraalle, vihkipappi ja kirkko sovittu, pitoemännät varattu ym. Häätanssit peruttu. Muistan kävelyn sulhasen käsikynkässä alttarille, mutta muuta en juuri häistä muistakaan.

      Isäni hautajaiset viikkoa myöhemmin on paremmin muistissa.

      Myöhemmässä elämässä on tapahtunut paljon iloa ja surua.

      Tämän hetkinen elämä hiljaiseloineen sopii minulle oikein hyvin. Liikunta kykyni on heikko, joten matkustaminen on jäänyt kokonaan. Onneksi on tämä talo ja pihapiiri josta on iloa luonnon seuraamisessa.
      Poikani pitää huolta hankinnoista ja seurasta , joten en pode yksinäisyyttä, tytär soittelee, samoin kaksi nuorempaa veljeäni ja minä tietysti myös heille.
      hyvää päivän jatkoa kaikille
      t tepa

      • Anonyymi

        Luin uutisia netistä ja huomasin, että presidentti oli taas tempaissut.
        Vappuna hän matkusti nelosen raitiovaunulla johonkin tilaisuuteen rouvansa ja turvamiesten kanssa, ja joutui lipuntarkastajien syyniin. Kaikeksi onneksi oli ostanut lipun, joten välttyi tarkastusmaksulta. Turvamiehet ajoivat pummilla, mutta selviytyivät hekin, koska olivat poliisimiehiä virkatehtävissä.
        Voi vain kuvitella, miltä näyttäisi, jos Macron kipeäisi Pariisin metroon, tai Putin Moskovan paikallisbussiin. Mahtaisiko kantti kestää?
        Minä en ollenkaan ihmettele, että Suomi on onnellisten maitten kärkimaita. Turvallinen ja tasa-arvoinen.
        On lipuntarkastajillakin hauska tarina kerrottavanaan lapsenlapsille.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Luin uutisia netistä ja huomasin, että presidentti oli taas tempaissut.
        Vappuna hän matkusti nelosen raitiovaunulla johonkin tilaisuuteen rouvansa ja turvamiesten kanssa, ja joutui lipuntarkastajien syyniin. Kaikeksi onneksi oli ostanut lipun, joten välttyi tarkastusmaksulta. Turvamiehet ajoivat pummilla, mutta selviytyivät hekin, koska olivat poliisimiehiä virkatehtävissä.
        Voi vain kuvitella, miltä näyttäisi, jos Macron kipeäisi Pariisin metroon, tai Putin Moskovan paikallisbussiin. Mahtaisiko kantti kestää?
        Minä en ollenkaan ihmettele, että Suomi on onnellisten maitten kärkimaita. Turvallinen ja tasa-arvoinen.
        On lipuntarkastajillakin hauska tarina kerrottavanaan lapsenlapsille.
        Mkr.

        Helluntai ja kaatuneiden muistopäivä, liput saloissa kunnioittavat näitä elämänsä uhranneita.
        Paljosta saamme kiittää näiden nuorien ja parhaassa iässä olevien uhrauksia, ehkä ei suomi olisi niin sanottu onnellinen maa, ilman näitä uhrauksia.
        Tuo onnen jakautuminenkin on kyseenalaista, mutta rauhasta ja luonnosta riittää kaikille.
        Tätä kesän tuomaa ihanuutta ei kyllin osaa arvostaa, ei tuntea sen antamaa rikkautta, joka kaikille kuuluu, jos sen osaa kohdentaa omaan elämään.

        Presidentti on keulakuva joka asiassa ja tarkkaan syyniin tekemisensä joutuu, meillä on ollut hyviä maanjohtajia varmaan onnellisen maan titteli perua jo kymmenien vuosien uurastusten takaa.
        Aika näyttää sen miten nykyinen presidentti virkansa hoitaa.
        Vapauttani kulkea ja tehdä mitä haluan, en vaihtaisi presidentin virkaan, aina on seuraajat mukana.

        Tepa meillä on ollut saman nimiset miehet, ei huono nimi ollutkaan, ei miehetkään, näin uskon.
        Surullinen muisto jäi sinulle häistäsi, kun isä nukkui pois, mutta elämä järjestää yllätyksiä, minunkin isäni sairaalasta pääsi lomalle häitteni ajaksi, tosin eli vielä kauan senkin jälkeen. Kauniit ja ikävöivät muistoissani ovat vanhempani, olivat aidosti ihmisiä suurella sydämellä, kaikki se hyvyys mikä minulla nytkin on, on heidän ansiotaan, luottamus hyvyyteen on heidän mallinsa minulle.
        Sinulla oma piha mihin voit voimiesi mukaan aikaasi kuluttaa, tehden hommia, tai vaikka laiskotellen.
        Minä tyydyn nauttimaan parvekkeen iloista, tai kävelen puiston penkille, niilläkin iloa ja onnen tunnetta voi nostaa.
        Nuorena ollessa ei luontoa juurikaan ehtinyt huomioida, muiden touhujen ohessa ja kai tämä vanhuus on hyvä kokea, että myös tämän pystyy kokemaan.
        Joka päivä jokin kohta kipua esiin tuo, mutta onneksi on niin pientä, että jaksaa vaivan unohtaa ja osaa olla kiitollinen kaikesta.
        Surua tunnen kaikkien heidän puolesta, joilta elämä on elämisen halun vienyt, tuskien taival vaan edessä.
        Minulle ei poikani, ei paljon tytärkään jouda seuraa pitämään, mutta apua antavat, kun sitä tarvitsen.
        Lapsenlapsilla omat perheet, en edes halua että vielä minua jaksaisivat huomioida, pienet lapset ja työ, ja kodin hoito pitää heidät kiireisinä.
        Pienillä lapsilla tarkoitan neljännen polven lapsia ja juhannuksen tienoilla jo viides polvi on tiedossa, rikkautta silläkin osin.

        Hurskainen muisteli tuota lauantaisaunaa, niin se taisi maalla olla, että liikoja ei pesuihin huomiota kiinnitetty, variksen saappaita en muista hankkineeni;)
        terveinä kuitenkin oltiin, vaikka ei pesumahdollisuudet kummoisia aina olleet.
        Nykyisin on kaikki mukavuudet, pesun kuin siivouksenkin kohdalla, silti epäpuhtautta löytyy.
        Luin juuri miten pölypunkit talouksissa touhuilee, lähinnä sängyissä.
        Minun siivousta moititaan, mutta kun vain ajattelenkin niitä millin pienempiä otuksia sänkyyni, pitäisi useamminkin siivota,
        Ötökkäkammoinen olen, onneksi näitä ei silmällä erota, aiheuttavat kuitenkin allergioita ja muita harmeja, minä pidän siivouksistani kiinni;)
        Ihmeelliseltä tuntuu tuo halu uimiseen kadonnut kokonaan minultakin, järven pohja tuntuu epävarmalta astua, no laiturilta syvään veteen vielä voisin mennä, mutta halua ei löydy siihenkään.

        Nyt toivotan oikein heleää Helluntaita, pääskyset ennen mökillä aina näinä päivinä pihapiiriin ilmaantui, pitääpä tuijotella taivaalle, joko ilahduttavat liidollaan.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Helluntai ja kaatuneiden muistopäivä, liput saloissa kunnioittavat näitä elämänsä uhranneita.
        Paljosta saamme kiittää näiden nuorien ja parhaassa iässä olevien uhrauksia, ehkä ei suomi olisi niin sanottu onnellinen maa, ilman näitä uhrauksia.
        Tuo onnen jakautuminenkin on kyseenalaista, mutta rauhasta ja luonnosta riittää kaikille.
        Tätä kesän tuomaa ihanuutta ei kyllin osaa arvostaa, ei tuntea sen antamaa rikkautta, joka kaikille kuuluu, jos sen osaa kohdentaa omaan elämään.

        Presidentti on keulakuva joka asiassa ja tarkkaan syyniin tekemisensä joutuu, meillä on ollut hyviä maanjohtajia varmaan onnellisen maan titteli perua jo kymmenien vuosien uurastusten takaa.
        Aika näyttää sen miten nykyinen presidentti virkansa hoitaa.
        Vapauttani kulkea ja tehdä mitä haluan, en vaihtaisi presidentin virkaan, aina on seuraajat mukana.

        Tepa meillä on ollut saman nimiset miehet, ei huono nimi ollutkaan, ei miehetkään, näin uskon.
        Surullinen muisto jäi sinulle häistäsi, kun isä nukkui pois, mutta elämä järjestää yllätyksiä, minunkin isäni sairaalasta pääsi lomalle häitteni ajaksi, tosin eli vielä kauan senkin jälkeen. Kauniit ja ikävöivät muistoissani ovat vanhempani, olivat aidosti ihmisiä suurella sydämellä, kaikki se hyvyys mikä minulla nytkin on, on heidän ansiotaan, luottamus hyvyyteen on heidän mallinsa minulle.
        Sinulla oma piha mihin voit voimiesi mukaan aikaasi kuluttaa, tehden hommia, tai vaikka laiskotellen.
        Minä tyydyn nauttimaan parvekkeen iloista, tai kävelen puiston penkille, niilläkin iloa ja onnen tunnetta voi nostaa.
        Nuorena ollessa ei luontoa juurikaan ehtinyt huomioida, muiden touhujen ohessa ja kai tämä vanhuus on hyvä kokea, että myös tämän pystyy kokemaan.
        Joka päivä jokin kohta kipua esiin tuo, mutta onneksi on niin pientä, että jaksaa vaivan unohtaa ja osaa olla kiitollinen kaikesta.
        Surua tunnen kaikkien heidän puolesta, joilta elämä on elämisen halun vienyt, tuskien taival vaan edessä.
        Minulle ei poikani, ei paljon tytärkään jouda seuraa pitämään, mutta apua antavat, kun sitä tarvitsen.
        Lapsenlapsilla omat perheet, en edes halua että vielä minua jaksaisivat huomioida, pienet lapset ja työ, ja kodin hoito pitää heidät kiireisinä.
        Pienillä lapsilla tarkoitan neljännen polven lapsia ja juhannuksen tienoilla jo viides polvi on tiedossa, rikkautta silläkin osin.

        Hurskainen muisteli tuota lauantaisaunaa, niin se taisi maalla olla, että liikoja ei pesuihin huomiota kiinnitetty, variksen saappaita en muista hankkineeni;)
        terveinä kuitenkin oltiin, vaikka ei pesumahdollisuudet kummoisia aina olleet.
        Nykyisin on kaikki mukavuudet, pesun kuin siivouksenkin kohdalla, silti epäpuhtautta löytyy.
        Luin juuri miten pölypunkit talouksissa touhuilee, lähinnä sängyissä.
        Minun siivousta moititaan, mutta kun vain ajattelenkin niitä millin pienempiä otuksia sänkyyni, pitäisi useamminkin siivota,
        Ötökkäkammoinen olen, onneksi näitä ei silmällä erota, aiheuttavat kuitenkin allergioita ja muita harmeja, minä pidän siivouksistani kiinni;)
        Ihmeelliseltä tuntuu tuo halu uimiseen kadonnut kokonaan minultakin, järven pohja tuntuu epävarmalta astua, no laiturilta syvään veteen vielä voisin mennä, mutta halua ei löydy siihenkään.

        Nyt toivotan oikein heleää Helluntaita, pääskyset ennen mökillä aina näinä päivinä pihapiiriin ilmaantui, pitääpä tuijotella taivaalle, joko ilahduttavat liidollaan.

        Kyllä sinua Sella on siunattu, kun jo viides polvi on tulossa. Olet suuren suvun kantaäiti. Varmasti oma hyvä esimerkkisi hyvyyden voimaan on kantanut tulosta jo monessa sukupolvessa ja tulee jatkumaan.


    • Anonyymi

      Meidän seudulla tässä ihan lähellä ei enää ole pääskysille sopivia pesimispaikkoja.
      Ne ovat pesimäpaikkauskollisia kesän tuojia.

      Kissoja ne eivät voi sietää. Ne lentävät kissan selkää hipaisten.
      Muistan tapauksen kun mummolan pihamaalla pääskyt kiusasivat
      kissaa.
      Se kääntyi salamana selälleen ja sai pääskysen tassuihinsa. Hyökkäsin paikalle pelastaakseni pääskysen.

      Talon lämpimänä pitämiseen oli tilattu hirsitalojen tilkitsimiseen tilattu mies. Tappuravillaa hirrenrakoihin hän tilttasi.
      Mies ärähti "anna kissan pitää saaliinsa".
      Pakko tätä oli uskoa.
      ( muisto 1940-luvun kesältä)

    • Korvesta@

      Helluntaihin liittyy paljon muistoja nuoruudesta. Sitä uskoi, että jos ei ole heilaa helluntaina ei ole koko kesänä.
      Parhaat päälle ja tanssilavalle. Joskus onnistui heilan löytyminen, joskus ei. Joskus heilastelu kesti kesän, joskus ei.

      Tuosta vanhasta sanonnasta syntyi keskustelua eilen kaupan kassalla. Kassa kertoi, että eräs mies oli sanonut, että jos ei ole heilaa helluntaina niin se tietää kesää vapaana, omilla ehdoilla elämistä.

      I agree.

      No, eilisen puuhapäivän jälkeen istuimme mökin porrasterassilla nauttien viinereistä ja kahvista. Mietin, josko lämmittäisin saunan kun vesipumpunkin sain veteen ja se toimi.

      Olin väsynyt, joten ajoimme kotiin ja napsautin sähkösaunan päälle laitoin "kiuasmakkarat" uuniin.

      Kohta lähdemme ajelemaan mökille. Ostan matkalla mäntysuopaa, ja pesasen saunan. Ehkäpä joskus ensiviikolla heitän talviturkin Nuakseen ja saunon mäntysuovalle tuoksuvassa saunassa.

      Heleätä helluntaita.

    • Anonyymi

      Iltapäivää ! Erkkejä löytyi meidänkin suvusta: veljeni ja kaksi serkkua. Taisi olla ennen tapana, että jos perheen joku lapsi kuolee nuorena, hänen nimensä periytyy uudelle lapselle.
      Ensimmäinen Erkki kaatui tädiltä sodassa, vain 18-vuotiaana. Toinen Erkki-serkku menehtyi poikasena keuhkokuumeeseen. Enää ei ole Erkkejä elossa eikä suvussa.

      Milloinkahan meidän puheisiin ilmeistyi tämä "vanha Erkki" ? Sitä kai käytetään vieläkin. "Sitä ei tekisi vanhan erkkikään", "sitä ei söisi vanha erkkikään"...)) Eli kai se vanha erkki jonkinlainen sankari oli, "seurattava" ainakin..))

      Hyvä muistutus Sel-la näistä Elämän lahjoista, joita meillä kuitenkin kaikilla on:
      maassa rauha ja rikas, monimuotoinen luonto.

      Luonnosta olen edelleenkin nauttinut ja sama ajatus tuli minun mieleeni tuosta runsaudesta: kunpa sen voisi mieleen ja sieluun tallentaa sellaisena kuin se nyt on.

      Minun tämänhetkinen Pyhä paikkani on parin kilometrin päässä oleva suoalue. Arkisin saan olla siellä aivan yksin, viikonlopulla on kyllä muitakin kulkijoita.
      Merkille pantavaa on se, että kun nuoret liikkuvat, tulevat vastaan, he eivät katso kohti eivätkä tervehdi, oman ikäiset ainakin nyökkäävät tervehdykseksi, joskus vaihdetaan muutama sanakin ja samassa hengessä liikutaan: hartaasti, ympäristöä havainnoiden ja seuraillen.
      Hyvä vain tepa, että mainitsit tuon ikkunan pesun. Se on ollut listalla täälläkin. Kylätalkkari kävi eilen, mutta kahdessa tunnissa sai pestyksi vain olohuoneen ison ikkunan. Jonkinlainen koneellinen ikkunanpesin hänellä oli, mutta hitaasti työ kävi.
      Eipä sovi moittia kun itsekin aina korostan rauhallista tekemisen tahtia hosumisen sijasta.

      Minä pidän aika suurena menetyksenä tuota mökkikulttuurin häviämistä, vaikka olen tavallaan itsekin sitä hävittämässä. Lapsuudenkodista on vähitellen pakko luopua, jo matka sinne tekee tiukkaa ja tietysti muukin oleminen, autottamana. Saanhan siellä apua, mutta kun olen täälläkin samalla statuksella, ei oikein jaksaisi sitäkään. Tai ehkä pistäisi asennoitua toisin ja nähdä itsensä "työnantajana", työllistäjänä..))

      Omat pojat voisivat kyllä taloa, "mökkiä" pitääkin, mutta miniät eivät ole sitä lajia.
      Veljentyttö on ainoa, jolle paikka on arvokas ja käynti siellä on eräänlainen hiljaisuuden, "puhdistautumisen" retriitti kuten se on minullekin.
      Urbaani ympäristö on sittenkin aika "saastuttava": hengitysilma, melu- ja valosaaste. "Ei ole hiljaista paikkaa valkoisen miehen kaupungissa, ei paikkaa missä voi kuulla silmujen puhkeavan keväisin ja hyönteisen siipien rahinan" totesi intiaanipäällikö Seattle kauniissa puheessaan 1984.

      Sel-la haikaili uimisen perään. Niin minäkin. Se oli minulle mieluisin liikuntalaji, mutta minullakaan iho ei kestä hallivettä ja korvikehan se kuitenkin on, avoveteen verrattuna.

      Yksi kerrallaan tulevat tavoittamattomiksi nämä mieluiset harrastukset, eikä vain oman tilanteen vuoksi. Juuri luin, että lähin uimapaikka täällä on jonkin uuden levälajin valtaama. Toisessa uimapaikassa, 8 kilometrin päässä, oli viime kesänä järvisyyhyä ja
      sinilevä nyt pakkaa ilmestyä keskikesällä uimapaikkoihin vähän joka puolella.

      Eliaanako kertoi, että oli kuulut käen kukkuvan? Minä en ole kuullut, suollakaan. Viime kesänä tähän aikaan olimme lapsuudenkodissani ja siellä käki kukkui kymmenen tuntia hellittämättä hetkeksikään. Mietimme oliko sama käki, vai oliko vuoronvaihto välillä...
      Jäi kuitenkin mieleen tuo rupeama.

      Hyvää helluntaita kaikille, vielä sitä riittää,
      demeter1

      • No jopas, iso moka. Intiaanipäällikkö Settlen puhe on vuodelta 1854. Washingtonin suurelle päällikölle, joka tahtoi "ostaa" intiaanien maat ja siirtää heidät reservaattiin.
        Puhetta on pidetty kauneimpana luonnolle omistettuna (muisto)kirjoituksena mitä on.
        Itse en voi sitä kyynelehtimättä lukea...


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        No jopas, iso moka. Intiaanipäällikkö Settlen puhe on vuodelta 1854. Washingtonin suurelle päällikölle, joka tahtoi "ostaa" intiaanien maat ja siirtää heidät reservaattiin.
        Puhetta on pidetty kauneimpana luonnolle omistettuna (muisto)kirjoituksena mitä on.
        Itse en voi sitä kyynelehtimättä lukea...

        Demeter. Sama tunnelma tuli minullekin tuosta sinun referaatistasi intiaanipäällikkö Seattlen puheesta. Minäkin kyynelehdin kun luin sinun kirjoituksesi.
        Meille kaikille tulee mokia ja emme itse edes aina huomaakaan niitä, joten mitä väliä,
        tiedämme toki että tarkoitit 1800-lukua.
        tepa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Demeter. Sama tunnelma tuli minullekin tuosta sinun referaatistasi intiaanipäällikkö Seattlen puheesta. Minäkin kyynelehdin kun luin sinun kirjoituksesi.
        Meille kaikille tulee mokia ja emme itse edes aina huomaakaan niitä, joten mitä väliä,
        tiedämme toki että tarkoitit 1800-lukua.
        tepa

        Kiitos tepa. Ihana kuulla, että löytyy sielunsisaria - ja veljiä ! - jotka tulevat kosketetuksi samoista asioista.
        Kyllä arvostan tuota toimintaasi, mistä kerroit edempänä. Että jaksaa pysyä valppaana, suojella, ottaa kantaa, yrittää estää tuhoisaa "kehitystä" ja rahan valtaa.
        Ja että asettuu alttiiksi itseään isomman asian vuoksi - se on suurta !
        demeter1


    • Talviturkin heitin perjantaina mökkijärveen Pirkanmaalla, pienen matalan hiekkapoukaman vesi lämpeni muutamana hellepäivänä ihan siedettäväksi. Syvässa kalliorannassa kunnon laiturilta on kyllä mukavampi lähteä uimaan, mutta siinä uskalsin vain varpaita kastella. Savusaunan löylyt ovat aina ihana elämys, varsinkin kevään ensimmäiset, jo se kiireetön tuntikausien lämmitys ja savun tuoksu rauhoittaa mielen. Valitettavasti mökkimatka on pitkä, mökki on meille enimmäkseen metsänhoidon tukikohta. Samoilla rannoilla ja läheisissä saarissa on miehen suvun kesämökit , serkkujen mökeillä riittää kyläpaikkoja ja rapukestejä vietetään loppukesästä isolla porukalla, kantatilan pelloilla laiduntavat kaksi kurkipariskuntaakin jo vanhoja tuttuja. Meidän lasten puolisoiden sukujen kesäpaikat ovat lähellä Suomenlahden saaristossa , lapset oppivat pienestä pitäen rakastamaan merta ja veneilyä.

      Luonnonvesissä uiminen on ihanaa, siihen kasvoin lapsuuskodissa järven rannalla, uimamaisterin pätevyydestä on ollut valtavasti iloa koko ikäni. Uimahalleissakin viihdyn, haluan ympäri vuoden harrastaa vesiliikuntaa. Nykyisin kloorausta on vähennetty, käytetään esimerkiksi otsonia ja veden laatua tarkkaillaan. Käytän uimalasesja ja saahan uimaveden suihkussa huuhdottua pois ja sitten vaan runsaasti kosteusvoidetta koko vartalolle, näin olen pärjännyt. Kylpylöiden edullisia eläkeläislippuja hyödynnän myös, on rauhallisempi ympäristö ja erityislämpimiä altaita, kuntosalilla en sen sijaan viihdy.

      Mökillä oltiin vajaa viikko, ja jo sillä aikaa tänne puutarhaan oli puhjennut uusia hedelmäpuita kukkaan, alkaen kirsikoista, nyt ovat luumutkin ja kohta aikaisimmat omenat. Sireenit ovat pullealla nupulla, saskatoonit lähes täydessä kukassa. Saskatoonit ovat marjatuomipihlajia, joiden marjat ovat syötäviä ja hyviä ovatkin! Tepa kirjoitti hienosti lehtipuiden lehtien värien ja koon kehittymisestä, miten herkkiä vivahteita on vihreässä! Oman pihan kuningatar on tontin koillisnurkassa hallitseva metsälehmus, joka kukkii huumaavasti heinäkuulla ja on paras hyönteishoukuttaja. Uudenmaan kulttuurimaisemassa on paljon tammia ja vaahteroita , metsälehmuksia ja pähkinäpensaita. Helsingin puistoissa ihailen erityisesti puistolehmuksia ja hevoskastanjoita, ja eikös Lappeenrantakin ole lehmusten kaupunki ! Erityisen hauska on myös lehtikuusi, joka puskee pieniä havutupsuja tähän aikaan. Näin lämpimällä kaikki kasvu pitää kiirettä, täytyy rientää tästä laittamaan pioneille tukia. Venekin odottelee pääsyä kimaltaville aalloille, huomenna on sen vuoro.

      Hempeitä helluntaitunnemia!

      • Anonyymi

        Helluntai pääs sujahtamaan multa vähän ohitte mut tuleehan se ensi vuonna taas uudelleen.
        Kun käännän päätäni vähän vasemmalle, näen tuo alkukesäisen vihreyden.
        Hiekkaerämaan asukas ei välttämättä koskaan tule tuota vehreyttä näkemään.


      • Anonyymi

        Ramoona. Mainitsit Lappeenrannan olevan lehmusten kaupunki.
        Ne lehmukset joista kirjailija Laila Hietamies romaanissaan Lehmusten kaupunki, kirjoitti, on jo vuosikymmeniä sitten kaadettu Kauppakadulta, vain muutamia lehmuksia on jätetty eri puolille kaupunkia.

        Tänne perustettiin puulajipuisto arboretum aivan ydinkeskustan läheisyyteen 1984 ja nyt siitä aiotaan lohkaista iso alue liikuntahallin rakennukselle. Kymmeniä jalopuita aiotaan kaataa rakennuksen paikalta. Olen allekirjoittanut vastalause adressin.

        Myös Huhtiniemen alueelta aiotaan kaataa 20 kpl. kilpikaarnaista, 200 vuotta vanhaa mäntyä. Olen siitäkin laittanut vastalauseen kaupungin puisto-osastolle.
        Näitten mäntyjen kaatamisen perusteluna on niitten roskaavan alueelle talvisen tehtyä hiihtolatua.
        Historialliselta Linnoituksen alueelta aiottiin 40 vuotta sitten poistaa valleilta vanhaa 1800-luvulta olevaa kasvustoa, jota esiintyi luontaisena Suomessa vain Linnoituksen alueella. Se oli muodostunut venäläisen sotaväen rehukuormista pudonneista heinäkasveista.
        Me aktivistit saimme silloiset rakennus suunnitelmat torpattua ja alue säästettiin suuremmilta myllerryksiltä.

        Kyllähän sitä saa joiltakin tahoilta kylähullun maineen, mutta mitä väliä, en ole yksin protesteineni.
        Minulla oli omassa pihassa itse istutettu siperianlehtikuusi, mutta se jouduttiin kaatamaan jo 10 vuotta sitten kun se kasvoi niin suureksi, että sen oksat ylettyivät kadulle ja naapurin autotallin katolle.
        Puun kaatamiseen pyysin luvan puisto-osastolta ja palokunnasta kävi porukka sen kaatamassa.

        Aiheesta toiseen.
        Eilen illalla tuli tv 2 kolme tuntia kesäillan valssi ohjelmaa, Kahden tunnin kuuntelun ja katselun jälkeen hoksasin, että minähän voin tanssia myös vetävän musiikin mukana yksikseni. Aira Samulin oli jo monesti innostanut vanhuksia liikkumaan tuoleissaan musiikin mukana. Niinpä aloittelin käsien heiluttamisella musiikin tahtiin yhä korkeammalle ja laajemmalle ulottuen ja jalkojen heiluttelut ja tömistelyt musiikin tahtiin, Valssit, tangot ja foxtrotit alkoivat jo luonnistua sen mukaan millaisen rytmin ne vaativat.
        Tunnin aktiivisen tuolitanssin jälkeen oli kiva olo ja liikuntaakin tuli lähes yhtä paljon kuin tanssilattian tungoksessa toisiaan tönivillä tanssipareillakin.

        Missi ja Pessi kissat ihmettelivät että mikäs sille äipälle oikein tuli kun ei syliinkään huoli.
        Osaltani on Helluntain tanssit suoritettu soolona, eikä sitä heilaa ole tiedossa jatkossakaan.
        T tepa


    • Hiukan olen mullan kanssa myllännyt ja muuta pientä.
      Eilen kävin halaamassa tuota isoa kuusta. Ympärillä on muitakin isoja kuusia ja mäntyjä, vaan ei tuon yhden veroista.
      Suuret puut luovat terveellistä pienilmastoa.
      Täällä se on, sen kertoo jo puissa roikkuvat naavatkin.
      Metsäorvokitkin jo loistaa kirkkaan sinisenä ja rentukat olivat rannassa, päivässä kaikki lehahtaneet täyteen kukkaan.
      Pari hyttystäkin jo kohtasin.

      Huomenissa on hoitajan haastattelu ja ensi viikolla lääkäri, kun se ajokortti pitää uusia.
      Täytyy mennä passikuvaankin.
      Eipä tästä elämästä mitään tulisi ilman autoa.

      Väinö-kissa on kiltti ja suloinen.
      Hyvin sopeutuu, kun olen pitänyt, että yön nukkuu sisällä ja päivällä saa olla ulkona, minkä haluaa.
      Ei ole pihapiiristä kauas mennyt.

      Kaunista kesäiltaa, vaan hieman kuulemma viilenee.

      • Anonyymi

        Huomenta arkeen, viikonalkuun, näin ne hujahtaa pyhät ja arjet samankaltaisina, mitään suurempaa ei tapahdu.
        Valittelin eilen tyttärelle, että nyt alkaa elämä maistumaan tylsältä, sanoi syyn olevan itsessäni, miksi jätät kaikki menemisesi.
        Niinpä, en todella minäkään muuta syytä löydä, kun vain oman haluni vähenemisen lähtemään.
        Mikäs lääke siihen auttaa, kun ei mikään tunnu houkuttelevalta, lähteminen on vaikeaa, olenko siinä pisteessä, että kohta valitan yksinäisyyttä.
        Onko olemassa vaihe, että kaikki tympii, mitään ei tee mieli tehdä, kolotuksia ei juurikaan ole, ruokahalu oikkuilee, ja uni maistuu, olen melkoisen väsynyt
        Onko tämä normaalia vanhenemista ?

        Ramoona on vielä täynnä elämisen halua, uskalsit uimaankin.
        Pihasi on varmaan kaunis, olet sen elävästi kertonut kuten kaiken muunkin elämisesi, matkat ja mökkeilyt aukenevat silmissä.
        Kaikesta huomaa, että elämäsi on pelkkää iloa ja rakkautta, perheesi on varmaan onnellinen olemassa olostasi.
        Savusaunassa olen kai kerran kylpenyt, erilainen kokemus se on.

        Olen kerran käynyt Lappeenrannassa, Hietamiehen kirjoja lukien joskus aikojen alussa, olen myös kuvan kaupungista saanut.
        Onpa melkoisen kevyt tuo syy kaataa komeita vanhoja puita, onko hiihtäjien kunto niin huono, etteivät roskien yli pääse.
        Kyllä on aiheellista puuttua epäkohtiin, niin teen minäkin, viimeinen hyvä tekoni oli saunasta valitus, kun asuin seniori talossa muutaman kuukauden.
        Sauna on nyt korjattu ja turvalliseksi tehty, näin asukkaat kertoivat.
        Olen monen muunkin asian suhteen huomannut vastaan panemisen auttavan, jopa suojelukohteissa, kun turvallisuudesta on kysymys.
        Luonnon kauneutta on vaalittava, kaikkea vanhaa ei pidä tuhota.
        Tuo tanssiminen tai liikkuminen musiikin tahtiin kuuluu minunkin harrastuksiin, pyörähtelen kykyjeni voimin ja nämä nykytanssithan ovat yhtä heilumista nuorillakin;)
        Eikun tanssitaan tepa;)

        Demeter kertoilit miten kotipaikkasi olemassa olo vaikeaksi yllä pitää, useinkin miniät tai vävyt eivät tunne samaa vetovoimaa kohteisiin kuin omat lapset, se on harmi.
        Minun tytär ja vävy asuvat mökillään koko kesän ja väliin käyvät talvellakin, poikani asuu järven rannalla ja hieman erakoituneena, mutta hyvin viihtyvät , miniänikin.
        Tyttärentytär osti mökkini ja nyt heille myös on hyvin tärkeäksi paikka muodostunut, jopa lapset kavereineen siellä viihtyvät.
        Tuo intiaanipäällikön sanoma kyllä totuutta kertoo, en kuule käen kukuntaa, puhumattakaan
        hyönteisten siipien suhinaa, vihreydenerisävyt kuitenkin saan katsottua ikkunastani.
        Eläminen on muuttunut noista ajoin ja yhä vaan muuttuu ja kovaa vauhtia.

        Aiemmin oli mieheni puolelta viisi sukupolvea, mummonsa, äitinsä ja mieheni ja tytär poikineen nyt sitten piakkoin minun perheeni voimin viisipolvea kuvaan istuu, minä vanhimpana, toivottavasti.
        Olen saanut pitkän elämän, vaikka lähtökohdat oli sodan aikaan.

        Mökilläni pääskyset pesivät kuistin katon rajassa, piti laittaa suoja ulostusten niskaan tippumisen estoon, mutta hienolta tuntui, kun eivät meitä karttaneet.
        Tuon kissa jutun koimme mekin, kyllä pääskyt kissoille kiusaa tekivät, eivät tietämme mukaan paistiksi joutuneet.

        Sanotaan että naavat ilmoittavat puun hyvin voinnin, ehkä vieläkin asia totta on, vaikka joka paikkaan tuota saastetta ilmaantuu.
        Onpa kiva kun Ville on kotiutunut, taitaa tietää sinun Eliaana olevan hyvän ystävän ja seurassasi viihtyy.
        Hieman kateeksi käy nuo kertomasi kaikesta siellä maalla olemisista, mutta ihana on kun voit viihtyä sinulle rakkaassa paikassa.

        Samaksi rakkaaksi on korpikirjailijankin kesäpaikka tullut, sinne vaan mieli tekee, vaikka väsymys palkkana.

        Nyt sitten taas miettimään millä itseäni viihdytän, onneksi on tämä kone jolla voin lukemalla ja pelaamisella itseäni ja pitkäksi käyvää aikaa lyhentää.
        Kyllä se tästä iloksi muuttuu, ei aina voi tietää mistä se ilo esiin tullee, sitä odottelemaan, voikaa hyvin.
        Hitaaksikin tullut sel-la


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta arkeen, viikonalkuun, näin ne hujahtaa pyhät ja arjet samankaltaisina, mitään suurempaa ei tapahdu.
        Valittelin eilen tyttärelle, että nyt alkaa elämä maistumaan tylsältä, sanoi syyn olevan itsessäni, miksi jätät kaikki menemisesi.
        Niinpä, en todella minäkään muuta syytä löydä, kun vain oman haluni vähenemisen lähtemään.
        Mikäs lääke siihen auttaa, kun ei mikään tunnu houkuttelevalta, lähteminen on vaikeaa, olenko siinä pisteessä, että kohta valitan yksinäisyyttä.
        Onko olemassa vaihe, että kaikki tympii, mitään ei tee mieli tehdä, kolotuksia ei juurikaan ole, ruokahalu oikkuilee, ja uni maistuu, olen melkoisen väsynyt
        Onko tämä normaalia vanhenemista ?

        Ramoona on vielä täynnä elämisen halua, uskalsit uimaankin.
        Pihasi on varmaan kaunis, olet sen elävästi kertonut kuten kaiken muunkin elämisesi, matkat ja mökkeilyt aukenevat silmissä.
        Kaikesta huomaa, että elämäsi on pelkkää iloa ja rakkautta, perheesi on varmaan onnellinen olemassa olostasi.
        Savusaunassa olen kai kerran kylpenyt, erilainen kokemus se on.

        Olen kerran käynyt Lappeenrannassa, Hietamiehen kirjoja lukien joskus aikojen alussa, olen myös kuvan kaupungista saanut.
        Onpa melkoisen kevyt tuo syy kaataa komeita vanhoja puita, onko hiihtäjien kunto niin huono, etteivät roskien yli pääse.
        Kyllä on aiheellista puuttua epäkohtiin, niin teen minäkin, viimeinen hyvä tekoni oli saunasta valitus, kun asuin seniori talossa muutaman kuukauden.
        Sauna on nyt korjattu ja turvalliseksi tehty, näin asukkaat kertoivat.
        Olen monen muunkin asian suhteen huomannut vastaan panemisen auttavan, jopa suojelukohteissa, kun turvallisuudesta on kysymys.
        Luonnon kauneutta on vaalittava, kaikkea vanhaa ei pidä tuhota.
        Tuo tanssiminen tai liikkuminen musiikin tahtiin kuuluu minunkin harrastuksiin, pyörähtelen kykyjeni voimin ja nämä nykytanssithan ovat yhtä heilumista nuorillakin;)
        Eikun tanssitaan tepa;)

        Demeter kertoilit miten kotipaikkasi olemassa olo vaikeaksi yllä pitää, useinkin miniät tai vävyt eivät tunne samaa vetovoimaa kohteisiin kuin omat lapset, se on harmi.
        Minun tytär ja vävy asuvat mökillään koko kesän ja väliin käyvät talvellakin, poikani asuu järven rannalla ja hieman erakoituneena, mutta hyvin viihtyvät , miniänikin.
        Tyttärentytär osti mökkini ja nyt heille myös on hyvin tärkeäksi paikka muodostunut, jopa lapset kavereineen siellä viihtyvät.
        Tuo intiaanipäällikön sanoma kyllä totuutta kertoo, en kuule käen kukuntaa, puhumattakaan
        hyönteisten siipien suhinaa, vihreydenerisävyt kuitenkin saan katsottua ikkunastani.
        Eläminen on muuttunut noista ajoin ja yhä vaan muuttuu ja kovaa vauhtia.

        Aiemmin oli mieheni puolelta viisi sukupolvea, mummonsa, äitinsä ja mieheni ja tytär poikineen nyt sitten piakkoin minun perheeni voimin viisipolvea kuvaan istuu, minä vanhimpana, toivottavasti.
        Olen saanut pitkän elämän, vaikka lähtökohdat oli sodan aikaan.

        Mökilläni pääskyset pesivät kuistin katon rajassa, piti laittaa suoja ulostusten niskaan tippumisen estoon, mutta hienolta tuntui, kun eivät meitä karttaneet.
        Tuon kissa jutun koimme mekin, kyllä pääskyt kissoille kiusaa tekivät, eivät tietämme mukaan paistiksi joutuneet.

        Sanotaan että naavat ilmoittavat puun hyvin voinnin, ehkä vieläkin asia totta on, vaikka joka paikkaan tuota saastetta ilmaantuu.
        Onpa kiva kun Ville on kotiutunut, taitaa tietää sinun Eliaana olevan hyvän ystävän ja seurassasi viihtyy.
        Hieman kateeksi käy nuo kertomasi kaikesta siellä maalla olemisista, mutta ihana on kun voit viihtyä sinulle rakkaassa paikassa.

        Samaksi rakkaaksi on korpikirjailijankin kesäpaikka tullut, sinne vaan mieli tekee, vaikka väsymys palkkana.

        Nyt sitten taas miettimään millä itseäni viihdytän, onneksi on tämä kone jolla voin lukemalla ja pelaamisella itseäni ja pitkäksi käyvää aikaa lyhentää.
        Kyllä se tästä iloksi muuttuu, ei aina voi tietää mistä se ilo esiin tullee, sitä odottelemaan, voikaa hyvin.
        Hitaaksikin tullut sel-la

        Yle-radio Suomi kertoo tämän tämän, että ilma hiukan viilenee. Hyvä ettei hellettä vielä ole


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yle-radio Suomi kertoo tämän tämän, että ilma hiukan viilenee. Hyvä ettei hellettä vielä ole

        Sella taitaa olla masentunut, ainakin minä olen kun ei oikein mikään huvita eikä jaksa, sattuu moneen paikkaan. Hidas ja kankea olen myös.Tämä 80 on selvä muutos, 70kymppisenä minäkin matkustin seuramatkoilla ja kävin kulttuuririennoissa jauimahallissa ja kestitsin vieraita. . Nyt on lähteminen niin vaikeeta, ei ole enää omaa autoa.
        Ruoka ei useinkaan maistu, moni päivä menee paistetuilla munilla tai nakeilla, jugurttia ja paahtoleipää myös.. Joskus ostan valmiiksi paistettuja kanankoipia. Kalasta ennen tykkäsin, nyt sen haju etoo vaikka olis tuoretta, vain kalapuikkoja tulee enää syötyä, . Lastenlastenlasten kasvua on kiva seurata, mutta en jaksa enää hoitaa enkä ottaa juuri vieraitakaan vastaan. Onneksi ymmärtävät. Kaikkea hyvää teille tarmokkaille jaksaville samoin meille väsähtäneille.


    • Lepopäivä ja tarpeeseen viikon siivoamisten ja pihatöiden jälkeen.
      Saunan sain eilen pestyä, se oli voimia vievää ja kaaduin laiturilla vesiletkun mutkaan ja kupsahdin polvilleni. Onneksi ei käynyt pahemmin.

      Mieheni pitää päivittäin huolen jalkojeni hyvinvoinnista hieromalla ja voitelemalla jalkateriäni.

      Onneksi tänään saan laiskotella, jaamme kotityöt, se tekee joka jaksaa, jos ei jaksa saa huilata.

      Viikonlopulla helteet palaavat ja aikomuksenamme on lämmittää rantasauna ja yöpyä mökillä, ehkäpä avata myös grillikausi.

      Viime viikolla oli taloyhtiön kevätkokous. Meidän osakkeen etupihalla, talon kulmalla on syreenipensas. Se pitää poistaa, koska se on vahingoksi talon rakenteille. Joten taas saha sojottaa meidän alueen puuhun. Eivät he huomaa, että yhden sahan kanssa soheeraavan osakkaan piha alueella tököttää ruma pystyyn kuollut puu.

      Minä kehaisin kahta edesmennyttä osakasta heidän miehisistä panoksistaan hoitaa taloyhtiön asioita hyvin ja tasapuolisesti.

      Aammulla tajusin, että taisin loukata kahta naisosakasta, joiden miehet ovat yhteisissä asioissa sivussa.

      Muin ketjua ja silmäni pisti demeterille heitettyyn kysymykseen, onko hän leski. Hän jätti vastaamatta. Minäkin olen joskus miettinyt mihin hänen hehkuttama 10-vuotta nuorempi mies hävisi.

      Minä nyt olen suorasanainen, eikä siitä tykätä. Me mietimme kaikenlaista ja mielikuvitus tekee tehtävänsä, oletuksia syntyy, oikeuta tai vääriä....mmm

      No, tässä taas alkuviikon novellia ajankuluksi.

      • Anonyymi

        Joko pääsit osakkeen omistajaksi naimakaupan myötä?


      • Anonyymi

        Mitä takeita ettei jonain päivänä itseään parikymmentä vuotta vanhempi ukko häviä jonnekkin? Saa muutkin olla suorasanaisia!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä takeita ettei jonain päivänä itseään parikymmentä vuotta vanhempi ukko häviä jonnekkin? Saa muutkin olla suorasanaisia!

        No, kohta ollaan yhdessä oltu 18-vuotta, olisi kai jo hävinnyt jos olisi halunnut.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, kohta ollaan yhdessä oltu 18-vuotta, olisi kai jo hävinnyt jos olisi halunnut.

        Korppis

        Joskus voi joutua lähtemään vaikka ei niin itse haluaisikaan. Moni jopa 60 v aviossa oltuaan joutuu lähtemään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joko pääsit osakkeen omistajaksi naimakaupan myötä?

        Niinkö teillä osakkeita keinotellaan.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, kohta ollaan yhdessä oltu 18-vuotta, olisi kai jo hävinnyt jos olisi halunnut.

        Korppis

        Tiedetään, mutta miksi hävisi ensimmäinen mies, jonka kanssa kirkkohäätkin vietetti?

        Oliko häätkesällä, vai talvella, joten miten pukeuduit? Oliko isä saattamassa alttarille, siis puoleernväliin sulhon rinnalle? Minulla oli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinkö teillä osakkeita keinotellaan.

        Korppis

        Sinähän siinä nyt ” meidän osakkeesta” höyryät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joskus voi joutua lähtemään vaikka ei niin itse haluaisikaan. Moni jopa 60 v aviossa oltuaan joutuu lähtemään.

        Tästä tulikin kiva keskustelun aihe, johan osasin arvata kun aamuviestin kirjoitin. Kävin mökiltä hakemassa moottorisahan, jolla lyhensin kaatotuomion saanutta etupihamme syreeniä. Nätti siitä tuli, eikä kellään ole siihen enää koskemista.

        Ei kai 60-vuotta yhdessä olleet enää eroa kuin luonnollisella tavalla. Kerroppa mikä saa sen ikäiset eroamaan. Uteliaisiin kyselyihin edellisestä avioliitostani vastaan. Isäni katseli pilvenreunalta kun hänen lempparityttö vihittiin.

        Erossa on aina kaksi osallista, eikä erossammme ollut traaman aiheita. Sovussa erottiin. Hyvä isä hän on ollut pojilleen.

        Korppis


    • Anonyymi

      Jaa-a Sel-la. Jaksamattomuutta, innostuksen puutetta ja näköalattomuutta poden minäkin, vaikka kaiken pitäisi olla (riittävän) hyvin. Mieli vain ei pysty "ylhäällällä".
      Uskon kyllä, että tuota on suorastaan "liikkeellä", myös nuoremmilla, mediaseurannankin perusteella.
      Ja omat tutut painivat samassa sarjassa: vaivat lisääntyvät ja voimat vähenevät.
      Kyllä kai sitä jonkinverran on oppinut itseään tsemppaamaan, mutta sitten herää kysymys: miksi ja ketä varten ? Ketä kiinnostaa ?..))
      Tietysti, kuten on monesti todettu; päivät eivät ole veljeksiä - onneksi - ja pitkässäkin putkessa löytyy hetken huojennusta. Näin ainakin minulla. Ja aika ajoin tuntee itsensä jopa lukuun otettavaksi - jopa ilman omia ponnisteluja..))

      Ja kokemus on osoittanut, että joskus mielialan nousuun riittää pienikin asia: myötämielen osoitus tutulta tai tuntemattomalta, vaikka tietysti sama pätee myös mielialan laskuun. Joskus vain on niin herkillä, enkä ainakaan itse edes toivoisi olevani "vahva" tai "positiivinen" - vaikka sellainen nyt taitaa olla tämän ajan ihanne. Minusta tuo tarkoittaa vain sitä, ettei tunnista tai tunnusta omaa ihmisyyttään, johon nyt käsittääkseni kuuluu sekä vahvuutta että heikkoutta.

      Se pakkaa vähän ottamaan päähän, jos kokee olevansa "tarkkailun kohde" ja jos raportoi elämästään ei-toivotulla tavalla, joutuu ojennettavaksi, valmiiseen sabluunaan pitäisi mahtua. Olen aikaisemminkin todennut, että pojat näyttäisivät olevan tyttöjä armollisempia. Näin ainakin omien tuttujeni kohdalla.
      Ehkä on myös niin, että meidän ikäpolvi on sittenkin niin omavoimainen, että pitää olla aika heikossa kunnossa, jos joku pystyy "hyppimään silmille",.))

      Kyllä suolle mennessä oli taas tarkkailtavaa: rentukka on edelleen täydessä kukassa, suopursu on jo nupuilla ja kielo levittää jo tuoksuaan ympäristöön, vaikka kukat eivät vielä ole täysin auenneet. Pihakin on vielä häkellyttävän kaunis - vaikka siihen en juuri ole kajonnut.
      Kampaaja kävi tänään. Aloin kutsua kampaajaa kotiin koronan aikaan ja olen pitänyt kiinni siitä tavasta. Enhän tarvitse kuin hiusten leikkauksen. Tukka taipuu sen verran, ettei se tarvitse mitään lisäkohennusta, ainakaan vielä. Sitä on myös riittävästi - toistaiseksi - joten näillä mennään.
      Kylätalkkari tulee pesemään loput ikkunat tänään. Eilen illalla pesin viimeisillä voimillani yhden ikkunan, eikä se nyt niin hankalaa ollut. Silti ikkunan pesu ja imurointi ovat sellaisia kodin puuhia, mitkä mielelläni jättäisin muille.
      Tepa ja Ramoona ovat tosiaan Puutarhureita, on tietoa ja taitoa ja vielä sellaiset kertojanlahjat, että pääsee ulkopuolinenkin mukaan kevätpuuhiin.

      Kuten Sel-la, minäkin tunnustan vähän kadehtivani Eliaanan eloa: säyseä seuralainen, Väinö kaverina ja kevään ihmeet läsnä kaiken aikaa.

      Ai niin. Tepa kertoi "löytäneensä" tanssin. Siitä tahdon itsekin pitää kiinni. Ihan omia koreografioita noudatan, annan musiikin ja rytmin viedä.
      Vaikka liikuntakyky heikentyisi, paljon voi tehdä jopa vuoteesta käsin. Muistelen,
      että Pilates oli jonkun vuodepotilaan keksimä - vai oliko se Method Putkisto ?
      Oma jooganopettajani Mielikki Ivalo kuntoutti itsensä pyötätuolista opettamaan muita, oli vielä verrattain iäkäs aloittaessaan joogan.

      Aurinkoinen päivä tuli tästäkin, vaikka aamu näytti harmaalta.
      Hyvää loppupäivää kaikille,
      demeter1

    • Anonyymi

      Hyvää keskipäivää!

      Mullan kanssa mylläsin minäkin, kuten Eliaana kertoi, vielä pitäisi mennä jatkamaan,
      mutta täytyy vähän levähtää välissä.
      Kyllä siellä aika meneekin nopeasti, olin ihmeissäni, kun tulin sisää, huomasin, että oli ollut ulkona kolme tuntia!

      Lähipiiriä tulee käymään kun koulut loppuu, silloin saan jo apuja nurmikon leikkaamiseekin varmaan.

      Sel-la , sinulla on mukavaa, että voit niitä pieniä monessa polvessa katsella.
      Lapset ovat niin aitoja ja ihania! Se vain, että niin nopeasti kasvavat, että muuttuvat jo kuukaudessakin, jollei näe.
      Minun lähipiiri asuu niin kaukana, ja heillä työkiireitä ja koulujuttuja, mutta
      silloin, kun nähdää nautitaan kyllä valtavasti.

      Uimahalliin menen pian nyt uimaan, vielä vähän ensin puutarhahommia.
      Voidaan hyvin,
      Neeasa

    • Anonyymi

      Otsikon herättämä ensimmäinen mielikuva.
      Nojatuolin käsinojien varassa, koivet edessä suorina, käsivarainen kulmanoja.

    • Kukkuluuruu, tuo käki jaksaa kukkua.
      Viime keväänä kuulin yhtenä päivänä, kun kaksi käkeä kukkui yhtäaikaa.
      Viime viikolla tuo luonto ihan hulmahti vehreäksi.
      Tuosta, kun lähdin autolla kylille, havaitsin, että pihatien varrella tuomi jo kukassa.

      Kävin tänään siellä hoitajan haastattelussa. Hyvin kaikki sujui, 45 min siellä kului aikaa.
      Passikuvissakin sitten kävin. Apteekissakin piti poiketa ja bensaakin piti ostaa.
      Kotona pari kukkaa kastelemassa ja postit tietystti ottamassa.
      Ja hännän huippuna tietenkin ruokakaupassa poikkeaminen.
      Siinä se päivä kuluikin, arkisia asioita hoidellessa.
      Myös sen henkilökortin ajattelin hakea.
      Laittoi kuvat suoraan poliisilaitokselle ja antoi mulle kirjeen, jossa on joku koodi, minkä otan mukaan.
      Näkyy kotikaupungin poliisiasema olevan kiinni elokuun loppuun, täytyy käydä naapurikunnassa.
      Kaikki asioiden hoitaminen mitä ei voi/osaa tehdä netissä, on hankaloitunut nykyaikana.
      Kissankin sirunrekisteröintikaavakkeet näytti siltä, että taidan oottaa, kun poika tulee, jotta saan taustatukee, kun sen teen.

      • Huomenta taas kauniina alkavaan tiistaipäivään, viileämpää muutama päivä ja sitten taas kesäiseen säähän palaamme.
        Ikkunasta katsellen melkein sama sataako vai paistaako, mutta on se auringon mahti kuitenkin mieleisempi, mieltä nostavaa.
        Auringon paisteessa luontokin kauniimmin esiin tulee, vihreys erisävyinä.
        Tuntuu kuin kirjoitustaitokin tyystin katoaa, jos ei mallikasta ole ollut tähänkään asti, aiheetkin koluttu jo tuhat kertaa, mitään uutta ei enää ilmaannu, kai se tarkoittaa sitä, että lopetettava olisi, saapa nähdä miten käy.

        Eliaanalla elämässä niin paljon mielenkiintoista, aina jokin homma menossa, ei varmaan tyhjiä hetkiä ilmaannu ja Ville lisää tarpeelliseksi tuntemusta, hellyyden pyynneillään.
        Olet varmaan ihana äiti, kun poikasi niin paljon kanssasi viihtyy ja auttaa.
        Tuo kissankin hoito on niin mutkikkaaksi tullut, ennen pentu tuli kotiin ja sillä siisti, nyt on sirutettava ja lääkärissä käytettävä useinkin rokotukset ja kynsien leikkuun sun muun hoidon tarpeisiin.

        Muilla paikkakunnilla asustaa minunkin lapsenlapset perheineen, vain kaksosten perhe täällä, mutta eipä kovin usein nähdä, lähteminen kolmen pienen lapsen kanssa ei ole helppoa.
        Naurattamaan rupesi, kun kertoili miten jonnekin lähteminen heiltä sujuu, en kyllä jaksaisi moista.
        Pihalla puuhaillessa ei aika pitkältä tunnu, sen olen kokenut minäkin, päivä aina kesken loppui.

        Onnellinen saat hiuksistasi olla demeter, jos noin helpolla pääset, minulla ei koskaan hyvin asetu, taas olisi kampaaja tilattava, mietin leikkauttaisiko lyhyeksi olisi helpompi hoitaa.
        Tuo halu ja tuntuma tehdä mitä haluttaa, en jaksa enää olla kaiken sopivuuden rajoittama, annan itselleni luvan tehdä asioita aivan oman mieleisesti, tosin olen tainnut niin tehdä ennenkin.
        Itsepäinen olen aina ollut ja eipä paljonkaan neuvojia ole eteeni tullut, joskus tuppaa naurattamaan tämä niin sanottu itsenäisyys, elämäni aikana en paljonkaan ole ohjeita vastaanottanut.
        Muistan jo nuorena ollessa lapsuuskodissa äiti pyrki rajoittamaan vaihtelun haluani, hän tykkäsi , että huonekalut ovat siinä paikassa mihin on laitettu, sanoi, kun oman kodin laitat sitten tee niin kuin haluat, no sen olen tehnytkin.
        Aina on haluni ollut poiketa tavanomaisesta ja hymyilytti sekin, kun yläkerrassa asuva ystävä valitti, ettei voi vaihtaa huonekalujen paikkaa, sinä aina vaihdat, samanlainen asunto kuitenkin oli.
        No nyt sitten sekin into on hiipumassa, ihmettelen tilannettani, kun mikään ei saa tuulta purjeisiin.

        Ymmärrän korpikirjailijan innon, noin minäkin muutama vuosi sitten elin, aina piti jotain uutta aikaan saada, onkohan mieleni niin köyhä, että aiheet on koluttu mitä osaan ja taidan.
        Lohdulliselta kuulostaa ano 13,15 tuo sinun kertoma, kanssasisareksi taidan tunnistautua.

        Kokeilin tuota nojatuolin asentoa mistä kerroit ano 16,22, jotenkin sain jalat pysymään, mutta ei tainnut aivan oikein toteutua, kai niillä käsillä oli pitänyt takapuoli ylös saada, ei onnistunut

        Nyt on tullut pahoja mieliä ulos jospa saisin intoa lähteä tuohon lähikauppaan, jäätelön mieliteko ja ruskistettu makkara myös mieltä nostaisi.
        Eikös nämä ihan mukavilta kuulosta, aikaa on kulunut kummankin nauttimisista.


      • Anonyymi

        Samat oli toimet mullakin eli kävin passikuvassa.
        Tilasin ja maksoin henkilöllisyystodistuksen netissä, mutta nyt täytyy käydä kuitenkin polisiilaitoksella antamassa sormenjälki, kun viimeisestä antamisesta on yli 6 vuotta.

        Omalaatuinen kuva tuli. Naamassa oli niin paljon "viivoja", jotkut sanoo niitä rypyiksi. :)

        -marke-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samat oli toimet mullakin eli kävin passikuvassa.
        Tilasin ja maksoin henkilöllisyystodistuksen netissä, mutta nyt täytyy käydä kuitenkin polisiilaitoksella antamassa sormenjälki, kun viimeisestä antamisesta on yli 6 vuotta.

        Omalaatuinen kuva tuli. Naamassa oli niin paljon "viivoja", jotkut sanoo niitä rypyiksi. :)

        -marke-

        Minä ymmärrän hyvin, fttä valokuva pitää uusia, mutta sormen jälki ei muutu. Vai muuttuuko?
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä ymmärrän hyvin, fttä valokuva pitää uusia, mutta sormen jälki ei muutu. Vai muuttuuko?
        Mkr.

        Kai se voi sitten muuttua. Miksi se muuten pitäisi uusiksi antaa.

        -marke-


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta taas kauniina alkavaan tiistaipäivään, viileämpää muutama päivä ja sitten taas kesäiseen säähän palaamme.
        Ikkunasta katsellen melkein sama sataako vai paistaako, mutta on se auringon mahti kuitenkin mieleisempi, mieltä nostavaa.
        Auringon paisteessa luontokin kauniimmin esiin tulee, vihreys erisävyinä.
        Tuntuu kuin kirjoitustaitokin tyystin katoaa, jos ei mallikasta ole ollut tähänkään asti, aiheetkin koluttu jo tuhat kertaa, mitään uutta ei enää ilmaannu, kai se tarkoittaa sitä, että lopetettava olisi, saapa nähdä miten käy.

        Eliaanalla elämässä niin paljon mielenkiintoista, aina jokin homma menossa, ei varmaan tyhjiä hetkiä ilmaannu ja Ville lisää tarpeelliseksi tuntemusta, hellyyden pyynneillään.
        Olet varmaan ihana äiti, kun poikasi niin paljon kanssasi viihtyy ja auttaa.
        Tuo kissankin hoito on niin mutkikkaaksi tullut, ennen pentu tuli kotiin ja sillä siisti, nyt on sirutettava ja lääkärissä käytettävä useinkin rokotukset ja kynsien leikkuun sun muun hoidon tarpeisiin.

        Muilla paikkakunnilla asustaa minunkin lapsenlapset perheineen, vain kaksosten perhe täällä, mutta eipä kovin usein nähdä, lähteminen kolmen pienen lapsen kanssa ei ole helppoa.
        Naurattamaan rupesi, kun kertoili miten jonnekin lähteminen heiltä sujuu, en kyllä jaksaisi moista.
        Pihalla puuhaillessa ei aika pitkältä tunnu, sen olen kokenut minäkin, päivä aina kesken loppui.

        Onnellinen saat hiuksistasi olla demeter, jos noin helpolla pääset, minulla ei koskaan hyvin asetu, taas olisi kampaaja tilattava, mietin leikkauttaisiko lyhyeksi olisi helpompi hoitaa.
        Tuo halu ja tuntuma tehdä mitä haluttaa, en jaksa enää olla kaiken sopivuuden rajoittama, annan itselleni luvan tehdä asioita aivan oman mieleisesti, tosin olen tainnut niin tehdä ennenkin.
        Itsepäinen olen aina ollut ja eipä paljonkaan neuvojia ole eteeni tullut, joskus tuppaa naurattamaan tämä niin sanottu itsenäisyys, elämäni aikana en paljonkaan ole ohjeita vastaanottanut.
        Muistan jo nuorena ollessa lapsuuskodissa äiti pyrki rajoittamaan vaihtelun haluani, hän tykkäsi , että huonekalut ovat siinä paikassa mihin on laitettu, sanoi, kun oman kodin laitat sitten tee niin kuin haluat, no sen olen tehnytkin.
        Aina on haluni ollut poiketa tavanomaisesta ja hymyilytti sekin, kun yläkerrassa asuva ystävä valitti, ettei voi vaihtaa huonekalujen paikkaa, sinä aina vaihdat, samanlainen asunto kuitenkin oli.
        No nyt sitten sekin into on hiipumassa, ihmettelen tilannettani, kun mikään ei saa tuulta purjeisiin.

        Ymmärrän korpikirjailijan innon, noin minäkin muutama vuosi sitten elin, aina piti jotain uutta aikaan saada, onkohan mieleni niin köyhä, että aiheet on koluttu mitä osaan ja taidan.
        Lohdulliselta kuulostaa ano 13,15 tuo sinun kertoma, kanssasisareksi taidan tunnistautua.

        Kokeilin tuota nojatuolin asentoa mistä kerroit ano 16,22, jotenkin sain jalat pysymään, mutta ei tainnut aivan oikein toteutua, kai niillä käsillä oli pitänyt takapuoli ylös saada, ei onnistunut

        Nyt on tullut pahoja mieliä ulos jospa saisin intoa lähteä tuohon lähikauppaan, jäätelön mieliteko ja ruskistettu makkara myös mieltä nostaisi.
        Eikös nämä ihan mukavilta kuulosta, aikaa on kulunut kummankin nauttimisista.

        Onko Eliaanallakin sulhanen, tuo Ville elämää sulostuttamassa?


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta taas kauniina alkavaan tiistaipäivään, viileämpää muutama päivä ja sitten taas kesäiseen säähän palaamme.
        Ikkunasta katsellen melkein sama sataako vai paistaako, mutta on se auringon mahti kuitenkin mieleisempi, mieltä nostavaa.
        Auringon paisteessa luontokin kauniimmin esiin tulee, vihreys erisävyinä.
        Tuntuu kuin kirjoitustaitokin tyystin katoaa, jos ei mallikasta ole ollut tähänkään asti, aiheetkin koluttu jo tuhat kertaa, mitään uutta ei enää ilmaannu, kai se tarkoittaa sitä, että lopetettava olisi, saapa nähdä miten käy.

        Eliaanalla elämässä niin paljon mielenkiintoista, aina jokin homma menossa, ei varmaan tyhjiä hetkiä ilmaannu ja Ville lisää tarpeelliseksi tuntemusta, hellyyden pyynneillään.
        Olet varmaan ihana äiti, kun poikasi niin paljon kanssasi viihtyy ja auttaa.
        Tuo kissankin hoito on niin mutkikkaaksi tullut, ennen pentu tuli kotiin ja sillä siisti, nyt on sirutettava ja lääkärissä käytettävä useinkin rokotukset ja kynsien leikkuun sun muun hoidon tarpeisiin.

        Muilla paikkakunnilla asustaa minunkin lapsenlapset perheineen, vain kaksosten perhe täällä, mutta eipä kovin usein nähdä, lähteminen kolmen pienen lapsen kanssa ei ole helppoa.
        Naurattamaan rupesi, kun kertoili miten jonnekin lähteminen heiltä sujuu, en kyllä jaksaisi moista.
        Pihalla puuhaillessa ei aika pitkältä tunnu, sen olen kokenut minäkin, päivä aina kesken loppui.

        Onnellinen saat hiuksistasi olla demeter, jos noin helpolla pääset, minulla ei koskaan hyvin asetu, taas olisi kampaaja tilattava, mietin leikkauttaisiko lyhyeksi olisi helpompi hoitaa.
        Tuo halu ja tuntuma tehdä mitä haluttaa, en jaksa enää olla kaiken sopivuuden rajoittama, annan itselleni luvan tehdä asioita aivan oman mieleisesti, tosin olen tainnut niin tehdä ennenkin.
        Itsepäinen olen aina ollut ja eipä paljonkaan neuvojia ole eteeni tullut, joskus tuppaa naurattamaan tämä niin sanottu itsenäisyys, elämäni aikana en paljonkaan ole ohjeita vastaanottanut.
        Muistan jo nuorena ollessa lapsuuskodissa äiti pyrki rajoittamaan vaihtelun haluani, hän tykkäsi , että huonekalut ovat siinä paikassa mihin on laitettu, sanoi, kun oman kodin laitat sitten tee niin kuin haluat, no sen olen tehnytkin.
        Aina on haluni ollut poiketa tavanomaisesta ja hymyilytti sekin, kun yläkerrassa asuva ystävä valitti, ettei voi vaihtaa huonekalujen paikkaa, sinä aina vaihdat, samanlainen asunto kuitenkin oli.
        No nyt sitten sekin into on hiipumassa, ihmettelen tilannettani, kun mikään ei saa tuulta purjeisiin.

        Ymmärrän korpikirjailijan innon, noin minäkin muutama vuosi sitten elin, aina piti jotain uutta aikaan saada, onkohan mieleni niin köyhä, että aiheet on koluttu mitä osaan ja taidan.
        Lohdulliselta kuulostaa ano 13,15 tuo sinun kertoma, kanssasisareksi taidan tunnistautua.

        Kokeilin tuota nojatuolin asentoa mistä kerroit ano 16,22, jotenkin sain jalat pysymään, mutta ei tainnut aivan oikein toteutua, kai niillä käsillä oli pitänyt takapuoli ylös saada, ei onnistunut

        Nyt on tullut pahoja mieliä ulos jospa saisin intoa lähteä tuohon lähikauppaan, jäätelön mieliteko ja ruskistettu makkara myös mieltä nostaisi.
        Eikös nämä ihan mukavilta kuulosta, aikaa on kulunut kummankin nauttimisista.

        Sella. Ymmärrän turhautumisesi. Mainitsit, aiheet koluttu moneen kertaan.

        Kyllä meidän muidenkin tulee keskustelua ylläpitää, muutoinhan se menisi vain yhden henkilön monologiksi, eikä sellainen kiinnostaisi.

        Sitähän tämä elämä on, joskus turhauttavaa ja pitkäveteistä, sairaalloista ja uuvuttavaa. Sitten tulee niitä tähtihetkiä kun elämä tuntuukin mielekkäältä, ei ole kipuja, tuttavat soittavat, asiat hoituvat suunnitelmien mukaan, aurinko paistaa ja ilma on lämmin.

        Tänä aamuna oli olohuoneessa kylmä, vain 8 astetta lämmintä. parvekkeen ovi oli raollaan koko yön, Kissojen takia pidän sen auki kesäisin ympäri vuorokauden, että kissat voivat vapaasti kulkea pihalle. Laitoin lämpöpumpun päälle ja nyt on jo mukavampi näpytellä konettakin ettei sormet ole kohmeessa.

        Eliaana oli käynyt passikuvassa ja ajokortin uusimis haastattelussa. Onnittelut hyvästä tuloksesta.
        Ei nimittäin kasikymppisten ole helppoa läpäistä kognitiivisia testejä.
        Eräs tuttavani ei läpäissyt testejä ja joutui ajokokeeseen, jossa katsastaja istui vieressä ja merkitsi ylös virheitä.
        Hänelle sitten myönnettiin ajolupa vuodeksi kerrallaan.
        Tuttava oli erittäin turhautunut tilanteesta, hän nimittäin ajaa lähes päivittäin ja käy myös kesäpaikassaan 70 km päässä.

        Eliaanan Väinö kissasta tulee mieleen J Karjalaisen laulu " Väinö, Väinö, missä se Väinö on.
        jo näkyy silmät ja suu, ei voi olla kukaan muu, siellä, siellä se Väinö on."

        Hiusten laitto ja kampaukset ovat itsestään ja ulkonäöstään huolehtivalle naiselle tärkeitä, varsinkin kesän kynnyksellä.
        Minulla on ollut kaksi vuotta tukka leikkaamatta.
        Oli korona kesänä niin hankala operaatio, että päätinkin antaa hiusten kasvaa.
        Olen vuoden ajan pitänyt hiuksia ponin hännällä. Päälaelta valuvat hartioille. Helppo kampaus, kietaista rusetille ja se on siinä. Mittasin kampaan jääneiden hiusten pituudeksi 36cm. eivät varmaan enää pidemmäksi kasvakaan kun jo pois irtoavat.
        Helluntain kunniaksi laitoin ranskalaiselle letille, olihan se piristystä, mutta työlästä kun kädet väsyivät ylhäällä pidosta. vielä kymmenisen vuotta sitten se oli tavallisin hiusteni kampaus ja kävi kätevästi palmikointikin ilman peiliäkin.

        Huonekalujen siirtelystä muistui mieleeni kun saimme mieheni Eeron kanssa joskus idean ryhtyä vaihtelemaan huonekalujen paikkoja. Usein tämä innostus tuli jostain ihmeen syystä illalla. En muista kumpi sitä ensin ehdotti, mutta kun oli todettu uudet paikat hyviksi, niin siitä vain siirtelemään sohvia ja kirjahyllyjä, tietenkin taulut ja matotkin vaativat uuden sijoituspaikan. Samalla tietysti piti pölytkin pyyhkiä. Kun oli illalla kymmenen jälkeen aloittanut revohkaan, saattoi mennä pikkutunneille ennen kuin kalut olivat sopivilla paikoillaan. Mieheni oli erittäin jämpti henkilö, mikään ei saanut jäädä puolitiehen.
        Nykyisin huonekalut saavat olla paikoillaan, mutta kukkien kanssa tulee puuhasteltua enemmän kun niitä täytyy siirrellä valaistuksen ja koon mukaan.

        Korpikirjailijan miehestä on ollut mainintaa tällä palstalla. Arveltu hänen olevan Korppista huomattavasti vanhempi.

        Minun mieheni oli minua 13 vuotta vanhempi, kun hän kuoli 74 vuotiaana, olin minä 61 v.

        Olin 39 vuotias leski ja mieheni 52 vuotias eronnut, kun menimme naimisiin.
        Vaikka meillä oli suuri ikäero ei siitä ollut mitään negatiivistä vaikutusta avioliittoomme.

        Onnittelut Korpikselle ja varsinkin hänen miehelleen ,että on onnistunut pitämään fiksun nuoremman naisen itsellään ja jopa avioitumaan kanssaan.

        Useimmilla teillä muilla palstalaisilla on lapsenlapsia ja teidän elämässänne on tunne jatkuvuudesta, suku ei sammu teidän kuoltuanne, te nautitte ja seuraatte nuortenne elämää, heidän iloissaan ja huolissaan. Tiedätte, ettette jää yksin hädän tullen, vaikka yhteyden pito voi olla vain harvoin, niin silti se on olemassa, suku on tärkeä.

        Minulla ei ole lapsenlapsia joten minun kohdaltani suku sammuu kun lapsenikin ovat kuolleet.

        Eilen kävi pihatalkkari ajamassa ruohon ja leikkasi muutaman kuivuneen omenapuun oksankin. Itseäni ei nyt kiinnosta lähteä uloskaan kun on ilma vieläkin koleaa.
        Hyvää päivän jatkoa kaikille.
        tepa


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sella. Ymmärrän turhautumisesi. Mainitsit, aiheet koluttu moneen kertaan.

        Kyllä meidän muidenkin tulee keskustelua ylläpitää, muutoinhan se menisi vain yhden henkilön monologiksi, eikä sellainen kiinnostaisi.

        Sitähän tämä elämä on, joskus turhauttavaa ja pitkäveteistä, sairaalloista ja uuvuttavaa. Sitten tulee niitä tähtihetkiä kun elämä tuntuukin mielekkäältä, ei ole kipuja, tuttavat soittavat, asiat hoituvat suunnitelmien mukaan, aurinko paistaa ja ilma on lämmin.

        Tänä aamuna oli olohuoneessa kylmä, vain 8 astetta lämmintä. parvekkeen ovi oli raollaan koko yön, Kissojen takia pidän sen auki kesäisin ympäri vuorokauden, että kissat voivat vapaasti kulkea pihalle. Laitoin lämpöpumpun päälle ja nyt on jo mukavampi näpytellä konettakin ettei sormet ole kohmeessa.

        Eliaana oli käynyt passikuvassa ja ajokortin uusimis haastattelussa. Onnittelut hyvästä tuloksesta.
        Ei nimittäin kasikymppisten ole helppoa läpäistä kognitiivisia testejä.
        Eräs tuttavani ei läpäissyt testejä ja joutui ajokokeeseen, jossa katsastaja istui vieressä ja merkitsi ylös virheitä.
        Hänelle sitten myönnettiin ajolupa vuodeksi kerrallaan.
        Tuttava oli erittäin turhautunut tilanteesta, hän nimittäin ajaa lähes päivittäin ja käy myös kesäpaikassaan 70 km päässä.

        Eliaanan Väinö kissasta tulee mieleen J Karjalaisen laulu " Väinö, Väinö, missä se Väinö on.
        jo näkyy silmät ja suu, ei voi olla kukaan muu, siellä, siellä se Väinö on."

        Hiusten laitto ja kampaukset ovat itsestään ja ulkonäöstään huolehtivalle naiselle tärkeitä, varsinkin kesän kynnyksellä.
        Minulla on ollut kaksi vuotta tukka leikkaamatta.
        Oli korona kesänä niin hankala operaatio, että päätinkin antaa hiusten kasvaa.
        Olen vuoden ajan pitänyt hiuksia ponin hännällä. Päälaelta valuvat hartioille. Helppo kampaus, kietaista rusetille ja se on siinä. Mittasin kampaan jääneiden hiusten pituudeksi 36cm. eivät varmaan enää pidemmäksi kasvakaan kun jo pois irtoavat.
        Helluntain kunniaksi laitoin ranskalaiselle letille, olihan se piristystä, mutta työlästä kun kädet väsyivät ylhäällä pidosta. vielä kymmenisen vuotta sitten se oli tavallisin hiusteni kampaus ja kävi kätevästi palmikointikin ilman peiliäkin.

        Huonekalujen siirtelystä muistui mieleeni kun saimme mieheni Eeron kanssa joskus idean ryhtyä vaihtelemaan huonekalujen paikkoja. Usein tämä innostus tuli jostain ihmeen syystä illalla. En muista kumpi sitä ensin ehdotti, mutta kun oli todettu uudet paikat hyviksi, niin siitä vain siirtelemään sohvia ja kirjahyllyjä, tietenkin taulut ja matotkin vaativat uuden sijoituspaikan. Samalla tietysti piti pölytkin pyyhkiä. Kun oli illalla kymmenen jälkeen aloittanut revohkaan, saattoi mennä pikkutunneille ennen kuin kalut olivat sopivilla paikoillaan. Mieheni oli erittäin jämpti henkilö, mikään ei saanut jäädä puolitiehen.
        Nykyisin huonekalut saavat olla paikoillaan, mutta kukkien kanssa tulee puuhasteltua enemmän kun niitä täytyy siirrellä valaistuksen ja koon mukaan.

        Korpikirjailijan miehestä on ollut mainintaa tällä palstalla. Arveltu hänen olevan Korppista huomattavasti vanhempi.

        Minun mieheni oli minua 13 vuotta vanhempi, kun hän kuoli 74 vuotiaana, olin minä 61 v.

        Olin 39 vuotias leski ja mieheni 52 vuotias eronnut, kun menimme naimisiin.
        Vaikka meillä oli suuri ikäero ei siitä ollut mitään negatiivistä vaikutusta avioliittoomme.

        Onnittelut Korpikselle ja varsinkin hänen miehelleen ,että on onnistunut pitämään fiksun nuoremman naisen itsellään ja jopa avioitumaan kanssaan.

        Useimmilla teillä muilla palstalaisilla on lapsenlapsia ja teidän elämässänne on tunne jatkuvuudesta, suku ei sammu teidän kuoltuanne, te nautitte ja seuraatte nuortenne elämää, heidän iloissaan ja huolissaan. Tiedätte, ettette jää yksin hädän tullen, vaikka yhteyden pito voi olla vain harvoin, niin silti se on olemassa, suku on tärkeä.

        Minulla ei ole lapsenlapsia joten minun kohdaltani suku sammuu kun lapsenikin ovat kuolleet.

        Eilen kävi pihatalkkari ajamassa ruohon ja leikkasi muutaman kuivuneen omenapuun oksankin. Itseäni ei nyt kiinnosta lähteä uloskaan kun on ilma vieläkin koleaa.
        Hyvää päivän jatkoa kaikille.
        tepa

        Kiitos teoa kirjoituksestasi. Oli ihana lukea rehellistä tekstiäsi.

        Meillä on sama ikäero kuin teillä oli. Mieheni täytti 72-vuotta kesäkuussa 2006 kun tapasimme ja minä täytin pian heinäkuussa 59-vuotta.

        Tapailimme kesän, emme pitäneet kiirettä, tykästyimme hiljalleen toisiimme ja henkeviin keskusteluihimme. Löysimme toisistamme tasavertaiset kumppanit.

        Kihlauduimme marraskuussa v.2006.

        Keväällä 2007 matkustin ensimmäistä kertaa Hollantiin, jossa tutustuin hänen sukuunsa ja ystäviinsä.

        Omaamme molemmat matkustusgeenit ja seikkailumme maailmalla alkoivat.

        Vuodet kuluivat. Vuonna 2018 muutimme yhteen ja nyt toukokuussa meidät vihittiin.

        Nyt suunnittelemme mieheni 90-vuotisjuhlaa tänne kaupunkikodin puutarhaan. Heinäkuussa juhlimme minun 77-vuotisjuhlaani kesämökilläni.

        Minulla on kaksi ihanaa poikaa, mutta ei myöskään lapsenlapsia. Miehelläni on neljä lasta kolme lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi. Monen kansalaisuuden geeniperimää kantavia lapsia.

        Lapsillamme on omat elämänsä, me pidämme huolta toisistamme, niin kauan kuin luoja suo.

        No, mieheni on perusterve, minulla on yhtä sun toista vaivaa, mutta tukemalla toistemme vahvuuksia selviämme.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Kiitos teoa kirjoituksestasi. Oli ihana lukea rehellistä tekstiäsi.

        Meillä on sama ikäero kuin teillä oli. Mieheni täytti 72-vuotta kesäkuussa 2006 kun tapasimme ja minä täytin pian heinäkuussa 59-vuotta.

        Tapailimme kesän, emme pitäneet kiirettä, tykästyimme hiljalleen toisiimme ja henkeviin keskusteluihimme. Löysimme toisistamme tasavertaiset kumppanit.

        Kihlauduimme marraskuussa v.2006.

        Keväällä 2007 matkustin ensimmäistä kertaa Hollantiin, jossa tutustuin hänen sukuunsa ja ystäviinsä.

        Omaamme molemmat matkustusgeenit ja seikkailumme maailmalla alkoivat.

        Vuodet kuluivat. Vuonna 2018 muutimme yhteen ja nyt toukokuussa meidät vihittiin.

        Nyt suunnittelemme mieheni 90-vuotisjuhlaa tänne kaupunkikodin puutarhaan. Heinäkuussa juhlimme minun 77-vuotisjuhlaani kesämökilläni.

        Minulla on kaksi ihanaa poikaa, mutta ei myöskään lapsenlapsia. Miehelläni on neljä lasta kolme lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi. Monen kansalaisuuden geeniperimää kantavia lapsia.

        Lapsillamme on omat elämänsä, me pidämme huolta toisistamme, niin kauan kuin luoja suo.

        No, mieheni on perusterve, minulla on yhtä sun toista vaivaa, mutta tukemalla toistemme vahvuuksia selviämme.

        Nekin kirjoittavat rehellisesti ja kiittämisen arvoisesti , joilla on suunnilleen samanikäinen puoliso rinnalla loppuun astii , ei eroja ei uusia liittojaSuurinmalla osalla on lapsia, lastenlastenlapsia ja vielä joillakin viideskin sukupolvi.
        Vaikka lapsilla on oma elämänsä kuten pitääkin olla, juuri lastenlapset ja heidän lapsensa tuovat yhteistä sisältöä ja tulevaisuutta. Ihania ovat he kaikki, se ihanuus moninkertaistuu ja rakkaus lisääntyy jokaisen uuden suvun jäsenen myötä.
        Meillä kirjoittajilla on niin monenlaisia kohtaloita ja tilanteita, kaikki ei itse valittua. Rehellinen voi olla, vaikka ei tilitä kaikkia sukuselvityksiä tänne. Ylipäätään ei olla kukaan tilivelvollisia palstoille omasta elämästä. Paljon tulee riitaa kun näitä kerrottuja yksityisasioita vedetään esiin ja kommentoidaan. Sitten tuleekin haukut maalittamisesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nekin kirjoittavat rehellisesti ja kiittämisen arvoisesti , joilla on suunnilleen samanikäinen puoliso rinnalla loppuun astii , ei eroja ei uusia liittojaSuurinmalla osalla on lapsia, lastenlastenlapsia ja vielä joillakin viideskin sukupolvi.
        Vaikka lapsilla on oma elämänsä kuten pitääkin olla, juuri lastenlapset ja heidän lapsensa tuovat yhteistä sisältöä ja tulevaisuutta. Ihania ovat he kaikki, se ihanuus moninkertaistuu ja rakkaus lisääntyy jokaisen uuden suvun jäsenen myötä.
        Meillä kirjoittajilla on niin monenlaisia kohtaloita ja tilanteita, kaikki ei itse valittua. Rehellinen voi olla, vaikka ei tilitä kaikkia sukuselvityksiä tänne. Ylipäätään ei olla kukaan tilivelvollisia palstoille omasta elämästä. Paljon tulee riitaa kun näitä kerrottuja yksityisasioita vedetään esiin ja kommentoidaan. Sitten tuleekin haukut maalittamisesta.

        Voisiko joku kertoa minulle, että mistä tietää, että joku kirjoittaa rehellisesti tai ei rehellisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisiko joku kertoa minulle, että mistä tietää, että joku kirjoittaa rehellisesti tai ei rehellisesti.

        Sitähän sanotaan, että valehtelee niin, että korvat heiluu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitähän sanotaan, että valehtelee niin, että korvat heiluu.

        Täällä ei korvien heilumiset näy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisiko joku kertoa minulle, että mistä tietää, että joku kirjoittaa rehellisesti tai ei rehellisesti.

        Korppis voi vastata tuohon, koska hän tunnistaa rehelliset,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisiko joku kertoa minulle, että mistä tietää, että joku kirjoittaa rehellisesti tai ei rehellisesti.

        Sivullinen ei voikaan tietää koska harvemmin on hengentuotteissa mitään yleisesti tarkistettavaa.
        Olen itse niin mielikuvitusköyhä, että kilkuttelen omista kokemuksistani ja mielipiteistäni niin totuuden mukaisesti, että lukiessaan tuttavani tunnistavat.
        Minusta on turha jauhaa potaskaa tai mitään "olisi kiva jos olisi mukavaa" yms. mitään sanomatonta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nekin kirjoittavat rehellisesti ja kiittämisen arvoisesti , joilla on suunnilleen samanikäinen puoliso rinnalla loppuun astii , ei eroja ei uusia liittojaSuurinmalla osalla on lapsia, lastenlastenlapsia ja vielä joillakin viideskin sukupolvi.
        Vaikka lapsilla on oma elämänsä kuten pitääkin olla, juuri lastenlapset ja heidän lapsensa tuovat yhteistä sisältöä ja tulevaisuutta. Ihania ovat he kaikki, se ihanuus moninkertaistuu ja rakkaus lisääntyy jokaisen uuden suvun jäsenen myötä.
        Meillä kirjoittajilla on niin monenlaisia kohtaloita ja tilanteita, kaikki ei itse valittua. Rehellinen voi olla, vaikka ei tilitä kaikkia sukuselvityksiä tänne. Ylipäätään ei olla kukaan tilivelvollisia palstoille omasta elämästä. Paljon tulee riitaa kun näitä kerrottuja yksityisasioita vedetään esiin ja kommentoidaan. Sitten tuleekin haukut maalittamisesta.

        Miksi kirjoitat ilman tunnistetta? Ei ihmisiin, jotka ovat nimettömiä voi luottaa. Vain tunnistettaviin voi luottaa, mutta ei jos he muuntavat aikaisempia kirjoituksiaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut vaikka vakiot tietävät, että on. Monet osaavat olla hienotunteisia ja sulkevant silmmänsä, minä en.

        En tunne olevani kenellekää tilivelvollinen, keskustelen mielelläni tunnistettavien kanssa.

        Täältä on lähtenyt monta rehellistä kirjoittajaa juuri tuon piiloleikin vuoksi mitä anonyymisyys edustaa.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Miksi kirjoitat ilman tunnistetta? Ei ihmisiin, jotka ovat nimettömiä voi luottaa. Vain tunnistettaviin voi luottaa, mutta ei jos he muuntavat aikaisempia kirjoituksiaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut vaikka vakiot tietävät, että on. Monet osaavat olla hienotunteisia ja sulkevant silmmänsä, minä en.

        En tunne olevani kenellekää tilivelvollinen, keskustelen mielelläni tunnistettavien kanssa.

        Täältä on lähtenyt monta rehellistä kirjoittajaa juuri tuon piiloleikin vuoksi mitä anonyymisyys edustaa.

        Eräskin rekattu oli niin luotettava, ettäselitti muuttuneet puheensa metaforiksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eräskin rekattu oli niin luotettava, ettäselitti muuttuneet puheensa metaforiksi.

        Sinulla on metafora korvien välissä. Paloma on rehellinen, ei vääristele tosiasioita.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Sinulla on metafora korvien välissä. Paloma on rehellinen, ei vääristele tosiasioita.

        Kaikilla on oikeus vetää omat johtopäätökset niin metaforasta kuin sen varjolla selittelijästä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikilla on oikeus vetää omat johtopäätökset niin metaforasta kuin sen varjolla selittelijästä.

        Hyvä että se ruosu on bannattu!


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Miksi kirjoitat ilman tunnistetta? Ei ihmisiin, jotka ovat nimettömiä voi luottaa. Vain tunnistettaviin voi luottaa, mutta ei jos he muuntavat aikaisempia kirjoituksiaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut vaikka vakiot tietävät, että on. Monet osaavat olla hienotunteisia ja sulkevant silmmänsä, minä en.

        En tunne olevani kenellekää tilivelvollinen, keskustelen mielelläni tunnistettavien kanssa.

        Täältä on lähtenyt monta rehellistä kirjoittajaa juuri tuon piiloleikin vuoksi mitä anonyymisyys edustaa.

        Piiloleikki on korviesi välissä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sella. Ymmärrän turhautumisesi. Mainitsit, aiheet koluttu moneen kertaan.

        Kyllä meidän muidenkin tulee keskustelua ylläpitää, muutoinhan se menisi vain yhden henkilön monologiksi, eikä sellainen kiinnostaisi.

        Sitähän tämä elämä on, joskus turhauttavaa ja pitkäveteistä, sairaalloista ja uuvuttavaa. Sitten tulee niitä tähtihetkiä kun elämä tuntuukin mielekkäältä, ei ole kipuja, tuttavat soittavat, asiat hoituvat suunnitelmien mukaan, aurinko paistaa ja ilma on lämmin.

        Tänä aamuna oli olohuoneessa kylmä, vain 8 astetta lämmintä. parvekkeen ovi oli raollaan koko yön, Kissojen takia pidän sen auki kesäisin ympäri vuorokauden, että kissat voivat vapaasti kulkea pihalle. Laitoin lämpöpumpun päälle ja nyt on jo mukavampi näpytellä konettakin ettei sormet ole kohmeessa.

        Eliaana oli käynyt passikuvassa ja ajokortin uusimis haastattelussa. Onnittelut hyvästä tuloksesta.
        Ei nimittäin kasikymppisten ole helppoa läpäistä kognitiivisia testejä.
        Eräs tuttavani ei läpäissyt testejä ja joutui ajokokeeseen, jossa katsastaja istui vieressä ja merkitsi ylös virheitä.
        Hänelle sitten myönnettiin ajolupa vuodeksi kerrallaan.
        Tuttava oli erittäin turhautunut tilanteesta, hän nimittäin ajaa lähes päivittäin ja käy myös kesäpaikassaan 70 km päässä.

        Eliaanan Väinö kissasta tulee mieleen J Karjalaisen laulu " Väinö, Väinö, missä se Väinö on.
        jo näkyy silmät ja suu, ei voi olla kukaan muu, siellä, siellä se Väinö on."

        Hiusten laitto ja kampaukset ovat itsestään ja ulkonäöstään huolehtivalle naiselle tärkeitä, varsinkin kesän kynnyksellä.
        Minulla on ollut kaksi vuotta tukka leikkaamatta.
        Oli korona kesänä niin hankala operaatio, että päätinkin antaa hiusten kasvaa.
        Olen vuoden ajan pitänyt hiuksia ponin hännällä. Päälaelta valuvat hartioille. Helppo kampaus, kietaista rusetille ja se on siinä. Mittasin kampaan jääneiden hiusten pituudeksi 36cm. eivät varmaan enää pidemmäksi kasvakaan kun jo pois irtoavat.
        Helluntain kunniaksi laitoin ranskalaiselle letille, olihan se piristystä, mutta työlästä kun kädet väsyivät ylhäällä pidosta. vielä kymmenisen vuotta sitten se oli tavallisin hiusteni kampaus ja kävi kätevästi palmikointikin ilman peiliäkin.

        Huonekalujen siirtelystä muistui mieleeni kun saimme mieheni Eeron kanssa joskus idean ryhtyä vaihtelemaan huonekalujen paikkoja. Usein tämä innostus tuli jostain ihmeen syystä illalla. En muista kumpi sitä ensin ehdotti, mutta kun oli todettu uudet paikat hyviksi, niin siitä vain siirtelemään sohvia ja kirjahyllyjä, tietenkin taulut ja matotkin vaativat uuden sijoituspaikan. Samalla tietysti piti pölytkin pyyhkiä. Kun oli illalla kymmenen jälkeen aloittanut revohkaan, saattoi mennä pikkutunneille ennen kuin kalut olivat sopivilla paikoillaan. Mieheni oli erittäin jämpti henkilö, mikään ei saanut jäädä puolitiehen.
        Nykyisin huonekalut saavat olla paikoillaan, mutta kukkien kanssa tulee puuhasteltua enemmän kun niitä täytyy siirrellä valaistuksen ja koon mukaan.

        Korpikirjailijan miehestä on ollut mainintaa tällä palstalla. Arveltu hänen olevan Korppista huomattavasti vanhempi.

        Minun mieheni oli minua 13 vuotta vanhempi, kun hän kuoli 74 vuotiaana, olin minä 61 v.

        Olin 39 vuotias leski ja mieheni 52 vuotias eronnut, kun menimme naimisiin.
        Vaikka meillä oli suuri ikäero ei siitä ollut mitään negatiivistä vaikutusta avioliittoomme.

        Onnittelut Korpikselle ja varsinkin hänen miehelleen ,että on onnistunut pitämään fiksun nuoremman naisen itsellään ja jopa avioitumaan kanssaan.

        Useimmilla teillä muilla palstalaisilla on lapsenlapsia ja teidän elämässänne on tunne jatkuvuudesta, suku ei sammu teidän kuoltuanne, te nautitte ja seuraatte nuortenne elämää, heidän iloissaan ja huolissaan. Tiedätte, ettette jää yksin hädän tullen, vaikka yhteyden pito voi olla vain harvoin, niin silti se on olemassa, suku on tärkeä.

        Minulla ei ole lapsenlapsia joten minun kohdaltani suku sammuu kun lapsenikin ovat kuolleet.

        Eilen kävi pihatalkkari ajamassa ruohon ja leikkasi muutaman kuivuneen omenapuun oksankin. Itseäni ei nyt kiinnosta lähteä uloskaan kun on ilma vieläkin koleaa.
        Hyvää päivän jatkoa kaikille.
        tepa

        Suvun sammumisesta tuli mieleeni oma sukuni. Olen tehnyt sukututkimusta monta vuotta, ĵa ensimmäinen suvun jäsen on syntynyt v. 1720. Saman nimisiä löytyy varhaisemmiltakin ajoilta, mutta Isonvihan aikana poltettiin kaikki Suomen kirkot ja kirkonkirjat, joten tiedoissa on vuosien aukko. En halunnut ruveta arvailemaan esi- isän sukua. Hän oli käsityöläinen, joka muutti paikasta toiseen.
        Nyt tämän esi- isän jälkipolvet ovat haihtuneet vähitellen maailmaan, ja sukunimi on katoamassa. Jäljellä on enää 2 henkeä. Suku tietysti jatkuu, mutta sukunimi katoaa.
        Mkr.


    • Terveiset mökiltä. Olen saanut saunamökin kesäkuntoon. Suurin osa ajastani kului saunakamarin keramiikkatauluni viimeistelyyn. Kiva siitä tuli.

      Sormeni ovat liimassa ja eriväristen maalituuppien värjäämät, sillä maalasin taulun taivasta sormillani ; )

      Nyt palaan kirkolle ruuan tekoon.

    • Niinpä, kun passikuvani näin, ensimmäinen ajatukseni oli, että en minä nyt vielä noin ruma ole, vielä kun olin vähän tälläytynyt.
      Kuvaaja lohdutti, että niin ne nuoremmatkin sanovat, että siinä se valo korostaa kaikki juovat.

      Ei minulla sulhasta ole, se on tuo kissa. Väinö, Sel-la sanoi Villeksi ja eipä sen nyt niin nuukaa ole, hyvä nimi se Villekin olisi.
      Minä laulan tuolla ulkona tuota Karjalaisen Väinö-laulua, kun kissaa kutsun, olen aina tykännyt tuosta laulusta.
      Muistan, kun se laulu tuli, se kertoi hänen syntyneestä lapsestaan, joka sai nimekseen Väinö.
      Siinä, kun lauletaan ´´alla, omenapuun, ei voi olla kukaan muu, siellä, siellä se Väinö on´´, niin joku ilkeäluuloinen kirjoitti yleisön osastossa, sananmuotoa en muista, mutta, että inhosi, kun puliukoista lauletaan.

      Sitä testiä tehdessä, kun hoitajakin sanoi, että kun kaikki tulee oikein, sanoinkin, että ne ovat helppoja silloin, kun ei ole ongelmia. Niinkuin ovatkin.

      Rannassa kävin, kiskoin lupiinin alkuja, monta vuotta jo niitä hävittänyt, muttei niistä kokonaan eroon pääse.
      Täytyy vissiin ostaa lisää multaakin. Katselin, että katiska on jo aika romu, näinkin rautakaupan eteisessä hyvännäköisiä katiskoja, taidanpa ostaa uuden.
      Se menee sitten loppuiän.
      Hienot ovat ilmat täällä keskiSuomessa.

    • Anonyymi

      Pihan voikukkia pitäisi juurineen repiä, mutta kunto on jo aika kehno. Vielä viime alkukesänä revin niitä pytyllisen, sellasen 30 litraa.
      Piha on vuohenputkien täyttämä. Aion nöyryyttää niitä sähkökäyttösellä trimmerillä, ettei ne pääs siementämään.
      . tönölän taavi.

      • Anonyymi

        Voikukat ovat upeita kukkiessaan ja tärkeitä mesipistiäisten, kuten mehiläisten ja kimalaisten ravintokasveja. Minullakin on joitakin kohtia pihassa jossa on voikukkia. Saavat kukkia vapaasti.
        Vuohenputkia on myös minun pihassani ihan vaivaksi asti. Kasvustot ovat levinneet ympäri pihaa. Eilen kävi pihatalkkari ajamassa ne matalaksi, mutta kyllä ne jo viikon kuluttua taas rehottavat. Trimmeri onkin tehokkaampi vuohenputkien poistossa kun sillä pääsee paremmin pensaitten juurille.
        Ollaan taavi, onnellisia pihoistamme, kyllä vihreät pihat asfaltin voittavat.
        T tepa


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voikukat ovat upeita kukkiessaan ja tärkeitä mesipistiäisten, kuten mehiläisten ja kimalaisten ravintokasveja. Minullakin on joitakin kohtia pihassa jossa on voikukkia. Saavat kukkia vapaasti.
        Vuohenputkia on myös minun pihassani ihan vaivaksi asti. Kasvustot ovat levinneet ympäri pihaa. Eilen kävi pihatalkkari ajamassa ne matalaksi, mutta kyllä ne jo viikon kuluttua taas rehottavat. Trimmeri onkin tehokkaampi vuohenputkien poistossa kun sillä pääsee paremmin pensaitten juurille.
        Ollaan taavi, onnellisia pihoistamme, kyllä vihreät pihat asfaltin voittavat.
        T tepa

        Huomenta edelleen mitä ihanampaan aamuun ja se onnen tunne minkä koin, kun pääskyt taivaalla näin, uskollisesti ilmaantuvat nuo kesän airueet, jotenkin elämän jatkuvuuden viesteinä lentonäytöstään esittävät.
        Olen miettinyt tätä elämisen tarkoitusta vielä tälläkin iällä ja olen tullut siihen mietteeseen, että kaikella on tarkoituksensa, vanhallakin.
        Sukupolvien ketjun ollessa mahdollisimman pitkä, antaa varmuuden nuorillekin, että kuulumme johonkin ja paikkamme on tärkeä.
        Olen myös tullut siihen tulokseen, että vanhakin äiti on äiti, joka haluaisi koota lapsensa helmoihinsa, turvaan kaikilta lisääntyviltä harmeilta.
        Ei siitä tunteesta eroon pääse, vaikka jo eläkeikään on lapsetkin päässeet, olemattomat, mahdolliset vastoinkäymisetkin mielessä elää
        Kaikki tämä, jos järki päässä pysyy, minulta taitaa se vähäinenkin kadota, kun alan jo omiani keksimään, Väinö muuttui Villeksi ja ilman muuta oletin tepan miehenkin Erkki olleen, anteeksi sotkuni.

        Pihoistanne olette huolta kantaneet, rikkaruohot kasvupaikat meinaa viedä, näin muistan aina käyneen.
        Voikukka on kaunis, mutta joka paikan täyttäen ei mieltä ilahduta, nurmikolla menee, mutta kun kukkapenkit meinaa tuhota se jo harmittaa.
        Noita harmeja ei minulla enää, mutta tuskaannun naapuritalon pihapenkkiä, kun vuosia sitten joku asukas ne teki, pionia ja muita kauniita kukkia sinne istutti, nyt penkit on puhdistamatta, ja kasvi jonka nimeä en tiedä penkin täyttää.
        Tämä kyseinen kasvi on joka ruusupensaan kiusana, vuosikymmeniä sitten istutetut ruusupuskat kuihtuvat tämän maanpintaa vievää kasvia kiusanaan.
        Tämä nykyinen alue oli ennen puutalokulttuurin kehto ja silloin asukkaat omaehtoisesti pihoja koristi, niistä on monta kaunista pensasta vieläkin tähteellä.
        Naapuritalon pihaan kyseinen asukas istutti myös tuomipihlajia, ne on kasvaneet ja kukkivat kauniisti, mutta hoitoa kaipaisi nekin, näpit syyhyää ja halu mennä puhdistamaan pihaa kasvaa joskus voimalla.
        Ihmettelen tätä nykyistä asukaskoostumaa, ettei kukaan kauneutta halua vaalia
        Minun ensimmäinen omistusasunto, ostettu 50 vuotta sitten on tuossa muutaman korttelin päässä ja ohi kulkiessa ihastelen istuttamiani koivuja ja pihlajia, luovat vihreän pihapiirin ja silmälle iloa tuovat, mihin on talkoohenki hävinnyt.
        Monta pihapiiriä on tullut kasvatettua, sinne rikkaruohojen seuraksi sitten joutuneet, kun pois olen muuttanut.
        Sanoisiko minulla olevan se maanviljelijänhenki, vaikka kaupungissa olen aina elänyt

        Tuo rehellisyys on tietenkin kertojan oma tahto, mutta minulla ei ole tarvista kaunistella valheilla elämääni, miksi niin tekisinkään.
        Aika pitkälle luotan ihmisiin, vaikka tänä päivänä kyseenalaista meinaa olla.
        Ajattelen jos joku näkee vaivaa keksien valheita, se ei minun omantunnon taakka ole., uskoni määrättyyn pisteeseen riittää ihmisyydestä.
        Eliaanalla uskollinen ystävä Väinöstään, tuota ystävää minäkin kaipaan, sillä eläimeltä aito kiinnostus syntyy.
        Olen pelkuri, en uskalla kissaa ottaa, mihin joutuu, jos elämäni loppuu.

        Tepa kertoilit hiuksistasi, varmaan vahvat ja kauniit ovat, minulla sellainen perinteinen ohut suomalainen hius ja aina tuskaa tuottava, kun hyvin ei ole milloinkaan.
        Sinulta riittää aina rohkaisua kaikille viestittäjille, kuten nyt taaviakin huomioit, samoilla mietteillä minäkin, jaksamista teille kummallekin.


        Nyt ette arvaa mitä rupean tekemään, rieska ryynineen on kypsytellyt yön yli ja nyt paistan ja kohta herkuttelen.
        Tavallaan juhannuksena tätä teen, mutta nyt tuli mieliteko ja huomasin piimäpurkin alennuksella myytävän, siihen sitten sorruin.
        Taidan viimeisistä omenalohkoista tehdä piirakan samoihin lämpöihin, pakkanen alkaa olla kohta tyhjä kaikesta.
        Kivaa pikku-lauantaita, päivän päättää lenkkisauna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voikukat ovat upeita kukkiessaan ja tärkeitä mesipistiäisten, kuten mehiläisten ja kimalaisten ravintokasveja. Minullakin on joitakin kohtia pihassa jossa on voikukkia. Saavat kukkia vapaasti.
        Vuohenputkia on myös minun pihassani ihan vaivaksi asti. Kasvustot ovat levinneet ympäri pihaa. Eilen kävi pihatalkkari ajamassa ne matalaksi, mutta kyllä ne jo viikon kuluttua taas rehottavat. Trimmeri onkin tehokkaampi vuohenputkien poistossa kun sillä pääsee paremmin pensaitten juurille.
        Ollaan taavi, onnellisia pihoistamme, kyllä vihreät pihat asfaltin voittavat.
        T tepa

        Vuohenputki olisi nätti kasvi, kun se pyyisi kurissa. Eräänä vuonna meillä oli laaja kasvusto mökin aitan takana, ja sen siemenkodat olivat mahtavat.
        Myyrät olivat siemenet myös huomanneet, ja keränneet niitä mökkiin talven varalle. Varasto oli sängyssäni peiton alla, rikkalapiollinen siemeniä lakanoiden välissä. Oli myyrillä ollut hommaa tuoda ne poskipusseissaan talvivarastoksi. Minä en armoa antanut, vaan paiskasin varaston uuniin.
        Taisteluni metsämyyrien kanssa on jatkunut vuosikymmenestä toiseen. Erilaisia kätköjä ja käytettyjä pesiä löytyi aikaisemmin enemmänkin. Olen todennut, että myyrillä on omat kulkuväylänsä mökissä. Eräänä vuonna tarjoilin niille myrkkyjyviä, ja nekin löytyivät sitten hyvästä tallesta tyynyn alta.
        Viime vuosina olen oppinut pitämään aina kaiken ruualta tuoksuvan peltipurkeissa ja jääkaapissa, ja siitä on hiukan apua ollut.

        Olen aina harrastanut pioneja, Ne ovat helppohoitoisia ja kukkivat kauniisti.
        Nyt ne poloiset tikahtuvat, kun en enää jaksa niistä huolehtia. Tilanne sama täällä kaupungissa ja mökillä. Vuohenputki on valloittanut kaiken. Sitä ei saa hävitetyksi.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Sel-la kirjoitti:

        Huomenta edelleen mitä ihanampaan aamuun ja se onnen tunne minkä koin, kun pääskyt taivaalla näin, uskollisesti ilmaantuvat nuo kesän airueet, jotenkin elämän jatkuvuuden viesteinä lentonäytöstään esittävät.
        Olen miettinyt tätä elämisen tarkoitusta vielä tälläkin iällä ja olen tullut siihen mietteeseen, että kaikella on tarkoituksensa, vanhallakin.
        Sukupolvien ketjun ollessa mahdollisimman pitkä, antaa varmuuden nuorillekin, että kuulumme johonkin ja paikkamme on tärkeä.
        Olen myös tullut siihen tulokseen, että vanhakin äiti on äiti, joka haluaisi koota lapsensa helmoihinsa, turvaan kaikilta lisääntyviltä harmeilta.
        Ei siitä tunteesta eroon pääse, vaikka jo eläkeikään on lapsetkin päässeet, olemattomat, mahdolliset vastoinkäymisetkin mielessä elää
        Kaikki tämä, jos järki päässä pysyy, minulta taitaa se vähäinenkin kadota, kun alan jo omiani keksimään, Väinö muuttui Villeksi ja ilman muuta oletin tepan miehenkin Erkki olleen, anteeksi sotkuni.

        Pihoistanne olette huolta kantaneet, rikkaruohot kasvupaikat meinaa viedä, näin muistan aina käyneen.
        Voikukka on kaunis, mutta joka paikan täyttäen ei mieltä ilahduta, nurmikolla menee, mutta kun kukkapenkit meinaa tuhota se jo harmittaa.
        Noita harmeja ei minulla enää, mutta tuskaannun naapuritalon pihapenkkiä, kun vuosia sitten joku asukas ne teki, pionia ja muita kauniita kukkia sinne istutti, nyt penkit on puhdistamatta, ja kasvi jonka nimeä en tiedä penkin täyttää.
        Tämä kyseinen kasvi on joka ruusupensaan kiusana, vuosikymmeniä sitten istutetut ruusupuskat kuihtuvat tämän maanpintaa vievää kasvia kiusanaan.
        Tämä nykyinen alue oli ennen puutalokulttuurin kehto ja silloin asukkaat omaehtoisesti pihoja koristi, niistä on monta kaunista pensasta vieläkin tähteellä.
        Naapuritalon pihaan kyseinen asukas istutti myös tuomipihlajia, ne on kasvaneet ja kukkivat kauniisti, mutta hoitoa kaipaisi nekin, näpit syyhyää ja halu mennä puhdistamaan pihaa kasvaa joskus voimalla.
        Ihmettelen tätä nykyistä asukaskoostumaa, ettei kukaan kauneutta halua vaalia
        Minun ensimmäinen omistusasunto, ostettu 50 vuotta sitten on tuossa muutaman korttelin päässä ja ohi kulkiessa ihastelen istuttamiani koivuja ja pihlajia, luovat vihreän pihapiirin ja silmälle iloa tuovat, mihin on talkoohenki hävinnyt.
        Monta pihapiiriä on tullut kasvatettua, sinne rikkaruohojen seuraksi sitten joutuneet, kun pois olen muuttanut.
        Sanoisiko minulla olevan se maanviljelijänhenki, vaikka kaupungissa olen aina elänyt

        Tuo rehellisyys on tietenkin kertojan oma tahto, mutta minulla ei ole tarvista kaunistella valheilla elämääni, miksi niin tekisinkään.
        Aika pitkälle luotan ihmisiin, vaikka tänä päivänä kyseenalaista meinaa olla.
        Ajattelen jos joku näkee vaivaa keksien valheita, se ei minun omantunnon taakka ole., uskoni määrättyyn pisteeseen riittää ihmisyydestä.
        Eliaanalla uskollinen ystävä Väinöstään, tuota ystävää minäkin kaipaan, sillä eläimeltä aito kiinnostus syntyy.
        Olen pelkuri, en uskalla kissaa ottaa, mihin joutuu, jos elämäni loppuu.

        Tepa kertoilit hiuksistasi, varmaan vahvat ja kauniit ovat, minulla sellainen perinteinen ohut suomalainen hius ja aina tuskaa tuottava, kun hyvin ei ole milloinkaan.
        Sinulta riittää aina rohkaisua kaikille viestittäjille, kuten nyt taaviakin huomioit, samoilla mietteillä minäkin, jaksamista teille kummallekin.


        Nyt ette arvaa mitä rupean tekemään, rieska ryynineen on kypsytellyt yön yli ja nyt paistan ja kohta herkuttelen.
        Tavallaan juhannuksena tätä teen, mutta nyt tuli mieliteko ja huomasin piimäpurkin alennuksella myytävän, siihen sitten sorruin.
        Taidan viimeisistä omenalohkoista tehdä piirakan samoihin lämpöihin, pakkanen alkaa olla kohta tyhjä kaikesta.
        Kivaa pikku-lauantaita, päivän päättää lenkkisauna.

        Sella. Minun täytyy pyytää sinulta anteeksi kun en aiemmin korjannut mieheni nimeä, kun sinä mainitsit Erkki oman miehesi nimeksi.
        Minä nimittäin mainitsin vain, "tänään on mieheni nimipäivä" ja sinä päivänähän on Erkin, ja Eeron nimipäivä.. Tietysti sinä oletit että myös minun mieheni nimi oli Erkki. enkä minä viitsinyt sitä korjata, koska sillä ei ollut mielestäni oleellista merkitystä näissä keskusteluissa.

        Mainitsit rieskan, onko kyseessä ohrapuuro, vaiko ohraleipä jonka leivot tänään.

        Minulle karjalaisena ohrarieska tarkoittaa ohraleipää, mutta voisi se olla puurokin kun ryyneistä tehdään.
        Joka tapauksessa herkullinen paistos tulossa, maistuis mullekin.
        Kissa on mainio lemmikki yksinäiselle. Se ei vaadi ulkoilutusta ja on melko pieniruokainen ja helppo hoidettava. Kissa kiintyy ihmisiin ja viihtyy hellittävänä sylissä. Kissan silittäminen lievittää stressiä ja erittää oksitosiinia, rakkaushormoonia joka vaikuttaa kohentavasti mielialaan. Toki kissasta on vaivaa ja kuluja sekä huoli siitä jos itselle jotain tapahtuisi ettei pystyisikään enää kissaa hoitamaan mitä silloin kissalle tapahtuisi.
        Eläinsuojelu yhdistyksillä on kissataloja joihin kodittomiksi joutuneet kissat otetaan huostaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sella. Minun täytyy pyytää sinulta anteeksi kun en aiemmin korjannut mieheni nimeä, kun sinä mainitsit Erkki oman miehesi nimeksi.
        Minä nimittäin mainitsin vain, "tänään on mieheni nimipäivä" ja sinä päivänähän on Erkin, ja Eeron nimipäivä.. Tietysti sinä oletit että myös minun mieheni nimi oli Erkki. enkä minä viitsinyt sitä korjata, koska sillä ei ollut mielestäni oleellista merkitystä näissä keskusteluissa.

        Mainitsit rieskan, onko kyseessä ohrapuuro, vaiko ohraleipä jonka leivot tänään.

        Minulle karjalaisena ohrarieska tarkoittaa ohraleipää, mutta voisi se olla puurokin kun ryyneistä tehdään.
        Joka tapauksessa herkullinen paistos tulossa, maistuis mullekin.
        Kissa on mainio lemmikki yksinäiselle. Se ei vaadi ulkoilutusta ja on melko pieniruokainen ja helppo hoidettava. Kissa kiintyy ihmisiin ja viihtyy hellittävänä sylissä. Kissan silittäminen lievittää stressiä ja erittää oksitosiinia, rakkaushormoonia joka vaikuttaa kohentavasti mielialaan. Toki kissasta on vaivaa ja kuluja sekä huoli siitä jos itselle jotain tapahtuisi ettei pystyisikään enää kissaa hoitamaan mitä silloin kissalle tapahtuisi.
        Eläinsuojelu yhdistyksillä on kissataloja joihin kodittomiksi joutuneet kissat otetaan huostaan.

        ed. kirjoitu tepa


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vuohenputki olisi nätti kasvi, kun se pyyisi kurissa. Eräänä vuonna meillä oli laaja kasvusto mökin aitan takana, ja sen siemenkodat olivat mahtavat.
        Myyrät olivat siemenet myös huomanneet, ja keränneet niitä mökkiin talven varalle. Varasto oli sängyssäni peiton alla, rikkalapiollinen siemeniä lakanoiden välissä. Oli myyrillä ollut hommaa tuoda ne poskipusseissaan talvivarastoksi. Minä en armoa antanut, vaan paiskasin varaston uuniin.
        Taisteluni metsämyyrien kanssa on jatkunut vuosikymmenestä toiseen. Erilaisia kätköjä ja käytettyjä pesiä löytyi aikaisemmin enemmänkin. Olen todennut, että myyrillä on omat kulkuväylänsä mökissä. Eräänä vuonna tarjoilin niille myrkkyjyviä, ja nekin löytyivät sitten hyvästä tallesta tyynyn alta.
        Viime vuosina olen oppinut pitämään aina kaiken ruualta tuoksuvan peltipurkeissa ja jääkaapissa, ja siitä on hiukan apua ollut.

        Olen aina harrastanut pioneja, Ne ovat helppohoitoisia ja kukkivat kauniisti.
        Nyt ne poloiset tikahtuvat, kun en enää jaksa niistä huolehtia. Tilanne sama täällä kaupungissa ja mökillä. Vuohenputki on valloittanut kaiken. Sitä ei saa hävitetyksi.
        Mkr.

        Olen hävinnyt taistelun vuohenputkea vastaan. Se on valloittanut mökin pihapiirin.
        En enää yritäkään tehdä sille muuta kuin ajaa trimmerillä ja ruohonleikkurilla. Kukkaopenkeistä yritän kitkeä minkä ehdin.


    • Anonyymi

      Rehellisestä on puhe, joten kysynkin "rehellisiltä kirjoittajista", kuten koirppis.

      Koska oli ne sinun kirkkohäät, josta isäsi katsoi pilven reunalta lempi tyttönsä häitä?

      Oliko ne "kesätyttönsä" häät esim. Juhannuksen?,

      nim. Leena

      • Anonyymi

        Taisi se eka mies kadota Norjaan raudottamaan betonia ja vaimo jäi Suomeen yksinhuoltajaksi. Samalla oli yksinyrittäjä, oli varmaan rankkaa elämää niin lapsille kuin yh äidille.Tällainen kertomus täällä on kerrottu, rehellisyyttä ei kukaan voi arvioida. Eikä näitä tilintekoja kukaan edes kaipaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Taisi se eka mies kadota Norjaan raudottamaan betonia ja vaimo jäi Suomeen yksinhuoltajaksi. Samalla oli yksinyrittäjä, oli varmaan rankkaa elämää niin lapsille kuin yh äidille.Tällainen kertomus täällä on kerrottu, rehellisyyttä ei kukaan voi arvioida. Eikä näitä tilintekoja kukaan edes kaipaa.

        Leena@ menin naimisiin uudenvuoden aattona v. 1982. Seuraavana aamuna 1.1.1983 heräsin rouvana ; )

        X-mieheni lähti Norjaan muutama vuosi avioeromme jälkeen.

        Minulla ei ollut taloudellisia vaikeuksia, mutta työni oli raskasta yksin puurtamista. Olin hyvintoimeentuleva yksinhuoltaja.

        Joten kertomukseni pitää, eivätkä muutu kuin lukijoiden mielikuvituksissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taisi se eka mies kadota Norjaan raudottamaan betonia ja vaimo jäi Suomeen yksinhuoltajaksi. Samalla oli yksinyrittäjä, oli varmaan rankkaa elämää niin lapsille kuin yh äidille.Tällainen kertomus täällä on kerrottu, rehellisyyttä ei kukaan voi arvioida. Eikä näitä tilintekoja kukaan edes kaipaa.

        Vai ei kaipaa! Olet tarinan itse kuitenkin arkistoinut ja kerrot sen nyt sopivassa tilaisuudessa palstalaisille.
        Rehellisyyttä ei tosiaankaan voi arvioida.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai ei kaipaa! Olet tarinan itse kuitenkin arkistoinut ja kerrot sen nyt sopivassa tilaisuudessa palstalaisille.
        Rehellisyyttä ei tosiaankaan voi arvioida.
        Mkr.

        Kommenttini on Anolle12:04. Kerkisi tuohon väliin muiden tekstiä.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai ei kaipaa! Olet tarinan itse kuitenkin arkistoinut ja kerrot sen nyt sopivassa tilaisuudessa palstalaisille.
        Rehellisyyttä ei tosiaankaan voi arvioida.
        Mkr.

        Ei se arkistointia ole, jos muidtaa mitä täällä on keskusteltu. Ei kannata julkistaa sellaisia asioita, joita ei saa kommentoida.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai ei kaipaa! Olet tarinan itse kuitenkin arkistoinut ja kerrot sen nyt sopivassa tilaisuudessa palstalaisille.
        Rehellisyyttä ei tosiaankaan voi arvioida.
        Mkr.

        Tasapuolisuutta Makriina.

        Ei nuo anot ole sen pahempia tai parempia arkistosta kaivajia, kuin rekatutkaan.

        Korppiskin tuolla ylempänä oli kaivoi arkistostaan Demen kirjoituksia tai kuten korppis kirjoitetti, "hehkutuksia".


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tasapuolisuutta Makriina.

        Ei nuo anot ole sen pahempia tai parempia arkistosta kaivajia, kuin rekatutkaan.

        Korppiskin tuolla ylempänä oli kaivoi arkistostaan Demen kirjoituksia tai kuten korppis kirjoitetti, "hehkutuksia".

        En mùuten kaivanut, luin tätä ketjua ja törmäsin kysymykseen onko Deme leski? No, leskihän on ensimmäiselle aviomiehelle, mutta toisen avoliiton juttu loppui, kuin aisaan. Eikä siitä ole mitään kuulunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tasapuolisuutta Makriina.

        Ei nuo anot ole sen pahempia tai parempia arkistosta kaivajia, kuin rekatutkaan.

        Korppiskin tuolla ylempänä oli kaivoi arkistostaan Demen kirjoituksia tai kuten korppis kirjoitetti, "hehkutuksia".

        Korppis on hyvin loukkaavasti kommentoinut kristiinan miehen kuolemaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Korppis on hyvin loukkaavasti kommentoinut kristiinan miehen kuolemaa.

        Tikiästä muistiasi, kyllä löytyy ; )


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Tikiästä muistiasi, kyllä löytyy ; )

        Jopas on ylimielinen vastaus!


    • Anonyymi

      Voikukan lehdistä puheenolleen. Nappaan aina näin kesän alussa pihaltani voikukan lehtiä voileivän päälle.

      Voikukan lehdet sisältävät mm. kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, ja rautaa sekä C-, A- ja E-vitamiinia. C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta ja tukee immuunijärjestelmämme normaalia toimintaa..

      • Anonyymi

        Oletko huomannut eroja maussa? Sileälaitset lehdet ovat miedompia kuin kiharalehtisemmät.
        Entäs nuput ja kukat, käytätkö salaatissa? Minä olen joskus kiehauttanut vesitilkassa ja maustanut ripauksella suolaa ja rypsiöljyä.
        Vuohenputki on miedompi maultaan ja voikukan lehtien kanssa tulee hyvä muhennos johon voi ripotella juustoraastetta proteiini lisäksi.
        Voikukka on kaunis silmänruokanakin-
        T tepa


    • Anonyymi

      Pitääkin yrittää. Etelä-Suomessa kesän 2024 ensimmäinen viikko meneillään. Satuin olemaan hereillä kun kuulin varpuslinnun lentävän pimeässä ikkunaan.

      Iso päivälehti kertoi, että pikkulintujen suurin surman syy on ikkunoihin törmääminen.
      En ole yhtään kuollutta näistä nähnyt. Osannevat laittaa jalkansa eteen eikä nokka edellä.
      Kylmissään ne lämpimämpää yöpymispaikkaa hakevat.

      • Tuosta ikkunoihin törmäämisestä.
        Täällä on ikkuna metsän vieressä, siihen usein törmäsi lintuja.
        Sitten luin jostain, että metsä voi heijastaa ikkunan ja linnut luulevat, että siinä on metsä.
        Menin katsomaan ja tosiaan metsä heijastui metsään ikkunasta.
        Revin pitkiksi suikaleiksi pari iso roskapusseja ja kiinnitin ne roikkumaan ikkunan reunasta.
        Siinä ilmavirrassa heilahtelevat, yhtään lintua ei ole sen jälkeen siihen törmännyt.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Tuosta ikkunoihin törmäämisestä.
        Täällä on ikkuna metsän vieressä, siihen usein törmäsi lintuja.
        Sitten luin jostain, että metsä voi heijastaa ikkunan ja linnut luulevat, että siinä on metsä.
        Menin katsomaan ja tosiaan metsä heijastui metsään ikkunasta.
        Revin pitkiksi suikaleiksi pari iso roskapusseja ja kiinnitin ne roikkumaan ikkunan reunasta.
        Siinä ilmavirrassa heilahtelevat, yhtään lintua ei ole sen jälkeen siihen törmännyt.

        Kamalan näköistä kun jätesäkin riekaleet roikuu ikkunassa😫


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kamalan näköistä kun jätesäkin riekaleet roikuu ikkunassa😫

        Ei ne tuossa metsänpuolen ikkunassa valoverhon takana juurikaan häiritse.
        Ei niitä tuijottaa tarvitse.
        Linnut kiittää.


      • Eliaana kirjoitti:

        Tuosta ikkunoihin törmäämisestä.
        Täällä on ikkuna metsän vieressä, siihen usein törmäsi lintuja.
        Sitten luin jostain, että metsä voi heijastaa ikkunan ja linnut luulevat, että siinä on metsä.
        Menin katsomaan ja tosiaan metsä heijastui metsään ikkunasta.
        Revin pitkiksi suikaleiksi pari iso roskapusseja ja kiinnitin ne roikkumaan ikkunan reunasta.
        Siinä ilmavirrassa heilahtelevat, yhtään lintua ei ole sen jälkeen siihen törmännyt.

        Minulla on mökillä sama homma, tintit törmäilevät ikkunaan.
        Kiitos vihjeestä, laitankin samanlaisen siihen ikkunaan johon törmäilevät. Säälittää linnut, moni on pökertyneenä ikkunan alla.


    • Mullassa taas olen myllännyt ja nyt tulin katselemaan Promesaa ja kahvitkin keitän.

      Minulla on niin eläinrakasta tuo laumani, että jos näiltä jaloiltani kuolisin, niin Väinöstä kyllä huolehdittaisiin.
      Ulkona tuo on ollut, niinkuin minäkin.

      Voikukanhan jokainen osa on käyttökelpoinen. Taidettiin pula-ainaka juurista paahtaa kahvin korviketta, jos nyt oikein muistan.
      Moni ´´rikkaruoho´´ on käyttökelpoista syötävää,
      Tänä yltäkylläisyyden aikana, vanhat asiat tuppaavat painimaan unholaan.
      Onneksi kiertotalous on taas alkanut valtaamaan alaa.

      Oikeastihan rikkaruohoja ei ole olemassakaan. Kaikki on Luojan luomaa ja omalla paikallaan.
      Ihminen vain on keksinyt nimityksen sellaisille kasveille, jotka kasvavat siellä, missä ihmisen mielestä ei pitäisi.

    • Anonyymi

      Nojatuolissa en viitsi edes yrittää, on se sen verran hankalaa. Sänky on aina paras kuitenkin ja helpompi molemmille.

    • Anonyymi

      Päivä on illassa.

      Laiskan akan päivä. Yhden 6-munan kakunpohjan vain sain aikaseksi. Onkohan käynyt niin, että olen tehnyt töitä liikaa ja nyt kostautuu.

      Olisi tuolla yläkerran eteisen komerossa valmista viiniä lapottavaksi, kun kehtaisi. Yhden homman tarkistin, viinin voimakkuuden. Tuhtia tuli 14%.sta. No, hyvä pohja kesäjuhlien booleihin.


      No, meneehän se aika näinkin, höperöimällä ja jonninjoutavia kirjoittamalla.

      Skillan aloittaa huomenissa uuden ketjun, joten tämä ketju siirtynee arkistoon, myöhemmin kommentoitavaksi.

    • Anonyymi

      Iltaa! Päiväni on sujahtanut nopeaaan tahtiin npissa puutarhahommeleissa.
      Perkasin hieman kukkatarhaa, pionit siinä jo pitkänä kasvaa, myös toista tarhaa, jossa on angervoja, kullerot myös kasvattaa isoja nuppujaan, myös eräs sinikukkainen
      aivan kaunis, mutta on niin kova leviämään, että sen kanssa on aivn ihmeessä.

      Leikkasin hieman nurmikkoa, olin hämmästynyt, kun sain koneenkäyntiin,
      sen käyntiin saamisessa on ollut ongelmia minulla.

      Istuin sitten hetkisen keinusssa, tulimieleen laulu: "Kesällä keinussa kerran".
      Ihana istua, kun aurinko lämpöään jakaa.
      Voidaan hyvin,
      Neeasa

      Viimeksi kastelin noita janoisia, jotka odottavat veden virvoitusta!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aikakone-yhtyeestä tuttu Maki Kolehmainen kuollut

      Kuoli tänään aamuyöstä nopeasti edenneeseen sairauteen. Hän oli 58-vuotias.
      Maailman menoa
      134
      8325
    2. Se viime kohtaaminen

      Oli naine vähän sellainen kohmea. Nopeasti yritin etsiä merkkejä sinusta mutta en saanut mitään ilmi. Ajattelin että ny
      Ikävä
      68
      1363
    3. Ihan rakentavassa mielessä

      Haluaisin nainen kysyä sinulta ja myös itseltäni että mitä me oikein odotellaan? Olisiko aika jo käydä edes treffeillä?
      Ikävä
      76
      1145
    4. Mitä kehon osia

      Olet kaivatultasi nähnyt ja piditkö näkemästäsi?
      Ikävä
      57
      1102
    5. Taidan olla ihan sairas

      Kun mietin jo meidän yhteisen lapsen nimeä 😄
      Ikävä
      93
      1040
    6. Kuinka paljon merkkaa naisen ulkonäkö

      Parisuhteessa ykeensä kysynnvaan Onko kaunis nainen oarempi vaihtoehto kun tavis
      Sinkut
      136
      944
    7. Luin jostain että skorpioni

      Naiset parhaita rakastajattaria…. Pitäneekö paikkansa?
      Ikävä
      102
      765
    8. Olen sinusta nainen

      Oikeasti tosi ylpeä. Tunnen sen miten kehity ja opit säätelemään omia tunteitasi. Se on aina hieno piirre ihmisessä.
      Ikävä
      37
      758
    9. Pitäisikö alkaa

      Treenaamaan että sulla tippuu silmät päästä kun näet minut ensi kerralla, nainen. 🤔
      Ikävä
      43
      741
    10. Tuli surullinen olo.

      Olit muuttunut niin paljon etten meinannut tunnistaa. Miksi rupsahdit? 😞 m-n
      Ikävä
      40
      654
    Aihe